Öljykasvit Kumina, camelina ja öljyhamppu

Transkriptio

1 Öljykasvit Kumina, camelina ja öljyhamppu Erikoiskasvipäivä - Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla Leppävirta Marjo Keskitalo, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus marjo.keskitalo@luke.fi GSM

2 FutureCrops Uusia kasvilajeja tuotantoon, tietoa ja elämyksiä kysynnän ja liiketoiminnan tueksi ( Rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (214 22). Mukana ovat Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais- Suomen Ely-keskukset. Hanke alkoi varsinaisesti 217 ja jatkuu vuoteen Keskitalo ym. 218.

3 Pellolta arvotuotteita ja luksusta Crops4Luxury - PeltoLuksus Rahoitus SITRA Luonnonvarakeskus Aalto yliopisto Helsingin yliopisto Ainasoja yhtiöt Oy Murtolan Hamppufarmi Oy Rainingon luomutila Lisäksi: Bondenliving, Caraway Finland Oy, Ravintola Hus Lindman, KasKas-media, Keskisen Mylly Oy, Koivunalhon luomutila, MTK Maaseutunuoret, Pohjois-Pirkanmaan tattariosuuskunta, Viljakas Oy ja Vuohelan herkku Oy, 3 Crops4Luxury - PeltoLuksus

4 Kumina - Carum carvi Sarjakukkainen kasvi, tuottaa lehtiruusukkeen ensimmäisenä vuonna ja kukkii toisena tai kolmantena vuonna kylvöstä. Kukinnan jälkeen kasvi kuolee. Pelto tuottaa satoa yleensä 2 vuotta Viljellään siemenen aromaattisten ominaisuuk- sien takia: leipä, juustot, alkoholijuomat, Viljelyala 218 huipussaan, yli 27 ha Suosio johtuu soveltuu viljan kiertoon taloudellisesti paras tai yksi parhaista Satoa tuottavaa kasvustoa viljelyalasta 2/3 Suomi suurin yksittäinen kuminan tuottajamaa maailmassa Sadosta vientiin 99 % 19-luvun alussa kuminaa vietiin Suomesta, mutta silloin siemenet kerättiin luonnonvaraisesti kasvavasta kuminasta, käsin! 4 Keskitalo 219 Kuva: Jaana Nissi, Luke

5 Kuminan viljelyn pääkohdat (1) Maalajiksi soveltuu monet, multava savi ollut kokeissa paras. Turvemaat eivät ole hyviä, koska pakkanen/rouste katkaisee juuristoa talvella. Tärkeää on, että kylvövaiheessa maassa on kosteutta, sillä siemenet kylvetään hyvin matalaan (1 cm). Kuivuusongelmassa taimettuminen tapahtuu vasta elokuussa. Kumina voi silloinkin ehtiä kasvamaan riittävästi, mutta rikkakasvipaine kasvaa Kuminan kylvöjä voi viivästyttää aina juhannukseen asti, myöhäinen kylvö vähentää rikkakasvien itämistä Kylvötiheys 5 55 itävää siementä/m2 mikä vastaa kg/ha lajikkeesta riippuen: Aprim (syyskylvettävä), Kepron, Konzcewicki, Niederdeutscher, Prochan, Reord (Sylvia) Rikkakasvien hallintaohjelma mietittävä jo etukäteen: pellonvalinta (rikkakasvipankki mahdollisimman pieni), esikasvit (viljat hyviä, pahkahomealttiit huonoja), kylvövuoden rikkakasvien torjunta tehtävä ajallaan (varauduttava 2-3 ruiskutuskertaan, ennen ja jälkeen kuminan taimettumista) Marjo Keskitalo 219

6 Kuminan viljelyn pääkohdat (2) Tavoite on, että kumina kasvaa riittävästi jotta kasvi a) talvehtii ja b) kukkii seuraavana vuonna Juuren koolla merkitystä syksyllä: Talvehtii, kun juuren halkaisija 4-6 mm ja kukkii, kun juuri 6 8 mm paksu. Lannoitus: Kylvövuonna 6 kg N/ha ja satovuosina 8 kg N/ha. Elokuussa korjuun jälkeen lisälannoitus (3 kg N/ha) piristää kasvua. Satovuosina kylvölannoitus tehtävä heti, kun pelto kantaa. Myös orgaaninen lannoitus mahdollinen Tuholaiset: a) Kuminakoi talvehtii kasvustossa aikuisena perhosena ja lähtee lentämään kasvustoissa aikaisin. Tuhoa tekevät toukat vaativat kuoriutuakseen lämpöä (lämpösumma n. 13 C). Hyväksytyt torjunta-aineet tulee tarkastaa torjunta-ainerekisteristä. Torjuntoja vaaditaan 1-3 x. Esiintyy kuminan viljelyalueilla joka vuosi. b) Kuminan rengaspunkki, pieni,2 mm äkämäpunkki. Ei torjuntaa. Huonot ja kärsineet kasvustot alttiimpia, ei esiinny joka vuosi. Marjo Keskitalo, 219

7 Kuminan viljelyn pääkohdat (3) Kuminan kukinta alkaa touko-kesäkuun vaihteessa, yleensä toisen vuoden kasvusto hieman aikaisemmin Kukinta jatkuu noin kuukauden, siemenet esillä heinäkuussa. Korjuuaika vaihtelee kasvukauden mukaan: Jokioisilla aikaisimmat korjuut n 21.7 ja myöhäisin 1.8, yleensä heinä-elokuun vaihteessa Lajikkeista erityisesti Konzcewicki ja Niederdeutscher herkästi varisevia, joiden korjuuaikaa tarkkailtava. Muut lajikkeet eivät ole herkkiä varistamaan. Laatu: siemenen roskaisuus, mikrobien määrät, ym. Siemenen öljypitoisuus korkein Niederdeutscher -lajikkeella, vaatimus n. 2,5 % Puinnin jälkeen sato kuivattava mahdollisimman pian, lempeä kuivatuslämpötila (5 C) erityisesti, jos siemen on puitaessa kosteaa. Sopimusviljelyttäjiä: Trans Farm Oy, Caraway Finland Oy, Arctic Taste Oy Marjo Keskitalo, 219

8 Luken (MTT:n) KOETULOKSIA kuminasta vuosien varrelta: Erikoiskasvien viljelyn kehittämishanke (1997->) Kuminaöljyn käyttömahdollisuudet (21->) Monikasvi (23->) Kuminaöljyn käyttö luomuperunan rutonhallinnassa (24->) Ylivoimainen kuminaketju (29->) SieppariPellossa (215->) FutureCrops (216->) CropData (216->) PeltoLuksus (218->)

9 Orgaanisen lannoitteen käyttö ja kuminan perustaminen suojakasviin (Sieppari Pellossa hankkeen tuloksia) 9 Keskitalo 219

10 Kuminakokeen muuttujat A) Lannoitus Väkilannoite, NPK, josta peltoon 6 kgn/ha (215 ) ja 8 kgn/ha (216 ja 217) Orgaaninen lannoite, 215 mädätejäännös, 8 m3/ha (N tot >1 kg/ha; N liukoinen vajaat 5 kg/ha, P liukoinen kg/ha 216 ja 217 rejektivesi/sianliete, jossa tavoitteena oli 8 kg liukoista N/ha Syyslannoitus NPK tai rejektivesi/sianliete, tavoite 3 kg N/ha B) Kuminan perustaminen Lajike, Record Puhdaskasvustona ja ohran suojaan (ohran siemenmäärä 6 % tavanomaisesta) C) Kuminan siemenmäärä 7 kg/ha ja 15 kg/ha D) Rikkakasvien hallinta Glyfosaatti, ennen kokeen perustamista 215 Puhdaskasvusto 2x (Fenix + Sencor, Fenix + Lentagran) Kumina 1 suojaviljassa - ilman rikkakasvien torjuntaa

11 Kuvat Kirsi Raiskio Mädätejäännöksen levitystä keväällä 215 Tuorlassa 11

12 Koekenttä kylvön jälkeen keväällä 215 Kuva Timo 12 Teinilä

13 Mädätejäännöksen mukana peltoon meni väkilannoitetta vähemmän liukoista typpeä, minkä johdosta ohra kasvoi vaaleana. 13 Kuvat Marjo Keskitalo Keskitalo 219

14 Kumina Tuorlassa ohran korjuun jälkeen, elokuu 215 Kuvat M. Keskitalo Kuva Marjo Keskitalo

15 Kuva Kirsi Raiskio Kumina 7kg/ha Kuminan juuret olivat pitkiä mädätejäännöksen saaneissa ruuduissa. Näytteet Tuorlan kokeesta. 15

16 Kuminarivit näkyvissä Kuva Marjo Keskitalo

17 Biokaasulaitoksen rejektiveden levitystä keväällä 216 Tuorlassa, Kaarina 17 Kuvat Marjo Keskitalo

18 Kuminan kukinta alkoi vuonna 216 touko-kesäkuun vaihteessa Kuva Timo Teinilä 18 Keskitalo 219

19 MÄDÄTEJÄÄNNÖS 215 elokuu Kumina 7kg/ha + ohra Kumina 7 kg/ha 216 kesäkuu Kuvat Marjo 19 Keskitalo

20 VÄKILANNOITE Kumina 7kg/ha + ohra Kumina 7 kg/ha MÄDÄTEJÄÄNNÖS Kuvat Marjo Keskitalo 2

21 35 3 Sato 217 Sarja2 Sarja1 Sato kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra NPK ORGAANINEN Kuminasadot 216 ja 217 (kg/ha, 11 %) Tuorlan kokeessa 21 Keskitalo 219

22 Sarja2 Sato 217 Sarja1 Sato kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra NPK ORGAANINEN Kuminasadot 216 ja 217 (kg/ha, 11 %) Ylistaron kokeessa 22 Keskitalo 219

23 3, 25, , 15, 1, 5,, 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra NPK ORGAANINEN Kuminan taimitiheys (kpl/m) keväällä 216 ja 217 Tuorlan kokeessa 23 Keskitalo 219

24 6, 5, , 3, 2, 1,, 15 kumina 7 kumina 15 7 kumina kumina + + ohra ohra 15 kumina 7 kumina 15 7 kumina kumina + + ohra ohra NPK ORGAANINEN Kuminan taimitiheydet (kpl/m) keväällä 216 ja 217 Ylistaron kokeessa 24 Keskitalo 219

25 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra NPK ORGAANNEN Kuminan juurien halkaisija (mm) syksyllä 215 ja keväällä 217 Tuorlan kokeessa 25 Keskitalo 219

26 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra NPK ORGAANNEN Kuminan juurien halkaisija (mm) syksyllä 215 ja 216 Ylistaron kokeessa 26 Keskitalo 219

27 Kpl/m2 Kg/ha Kpl/m2 Sadon ja taimitiheyden yhteys Ylistaron kokeessa: 1. Ensimmäisenä satovuonna harva kasvusto tuottaa suurimman sadon 2. Toisena satovuonna paras sato saadaan, tiheästä kasvustosta Kg/ha Keskitalo 219

28 mm mm Kg/ha Kg/ha Sadon (kg/ha) ja juuren koon (halkaisija, mm) yhteys Tuorlan kokeessa: 1. Ensimmäisenä satovuonna juuren koon kasvaessa paranee myös sato 2. Toisena satovuonna ei merkitystä. 28 Keskitalo 219

29 Mitä hyötyä kiertotaloudesta on kuminaviljelylle (1) Kiertotalouden myötä kehittyy tuotantopanosten tarvetta vähentäviä menetelmiä 1) Orgaaniset lannoitevalmisteet Järkevä vaihtoehto tiloille, joilla on mahdollisuus saada sitä läheltä Positiivinen vaikutus satoon on usean tekijän summa (maan kosteus+, org.aines+, P ja K tärkeitä kuminalle, vesi) Väkilannoituksen tarve vähenee 2) Kuminan merkitys viljelykierrossa, esikasviarvo käyttöön Kumina parantaa pellon vesitaloutta jättää sinne runsaasti orgaanista ainesta maamikrobien hajotettavaksi 29 Keskitalo 219

30 Mitä hyötyä kiertotaloudesta on kuminaviljelylle (2) 3) Jatkuvan viljelyn mahdollisuus. Kuminan perustaminen muiden kasvien suojaan on myös mahdollisuus välttää satoa tuottamaton vuosi. Kumina yksivuotisten kasvien alla jatkaa kasvua syksyllä ja peittää maata tehokkaasti. On siis maanpeitekasvi sitoo peltoon jääneitä ravinteita! Suojakasvimahdollisuuksia: herne, härkäpapu, aikainen ohra, aikainen kaura, syysvehnä. Palkokasvien järkeen kuminan N lannoitusta voi vähentää 4) Kuminan luomuviljelyn mahdollistaminen. Rikkakasvien kemialliseen torjuntaan vaihtoehto Keskitalo 219 3

31 Mitä hyötyä kiertotaloudesta on kuminaviljelylle (3) Kysymyksiä/haasteita: - Lannoitevalmisteiden levityksen yksinkertaistaminen - Ravinnepitoisuuksia on vaikea tietää tarkasti - Kuminan siemenelle uutta käyttöä - Levityskustannusten huomioiminen kokonaistarkastelussa - Menetelmän kannattavuus 31 Keskitalo 219

32 Kierrätysravinteiden käytön mahdollisuudet kuminalla A) Tavanomaisessa viljelyssä korvamaan kylvölannoitusta, jolloin menetelmän tulee olla helppo, kustannustehokas ja tuotetun sadon määrä (& laatu) riittävä. B) Luomuviljelyssä, jolloin tuotetulle sadolle voisi avautua täysin uusia markkinoita, kokonaiskumina-alan lisääminen jo nyt mahdollista jos löytyy keinot luomukuminan tuottamiseen Luomukuminalla kysyntää ulkomailla, johon suomalaiset kuminatoimittajat eivät pysty vastaamaan. Kuminan vientitaidot muutoin hallussa, jolloin luomukumina voisi olla uusi vientiartikkeli tavanomaisen lisäksi. 32 Keskitalo 219

33 Luomukuminan viljely Haasteita erityisesti rikkakasvien ja kuminakoin hallinta Saunakukka ja muut monivuotiset ovat vaikeimmin hallittavissa, ongelmia myös tavanomaisessa. Kuminakoin hallinta: toukkasyöte, Turex (5 % Bacillus thuringiensis bakteeri) mahdollisia: ajoitus on tärkeä, valmisteiden korkea hinta /7 1 e/ha) Yleensä luomukuminasta pyritään korjaamaan vain yksi sato, kun muutoin puitavaa satoa saadaan kahtena vuotena Luomukuminan viljelyala korkeitaan muutamia kymmeniä hehtaareja Luomukuminan hinta 1,5 x tavanomainen ( tavanomaisen hinta 1,12 e/kg, luomukuminan hinta 1,68 e/kg) 33 Keskitalo 219

34 Kiitos 34

35 Camelina Erikoiskasvipäivä - Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla Leppävirta Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskus marjo.keskitalo@luke.fi GSM

36 36 Keskitalo 219

37 37 Keskitalo 219

38 Ruistankio, kitupellava, camelina (Camelina sativa) Ristikukkainen Camelinan viljely sai alkunsa Helsingin yliopiston hankkeesta Camelina Oy yritys kehitti viljelyä, sopimustuotantoa ja jatkojalosti tuoteperheen Viljelyalat vuoden 25 paikkeilla jopa 5 hehtaaria Myös Raisio teki viljelysopimuksia, öljyä lisättiin mm Keijumargariiniin Myöhemmin viljelyalat kääntyivät laskuun Nyt camelina on tulossa uudestaan: viljelysopimuksia tekee Janakkalan piensiemen Siemenessä on öljyä % ja öljyssä on runsaasti omega-3 ja omega-6-rasvahappoja. Jauhossa on valkuaista on %. 38 Keskitalo 219

39 Camelinan viljelyn pääkohdat (1) Kylvö 1-2 cm syvyyteen Siemenmäärä 8-1 kg/ha siemenmäärää, hikevillä ja keveillä mailla riittävä kylvömäärä on 6 kg/ha. Kasvi hyötyy suorakylvöstä, jolloin taimettuminen on ollut muokattua maata parempaa Hieta, hietamulta tai hietamoreenimailla. Multa ja turv la kasvuaika voi pidentyä liikaa Paalujuuri parantaa kasvin veden saantia kuivassa Alkukehitys, ruusukevaihe hidas -> voi lisätä rikkakasvipainetta Borealin jalostama Camilla ainoa kotimainen lajike. Alhainen erukahappopitoisuus Lannoitus: savimailla kg N/ha ja hietamailla 75-1 kg N/ha. Myös rikki on ristikukkaisten tavoin tärkeä kasviravinne 39 Keskitalo 219

40 Camelinan viljelyn pääkohdat (2) Kasvinsuojelu on vähäisempää kuin rypsillä. Rapsikuoriaisista ei yleensä ole haittaa Kalkkihome voi aiheuttaa 1-2 % sadonmenetyksen Ristikukkainen ja siksi sillä tavataan samat kasvitaudit kuin rypsillä ja rapsilla möhöjuuri, pahkahome Viljelykierto tärkeä, välissä vähintään 4 vuotta, jolloin lohkolla ei tule viljellä ristikukkaista Vältettävä kierrossa myös papuja, auringonkukkaa ja kirjallisuuden mukaan myös tattaria (?) Korjuu 1-11 vrk kuluttua kylvöstä 4 Keskitalo 219

41 Juurimassaa kg ka/m2 Juurimassaa kg ka/m2 a 1,2 1,8,6,4,2 hamppu kinua kitupellava ohra tattari öljypellava b 1,2 1,8,6,4,2 kumina morsinko nokkonen ruokohelpi timotei Keskitalo 219 Yksi- (a) ja monivuotisten (b) erikoiskasvien juurimassa (kg ka/m2) Luken (MTT) vuoden 23 astiakokeessa

42 Juurissa ravinteita g/m2 Juurissa ravinteita g/m2 a Fosforia Typpeä hamppu kinua kitupellava ohra tattari öljypellava b Fosforia Typpeä kumina morsinko nokkonen ruokohelpi timotei Keskitalo 219 Yksi- (a) ja monivuotisten (b) erikoiskasvien juurien fosfori- ja typpimäärät (g/m2) Luken (MTT) astiakokeessa v. 23.

43 Öljyhamppu Erikoiskasvipäivä - Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla Leppävirta Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskus marjo.keskitalo@luke.fi GSM

44 ScenoProt Novel protein spurces for food security - Hankkeen tavoitteena on harppaus valkuaisomavaraisuudessa vuoteen 23 mennessä. 44 Keskitalo M 218

45 Öljyhamppu Cannabis sativa (1) Kuuluu hamppukasvien heimoon (Cannabaceae) Saman heimon kasveja on mm. humala Kuituhamppu tuottaa Suomessa runsaan biomassan, ei tuota siemeniä Öljyhamppu Varsi on ohuempi ja biomassan määrä kuituhamppua vähäisempi. Sen sijaan kukkii ja tuottaa siementä Viljellään hyvälaatuisen siemenöljyn ja valkuaisen takia Öljyä ja proteiiniosaa käytetään ruuanlaittoon eri tavoin Gluteeniton 45 Keskitalo 219

46 Öljyhamppu Cannabis sativa (2) Hampussa hyvin monenlaisia yhdisteitä, myös lääkekäyttöön soveltuvia. Öljyhamppu on poikkeus Suomessa: Finola öljyhamppulajike on jalostettu meidän olosuhteisin, viljellään laajasti myös Kanadassa (218 n. 18 ha) ja muualla Euroopassa (218 vajaat 1 ha). Viljeltiin Suomessa 218 noin 7 hehtaarilla Finolassa ei ole huumaavia kannabinoideja (THC) 46 Keskitalo 219

47 Öljyhampun viljelyn pääkohdat (1) Tarvitsee vettäläpäisevän maan, ei siedä maan tiivistymistä Voidaan kylvää jo melko aikaisin keväällä, kevätviljojen aikaan. Luken kokeissa lähtenyt kasvuun viileissäkin olosuhteissa Lannoitus 8 1 kg/ha Kylvötiheys 25 kpl/m2 mikä vastaa noin 3-35 kg/ha Hede- ja emikukinnot sijaitsevat eri kasveissa, hedekukat kuihtuvat kasvukaudella pois, Finolassa emi- ja hedekukkien suhde 5:5. Siemenet muodostuvat emikasveihin Haasteena löytää oikea korjuuajankohta: korjuuseen silloin kuin 7 % siemenistä on tuleentuneita. Kasvinsuojelu Ei toistaiseksi tuholaisia Rehevänä kasvaessaan rikkakasveista ei ongelmaa Havaittu mm. harmaahometta tähkissä ja pahkahometta varsistossa 47 Keskitalo 219

48 Ha Hyötyhamppu -projekti, Turun AMK Finola lajike uudestaan EU-lajikelistalle Öljyhampun viljely ja kylvösiementuotanto alkaa Öljyhampun viljelyalojen kehitys vuodesta 29 lähtien. Lähde: Maaseutuvirasto ja Luonnonvarakeskus 48 Keskitalo, M. 219

49 Satonäytteiden keruu öljyhampputiloilta ScenoProt - Novel protein sources for food sequrity Selvittää eri valkuaiskasvien siemen- ja valkuaissatoja käytännön kasvuoloissa Kasvit: Härkäpapu, makealupiini, soija Öljyhamppu, öljypellava Tattari, kvinoa Näytteitä ja satotietoa kerättiin käytännön viljelyksiltä Vuodet: 216, 217, Potentiaalinen sato laskettiin pellolta otetuista kasvustonäytteistä - Todellinen sato on viljelijän arvioima satomäärä samasta lohkosta 49 Keskitalo ym. 219

50 Kasvukausien lämpötilat ja sademäärät C ja mm Lämpösumma C Sademäärä, mm Lämpösumma C keskimäärin Sademäärä, mm keskimäärin Lämpösummat ( C) ja sademäärät (mm) ja keskimäärin ( ) Jokioisten alueella. 5 Keskitalo ym 219

51 : X 66 kg/ha 217:X 57 kg/ha 218: X 96 kg/ha Öljyhampun siemensato kg/ha viljelijän ilmoituksen mukaan vuosina 216, 217, Keskitalo, M 219

52 : X 15 kg/ha 217: X 192 kg/ha 218: X 2625 kg/ha Öljyhampun siemensato kg/ha - laskettu pellosta otetusta näytteestä 52 Keskitalo 219

53 : X 51 kg/ha 217: X 635 kg/ha 218: X 62 kg/ha Öljyhampun varsisato kg/ha - laskettu pellosta otetusta näytteestä 53 Keskitalo 219

54 Öljyhampun pituuden (cm) ja siemensadon (kg/ha) yhteys Keskitalo 219

55 Öljyhampun pituuden (cm) ja siemensadon (kg/ha) yhteys Pidemmät öljyhamput näyttävät tuottavan suuremman sadon 216 ja 217, mutta yhteys vuoteen 218 ei ollut selvä 55 Keskitalo 219

56 Öljyhampun sato kg/ha Rikkakasvibiomassan (kg/ha) ja öljyhampun siemensadon (kg/ha) yhteys eri vuosina Rikkakasvien biomassa kg/ha 56 Keskitalo 219

57 Rikkakasvibiomas-4san (kg/ha) ja 3 öljyhampun siemensadon 2 (kg/ha) yhteys eri vuosina Vähemmän rikkakasveja kasvustossa -> parempi sato, yleensä 57 Keskitalo 219

58 Varsisato kg/ha Nöytteen siemensato kg/ha Viljelijän ilmoittama sato kg/ha Yhteenveto: Öljyhampun siemensadot ja varsisadot 58 Keskitalo 219

59 Öljyhampun potentiaalinen sato (näytteen sato) on ainakin 2 x suurempi kuin viljelijä on ilmoittanut -> todennäköisesti johtuu pellon epätasaisuudesta Varsisato kg/ha Nöytteen siemensato kg/ha Viljelijän ilmoittama sato kg/ha Öljyhampun siemensadot ja varsisadot kg/ha 59 Keskitalo 219

60 Johtopäätökset (1) Sadot, varsisadot vaihtelevat paljon riippuen vuodesta Varsisato suurin 217 keskimääräistä sateisempi kasvukausi, vaihtelu kg/ha Rikkakasvien biomassa suurin 217, vaihtelu kg/ha Siemensato suurin 218 keskimääräistä lämpimämpi kasvukausi, vaihtelu kg/ha Pellon valinta tärkeää, satovaihtelut lohkojen välillä hyvin suuret Viljelijän siemensadot vaihtelivat 12 kg/ha Potentiaalinen siemensato suurempi kg/ha Varsisato 2 11 kg/ha 6 Keskitalo 219

61 Kiitos! Keskitalo, M Öljyhampputyöpaja Jokioinen