KAIVOSALAN BUUMI kasvattaa kalkkikiven kysyntää S. 10. Mineraaliset jätteet sopivat uusiokäyttöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAIVOSALAN BUUMI kasvattaa kalkkikiven kysyntää S. 10. Mineraaliset jätteet sopivat uusiokäyttöön"

Transkriptio

1 2/2010 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI Suomelle laaditaan mineraalistrategia raaka-ainehuollon turvaamiseksi s. 9 Mineraaliset jätteet sopivat uusiokäyttöön s. 18 KAIVOSALAN BUUMI kasvattaa kalkkikiven kysyntää S. 10

2 sisältö SISÄLTÖ 2/ Lyhyesti TERHI ANTTILA, NORDKALK OYJ ABP 8 GTK:n uusia julkaisuja 9 SUOMELLE LAADITAAN MINERAALISTRATEGIA RAAKA- AINEHUOLLON TURVAAMISEKSI KAIVOSALAN BUUMI KASVATTAA KALKKIKIVEN KYSYNTÄÄ GTK kartoittaa karbonaattikiviesiintymiä ympäri Suomea Tiedot Suomen teollisuusmineraaliesiintymistä verkkoon Suomen kallioperästä löytyy harvinaisia maametalleja MINERAALISET JÄTTEET KIERRÄTYKSEEN Pohjakuona uusiokäyttöön s.10 MAIJA REKOLA Rekkarallista kiviaineksen ekotehokkaaseen käyttöönottoon Varantotietoa verkosta Kolumni: Työturvallisuuden kärkimaa Svenska resumèer sällsynta jordartsmetaller ökar efterfrågan på kalksten för materialåtervinning Tapahtumakalenteri 2010 s.9 s.18 GEOFoorumi 2/2010 Julkaisija Geologian tutkimuskeskus Vaihde: Päätoimittaja Sini Autio Ulkoasu Aino Puttonen, BBM Oy Etukansi Louhosauto kippaa kiveä murskaamoon johtavaan kuiluun Nordkalkin Paraisten avolouhoksella. Kuva: Seilo Ristimäki, Iloinen Liftari Oy Toimitusneuvosto Sini Autio, Hannu Idman, Taina Järvinen, Jarmo Kohonen, Keijo Nenonen, Pekka Nurmi, Marie-Louise Wiklund Paino Vammalan Kirjapaino Oy ISSN Geofoorumi 2/2010

3 pääkirjoitus JARI VÄÄTÄINEN, GTK Teollisuusmineraalien ja kivi ainesten tarve yhteis kunnassa Yhteiskunnat tarvitsevat suuria määriä mineraaliaineksia hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kestävän kehityksen näkökulma ja elinkaaritarkastelu ohjaavat tuotantoa ja käyttöä yhä metallit, joiden käyttö kasvaa räjähdysmäisesti. mutta olennaista on niiden kytkeytyminen erilaisiin teknologiaratkaisuihin, jotka tähtäävät haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen. Käyttötarpeet kasvavat huikeaa vauhtia ja maailman laajuinen kilpailu varannoista kiihtyy. EU:lla ei ole tällä hetkellä - GTK:n tutkimusten mukaan Suomen kallioperä on hyvin - perustuvaa teknologiateollisuutta? Kiviainekset eivät Suomesta lopu, mutta kiviainesten saatavuus ja kuljetusmatkojen jatkuva pidentyminen ovat ongelma kasvualueilla, jonne infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon kiviainestarpeet painottuvat, niin Suomessa kuin muuallakin. Suomessa kiviainesten kulutus on luonnon olosuhteista johtuen Euroopan suurimpia, 20 tonnia jokaista suomalaista kohti vuodessa. Rakentamisen yhteydessä syntyy suuria määriä ylijäämämassoja ja mineraalisia purkujätteitä, joiden hyödyntämistä voidaan tehostaa ja korvata niillä luonnon kiviaineksia. Erilaisista teollisuuden pohjakuonista ja tuhkista voidaan ottaa talteen metallit ja käyttää loppuaines maarakentamisessa. Englannin kielessä käytetään lennokkaasti jopa termiä urban mining. GTK kehittää ympäristöhallinnon kanssa rakentamaansa Internetissä toimivaa kiviainesten tilinpitojärjestelmää. Tavoitteena on nivoa yhteen sekä luonnon kiviainekset että niitä korvaavat ainekset. Haaste on mittava koskien erityisesti korvaavien ainesten tietovirtoja. Toisaalta nykyaikainen tietotekniikka antaa kehittämiseen hyvät lähtökohdat. Kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat entistä paremmin kun käytettävissä on luotettava tieto sekä luonnon että niitä korvaavista aineksista, määristä, laaduista ja saatavuudesta. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt kansallisen mineraalistrategian valmistelun. GTK vastaa käytännön toteutuksesta, johon osallistuu laaja joukko toimijoita. Strategia valmistuu tänä syksynä ja on osa valtioneuvoston luonnonvarastrategiaa. Tavoite on pitkällä, vuodessa Kyseessä on haasteellinen työ, jossa määritetään myös miten turvataan yhteiskunnan kiviaineshuollon tarpeet ja mikä rooli mineraaliteollisuudella on Suomen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Hannu Idman ohjelmajohtaja Etelä-Suomen yksikkö Betonimiehenkuja 4 PL 96, ESPOO Fax Länsi-Suomen yksikkö Vaasantie 6 PL 97, KOKKOLA Fax Itä-Suomen yksikkö Neulaniementie 5 PL 1237, KUOPIO Fax Pohjois-Suomen yksikkö Lähteentie 2 PL 77, ROVANIEMI Fax GEOFoorumi on Geologian tutkimuskeskuksen sidosryhmille suunnattu lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Lehden numerot 1 ja 2 ilmestyvät suomenkielisinä ja numero 3 englanninkielisenä vuonna Tilaukset ja osoitteenmuutokset tehdään sähköpostitse ja palautteen voi antaa osoitteella 2/2010 Geofoorumi 3

4 lyhyesti Geotieteellisiä julkaisuja 2009 GTK:n julkaisutoiminta oli vuonna 2009 vilkasta ja GTK julkaisi yhteensä 270 julkaisua. Aineistojen verkkosaatavuuteen panostettiin voimallisesti. Maksuttomista verkkopalveluista on lyhyessä ajassa kehittynyt GTK:n keskeisin tietopalvelukanava. Käyttäjämäärien kasvu jatkui ja erityisesti ammattikäyttäjille tarjottavia palveluja (rajapintapalvelut, latauspalvelut) on lisätty. Vuonna 2009 aikana kävijämäärät GTK:n internetsivuilla olivat hienoisessa nousussa. Suosituimmat suomenkieliset sivukokonaisuudet olivat karttojen aineistohaut, Geotieto-osion karttasivu, tutkimus-sivukokonaisuus tutkimushankkeineen sekä uutiset ja artikkelit. Tutustu GTK:n julkaisuihin osoitteessa GTK 125 vuotta ikuisesti nuori Keisari Aleksanteri III antoi toukokuun 21. päivänä 1885 armollisen asetuksen, jolla perustettiin itsenäinen geologinen tutkimuslaitos Suomeen. Vuodesta 1877 toiminut Vuorihallituksen geologinen toimisto muuttui siten Geologiseksi komissioniksi (Suomen geologinen tutkimus), ja laitoksen varsinainen toiminta alkoi seuraavan vuoden alussa tuli kuluneeksi tasan 125 vuotta asetuksen allekirjoittamisesta. Samalla alkaa myös GTK:n 125-juhlavuosi, jonka päätapahtumat ajoittuvat tammikuulle GTK tukee kivialan koulutusta Rakennusalan perustutkintoon on liitetty kivialan koulutusohjelma, jossa voi suorittaa kivirakentajan tutkinnon. Tutkinnon perusteet edellyttävät tutkintoon valmistavan opetuksen antamista kaikissa rakennusalan oppilaitoksissa. Koska vain muutamalla oppilaitoksella on valmius järjestää kivialan opetusta, on oppilaitosten tueksi käynnistetty Kivirakentamisen opetuksen kehittämishanke (KROK). Tulevat opettajat saavat hankkeen myötä kivirakentamisen koulutusta sekä kehittävät oppilaitokseensa kivirakentamisen nykyaikaisen oppimisympäristön sekä opiskelun toteuttamissuunnitelman. Opetus käynnistyi toukokuussa 2009 GTK:ssa Kuopiossa geologiaan liittyvällä aloitusjaksolla. Opetukseen kuului myös seminaaripäivä maaliskuussa 2010 GTK:ssa Espoossa, jolloin GTK:n asiantuntijat opastivat tulevia opettajia luonnonkiviraaka-aineen geologiaan ja GTK:n oppilaitoksille tarjoamien palvelujen pariin. Projektia hallinnoi Hämeen ammattikorkeakoulun täydennyskoulutusyksikkö. Ensimmäisen KROK-ryhmän projekti päättyy loppuvuodesta Geologian päivä Valtakunnallista Geologian päivää vietetään eri puolilla Suomea Seuraavana päivänä on geologiseen monimuotoisuuteen liittyvä myös valtakunnallinen Geodiversiteettipäivä. Molempina päivinä järjestetään tapahtumia useilla paikkakunnilla. Ohjelmasta ilmoitetaan syksyllä paikallisissa lehdissä, osoitteissa ja Tapahtumat ovat maksuttomia. Tervetuloa! 4 Geofoorumi 2/2010

