Kymenlaakso erikoistuu älykkäästi logistiikkaan ja merenkulkuun

Transkriptio

1 NELI:n Uutiskirje 2/2015 Kymenlaakso erikoistuu älykkäästi logistiikkaan ja merenkulkuun Kymenlaakso on tunnettu logistiikkamaakunta. Alueella on runsaasti olemassa olevaa liiketoimintaa ja alan infraa. Venäjän tilanteen vuoksi ala on suuressa murroksessa. Samaan aikaan, kun lastimäärät supistuvat, alalle tulee digitalisaatiota, automaatiota ja robotiikkaa. Alan on mukauduttava työvoimavaltaisesta digitaaliseen. Kuluttajakäyttäytymisen muuttuminen ei voi olla vaikuttamatta varasto- ja kuljetuslogistiikkaan. Tuotteen ja kuljetuksen seuranta tuo logistiikan ja ICT:n kehittäjät samalle pelikentälle, samassa joukkueessa. Tavaroiden internet on tätä päivää. Logistiikka on mukana kaikessa yritystoiminnassa. Haluamme olla logistiikkakehityksen kärjessä. Ala on kansainvälinen. Yhteistyökumppanimme ovat pääasiassa Suomen rajojen ulkopuolella, verkostoitumisen aste on korkea ja näyttöjä kansainvälisistä hankkeista on jo olemassa. Pitkäjänteinen yhteistyö kansainvälisten verkostopartnereiden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa on tuonut hyvien suhteiden lisäksi luottamusta tehdyn työn laatuun ja osaamiseen. Tällä kärjellä on alueellemme merkitystä. Kymenlaaksossa sijaitsee Suomen suurin yleissatama HaminaKotka Satama Oy, TEN-T verkon itäisin rautatieterminaali (RRT) sijaitsee Kouvolassa, E18 tieyhteys on tärkeä Euroopan ja Venäjän välillä. Alueemme turvallisuusosaaminen sekä meriliikenteessä että satamatoiminnoissa on kansainvälistä huipputasoa. Tämä on huomioitu jo hankeyhteistyössä, jossa olemme haluttu partneri. Suomessa on myös kansainvälisen huipputason laitevalmistajia logistiikkateknologian alalla, joiden kanssa kymenlaaksolaisilla kehitysorganisaatioilla on jo pitkän ajan yhteistyötä olemassa. Logistiikka - alan älykkään erikoistumisen kärjeksi Kymenlaaksossa valikoitui kokonaisuus, jolla alueemme erottuu muista logistiikka-alueista. Yritystoiminnan lisäksi alueella on vahvaa osaamista, osaavaa työvoimaa, tutkimus-, kehitys-, innovaatio- sekä opetustoimintaa. Turvallisuuskärjellä erotumme muista logistiikka-alan toimijoista. Älykkään erikoistumisen kärjeksi Kymenlaaksossa on logistiikkasektori ehdottanut lastinkäsittelyn ja logistiikka-alueiden sekä merenkulun turvallisuutta. Näillä liiketoiminnan sektoreilla meillä on jo pitkä kansainvälinen kokemus sekä kontaktiverkostot olemassa. Öljyntorjunnan SÖKÖ-mallia on rakennettu Kymenlaakson Ammattikorkeakoulussa jo kymmenen vuotta ja viranomaiskoulutus ja -yhteistyö ovat vakiintunutta kehittämistoimintaa merenkulun TKI-tiimissä. Mamkin tuoma lisä ympäristöosaamisessa vahvistaa liiketoimintasektorin osaamistamme sekä laajentaa kansainvälistymismahdollisuuksia. Näihin liitettynä avoimen datan hyödyntäminen, pelillistäminen, ICT ja älykkäät liikenne- ja väyläratkaisut, sekä vahvat kansainväliset verkostot tuovat alueellemme näkyvyyttä ja ylivoimaa. Näitä liiketoiminta- ja tutkimusalueita rahoittamalla ja tavoitteellisesti kehittämällä olemme alan kärkeä jopa kansainvälisestikin. Tiimille ja tukijoukoille kiitokset vuoden hyvästä työstä, venymisestä ja onnistumisista! Mervi

