Jehovaa rakastaville ei ole kompastuskivea SIVU 3. Onko sinulla sydan joka tuntee Jehovan? SIVU 8. Olet tullut. mita seuraavaksi?

Transkriptio

1 M AALISKU U TA TUTKITTAVAT KIRJOITUKSET 29. HUHTIKUUTA 5. TOUKOKUUTA Jehovaa rakastaville ei ole kompastuskivea SIVU 3 LAULUT: 45, TOUKOKUUTA Onko sinulla sydan joka tuntee Jehovan? SIVU 8 LAULUT: 62, TOUKOKUUTA Olet tullut tuntemaan Jumalan mita seuraavaksi? SIVU 13 LAULUT: 81, TOUKOKUUTA Jehova asuinpaikkamme SIVU 19 LAULUT: 51, TOUKOKUUTA 2. KESAKUUTA Kunnioita Jehovan suurta nimea SIVU 24 LAULUT: 27, 101

2 TUTKITTAVAT KIRJOITUKSET SUOMI KANSI: Suomen pitka a rantaviivaa taplitt av at lukuisat saaret. Tass a maassa on myos tuhansia jarvi a, erityisesti Keski- ja Ita-Suomessa. Julistajat, jotka palvelevat tilapai- sesti tarvealueella, kaytt av at silloin tall oin todistustyoss a an veneita. ASUKKAITA: JULISTAJASUHDE: 1 todistaja 283:a asukasta kohti VAKITUISIA TIENRAIVAAJIA: 1824 T ASS A NUMEROSSA MY OS 18 Ota vastaan lohdutusta ja lohduta toisia 29 Kirjoittiko Josefus todella sen? 30 Al a koskaan menet a toivoasi! ˇ Jehovaa rakastaville ei ole kompastuskivea Kaikki kristityt osallistuvat kilpajuoksuun ikuisen elam an saamiseksi. Me kaikki kuitenkin kompastelemme, koska olemme perineet syntisyyden. Tam a kirjoitus auttaa meita tunnistamaan viisi kompastuskivea ja kertoo, miten voimme niista huolimatta selviytya voittajina. ˇ Onko sinulla sydan joka tuntee Jehovan? Jeremian kirjassa puhutaan paljon sydamest a. Tam a kirjoitus auttaa meitaymm artam a an, millainen on ympari- leikkaamaton sydan ja miksi kristittyjenkin taytyy olla varuillaan. Entamitenmeill a voi olla sydan, joka tuntee Jehovan? (Jer. 9:26; 24:7.) ˇ Olet tullut tuntemaan Jumalan mita seuraavaksi? Mita askeleita sisaltyy siihen, etta opimme tuntemaan Jumalan ja ettah an tuntee meidat? Miten ja miksi kristillinen kasvumme jatkuu senkin jalkeen kun olemme saavuttaneet hengellisen kypsyyden? Tam a kirjoitus auttaa vastaamaan naihin kysymyksiin. ˇ Jehova asuinpaikkamme Vaikka elamme hengellisyytta vastustavassa maailmassa, meidan ei tarvitse pelat a. Tam a kirjoitus osoittaa, millatavoin Jumalamme Jehova on meille turvallisin asunto, mita kuvitella saattaa. ˇ Kunnioita Jehovan suurta nime a Mita Jumalan nimikkokansaan kuuluminen merkitsee? Miten voimme vaeltaa hanen nimessa an? Entamit ajumalaajattelee niista, jotka suhtautuvat epakunnioittavasti hanen nimeensa? Kirjoitus esitta avastauksetn aihin kysymyksiin March 15, 2013 Vol. 134, No. 6 Semimonthly FINNISH Tat a julkaisua ei ole tarkoitettu myytav aksi. Se on valmistettu edistam a an maailmanlaajuista raamatullista opetustyot a, jota tuetaan vapaaehtoisin lahjoituksin. Ellei toisin mainita, raamatunlainausten lahteen a on Pyha Raamattu Uuden maailman ka ann os, viitelaitos. The Watchtower (ISSN ) is published semimonthly by Watchtower Bible and Tract Society of New York, Inc.; L. Weaver, Jr., President; G. F. Simonis, Secretary-Treasurer; 25 Columbia Heights, Brooklyn, NY Vartiotornin (ISSN ) julkaisija: Jehovan todistajat -uskonnollinen yhdyskunta. Vastaava toimittaja: Jukka Ropponen. Periodicals Postage Paid at Brooklyn, NY, and at additional mailing offices. POST- MASTER: Send address changes to Watchtower, 1000 Red Mills Road, Wallkill, NY Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania. Kaikki oikeudet pidatet a an. Printed in Finland, 2012

3 JEHOVAA RAKASTAVILLE EI OLE KOMPASTUSKIVE A Runsas rauha kuuluu niille, jotka rakastavat sinun lakiasi, eika heille ole kompastuskivea. (PS. 119:165) MIT A VASTAISIT? Millaisessa kilpajuoksussa kristityt ovat, ja mikaon palkinto? Mitk a seikat voisivat kompastuttaa kristityn? Miksi Jehovan lakia rakastaville ei ole kompastuskivea? MARY DECKER oli jo 14-vuotiaana saanut kuuluisuutta maailmanluokan juoksijana. Kesaolympialaisis- sa 1984 hanen odotettiin voittavan kultaa met- rin juoksussa. Han ei kuitenkaan ylittanyt maaliviivaa, koska han kompastui toisen juoksijan jalkaan ja kaatui paistikkaa radan viereen. Loukkaantunut ja kyynelehtiva Mary jouduttiin kantamaan pois. Han ei silti luovuttanut. Vajaan vuoden kuluttua, vuonna 1985, han oli jalleen kilparadalla ja teki uuden maailmanennatyksen 1500 metrilla. 2 Kristittyina olemme kuvaannollisessa kilpajuoksussa. Meidankin tarkein tavoitteemme on voittaa. Kyseessa ei ole pikamatka, jossa nopeus ratkaisee. Juoksu ei toisaalta ole pelkka ah olkka a useine lepohetkineen. Sita voidaan pikemminkin verrata kestavyytt avaativaan maratoniin. Apostoli Paavali kaytti kilpajuoksija- vertausta kirjeessa an kristityille, jotka asuivat urheilukilpailuista tunnetussa Korintin kaupungissa. Han kirjoitti: Etteko tieda, etta ne, jotka juoksevat kilpajuoksussa, tosin kaikki juoksevat, mutta vain yksi saa palkinnon? Juoskaa siten, etta voitte saavuttaa sen. (1.Kor.9:24.) 3 Raamattu kehottaa meita ottamaan osaa tah an kuvaannolliseen kilpajuoksuun. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 9:25 27.) Palkintona on ikuinen elam a: voidellut kristityt saavat sen taivaassa ja muut osanottajat maan pa all a. Toisin kuin useimmissa urheilukilpailuissa tass a juoksussa palkinnon saavat kaikki, jotka osallistuvat siihen ja kestav at loppuun asti (Matt. 24:13). Ilman palkintoa ja av at vain ne, jotka eivat juokse sa ant ojen mukaan tai eivat ylita maaliviivaa. Tam aonsit a paitsi ainoa kilpajuoksu, jonka palkintona on ikuinen elam a. 1. Miten pa at ost amme olla luovuttamatta voidaan valaista era an juoksijan asenteella? 2. Millaisessa kilpajuoksussa tosi kristityt ovat, ja mikaonta- voitteemme? 3. Ketka voivat voittaa kilpajuoksussa ikuisen elam an saamiseksi? 3

4 Jos kaadut, ota vastaan apu ja nouse ylos! 4 Ei ole helppoa pa ast a maaliin saakka. Juoksijalta vaaditaan itsekuria ja ma ar a- tietoisuutta. Jeesus Kristus on ainoa ihminen, joka on onnistunut ylittam a an maaliviivan kompastumatta kertaakaan. Hanen opetuslapsensa Jaakob kirjoitti, ettakaik- ki Kristuksen seuraajat kompastuvat monta kertaa (Jaak. 3:2). Miten totta se onkaan! Me kaikki karsimme omasta ja toisten epat aydellisyydest a. Siksi voimme matkan varrella horjahtaa, niin ettavauh- timme hidastuu. Saatamme jopa kaatua, mutta nousemme ylos ja jatkamme juoksemista. Jotkut ovat kaatuneet niin pahasti, ettaheit aonpit anyt auttaa nousemaan, ennen kuin he ovat pystyneet jatkamaan kohti maalia. On siis mahdollista kompastua tai kaatua hetkellisesti tai jopa toistuvasti (1. Kun. 8:46). JOS KOMPASTUT, JATKA JUOKSEMISTA 5 Se mit a kompastuttuamme tai kaa- 4. Mika vaikeuttaa kilpajuoksuamme? 5, 6. a) Missamieless a kristityille ei ole kompastuskivea, ja mikaauttaaheit a nousemaan ylos? b) Miksi jotkut eivat kompastuttuaan toivu? duttuamme teemme, kertoo, millaisia ihmisia olemme. Tuossa tilanteessa jotkut ilmaisevat katumusta ja jatkavat Jumalan palvelemista. Toiset taas eivat halua katua. Sananlaskujen 24:16:ssa sanotaan: Vanhurskas voi langeta jopa seitsemasti ja on nouseva ylos, mutta jumalattomat saatetaan kompastumaan onnettomuuteen. 6 Jehova ei salli haneen luottavien kompastua tai langeta kokea palvonnassaan vastoinkaymist a tai takaiskua niin pahasti, etta he eivat pysty toipumaan. Luotamme lujasti siihen, ettajehovaaut- taa meita nousemaan ylos voidaksem- me edelleen omistautua hanen palvelukseensa. Se lohduttaa suuresti kaikkia niita, jotka sydamest a an rakastavat Jehovaa. Jumalattomilla ei ole samaa halua nousta ylos. He eivat etsi Jumalan pyhan hengen ja hanen kansansa apua tai kieltay- tyvat ottamasta apua vastaan, kun sita tarjotaan heille. SitavastoinJehovanla- kia rakastaville ei ole sellaista kompastus- kivea, joka voisi kaataa heidat pysyvasti pois elam an kilpajuoksusta. (Lue psalmi 119:165.) 4 VARTIOTORNI