5 Geofoorumi uusii jakelulistansa Suomenkielinen painettu lehti Geo foorumi lähetetään vuoden 2011 alusta vain tilauksen tehneille. Jos haluat lehden postiosoitteeseesi, niin uusi tilauksesi. Lehti on edelleen maksuton. Geofoorumi ilmestyy myös sähköisessä muodossa: painotuotteet/sidosryhmalehti/. Uusi tilauksesi, anna palautetta ja tee osoitteenmuutos osoitteella B+TECH RODEO.FI/TERO SIVULA Monipuolinen bentoniittisavi Bentoniitti on luonnon savea, jota erinomaisen vedensitomiskykynsä takia käytetään monenlaisissa sovelluksissa. Bentoniitin oleellisempana osana on montmorilloniittisavi, joka pystyy absorboimaan suuria määriä vettä ja suotuisissa oloissa laajenemaan sen seurauksena tilavuudeltaan jopa Kuva laboratoriotutkimuksesta B+Tech Oy:ssä, jossa bentoniittinäytteen veden absorboitumiskykyä tutkitaan. Bentoniitti paisuu nopeasti joutuessaan tekemisiin veden kanssa ja sen pinta geeliytyy. Bentoniittisavi syntyy tulivuoren tuhkasta kerrostumalla. Palasen leveys n. 2,5 cm. kymmenkertaiseksi. Edullisuutensa ja poikkeuksellisten piirteidensä ansiosta bentoniittia hyödynnetään monilla eri aloilla. Bentoniitin ominaisuuksia käytetään hyväksi yleisesti rakentamisessa ja ympäristötekniikassa. Esimerkiksi betonin valumuottien tiivistykseen käytetään usein bentoniittia tai bentoniittilietettä. Bentoniitti parantaa rakennusmateriaalien, kuten tiilien ja betonin vedeneristyskykyä. Ympäristötekniikassa savea käytetään esimerkiksi kaatopaikoilla estämään myrkkyjen pääsy pohjaveteen. Ydinjätteiden loppusijoituksessa bentoniitti puskuroi veden kulkua kalliosta metallikapseliin. Bentoniitti on myrkytön ja mauton, eikä sillä ole todettu olevan elintarvikkeiden lisäaineena vahingollisia sivuvaikutuksia. Elintarviketeollisuus tuntee bentoniitin paakkuuntumisenestoaineena (E558), ja rehuteollisuus sideaineena. Hyvän vedensitomiskykynsä takia sitä lisätään usein kissanhiekkavalmisteisiin, ja kotiviinin valmistuksessa sitä käytetään kirkasteena. Suomeen bentoniitti tuodaan muualta, kuten Yhdysvalloista tai Euroopan eteläosista. Kiinassa esiintyy myös runsaasti bentoniittia. GTK:n Uutiskirje 2/2010 Uutiskirje 2/2010 ilmestyy kesäkuun lopussa. Siihen kootaan ajankohtaisia tutkimusuutisia. Mukana on tietoa aihealueilta mineraalivarat ja ekotehokas kaivostoiminta, geotieteellinen mallinnus, yhdyskuntarakentaminen, energia ja kansainvälinen toiminta. Uutiskirjeestä löytyvät myös linkit uusimpiin lehdistötiedotteisiin ja alan tapahtumiin. Seuraavat uutiskirjeet ilmestyvät syys- ja joulukuussa Kirje on luettavissa osoitteessa Media/uutiskirje 2/2010 Geofoorumi 5

6 lyhyesti GTK yhteistyöhön Keski-Aasian maiden kanssa K. LINDQVIST, GTK GTK on käynnistänyt ulkoasianministeriön rahoituksella yhteishankkeen Keski- Aasian maiden (Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan) geologian laitosten kanssa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuoden Näkymä Kazakstanin Almatyn kaupungista Tian Shanin vuorille, jotka erottavat Kazakstanin Kirgisiasta. Almaty (myös Alma-Ata) on Kazakstanin entinen pääkaupunki. Tian Shanin vuoret kuuluvat Himalajan vuoristoon, joka alkoi kohota Intian ja Euraasian mannerlaattojen törmäyksessä 65 miljoonaa vuotta sitten. Tian Shanin vuoret on Keski- Aasian pisimpiä vuorijonoja ulottuen km itään Tashkentista Uzbekistanissa elo joulukuussa GTK:n asiantuntijat tutustuivat ja kartoittivat kohdemaiden geologian laitosten toimintaa, olemassa olevaa informaatiota sekä henkilöstön osaamista. Keski-Aasian maiden edustajat ovat vastavuoroisesti vierailleet GTK:ssa ja tutustuneet osaamiseemme hankkeen keskeisillä osa-alueilla. Näin saatujen tietojen perusteella laaditaan yhteistyössä kohdemaiden kanssa yksityiskohtainen toimintasuunnitelma. Kaikissa Keski-Aasian maissa on runsaasti vanhaa, mutta edelleen hyödyllistä ja käyttökelpoista geoinformaatiota. Tavoitteena on muuttaa paperilla oleva tieto helpommin jaettavaan ja jatkojalostettavaan muotoon. Näin voidaan maiden mineraalipotentiaalia tehdä helpommin tunnetuksi houkuttelemaan maahan investointeja. Toimintasuunnitelma jätetään ulkoasianministeriölle hyväksyttäväksi vuoden 2010 elokuun loppuun mennessä. Pilaantuneiden maiden puhdistus GTK on kehittänyt edullisen prosessin sahojen ja kyllästämöiden maapohjien puhdistukseen. Pilaantuneet maat sisältävät useimmiten dioksiini- ja furaanijäämiä sekä kromi-, kupari- ja arseenipitoisia kyllästysainejäämiä, jotka ovat ihmisten terveydelle vaarallisia. Suomessa on pilaantuneita maapohjia yhteensä noin Tietoja kohteista on tallennettu GTK:n Samase-rekisteriin vuodesta 1992 lähtien. GTK:n kehittämässä mineraalitekniikkaan perustuvassa yksinkertaisessa ja taloudellisessa prosessissa saadaan lopputuotteena puhdistettu maa uusiokäyttöä varten ja pilaavat aineet sisältävä pieni maajae. Tämä on vain pieni osuus, painoprosenttia, alkuperäisestä pilaantuneesta maasta. Pienen osan erottaminen prosessilla, kuljettaminen sekä loppukäsittely, on tuntuvasti edullisempaa kuin koko materiaalin prosessointi. Puhdistetun maan rajana on uusien, vuoden 2007 normien alemman ohjearvon alittava puhtaustaso (0,1 μg/kg). Tavoitteena on kehittää siirrettävä Tutkimusnäytteenotto käynnissä pilaantuneesta kohteesta. puhdistusasema, jolloin isojen maaainesmäärien kuljetuksen poisjääminen säästää kokonaiskuluissa merkittävästi ja kuljetusväylien onnettomuusriskit pienenevät. VÄINÖ HINTIKKA, GTK 6 Geofoorumi 2/2010

7 Suomalaiset tutkimusmatkat Suomalaiset tutkimusmatkat on alansa parhaiden asiantuntijoiden laatima ensimmäinen kokonaisesitys suomalaisesta tutkimusmatkailusta historiasta nykypäivään. Teoksen sivuilta voi lukea paitsi menneiden vuosisatojen suurista tutkimusmatkoista, myös perehtyä kaikkialla maailmassa parhaillaan käynnissä oleviin kenttätutkimuksiin ja kurkistaa tulevaisuuteen avaruustutkimuksen ja modernin fysiikan keinoin. Löytönen, M. (toim.) Suomalaiset tutkimusmatkat. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 480 sivua. Ovh 64 euroa. Kirjat ovat lainattavissa GTK:n kirjastoista ja saatavana hyvin varustetuista kirjakaupoista. Upea tietopaketti geologiasta Geologiasta on viime aikoina julkaistu useita upeita geologia-aiheisten kirjojen kokonaisuutta. Geolo- syntyyn ja vie lukijan matkalle halki maapallon viisi miljardia kestäneen geologisen historian. Toinen osa perehdyttää lukijan Maan ainutlaatuisiin geologisiin muodostumiin. Näyttävät kuvat ja kartat tekevät lukemisesta nautittavan elämyksen. Coenraads, R.R., Koivula, J.L., Owsborne, A. et Köln, Tandem Verlag GmbH. 576 sivua. Ovh 29,90 euroa. Turpeella oma paikkansa GTK kartoittaa keskitetysti turvevaroja Suomessa. Nykyisin valtakunnan turvevarojen kartoitusta tehdään paitsi energiaturvevarojen kartoittamiseksi, myös muuhun turpeen käyttöön liittyvien raaka-aineiden paikantamiseksi. Tällaisia käyttömuotoja ovat muun muassa kasvu-, ympäristö-, viherrakentamis-, öljynpoisto-, kuivike-, eriste-, suodatin-, tekstiili- ja hoitoturve. Myös muu soihin liittyvä tiedon tarve on tullut jatkuvasti merkittävämmäksi. Kartoitusten tärkeäksi tehtäväksi on noussut tiedon tuottaminen soista maankäytön suunnittelun pohjaksi kaavoituksiin, suojeluohjelmiin ja rakentamiseen. GTK:n Internet-sivustolla on turvetietoa käsittelevä Turvepaikka-palvelu, jossa asiakkaat voivat tutustua julkaistuissa raporteissa oleviin turvetietoihin ja tarkastella tutkimusaineistoa kunnittain. Palvelun kautta on saatavana sähköisenä kaikki GTK:n turvetutkimusraportit vuodesta 1980 lähtien. Uudet, julkaistavat raportit lisätään palveluun niiden valmistuttua. Turvepaikka-palveluun on nyt lisätty ruotsin- ja englanninkieliset versiot. Palvelu on osa geo.fi-portaalia (www.geo.fi), joka tarjoaa asiakkaiden käyttöön GTK:n maa- ja kallioperään liittyviä digitaalisia kartta-aineistoja sekä karttoihin liittyviä oppaita ja raportteja. Turvepaikka-palvelu KIMMO VIRTANEN, GTK 2/2010 Geofoorumi 7