2 Hankekatsaukset Kaasurenessanssi - uusiutuviin energialähteisiin perustuva kaasumaakunta (esiselvitys) NELI käynnisti lokakuun alussa Kaasurenessanssiksi nimetyn hankkeen. Hanke jakautuu työpaketteihin, joita ovat suljetun metaanikierron koelaitoksen sijoituspaikan kartoitus, vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön edistäminen Kymenlaaksossa, vety- ja kaasukäyttöisistä ajoneuvoista kiinnostuneiden yritysten kartoittaminen, ja vaihtoehtoisten polttoaineiden taloudellisuuslaskelmat sekä tulevaisuuden kehitys. NELI on tehnyt vaihtoehtoisiin polttoaineisiin liittyviä hankkeita aiemminkin, mm. Bilika-hankkeet, joiden tavoitteena oli kaasun, lähinnä biokaasun käytön edistäminen liikennepolttoaineena. Meneillään oleva hanke on hyvin ajankohtainen, sillä maailmalla ja Suomessa on koettu yhä tärkeämmäksi hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Joulukuun Pariisin ilmastokokouksessa asetettiin tavoitteeksi vain 1,5 asteen maapallon keskilämpötilan nousu vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa ilmastotavoitteeseen sitoutuneiden valtioiden osalta merkittäviä ja pysyviä rakenteellisia muutoksia muun muassa liikenteen suhteen. Kaasurenessanssihanke Kymenlaaksossa vastaa omalta osaltaan näihin tavoitteisiin. Ensimmäisessä työpaketissa tutkitaan suljettua metaanikiertoa ja sen koelaitteiston sijoittumista Kymenlaaksoon. Kyseessä on hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen kaasuprosessissa. Tällöin mädätysprosessissa vapautuva hiilidioksidi voidaan ottaa talteen eikä sitä päästy ilmakehään. Toisena tavoitteena on selvittää paikkakuntien yritysten halukkuutta ottaa käyttöön vaihtoehtoisia polttoaineita kuljetuskalustossaan. Yhteistyökumppanina on Kouvola Innovation Oy, jonka osahanke tutkii vetyaseman mahdollista sijoituspaikkaa Kouvolan alueella. Kouvolassa on kesällä 2015 tehty valtuustoaloite vetyaseman sijoituksesta, joten tämä hanke kokonaisuutena vastaa hyvin aloitteeseen. Useat alan toimijat ovat kehitelleet erilaisia vaihtoehtoja liikennepolttoaineisiin ja tällä hetkellä saatujen kokemusten perusteella vety on erittäin potentiaalinen vaihtoehto niin fossiilisille polttoaineille kuin sähköautoillekin. Vety antaa erinomaisen mahdollisuuden sähkön varastointiin esimerkiksi tuuli- ja aurinkosähkö voidaan varastoida muuntamalla sähkö vedyksi ja edelleen käyttää liikennepolttoaineena. Vedyn käyttö liikennepolttoaineena ottaa vasta ensiaskeliaan Suomessa, mutta maailmalla monet autonvalmistajat ovat siitä erittäin kiinnostuneita ja suuret automerkit ovat rakentaneet koemalleja. Muutamat valmistajat tekevät jo sarjatuotantoautoja Euroopan markkinoille. Muun muassa Toyota on siirtämässä tuotantoaan sähköautoista vetyyn ja bensa-hybridiin. Tällä hetkellä on suuria odotuksia vedyn tulevalle käytölle. Voi olla, että vety ohittaa suosiossa ladattavan sähköauton, jonka akuston kestävyyden ja käyttösäteen suhteen on edelleen paljon ongelmia. Lisätietoja: Arto Ahlberg ja Teija Suoknuuti Vähähiiliset satamatoiminnot NELI on mukana suomalaisten satamien ja niiden yhteydessä toimivien yritysten vähähiilisyyden edistämisessä Vähähiiliset satamatoiminnot -hankkeessa. Hankkeen tavoitteisiin sisältyy eko- ja energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ja tuloksena pyritään kehittämään satamatoimintoihin soveltuva energiaseurantamalli. Syksyn 2015 aikana on tehty kartoitusta hankkeessa mukana olevien satamien merkittävimmistä energiankulutuskohteista, ja yhteistyönä Turun ammattikorkeakoulun kanssa on selvitetty nesteytetyn maakaasun päästöjä sataman kuljetusketjuissa. Hanketta toteutettavat Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus, Turun yliopiston Braheakeskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun ammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Hanke toteutetaan ajalla Lisätietoja: Anni Anttila

3 Logistiikkaverstas käynnistyy vuoden 2016 alussa NELIn koordinoima uudenlainen osallistava kehitys- ja innovointiympäristö, Logistiikkaverstas, käynnistyy tammikuussa Verstaan tavoitteena on vastata logistiikan muuttuvan toimintaympäristön ja teknologian nopean kehittymisen haasteeseen, sekä tukea julkisen ja yksityisen sektorin verkostoitumista ja yhteistyötä. Logistiikkaverstaalla tullaan ratkaisemaan yritysten esiin nostamia haasteita monialaisissa opiskelijatiimeissä uusia työkaluja ja menetelmiä hyödyntäen. Verstas toimii uutena oppimisympäristönä opiskelijoille ja tarjoaa paikan kokeiluille, asiantuntijaseminaareille sekä innovaatiokilpailuille. Syksyn aikana on kartoitettu erilaisia toimintamalleja ja hankittu uusia työkaluja Logistiikkaverstaan toiminnan pohjaksi. Logistiikkaverstaalle järjestyi toimitilat Hamina- Kotka Satama Oy:n tiloista, Mussalon toimistokeskus Merituulesta. Verstas tarjoaa paitsi kohtaamispaikan yrityksille, mutta sen toivotaan palvelevan myös koulutus-, tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä elinkeinoyhtiöitä. Logistiikkaverstas tuo uutta näkyvyyttä alueelle ja pyrkii omalta osaltaan nostamaan Kymenlaakson imagoa logistiikkamaakuntana. Lisätietoja: Anni Anttila ja Emmi Rantavuo 30MILES-hankeessa kehitetään pienvenesatamien turvallisuutta ja luodaan veneilyreitti itäiselle Suomenlahdelle Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on mukana Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys Merikotka ry:n vetämässä kansainvälisessä konsortiossa, jolla haettiin rahoitusta itäisen Suomenlahden pienvenesatamien kehittämiseen ja veneilyreitin luomiseen. Euroopan unionin Central Baltic rahoitusohjelmasta myönnettiin elokuussa 2015 noin 3,7 miljoonan euron rahoitus hankkeen toteuttamiseen. Hankkeessa on mukana 14 pienvenesatamaa. Suomesta mukana hankkeessa ovat Kotkasta Kotka Old Port Marina, Haminan Tervasaari, Pyhtään Keihässalmi, Virolahden Klamila, Porvoon vierasvenesatama sekä Loviisan Laivasilta. Virosta mukana ovat Viimsin kunnasta Leppneeme ja Kelnase, Tallinnasta Lentosatama sekä pienvenesatamat Eismasta, Narvasta, Toilasta, Purtsesta ja Narva-Jõesuusta. Hankkeen aloitustilaisuus pidettiin Kotkassa marraskuussa Hankkeen toteutusaika on vuoden 2018 elokuun loppuun saakka. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu vastaa hankkeessa turvallisen veneilyreitin luomisesta ja pienvenesatamien turvallisuuden kehittämisestä. Satamien välille suunnitellaan mielenkiintoinen ja turvallinen purjehdusreitti, joka julkaistaan reittiohjeiden kera karttana sekä sähköisinä reittipisteinä. Turvallisuusasioista viestitään tuottamalla vapaasti saataville video, jossa esitellään reittiä, nostetaan esille purjehtimiseen liittyviä turvallisuusnäkökulmia sekä esitellään saapuminen veneellä kuhunkin reitin satamaan. Hankkeen puitteissa tullaan järjestämään satamien turvallisuuspäiviä, joissa esitellään reittiä ja siihen liittyviä turvallisuusnäkökulmia veneilijän näkökulmasta. Pienvenesatamien turvallisuustason parantamiseksi hankkeessa kehitetään auditointiprosessi turvallisuustason arvioimiseen. Osallistuvissa satamissa suoritetaan turvallisuusauditointi ja laaditaan kehittämissuositukset turvallisuustason parantamiseksi. Hankkeessa luodaan koulutus pienvenesatamien turvallisuudesta vastaaville henkilöille. Koulutuksen tavoitteena on antaa entistä parempi tietotaito sataman turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Hankkeen pääpartnerina toimii Merikotka. Muut hankepartnerit ovat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun lisäksi Helsingin yliopisto, Cursor Oy, Posintra Oy, Itä-Viron yrityskeskus, Virumaan piensatama yhdistys, Eisman satama, Viimsin kunta, Viron Merimuseo, Narvan kaupunki ja Narva-Jöesuu kunta. Lisätietoja: Tomi Oravasaari

4 Luovasta tuhosta uutta kilpailukykyä ja tuottavuutta ydinsatamille? Keskimääräinen työn tuottavuus on Suomessa romahtanut. Negatiivisen kehityksen syy ovat vientituotantoon kohdistuneet takaiskut: Nokian, paperiteollisuuden ja Venäjän pakotteista johtuneet vaikeudet. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) mukaan pitkään jatkunut heikko työllisyyskehitys ja uudestaan nousuun kääntynyt työttömyys viittaavat siihen, että Suomen talouden ja erityisesti työmarkkinoiden sopeutumiskyky ovat olleet riittämättömiä. Tämän on arvioitu johtuvan globaalitalouden kilpailusta ja uuden teknologian voimakkaasta kehittymisestä, joka on siirtänyt perinteisiä teollisuuden tehtäviä kehittyviin maihin, alemman palkkatason maihin. Eri maiden talousasiantuntijat ovat erimielisiä siitä, millä tavalla digitaalisuus ja teknologiat vaikuttavat tuottavuuteen, sitä kautta taloudelliseen kasvuun sekä työvoimaan kysyntään. Digitalisuus on kuitenkin Sipilän hallituskauden ohjelmassa nostettu yhdeksi kärkiohjelmaksi Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi. Hallituskauden ohjelmassa digitaalisuuden nähdään kasvattavan työn kysyntää ja aiheuttavan yhden suurimman käännekohdan työmarkkinoilla. Toteutuessaan rutiininomainen työ tulee vähenemään merkittävästi niin toimistoissa kuin suorittavissa töissä, tästä huolimatta tarvitaan ihmisiä edelleen luovuutta ja ongelmaratkaisukykyä vaativiin töihin. Työn muuttuminen vaatii kuitenkin uusien kykyjen ja taitojen kehittämistä. Amerikkalaiset talousasiantuntijat ovat esittäneet, että lähes puoleen Yhdysvalloissa havaittavista ammateista liittyy suuri automaatiosta johtuva tuhoutumisriski lähimpien 20 vuoden aikana. Suomalaiset talousasiantuntijat ovat arvioineet, että reilu kolmannes suomalaisista ammateista olisi tuhoutumisriskin alaisia. Skenaarion toteutuminen merkitsisi kansantaloudelle luovaa tuhoa, jossa vanhakantaiset yritykset, tuotteet, palvelut ja ammatit katoavat uusien, parempien ja tuottavampien tieltä. Näitä digitalisuuden vaikutuksia elinkeinoelämälle täytyy TKI -toiminnassa ajoittain myös arvioida. Uudistamistarpeet liittyvät tutkimus- ja kehittämismetodeihin erityisesti verkostoyhteistyömuotoihin, kehittämisen ekosysteemeihin ja kokeiluympäristöihin perustamisen osalta. Tältä osin voidaan sanoa, että elämme tietynlaista TKI:n murrosvaihetta jossa digitaalisuus, Internet of Things (IoT) ja Teollinen Internet 4.0 ovat muuttamassa käsitystämme toimia reaalimaailman työympäristön kokeilijana. Mitä tämä vallitseva kehityssuunta tulee mahdollisesti tarjoamaan satamien älykkäälle erikoistumiselle? Satamissa ja logistiikassa digitalisuuden tuomat automaatiot ja robotisaatio ovat vasta alkutekijöissä. Satamien älykäs erikoistuminen edellyttäisi konsortiomaisiten kehitys- ja tutkimushankkeiden perustamista, järjestelmä- ja tietoverkkoinvestointeja. Ala kehittyy huimaa vauhtia, joten on olennaista kartoittaa todelliset kehittämistarpeet ja toimenpiteet. Satamien automatisointi on lähtökohtaisesti iso järjestelmäinvestointi, jonka kannattavuutta ja tarpeellisuutta on arvioitava aina liikenteen volyymin näkökulmasta. Automaatiota ja robotiikkaa vievät eteenpäin samat muutosajurit kuin teollisuudessa eli tuottavuuden ja turvallisuuden kasvutavoitteet. Tässä mielessä lastinkäsittelykoneiden automatisointi ja liikenteen solmukohdassa syntyneen