5 7 Jotkut lankeavat heikkouttaan jopa toistuvasti johonkin vah aiseen syntiin. He ovat silti vanhurskaita Jehovan silmissa, jos he aina nousevat ylos, toisin sanoen katuvat vilpittom asti ja ponnistelevat palatakseen uskollisen palveluksen tielle. Jumala piti israelilaisia vanhurskaina niin kauan kuin he katuivat erheita an (Jes. 41:9, 10). Aiemmin lainattu Sananlaskujen 24:16 ei korosta kielteistapuolta lankeamistamme vaan myonteist a piirretta, sitaett a nousemme ylos armollisen Jumalamme avulla. (Lue Jesajan 55:7.) Jehova Jumala ja Jeesus Kristus osoittavat meita kohtaan luottamusta kannustamalla meitayst avallisesti nousemaan ylos (Ps. 86:5; Joh. 5:19). 8 Vaikka juoksija kompastuu tai kaatuu maratonilla, hanell a saattaa olla aikaa toipua ja juosta maaliin saakka, jos han nousee nopeasti ylos. Kilpajuoksussamme ikuisen elam an saamiseksi emme tieda p aiva ajahetke a, jona juoksu pa attyy (Matt. 24:36). Mutta mitav ahemman kompastelemme, sitatodenn akoisemmin vauhtimme sailyy vakaana, pysymme kilpajuoksussa ja saamme sen menestykselliseen pa at okseen. Miten siis voimme valtt a akompastumasta? MAHDOLLISIA KOMPASTUSKIVIA 9 Tarkastelemme nyt viitta mahdollista kompastuskivea. Sellaisia ovat henkilo- kohtaiset heikkoudet, lihan halut, uskonveljien taholta koettu epaoikeudenmukai- suus, ahdistus tai vaino ja toisten epat ay- dellisyys. Jos olemme kompastuneet, on syyta muistaa, ettajehovaonhyvink arsivallinen. Han ei nopeasti leimaa meitaus- kottomiksi. 10 Henkilokohtaisia heikkouksia voidaan 7, 8. Miten voi lankeamisesta huolimatta sai- lytta a Jumalan suosion? 9. Mita kompastuskivia tarkastelemme? 10, 11. Minka heikkouden voittamiseksi Daavid taisteli? verrata kilparadalla oleviin irtokiviin. Seuratessamme kuningas Daavidin ja apostoli Pietarin elam anvaiheita voimme panna merkille kaksi tallaista heikkoutta: itsehillinnan puutteen ja ihmispelon. 11 Kuningas Daavidin oli vaikea hillita itsea an. Tam a heikkous ilmeni, kun han teki syntia Batseban kanssa. Myos Nabalin syytam at loukkaukset olivat va- hall a saada Daavidin reagoimaan harkitsemattomasti. Vaikka Daavidilla oli ongelmia itsehillintans as ailyttamisess a, han ponnisteli aina miellytta akseen Jehovaa. Han onnistui toisten avulla saamaan takaisin hengellisen tasapainonsa. (1. Sam. 25:5 13, 32, 33; 2. Sam. 12:1 13.) 12 Pietari pelkasi, mitatoisetajattelivat hanest a. Han pysyi kylla uskollisena Jeesukselle ja Jehovalle, mutta ihmispelko sai hanet joskus kompastelemaan. Han esimerkiksi julkisesti kielsi Herransa ei vain kerran, vaan kolmesti. (Luuk. 22:54 62.) Myohemmin Pietari toimi epa- kristillisesti, kun han kohteli ei-juutalaisia uskovia ika an kuin nam aeiv at olisi olleet yhtaarvokkaitakuinymp arileikatut juutalaiskristityt. Apostoli Paavali kuitenkin naki asian selvasti: Seurakunnassa ei ollut sijaa luokkaeroille. Pietarin asenne oli va ar a, ja muut veljet olisivat voineet jal- jitellah anta. Siksi Paavali neuvoi Pietaria suorasukaisesti vasten kasvoja. (Gal. 2: ) Saiko Pietarin ylpeys niin pahan kolauksen, ettah an pa atti keskeytta ael a- man kilpajuoksun? Ei, vaan han harkitsi vakavasti Paavalin neuvoa, noudatti sitaja jatkoi juoksua. 13 Toisinaan terveysongelmat saattavat nostaa esiin jonkin henkilokohtaisen heikkouden, joka kompastuttaa ihmisen. Se saattaa hairit a hengellista kulkuamme ja jopa saada meidat horjahtelemaan ja 12. Mink a ansiosta Pietari kompastelustaan huolimatta pysyi kilpajuoksussa? 13. Miten terveysongelmat voivat aiheuttaa kompastumisen? 15. MAALISKUUTA

6 vasym a an. Esimerkiksi eras japanilainen sisar sairastui vakavasti 17 vuotta kasteensa jalkeen. T a tilanne valtasi hanen ajatuksensa siinam aarin, ettah an heikkeni hengellisesti ja tuli toimettomaksi. Kaksi vanhinta vieraili hanen luonaan. Heidan huomaavaiset sanansa olivat niin rohkaisevia, ettah an alkoi kayd aj alleen kokouksissa. Han muistelee: Veljien lammin suhtautuminen kosketti minua, enkavoi- nut pidatell a kyyneleitani. Sisaremme on taas mukana kilpajuoksussa. 14 Myos lihan halut ovat kompastuttaneet monia. Jos ne kiusaavat meita, meidan on toimittava pa att av aisesti pysyaksemme henkisesti, moraalisesti ja hengellisesti puhtaana. Jeesushan neuvoi kuvaannollisesti puhuen heittam a an luotamme kaiken, mika saattaisi kompastuttaa meita, jopa silmamme tai katemme. Tah an varmasti sisaltyisiv at moraalittomat ajatukset ja teot, joiden vuoksi jotkut ovat jatt aytyneet pois kilpajuoksusta. (Lue Matteuksen 5:29, 30.) 15 Eras kristityssaperheess akasvanut veli kirjoitti joutuneensa kamppailemaan homoseksuaalisia taipumuksia vastaan niin kauan kuin han muistaa. Han sanoi: Tunsin aina oloni kiusaantuneeksi, ika an kuin ulkopuoliseksi. Siihen mennessa kun tam avelioli20-vuotias,h an oli edistynyt vakituiseksi tienraivaajaksi ja avustavaksi palvelijaksi, mutta sitten han kompastui pahasti. Han sai raamatullista kuritusta, ja vanhimmat auttoivat hant a. Rukoileminen, Jumalan sanan tutkiminen ja keskittyminen toisten auttamiseen nostivat hanet takaisin jaloilleen ja vauhdittivat hant a hengellisesti. Vuosia myo- hemmin han myont a a: Joskus nuo tunteet vaivaavat yha minua, mutta en pa ast a niita valloilleen. Olen oppinut, ettajeho- va ei anna kiusata ihmistaenemp aakuin han voi kesta a. Niinpauskon,ett ajuma- 14, 15. Mitap aatt av aisi a toimia tarvitaan va a- rien halujen heratess a? Kerro esimerkki. la luottaa onnistumiseeni. Veli sanoo lopuksi: Uudessa maailmassa kaikki kestam ani kamppailut hyviteta an. Haluan pa ast a sinne! Sita odottaessani jatkan taistelua. Tuo veli on pa att anyt pysya kilpailussa mukana. 16 Kompastuskivena voi olla myos se, etta uskonveli kohtelee meita epaoikeu- denmukaisesti. Ranskassa eras entinen vanhin ajatteli karsineens av aaryytt a, ja se katkeroitti hanet. Niinpah an jatt aytyi pois seurakunnan toiminnasta, ja ha- nestatulitoimeton.h anen luonaan vieraili kaksi vanhinta, jotka kuuntelivat han- tamy otatuntoisesti ja keskeyttam att a. He kannustivat hant aheitt ama an taakkansa Jehovalle, jonka miellyttaminen on kaikkein tarkeint a. Se heratti veljessavasta- kaikua, ja pian han oli taas mukana kilpa- juoksussa ja toimi aktiivisesti seurakunnassa. 17 Kaikkien kristittyjen on tarpeen keskitta a huomionsa Jeesukseen Kristukseen, seurakunnan Pa ah an, eikatuijottaa epat aydellisiin ihmisiin. Jeesus, jonka silmat ovat kuin tulen liekki, nakee kaiken oikeissa mittasuhteissa ja ymmart a aasiat paljon paremmin kuin me koskaan voisimme (Ilm. 1:13 16). Han tajuaa esimerkiksi sen, etta vaikka jokin asia naytt a a meistaep aoikeudenmukaiselta, kyseessa saattaa olla va arink asitys tai virheellinen tulkinta. Jeesus hoitaa seurakunnan tarpeet taydellisesti ja oikeaan aikaan. Meidan ei siksi tulisi antaa kenenka an toisen kristityn tekojen tai ratkaisujen tulla meille kompastuskiviksi. 18 Kaksi muuta kompastuskiveaovat ahdistus tai vaino ja toisten seurakunnan ja- senten epat aydellisyys. Jeesus sanoi kylvaj avertauksessaan, etta Valtakunnan sa- 16, 17. a) Mikaauttoier astavelje a, joka tunsi karsineens av aaryytt a? b) Mihin meidan on keskitettav a huomio, jottemme kompastuisi? 18. Miten voimme kesta a koettelemuksia tai ahdistavia tilanteita? 6 VARTIOTORNI

7 nan johdosta noussut ahdistus tai vaino saisi jotkut kompastumaan. Onpa tuo vaino laht oisin perheesta, naapureista tai vallanpitajist a, se saattaa vaikuttaa erityisesti sellaiseen ihmiseen, jolla ei ole juurta itsessa an, jolta puuttuu syvallinen hengellisyys. (Matt. 13:21.) Jos toisaalta sailyt amme sydamentilamme oikeana, Valtakunnan sanoma auttaa meita kasvattamaan syvat juuret, jotka vakauttavat uskoamme. Kohdatessasi koettelemuksia sinun on hyv a rukoilla ja mietiskellaylistett aviaajatuksia.(lue Filippilaiskirjeen 4:6 9.) Jehovan voimassa kestamme koetuksia emmeka anna ahdistavien tilanteiden tulla meille kompastuskiviksi. 19 Valitettavasti jotkut ovat vuosien mittaan antaneet toisten epat aydellisyyden toyt aist aheid at pois kilparadalta. Joillekuille omantunnonasioita koskevat nake- myserot ovat tulleet kompastuskiviksi (1. Kor. 8:12, 13). Jos joku loukkaa meita, annammeko sen paisua ylipa asematt om aksi esteeksi? Raamatun mukaan kristittyjen tulee lakata tuomitsemasta ja antaa toisille anteeksi. Meita varoitetaan pitam ast a itsepintaisesti kiinni omista oikeuksistamme. (Luuk. 6:37.) Jos eteesi tulee jokin kompastuskivi, kysy itseltasi: Tuomitsenko toisia omien mieltymysteni perusteella? Jat ank o totuuden vain siksi, etta veljeni ovat epat aydellisi a? Koska rakastamme Jehovaa, emme anna toisten tekemisien esta ameit aylitt amast a maaliviivaa. JUOKSE KESTAV AN A JA VARO KOMPASTUMASTA 20 Oletko pa att anyt juosta loppuun saakka? (2. Tim. 4:7, 8.) Jos olet, niin sinun on t arkea a tutkia Raamattua ja Ala anna minka an esta a sinua juoksemasta loppuun saakka! 19. Miten voimme valtty akompastumiselta, kun joku loukkaa meita? 20, 21. Mitaoletp aatt anyt tehdael aman kilpajuoksussa? teokraattisia julkaisujamme sekamietis- kella lukemaasi. Tam aauttaasinuatun- nistamaan mahdolliset kompastuskivet. Ano Jehovalta pyha ahenke a saadaksesi tarvittavaa hengellistakestokyky a. Muista, ettayksik aan juoksija ei ole tuomittu epaonnistumaan elam an kilpajuoksussa vain siksi, ettah an aika ajoin kompastelee. Saatamme jopa oppia virheistamme ja ponnistaa mahdollisilta kompastuskivilta uuteen vauhtiin. 21 Raamatun mukaan kilpajuoksu ikuisen elam an saamiseksi on aktiivista toimintaa. Se ei ole verrattavissa istumiseen bussissa, joka veisi kyydissaolevatvoit- toon. Meidan taytyy juosta elam an kilpa- juoksu. Jos teemme nain, saamme Jehovalta tulevan runsaan rauhan ansiosta juosta ika an kuin myot atuulessa (Ps. 119:165). Voimme luottaa siihen, ettah an siunaa meitat anaaikanajaantaatulevai- suudessa ikuisesti siunauksia kaikille niil- le, jotka juoksevat loppuun saakka (Jaak. 1:12). 15. MAALISKUUTA

8 ONKO SINULLA SYDAN JOKA TUNTEE JEHOVAN? Mina annan heille sydamen, jotta he tuntisivat minut, ettamin a olen Jehova; ja heistaontultava minun kansani. (JER. 24:7) MIT A VASTAISIT? 1, 2. Miksi viikunat saattavat kiinnostaa meita? 3. Mita Jeremian 24. luvussa mainitut viikunat edustavat? 4. Miksi se, mita Jumala sanoi hyvista viikunoista, on rohkaisevaa? Milla tavoin monet Jeremian paivien juutalaiset olivat sydamelt aymp arileikkaamattomia? Miksi meidan kaikkien tulee tutkia kuvaannollista sydant amme? Miten voimme saada syd amen, joka tuntee Jehovan? PIDATK O viikunoista? Monet pitav at, ja niinpa viikunoita viljella an laajalti. Myos muinoin elaneet juutalaiset arvostivat viikunapuiden hedelma a(nah.3:12; Luuk. 13:6 9). Viikunat sisalt av at kuitua, antioksidantteja sekakivenn aisaineita, ja siksi ne ovat joidenkin mielestahyv aksi sydamelle. 2 Jehova vertasi viikunoita sydameen. Jumala ei kiinnittanyt huomiota viikunoiden ravintoarvoon vaan puhui niista kuvaannollisessa merkityksessa. Se mitah an sanoi profeetta Jeremian valityksell a, hyo- dytta a sinua ja sinulle laheisi aihmisi a. Perehdymme nyt hanen sanoihinsa ja mietimme niiden merkitysta kristityille. 3 Vuonna 617 eaa. Juudan kansakunnan hengellinen tila oli heikko. Jumala havainnollisti Juudan tulevaisuutta esittam all an ayn kahdenlaatuisista viikunoista, erittain hyvista ja erittain huonoista. (Lue Jeremian 24:1 3.) Huonoilla viikunoilla tarkoitettiin kuningas Sidkiaa ja muita hanen kaltaisiaan, joita odottaisi pian ankara kohtelu kuningas Nebukadnessarin ja hanen sotajoukkojensa kasiss a. Mutta mita on sanottava Babylonissa jo olleista Hesekielista, Danielista ja tam an kolmesta toverista sekajoista- kin juutalaisista, jotka pian tuotaisiin sinne? He oli- vat ika an kuin hyvia viikunoita. Ja ann os heistapa- laisi aikanaan jalleenrakentamaan Jerusalemia ja sen temppelia. Aikanaan niin tapahtuikin. (Jer. 24:8 10; 25:11, 12; 29:10.) 4 Jehova sanoi niista, joita hyvat viikunat edustivat: Mina annan heille sydamen, jotta he tuntisivat minut, ettamin aolenjehova;jaheist aontultava minun kansani. (Jer. 24:7.) Tam a kirjoituksemme 8 VARTIOTORNI

9 teemaraamatunkohta on todella rohkaiseva. Jumala on halukas antamaan meille sydamen, joka tuntee hanet. Tass ayhteydessa syd amella tarkoitetaan mielen- laatua, taipumusta. Epailem att ahaluat saada tallaisen sydamen ja kuulua Jumalan kansaan. Tam an tavoitteen saavuttamiseksi taytyy tutkia ja noudattaa ha- nen Sanaansa sekakatuajak aanty a, vihkiael amans a Jumalalle ja tulla kastetuksi Isan, Pojan ja pyhan hengen nimessa (Matt. 28:19, 20; Apt. 3:19). Olet ehkajo ottanut nam a askeleet tai kayt sa ann ollisesti Jehovan todistajien kokouksissa ja edistyt hengellisesti. 5 Olemmepa jo ottaneet kaikki nam a askeleettaiosanniist a, meidan taytyy edelleen valvoa asenteitamme ja kay- tost amme. Syyn tah an naemme siita, keiden sydamest a Jeremia kirjoitti. Vaikka jotkin Jeremian kirjan luvut kasitteli- vat Juudaa ympar oivi a kansakuntia, kirja kohdistaa pa ahuomion Juudan kansaan sen viiden viimeisen kuninkaan hallituskausien aikana (Jer. 1:15, 16). Jeremia siis kirjoitti pa aasiallisesti miehista, naisista ja lapsista, jotka olivat vihkiytyneet Jehovalle. Heidan esi-isans a olivat vapaaehtoisesti pa att aneet olla Jumalalle vihkiytynyt kansakunta. (2. Moos. 19:3 8.) Jeremian paivin a kansa vahvisti vihkiytymislupauksensa Jumalalle. He sanoivat: Olemme tulleet luoksesi, sillasin a, oi Jehova, olet meidan Jumalamme. (Jer. 3:22.) Mutta millainen heidan sydamen- tilansa oli? HE TARVITSIVAT SYDANLEIKKAUSTA 6 Nykya an la ak arit kaytt av at usein viimeisinta tekniikkaa pa ast akseen perille sydamen kunnosta ja toimintakyvysta. Jehova voi kuitenkin saada selville paljon enemman. Hanen ylivertainen patevyy- 5. Keiden sydamest a Jeremia pa aasiallisesti kirjoitti? 6. Miksi meitapit aisi kiinnostaa se, mitajuma- la sanoi sydamest a? tensa ilmenee hanen sanoistaan: Sydan on kaikkea muuta petollisempi ja toivoton. Kuka voi tuntea sen? Mina, Jehova, tutkin sydamen, antaakseni jokaiselle hanen teittensa mukaan, hanen menettelyjensa hedelman mukaan. (Jer. 17: 9, 10.) Kun han tutkii sydant a, han ei tee la aketieteellisi akokeitaeik atarkasta kirjaimellista sydant a, joka vuoden aikana lyo noin kolme miljardia kertaa. Kyseessa on sen sijaan kuvaannollinen sydan. Tam a syd an viittaa ihmisen sisimpa an: hanen haluihinsa, ajatuksiinsa, taipumuksiinsa, asenteisiinsa ja tavoitteisiinsa. Sinulla on tallainen sydan, ja Jumala tutkii sen. Voit myos itse tutkia omaa sydant asi. 7 Valmistautuessasi tutkimaan sydan- tasisinunolisihyv a pohtia, millainen oli useimpien juutalaisten sydamentila Jeremian paivin a. Jeremia kaytti epatavallista ilmausta: Koko Israelin huone on syda- meltaymp arileikkaamaton. Han ei viitannut juutalaismiesten kirjaimelliseen ymparileikkaukseen, sillah an sanoi: Katso! Paiv at tulevat, lausuu Jehova, jolloin mina vaadin tilinteolle jokaisen ympari- leikatun, mutta yha ymparileikkaamatto- muudessa olevan. Jopa ymparileikatut juutalaismiehet olivat siis sydamelt a ymparileikkaamattomia. (Jer. 9:25, 26.) Mitan ama sanat merkitsivat? 8 Sanojen sydamelt aymp arileikkaamaton merkitysta valaisee seuraava kehotus, jonka Jumala esitti juutalaisille: Poistakaa sydamenne esinahka, te Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat, ettei vihastukseni etenisi menettelyjenne pahuuden takia. Heidan pahat menettelytapansa saivat alkunsa heidan sisimmass a an, sydamess a. (Lue Markuksen 7:20 23.) Jumala esitti siis Jeremian 7. Miten Jeremia kuvaili aikakautensa juutalaisten yleistasyd amentilaa? 8, 9. Mita useimpien juutalaisten oli tarpeen tehdasyd amelleen? 15. MAALISKUUTA

10 valityksell a tarkan diagnoosin juutalaisten va ar an kaytt aytymisen syista. Heidan sydamens aoliitsep ainen ja kapinallinen. Heidan vaikuttimensa ja ajattelutapansa olivat Jehovalle vastenmielisia. (Lue Jeremian 5:23, 24; 7:24 26.) Han sanoi heille: Ymparileikatkaa itsenne Jehovalle ja poistakaa sydamenne esinahka. (Jer. 4:4; 18:11, 12.) 9 Jeremian paivien juutalaiset tarvitsivat siis kuvaannollista sydanleikkaus- ta, sydamen ymparileikkausta, kuten jo Mooseksen aikalaiset olivat tarvinneet (5. Moos. 10:16; 30:6). Miten juutalaiset saattoivat poistaa sydamens a esinahan? Heidan taytyi hankkiutua eroon sydant a an kovettavista asioista, toisin sanoen sellaisista ajatustavoista, haluista ja vaikuttimista, jotka olivat ristiriidassa Jumalantahdonkanssa(Apt.7:51). SYDAN JOKA TUNTEE JEHOVAN NYKYA AN 10 Olemme hyvin kiitollisia siita, etta Jumala antaa meille kuvaannollista sydant akoskevaaymm arrysta. Mutta miten tam a liittyy Jehovan todistajiin nykyaikana? Eiko ole niin, etta seurakunnissa vain harvat kristityt toimivat va arin 10. Mita haluamme Daavidin esimerkin mukaisesti tehda? ja osoittautuvat monien muinaisten juutalaisten tavoin huonoiksi viikunoiksi? Painvastoin kuin nuo juutalaiset, Jumalan nykyiset palvelijat ovat antaumuksellinen ja hengellisesti puhdas kansa. Mieti kuitenkin pyynto a, jonka Daavid esitti Jehovalle: Tutki minut lapikotai- sin, oi Jumala, ja tunne sydameni. Koette- le minua ja tunne levottomuutta heratt a- vat ajatukseni ja katso, onko minussa mita an tuskan tieta. (Ps. 17:3; 139:23, 24.) 11 Jehova haluaa, etta me kaikki saavutamme ja myos sailyt amme hanen hyvak- syntans a. Jeremia totesi: Sina, oi armei- joiden Jehova, tutkit vanhurskaan; sina naet munuaiset ja sydamen. (Jer. 20:12.) Jos Kaikkivaltias tutkii jopa vanhurskaan ihmisen sydamen, eikomeid ankin pitaisi tutkia itseamme rehellisesti? (Lue psalmi 11:5.) Kun teemme nain, saatamme havaita jonkin huolestuttavan asenteen, tavoitteen tai tunteen syvall a sisimmass amme. Kenties tunnistamme jotain sellaista, mikakovettaasyd antam- me, ja haluamme poistaa sydamen esi- nahan kuvaannollisella sydanleikkauk- sella. Millaisia va ari a asenteita ja tunteita sydamess amme saattaa olla, ja miten voisimme toteuttaa tarvittavat muutokset? (Jer. 4:4.) 12 Yksi asia on syyta muistaa: Jehova ei pakota meita muuttumaan. Han sanoi hyvista viikunoista, ettah an antaa heille sydamen, jotta he tuntisivat ha- net. Han ei panisi heita tekema an syda- menmuutosta vakisin. Heidan taytyi haluta sydant a, joka tuntee Jumalan ja siksi taipuu herkasti hanen tahtoonsa. Emmekomy os me tarvitse samaa? 13 Jeesus sanoi: Sydamest al ahtee pahoja jarkeilyj a, murhia, aviorikoksia, haureudentekoja, varkauksia, va ari ato- 11, 12. a) Miksi meidan kaikkien taytyy tutkiaomaasyd antamme? b) MitaJumalaeitee? 13, 14. Missamieless akristitynsyd an voisi aiheuttaa hanelle vahinkoa? 10 VARTIOTORNI

11 Syd amen tutkiminen ja sopimattomien halujen kitkeminen johtaa siunauksiin. distuksia, rienauksia. (Matt. 15:19.) Jos jonkun veljen sydan olisi niin tunnoton, ettah an tekisi aviorikoksen tai harjoittaisi haureutta eika katuisi tekoaan, han voisi menetta a Jumalan suosion pysyvas- ti. Toisaalta sellainenkin ihminen, joka ei ole tehnyt mita an nain raike a a, saattaisi antaa sopimattoman halun kasvaa syda- messa an. (Lue Matteuksen 5:27, 28.) Tas- sa tilanteessa henkilokohtaisesta sydan- tutkimuksesta voisi olla apua. Jos tutkisit tarkoin sydant asi, loyt aisitk osielt a sopimattomia tunteita jotakuta vastakkaista sukupuolta olevaa kohtaan, salaisia haluja, joita Jumala ei suvaitse ja jotka taytyy poistaa? 14 Vastaavasti veli, joka ei ole koskaan syyllistynyt murhiin, saattaa antaa kaunan tunteen jayt a asyd anta an, kunnes han alkaa vihata uskonveljea an (3. Moos. 19:17). Ryhtyykoh an tyoskentelem a an lujasti pa ast akseen eroon sellaisista tunteista, jotka voisivat kovettaa hanen sydamens a? (Matt. 5:21, 22.) 15 Onneksi useimmilla kristityilla ei ole tallaista sydanvaivaa. Jeesus puhui kuitenkin myos pahoista jarkeilyist a. Han tarkoitti nakemyksi ajaasenteita, 15, 16. a) Milla tavoin kristitty voisi olla sydamelt a an ymparileikkaamaton? b) Mista mielestasi johtuu se, etta ymp arileikkaamaton sydan ei miellyta Jehovaa? jotka voivat tahrata monia elam analueita. Joskus esimerkiksi uskollisuus per- heenjaseni a kohtaan saattaa va aristy a. Kristityt haluavat tietysti tuntea luonnollista kiintymysta sukulaisiaan kohtaan toisin kuin monet viimeisten pai- vien ihmisista, joilta puuttuu tallainen kiintymys (2. Tim. 3:1, 3). Kiintymyksen ilmaisemisessa voi kuitenkin menna aarimm aisyyksiin. Monet ajattelevat, etta veri on vetta sakeampaa. He saattavat puolustaa sukulaisiaan hinnalla millahy- vans ajaloukkaantuaherk asti sukulais- tensa puolesta. Muistamme, mitat allaiset voimakkaat tunteet saivat Dinan veljet tekema an (1. Moos. 34:13, 25 30). Tiedamme myos, mika johti siihen, etta Absalom tappoi velipuolensa Amnonin (2. Sam. 13:1 30). Molempien tapausten taustalla oli pahoja jarkeilyj a. 16 Tosi kristityt eivat tietenka an murhaa keta an. Silti he saattavat hautoa mielessa an voimakkaita kielteisiatunteitajo- takin kristittyavelje a tai sisarta kohtaan, joka on loukannut heidan sukulaistaan taijonkahe luulevat tehneen niin. He voivat torjua tallaisen kristityn vieraanvaraisuuden tai eivat ehka itse koskaan osoita vieraanvaraisuutta hanelle (Hepr. 13: 1, 2). Tallaiset voimakkaat kielteiset tunteet ja kylmakiskoisuus kertovat rakkauden puutteesta eika niita tule sivuuttaa 15. MAALISKUUTA

12 kevyesti. Sydanten Tutkija voisi diagnosoida tallaisen menettelyn sydamen ymparileikkaamattomuudeksi (Jer. 9:25, 26). Jehova kehotti juutalaisia: Poistakaa sydamenne esinahka. (Jeremia 4:4.) MITEN SAADA JA SAILYTT A ASYD AN JOKA TUNTEE JUMALAN? 17 Enta jos tutkittuasi kuvaannollista sydant asi havaitset, etta se ei noudata riittav an herkasti Jehovan neuvoja ja on jossain ma arin ymparileikkaamaton? Ehkasyd amessasi on ihmispelkoa tai halua saavuttaa huomattava asema tai ylellinen elam a. Kenties havaitset taipumuksen itsepaisyyteen tai riippumattomuuteen. Et olisi ensimmainen, joka tuntee nain. (Jer. 7:24; 11:8.) Jeremia kirjoitti, ettah anen aikansa uskottomilla juutalaisilla oli itsepainen ja kapinallinen sydan. Han lisasi: He eivat ole sanoneet sydamess a an: Pelatk a amme nyt Jehovaa, Jumalaamme, Hant a, joka antaa rankkasateen ja syyssateen. (Jer. 5:23, 24.) Eiko tam a jae osoitakin, etta poistaaksemme sydamen esinahan meidan taytyy kehitta apelkoajaarvostustajehovaakohtaan? Terve Jumalan pelko voi auttaa mei- 17. Miten Jehovan pelko voi auttaa meitahank- kimaan hanen tahtoonsa mukautuvan syda- men? ta jokaista saamaan sydamen, joka mukautuu herkasti Jehovan tahtoon. 18 Ponnistellessamme jatkuvasti Jehovaa miellyttav an sydamen saamiseksi voimme luottaa hanen apuunsa. Han itse asiassa lupasi uudessa liitossa oleville voidelluille: Mina panen lakini heidan sisimpa ans a, ja heidan sydameens atulen sen kirjoittamaan. Ja minusta on tuleva heidan Jumalansa, ja heista puolestaan tulee minun kansani. He tulevat todella tuntemaan Jehovan, sillah an jatkoi: Eivatk aheen aa opeta kukin toveriaan ja kukin veljea an sanoen: Tuntekaa Jehova!, silla he kaikki tuntevat minut, vah aisimmast a an aina suurimpaansa asti Sillamin a tulen antamaan anteeksi heidan erheensaenk aheid an syntia an tule ena a muistamaan. (Jer. 31:31 34.) 19 Odotammepa saavamme tuon uuden liiton valityksell a tulevat ikuiset siunaukset taivaassa tai maan pa all a, haluamme tuntea Jehovan ja kuulua ha- nen kansaansa. Tam an odotteen toteutuminen edellytta a kuitenkin sita, etta saamme syntimme anteeksi Kristuksen lunnaiden perusteella. Koska voit saada anteeksi, sinunkin pitaisi haluta antaa anteeksi jopa niille, joita kohtaan ehka tunnet kaunaa. Sydamesi voi paremmin, jos kitket itsestasi kaikki pahansuovat ajatukset. Osoitat siten, etta et ainoastaan halua palvella Jehovaa vaan ettaopitv ahitellen tuntemaan hanet paremmin. Sinusta tulee niiden kaltainen, joista Jehova sanoi Jeremian kautta: Te todella etsitte minua ja loyd atte minut, sillateetsitteminuakaikestasyd amestanne. Ja mina annan teidan loyt a aitseni. (Jer. 29:13, 14.) Uutta liittoa kasitell a an kirjan Jumalan sanoma meille Jeremian valityksell a luvussa Mita Jehova lupasi uudessa liitossa oleville? 19. Mika hieno odote tosi kristityillaonedes- sa an? 12 VARTIOTORNI

13 OLET TULLUT TUNTEMAAN JUMALAN MITA SEURAAVAKSI? Olette tulleet tuntemaan Jumalan. (GAL. 4:9) MIT A VASTAAT? Miksi on hyodyllist ak ayda aika ajoin lapi hengellista tarkistuslistaa? Minka vuoksi kypsan kristityn tulisi jatkuvasti kasvaa hengellisesti? Miksi meidan pitaisi miettia uskoamme ja vihkiytymistamme Jehovalle? AINA kun lentaj aonl ahdoss a liikkeelle, han varmistautuu siita, etta kaikki on kunnossa. Era ass a kaikkien aikojen yleisimmistalentokoneistaohjaa- jan on kayt av a huolellisesti lapi yli 30 kohtaa sisal- tav a tarkistuslista. Ellei han tee nain joka kerta ennen ilmaannousua, vakavan onnettomuuden vaara kasvaa. Tiedatk o, miksi kaikkein kokeneimpia lenta- jia kehotetaan kaym a an tuo lista lapi joka kerta erityisen huolellisesti? Koska juuri he voisivat helposti tulla itsevarmoiksi ja jatt a a joitakin kohtia varmistamatta. 2 Vastuuntuntoisen lentaj an tavoin sinavoitk aytta aer aanlaista tarkistuslistaa sen varmistamiseksi, etteiuskosipet a silloin, kun sita kipeimmin tarvitset. Onpa sinut kastettu aivan askett ain tai oletpa palvellutjumalaauseidenvuosienajan,sinunont arkea a tarkistaa sa ann ollisesti, miten vahva on uskosi ja jumalinen antaumuksesi. Tarkistuksen laiminlyon- ti voi johtaa hengelliseen perikatoon. Raamatussa sa- notaan: Varokoon siis se, joka luulee seisovansa, ettei han kaadu. (1. Kor. 10:12.) 3 Jeesus oli uhrinsa valityksell a avannut haneen uskoville mahdollisuuden oppia tuntemaan Jumala aivan poikkeuksellisella tavalla tulemalla hanen pojikseen! Galatian kristittyjen piti kuitenkin tarkistaa uskonsa syvyys ja arvostaa hengellista vapauttaan (Gal. 4:9). Pysyakseen tuossa suurenmoisessa asemassa he eivat saaneet kuunnella judaisteja, jotka vaativat heita noudattamaan Mooseksen lakia. Olivathan jotkut Galatian seurakuntiin kuuluvista ymparileikkaamattomia ei-juutalaisia, joita Laki ei ollut koskaan sitonut. Seka juutalaisten 1. Miksi lentaj ak ay ennen ilmaannousua lapi tarkistuslistan? 2. Mita tarkistuslistaa suositellaan kristityille? 3. Mita Galatian kristittyjen piti tehda? 13

14 etta ei-juutalaisten seurakunnanjasenten piti edistya hengellisesti. Heidan oli tajuttava, ettaheeiv at voineet saada vanhurskastaasemaamooseksenlainv alityksella. ENSI ASKELEITA KOHTI JUMALAN TUNTEMUSTA 4 Apostoli Paavalin galatalaisille antamat neuvot merkittiin muistiin erityista tarkoitusta varten. Niiden oli ma ar aesta aeriaikoinael avia tosi kristittyjak aan- tam ast aselk aans a Raamatun totuudelle ja palaamasta taakse ja aneisiin asioihin. Jehova henkeytti Paavalin kannustamaan paitsi Galatian seurakuntien jase- niamy os kaikkia Hanen palvojiaan pysy- ma an vakaina totuudessa. 5 Meidan on hyva palauttaa mieleemme, miten vapauduimme hengellisesta orjuudesta ja miten meistatulijehovan todistajia. Muistatko, millaiset askeleet otit taytt a aksesi kastettaville asetetut vaatimukset? Miten opit tuntemaan Jumalan ja miten han tuli tuntemaan sinut, niin etta saat nyt nauttia aidosta hengellisesta vapaudesta? 6 Tullessamme totuuteen me kaikki otimme yhdeksan askelta. Nuo askeleet, ika an kuin hengellinen tarkistuslista, esiteta an tekstiruudussa Kasteeseen johtavia askeleita jotka auttavat meita kasvamaan edelleen. Palauttamalla sa ann ollisesti mieleemme nam a yhdeksan askelta vahvistamme itseam- me, jottemme ka antyisi takaisin maail- man asioihin. Samoin kuin kokenut mutta varovainen lentaj ak ay aina ennen lentoa lapi tarkistuslistan varmistaakseen lennon turvallisuuden, meidan tulisi kerrata omaa hengellista tarkistuslistaamme pysyaksemme uskollisina palveluksessa. 4, 5. Mita Paavali neuvoi galatalaisia tekema an, ja miten tam a soveltuu meihin? 6. Mita tarkistuslistaa kasittelemme? NE JOTKA JUMALA TUNTEE, JATKAVAT HENGELLISTA KASVUA 7 Lentaj an tarkistuslista muistuttaa hant a siita, ettaennenjokaistalentoa hanen on noudatettava huolellisesti tiettya rutiinia. Mekin voimme tutkia sa ann ollisesti itseamme ja sita, millaisia tottumuksia olemme noudattaneet kasteestamme lahtien. Paavali kirjoitti Timoteukselle: Pida jatkuvasti kiinni niiden terveellisten sanojen mallista, jotka olet minulta kuullut uskossa ja rakkaudessa, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen yhteydessa. (2. Tim. 1:13.) Nuo terveelliset sanat loytyv at Raamatusta (1. Tim. 6:3). Samoin kuin taiteilijan luonnos antaa hanen teoksestaan yleiskuvan, tuo totuuden malli antaa suuntaviivat siita, mitajehova meilta odottaa. Kayd a anp anytl api kasteeseemme johtaneita askeleita nahd aksemme, miten tarkasti noudatamme to- tuuden mallia. 8 Ensimmaiseksi meidan piti hankkia tietoa, ja se synnytti meissa uskoa. Meidan on kuitenkin tarpeen hankkia edelleen lisa atietoajakasvaajatkuvastiuskossamme (2. Tess. 1:3). Kasvu on sarja edistyvia muutoksia, jotka saattavat na- kya suurenemisena tai laajenemisena. Kasteen jalkeen meidan tulee vahvistaa jatkuvasti hengellisyyttamme, jottei kasvumme pysahtyisi. 9 Voimme verrata hengellista kasvuamme kirjaimellisen puun kasvuun. Puu saattaa kasvaa hamm astytt av an suureksi, varsinkin jos sillaonsyv alle tai laajalle ulottuva juuristo. Esimerkiksi jotkin Libanoninmajesteettisetsetritvoivatylta a 12-kerroksisen rakennuksen korkeudelle. Niillaonvahvat,syv alle ulottuvat 7. Mita mallia meid an on noudatettava ja miksi? 8, 9. a) Mita meid an tulisi tehda totuuden tuntemuksen ja uskon suhteen? b) Valaise hengellisen kasvun ja sen jatkuvuuden arvoa. 14 VARTIOTORNI

15 juuret, ja niiden rungon ymparysmitta saattaa olla 12 metria. (Laul. l. 5:15.) Puu kasvaa ensin hyvin nopeasti, mutta myo- hemmin sen kasvua ei ole kovin helppo havaita. Vuosi vuodelta sen runko kuitenkin vankistuu ja juuret tunkeutuvat syvemmalle ja levittaytyv at laajemmalle. Nain puusta tulee tukeva ja vakaa. Samaa voidaan sanoa kristityn hengellisesta kasvusta. Kun alamme tutkia Raamattua, edistymisemme saattaa olla nopeaa, ja sitten menemme kasteelle. Toiset seurakunnassa panevat kasvumme iloisina merkille. Saatamme jopa patev oity a tienraivaajiksi tai saada muita vastuutehtavi a. Seuraavina vuosina hengellinen kasvumme ei ehkaoleyht ahelpostihavaittavaa. Siitahuolimattameid an taytyy yha kasvaa uskossa ja totuuden tuntemuksessa taysikasvuisen miehen tasolle, sen mitan ma ar a an, joka kuuluu Kristuksen tayteyteen (Ef. 4:13). Nain edistymme kypsiksi kristityiksi ika an kuin pienesta taimesta kasvaisi vankka puu. 10 Edistymisen ei tulisi kuitenkaan ja ad a siihen. Meidan taytyy jatkuvasti laajentaa tietoamme ja syventa a uskoamme. Nain juurrumme entista syvemmalle Jumalan sanan maapera an. (Sananl. 12:3.) Kristillisessa seurakunnassa on monia veljia ja sisaria, jotka ovat tehneet nain. Esimerkiksi eras yli 30 vuotta vanhimpana palvellut veli sanoo, ettah an edistyy yha hengellisesti. Han kertoo: Arvostukseni Raamattua kohtaan on valtavasti kasvanut. Huomaan alituisesti uusia tilaisuuksia soveltaa eri tavoin Raamatun periaatteita ja lakeja. Arvostan myos sananpalvelusta entistaenemm an. LUJITA YSTAVYYTT ASI JUMALAN KANSSA 11 Kasvuumme kristittyin a sis altyy 10. Miksi myoskypsienkristittyjenontarpeen edistya? 11. Miten voimme aikaa myoten oppia tuntemaan Jehovan paremmin? Kristittyjen tulisi puun tavoin kasvaa jatkuvasti. myos se, etta pyrimme saamaan lahei- semman suhteen Jehovaan, joka on Ysta- vamme ja Isamme. Han haluaa, ettatun- nemme olevamme hyvaksyttyj a. Jehova tahtoo myos, ettatied amme olevamme rakastettuja ja turvassa niin kuin lapsi huolehtivaisen vanhempansa sylissatai kuin aikuinen luotettavan ja uskollisen ystav an seurassa. Tallainen laheinen suhde Jehovaan ei tietenka an synny hetkessa. Meidan taytyy oppia tuntemaan ha- net ja rakastamaan hant a, ja se vie aikaa. Varaa siis paivitt ain aikaa Raamatun lukemiseen. Lue myos jokainen Vartiotornija Heratk a a!-lehti samoin kuin muut Raamattuun perustuvat julkaisumme. 12 Myos vilpittom at rukoukset ja hyva 12. Mikaonv alttam at ont a, jotta Jehova tulisi tuntemaan meidat? 15. MAALISKUUTA

16 seura auttavat Jumalan ystavi a kasvamaan hengellisesti. (Lue Malakian 3: 16.) Jehovan korvat ovat kohdistettuina hanen ystaviens a rukouksiin (1. Piet. 3:12). Rakastavan isan tavoin han kiinnitta a valppaasti huomiota avunhuutoihimme. Siksi meidan tulee olla hellittam att omi a rukouksessa (Room. 12:12). Emme voi olla taysikasvuisia kristittyjailmanh anen apuaan. Nykyisen jarjes- telman paineet ovat liian suuria pystyak- semme vastustamaan niita omin voimin. Jos lakkaamme rukoilemasta, katkaisemme yhteyden Jumalaan, ehtymatt o- ma an voimanlahteeseen. Oletko tyytyvainen rukoustesi laatuun vai naetk o tarpeelliseksi edistyat alla alueella? (Jer. 16:19.) 13 Jehova on mielistynyt niihin, jotka etsivat turvaa hanest a. Niinpasenkin jalkeen, kun olemme tulleet tuntemaan Jumalan, haluamme pysyal ahellaseura- kuntaa voidaksemme olla toisten Je- hovan ystavien seurassa. (Nah. 1:7.) Koska maailma on taynn a lannistavia asioita, meidan on viisasta vietta a aikaa veljien ja sisarten kanssa. Seurakunnassa ystav at rohkaisevat ja kannustavat meita rak- kauteen ja hyviin tekoihin (Hepr. 10:24, 25). Keskinainen rakkaus, josta Paavali kirjoitti heprealaisille, edellytta a samanmielisten palvojien yhteiso a, seurakuntaa. Voidaksemme ilmaista tallaista rakkautta meidan taytyy olla tekemisissa toisten kristittyjen kanssa. Ovathan sa ann ollinen kokouksissa kaynti ja niissa osallistuminen tarkistuslistallasi? 14 Kun meista tuli kristittyja, meidan piti katua ja ka anty a eli ka anty apoissynneistamme. Katumus on kuitenkin jat- kuva prosessi. Koska olemme epat ay- 13. Miksi toisten kristittyjen seura on hengellisen kasvun kannalta elintarke a a? 14. Missamieless a katumus ja ka antymys ovat jatkuva prosessi? dellisia, synti vaijyy meissakuinker alle kiertynyt ka arme, joka on valmiina iskema an. (Room. 3:9, 10; 6:12 14.) Olkaamme siis tarkkana, jotteivat virheemme jaisi meilta huomaamatta. Onneksi Jehova on karsiv allinen meitakohtaan, kun taistelemme vilpittom asti heikkouksiamme vastaan ja teemme tarvittavia muutoksia. (Fil. 2:12; 2. Piet. 3:9.) Tass a auttaa suuresti se, etta valvomme aikamme ja voimiemme kaytt o ajapid atymme itsekkaist apyrkimyksist a. Eras sisar kirjoittaa: Kasvoin todistajaperheessa, mutta nakemykseni Jehovasta poikkesi useimpien muiden nakemyksist a. Han tuntui minusta hyvin pelottavalta, ja ajattelin, etten pystyisi mitenka an miellytta- ma an hant a. Aikanaan tam asisarkohtasi vastoinkaymisi a, jotka saivat hanet kompastelemaan hengellisesti. Han selitta a: Rakastin kylla Jehovaa, mutta en todellisuudessa tuntenut hant a. Rukoiltuani monta kertaa hartaasti aloin muuttaa ajatteluani. Han lisasi: Huomasin, etta Jehova johdatti minua kuin lasta, auttoi minua hellasti pa asem a an yli yhdesta esteesta kerrallaan ja osoitti minulle, mita minun piti tehda. 15 Kun Pietari ja muut apostolit olivat vapautuneet ihmeen avulla vankilasta, Jumalan enkeli kehotti heita puhumaan jatkuvasti kansalle hyvast a uutisesta (Apt. 5:19 21). Tarkistuslistallamme pitaisi siis olla myos viikoittainen osallistuminen kenttapalvelukseen. Jeesus ja hanen Isans a panevat merkille sekaus- komme etta palveluksemme (Ilm. 2:19). Vanhin, jonka ajatuksia lainattiin aiemmin, sanoikin: Kenttapalvelusta vartenhan me olemme olemassa. 16 Muistele usein vihkiytymistasi. Suh- 15. Mita Jeesus ja hanen Isans a panevat merkille ja arvostavat? 16. Miksi meidan on hyva muistella vihkiytymistamme Jehovalle? 16 VARTIOTORNI

17 de Jehovaan on kallisarvoisin omaisuutemme. Han tuntee ne, jotka kuuluvat hanelle. (Lue Jesajan 44:5.) Pohdi rukoillen, millainen on sinun suhteesi Jehovaan. Pidamieless amy os tarke ap aiva, jona menit kasteelle. Kasteesi osoitti toisille, etta olet vihkiytynyt Jehovalle. Se oli elam asi tarkein pa at os. PYSY LAHELL AJEHOVAA OLEMALLA KESTAV A 17 Paavali korosti Galatalaiskirjeessa kestavyyden tarpeellisuutta (Gal. 6:9). Kestavyys on nykya ankin kristityille elintarke a a. Eteesi tulee koettelemuksia, mutta Jehova auttaa sinua. Rukoile jatkuvasti, ettasaisitpyh aahenke a. Tunnet helpotusta, kun han tuo murheen ja ahdistuksen sijaan ilon ja rauhan. (Matt. 7:7 11.) Jos kerran Jehova huolehtii linnuista, niin miten paljon tarke amp an a han pita ak a an sinua, joka rakastat han- ta ja olet vihkiytynyt hanelle! (Matt. 10: ) Kohtaatpa millaista painetta hyvans a, ala koskaan jat a totuutta al ak a luovuta. Suurenmoiset siunaukset ovat osanamme, koska Jehova tuntee meidat! 18 Jos olet askettain oppinut tuntemaan Jumalan ja kaynyt kasteella, mita sinun tulisi tehda seuraavaksi? Hanki lisa atietoajehovastajakasvahengelliseen kypsyyteen. Entajossinutonkas- tettu jo vuosia sitten? Sinunkin taytyy syventa a ja laajentaa edelleen Jehovan tuntemustasi. Alka amme koskaan pita- ko suhdettamme haneen itsesta an selva- na. Kayk a amme sen sijaan aika ajoin lapi hengellista tarkistuslistaamme sen varmistamiseksi, ettakasvammejatkuvas- ti suhteessamme rakastavaan Jumalaam- me Jehovaan, joka on Isamme ja Ystav amme. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 13: 5, 6.) 17. Miksi tarvitsemme kestavyytt a? 18. Mitahaluattehd a nyt, kun olet tullut tuntemaan Jumalan? KASTEESEEN JOHTAVIA ASKELEITA JOTKA AUTTAVAT MEITA KASVAMAAN EDELLEEN 1 Alamme 2 Tietomme 3 Pyyd 4 Ymm 5 Kadumme 6 K 7 Uskomme 8 Vihkiydymme 9 Menemme hankkia tietoa Jehovasta ja hanen Pojastaan Jeesuksesta Kristuksesta (Joh. 17:3). lisaantyess a uskomme kasvaa (Joh. 3:16). amme sa ann ollisesti avuksemme Jehovaa rukouksessa (Apt. 2:21). arramme, ettaont arkea a kokoontua sa ann ollisesti yhteen uskonveljien kanssa (Hepr. 10:24, 25). syntejamme (Apt. 17:30). aannymme ja hylka amme huonot tavat (Apt. 3:19). saa meid at puhumaan totuudesta toisille (2. Kor. 4:13). Jehovalle voidaksemme seurata Jeesusta oikealla tavalla (1. Piet. 4:2). vihkiytymisemme vertauskuvaksi kasteelle (1. Piet. 3:21). 15. MAALISKUUTA

18 Ota vastaan lohdutusta ja lohduta toisia Epat aydellisin a ihmisina me kaikki olemme joskus olleet sairaana, toiset meista vakavasti. Miten voimme selviytya kohdatessamme tallaisia vaikeuksia? Yksi kallisarvoinen apukeino on lohdutus, jota saamme sukulaisilta, ystavilt ajauskonveljilt a. Ystav an hyvantahtoiset ja rakkaudelliset sanat voivat rauhoittavan palsamin tavoin parantaa ja virkista ameit a (Sananl. 16:24; 18:24; 25:11). Tosi kristityille ei silti ole tarke a a ainoastaan lohdutuksen saaminen. He nakev at vaivaa lohduttaakseen missa ahdistuksessa hyvans aoleviasill alohdutuksella, jolla Jumala lohduttaa heitaitse aan. (2. Kor. 1:4; Luuk. 6:31.) Meksikolainen piirivalvoja Antonio oppi tam an omakohtaisesti. Kun Antoniolla todettiin imusolmukesyop a, hanet valtasi voimakas ahdistus. Han pyrki kuitenkin kaikin keinoin pitam a an kielteiset tunteet kurissa. Han yritti muistella ja laulaa valtakunnanlauluja kuullakseen ja mietiskellakseen niiden sanoja. Myos aaneen rukoileminen ja Raamatun lukeminen lohduttivat hant a suuresti. Nyt Antonio kuitenkin tajuaa, etta yksi suurimmista avun lahteist a olivat toiset uskovat. Han kertoo: Kun vaimoni ja mina olimme erityisen ahdistuneita, pyysimme erast a seurakunnan vanhimpana palvelevaa sukulaistamme tulemaan luoksemme ja rukoilemaan kanssamme. Se lohdutti ja rauhoitti meita. Antonio jatkaa: Itse asiassa onnistuimme nujertamaan kielteiset tunteemme suhteellisen nopeasti sukulaistemme ja hengellisten veljiemme tuella. Miten kiitollinen han olikaan tallaisista rakkaudellisista ja huolehtivaisista ystavist a! Myos tueksemme luvattu pyhahenkiauttaasel- viytyma an vaikeista ajoista. Apostoli Pietari kutsui Jumalan pyha a henkea ilmaiseksi lahjaksi (Apt. 2:38). Monet saivatkin tam an lahjan vuoden 33 helluntaina, kun heidat voideltiin pyhall ahengella. Pyha ahenke aonkuitenkinmy os meidan kaik- kien saatavilla. Tat a lahjaa on tarjolla rajattomasti, joten mikset pyytaisi saada sita runsaasti. (Jes. 40: ) OSOITA SYVA A KIINNOSTUSTA KARSIVI A KOHTAAN Apostoli Paavali kesti monenlaisia koettelemuksia. Era an kerran han oli jopa lahell akuolemaa. (2. Kor. 1:8 10.) Paavali ei silti tuntenut sairaalloista kuolemanpelkoa. Hant a lohdutti sen tietaminen, ettah anella oli Jumalan tuki. Han kirjoitti: Siunattu olkoon meidan Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isa, hellan armon Isa ja kaiken lohdutuksen Jumala, joka lohduttaa meita kaikessa ahdistuksessamme. (2. Kor. 1:3, 4.) Paavali ei rypenyt itsesa a- lissa. Ennemminkin hanen kestam ans avastoink aymiset auttoivat hant a ilmaisemaan myot atuntoa niita kohtaan, jotka olivat lohdutuksen tarpeessa. Antonio tervehtyi ja pystyi jatkamaan matkatyo- ta an. Han oli aiemminkin osoittanut sa ann ollisesti kiinnostusta uskonveljia an kohtaan, mutta nyt han ja hanen vaimonsa alkoivat kiinnitta aerityist ahuomiota sairaiden luona kaymiseen ja heidan rohkaisemiseensa. Esimerkiksi vierailtuaan era an vakavasti sairaan veljen luona Antonio sai tieta a, etta han ei halunnut tulla kokouksiin. Antonio selitta a: Han kylla rakasti Jehovaa ja veljia, mutta sairaus oli vaikuttanut hanen tunne-elam a ans a siinam aarin, ettah an koki olevansa arvoton. Antonio halusi rohkaista sairasta veljea ja pyysi hant apit ama an rukouksen, kun joitakin ystavi aoli koolla. Veli suostui, vaikka tunsi riittam att omyytt a. Antonio kertoo: Han piti hyvin kauniin rukouksen ja jalkeenp ain han oli kuin toinen ihminen. Han tunsi itsensaj alleen tarpeelliseksi. Olemme kaikki joutuneet kestam a an jonkinlaisia karsimyksi a, suuria tai pienia. Mutta kuten Paavali sanoi, nam a kokemuksemme voivat auttaa meita lohduttamaan toisia, kun he tarvitsevat lohdutusta. Olkaamme siis herkkia huomaamaan kristittyjen ystaviemme kokemat karsimykset ja jaljitel- ka amme Jumalaamme Jehovaa olemalla lohdutuk- sen lahteen a toisille. 18 VARTIOTORNI

19 JEHOVA ASUINPAIKKAMME Oi Jehova, sin aolet osoittautunut meille todelliseksi asunnoksi sukupolvesta sukupolveen. (PS. 90:1) MIT A VASTAISIT? Miten Jehovasta tuli todellinen asunto vanhan ajan uskollisille? Mit a opimme Abrahamin uskollisuudesta? Miten voimme osoittaa, etta Jehova on todellinen asuntomme? TUNNETKO olosi kotoisaksi nykyisessa maailmassa? Jos et tunne, olet hyvass aseurassa!kaikkijehovaa sydamest a an rakastaneet ihmiset ovat kautta historian tunteneet itsensa vieraiksi tai muukalaisiksi tas- sa asiainjarjestelm ass a. Naihin kuuluivat esimerkiksi ne uskolliset Jumalan palvojat, jotka asuivat teltoissa ja muuttivat paikasta paikkaan Kanaanin maassa. He julistivat julkisesti, etta he olivat vieraita ja tilapais- asukkaita (Hepr. 11:13). 2 Samoin Kristuksen voidellut seuraajat, joiden kansalaisuus on taivaissa, pitav at itsea an muukalaisina ja tilapaisasukkaina nykyisessa asiainjarjes- telmass a (Fil. 3:20; 1. Piet. 2:11). Myosk a an Kristuk- sen muut lampaat eivat ole osa maailmasta, niin kuin ei hank a an ollut (Joh. 10:16; 17:16). Jumalan kansa ei silti ole vailla kotia. Meillaonturvallisinjarak- kaudellisin koti, mita kuvitella saattaa asuinpaik- ka, joka on naht aviss a uskon silmin. Mooses kirjoitti: Oi Jehova, sina olet osoittautunut meille todelliseksi asunnoksi sukupolvesta sukupolveen. (Ps. 90: 1.) Miten Jehova osoittautui todelliseksi asunnoksi uskollisille palvelijoilleen muinaisina aikoina? Miten han on todellinen asunto nimikkokansalleen nykyaikana? Entamitenh an osoittautuu ainoaksi turvalliseksi asuinpaikaksi tulevaisuudessa? JEHOVA OLI TODELLINEN ASUNTO MUINAISILLE PALVELIJOILLEEN 3 Kuten useissa Raamatun kielikuvissa myos psalmissa 90:1 esiintyy aihe, kuva ja yhtal aisyys. Aiheena on Jehova. Kuvana on asunto eli asuinpaikka. Mita The Contemporary English Version ka ant a a psalmin 90:1: Oi Herra, kaikissa sukupolvissa sina olet ollut meidan kotimme. 1, 2. Millaiseksi Jumalan palvelijat ovat tunteneet olonsa nykyisessaasiainj arjestelmass a, ja missamieless aheill aon koti? 3. Minka aiheen, kuvan ja yhtal aisyyden voimme nahd apsalmista 90:1? 19

20 En j at asinua. yhtal aisyytt a on Jehovalla ja asunnolla? Rakkauden personoitumana han esimerkiksi suojelee kansaansa (1. Joh. 4:8). Han on myos rauhan Jumala, joka saattaa uskollisensa asumaan turvassa (Ps. 4: 8). Katsotaan, miten Jehova oli kodin kaltainen suoja uskollisille patriarkoille, Abrahamista alkaen. 4 Voimme vain kuvitella, miltaabra- hamista (tuolloin Abram) tuntui, kun Je- hova kehotti hant a: Lahde matkaan maastasi ja sukulaistesi luota siihen maahan, jonka mina osoitan sinulle. Abraham saattoi tuntea aluksi levottomuutta naiden sanojen vuoksi, mutta hanen mielta an epailem att ahuojensijehovan lupaus: Mina tulen tekem aan sinusta suuren kansakunnan ja siunaan 4, 5. Miten Jumala osoittautui todelliseksi asunnoksi Abrahamille? sinua ja tahdon tehda sinun nimesi suureksi. Ja mina tahdon siunata niita, jotka siunaavat sinua, ja sen, joka kiroaa sinua, mina kiroan. (1. Moos. 12:1 3.) 5 Naill a sanoilla Jehova lupasi osoittautua Abrahamille ja hanen jalkel aisilleen turvalliseksi asunnoksi (1. Moos. 26:1 6). Jehova taytti lupauksensa. Han esimerkiksi esti Egyptin faraota ja Gerarin kuningasta Abimelekia hap aisem ast a Saaraa ja tappamasta Abrahamia. Myo- hemmin Jehova suojeli Iisakia ja Rebekkaa samankaltaisella tavalla. (1. Moos. 12:14 20; 20:1 14; 26:6 11.) Raamattu kertoo, ettah an ei sallinut kenenka an ihmisen petollisesti riista a heit a, vaan ojensi kuninkaita heidan takiaan sanoen: Alk a a koskeko minun voideltuihini alka ak a profeetoilleni tehko pahaa. (Ps. 105:14, 15.) 6 Abrahamin pojanpoika Jaakob oli yksi naist a profeetoista, joista Jehova piti huolta. Kun Jaakobin oli aika menna naimisiin, hanen isans aiisaksanoi hanelle: Et saa ottaa vaimoa Kanaanin tyttarist a. Nouse, mene Paddan-Aramiin aitisi isan Betuelin kotiin ja ota sielta itsellesi vaimo enosi Labanin tyttarist a. (1. Moos. 28:1, 2.) Jaakob totteli Iisakia ripeasti. Han jatti Kanaanissa olevat lahi- sukulaisensa ja matkusti ilmeisesti yksi- na an satojen kilometrien pa ah an Haranin alueelle (1. Moos. 28:10). Han saattoi pohdiskella: Kuinkahan kauan olen poissa? Ottaako enoni minut ystav allisesti vastaan ja antaako han minulle juma- laapelka av an vaimon? Jos Jaakobilla oli tallaisia huolia, ne todennak oisesti halve- nivat hanen saavuttuaan Lusiin, joka si- jaitsi noin sadan kilometrin pa ass a Beersebasta. Mita Lusissa tapahtui? 7 Lusissa Jehova ilmaantui Jaakobille 6. Mita Iisak neuvoi Jaakobia tekema an ja mita Jaakob on saattanut pohdiskella? 7. Mita Jumala vakuutti Jaakobille unen vali- tyksella? 20 VARTIOTORNI