KAIVOSALAN BUUMI kasvattaa kalkkikiven kysyntää S. 10. Mineraaliset jätteet sopivat uusiokäyttöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAIVOSALAN BUUMI kasvattaa kalkkikiven kysyntää S. 10. Mineraaliset jätteet sopivat uusiokäyttöön"

Transkriptio

1 2/2010 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI Suomelle laaditaan mineraalistrategia raaka-ainehuollon turvaamiseksi s. 9 Mineraaliset jätteet sopivat uusiokäyttöön s. 18 KAIVOSALAN BUUMI kasvattaa kalkkikiven kysyntää S. 10

2 sisältö SISÄLTÖ 2/ Lyhyesti TERHI ANTTILA, NORDKALK OYJ ABP 8 GTK:n uusia julkaisuja 9 SUOMELLE LAADITAAN MINERAALISTRATEGIA RAAKA- AINEHUOLLON TURVAAMISEKSI KAIVOSALAN BUUMI KASVATTAA KALKKIKIVEN KYSYNTÄÄ GTK kartoittaa karbonaattikiviesiintymiä ympäri Suomea Tiedot Suomen teollisuusmineraaliesiintymistä verkkoon Suomen kallioperästä löytyy harvinaisia maametalleja MINERAALISET JÄTTEET KIERRÄTYKSEEN Pohjakuona uusiokäyttöön s.10 MAIJA REKOLA Rekkarallista kiviaineksen ekotehokkaaseen käyttöönottoon Varantotietoa verkosta Kolumni: Työturvallisuuden kärkimaa Svenska resumèer sällsynta jordartsmetaller ökar efterfrågan på kalksten för materialåtervinning Tapahtumakalenteri 2010 s.9 s.18 GEOFoorumi 2/2010 Julkaisija Geologian tutkimuskeskus Vaihde: Päätoimittaja Sini Autio Ulkoasu Aino Puttonen, BBM Oy Etukansi Louhosauto kippaa kiveä murskaamoon johtavaan kuiluun Nordkalkin Paraisten avolouhoksella. Kuva: Seilo Ristimäki, Iloinen Liftari Oy Toimitusneuvosto Sini Autio, Hannu Idman, Taina Järvinen, Jarmo Kohonen, Keijo Nenonen, Pekka Nurmi, Marie-Louise Wiklund Paino Vammalan Kirjapaino Oy ISSN Geofoorumi 2/2010

3 pääkirjoitus JARI VÄÄTÄINEN, GTK Teollisuusmineraalien ja kivi ainesten tarve yhteis kunnassa Yhteiskunnat tarvitsevat suuria määriä mineraaliaineksia hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kestävän kehityksen näkökulma ja elinkaaritarkastelu ohjaavat tuotantoa ja käyttöä yhä metallit, joiden käyttö kasvaa räjähdysmäisesti. mutta olennaista on niiden kytkeytyminen erilaisiin teknologiaratkaisuihin, jotka tähtäävät haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen. Käyttötarpeet kasvavat huikeaa vauhtia ja maailman laajuinen kilpailu varannoista kiihtyy. EU:lla ei ole tällä hetkellä - GTK:n tutkimusten mukaan Suomen kallioperä on hyvin - perustuvaa teknologiateollisuutta? Kiviainekset eivät Suomesta lopu, mutta kiviainesten saatavuus ja kuljetusmatkojen jatkuva pidentyminen ovat ongelma kasvualueilla, jonne infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon kiviainestarpeet painottuvat, niin Suomessa kuin muuallakin. Suomessa kiviainesten kulutus on luonnon olosuhteista johtuen Euroopan suurimpia, 20 tonnia jokaista suomalaista kohti vuodessa. Rakentamisen yhteydessä syntyy suuria määriä ylijäämämassoja ja mineraalisia purkujätteitä, joiden hyödyntämistä voidaan tehostaa ja korvata niillä luonnon kiviaineksia. Erilaisista teollisuuden pohjakuonista ja tuhkista voidaan ottaa talteen metallit ja käyttää loppuaines maarakentamisessa. Englannin kielessä käytetään lennokkaasti jopa termiä urban mining. GTK kehittää ympäristöhallinnon kanssa rakentamaansa Internetissä toimivaa kiviainesten tilinpitojärjestelmää. Tavoitteena on nivoa yhteen sekä luonnon kiviainekset että niitä korvaavat ainekset. Haaste on mittava koskien erityisesti korvaavien ainesten tietovirtoja. Toisaalta nykyaikainen tietotekniikka antaa kehittämiseen hyvät lähtökohdat. Kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat entistä paremmin kun käytettävissä on luotettava tieto sekä luonnon että niitä korvaavista aineksista, määristä, laaduista ja saatavuudesta. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt kansallisen mineraalistrategian valmistelun. GTK vastaa käytännön toteutuksesta, johon osallistuu laaja joukko toimijoita. Strategia valmistuu tänä syksynä ja on osa valtioneuvoston luonnonvarastrategiaa. Tavoite on pitkällä, vuodessa Kyseessä on haasteellinen työ, jossa määritetään myös miten turvataan yhteiskunnan kiviaineshuollon tarpeet ja mikä rooli mineraaliteollisuudella on Suomen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Hannu Idman ohjelmajohtaja Etelä-Suomen yksikkö Betonimiehenkuja 4 PL 96, ESPOO Fax Länsi-Suomen yksikkö Vaasantie 6 PL 97, KOKKOLA Fax Itä-Suomen yksikkö Neulaniementie 5 PL 1237, KUOPIO Fax Pohjois-Suomen yksikkö Lähteentie 2 PL 77, ROVANIEMI Fax GEOFoorumi on Geologian tutkimuskeskuksen sidosryhmille suunnattu lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Lehden numerot 1 ja 2 ilmestyvät suomenkielisinä ja numero 3 englanninkielisenä vuonna Tilaukset ja osoitteenmuutokset tehdään sähköpostitse ja palautteen voi antaa osoitteella 2/2010 Geofoorumi 3

4 lyhyesti Geotieteellisiä julkaisuja 2009 GTK:n julkaisutoiminta oli vuonna 2009 vilkasta ja GTK julkaisi yhteensä 270 julkaisua. Aineistojen verkkosaatavuuteen panostettiin voimallisesti. Maksuttomista verkkopalveluista on lyhyessä ajassa kehittynyt GTK:n keskeisin tietopalvelukanava. Käyttäjämäärien kasvu jatkui ja erityisesti ammattikäyttäjille tarjottavia palveluja (rajapintapalvelut, latauspalvelut) on lisätty. Vuonna 2009 aikana kävijämäärät GTK:n internetsivuilla olivat hienoisessa nousussa. Suosituimmat suomenkieliset sivukokonaisuudet olivat karttojen aineistohaut, Geotieto-osion karttasivu, tutkimus-sivukokonaisuus tutkimushankkeineen sekä uutiset ja artikkelit. Tutustu GTK:n julkaisuihin osoitteessa GTK 125 vuotta ikuisesti nuori Keisari Aleksanteri III antoi toukokuun 21. päivänä 1885 armollisen asetuksen, jolla perustettiin itsenäinen geologinen tutkimuslaitos Suomeen. Vuodesta 1877 toiminut Vuorihallituksen geologinen toimisto muuttui siten Geologiseksi komissioniksi (Suomen geologinen tutkimus), ja laitoksen varsinainen toiminta alkoi seuraavan vuoden alussa tuli kuluneeksi tasan 125 vuotta asetuksen allekirjoittamisesta. Samalla alkaa myös GTK:n 125-juhlavuosi, jonka päätapahtumat ajoittuvat tammikuulle GTK tukee kivialan koulutusta Rakennusalan perustutkintoon on liitetty kivialan koulutusohjelma, jossa voi suorittaa kivirakentajan tutkinnon. Tutkinnon perusteet edellyttävät tutkintoon valmistavan opetuksen antamista kaikissa rakennusalan oppilaitoksissa. Koska vain muutamalla oppilaitoksella on valmius järjestää kivialan opetusta, on oppilaitosten tueksi käynnistetty Kivirakentamisen opetuksen kehittämishanke (KROK). Tulevat opettajat saavat hankkeen myötä kivirakentamisen koulutusta sekä kehittävät oppilaitokseensa kivirakentamisen nykyaikaisen oppimisympäristön sekä opiskelun toteuttamissuunnitelman. Opetus käynnistyi toukokuussa 2009 GTK:ssa Kuopiossa geologiaan liittyvällä aloitusjaksolla. Opetukseen kuului myös seminaaripäivä maaliskuussa 2010 GTK:ssa Espoossa, jolloin GTK:n asiantuntijat opastivat tulevia opettajia luonnonkiviraaka-aineen geologiaan ja GTK:n oppilaitoksille tarjoamien palvelujen pariin. Projektia hallinnoi Hämeen ammattikorkeakoulun täydennyskoulutusyksikkö. Ensimmäisen KROK-ryhmän projekti päättyy loppuvuodesta Geologian päivä Valtakunnallista Geologian päivää vietetään eri puolilla Suomea Seuraavana päivänä on geologiseen monimuotoisuuteen liittyvä myös valtakunnallinen Geodiversiteettipäivä. Molempina päivinä järjestetään tapahtumia useilla paikkakunnilla. Ohjelmasta ilmoitetaan syksyllä paikallisissa lehdissä, osoitteissa ja Tapahtumat ovat maksuttomia. Tervetuloa! 4 Geofoorumi 2/2010

5 Geofoorumi uusii jakelulistansa Suomenkielinen painettu lehti Geo foorumi lähetetään vuoden 2011 alusta vain tilauksen tehneille. Jos haluat lehden postiosoitteeseesi, niin uusi tilauksesi. Lehti on edelleen maksuton. Geofoorumi ilmestyy myös sähköisessä muodossa: painotuotteet/sidosryhmalehti/. Uusi tilauksesi, anna palautetta ja tee osoitteenmuutos osoitteella B+TECH RODEO.FI/TERO SIVULA Monipuolinen bentoniittisavi Bentoniitti on luonnon savea, jota erinomaisen vedensitomiskykynsä takia käytetään monenlaisissa sovelluksissa. Bentoniitin oleellisempana osana on montmorilloniittisavi, joka pystyy absorboimaan suuria määriä vettä ja suotuisissa oloissa laajenemaan sen seurauksena tilavuudeltaan jopa Kuva laboratoriotutkimuksesta B+Tech Oy:ssä, jossa bentoniittinäytteen veden absorboitumiskykyä tutkitaan. Bentoniitti paisuu nopeasti joutuessaan tekemisiin veden kanssa ja sen pinta geeliytyy. Bentoniittisavi syntyy tulivuoren tuhkasta kerrostumalla. Palasen leveys n. 2,5 cm. kymmenkertaiseksi. Edullisuutensa ja poikkeuksellisten piirteidensä ansiosta bentoniittia hyödynnetään monilla eri aloilla. Bentoniitin ominaisuuksia käytetään hyväksi yleisesti rakentamisessa ja ympäristötekniikassa. Esimerkiksi betonin valumuottien tiivistykseen käytetään usein bentoniittia tai bentoniittilietettä. Bentoniitti parantaa rakennusmateriaalien, kuten tiilien ja betonin vedeneristyskykyä. Ympäristötekniikassa savea käytetään esimerkiksi kaatopaikoilla estämään myrkkyjen pääsy pohjaveteen. Ydinjätteiden loppusijoituksessa bentoniitti puskuroi veden kulkua kalliosta metallikapseliin. Bentoniitti on myrkytön ja mauton, eikä sillä ole todettu olevan elintarvikkeiden lisäaineena vahingollisia sivuvaikutuksia. Elintarviketeollisuus tuntee bentoniitin paakkuuntumisenestoaineena (E558), ja rehuteollisuus sideaineena. Hyvän vedensitomiskykynsä takia sitä lisätään usein kissanhiekkavalmisteisiin, ja kotiviinin valmistuksessa sitä käytetään kirkasteena. Suomeen bentoniitti tuodaan muualta, kuten Yhdysvalloista tai Euroopan eteläosista. Kiinassa esiintyy myös runsaasti bentoniittia. GTK:n Uutiskirje 2/2010 Uutiskirje 2/2010 ilmestyy kesäkuun lopussa. Siihen kootaan ajankohtaisia tutkimusuutisia. Mukana on tietoa aihealueilta mineraalivarat ja ekotehokas kaivostoiminta, geotieteellinen mallinnus, yhdyskuntarakentaminen, energia ja kansainvälinen toiminta. Uutiskirjeestä löytyvät myös linkit uusimpiin lehdistötiedotteisiin ja alan tapahtumiin. Seuraavat uutiskirjeet ilmestyvät syys- ja joulukuussa Kirje on luettavissa osoitteessa Media/uutiskirje 2/2010 Geofoorumi 5

6 lyhyesti GTK yhteistyöhön Keski-Aasian maiden kanssa K. LINDQVIST, GTK GTK on käynnistänyt ulkoasianministeriön rahoituksella yhteishankkeen Keski- Aasian maiden (Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan) geologian laitosten kanssa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuoden Näkymä Kazakstanin Almatyn kaupungista Tian Shanin vuorille, jotka erottavat Kazakstanin Kirgisiasta. Almaty (myös Alma-Ata) on Kazakstanin entinen pääkaupunki. Tian Shanin vuoret kuuluvat Himalajan vuoristoon, joka alkoi kohota Intian ja Euraasian mannerlaattojen törmäyksessä 65 miljoonaa vuotta sitten. Tian Shanin vuoret on Keski- Aasian pisimpiä vuorijonoja ulottuen km itään Tashkentista Uzbekistanissa elo joulukuussa GTK:n asiantuntijat tutustuivat ja kartoittivat kohdemaiden geologian laitosten toimintaa, olemassa olevaa informaatiota sekä henkilöstön osaamista. Keski-Aasian maiden edustajat ovat vastavuoroisesti vierailleet GTK:ssa ja tutustuneet osaamiseemme hankkeen keskeisillä osa-alueilla. Näin saatujen tietojen perusteella laaditaan yhteistyössä kohdemaiden kanssa yksityiskohtainen toimintasuunnitelma. Kaikissa Keski-Aasian maissa on runsaasti vanhaa, mutta edelleen hyödyllistä ja käyttökelpoista geoinformaatiota. Tavoitteena on muuttaa paperilla oleva tieto helpommin jaettavaan ja jatkojalostettavaan muotoon. Näin voidaan maiden mineraalipotentiaalia tehdä helpommin tunnetuksi houkuttelemaan maahan investointeja. Toimintasuunnitelma jätetään ulkoasianministeriölle hyväksyttäväksi vuoden 2010 elokuun loppuun mennessä. Pilaantuneiden maiden puhdistus GTK on kehittänyt edullisen prosessin sahojen ja kyllästämöiden maapohjien puhdistukseen. Pilaantuneet maat sisältävät useimmiten dioksiini- ja furaanijäämiä sekä kromi-, kupari- ja arseenipitoisia kyllästysainejäämiä, jotka ovat ihmisten terveydelle vaarallisia. Suomessa on pilaantuneita maapohjia yhteensä noin Tietoja kohteista on tallennettu GTK:n Samase-rekisteriin vuodesta 1992 lähtien. GTK:n kehittämässä mineraalitekniikkaan perustuvassa yksinkertaisessa ja taloudellisessa prosessissa saadaan lopputuotteena puhdistettu maa uusiokäyttöä varten ja pilaavat aineet sisältävä pieni maajae. Tämä on vain pieni osuus, painoprosenttia, alkuperäisestä pilaantuneesta maasta. Pienen osan erottaminen prosessilla, kuljettaminen sekä loppukäsittely, on tuntuvasti edullisempaa kuin koko materiaalin prosessointi. Puhdistetun maan rajana on uusien, vuoden 2007 normien alemman ohjearvon alittava puhtaustaso (0,1 μg/kg). Tavoitteena on kehittää siirrettävä Tutkimusnäytteenotto käynnissä pilaantuneesta kohteesta. puhdistusasema, jolloin isojen maaainesmäärien kuljetuksen poisjääminen säästää kokonaiskuluissa merkittävästi ja kuljetusväylien onnettomuusriskit pienenevät. VÄINÖ HINTIKKA, GTK 6 Geofoorumi 2/2010

7 Suomalaiset tutkimusmatkat Suomalaiset tutkimusmatkat on alansa parhaiden asiantuntijoiden laatima ensimmäinen kokonaisesitys suomalaisesta tutkimusmatkailusta historiasta nykypäivään. Teoksen sivuilta voi lukea paitsi menneiden vuosisatojen suurista tutkimusmatkoista, myös perehtyä kaikkialla maailmassa parhaillaan käynnissä oleviin kenttätutkimuksiin ja kurkistaa tulevaisuuteen avaruustutkimuksen ja modernin fysiikan keinoin. Löytönen, M. (toim.) Suomalaiset tutkimusmatkat. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 480 sivua. Ovh 64 euroa. Kirjat ovat lainattavissa GTK:n kirjastoista ja saatavana hyvin varustetuista kirjakaupoista. Upea tietopaketti geologiasta Geologiasta on viime aikoina julkaistu useita upeita geologia-aiheisten kirjojen kokonaisuutta. Geolo- syntyyn ja vie lukijan matkalle halki maapallon viisi miljardia kestäneen geologisen historian. Toinen osa perehdyttää lukijan Maan ainutlaatuisiin geologisiin muodostumiin. Näyttävät kuvat ja kartat tekevät lukemisesta nautittavan elämyksen. Coenraads, R.R., Koivula, J.L., Owsborne, A. et Köln, Tandem Verlag GmbH. 576 sivua. Ovh 29,90 euroa. Turpeella oma paikkansa GTK kartoittaa keskitetysti turvevaroja Suomessa. Nykyisin valtakunnan turvevarojen kartoitusta tehdään paitsi energiaturvevarojen kartoittamiseksi, myös muuhun turpeen käyttöön liittyvien raaka-aineiden paikantamiseksi. Tällaisia käyttömuotoja ovat muun muassa kasvu-, ympäristö-, viherrakentamis-, öljynpoisto-, kuivike-, eriste-, suodatin-, tekstiili- ja hoitoturve. Myös muu soihin liittyvä tiedon tarve on tullut jatkuvasti merkittävämmäksi. Kartoitusten tärkeäksi tehtäväksi on noussut tiedon tuottaminen soista maankäytön suunnittelun pohjaksi kaavoituksiin, suojeluohjelmiin ja rakentamiseen. GTK:n Internet-sivustolla on turvetietoa käsittelevä Turvepaikka-palvelu, jossa asiakkaat voivat tutustua julkaistuissa raporteissa oleviin turvetietoihin ja tarkastella tutkimusaineistoa kunnittain. Palvelun kautta on saatavana sähköisenä kaikki GTK:n turvetutkimusraportit vuodesta 1980 lähtien. Uudet, julkaistavat raportit lisätään palveluun niiden valmistuttua. Turvepaikka-palveluun on nyt lisätty ruotsin- ja englanninkieliset versiot. Palvelu on osa geo.fi-portaalia (www.geo.fi), joka tarjoaa asiakkaiden käyttöön GTK:n maa- ja kallioperään liittyviä digitaalisia kartta-aineistoja sekä karttoihin liittyviä oppaita ja raportteja. Turvepaikka-palvelu KIMMO VIRTANEN, GTK 2/2010 Geofoorumi 7

8 uusia julkaisuja Uusia julkaisuja Test pit at the Konttijärvi PGE deposit. ELINA ARPONEN P. EILU, GTK Spektrin väreissä voimakkaasti iridisoivia plagioklaasikiteitä kutsutaan spektroliitiksi, Ylijärvi. Arponen, Elina; Härmä, Paavo; Selonen, Olavi; Luodes, Hannu & Pokki, Jussi Anortosiitin ja spektroliitin esiintyminen Viipurin rapakivigraniittibatoliitissa ja spektroliittiesiintymien litologinen kontrolli. Summary: Anorthosite and spectrolite in the Wiborg rapakivi granite batholith and the lithological control of spectrolite deposits. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti sivua, 35 kuvaa, 2 liitettä. (Elektroninen julkaisu). Tutkimuksessa kuvataan Viipurin rapakivigraniittibatoliitissa Kaakkois- Suomessa esiintyvää kuutta anortosiittialuetta. Huomiota kiinnitetään spektroliitin määrään ja laatuun ajatellen sen hyödyntämistä. Pokki, J.; Rekola, M.; Härmä, P. et al Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa. Summary: The current utilization of leftover aggregates formed by earthworks and bedrock quarrying in Finland. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti sivua, 14 kuvaa ja 6 taulukkoa. (Elektroninen julkaisu). Ylijäämäkiviainesten hyödyntämisen nykytilaa ja sen kehittämismahdollisuuksia selvitettiin kyselyillä, jotka suunnattiin kuntasektorille, ympäristökeskuksille, maakuntaliitoille ja kiviainesyrityksille. Rasilainen, K., Eilu, P., Halkoaho, T. et al Quantitative mineral resource assessment of platinum, palladium, gold, nickel, and copper in undiscovered PGE deposits in mafic-ultramafic layered intrusions in Finland. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 180. (electronic publication). (in prep.) The present work uses statistical and expert assessment methods to estimate undiscovered resources in platinum and palladium deposits hosted by mafic ultramafic layered intrusions in the uppermost 1 km of the bedrock in Finland. Chernet, Tegist Barium-bearing alkali feldspar in the Lumikangas gabbro, Kauhajoki, Western Finland. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 181, 16 pages, 10 figures and 5 tables. (electronic publication). As very few Ba-rich silicate compositions have been reported associated with gabbroic intrusions, the unusual concentration of potassium and barium in the Lumikangas ilmenite-magnetite-apatite mineralized gabbro is described. 8 Geofoorumi 2/2010

9 ajankohtaista Suomelle laaditaan mineraalistrategia raakaainehuollon turvaamiseksi Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on vastuuttanut GTK:n vetämään Suomen mineraali strategian valmistelua. Työ tehdään tiiviissä yhteis työssä eri sidosryhmien kanssa ja sen on määrä valmistua luovutettavaksi valtioneuvostolle. Mineraalisten luonnonvarojen globaali kysyntä on viime vuosina lisääntynyt nopeasti. Maailmanlaajuinen trendi, muuttoliike kohti kasvavia kaupunkeja sekä elintason ja kulutuksen kasvu erityisesti Aasiassa kiihdyttävät metallien ja mineraalien kulutusta. Koveneva kilpailu mineraalivaroista on herättänyt myös Euroopan unionin. Euroopan komissio on laatinut raaka-aineita koskevan aloitteen, jossa linjataan toimenpiteitä Euroopan raaka-ainehuollon turvaamiseksi. TAVOITTEET SUUNTAUTUVAT KOTIMAAHAN Suomen mineraalistrategian on määrä luoda pitkän aikavälin visio ja linjata strategisia tavoitteita aina vuoteen 2050 asti. Toisaalta strategiassa luetellaan lähitulevaisuutta koskevia konkreettisia aloitteita ja toimenpide-ehdotuksia päätöksentekoa varten ja taustaksi poliittisille ohjelmille, kuten esimerkiksi seuraavan hallituksen ohjelmaa silmällä pitäen. Suomen mineraalistrategialle on alustavasti määritelty kolme tavoitetta: kotimaisen työn, kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen mineraalisektorin avulla, suomalaisilla innovaatioilla ratkaisuja globaaleihin raaka-aineketjun haasteisiin sekä kaivan- naisalaan liittyvien kokonaisympäristöhaittojen vähentäminen. Strategia kattaa kaivos-, kiviaines- ja luonnonkivialan sekä näihin liittyvän laitevalmistuksen, prosessisuunnittelun ja konsultoinnin. TEM on asettanut hankkeelle ohjausryhmän ja runsaan 20:n asiantuntijan ryhmän. Työhön osallistuu laajalti asiasta kiinnostuneet tahot, ja strategian valmisteluun onkin kutsuttu noin 100:n asiantuntijan verkosto, joka antaa panoksensa työhön verkkotyökalun ja seminaarien avulla. MINERAALISTRATEGIA.FI SEURAA TYÖN ETENEMISTÄ Mineraalistrategia-hankkeen avausseminaari järjestettiin GTK:ssa. Tilaisuuden esityksiä voi seurata projektin Internetsivuilta osoitteessa Sivusto tarjoaa mahdollisuuden kaikille kiinnostuneille seurata työn etenemistä ja myös osallistua avoimeen verkkokyselyyn. Mineraalistrategiaprosessin kanssa samanaikaisesti on käynnistetty kaivannaisalan vaikuttavuusselvitys, joka tuottaa tärkeää taustatietoa mineraalistrategia-hankkeelle. Vaikuttavuusselvityksen tekee Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) ja se julkaistaan loppuvuodesta Lisätietoja Suomen mineraalistrategiahankkeesta antavat GTK:ssa tutkimusjohtaja Pekka Nurmi tai johtava tutkija Saku Vuori Suomen mineraalistrategiaprosessille on avattu Internetsivut osoitteessa Tervetuloa käymään verkko sivuilla ja osallistumaan! Suomen mineraalistrategia 2/2010 Geofoorumi 9

10 geologiset raaka-ainevarat Kaivosalan buumi kasvattaa kalkkikiven kysyntää TERHI ANTTILA, NORDKALK OYJ ABP Kalkkikivi on harvinaisen monipuolinen luonnon raaka-aine, jolle löytyy laajasti niin vanhoja kuin uusia käyttökohteitakin. Nordkalkin kalkkikivituotteille kaivosalan buumi on muutamassa vuodessa yhdessä terästeollisuuden kanssa synnyttänyt uuden liiketoimintayksikön. TEKSTI Harriet Öster Nordkalk Oyj on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Paraisilla yli sata vuotta sitten alkanut kalkkikiven louhinta on kasvanut kansainväliseksi yritykseksi, jolla on toimintaa yli 30:llä paikkakunnalla kahdeksassa maassa. Kalkkikivituotteita valmistetaan niin paperi-, teräs- ja rakennusteollisuudelle kuin ympäristönhoidon ja maatalouden tarpeisiin. Louhoksia ja maanalaisia kaivoksia Nordkalkilla on 20:llä paikkakunnalla ympäri Itämerta. Eri kohteista saatavan kalkkikiven ominaisuudet vaihtelevat paljonkin, kiven geologian, iän ja kemiallisen koostumuksen mukaan. Täten eri kohteista saatava kivi menee eri käyttötarkoituksiin. Kalkkikivestä yli puolet koostuu kahdesta karbonaattimineraalista, kalsiitista ja dolomiitista. Kemiallisesti kalsiitti on kalsiumkarbonaattia. Dolomiitti sisältää lisäksi magnesiumkarbonaattia. Molemmat ovat kerrostuneita sedimenttikiviä, jotka ovat muodostuneet eliöiden kalkkikuorista tai saostuneesta karbonaatista suuressa paineessa ja lämpötilassa. Mitä vanhempi kalkkikivi, sitä kiteisempi rakenne ja sitä kovempi kivi. Varsinkin paperiteollisuuden tarvitsemat vaaleat kalkkikivituotteet löytyvät poikkeuksellisen hyvin juuri Itämeren alueelta, toteaa Nordkalkin johtaja Håkan Pihl, joka vastaa yhtiön geologisesta toiminnasta. Paperintuotannossa vaaleat kalkkikivituotteet käytetään täyteaineena ja hienopaperin päällystyspigmenttinä. Kiteistä ja erittäin vaaleaa kalkkikiveä louhitaan Paraisilla ja Lappeenrannassa. Pihlin mukaan monet prosessiteollisuuden asiakkaat haluavat kuitenkin poltossa koossa pysyvää kalkkikiveä ja sellaista ei Suomessa louhita. Itämeren alueella poltetun kalkin raaka-ainetta löytyy suuria määriä ainoastaan Gotlannista, missä Nordkalkilla on toimivan kaivoksen lisäksi hakemus uuden louhoksen avaamiseksi. KOLARIN LOUHOS AVATTANEEN UUDESTAAN Paperiteollisuuden ohella Nordkalk on 10 Geofoorumi 2/2010

11 Odotamme kalkkikiven uusien markkinoiden syntyvän jätteenpolttolaitosten savukaasujen puhdistustarpeista. metalli- ja kaivosteollisuudesta muodostanut toisen kasvavan asiakasryhmän. Olemme muutaman vuoden ajan Suomessa ja Ruotsissa nähneet nopeasti kasvavan kaivostoiminnan ja sen tuomat suuret markkinat. Kalkkituotteita tarvitaan monien happamien liuosten käsittelyyn. Niitä käytetään esimerkiksi Talvivaaran kaivoksen uuttoliuosten neutraloimiseksi ja Kittilän kultakaivoksen sakkautumisaltaissa, Pihl toteaa. Lisääntynyt kaivostoiminta Lapissa kaavaillaan johtavan Kolarin kalkkikivilouhoksen uudelleenkäynnistämiseen. Louhinta siellä lopetettiin 1980-luvulla, kun paikallinen sementtitehdas suljettiin. Avaamisen edellytyksenä on kuitenkin kuljetuksiin tarvittavan 15 kilometrin rautatieosuuden kunnostaminen. Kaivosteollisuuden kasvavat tarpeet luovat hyvät tulevaisuudennäkymät kalkkikivituotteille. Paperiteollisuuden kysyntä jatkossa on epävarmemmalla pohjalla. Rakennusteollisuuden merkittävä vienti Venäjälle puolestaan on suhdanneherkkä. JÄTTEENPOLTTOLAITOSTEN SAVUN PUHDISTUKSEEN Murskattu ja jauhettu kalkkikivi on sellaisenaan valmis tuote esimerkiksi maanparannukseen, happamien maiden tai vesien neutraloimiseen, sekä asfaltin, paperin ja muovin täyteaineena. Jauhettu kalkkikivi on rakennusteollisuuden tärkeimpiä raaka-aineita ja muun muassa sementinvalmistuksen pääkomponentti. Dolomiitista valmistetaan vuorivillaa. Kalkkikiveä käytetään myös hiilivoimaloiden happamien savukaasujen puhdistamiseen. Hiilivoimaloiden harventuessa kalkkikiven erikoistuotteiden käyttö savukaasujen puhdistukseen vähenee. Mutta odotamme uusien, vastaavien markkinoiden syntyvän jätteenpolttolaitosten savukaasujen puhdistustarpeista, Pihl sanoo. Polttamalla kalkkikivimursketta saadaan poltettua kalkkia, eli kemiallisesti kalsiumoksidia. Sitä käytetään terästeollisuudessa sekä kaivos- ja metalliteollisuuden prosessien säätelyssä. Kalkkia tarvitaan juomaveden valmistuksessa, jätevesien puhdistuksessa ja happamoituneiden vesistöjen kunnostuksessa. Sitä käytetään myös selluteollisuuden prosesseissa. Kun poltettuun kalkkiin sekoitetaan vettä, saadaan sammutettua kalkkia, eli kalsiumhydroksidia. Silläkin on omat käyttökohteensa metallurgiassa, vedenpuhdistuksessa ja rakennusaineiden tuotannossa. Louhinnasta syntyvä sivukivi on jatkuva haasteemme. Sitä käytetään yhä enemmän paikallisissa perusrakenteissa, koska ainesta ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja, Pihl toteaa. Sivukiven käyttöä jatkossa hämmentää EU:n kaivosjätedirektiivi. Sen mukaan kansallisesti voidaan päättää, mitkä kaivosalan kiviaineet, esimerkiksi sivukivet, saadaan jätteinä käsitellä kevyemmin tai hyödyntää muihin tarkoituksiin. Pihlin mukaan kalkkikivilouhinnankin sivukiven käyttö on epävarmaa, niin kauan kuin kansallista kiviainesluetteloa Suomessa ei ole tehty. Toinen huolen aihe on teollisuusjätteille mahdollisesti määrättävät maksut sivukiveä syntyy nimittäin todella suuria määriä. 2/2010 Geofoorumi 11

12 geologiset raaka-ainevarat GTK kartoittaa karbonaattikiviesiintymiä ympäri Suomea GTK kartoittaa teollisuudelle tärkeitä kalsiittisia ja dolomiittisia karbonaatti kiviesiintymiä valtakunnallisessa hankkeessa. TEKSTI Harriet Öster GTK:n valtakunnallisen teollisuusmineraalivarantojen kartoitushankkeen tavoitteena on teollisuusmineraalivarojen saatavuuden ja niiden kestävän käytön varmistaminen Suomessa. GTK:n kartoittamista kalkkikiviesiintymistä pisimmälle on edennyt Kiskon Hyypiämäen kalsiittiesiintymä, josta vuonna 2002 järjestetyn tarjouskilpailun voitti Omya Oy. Alueella on tehty koelouhintaa ja kaivostoiminnan ympäristölupa myönnettiin vuonna Itä- ja Keski-Lapissa GTK käy läpi useita tutkimuskohteita. Vielä on aikaista sanoa, kuinka moni on hyödynnettävissä. Lapissa on kuitenkin menossa monta muuta kaivoshanketta, jotka tarvitsevat kalkkikiveä. Silloin kannattaa ehkä hyödyntää pienempiäkin esiintymiä kuljetuskustannusten vähentämiseksi. Suomen kallioperästä löytyy ympäri maata sedimentaation kautta syntynyttä karbonaattikiveä, maallikoille kalkkikiveä. Esiintymät liittyvät niin sanottuihin svekofennisiin ja karjalaisiin muodostumiin, joita kuvaavat määrättyyn ikäryhmään kuuluvat, samantyyppiset pintasyntyiset kivet. Karbonaattikivet ovat alun perin syntyneet kerrostumina matalan meren ympäristössä. Korkean geologisen ikänsä vuoksi ne ovat ehtineet käydä läpi monta muodonmuutosta ja kiteytyä koviksi marmoreiksi. Etelä-Suomen esiintymät ovat lähinnä kalsiittia, eli kalsiumkarbonaattia. Väli-Suomen esiintymät ovat pääosin Sininen kalsiitti, Lappeenranta, Ihalainen. Kalsiittista kalkkikiveä käytetään raaka-aineena sementin ja poltetun kalkin valmistuksessa, kemian teollisuudessa, terästeollisuudessa sekä maanparannusaineena. Kalsiittirikastetta käytetään täyteaineena maali-, kumi- ja paperiteollisuudessa ja parhaita laatuja myös paperin päällysteenä. Näyte: Suomen Kivikeskuksen kokoelmat Suomen kallioperästä löytyy ympäri maata sedimentaation kautta syntynyttä karbonaattikiveä, maallikoille kalkkikiveä. dolomiittia, joka kalsiumin lisäksi sisältää magnesiumia sekä jonkin verran kalsiittia. Pohjois-Suomen esiintymät ovat pääosin dolomiittia. Näillä mineraaleilla on paljon käyttökohteita. GTK:ssa kalsiitin kartoitusprojekti paperiteollisuuden tarpeita varten alkoi vuonna 1994 Etelä- Suomessa ja sitä jatkettiin vuoteen Heti Suomesta etelään, Virossa ja Gotlannissa, kallioperä on vain miljoonaa vuotta vanhaa. Siellä kerrostuneilla karbonaattikivillä on toinen rakenne ja toiset ominaisuudet, joten niistä jalostetuilla tuotteilla on toiset käyttökohteet. JARI VÄÄTÄINEN, GTK 12 Geofoorumi 2/2010

13 geologiset raaka-ainevarat Tiedot Suomen teollisuus mineraaliesiintymistä verkkoon GTK:ssa on valmistumassa karttapohjainen tietokanta Suomen teollisuusmineraali- ja teollisuuskiviesiintymistä ja niiden käytöstä. Tietokanta tulee yleiseen käyttöön ja esitetään netissä samalla periaatteella kuin vastaavat karttapohjaiset tietokannat eri metalliesiintymistä. TEKSTI Harriet Öster Tietokannan avulla haluamme parantaa teollisuusmineraaliraaka-aineiden tunnettuutta Suomessa. Karttapohjaisena se on helppokäyttöinen ja tarkoitettu kaikille, joille voi olla siitä hyötyä, yksityishenkilöistä yhtiöihin, sanoo geologi Timo Ahtola. Tällä tietoa tietokantaan on syötetty tiedot 96:sta eri esiintymästä koskien 15:ttä mineraalia, apatiitista, kalkkikivestä ja talkista litiummineraaleihin, timantteihin ja korukiviin. Klikkaamalla nettikartan esiintymiä pääsee taulukkomuotoiseen tietoruutuun kyseisestä esiintymästä. Aineisto on kerätty julkaisuista, opinnäytteistä, valtausraporteista, ministeriön kaivostilastoista ja yritysten julkisesti ilmoittamista tiedoista. Tarkoituksena on ensi vaiheessa saada mukaan kaikki Suomen keskeiset teollisuusmineraaliesiintymät. Kun tiedot ovat digitaalisessa muodossa, niitä on helppo ylläpitää ja päivittää. On myös helppoa lisätä uusia esiintymiä tietokantaan. YRITYSTEN MINERAALIVARANNOT OVAT YRITYSSALAISUUKSIA Viimeisessä vaiheessa linkitetään kartat ja kuvat tietokannan esiintymiin. Tieto- kanta avataan lähikuukausina kaikkien käyttöön, kunhan linkitys saadaan kuntoon, Ahtola sanoo. Hän toteaa, että hanketta on mietitty kymmenkunta vuotta, mutta tietokantaa lähdettiin varsinaisesti rakentamaan vuonna Tehtävänämme on ollut kerätä kaikki julkinen tieto mineraaliesiintymistä. Tieto on helposti saatavissa kohteista, joita GTK on ollut tutkimassa. Niukemmin tietoa on esiintymistä, jotka alusta alkaen ovat olleet eri yhtiöiden hallussa. Niistä ei ole saatavilla julkista tietoa, kuten esimerkiksi opinnäytteitä. Ahtolan mukaan yritykset ovat antaneet tietoja käyttöön rajallisesti. Tiedot mineraalivarannoista puuttuvat, koska ne ovat yrityssalaisuuksia. Varsinkin kansainvälisesti toimivilla yrityksillä on periaatteenaan, että tällaisia tietoja ei luovuteta ulos. Tässä on selvä ero metallipuolen kaivosyrityksiin, jotka usein ovat etsintävaiheen pörssiyhtiöitä ja julkaisevat tarkat laskelmat malmiesiintymistään. He kertovat omista tuloksistaan, koska se on heille eduksi investointeihin tarvittavan rahoituksen turvaamiseksi markkinoilta, Ahtola toteaa. Teollisuusmineraalipuolen yritykset ovat suurelta osin vanhoja, kauan toimineita firmoja, joilla ei ole tarvetta kertoa raaka-aine-esiintymistään. Vaaleanvihreä apatiitti, Siilinjärven kaivos. Punertava mineraali on värjättyä kalsiittia. Tumma mineraali on biotiittia. Siilinjärven kaivokselta tuotetaan apatiittirikastetta fosforihapon ja fosforilannotteiden raakaaineeksi. Näyte: Suomen Kivikeskuksen kokoelmat. Talkkinäyte Sotkamosta. Teollisuudessa talkkia käytetään täyteaineena esimerkiksi maaleissa, muoveissa ja paperissa. Lisäksi paperiteollisuus käyttää talkkia paperin pinnoitteena ja poistamaan valmistumisprosessista epäpuhtauksia. Muita käyttötarkoituksia ovat keraamiset sovellukset, suodatinkäyttö sekä muun muassa lannoitteiden paakkuuntumisenestoaineet. Talkki on myös tuttu kosmetiikkateollisuudesta, sitä löytyy esimerkiksi puutereista. JARI VÄÄTÄINEN, GTK JARI VÄÄTÄINEN, GTK 2/2010 Geofoorumi 13

14 geologiset raaka-ainevarat Suomen kallioperästä löytyy harvinaisia maametalleja Suomen kallioperä on otollinen litium-, niobi-, tantaali- ja titaani esiintymille sekä harvinaisten maametallien löytymiselle, todetaan GTK:n neli vuotisen hankkeen esi selvityksissä. Hightech-metallien potentiaalia kartoittava hanke on edennyt kohteellisiin maasto tutkimuksiin. REIJO LAMPELA, GTK TEKSTI Marja Saarikko Uudessa ympäristöystävällisessä energiatekniikassa ja tietotekniikassa tarvitaan useita hightech-metalleja, joiden kysyntä on kasvanut kehittyneissä maissa räjähdysmäisesti, mutta joiden saatavuus on huono. EU on nimennyt nämä metallit strategisiksi metalleiksi, sillä tällä hetkellä EU:lla ei ole näiden metallien omaa tuotantoa, vaan niiden saatavuus on lähes täysin tuonnin varassa. Hightech-metalleihin kuuluvat litium, koboltti, indium, gallium, germanium, niobi, tantaali, titaani sekä harvinaiset maametallit ja platinametallit. Kaikkein kriittisimpiä ovat harvinaiset maametallit. Monet maat ovat huolissaan niiden saannista, sillä 95 prosenttia niiden tuotannosta on Kiinan hallussa. Kiina on asettanut tiukat vientikiintiöt etenkin hybridi- ja sähköautojen valmistuksessa tarvittaville raskaille maametalleille turvatakseen omat raaka-ainevaransa, erikoistutkija Olli Sarapää hightechmetallihankkeesta kertoo. Harvinaisiin maametalleihin (REE) kuuluu yttriumin ja skandiumin lisäksi 15 lantanoidia. Ne soveltuvat esimerkiksi optisiin kuituihin, monitoreihin, kame- roiden linsseihin ja tuulivoimaloiden turbiineihin. Erityisesti raskaista maametalleista, kuten europiumista, terbiumista ja dysprosiumista tulee olemaan pulaa, ellei uusia esiintymiä saada pian tuotantoon. Kyseisiä metalleja tarvitaan esimerkiksi loisteaineissa, energialampuissa, kestomagneeteissa ja lasereissa. SUOMELLA POTENTIAALIA SUURTUOTTAJAKSI Suomen kallioperä on suurimmaksi osaksi iältään prekambrista ja vaikuttaa poikkeuksellisen potentiaaliselta hightechmetallien löytymiselle verrattuna muihin EU-alueisiin. Suomella on mahdollisuuksia koko EU-alueen suurimmaksi hightech-metallien tuottajaksi, sillä missään muualla EU-alueella ei todennäköisesti ole yhtä potentiaalista kallioperää kuin Suomessa, Sarapää toteaa. Omavaraisuus raaka-aineiden tuotannossa on hänen mielestään iso etu. Hyvien metalliesiintymien ympärille syntyy usein myös uutta teollisuutta. Suomen potentiaalista hightech-metallien esiintymille kertovat esimerkiksi jo lopetetut kaivokset Outokummussa, Otanmäellä ja Korsnäsissa. Outokummun kaivoksista saatiin aikoinaan kuparin ohessa kobolttia ja Otanmäestä vanadiinin ja raudan lisäksi titaania. Korsnäsin 14 Geofoorumi 2/2010

15 Kartta esittää hightech-metalli litiumin esiintymistä Etelä- ja Keski-Suomen kallioperässä. Kartassa näkyy harvinaisen maametallin, yttriumin pitoisuusjakauma Lapissa. lyijymalmista hyödynnettiin vähäisessä määrin myös harvinaisia maametalleja, mutta tutkimukset hyödyntämisestä ovat nyt uudelleen käynnissä. Lupaavia hightech-kaivoshankkeita on tällä hetkellä Suomessa kolmella paikkakunnalla: Ullavan Läntässä louhittaneen pian litiumia, Ranuan ja Tervolan Suhangossa platinaa ja palladiumia ja Kälviällä titaania. Metallien kysynnän kasvu ja hintojen nousu saattavat vauhdittaa näiden hankkeiden toteutumista, mikäli rahoitukset järjestyvät, Sarapää sanoo. Tulevaisuudessa uudet innovaatiot voivat luoda nopeastikin kysyntää uusille metalleille, joiden hinnat voivat nousta jyrkästi ja nykyistä selvästi heikkopitoisemmat esiintymät, etenkin jonkun muun metallin sivutuotteet, voivat tulla kannattaviksi. GTK:n nelivuotinen hanke hightechmetallien potentiaalin selvittämiseksi käynnistyi vuonna 2009 ja sen on määrä päättyä vuonna Hankkeen ensimmäinen vuosi käytettiin esiselvityksiin, joissa mm. perehdyttiin kirjallisuuteen ja vanhoihin kairasydännäytteisiin sekä kartoitettiin kallioperää. Lisäksi hankkeessa kerättiin paljon näytteitä moreenista ja rapakalliosta, tehtiin geofysikaalisia mittauksia sekä käynnistettiin syväkairaukset. Prekambrinen kallioperä on iältään vanhempi kuin 570 miljoonaa vuotta. Prekambri on miljoonaa vuotta sitten vallinnutta kambrikautta edeltänyt kausi. Kaoliinirapauma syntyy maasälpien ja muiden alumiinipitoisten silikaattien voimakkaassa kemiallisessa rapautumisessa ja muuttumisessa. Kaoliinin pääainesosan muodostaa pehmeä, vaalea kaoliniittisavi. Appiniitti on kivilajiryhmä, johon kuuluu sarvivälke- ja/tai biotiittirikkaita syväkiviä, joissa on korkea fosfori, fluori- ja klooripitoisuus. Appiniitit ovat postorogeenisia eli vuorijonopoimutuksen jälkeisiä kivilajeja. Ne muistuttavat koostumukseltaan eräitä lamprofyyrejä. Feniittiytyminen on prosessi, jossa kivessä kiertävät natrium-pitoiset liuokset ovat muuttaneet kivilajin ja sen mineraalien kemiallisen koostumuksen. Lateriittinen rapauma esiintyy yleisesti maapallon kuuman vyöhykkeen saderikkaissa osissa. Rapauma on tiilenpunainen, ilmastollisen rapautumisen tulos. Lisätietoja geologiasta, kivilajeista ja mineraaleista löytyy GTK:n Retkeilijän kivioppaasta RODEO.FI/JUHA TUOMI 2/2010 Geofoorumi 15

16 geologiset raaka-ainevarat JARI VÄÄTÄINEN, GTK Meillä on lupaavia kohteita, joissa tavataan korkeita pitoisuuksia harvinaisia maametalleja. Malmimineraaleja tutkitaan mikroskoopilla. Tutkimusten tuloksena Suomen kallioperän todettiin olevan otollinen ainakin harvinaisille maametallimalmeille sekä litium-, niobi-, tantaali- ja titaanimalmeille. Kun saimme rajattua potentiaalisia alueita, pääsimme aloittamaan ensimmäiset maastotutkimukset Rovaniemellä, Sodankylässä ja Hämeessä. Lisäksi kehitämme etsintämenetelmiä ja arvioimme geologisten tutkimusten avulla tunnettujen ja uusien alueiden potentiaalia ja varantoja, Sarapää kertoo hankkeen etenemisestä. Jatkamme myös indiumin, galliumin ja germaniumin kartoittamista, sillä niistä meillä ei ole vielä tuloksia. HARVINAISET MAAMETALLIT HARVOIN MALMITASOA Suomen kallioperässä on monia harvinaisia maametalleja sisältäviä kivilajeja, joissa metallien pitoisuudet ovat paikoin malmiluokkaa. Niihin saattaa kätkeytyä malmeja, joiden jalostaminen on taloudellisesti kannattavaa, Sarapää kertoo. Malmien soveltuvuus jalostukseen riippuu kuitenkin esiintymän koon ja pitoisuuden lisäksi myös siitä, millaisessa mineraalissa ne esiintyvät. Monia harvinaisia maametalleja on luonnossa yhtä paljon kuin tinaa ja molybdeenia, mutta ne rikastuvat vain harvoin malmeiksi ja niiden erottaminen toisistaan on kallista. Maapallon merkittävimmät harvinaisten maametallien varannot ovat karbonatiiteissa ja muissa alkalikivissä, rautamalmeissa, lateriittisissa rapautumissa, rantahiekoissa sekä graniittipegmatiiteissa. GTK:n selvityksessä Suomen karbonatiitit, niiden feniittiytyneet sivukivet ja muut alkalikivet ovat potentiaalisia harvinaisten maametallien löytymiselle. Tällä tietoa meillä on lupaavia kohteita, joissa tavataan korkeita pitoisuuksia harvinaisia maametalleja, mutta tutkimukset ovat kesken ja varsinaista malmia emme ole löytäneet, Sarapää kertoo etsinnöistä. Mielenkiintoiseksi alueeksi GTK:n geokemiallisissa tutkimuksissa on osoittautunut granuliittikaaren kontaktia seuraava Tana-Beltin vyöhyke. Myös Virtasalmen kaoliinirapautumien pohjaosista on löytynyt harvinaisten maametallien rikastumia. Lapin appiniitit ovat sekä harvinaisten maametallien että fosforin suhteen niin kiinnostavia, että esimerkiksi Rovaniemen alueelta on valittu useita kohteita tarkempien tutkimusten kohteeksi. Malmiviitteitä on löytynyt myös rapakivialueiden graniiteista. Geokemialliset menetelmät ja raskasmineraalitutkimus ovat osoittautuneet erityisen toimiviksi malmikriittisten alueiden tunnistamisessa Lapissa. ETSINTÄBUUMI VALTAA MAAILMAA Harvinaisten maametallien tarve vuodessa on noin tonnia, mutta sen on arvioitu kasvavan yli tonniin vuoteen 2014 mennessä. Harvinaisten maametallien kiristynyt saanti on aiheuttanut niiden etsintäbuumin ympäri maailmaa. Uusia kaivosprojekteja on käynnissä yli sata ja varantoja on paljon, mutta se jää nähtäväksi, miten nopeasti hankkeet saadaan tuotantovaiheeseen, Sarapää kertoo. Erityisesti USA:ssa, Australiassa, Kanadassa, Kazakstanissa ja Vietnamissa on käynnissä lupaavia kaivosprojekteja. Pisimmällä ovat Mountain Pass USA:ssa ja Mount Weld Australiassa, joissa tuotannon suunnitellaan alkavan parin vuoden sisällä. Molempien esiintymät ovat karbonatiiteissa. Euroopassa harvinaisia maametalleja tuotetaan ainoastaan alkalikivistä Venäjän Kuolan alueen Lovozerossa. Ulkomaiset yhtiöt ovat EU-alueella kiinnostuneita lähinnä Suomen ja Ruotsin harvinaisten maametallien aiheista. Suomessa yhtiöt ovat tehneet valtausvarauksia ja valtauksia käytännössä lähes kaikille alkalikivialueille. 16 Geofoorumi 2/2010

17 geologiset raaka-ainevarat Näytteessä vihertävät kiteet ovat spodumeenia ja vaalea pohjakivi pegmatiittia. Näytteen löytöpaikka on Länttä, Kokkola. Kruunupyy Kokkolan alueella on EU:n potentiaalisin litium-varanto JARI VÄÄTÄINEN, GTK Alkalimetalleihin kuuluva litium on yksi tämän hetken kuumimmista hightechmetalleista. Se on kaikkein kevyin metalli luonnossa ja erittäin reaktiivinen. Litiumin käyttökohteita ovat etenkin akku- ja paristoteollisuus, autoteollisuus, lasi- ja keraaminen teollisuus, metallurgia ja lääketeollisuus. Sen kysynnän ennustetaan kasvavan erityisesti akkuteollisuudessa, jossa litium-akut korvaavat suuremman energiatiheytensä ja sähkökemiallisen jännitteensä vuoksi perinteiset lyijy- ja nikkeli-kadmium-akut. Vuonna 2000 kuusi prosenttia litiumista käytettiin akkutuotantoon, mutta jo vuonna 2008 vastaava luku oli 20 prosenttia. Kymmenen vuoden kuluttua osuuden ennustetaan olevan jo prosenttia. Litiumia tuotetaan joko mineraaleina tai kemikaaleina kuten litiumkarbonaattina. Vuonna 2008 suurin osa maailman litiumista tuotettiin kolmesta maasta: Argentiinasta, Australiasta ja Chilestä. Suomen kallioperä on kuitenkin erittäin potentiaalinen erikoismetallien esiintymille, ja GTK:n hiljattain valmistuneen selvityksen mukaan Suomella olisi erittäin hyvät mahdollisuudet olla seuraava litiumin suurtuottaja Euroopassa. Litiumin potentiaalin kartoittaminen Suomen kallioperästä liitettiin mukaan GTK:n teollisuusmineraalihankkeeseen jo vuonna Siitä lähtien hanke on tehnyt lukuisia geofysikaalisia mittauksia potentiaalisilla alueilla, ottaneet moreeninäytteitä ja kairanneet kaikkiaan kilometriä. Litium on rikastunut yleensä suolajärvien alusveteen tai kallioperän karkearakeisiin juonikiviin, joita kutsutaan pegmatiiteiksi. Suomessa tunnetaan jo yli 50 harvinaisia alkuaineita sisältävää pegmatiittialuetta, joista kymmenellä tavataan litium-pitoisia mineraaleja. Litiumin tuotannon kannalta merkittävimpiä mineraaleja ovat spodumeeni, petaliitti, lepidoliitti ja amblygoniitti. Kaikkein potentiaalisimmaksi alueeksi on osoittautunut Pohjanmaalla sijaitseva Kruunupyy Ullavan alue. Lohkarekartoitusten ja timanttikairausten perusteella siellä on todennäköisesti kymmeniä spodumeenipegmatiittijuonia. Ullava kuuluu nykyisin Kokkolaan. Tutkimusaineistoissa on tähän asti käytetty Ullava-nimeä. Alueella muhii koko EU-alueen potentiaalisin litium-varanto, sillä kaikkiaan litium-malmia arvellaan löytyvän sieltä yhteensä noin miljoonaa tonnia. Toinen taloudellisesti potentiaalinen alue on Somero Tammelan alue, josta on tavattu spodumeenia ja petaliittia. Muita litiumrikkaita alueita ovat myös mm. Haapaluoma Kaatialan alueet. Kruunupyy Ullavan alueella litiumiin liittyviä valtauksia on tällä hetkellä kuusi kappaletta ja kaivospiirejä on yksi. Alueen tunnetuin esiintymä on suomalaisen Keliber Oy:n hallussa ja se sijaitsee Ullavan Läntässä. Kaivostoiminta siellä alkanee vuonna /2010 Geofoorumi 17

18 kiviaineksen kierrätys Mineraaliset jätteet kierrätykseen TEKSTI Susanna Heikkinen Kierrätysasfaltin jalostusta kiviainesalueella. 18 Geofoorumi 2/2010 MAIJA REKOLA Infrastruktuurin rakentamisesta vapautuu hyödyntämiskelpoisia mineraalisia aineksia, joita voidaan käyttää toisissa rakennuskohteessa joko sellaisenaan tai uusiomateriaaleiksi jalostettuina komponentteina. Kierrätys vähentää luonnonvarojen käyttöä ja jätteen syntymistä. VR:n konepajat Helsingissä, 1960-luvulla rakennettu asuinkerrostalo Varkaudessa tai energialaitoksen muuntaja Keravalla ovat hyviä esimerkkejä siitä, että purkutuomion saaneen rakennuksen jätteiden ei tarvitse päätyä sellaisenaan kaatopaikalle. Yhtä hyvin käyttöä löytyy esimerkiksi moreenille, mullalle, hiekalle tai soralle, joka on siirrettävä paikaltaan maarakentamisen yhteydessä. Tai kun kalliota louhitaan vaikkapa pysäköintihallia tai metroa varten, louhittava kiviaines kelpaa rakentamiseen, usein jopa samassa kohteessa. Rakentamisesta vapautuvia hyödyntämiskelpoisia aineksia kierrättämällä säästetään uusiutumattomia luonnonvaroja. Purkubetonista ja tiilijätteistä valmistettujen uusiotuotteiden käyttö maan-

19 rakennushankkeissa säästää rajallisia soravaroja ja samalla pienentää kaatopaikkojen kuormitusta. Lajittelemalla ja kierrättämällä purkujätteet vältetään myös niiden hallitsematon käsittely ja vaaran aiheuttaminen maaperälle sekä pohjavesille. Lisäksi kierrättäminen säästää kuljetuksen, kaatopaikkamaksujen sekä jäteveron kustannuksia. PURKUBETONIA KALLIOMURSKEEN JA SORAN SIJAAN Betonijäte on suurin mineraalisista rakennusjäteryhmistä, muita ovat tiili, metalli ja vähemmässä määrin kipsi. Betonista ja tiilestä valmistettu murske tai pulveroimalla tehty hienojakoisempi aines soveltuu hyvin käytettäväksi luonnon maa- ja kiviaineksen tapaan. Tyypillisiä käyttökohteita ovat katu-, tie- ja kenttärakenteet sekä erilaiset täyttötyöt. Uusiokäytettävän rakennusjätteen laatuvaatimukset on kuvattu Valtioneuvoston asetuksessa 591/2006, joka koskee eräiden jätteiden hyödyntämistä maanrakentamisessa. Uusiokäyttöön tulevalta ainekselta edellytetään riittävää puhtautta, tiettyä vesipitoisuutta, kuivatilavuuspainoa ja puristuslujuutta. Muiden materiaalien, kuten puun, muovin tai maa-aineksen maksimiosuudet on määritelty, samoin eräiden haitallisten aineiden, kuten arseenin, kadmiumin, kromin, kuparin, elohopean, lyijyn, sinkin ja sulfaatin suurimmat sallitut kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet. Tiettyjä haitallisia aineita, kuten PCB:tä, asbestia tai raskasmetalleja sisältävät jätteet eivät käytännössä sovellu kierrätykseen. Asetuksessa on annettu myös muutamia käyttökohteisiin liittyviä määräyksiä. Jätettä sisältäviä rakenteiden hyödyntäminen ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle eikä ympäristölle, eikä niitä saa käyttää pohjavesialueen läheisyydessä. Jätettä sisältävän rakenteen kerrospaksuus on rajattu enintään 150 senttiin, ja se tulee peittää esimerkiksi asfaltilla tai kiviaineksella. Aineksen käytöstä on myös tehtävä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. SIVUMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN Geologisista sivumateriaaleista syntyy mineraalisten jätteiden lisäksi ihmistoiminnasta johtuvia geologisia ylijäämäaineksia, jotka jäävät maa- tai kalliorakentamisessa ja rakennuskivituotannossa hyödyntämättä, esimerkiksi taloudellisista, ympäristö-, louhinta-, rikastus- tai muista prosessiteknisistä syistä. Sivumateriaaleiksi lasketaan muun muassa kaivannaisteollisuuden sivukivet ja rikastushiekat, rakentamisesta vapautuvat maa-ainekset ja ruoppausjätteet. 2/2010 Geofoorumi 19

20 kiviaineksen kierrätys Helsingin Jätkäsaaressa käytettiin Kampin rakennustyömaalta tuotua kivimursketta korvaamaan paalutusta merenpohjan liejukerroksen tiivistämiseksi. GEOLOGISTEN MATERIAALIEN LAAJA KIRJO Usein materiaalit pystytään ohjaamaan uuteen käyttöön paikan päällä. Kaupunkirakentamisessa syntyvän ylijäämämateriaalin hyödynnettävyyteen vaikuttavat hyvin paljon esiintymän sijainti, aineksen määrä ja saatavuus. Usein materiaalit pystytään ohjaamaan uuteen käyttöön paikan päällä, jolloin säästytään niiden kuljettamiselta. Tasalaatuisuus, irrottamisen tai lajittelun helppous, kustannukset sekä ympäristökelpoisuus vaikuttavat myös hyödynnettävän aineksen soveltuvuuteen uudelleen käytettäväksi. Luonnossa esiintyvien ainesten lisäksi muutkin mineraaliset jätteet, kuten prosessiteollisuuden kuonat, energiantuotannon tuhkat ja pilaantuneet maat ovat uusiokäyttöön soveltuvia sivumateriaaleja, joiden hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa. 20 Geofoorumi 2/2010 Geologisia materiaaleja ovat muun muassa geologiset raaka-aineet ja geologiset, ihmisen toiminnasta syntyvät sivumateriaalit, joilla voi olla raaka-ainepotentiaalia tai jotka voivat olla jätteitä. Geologiset sivumateriaalit käsittävät monenlaisia mineraalisia jäteryhmiä ja geologisia ylijäämäaineksia eri ihmistoiminnoista. Näistä jätteistä ja ylijäämäaineksista määrällisesti suurimman ryhmän muodostavat kaivannaisjätteet. Muita yhteiskunnan kannalta merkityksellisiä mineraalisten jätteiden ryhmiä ovat mm. rakentamisesta vapautuvat ainekset, kuten purkubetoni ja maa-ainekset, sekä prosessiteollisuuden mineraaliset jätteet, kuten erilaiset teollisuuden tuhkat ja kuonat. JÄTTEET OSANA LUONNONVAROJEN TILINPITOA Neitseellisten luonnonvarojen käytön korvaaminen käyttökelpoisista rakennusjätteistä, louhinnan ylijäämästä tai teollisuuden kuonasta saatavilla aineksilla on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. GTK tarjoaa yhteiskunnalle tietoa käyttökelpoisista materiaaleista maarakentamisen sellaisissa kohteissa, joissa kierrätettävien materiaalien käyttö on ympäristön, taloudellisuuden ja toimivuuden kannalta perusteltua. GTK:n rooli rakentamisen ainesten uudelleenkäytössä liittyy luonnonvarojen tilinpitoon, jonka tavoitteena on koota tiedot geologisten luonnonvarojen, kuten kiviaineksen, metallimalmien, teollisuusmineraalien, rakennuskivien, turpeen ja pohjaveden sekä geologisten sivumateriaalien, kuten kaivannaistoiminnan sivumateriaalien ja jätteiden ominaisuuksista ja varannoista. Tietoa tarvitaan rakennus-, kemian- ja kaivannaisteollisuudessa sekä erilaisten raaka-aineiden jalostustoiminnassa, mutta lisäksi se on erityisen arvokasta lainsäädännön ja päätöksenteon tukena. Uusiokäytettävien materiaalien ominaisuus- ja varantotiedon keruu on vasta kehittymässä eri toimialoilla. GTK:ssa meneillään oleva hanke tähtää valtakunnalliseen geologisten sivumateriaalien inventointimenetelmien ja varantotiedon keruun kehittämiseen. Parhaillaan GTK kerää tietoa geologisten raaka-aineiden teknisestä ja ympäristökelpoisuudesta sekä kehittää niiden tuotannosta syntyvien uusiomateriaalien raaka-ainepotentiaalija ottotiedonkeruun prosessia. Tavoitteena on yhdessä muiden asiantuntijatahojen kanssa tuottaa tietoa, joka parhaiten palvelee käyttäjiä kussakin käyttökohteessa.

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu

Lisätiedot

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)

Lisätiedot

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö Eija Ehrukainen johtaja, ympäristö ja yhteiskuntavastuu 21.8.2014 ONKO PUHDAS YLIJÄÄMÄMAA JÄTETTÄ? ONKO SE TUOTE? PITÄÄKÖ SITÄ SÄÄDELLÄ? Maa- ja vesirakennus-,

Lisätiedot

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Suomen luonnonkiviteollisuus Kiven louhintaa ja kivituotteiden valmistusta Noin 300 aktiivista yritystä ja noin 1500 työntekijää

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

GTK lyhyesti. gtk.fi

GTK lyhyesti. gtk.fi GTK lyhyesti gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten luonnonvarojen

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma Sisältö Joitain lähtökohtia GTK:n roolista, tehtävistä ja tavoitteista GTK:n haaste GTK:n palvelut ja tietotuotteet

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus

Lisätiedot

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN Puhtaat savukaasut puhdas ilma SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA Jani Bergström 26.5.2016 Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa projekti (11.1.2016-31.12.2017) Projektin tuloksena Itä-Suomen

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 Mikko Suominen Mikko Suominen VALTUUSTOSTRATEGIA 2013-2016 3 Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Ympäristökriteerien käyttöä

Lisätiedot

Teolliset tuhkapoisteet

Teolliset tuhkapoisteet CLEAN TECH Teolliset tuhkapoisteet Micropulva on kehittänyt hyvin tuloksin cleantech- teknologia ratkaisuja seuraaviin kiertotalouden sovellutuksiin: Kivihiilen pölypoltossa syntyvästä hiilipitoisesta

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI 28.10.2015 KIERTOTALOUS CLEAN TECH HS 28.09.2013 Kansainvälisen ilmastopaneelin johtaja Rajendra Pachauri suosittelee varautumaan katastrofeihin Kansainvälisen

Lisätiedot

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010 Teija Tohmo PIUHA-hanke PIUHA-hanke ( Vanhojen pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönotto hanke) on

Lisätiedot

Materiaalivirta näkyy

Materiaalivirta näkyy I saw the hidden material flow in South-Africa Materiaalivirta näkyy Terveisiä Etelä-Afrikan platinakaivosalueelta: We are sick and tired to be sick and tired. Sakari Autio, LAMK Esityksen aiheet: 1. Esitellä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Jätteestä ekokaivokseksi. Kemian Päivät 22.3.2011 Jutta Laine-Ylijoki VTT

Jätteestä ekokaivokseksi. Kemian Päivät 22.3.2011 Jutta Laine-Ylijoki VTT Jätteestä ekokaivokseksi Kemian Päivät 22.3.2011 Jutta Laine-Ylijoki VTT Mitä taustalla? Globaalisti kasvavat jätevolyymit - metallipitoisia jätteitä vuosittain satoja miljoonia tonneja Luonnonvarojen

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen uudistus Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Maakuntainsinööri Satu Appelqvist Esityksen sisältö Lyhyesti hankkeen tavoitteista ja sen toteutuksesta Hankkeen tämän hetkinen

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Tuomo Eskelinen Ylitarkastaja 1 Valimon jätteet Ympäristöluvassa kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä: hiekka 11,6 t ja sekajäte 83

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Prosessimetallurgian opintosuunta

Prosessimetallurgian opintosuunta Opintosuuntainfo Perjantai 27.1.2017, PR102 1 prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmissa Osaamistavoitteet - Tutkimus- ja kehitystehtävissä tarvittava menetelmällinen osaaminen - Kokeellinen tutkimus

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tulosseminaari Saarijärvellä 8.12.2010 Kirsi Korpijärvi, VTT 2 Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE MARA-asetuksen uudistaminen Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari 10.9.2015, SYKE MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

Valtakunnallinen PIMA-strategia. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio MUTKU-päivät

Valtakunnallinen PIMA-strategia. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio MUTKU-päivät Valtakunnallinen PIMA-strategia ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio MUTKU-päivät 16.3.2016 Ympäristöministeriön pimapotiimi YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO/materiaalitalousyksikkö Kunnostaminen, tutkimus- ja

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0282(COD) 12. helmikuuta 2004 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat Lea Kauppi Luonnonvarojen käytön strategiset lähtökohdat ja avainkysymykset -seminaari 9.12.2008 Esityksen sisältö

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA Johtaja Riitta Murto-Laitinen 2.10.2008 Uudenmaan liiton alue ja jäsenkunnat Tampere HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ Lahti KARKKILA Turku Hanko Helsinki NUMMI- PUSULA SAMMATTI

Lisätiedot

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP)

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Toimintasuunnitelman tulee sisältää seuraavat osiot (yleissopimuksen 5 Artikla kohta a): (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) nykyisten ja suunniteltujen päästöjen

Lisätiedot

Östersundomin maa-aines-yva

Östersundomin maa-aines-yva Östersundomin maa-aines-yva Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Östersundom Ympäristösi parhaat tekijät 2 Illan ohjelma 18.00 Aloitussanat Mikko Suominen, HKR 18.10 YVA-menettelyn

Lisätiedot

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE Luonnos uudeksi MARAasetukseksi Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, 22.11.2016, SYKE Esityksen sisältö Soveltamisala Määritelmät Jätteen hyödyntämisen ja siihen liittyvän välivarastoinnin

Lisätiedot

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 Luonnos Hämeen ympäristökeskus, Kaakkois.Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Salla Venäläinen Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Kasoista eroon työpaja Case Riikinvoima: Kiertotalous jätteenpolttolaitoksella ja sen haasteet

Kasoista eroon työpaja Case Riikinvoima: Kiertotalous jätteenpolttolaitoksella ja sen haasteet Kasoista eroon työpaja Case Riikinvoima: Kiertotalous jätteenpolttolaitoksella ja sen haasteet TKI-asiantuntija Petteri Heino, Savonia Nuorempi tutkija Valtteri Laine, LUT 1 Sisältö Riikinvoima LUT, Savonia

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus, Tommi Kauppila, Raisa Neitola antti.pasanen@gtk.fi tommi.kauppila@gtk.fi raisa.neitola@gtk.fi 30.01.2014 1 GTK:n rooli yhteiskunnassa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys. Arttu Koskinen Forum Marinum

Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys. Arttu Koskinen Forum Marinum Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys Arttu Koskinen Forum Marinum 27.4.2016 Määritelmiä Ylijäämämaa-aineksilla tarkoitetaan maanrakentamisen yhteydessä syntyviä maaaineksia,

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.05.2015 Sivu 1 / 1 1802/11.01.00/2015 48 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristöluvan muutoshakemuksesta, Delete Finland Oy:n siirtokuormausasema, Juvanmalmintie 18

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Outi Pakarinen 2.2.2017 Circwaste hankkeen aloitustilaisuus 1 Hankehallinto Koordinaattori SYKE Kiertotalouden palvelukeskus C.2

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.11.2016 VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Helena Dahlbo, Suomen ympäristökeskus SYKE Hanna Eskelinen, Suomen ympäristökeskus SYKE Tavoitteet ja toteutus Tarkastelun

Lisätiedot

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Mikä RDA on RDA = Resource Description and Access RDA on kuvailusäännöt, jotka kertovat: mitä valitaan

Lisätiedot