tuotantotiedon avaaminen avoimen tiedon muotoon mahdollistaisivat tuottavuuden kasvattamisen ihan uudelle tasolle. Digitaalisuus on ilmiö, joka on jo täällä. Sen aiheuttamia muutoksia on välttämätöntä ymmärtää, mikäli haluamme menestyä tulevaisuudessa. Lisätietoja: Tommy Ulmanen Vuosi 2015 tutkimuspäällikön silmin Vuoteen on mahtunut paljon työtä, onnistumisia ja pettymyksiäkin. Omalta työpöydältä lähti vuoden aikana 3 kv-hankehakemusta, 7 hakemusta kotimaisiin rahoitushakuihin sekä 2 tarjousta julkisiin kilpailutuksiin. Onnistumisiin kuuluvat ehdottomasti kärkihankkeemme 30Miles ja Logistiikkaverstas, jotka tuottavat paljon positiivista julkisuutta alueelle. Myös ekologisuuteen painottuvat Vähähiiliset satamat sekä Kaasurenessanssihanke tuottavat arvokasta tietoa maakunnan kehittämiseksi vähähiilisemmäksi. Monia hyviä kehittämisaihioita jäi ilman rahoitusta tiukassa kilpailussa. Emme kuitenkaan tästä lannistu, vaan jatkamme sinnikkäästi työtä alueen logistiikan kehittämiseksi tulevina vuosinakin. Lisätietoja: Teija Suoknuuti

5 Mahdollisuuksien meri koulutustarveselvitys nostaa esille Suomen meriklusterin ajankohtaiset osaamistarpeet Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Oxford Research Oy toteuttivat Suomen meriklusterin koulutustarveselvityksen osana Helsingin kaupungin vetämää ja työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa MERIT - Älykäs meriteollisuus -hanketta. Selvitystyö käynnistyi toukokuussa 2015, ja loppuraportti valmistui loppuvuodesta Mahdollisuuksien meri -selvityksessä tarkasteltiin Suomen meriklusterin nykyisiä ja tulevia koulutustarpeita tutustumalla aihepiiriin liittyviin keskeisiin strategioihin, aiempiin koulutustarve-selvityksiin sekä keräämällä laaja haastatteluaineisto meriklusterin toimijoilta. Selvityksessä meriklusterin ulkopuolelle rajattiin muun muassa merellisiä luonnonvaroja hyödyntävä liiketoiminta (biotalous, kalastus, kalankasvatus), merellinen energiantuotanto sekä merellinen matkailuliiketoiminta. Selvityksessä pyrittiin tarkastelemaan eri toimialoja tasavertaisesti, jotta voitaisiin saavuttaa näkökulmia, kuinka kehittää Suomen meriklusteria kokonaisvaltaisesti. Haastatteluaineiston pohjalta nousi esille seuraavat viisi Suomen meriklusteria läpileikkaavaa osaamistarvetta. - Monialainen osaaminen ja oppiminen työssä - Kansainvälisyys, kieli- ja kulttuuriosaaminen - Merenkulkutalouden ja merisektorin kaupallinen osaaminen - Merioikeuden osaaminen - Digitalisaatio ja automaatio Selvityksen tulokset alleviivaavat, että Suomen nykyinen koulutustarjonta ei tällä hetkellä palvele parhaalla mahdollisella tavalla meriklusterin kehittymistä. Meriklusterin osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää paitsi yhteiskunnan tarjoaman koulutuksen kehittämistä laaja-alaisessa yhteistyössä meriklusterin kokonaisuus huomioiden, niin myös yrityksissä organisoitua pitkäjänteistä ja suunnitelmallisesta osaamisen siirtämistä työntekijöiden välillä. Aineiston pohjalta tehtiin 23 suositusta Suomen meriklusterin kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Raportti tulee saataville sähköisenä osoitteesta fi sekä rajoitetusti painettuna versiona. Lisätietoja: Tomi Oravasaari Olethan jo tutustunut NELIn toteuttamaan -palveluun?! Löydät Suomen logistiikkaa koskevat uutiset sekä paljon muuta alaan liittyvää informaatiota yhdestä paikasta. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Jos et jatkossa halua uutiskirjettämme, ilmoitathan siitä sähköpostilla osoitteeseen neli@kyamk.fi Lue lisää projekteistamme: