EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO VALMISTELUASIAKIRJA ALUSTAVA LUONNOS. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel VALMISTELUASIAKIRJA ALUSTAVA LUONNOS Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 muuttamisesta (komission esittämä) OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Tämän asiakirjan tarkoituksena on kansallisten asiantuntijoiden ja asianomaisten kolmansien kuuleminen. Kyse on kilpailun pääosaston laatimasta valmisteluasiakirjasta, joka ei välttämättä vastaa Euroopan komission kantaa. Euroopan komission tai sen nimissä toimivien henkilöiden ei voida katsoa olevan vastuussa siitä, miten tähän asiakirjaan sisältyviä tietoja käytetään. Asiakirjan sisällön perusteella ei voida vaatia mitään oikeuksia FI FI

3 1) Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet PERUSTELUT Jotta voidaan varmistaa tehokas valvonta ja yksinkertaistaa hallintoa komission valvontavaltuuksia heikentämättä, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 994/98 1 säädetään, että komissio voi antaa asetuksia tiettyjen tukimuotojen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille ja siitä, että kyseisiin tukimuotoihin ei sovelleta perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrättyä ilmoitusvelvollisuutta. Kyseessä ovat vähämerkityksiset tuet 2, joita myönnetään pkyrityksille, tutkimukselle ja kehittämiselle, ympäristönsuojelulle, työllistämiselle ja koulutukselle, sekä komission kunkin jäsenvaltion osalta alueellisen tuen myöntämistä varten hyväksymän kartan mukaisesti myönnetyt tuet. Kesäkuussa 2005 julkaistussa valtiontuen toimintasuunnitelmassa 3 komissio käynnisti intressitahojen kuulemisen 4 ja esitti suunnitelman valtiontukien uudistamiseksi vuosina Suunnitelman mukaan uudistusprosessi toteutetaan läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kaikkien intressitahojen kanssa. Komissio ilmoitti toimintasuunnitelmassaan, että se aikoo arvioida erityisesti tarvetta laajentaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 soveltamisalaa siten, että komissio valtuutettaisiin vapauttamaan ilmoitusvelvollisuudesta uusia valtiontukimuotoja, kuten tuet kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen. Tarve laajentaa voimassa olevan valtuusasetuksen soveltamisalaa perustuu valtuusasetuksen soveltamista koskevaan arviointikertomukseen, joka komission on kyseisen asetuksen 5 artiklan nojalla annettava viiden vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 5 Kyseisessä kertomuksessa osoitetaan, että nykyisten ryhmäpoikkeusasetusten soveltamisalaa on tarpeen laajentaa, jotta ilmoitusvelvollisuutta voidaan rajoittaa ja samalla varmistaa, että ryhmäpoikkeusasetuksia sovelletaan vain tukimuotoihin, jotka eivät aiheuta vakavia kilpailuongelmia. Valtiontuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen Nykyisessä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan antamaan ryhmäpoikkeusasetus kaikille pk-yritysten hyväksi myönnettäville valtiontukimuodoille. Näiden säännösten perusteella komissio voi siis vapauttaa ilmoitusvelvollisuudesta pkyrityksille myönnetyt tuet kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen. Tällaisen poikkeusasetuksen käytännön hyöty on kuitenkin vähäinen, sillä tuensaajat ovat varsinkin elokuva- ja audiovisuaalialalla usein suuria yrityksiä. Komissiolle ja jäsenvaltioille aiheutuu EYVL L 142, , s Vähämerkityksistä tukea koskevasta poikkeuksesta säädetään asetuksen (EY) N:o 994/98 2 artiklassa. Ks. EUR-Lex verkkosivut: Valtiontuen toimintasuunnitelmaan liittyvän kuulemisen tulokset ja yksityiskohtainen yhteenveto ovat saatavilla kilpailun pääosaston verkkosivuilla: Komissio laati kertomuksen EU:n jäsenvaltioiden ja EFTA-valtioiden kokemuksia kartoittavien kyselyjen sekä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa 27. kesäkuuta 2006 pidetyn monenvälisen kokouksen päätelmien perusteella. Kertomus on toimitettu neuvoa-antavan valtiontukikomitean tarkasteltavaksi xx.xx FI 2 FI

4 näistä tapauksista paljon työtä, vaikka kyse on usein rutiinitapauksista, joiden talousarvio on varsin rajallinen. Suurikin yritys voi tuottaa pienimuotoisen hankkeen (yksilölliset, voimakkaasti kulttuurisidonnaiset, pienen budjetin elokuvat), eikä niiden valvontaan ole perusteltua investoida paljon komission resursseja. Näiden ilmoitusten käsittelystä saatujen kokemusten perusteella komissio katsoo, että kyseiset tuet pitäisi voida tiettyjen hankkeiden kohdalla vapauttaa tietyin edellytyksin ilmoitusvelvollisuudesta, ja tämän vuoksi neuvoston asetusta (EY) N:o 994/98 olisi muutettava vastaavasti. Valtiontuki luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen Edellä esitettyä vastaavista syistä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan vapauttamaan ilmoitusvelvollisuudesta pk-yrityksille myönnetyt valtiontuet luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, mutta suurille yrityksille myönnetyt tuet jätetään vapautuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Viime vuosina Euroopassa on ollut monia laajamittaisia tulvia, jotka ovat edellyttäneet jäsenvaltioiden rahoitustukea. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää, että jäsenvaltiot voivat myöntää ja maksaa nopeasti tukea vahingoista kärsineille yrityksille. Ennakkoilmoitusvelvollisuus aiheuttaa toisaalta paljon hallintotehtäviä sekä komissiolle että jäsenvaltioille ja toisaalta huomattavia viivästyksiä tukien maksamisessa kyseisille yrityksille. Näiden ilmoitusten käsittelystä saadut kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että riski kilpailun vakavasta vääristymisestä on tällaisissa tilanteissa vähäinen. Yleisellä tasolla suurille yrityksille myönnetyt tuet voivat aiheuttaa vakavampia kilpailun vääristymiä, ja luonnonmullistuksista niille aiheutuvat taloudelliset ongelmat eivät ole yleensä yhtä vakavia kuin pk-yritysten tapauksessa. Jos tuki on kuitenkin tarkasti määritelty, rajattu luonnonmullistusten aiheuttamien aineellisten vahinkojen korvaamiseen ja sen määrän tarkastaa riippumaton yhteisö, vapautus ilmoitusvelvollisuudesta vaikuttaa perustellulta. Näistä syistä neuvoston asetusta (EY) N:o 994/98 olisi muutettava siten, että sen soveltamisala kattaisi myös nämä valtiontukimuodot. Valtiontuki maatalousalalla EY:n perustamissopimuksen 36 artiklassa määrätään, että kilpailusääntöjä sovelletaan maataloustuotteiden (joita kutsutaan myös liitteessä I luetelluiksi tuotteiksi) tuotantoon ja kauppaan vain siltä osin kuin neuvosto määrittää. Toisin kuin muilla toimialoilla, komission valtuudet valtiontukien valvontaan maatalousalalla eivät siis johdu suoraan perustamissopimuksesta, vaan lainsäädännöstä, jonka neuvoston on antanut perustamissopimuksen 37 artiklan nojalla. Neuvosto voi lisäksi asettaa komission valvontavaltuuksille rajoituksia. Käytännössä kaikissa yhteisten markkinajärjestelyjen käyttöönotosta annetuissa asetuksissa säädetään kuitenkin perustamissopimuksen artiklassa vahvistettujen valtiontukisääntöjen soveltamisesta kyseisiin tuotteisiin. Tämän vuoksi maatalousalalla on aiheellista soveltaa samoja menettelysääntöjä kuin muillakin aloilla. Neuvoston asetuksella (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan vapauttamaan ilmoitusvelvollisuudesta erityisesti 23 päivänä joulukuuta 2003 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1/ tarkoitettu, maataloustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja 6 EUVL L 1, , s. 1. FI 3 FI

5 kaupan pitämisen alalla toimiville pk-yrityksille myönnettävä valtiontuki (kyseistä asetusta tarkistetaan parhaillaan). Asetuksen (EY) N:o 1/2004 soveltamisalaan eivät kuitenkaan kuulu pk-yrityksiä suuremmille yrityksille myönnetyt tuet. Tällä alalla saadut kokemukset osoittavat, että komissio vastaanottaa lukuisia ilmoituksia maatalousalalla myönnetyistä tuista muiden kuin pk-yritysten hyväksi. Näitä muita yrityksiä ei ole vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta, vaikka tukimäärä olisikin vähäinen. Neuvoston asetusta (EY) N:o 994/98 olisi sen vuoksi muutettava siten, että sen soveltamisala kattaisi myös tällaiset valtiontukimuodot. Sosiaalinen valtiontuki liikennealalla Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan yhteismarkkinoille soveltuu yksittäisille kuluttajille myönnettävä sosiaalinen tuki, joka myönnetään harjoittamatta syrjintää tuotteiden alkuperän perusteella. Viimeisten kymmenen vuoden aikana komissio on vastaanottanut huomattavasti aiempaa enemmän ilmoituksia liikennealalla myönnettävästä sosiaalisesta tuesta. Tämä merkitsee, että komission ja jäsenvaltioiden yksiköille on tämän vuoksi aiheutunut yhä enemmän hallintotehtäviä. Liikennealalla myönnetyn sosiaalisen tuen osalta saamiensa kokemusten perusteella 7 komissio kuitenkin toteaa, että silloin kun noudatetaan periaatetta, jonka mukaan syrjintää ei harjoiteta tuotteiden tai palveluiden alkuperän perusteella eikä tuensaajina olevien kuluttajaryhmien valinnassa, on ilmennyt, ettei tällaisiin tukihankkeisiin liity erityisiä ongelmia. Komissio katsoo, että nämä tuet, myös tuet suurille yrityksille, pitäisi tietyin edellytyksin voida vapauttaa ilmoitusvelvollisuudesta, ja tämän vuoksi asetusta (EY) N:o 994/98 olisi muutettava vastaavasti. Avoimuutta koskevat säännökset Valtiontuen toimintasuunnitelmassaan komissio ilmoitti aikeestaan lisätä avoimuutta valtiontuen alalla ja samalla välttää tarpeettomien hallintorasitteiden syntyminen sekä varmistaa sellaisten asioiden tehokas valvonta, jotka ovat omiaan vaikuttamaan eniten kilpailuun. Komission arviointikertomus valtuusasetuksen soveltamisesta osoittaa, että myös jäsenvaltiot toivovat, että poikkeusasetusten antaminen ei johda liiallisiin hallintorasitteisiin. 7 Komission päätökset, tehty , Kanariansaarten (N 387/1998) ja Baleaarien (N 386/1998) asukkaiden hyväksi myönnetyistä lentoliikenteen korvauksista. Komission päätös, tehty , Madeiran ja muun Portugalin alueiden välisistä yhteyksistä (N 414/1998). Komission päätös, tehty , Sisilian pienten saarten välisistä yhteyksistä (N 399/1999). Komissio päätökset, tehty , Marseillen ja Nizzan sekä Ajaccion, Bastian, Calvin ja Figarin välisistä yhteyksistä (N 24/2000). Päätökset, tehty , Ajaccion ja Bastian sekä Montpellier'n välisistä yhteyksistä (N 638/2000) ja Ajaccion, Bastian, Calvin ja Figarin sekä Lyonin välisistä yhteyksistä (N 639/2000). Komission päätös, tehty , Guadeloupen ja Ranskan välisistä yhteyksistä (N 607/04). Réunionin saarelle myönnetty sosiaalinen tuki (N 516/04), Ranskaa koskeva komission päätös, tehty Muutos tukijärjestelmään N 516/2004, joka koskee sosiaalista tukea tietyille matkustajaryhmille Martiniquen ja Manner-Ranskan välisillä lentoreiteillä (N 223/2006). Ranskaa koskeva päätös, tehty asiassa N 781/2001, yksittäisille matkustajille Korsikaan suuntautuvassa meriliikenteessä myönnettävän sosiaalisen tuen järjestelmästä. FI 4 FI

6 Asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan 2 kohdassa säädetäänkin tästä seuraavaa: "heti, kun kyseisten asetusten nojalla vapautettuja tukijärjestelyjä tai järjestelyn ulkopuolella myönnettyjä yksittäisiä tukia pannaan täytäntöön, jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistavaksi yhteenveto tiedoista, jotka liittyvät kyseisiin tukijärjestelyihin tai yksittäisiin tukiin, jotka eivät kuulu vapautetun tukijärjestelyn piiriin". Näiden yhteenvetojen julkaiseminen EYVL:ssä oli asianmukaisin toimintavaihtoehto asetuksen (EY) N:o 994/98 antamisen aikaan vuonna Kun kuitenkin otetaan huomioon tarvittavien kieliversioiden määrän huomattava kasvu eri laajentumisten jälkeen ja toisaalta uusien sähköisten viestintävälineiden kehitys, komissio katsoo, että yhteenvetojen julkaiseminen komission Internet-sivustolla mahdollistaisi avoimuuden lisäämisen ja julkaisumääräaikojen lyhentämisen sekä supistaisi samalla hallintotaakkaa. Kolmansien, etenkin yritysten, on nykyisin paljon helpompi seurata komission Internet-sivustoa, kuin EUVL:ää saadakseen tuoretta tietoa valtiontuista. Velvoite julkaista edellä mainitut yhteenvedot EUVL:ssä olisikin tämän vuoksi korvattava velvoitteella julkaista ne komission Internet-sivustolla. Valvontaa koskevat säännökset Asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan 3 kohdassa säädetään, että "jäsenvaltioiden on kirjattava ja talletettava kaikki ryhmäpoikkeusten soveltamista koskevat tiedot. Jos komissiolla on tiedossaan seikkoja, jotka herättävät epäilyksiä vapautusta koskevan asetuksen soveltamisen asianmukaisuudesta, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot, joita se pitää tarpeellisina sen arvioimiseksi, onko tuki kyseisen asetuksen mukainen". Kuten valtiontuen toimintasuunnitelmassa todettiin, komissio haluaa laajentaa tuntuvasti poikkeusasetusten soveltamisalaa ja rajoittaa näin ilmoituksista jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista työtä. Ilmoitusten puuttuminen merkitsee kuitenkin sitä, että komissio ei saa tuista tietoa ennen niiden myöntämistä. Tämän vuoksi on suotavaa, että komissio voi toteuttaa suhteutettua mutta tehokasta jälkivalvontaa, jotta se voi varmistaa, että relevantteja yhteisön lainsäädännön säännöksiä noudatetaan asianmukaisesti. Tämä valvonta on voitava toteuttaa satunnaisotannan perusteella poikkeusasetusten kattamilla eri toimialoilla. Valvonnan tehokkuus edellyttää, että komissio voi pyytää jäsenvaltioilta tietoja siitä, ovatko tietyt tuet poikkeusasetusten säännösten mukaisia, vaikka sillä ei olisikaan tiedossaan seikkoja, jotka herättävät epäilyksiä asetuksen asianmukaisesta soveltamisesta. Komissio katsoo sen vuoksi, että 3 artiklan 3 kohdan säännöksiä olisi muutettava vastaavasti. Asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan 4 kohdassa säädetään seuraavaa: "jäsenvaltioiden on vähintään kerran vuodessa, komission täsmentämien vaatimusten mukaisesti, toimitettava komissiolle kertomus ryhmäpoikkeusten soveltamisesta, mieluiten elektronisessa muodossa". Uusien sähköisten viestintävälineiden kehityksen myötä komissio katsoo, että nopein ja tehokkain tapa kyseisen kertomuksen lähettämiseen komissiolle on sen toimittaminen sähköisessä muodossa. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden mahdollisuus toimittaa kyseinen vuosikertomus sähköisessä muodossa komission täsmentämien vaatimusten mukaisesti olisi korvattava velvoitteella toimittaa kyseinen kertomus komissiolle sähköisessä muodossa. FI 5 FI

7 Säännökset, jotka koskevat komission soveltamaa menettelyä ryhmäpoikkeusasetusten antamiseksi Asetuksen (EY) N:o 994/98 8 artiklan säännösten mukaisesti komission on ennen ryhmäpoikkeusasetuksen antamista - kuultava neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa asetusehdotuksesta; - julkaistava ehdotus, jotta kolmansilla on vähintään kuukauden ajan mahdollisuus esittää huomautuksensa siitä; - kuultava toisen kerran neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa asetusehdotuksesta. Kuuleminen järjestetään kokouksessa, joka pidetään aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua asiakirjojen lähettämisestä jäsenvaltioille. Tätä määräaikaa voidaan lyhentää toisen kuulemisen osalta sekä kiireellisissä tapauksissa ja silloin, kun kyse on pelkästään asetuksen voimassaolon jatkamisesta. Valtiontuen toimintasuunnitelmassaan komissio ilmoitti haluavansa erityisesti vähentää byrokratiaa ja ilmoitettavien tukien määrää sekä nopeuttaa päätöksentekoprosessia. Näistä syistä menettelyä olisi syytä yksinkertaistaa ja samalla varmistaa täysipainoinen yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa. Nykyisen asetuksen mukainen velvoite järjestää kaksi kokousta jäsenvaltioiden edustajien kanssa aiheuttaa viivästyksiä ja huomattavia kustannuksia. Kokousten järjestäminen ei vaikuta välttämättömältä silloin, kun kyse on pelkästä voimassa olevan asetuksen voimassaolon jatkamisesta tai vähäisten muutosten tekemisestä, kuten esimerkiksi uusien oikeudellisten välineiden aiheuttamasta mukauttamistarpeesta, tarpeettomiksi muuttuneiden säännösten kumoamisesta ja valvontavälineiden ajantasaistamisesta. Sen vuoksi ehdotetaan, että tällaisissa tilanteissa ei tarvitsisi järjestää kokousta ennen kuin asetusehdotus julkaistaan lausuntojen antamista varten. Julkaistusta ehdotuksesta esitettyjen huomautusten tarkastelun jälkeen jäsenvaltioiden kuuleminen on tarpeen, mutta sen toteuttaminen ei edellytä kokouksen järjestämistä. Ehdotetaan, että tämä kokous korvataan jäsenvaltioiden kirjallisella kuulemisella. Vaikuttaa kuitenkin perustellulta tarjota mahdollisuus kokouksen järjestämiseen, jos enemmistä jäsenvaltioista sitä pyytää. Kun kyseessä on uuden asetuksen antaminen tai merkittävien muutosten tekeminen, ensimmäisen kokouksen järjestämisestä jäsenvaltioiden kanssa ennen ehdotuksen julkaisua olisi niin ikään luovuttava. Kun ehdotuksen julkaisun jälkeen saadut huomautukset on tutkittu, jäsenvaltioiden kuuleminen on tarpeen. On syytä myös säätää mahdollisuudesta toisen kokouksen järjestämiseen, jos enemmistö jäsenvaltioista sitä pyytää. Avoimuuden lisäämiseksi komissio pitää myös tarpeellisena kaikkien ehdotusten julkaisemista Internet-sivustollaan, jotta kaikki kolmannet voivat esittää huomautuksia. Ehdotukset olisi toimitettava jäsenvaltioille sähköisesti tietojensiirron nopeuttamiseksi. 2) Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Tämä ehdotus on johdonmukainen suhteessa EU:n yleisiin tavoitteisiin ja erityisesti Lissabonin strategian toteuttamiseen. Ehdotus sisältyy valtiontuen uudistamishankkeeseen, joka on tarkoitus toteuttaa vuosina Se on vastaus uusiin haasteisiin, jotka FI 6 FI

8 esitettiin toimintaohjelmassa "Uusi alku Lissabonin strategialle". Valtiontuen toimintasuunnitelmassaan komissio esitti valtiontukiuudistuksen pääperiaatteet ja täsmensi erityisesti, miten se aikoi hyödyntää EY:n perustamissopimuksen valtiontukisääntöjä kannustaakseen jäsenvaltioita osallistumaan kasvu- ja työllisyysstrategian toteuttamiseen. Saavuttaakseen kasvu- ja työllisyysstrategian mukaiset tavoitteet komissio ehdottaa, että nykyisiä sääntöjä yksinkertaistetaan ja järkeistetään sekä byrokratiaa vähennetään siten, että ilmoitettavien tukien määrää supistetaan ja päätöksentekoprosessia nopeutetaan. Näistä syistä tämä ehdotus on täysin johdonmukainen parempaan sääntelyyn pyrkimistä koskevan tavoitteen kanssa. 3) Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat Oikeusperusta Tämän ehdotuksen oikeusperustana on EY:n perustamissopimuksen 89 artikla, jonka nojalla neuvosto voi antaa aiheelliset asetukset ja etenkin vahvistaa ne edellytykset, joilla 88 artiklan 3 kohtaa sovelletaan, sekä ne tukimuodot, joihin tätä menettelyä ei sovelleta. Neuvoston on vahvistettava säädökset määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate Toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta, koska ehdotus kuuluu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Tämä aloite ei ylitä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteen saavuttamiseksi. Ehdotus on siis suhteellisuusperiaatteen mukainen. Sääntelytavan valinta Ehdotettu sääntelytapa: asetus. Asetus on ainoa asianmukainen sääntelytapa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin annetun asetuksen (EY) N:o 994/98 muuttamiseksi. 4) Talousarviovaikutukset Ehdotuksella ei ole vaikutuksia yhteisön talousarvioon. FI 7 FI

9 Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 muuttamisesta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 89 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen 8, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 9, ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 10, ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon 11, sekä katsoo seuraavaa: (1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 994/98 12 komissio valtuutetaan antamaan asetuksia tiettyjen tukimuotojen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille ja niiden vapauttamisesta ilmoitusvelvollisuudesta. Kyseessä ovat erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävät tuet. (2) Poikkeusasetuksen puuttuessa jäsenvaltioiden on tällä hetkellä ilmoitettava komissiolle kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämistä koskevista valtiontukihankkeista. Komission saamien kokemusten perusteella vaikuttaa siltä, että nämä ilmoitukset koskevat yleensä hankkeita, jotka eivät aiheuta merkittäviä ongelmia valtiontukipolitiikan osalta. Nämä tukihankkeet voitaisiin sen vuoksi tietyissä tapauksissa ja tietyin edellytyksin vapauttaa ilmoitusvelvollisuudesta. (3) Asetuksella (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan vapauttamaan ilmoitusvelvollisuudesta tuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen ainoastaan silloin, kun se myönnetään pienille ja keskisuurille yrityksille. Vaikka tuensaajat tällä alalla, erityisesti elokuva- ja audiovisuaalialan edustajat, ovat usein suuria yrityksiä, joidenkin pienimuotoisten hankkeiden (yksilölliset, voimakkaasti kulttuurisidonnaiset, EUVL C [...], [...], s. [...]. EUVL C [...], [...], s. [...]. EUVL C [...], [...], s. [...]. EUVL C [...], [...], s. [...]. EYVL L 142, , s FI 8 FI

10 pienen budjetin elokuvat) valvontaan ei ole perusteltua keskittää huomattavasti komission resursseja edes silloin, kun hankkeet ovat suurten yritysten tuottamia. Jotta voidaan välttää tarpeettomia valtiontuen ilmoitusmenettelyjä ja antaa komissiolle mahdollisuus keskittyä niihin tukimuotoihin, jotka vääristävät eniten kilpailua, asetuksen (EY) N:o 994/98 soveltamisalaa olisi laajennettava kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseksi myönnettyihin tukiin. (4) Poikkeusasetuksen puuttuessa jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle myös valtiontukihankkeet luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Komission saamien kokemusten perusteella vaikuttaa siltä, että nämä ilmoitukset koskevat yleensä hankkeita, jotka eivät aiheuta merkittäviä ongelmia valtiontukipolitiikan osalta. Lisäksi tällaisista katastrofeista kärsivät yritykset ovat yleensä taloudellisesti erittäin vaikeassa tilanteessa, joka edellyttää nopeaa toimintaa jäsenvaltioilta. Nämä tukihankkeet voitaisiin sen vuoksi vapauttaa ilmoitusvelvollisuudesta tietyin edellytyksin. (5) Asetuksella (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan vapauttamaan ilmoitusvelvollisuudesta tuki luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ainoastaan silloin, kun se myönnetään pienille ja keskisuurille yrityksille. Luonnonmullistusten tapauksessa jäsenvaltiot ottavat kuitenkin yleensä käyttöön tukijärjestelyjä, jotka kattavat kaikki yritykset. Vaikka suurille yrityksille myönnetyt tuet ovat yleensä omiaan aiheuttamaan vakavampia kilpailun vääristymiä kuin pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetyt tuet, tällaiset tuet olisi kuitenkin voitava vapauttaa ilmoitusvelvollisuudesta tietyin edellytyksin, joilla estetään perusteettoman tuen myöntäminen. Asetuksen (EY) N:o 994/98 soveltamisalaa olisi tämän vuoksi laajennettava tukiin, jotka myönnetään luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. (6) Asetuksella (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan vapauttamaan ilmoitusvelvollisuudesta erityisesti parhaillaan tarkistettavassa 23 päivänä joulukuuta 2003 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1/ tarkoitettu maataloustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pk-yrityksille myönnettävä valtiontuki. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä suuremmille yrityksille myönnetyt tuet eivät kuitenkaan kuulu asetuksen (EY) N:o 1/2004 soveltamisalaan. Tällä alalla saadut kokemukset ovat osoittaneet, että komissio vastaanottaa lukuisia ilmoituksia maatalousalalla myönnetyistä tuista muille kuin pienille ja keskisuurille yrityksille, joita ei ole vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta, vaikka tuen määrä olisikin alhainen. Asetusta (EY) N:o 994/98 olisi tämän vuoksi muutettava siten, että sen soveltamisala kattaisi myös nämä valtiontuen muodot. (7) Poikkeusasetuksen puuttuessa jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle myös sosiaalisista tukihankkeista erityisesti liikennealalla. Kun noudatetaan periaatetta, jonka mukaan syrjintää ei harjoiteta tuotteiden tai palveluiden alkuperän perusteella eikä tuensaajina olevien kuluttajaryhmien valinnassa, tällä alalla saadut kokemukset kuitenkin osoittavat, ettei tällaisiin hankkeisiin liity erityisiä ongelmia. Asetuksen (EY) N:o 994/98 soveltamisalaa olisi sen vuoksi laajennettava, jotta voidaan helpottaa sosiaalisen tuen myöntämistä liikennealalla. 13 EUVL L 1, , s. 1. FI 9 FI

11 (8) Asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteenvetojen julkaiseminen on tarpeen jäsenvaltioiden toteuttamien toimenpiteiden avoimuuden varmistamiseksi, ja niiden julkaiseminen Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä oli tehokkain käytettävissä oleva keino asetuksen antamisen aikaan. Uusien sähköisten viestintävälineiden kehityksen myötä vaikuttaa kuitenkin siltä, että näiden yhteenvetojen julkaiseminen komission Internet-sivuilla olisi nopein ja tehokkain keino sekä lisäisi avoimuutta kolmansia hyödyttävällä tavalla. Sen vuoksi olisi syytä korvata kyseisten yhteenvetojen julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä komission Internet-sivustolla tapahtuvalla julkaisemisella. (9) Asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot ovat tarpeen, jotta komissio voi seurata jatkuvasti jäsenvaltioiden voimassa olevia tukijärjestelmiä, kuten perustamissopimuksen 88 artiklan 1 kohdassa määrätään. Poikkeusasetusten soveltamisalan merkittävä laajentaminen rajoittaa komission harjoittamaa ennakkovalvontaa ja edellyttää, että komissio voi harjoittaa tehokkaampaa jälkivalvontaa voidakseen valvoa yhteisön lainsäädännön noudattamista. Jotta voidaan varmistaa tällaisen valvonnan tehokkuus, komissio olisi valtuutettava pyytämään jäsenvaltioilta tietoja siitä, ovatko tietyt tuet poikkeusasetusten säännösten mukaisia, vaikka sillä ei olisikaan tiedossaan seikkoja, jotka herättävät epäilyksiä asetuksen soveltamisen asianmukaisuudesta. (10) Asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomus ryhmäpoikkeusten soveltamisesta. Uusien sähköisten viestintävälineiden kehityksen myötä vaikuttaa siltä, että nopein ja tehokkain tapa toimittaa kyseinen kertomus, on lähettää se sähköisessä muodossa komission täsmentämien vaatimusten mukaisesti. (11) Poikkeusasetusten antamisesta saatujen kokemusten perusteella asetuksen (EY) N:o 994/98 8 artiklassa säädettyä menettelyä olisi muutettava lyhentämällä sen kestoa ja mahdollistamalla poikkeusasetusten säännöllinen tarkistaminen taloudellisen ja lainsäädännöllisen kehityksen perusteella. Kun kyse on pelkästä asetuksen voimassaolon jatkamisesta tai vähäisistä muutoksista, neuvoa-antavan komitean kuuleminen ennen asetusehdotuksen julkaisemista ei vaikuta tarpeelliselta. Ehdotuksen julkaisemisen jälkeen olisi säädettävä neuvoa-antavan komitean kuulemisesta kirjallisessa menettelyssä. Kokous olisi kuitenkin voitava järjestää jäsenvaltioiden enemmistön pyynnöstä. (12) Kun kyse on uuden asetuksen antamisesta tai merkittävistä muutoksista, neuvoaantavan komitean kuulemisesta ennen ehdotuksen julkaisemista olisi myös luovuttava. Ehdotuksen julkaisemisen jälkeen järjestettävä neuvoa-antavan komitean kokous olisi säilytettävä ja jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus pyytää toisen kokouksen järjestämistä. (13) Asetus (EY) N:o 994/98 olisi muutettava vastaavasti, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Muutetaan asetus (EY) N:o 994/98 seuraavasti: FI 10 FI

12 1) Lisätään 1 artiklan 1 kohdan a alakohtaan v, vi ja vii alakohta seuraavasti: "v) vi) vii) kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen, luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, maataloustuotteiden tuottamiseen, jalostamiseen ja kaupan pitämiseen." 2) Lisätään 1 artiklan 1 kohtaan c alakohta seuraavasti: "c) liikennealalla myönnetty sosiaalinen tuki." 3) Korvataan 3 artiklan 2, 3 ja 4 kohta seuraavasti: "2. Heti, kun kyseisten asetusten nojalla vapautettuja tukijärjestelyjä tai järjestelyn ulkopuolella myönnettyjä yksittäisiä tukia pannaan täytäntöön, jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle sähköisessä muodossa ja komission täsmentämien vaatimusten mukaisesti komission Internet-sivustolla alkukielellä julkaistavaksi yhteenveto tiedoista, jotka liittyvät kyseisiin tukijärjestelyihin tai yksittäisiin tukiin, jotka eivät kuulu vapautetun tukijärjestelyn piiriin. 3. Jäsenvaltioiden on kirjattava ja talletettava kaikki ryhmäpoikkeusten soveltamista koskevat tiedot. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle sen pyynnöstä tiedot, joita komissio pitää tarpeellisina sen arvioimiseksi, onko tuki tai tukijärjestely kyseisen asetuksen mukainen. 4. Jäsenvaltioiden on vähintään kerran vuodessa toimitettava komissiolle sähköisessä muodossa ja komission täsmentämien vaatimusten mukaisesti selvitys ryhmäpoikkeusten soveltamisesta. Komissio asettaa selvitykset kaikkien jäsenvaltioiden saataville. Neuvoaantava komitea, josta säädetään 7 artiklassa, tarkastelee ja arvioi selvityksiä kerran vuodessa." 4) Korvataan 8 artikla seuraavasti: "1. Komissio kuulee neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa ennen asetuksen antamista. 2. a) Kun komissio ehdottaa asetuksen antamista tai muuttamista, neuvoa-antavaa komiteaa kuullaan komission koolle kutsumassa kokouksessa. Kokouskutsuun liitetään käsiteltävät ehdotukset ja asiakirjat. Tämän kokouksen aikana voidaan sopia komitean toisesta kuulemisesta komitean jäsenten yksinkertaisen enemmistön pyynnöstä. 2. b) Kun komissio ehdottaa asetuksen voimassaolon jatkamista tai vähäisten muutosten tekemistä asetukseen, se pyytää neuvoa-antavan komitean jäseniä esittämään kirjalliset huomautuksensa ehdotuksesta kuukauden kuluessa. Pyyntöön liitetään käsiteltävät ehdotukset ja asiakirjat. Komitean jäsenten yksinkertaisen enemmistön pyynnöstä järjestetään myös kokous. 3. Jos kokousta pyydetään, neuvoa-antavan komitean kokous pidetään aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua kokouskutsun lähettämisestä. Tätä määräaikaa lyhennetään yhteen kuukauteen silloin, kun on kyse 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta kuulemisesta tai komitean jäsenten yksinkertaisen enemmistön pyynnöstä; määräaikaa voidaan lyhentää myös kiireellisissä tapauksissa. FI 11 FI

13 4. Kokouksessa komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa, tarvittaessa äänestettyään, lausuntonsa ehdotuksesta. 5. Lausunto merkitään pöytäkirjaan kokouksen aikana tai siitä esitetään yhteenveto kirjallisen kuulemisen aikana; lisäksi jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan tai yhteenvetoon. Neuvoa-antava komitea voi suositella lausunnon julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 6. Komission on otettava niin suurelta osin kuin mahdollista huomioon neuvoa-antavan komitean lausunto. Se on ilmoitettava komitealle, millä tavoin lausunto on otettu huomioon." 2 artikla Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja [ ] FI 12 FI

14 LIITE FI 13 FI