8 uusia julkaisuja Uusia julkaisuja Test pit at the Konttijärvi PGE deposit. ELINA ARPONEN P. EILU, GTK Spektrin väreissä voimakkaasti iridisoivia plagioklaasikiteitä kutsutaan spektroliitiksi, Ylijärvi. Arponen, Elina; Härmä, Paavo; Selonen, Olavi; Luodes, Hannu & Pokki, Jussi Anortosiitin ja spektroliitin esiintyminen Viipurin rapakivigraniittibatoliitissa ja spektroliittiesiintymien litologinen kontrolli. Summary: Anorthosite and spectrolite in the Wiborg rapakivi granite batholith and the lithological control of spectrolite deposits. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti sivua, 35 kuvaa, 2 liitettä. (Elektroninen julkaisu). Tutkimuksessa kuvataan Viipurin rapakivigraniittibatoliitissa Kaakkois- Suomessa esiintyvää kuutta anortosiittialuetta. Huomiota kiinnitetään spektroliitin määrään ja laatuun ajatellen sen hyödyntämistä. Pokki, J.; Rekola, M.; Härmä, P. et al Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa. Summary: The current utilization of leftover aggregates formed by earthworks and bedrock quarrying in Finland. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti sivua, 14 kuvaa ja 6 taulukkoa. (Elektroninen julkaisu). Ylijäämäkiviainesten hyödyntämisen nykytilaa ja sen kehittämismahdollisuuksia selvitettiin kyselyillä, jotka suunnattiin kuntasektorille, ympäristökeskuksille, maakuntaliitoille ja kiviainesyrityksille. Rasilainen, K., Eilu, P., Halkoaho, T. et al Quantitative mineral resource assessment of platinum, palladium, gold, nickel, and copper in undiscovered PGE deposits in mafic-ultramafic layered intrusions in Finland. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 180. (electronic publication). (in prep.) The present work uses statistical and expert assessment methods to estimate undiscovered resources in platinum and palladium deposits hosted by mafic ultramafic layered intrusions in the uppermost 1 km of the bedrock in Finland. Chernet, Tegist Barium-bearing alkali feldspar in the Lumikangas gabbro, Kauhajoki, Western Finland. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 181, 16 pages, 10 figures and 5 tables. (electronic publication). As very few Ba-rich silicate compositions have been reported associated with gabbroic intrusions, the unusual concentration of potassium and barium in the Lumikangas ilmenite-magnetite-apatite mineralized gabbro is described. 8 Geofoorumi 2/2010

9 ajankohtaista Suomelle laaditaan mineraalistrategia raakaainehuollon turvaamiseksi Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on vastuuttanut GTK:n vetämään Suomen mineraali strategian valmistelua. Työ tehdään tiiviissä yhteis työssä eri sidosryhmien kanssa ja sen on määrä valmistua luovutettavaksi valtioneuvostolle. Mineraalisten luonnonvarojen globaali kysyntä on viime vuosina lisääntynyt nopeasti. Maailmanlaajuinen trendi, muuttoliike kohti kasvavia kaupunkeja sekä elintason ja kulutuksen kasvu erityisesti Aasiassa kiihdyttävät metallien ja mineraalien kulutusta. Koveneva kilpailu mineraalivaroista on herättänyt myös Euroopan unionin. Euroopan komissio on laatinut raaka-aineita koskevan aloitteen, jossa linjataan toimenpiteitä Euroopan raaka-ainehuollon turvaamiseksi. TAVOITTEET SUUNTAUTUVAT KOTIMAAHAN Suomen mineraalistrategian on määrä luoda pitkän aikavälin visio ja linjata strategisia tavoitteita aina vuoteen 2050 asti. Toisaalta strategiassa luetellaan lähitulevaisuutta koskevia konkreettisia aloitteita ja toimenpide-ehdotuksia päätöksentekoa varten ja taustaksi poliittisille ohjelmille, kuten esimerkiksi seuraavan hallituksen ohjelmaa silmällä pitäen. Suomen mineraalistrategialle on alustavasti määritelty kolme tavoitetta: kotimaisen työn, kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen mineraalisektorin avulla, suomalaisilla innovaatioilla ratkaisuja globaaleihin raaka-aineketjun haasteisiin sekä kaivan- naisalaan liittyvien kokonaisympäristöhaittojen vähentäminen. Strategia kattaa kaivos-, kiviaines- ja luonnonkivialan sekä näihin liittyvän laitevalmistuksen, prosessisuunnittelun ja konsultoinnin. TEM on asettanut hankkeelle ohjausryhmän ja runsaan 20:n asiantuntijan ryhmän. Työhön osallistuu laajalti asiasta kiinnostuneet tahot, ja strategian valmisteluun onkin kutsuttu noin 100:n asiantuntijan verkosto, joka antaa panoksensa työhön verkkotyökalun ja seminaarien avulla. MINERAALISTRATEGIA.FI SEURAA TYÖN ETENEMISTÄ Mineraalistrategia-hankkeen avausseminaari järjestettiin GTK:ssa. Tilaisuuden esityksiä voi seurata projektin Internetsivuilta osoitteessa Sivusto tarjoaa mahdollisuuden kaikille kiinnostuneille seurata työn etenemistä ja myös osallistua avoimeen verkkokyselyyn. Mineraalistrategiaprosessin kanssa samanaikaisesti on käynnistetty kaivannaisalan vaikuttavuusselvitys, joka tuottaa tärkeää taustatietoa mineraalistrategia-hankkeelle. Vaikuttavuusselvityksen tekee Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) ja se julkaistaan loppuvuodesta Lisätietoja Suomen mineraalistrategiahankkeesta antavat GTK:ssa tutkimusjohtaja Pekka Nurmi tai johtava tutkija Saku Vuori Suomen mineraalistrategiaprosessille on avattu Internetsivut osoitteessa Tervetuloa käymään verkko sivuilla ja osallistumaan! Suomen mineraalistrategia 2/2010 Geofoorumi 9

10 geologiset raaka-ainevarat Kaivosalan buumi kasvattaa kalkkikiven kysyntää TERHI ANTTILA, NORDKALK OYJ ABP Kalkkikivi on harvinaisen monipuolinen luonnon raaka-aine, jolle löytyy laajasti niin vanhoja kuin uusia käyttökohteitakin. Nordkalkin kalkkikivituotteille kaivosalan buumi on muutamassa vuodessa yhdessä terästeollisuuden kanssa synnyttänyt uuden liiketoimintayksikön. TEKSTI Harriet Öster Nordkalk Oyj on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Paraisilla yli sata vuotta sitten alkanut kalkkikiven louhinta on kasvanut kansainväliseksi yritykseksi, jolla on toimintaa yli 30:llä paikkakunnalla kahdeksassa maassa. Kalkkikivituotteita valmistetaan niin paperi-, teräs- ja rakennusteollisuudelle kuin ympäristönhoidon ja maatalouden tarpeisiin. Louhoksia ja maanalaisia kaivoksia Nordkalkilla on 20:llä paikkakunnalla ympäri Itämerta. Eri kohteista saatavan kalkkikiven ominaisuudet vaihtelevat paljonkin, kiven geologian, iän ja kemiallisen koostumuksen mukaan. Täten eri kohteista saatava kivi menee eri käyttötarkoituksiin. Kalkkikivestä yli puolet koostuu kahdesta karbonaattimineraalista, kalsiitista ja dolomiitista. Kemiallisesti kalsiitti on kalsiumkarbonaattia. Dolomiitti sisältää lisäksi magnesiumkarbonaattia. Molemmat ovat kerrostuneita sedimenttikiviä, jotka ovat muodostuneet eliöiden kalkkikuorista tai saostuneesta karbonaatista suuressa paineessa ja lämpötilassa. Mitä vanhempi kalkkikivi, sitä kiteisempi rakenne ja sitä kovempi kivi. Varsinkin paperiteollisuuden tarvitsemat vaaleat kalkkikivituotteet löytyvät poikkeuksellisen hyvin juuri Itämeren alueelta, toteaa Nordkalkin johtaja Håkan Pihl, joka vastaa yhtiön geologisesta toiminnasta. Paperintuotannossa vaaleat kalkkikivituotteet käytetään täyteaineena ja hienopaperin päällystyspigmenttinä. Kiteistä ja erittäin vaaleaa kalkkikiveä louhitaan Paraisilla ja Lappeenrannassa. Pihlin mukaan monet prosessiteollisuuden asiakkaat haluavat kuitenkin poltossa koossa pysyvää kalkkikiveä ja sellaista ei Suomessa louhita. Itämeren alueella poltetun kalkin raaka-ainetta löytyy suuria määriä ainoastaan Gotlannista, missä Nordkalkilla on toimivan kaivoksen lisäksi hakemus uuden louhoksen avaamiseksi. KOLARIN LOUHOS AVATTANEEN UUDESTAAN Paperiteollisuuden ohella Nordkalk on 10 Geofoorumi 2/2010

11 Odotamme kalkkikiven uusien markkinoiden syntyvän jätteenpolttolaitosten savukaasujen puhdistustarpeista. metalli- ja kaivosteollisuudesta muodostanut toisen kasvavan asiakasryhmän. Olemme muutaman vuoden ajan Suomessa ja Ruotsissa nähneet nopeasti kasvavan kaivostoiminnan ja sen tuomat suuret markkinat. Kalkkituotteita tarvitaan monien happamien liuosten käsittelyyn. Niitä käytetään esimerkiksi Talvivaaran kaivoksen uuttoliuosten neutraloimiseksi ja Kittilän kultakaivoksen sakkautumisaltaissa, Pihl toteaa. Lisääntynyt kaivostoiminta Lapissa kaavaillaan johtavan Kolarin kalkkikivilouhoksen uudelleenkäynnistämiseen. Louhinta siellä lopetettiin 1980-luvulla, kun paikallinen sementtitehdas suljettiin. Avaamisen edellytyksenä on kuitenkin kuljetuksiin tarvittavan 15 kilometrin rautatieosuuden kunnostaminen. Kaivosteollisuuden kasvavat tarpeet luovat hyvät tulevaisuudennäkymät kalkkikivituotteille. Paperiteollisuuden kysyntä jatkossa on epävarmemmalla pohjalla. Rakennusteollisuuden merkittävä vienti Venäjälle puolestaan on suhdanneherkkä. JÄTTEENPOLTTOLAITOSTEN SAVUN PUHDISTUKSEEN Murskattu ja jauhettu kalkkikivi on sellaisenaan valmis tuote esimerkiksi maanparannukseen, happamien maiden tai vesien neutraloimiseen, sekä asfaltin, paperin ja muovin täyteaineena. Jauhettu kalkkikivi on rakennusteollisuuden tärkeimpiä raaka-aineita ja muun muassa sementinvalmistuksen pääkomponentti. Dolomiitista valmistetaan vuorivillaa. Kalkkikiveä käytetään myös hiilivoimaloiden happamien savukaasujen puhdistamiseen. Hiilivoimaloiden harventuessa kalkkikiven erikoistuotteiden käyttö savukaasujen puhdistukseen vähenee. Mutta odotamme uusien, vastaavien markkinoiden syntyvän jätteenpolttolaitosten savukaasujen puhdistustarpeista, Pihl sanoo. Polttamalla kalkkikivimursketta saadaan poltettua kalkkia, eli kemiallisesti kalsiumoksidia. Sitä käytetään terästeollisuudessa sekä kaivos- ja metalliteollisuuden prosessien säätelyssä. Kalkkia tarvitaan juomaveden valmistuksessa, jätevesien puhdistuksessa ja happamoituneiden vesistöjen kunnostuksessa. Sitä käytetään myös selluteollisuuden prosesseissa. Kun poltettuun kalkkiin sekoitetaan vettä, saadaan sammutettua kalkkia, eli kalsiumhydroksidia. Silläkin on omat käyttökohteensa metallurgiassa, vedenpuhdistuksessa ja rakennusaineiden tuotannossa. Louhinnasta syntyvä sivukivi on jatkuva haasteemme. Sitä käytetään yhä enemmän paikallisissa perusrakenteissa, koska ainesta ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja, Pihl toteaa. Sivukiven käyttöä jatkossa hämmentää EU:n kaivosjätedirektiivi. Sen mukaan kansallisesti voidaan päättää, mitkä kaivosalan kiviaineet, esimerkiksi sivukivet, saadaan jätteinä käsitellä kevyemmin tai hyödyntää muihin tarkoituksiin. Pihlin mukaan kalkkikivilouhinnankin sivukiven käyttö on epävarmaa, niin kauan kuin kansallista kiviainesluetteloa Suomessa ei ole tehty. Toinen huolen aihe on teollisuusjätteille mahdollisesti määrättävät maksut sivukiveä syntyy nimittäin todella suuria määriä. 2/2010 Geofoorumi 11

12 geologiset raaka-ainevarat GTK kartoittaa karbonaattikiviesiintymiä ympäri Suomea GTK kartoittaa teollisuudelle tärkeitä kalsiittisia ja dolomiittisia karbonaatti kiviesiintymiä valtakunnallisessa hankkeessa. TEKSTI Harriet Öster GTK:n valtakunnallisen teollisuusmineraalivarantojen kartoitushankkeen tavoitteena on teollisuusmineraalivarojen saatavuuden ja niiden kestävän käytön varmistaminen Suomessa. GTK:n kartoittamista kalkkikiviesiintymistä pisimmälle on edennyt Kiskon Hyypiämäen kalsiittiesiintymä, josta vuonna 2002 järjestetyn tarjouskilpailun voitti Omya Oy. Alueella on tehty koelouhintaa ja kaivostoiminnan ympäristölupa myönnettiin vuonna Itä- ja Keski-Lapissa GTK käy läpi useita tutkimuskohteita. Vielä on aikaista sanoa, kuinka moni on hyödynnettävissä. Lapissa on kuitenkin menossa monta muuta kaivoshanketta, jotka tarvitsevat kalkkikiveä. Silloin kannattaa ehkä hyödyntää pienempiäkin esiintymiä kuljetuskustannusten vähentämiseksi. Suomen kallioperästä löytyy ympäri maata sedimentaation kautta syntynyttä karbonaattikiveä, maallikoille kalkkikiveä. Esiintymät liittyvät niin sanottuihin svekofennisiin ja karjalaisiin muodostumiin, joita kuvaavat määrättyyn ikäryhmään kuuluvat, samantyyppiset pintasyntyiset kivet. Karbonaattikivet ovat alun perin syntyneet kerrostumina matalan meren ympäristössä. Korkean geologisen ikänsä vuoksi ne ovat ehtineet käydä läpi monta muodonmuutosta ja kiteytyä koviksi marmoreiksi. Etelä-Suomen esiintymät ovat lähinnä kalsiittia, eli kalsiumkarbonaattia. Väli-Suomen esiintymät ovat pääosin Sininen kalsiitti, Lappeenranta, Ihalainen. Kalsiittista kalkkikiveä käytetään raaka-aineena sementin ja poltetun kalkin valmistuksessa, kemian teollisuudessa, terästeollisuudessa sekä maanparannusaineena. Kalsiittirikastetta käytetään täyteaineena maali-, kumi- ja paperiteollisuudessa ja parhaita laatuja myös paperin päällysteenä. Näyte: Suomen Kivikeskuksen kokoelmat Suomen kallioperästä löytyy ympäri maata sedimentaation kautta syntynyttä karbonaattikiveä, maallikoille kalkkikiveä. dolomiittia, joka kalsiumin lisäksi sisältää magnesiumia sekä jonkin verran kalsiittia. Pohjois-Suomen esiintymät ovat pääosin dolomiittia. Näillä mineraaleilla on paljon käyttökohteita. GTK:ssa kalsiitin kartoitusprojekti paperiteollisuuden tarpeita varten alkoi vuonna 1994 Etelä- Suomessa ja sitä jatkettiin vuoteen Heti Suomesta etelään, Virossa ja Gotlannissa, kallioperä on vain miljoonaa vuotta vanhaa. Siellä kerrostuneilla karbonaattikivillä on toinen rakenne ja toiset ominaisuudet, joten niistä jalostetuilla tuotteilla on toiset käyttökohteet. JARI VÄÄTÄINEN, GTK 12 Geofoorumi 2/2010

13 geologiset raaka-ainevarat Tiedot Suomen teollisuus mineraaliesiintymistä verkkoon GTK:ssa on valmistumassa karttapohjainen tietokanta Suomen teollisuusmineraali- ja teollisuuskiviesiintymistä ja niiden käytöstä. Tietokanta tulee yleiseen käyttöön ja esitetään netissä samalla periaatteella kuin vastaavat karttapohjaiset tietokannat eri metalliesiintymistä. TEKSTI Harriet Öster Tietokannan avulla haluamme parantaa teollisuusmineraaliraaka-aineiden tunnettuutta Suomessa. Karttapohjaisena se on helppokäyttöinen ja tarkoitettu kaikille, joille voi olla siitä hyötyä, yksityishenkilöistä yhtiöihin, sanoo geologi Timo Ahtola. Tällä tietoa tietokantaan on syötetty tiedot 96:sta eri esiintymästä koskien 15:ttä mineraalia, apatiitista, kalkkikivestä ja talkista litiummineraaleihin, timantteihin ja korukiviin. Klikkaamalla nettikartan esiintymiä pääsee taulukkomuotoiseen tietoruutuun kyseisestä esiintymästä. Aineisto on kerätty julkaisuista, opinnäytteistä, valtausraporteista, ministeriön kaivostilastoista ja yritysten julkisesti ilmoittamista tiedoista. Tarkoituksena on ensi vaiheessa saada mukaan kaikki Suomen keskeiset teollisuusmineraaliesiintymät. Kun tiedot ovat digitaalisessa muodossa, niitä on helppo ylläpitää ja päivittää. On myös helppoa lisätä uusia esiintymiä tietokantaan. YRITYSTEN MINERAALIVARANNOT OVAT YRITYSSALAISUUKSIA Viimeisessä vaiheessa linkitetään kartat ja kuvat tietokannan esiintymiin. Tieto- kanta avataan lähikuukausina kaikkien käyttöön, kunhan linkitys saadaan kuntoon, Ahtola sanoo. Hän toteaa, että hanketta on mietitty kymmenkunta vuotta, mutta tietokantaa lähdettiin varsinaisesti rakentamaan vuonna Tehtävänämme on ollut kerätä kaikki julkinen tieto mineraaliesiintymistä. Tieto on helposti saatavissa kohteista, joita GTK on ollut tutkimassa. Niukemmin tietoa on esiintymistä, jotka alusta alkaen ovat olleet eri yhtiöiden hallussa. Niistä ei ole saatavilla julkista tietoa, kuten esimerkiksi opinnäytteitä. Ahtolan mukaan yritykset ovat antaneet tietoja käyttöön rajallisesti. Tiedot mineraalivarannoista puuttuvat, koska ne ovat yrityssalaisuuksia. Varsinkin kansainvälisesti toimivilla yrityksillä on periaatteenaan, että tällaisia tietoja ei luovuteta ulos. Tässä on selvä ero metallipuolen kaivosyrityksiin, jotka usein ovat etsintävaiheen pörssiyhtiöitä ja julkaisevat tarkat laskelmat malmiesiintymistään. He kertovat omista tuloksistaan, koska se on heille eduksi investointeihin tarvittavan rahoituksen turvaamiseksi markkinoilta, Ahtola toteaa. Teollisuusmineraalipuolen yritykset ovat suurelta osin vanhoja, kauan toimineita firmoja, joilla ei ole tarvetta kertoa raaka-aine-esiintymistään. Vaaleanvihreä apatiitti, Siilinjärven kaivos. Punertava mineraali on värjättyä kalsiittia. Tumma mineraali on biotiittia. Siilinjärven kaivokselta tuotetaan apatiittirikastetta fosforihapon ja fosforilannotteiden raakaaineeksi. Näyte: Suomen Kivikeskuksen kokoelmat. Talkkinäyte Sotkamosta. Teollisuudessa talkkia käytetään täyteaineena esimerkiksi maaleissa, muoveissa ja paperissa. Lisäksi paperiteollisuus käyttää talkkia paperin pinnoitteena ja poistamaan valmistumisprosessista epäpuhtauksia. Muita käyttötarkoituksia ovat keraamiset sovellukset, suodatinkäyttö sekä muun muassa lannoitteiden paakkuuntumisenestoaineet. Talkki on myös tuttu kosmetiikkateollisuudesta, sitä löytyy esimerkiksi puutereista. JARI VÄÄTÄINEN, GTK JARI VÄÄTÄINEN, GTK 2/2010 Geofoorumi 13

14 geologiset raaka-ainevarat Suomen kallioperästä löytyy harvinaisia maametalleja Suomen kallioperä on otollinen litium-, niobi-, tantaali- ja titaani esiintymille sekä harvinaisten maametallien löytymiselle, todetaan GTK:n neli vuotisen hankkeen esi selvityksissä. Hightech-metallien potentiaalia kartoittava hanke on edennyt kohteellisiin maasto tutkimuksiin. REIJO LAMPELA, GTK TEKSTI Marja Saarikko Uudessa ympäristöystävällisessä energiatekniikassa ja tietotekniikassa tarvitaan useita hightech-metalleja, joiden kysyntä on kasvanut kehittyneissä maissa räjähdysmäisesti, mutta joiden saatavuus on huono. EU on nimennyt nämä metallit strategisiksi metalleiksi, sillä tällä hetkellä EU:lla ei ole näiden metallien omaa tuotantoa, vaan niiden saatavuus on lähes täysin tuonnin varassa. Hightech-metalleihin kuuluvat litium, koboltti, indium, gallium, germanium, niobi, tantaali, titaani sekä harvinaiset maametallit ja platinametallit. Kaikkein kriittisimpiä ovat harvinaiset maametallit. Monet maat ovat huolissaan niiden saannista, sillä 95 prosenttia niiden tuotannosta on Kiinan hallussa. Kiina on asettanut tiukat vientikiintiöt etenkin hybridi- ja sähköautojen valmistuksessa tarvittaville raskaille maametalleille turvatakseen omat raaka-ainevaransa, erikoistutkija Olli Sarapää hightechmetallihankkeesta kertoo. Harvinaisiin maametalleihin (REE) kuuluu yttriumin ja skandiumin lisäksi 15 lantanoidia. Ne soveltuvat esimerkiksi optisiin kuituihin, monitoreihin, kame- roiden linsseihin ja tuulivoimaloiden turbiineihin. Erityisesti raskaista maametalleista, kuten europiumista, terbiumista ja dysprosiumista tulee olemaan pulaa, ellei uusia esiintymiä saada pian tuotantoon. Kyseisiä metalleja tarvitaan esimerkiksi loisteaineissa, energialampuissa, kestomagneeteissa ja lasereissa. SUOMELLA POTENTIAALIA SUURTUOTTAJAKSI Suomen kallioperä on suurimmaksi osaksi iältään prekambrista ja vaikuttaa poikkeuksellisen potentiaaliselta hightechmetallien löytymiselle verrattuna muihin EU-alueisiin. Suomella on mahdollisuuksia koko EU-alueen suurimmaksi hightech-metallien tuottajaksi, sillä missään muualla EU-alueella ei todennäköisesti ole yhtä potentiaalista kallioperää kuin Suomessa, Sarapää toteaa. Omavaraisuus raaka-aineiden tuotannossa on hänen mielestään iso etu. Hyvien metalliesiintymien ympärille syntyy usein myös uutta teollisuutta. Suomen potentiaalista hightech-metallien esiintymille kertovat esimerkiksi jo lopetetut kaivokset Outokummussa, Otanmäellä ja Korsnäsissa. Outokummun kaivoksista saatiin aikoinaan kuparin ohessa kobolttia ja Otanmäestä vanadiinin ja raudan lisäksi titaania. Korsnäsin 14 Geofoorumi 2/2010

15 Kartta esittää hightech-metalli litiumin esiintymistä Etelä- ja Keski-Suomen kallioperässä. Kartassa näkyy harvinaisen maametallin, yttriumin pitoisuusjakauma Lapissa. lyijymalmista hyödynnettiin vähäisessä määrin myös harvinaisia maametalleja, mutta tutkimukset hyödyntämisestä ovat nyt uudelleen käynnissä. Lupaavia hightech-kaivoshankkeita on tällä hetkellä Suomessa kolmella paikkakunnalla: Ullavan Läntässä louhittaneen pian litiumia, Ranuan ja Tervolan Suhangossa platinaa ja palladiumia ja Kälviällä titaania. Metallien kysynnän kasvu ja hintojen nousu saattavat vauhdittaa näiden hankkeiden toteutumista, mikäli rahoitukset järjestyvät, Sarapää sanoo. Tulevaisuudessa uudet innovaatiot voivat luoda nopeastikin kysyntää uusille metalleille, joiden hinnat voivat nousta jyrkästi ja nykyistä selvästi heikkopitoisemmat esiintymät, etenkin jonkun muun metallin sivutuotteet, voivat tulla kannattaviksi. GTK:n nelivuotinen hanke hightechmetallien potentiaalin selvittämiseksi käynnistyi vuonna 2009 ja sen on määrä päättyä vuonna Hankkeen ensimmäinen vuosi käytettiin esiselvityksiin, joissa mm. perehdyttiin kirjallisuuteen ja vanhoihin kairasydännäytteisiin sekä kartoitettiin kallioperää. Lisäksi hankkeessa kerättiin paljon näytteitä moreenista ja rapakalliosta, tehtiin geofysikaalisia mittauksia sekä käynnistettiin syväkairaukset. Prekambrinen kallioperä on iältään vanhempi kuin 570 miljoonaa vuotta. Prekambri on miljoonaa vuotta sitten vallinnutta kambrikautta edeltänyt kausi. Kaoliinirapauma syntyy maasälpien ja muiden alumiinipitoisten silikaattien voimakkaassa kemiallisessa rapautumisessa ja muuttumisessa. Kaoliinin pääainesosan muodostaa pehmeä, vaalea kaoliniittisavi. Appiniitti on kivilajiryhmä, johon kuuluu sarvivälke- ja/tai biotiittirikkaita syväkiviä, joissa on korkea fosfori, fluori- ja klooripitoisuus. Appiniitit ovat postorogeenisia eli vuorijonopoimutuksen jälkeisiä kivilajeja. Ne muistuttavat koostumukseltaan eräitä lamprofyyrejä. Feniittiytyminen on prosessi, jossa kivessä kiertävät natrium-pitoiset liuokset ovat muuttaneet kivilajin ja sen mineraalien kemiallisen koostumuksen. Lateriittinen rapauma esiintyy yleisesti maapallon kuuman vyöhykkeen saderikkaissa osissa. Rapauma on tiilenpunainen, ilmastollisen rapautumisen tulos. Lisätietoja geologiasta, kivilajeista ja mineraaleista löytyy GTK:n Retkeilijän kivioppaasta RODEO.FI/JUHA TUOMI 2/2010 Geofoorumi 15

16 geologiset raaka-ainevarat JARI VÄÄTÄINEN, GTK Meillä on lupaavia kohteita, joissa tavataan korkeita pitoisuuksia harvinaisia maametalleja. Malmimineraaleja tutkitaan mikroskoopilla. Tutkimusten tuloksena Suomen kallioperän todettiin olevan otollinen ainakin harvinaisille maametallimalmeille sekä litium-, niobi-, tantaali- ja titaanimalmeille. Kun saimme rajattua potentiaalisia alueita, pääsimme aloittamaan ensimmäiset maastotutkimukset Rovaniemellä, Sodankylässä ja Hämeessä. Lisäksi kehitämme etsintämenetelmiä ja arvioimme geologisten tutkimusten avulla tunnettujen ja uusien alueiden potentiaalia ja varantoja, Sarapää kertoo hankkeen etenemisestä. Jatkamme myös indiumin, galliumin ja germaniumin kartoittamista, sillä niistä meillä ei ole vielä tuloksia. HARVINAISET MAAMETALLIT HARVOIN MALMITASOA Suomen kallioperässä on monia harvinaisia maametalleja sisältäviä kivilajeja, joissa metallien pitoisuudet ovat paikoin malmiluokkaa. Niihin saattaa kätkeytyä malmeja, joiden jalostaminen on taloudellisesti kannattavaa, Sarapää kertoo. Malmien soveltuvuus jalostukseen riippuu kuitenkin esiintymän koon ja pitoisuuden lisäksi myös siitä, millaisessa mineraalissa ne esiintyvät. Monia harvinaisia maametalleja on luonnossa yhtä paljon kuin tinaa ja molybdeenia, mutta ne rikastuvat vain harvoin malmeiksi ja niiden erottaminen toisistaan on kallista. Maapallon merkittävimmät harvinaisten maametallien varannot ovat karbonatiiteissa ja muissa alkalikivissä, rautamalmeissa, lateriittisissa rapautumissa, rantahiekoissa sekä graniittipegmatiiteissa. GTK:n selvityksessä Suomen karbonatiitit, niiden feniittiytyneet sivukivet ja muut alkalikivet ovat potentiaalisia harvinaisten maametallien löytymiselle. Tällä tietoa meillä on lupaavia kohteita, joissa tavataan korkeita pitoisuuksia harvinaisia maametalleja, mutta tutkimukset ovat kesken ja varsinaista malmia emme ole löytäneet, Sarapää kertoo etsinnöistä. Mielenkiintoiseksi alueeksi GTK:n geokemiallisissa tutkimuksissa on osoittautunut granuliittikaaren kontaktia seuraava Tana-Beltin vyöhyke. Myös Virtasalmen kaoliinirapautumien pohjaosista on löytynyt harvinaisten maametallien rikastumia. Lapin appiniitit ovat sekä harvinaisten maametallien että fosforin suhteen niin kiinnostavia, että esimerkiksi Rovaniemen alueelta on valittu useita kohteita tarkempien tutkimusten kohteeksi. Malmiviitteitä on löytynyt myös rapakivialueiden graniiteista. Geokemialliset menetelmät ja raskasmineraalitutkimus ovat osoittautuneet erityisen toimiviksi malmikriittisten alueiden tunnistamisessa Lapissa. ETSINTÄBUUMI VALTAA MAAILMAA Harvinaisten maametallien tarve vuodessa on noin tonnia, mutta sen on arvioitu kasvavan yli tonniin vuoteen 2014 mennessä. Harvinaisten maametallien kiristynyt saanti on aiheuttanut niiden etsintäbuumin ympäri maailmaa. Uusia kaivosprojekteja on käynnissä yli sata ja varantoja on paljon, mutta se jää nähtäväksi, miten nopeasti hankkeet saadaan tuotantovaiheeseen, Sarapää kertoo. Erityisesti USA:ssa, Australiassa, Kanadassa, Kazakstanissa ja Vietnamissa on käynnissä lupaavia kaivosprojekteja. Pisimmällä ovat Mountain Pass USA:ssa ja Mount Weld Australiassa, joissa tuotannon suunnitellaan alkavan parin vuoden sisällä. Molempien esiintymät ovat karbonatiiteissa. Euroopassa harvinaisia maametalleja tuotetaan ainoastaan alkalikivistä Venäjän Kuolan alueen Lovozerossa. Ulkomaiset yhtiöt ovat EU-alueella kiinnostuneita lähinnä Suomen ja Ruotsin harvinaisten maametallien aiheista. Suomessa yhtiöt ovat tehneet valtausvarauksia ja valtauksia käytännössä lähes kaikille alkalikivialueille. 16 Geofoorumi 2/2010

17 geologiset raaka-ainevarat Näytteessä vihertävät kiteet ovat spodumeenia ja vaalea pohjakivi pegmatiittia. Näytteen löytöpaikka on Länttä, Kokkola. Kruunupyy Kokkolan alueella on EU:n potentiaalisin litium-varanto JARI VÄÄTÄINEN, GTK Alkalimetalleihin kuuluva litium on yksi tämän hetken kuumimmista hightechmetalleista. Se on kaikkein kevyin metalli luonnossa ja erittäin reaktiivinen. Litiumin käyttökohteita ovat etenkin akku- ja paristoteollisuus, autoteollisuus, lasi- ja keraaminen teollisuus, metallurgia ja lääketeollisuus. Sen kysynnän ennustetaan kasvavan erityisesti akkuteollisuudessa, jossa litium-akut korvaavat suuremman energiatiheytensä ja sähkökemiallisen jännitteensä vuoksi perinteiset lyijy- ja nikkeli-kadmium-akut. Vuonna 2000 kuusi prosenttia litiumista käytettiin akkutuotantoon, mutta jo vuonna 2008 vastaava luku oli 20 prosenttia. Kymmenen vuoden kuluttua osuuden ennustetaan olevan jo prosenttia. Litiumia tuotetaan joko mineraaleina tai kemikaaleina kuten litiumkarbonaattina. Vuonna 2008 suurin osa maailman litiumista tuotettiin kolmesta maasta: Argentiinasta, Australiasta ja Chilestä. Suomen kallioperä on kuitenkin erittäin potentiaalinen erikoismetallien esiintymille, ja GTK:n hiljattain valmistuneen selvityksen mukaan Suomella olisi erittäin hyvät mahdollisuudet olla seuraava litiumin suurtuottaja Euroopassa. Litiumin potentiaalin kartoittaminen Suomen kallioperästä liitettiin mukaan GTK:n teollisuusmineraalihankkeeseen jo vuonna Siitä lähtien hanke on tehnyt lukuisia geofysikaalisia mittauksia potentiaalisilla alueilla, ottaneet moreeninäytteitä ja kairanneet kaikkiaan kilometriä. Litium on rikastunut yleensä suolajärvien alusveteen tai kallioperän karkearakeisiin juonikiviin, joita kutsutaan pegmatiiteiksi. Suomessa tunnetaan jo yli 50 harvinaisia alkuaineita sisältävää pegmatiittialuetta, joista kymmenellä tavataan litium-pitoisia mineraaleja. Litiumin tuotannon kannalta merkittävimpiä mineraaleja ovat spodumeeni, petaliitti, lepidoliitti ja amblygoniitti. Kaikkein potentiaalisimmaksi alueeksi on osoittautunut Pohjanmaalla sijaitseva Kruunupyy Ullavan alue. Lohkarekartoitusten ja timanttikairausten perusteella siellä on todennäköisesti kymmeniä spodumeenipegmatiittijuonia. Ullava kuuluu nykyisin Kokkolaan. Tutkimusaineistoissa on tähän asti käytetty Ullava-nimeä. Alueella muhii koko EU-alueen potentiaalisin litium-varanto, sillä kaikkiaan litium-malmia arvellaan löytyvän sieltä yhteensä noin miljoonaa tonnia. Toinen taloudellisesti potentiaalinen alue on Somero Tammelan alue, josta on tavattu spodumeenia ja petaliittia. Muita litiumrikkaita alueita ovat myös mm. Haapaluoma Kaatialan alueet. Kruunupyy Ullavan alueella litiumiin liittyviä valtauksia on tällä hetkellä kuusi kappaletta ja kaivospiirejä on yksi. Alueen tunnetuin esiintymä on suomalaisen Keliber Oy:n hallussa ja se sijaitsee Ullavan Läntässä. Kaivostoiminta siellä alkanee vuonna /2010 Geofoorumi 17

18 kiviaineksen kierrätys Mineraaliset jätteet kierrätykseen TEKSTI Susanna Heikkinen Kierrätysasfaltin jalostusta kiviainesalueella. 18 Geofoorumi 2/2010 MAIJA REKOLA Infrastruktuurin rakentamisesta vapautuu hyödyntämiskelpoisia mineraalisia aineksia, joita voidaan käyttää toisissa rakennuskohteessa joko sellaisenaan tai uusiomateriaaleiksi jalostettuina komponentteina. Kierrätys vähentää luonnonvarojen käyttöä ja jätteen syntymistä. VR:n konepajat Helsingissä, 1960-luvulla rakennettu asuinkerrostalo Varkaudessa tai energialaitoksen muuntaja Keravalla ovat hyviä esimerkkejä siitä, että purkutuomion saaneen rakennuksen jätteiden ei tarvitse päätyä sellaisenaan kaatopaikalle. Yhtä hyvin käyttöä löytyy esimerkiksi moreenille, mullalle, hiekalle tai soralle, joka on siirrettävä paikaltaan maarakentamisen yhteydessä. Tai kun kalliota louhitaan vaikkapa pysäköintihallia tai metroa varten, louhittava kiviaines kelpaa rakentamiseen, usein jopa samassa kohteessa. Rakentamisesta vapautuvia hyödyntämiskelpoisia aineksia kierrättämällä säästetään uusiutumattomia luonnonvaroja. Purkubetonista ja tiilijätteistä valmistettujen uusiotuotteiden käyttö maan-

19 rakennushankkeissa säästää rajallisia soravaroja ja samalla pienentää kaatopaikkojen kuormitusta. Lajittelemalla ja kierrättämällä purkujätteet vältetään myös niiden hallitsematon käsittely ja vaaran aiheuttaminen maaperälle sekä pohjavesille. Lisäksi kierrättäminen säästää kuljetuksen, kaatopaikkamaksujen sekä jäteveron kustannuksia. PURKUBETONIA KALLIOMURSKEEN JA SORAN SIJAAN Betonijäte on suurin mineraalisista rakennusjäteryhmistä, muita ovat tiili, metalli ja vähemmässä määrin kipsi. Betonista ja tiilestä valmistettu murske tai pulveroimalla tehty hienojakoisempi aines soveltuu hyvin käytettäväksi luonnon maa- ja kiviaineksen tapaan. Tyypillisiä käyttökohteita ovat katu-, tie- ja kenttärakenteet sekä erilaiset täyttötyöt. Uusiokäytettävän rakennusjätteen laatuvaatimukset on kuvattu Valtioneuvoston asetuksessa 591/2006, joka koskee eräiden jätteiden hyödyntämistä maanrakentamisessa. Uusiokäyttöön tulevalta ainekselta edellytetään riittävää puhtautta, tiettyä vesipitoisuutta, kuivatilavuuspainoa ja puristuslujuutta. Muiden materiaalien, kuten puun, muovin tai maa-aineksen maksimiosuudet on määritelty, samoin eräiden haitallisten aineiden, kuten arseenin, kadmiumin, kromin, kuparin, elohopean, lyijyn, sinkin ja sulfaatin suurimmat sallitut kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet. Tiettyjä haitallisia aineita, kuten PCB:tä, asbestia tai raskasmetalleja sisältävät jätteet eivät käytännössä sovellu kierrätykseen. Asetuksessa on annettu myös muutamia käyttökohteisiin liittyviä määräyksiä. Jätettä sisältäviä rakenteiden hyödyntäminen ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle eikä ympäristölle, eikä niitä saa käyttää pohjavesialueen läheisyydessä. Jätettä sisältävän rakenteen kerrospaksuus on rajattu enintään 150 senttiin, ja se tulee peittää esimerkiksi asfaltilla tai kiviaineksella. Aineksen käytöstä on myös tehtävä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. SIVUMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN Geologisista sivumateriaaleista syntyy mineraalisten jätteiden lisäksi ihmistoiminnasta johtuvia geologisia ylijäämäaineksia, jotka jäävät maa- tai kalliorakentamisessa ja rakennuskivituotannossa hyödyntämättä, esimerkiksi taloudellisista, ympäristö-, louhinta-, rikastus- tai muista prosessiteknisistä syistä. Sivumateriaaleiksi lasketaan muun muassa kaivannaisteollisuuden sivukivet ja rikastushiekat, rakentamisesta vapautuvat maa-ainekset ja ruoppausjätteet. 2/2010 Geofoorumi 19

20 kiviaineksen kierrätys Helsingin Jätkäsaaressa käytettiin Kampin rakennustyömaalta tuotua kivimursketta korvaamaan paalutusta merenpohjan liejukerroksen tiivistämiseksi. GEOLOGISTEN MATERIAALIEN LAAJA KIRJO Usein materiaalit pystytään ohjaamaan uuteen käyttöön paikan päällä. Kaupunkirakentamisessa syntyvän ylijäämämateriaalin hyödynnettävyyteen vaikuttavat hyvin paljon esiintymän sijainti, aineksen määrä ja saatavuus. Usein materiaalit pystytään ohjaamaan uuteen käyttöön paikan päällä, jolloin säästytään niiden kuljettamiselta. Tasalaatuisuus, irrottamisen tai lajittelun helppous, kustannukset sekä ympäristökelpoisuus vaikuttavat myös hyödynnettävän aineksen soveltuvuuteen uudelleen käytettäväksi. Luonnossa esiintyvien ainesten lisäksi muutkin mineraaliset jätteet, kuten prosessiteollisuuden kuonat, energiantuotannon tuhkat ja pilaantuneet maat ovat uusiokäyttöön soveltuvia sivumateriaaleja, joiden hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa. 20 Geofoorumi 2/2010 Geologisia materiaaleja ovat muun muassa geologiset raaka-aineet ja geologiset, ihmisen toiminnasta syntyvät sivumateriaalit, joilla voi olla raaka-ainepotentiaalia tai jotka voivat olla jätteitä. Geologiset sivumateriaalit käsittävät monenlaisia mineraalisia jäteryhmiä ja geologisia ylijäämäaineksia eri ihmistoiminnoista. Näistä jätteistä ja ylijäämäaineksista määrällisesti suurimman ryhmän muodostavat kaivannaisjätteet. Muita yhteiskunnan kannalta merkityksellisiä mineraalisten jätteiden ryhmiä ovat mm. rakentamisesta vapautuvat ainekset, kuten purkubetoni ja maa-ainekset, sekä prosessiteollisuuden mineraaliset jätteet, kuten erilaiset teollisuuden tuhkat ja kuonat. JÄTTEET OSANA LUONNONVAROJEN TILINPITOA Neitseellisten luonnonvarojen käytön korvaaminen käyttökelpoisista rakennusjätteistä, louhinnan ylijäämästä tai teollisuuden kuonasta saatavilla aineksilla on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. GTK tarjoaa yhteiskunnalle tietoa käyttökelpoisista materiaaleista maarakentamisen sellaisissa kohteissa, joissa kierrätettävien materiaalien käyttö on ympäristön, taloudellisuuden ja toimivuuden kannalta perusteltua. GTK:n rooli rakentamisen ainesten uudelleenkäytössä liittyy luonnonvarojen tilinpitoon, jonka tavoitteena on koota tiedot geologisten luonnonvarojen, kuten kiviaineksen, metallimalmien, teollisuusmineraalien, rakennuskivien, turpeen ja pohjaveden sekä geologisten sivumateriaalien, kuten kaivannaistoiminnan sivumateriaalien ja jätteiden ominaisuuksista ja varannoista. Tietoa tarvitaan rakennus-, kemian- ja kaivannaisteollisuudessa sekä erilaisten raaka-aineiden jalostustoiminnassa, mutta lisäksi se on erityisen arvokasta lainsäädännön ja päätöksenteon tukena. Uusiokäytettävien materiaalien ominaisuus- ja varantotiedon keruu on vasta kehittymässä eri toimialoilla. GTK:ssa meneillään oleva hanke tähtää valtakunnalliseen geologisten sivumateriaalien inventointimenetelmien ja varantotiedon keruun kehittämiseen. Parhaillaan GTK kerää tietoa geologisten raaka-aineiden teknisestä ja ympäristökelpoisuudesta sekä kehittää niiden tuotannosta syntyvien uusiomateriaalien raaka-ainepotentiaalija ottotiedonkeruun prosessia. Tavoitteena on yhdessä muiden asiantuntijatahojen kanssa tuottaa tietoa, joka parhaiten palvelee käyttäjiä kussakin käyttökohteessa.

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko

Lisätiedot

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa

Lisätiedot

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset metallit Suomessa Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset raaka-aineet ja Euroopan unioni EU:n teollisuus on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista Raaka-ainealoite 2008 Critical

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaikki käyttöön Pohjois-Savossa -hanke (2013-2014) Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus (GTK) Sivukivihankkeen taustaa Kuva: Yaran Siilinjärven kaivos

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola

Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola Etelä-Suomen yksikkö M10/2009/51 31.8.2009 Espoo Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola Sidosryhmäkysely 2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Olli Sarapää GTK Oulu Mining School Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011. Oulun yliopisto

Olli Sarapää GTK Oulu Mining School Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011. Oulun yliopisto Hi-tech-metallien merkitys ja potentiaali Olli Sarapää GTK Oulu Mining School Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011. Oulun yliopisto 1 Taustaa Hi-tech metallit (litium, titaani, koboltti, gallium, germanium,

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Verkkokyselyn tulokset. Kotimaisen työn, kasvun ja hyvinvoinnin

Verkkokyselyn tulokset. Kotimaisen työn, kasvun ja hyvinvoinnin Verkkokyselyn tulokset Kotimaisen työn, kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen mineraalisektorin avulla Jussi Kleemola, Senior Advisor HMV PublicPartner Oy 1 Verkkokyselyn 1 osa-alueet 1. Viennin edistäminen

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 8.10..2010. SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Taustalla globaali kehitys; raaka-aineiden kysynnän kasvu, hintojen

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Mak-33.151 Geologian perusteet II

Mak-33.151 Geologian perusteet II Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.2.2014 1 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Voimassa 1.6.2013

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Terästeollisuuden kuonatuotteista uusiomateriaaleja rakentamisen tarpeisiin K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Morenia Oy on Metsähallitus-konsernin tytäryhtiö. www.morenia.fi

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN Puhtaat savukaasut puhdas ilma SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1 LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

Geologia arkipäivässä -visa

Geologia arkipäivässä -visa Geologia arkipäivässä -visa Geologia arkipäivässä -visa Taustatietoa Geoympäristö eli maa- ja kallioperä ilmentymineen ja ominaisuuksineen ovat joka päiväisessä elämässämme tiiviisti läsnä. Ne näkyvät

Lisätiedot

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 Mikko Suominen Mikko Suominen VALTUUSTOSTRATEGIA 2013-2016 3 Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Ympäristökriteerien käyttöä

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI,

AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI, Geologian tutkimuskeskus, mineraalitekniikka Outokumpu AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI, Helsingin Messukeskus GoExpo-messujen yhteydessä 5.3.2010 klo 12.00-17.00; Järjestäjä: Ampumaharrastusfoorumi

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, Tampere, 7.10.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.10.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka

Lisätiedot

Tiukentuneet määräykset

Tiukentuneet määräykset Tiukentuneet määräykset Tiukentuvat ympäristö ja tuoteturvallisuusmääräykset Euroopassa sekä nousevat raaka-ainekustannukset pakottavat Euroopan kemianteollisuutta hakemaan kustannus-säästöjä myös hankintaketjussaan

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI, 9.12.2013

UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI, 9.12.2013 UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI, 9.12.2013 Raporttiluonnos 2.12.2013 Kirjoittajat: Kata Kreft-Burman, Elli Laine, Aino Maijala, Tarja Niemelin, Nathan Gaasenbeek Lainsäädäntö,

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Suomen litium varannot Suomen kriittiset metallit - seminaari Kaustinen 26.10. 2015. Timo Ahtola

Suomen litium varannot Suomen kriittiset metallit - seminaari Kaustinen 26.10. 2015. Timo Ahtola Suomen litium varannot Suomen kriittiset metallit - seminaari Kaustinen 26.10. 2015 1 Yleistä Litium (Li) on alkalimetalli, jonka järjestysluku jaksollisessa järjestelmässä on kolme kevyin metalli ja huoneenlämpötilassa

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 17.9..2010. Suomen mineraalistrategian viitekehys Sidosryhmät Teollisuus Kansallinen luonnonvarastrategia (Sitra) Suomen mineraalistrategian

Lisätiedot

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista 29.12.2011 Vuolukiven historia Vuolukiven lyhyt historia 2800 miljoonaa vuotta sitten Suomi oli meren alla Vetten alla liikkui magnesiumrikas laava, joka

Lisätiedot

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö

Lisätiedot

Kalkkikivi. Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi.

Kalkkikivi. Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi. GREAT WHITE STONE Kalkkikivi Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi. Asiakas: teollisuus Paperi Teräs Sellu Rakennusaineet Kemia Sokeri Lasi Tienrakennus Asiakas: maatalous Maanviljely Puutarha Rehu Asiakas:

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos

Lisätiedot

Östersundomin maa-aines-yva

Östersundomin maa-aines-yva Östersundomin maa-aines-yva Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) lähtökohdat, taustat ja alustavat vaihtoehdot Muokattu 13.5.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Hankkeen tausta ja lähtökohdat 2 Östersundomin

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja

Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja Mineraalituotteet Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja ratkaisukokonaisuuksia. Kehitämme jatkuvasti

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus GTK

Geologian tutkimuskeskus GTK Geologian tutkimuskeskus GTK Eurooppalainen huippuosaaja Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa

Lisätiedot

Kaivostoiminnan näkymät

Kaivostoiminnan näkymät Kaivostoiminnan näkymät Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Kaivoksia! Uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 1 Sisältö Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto Fennoskandian ja Suomen

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN VAIKUTTAVUUS Geotieteellinen tutkimus Palvelut Geologisen tiedon keruu YHDYSKUNTARAKENTAMISEN tutkimusohjelma ja palvelut Ossi Ikävalko 2013 1 Esityksen sisältö Yleistä GTK:n yhdyskuntarakentamisen ohjelmasta

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Betoroc- murskeet Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Rudus Oy lyhyesti Emoyhtiö irlantilainen CRH plc CRH plc liikevaihto 2010: 17,2 mrd henkilöstö2010: noin 80 000 toimipaikkoja 2010: yli 3700, 35 maassa Rudus

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010 Teija Tohmo PIUHA-hanke PIUHA-hanke ( Vanhojen pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönotto hanke) on

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Jätteestä ekokaivokseksi. Kemian Päivät 22.3.2011 Jutta Laine-Ylijoki VTT

Jätteestä ekokaivokseksi. Kemian Päivät 22.3.2011 Jutta Laine-Ylijoki VTT Jätteestä ekokaivokseksi Kemian Päivät 22.3.2011 Jutta Laine-Ylijoki VTT Mitä taustalla? Globaalisti kasvavat jätevolyymit - metallipitoisia jätteitä vuosittain satoja miljoonia tonneja Luonnonvarojen

Lisätiedot

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes Green Mining-ohjelma kaivostoiminnan ympäristöteknologian kehittämisessä Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa 24.2.20122 2012 Rukatunturi Green

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan litiumklusteri

Keski-Pohjanmaan litiumklusteri Keski-Pohjanmaan litiumklusteri 3.6.2010 Altti Seikkula Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaa maailmankartalla 2 Litium on rikastunut harvassa paikassa niin, että se olisi hyödynnettävissä. Manitoba

Lisätiedot

Mustavaaran Kaivos Oy

Mustavaaran Kaivos Oy Mustavaaran Kaivos Oy Perustettu tammikuussa 2011 Omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevaan Mustavaaran vanadiini-rauta-titaani -esiintymään Entinen Rautaruukki Oy:n kaivos, joka oli merkittävä vanadiinintuottaja

Lisätiedot

Vinkkejä kiviharrastukseen

Vinkkejä kiviharrastukseen Vinkkejä kiviharrastukseen Hyvä harrastus Kivien etsintä ja keräily on mainio luontoharrastus, joka sopii kaikenikäisille. Kivikuntaan voi tutustua retkeilyn ja monen muun ulkoiluharrastuksen yhteydessä.

Lisätiedot

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Kiertotalous KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Suomessa toimivien vastuullisten ympäristöteollisuus ja -palveluyritysten

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll -ohjelma 2 Työntöä markkinoille Yritykset Vetoa markkinoille Julkinen taho 3 Toteutus 1.Tiedon

Lisätiedot

Teollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödyntäminen symbioosituotteina

Teollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödyntäminen symbioosituotteina Teollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödyntäminen symbioosituotteina Prof. Olli Dahl, Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Oulu, Marraskuu 2012 Kemiantekniikan korkeakoulu PL 16300, 00076 Aalto Puh: +358 40

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot