PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/

Transkriptio

1 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus AIKA klo 16:00-18:26 PAIKKA Valtuustosali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 48 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA ASIALISTAN JA KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN 101 HYVÄKSYMINEN 51 KUNNANJOHTAJAN INFO VUODEN 2019 EDUSKUNTAVAALIEN 103 ULKOMAINONTA 53 VUODEN 2019 EUROPARLAMENTTIVAALIEN 105 ULKOMAINONTA 54 KUNNANJOHTAJAN VIRAN VASTAANOTTAMINEN KUNNANJOHTAJAN TEHTÄVIEN HOITAMINEN 108 AJALLA KUNNANHALLITUKSEN ALAISEN TOIMINNAN 110 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE ATERIA JA SIIVOUSPALVELUITA TUOTTAVAN IN 112 HOUSE-YHTIÖN SELVITYSTYÖHÖN OSALLISTUMINEN 58 LAUSUNTO POHJOIS-LAPIN MAAKUNTAKAAVAAN LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON ASETUS KUNTIEN 117 DIGITALISAATION KANNUSTINJÄRJESTELMÄSTÄ 60 TERVETULOA LAPPIIN MARKKINOINTIKAMPANJAAN 120 OSALLISTUMINEN 61 PYYNTÖ SITOUTUA IKÄIHMISTEN PERHEHOITOA 121 POHJOISEEN-HANKKEESEEN 62 VALPAS 2 HANKE (NUORTEN JA NUORTEN 123 AIKUISTEN MATALAN KYNNYKSEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN) 63 KUNNANVALTUUUSTON KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 64 ILMOITUSASIAT MUUT ASIAT 127

2 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus AIKA klo 16:00-18:26 PAIKKA Valtuustosali OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Kostamo Annika Pj Poissa 61 Oikarinen Antti Vpj Puheenjohtajana 61 Jaksola Jarno Varajäsen Ahti Isojärven varajäsen Pyykönen Pentti Jäsen Kulpakko Aino Varajäsen Elina Suopangin varajäsen Laukkanen Anna-Maija Kvalt II vpj POISSA Kiemunki Sari-Anne Varajäsen Leppiniemi-Järvinen Anita Varajäsen Isojärvi Ahti Jäsen Aho Joni Varajäsen Suopanki Elina Jäsen Jaakkola Jani Kvalt pj Nyman Pekka Kvalt I vpj MUU Lampela Mirja Vt. kunnanjohtaja Savukoski Riitta Hallintojohtaja Poissa 52 Nikka Leena Pöytäkirjanpitäjä 52 ALLEKIRJOITUKSET Annika Kostamo Antti Oikarinen Riitta Savukoski Leena Nikka Puheenjohtaja Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pentti Pyykönen Jarno Jaksola PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

3 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Khall Valtuuston hyväksymän hallintosäännön 132 mukaan ko kous kut su lähetetään jäsenille, varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Kokouskutsu tai tieto siitä, milloin ja mistä kutsu on sähköisesti noudettavissa, lähetetään kunnan antamaan viralliseen sähköpostiosoitteeseen. Kun nan hal li tus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saa pu vil la (Kuntalaki 103 ). Päätös: Suoritettiin nimenhuuto. Läsnä kolme (3) varsinaista jäsentä ja yksi (1) varajäsen. Kunnanhallitus totesi kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Khall Kjoht: Päätös: Valtuuston hyväksymän hallintosäännön 151 :n mukaan toimielimen ko kouk ses ta on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan joh dol la pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja var men taa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastavat kaksi (2) tähän teh tä vään valittua pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa ään ten las ki joi na, jollei kokous muuta päätä. Pöytäkirja pyritään tar kas ta maan heti kokouksen päätyttyä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin pöytäkirja tarkastetaan viimeistään viikon kuluessa kokouksesta. Pöy tä kir ja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä ai ka na ja paikassa. Kunnanhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina. Pöytäkirjantarkastajiksi esitettiin Pentti Pyykönen ja Jarno Jaksola. Kunnanhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti.

5 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus ASIALISTAN JA KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Khall Kjoht: Päätös: Valtuuston hyväksymän hallintosäännön 132 mukaan kokouksen esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset päätöksiksi mahdollisine liitteineen, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa jär jes tyk ses sä, jollei toimielin toisin päätä. Hallintosäännön 141 mukaan toimielin voi esittelijän tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa toimielimen yksimielisellä päätöksellä käsiteltäväksi sel lai sen kin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Kunnanhallitus hyväksyy asialistan kokouksen työjärjestykseksi ja mah dol li set lisäasiat. Lisäasioita ei ollut. Kunnanhallitus hyväksyi asialistan kokouksen työjärjestykseksi.

6 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus KUNNANJOHTAJAN INFO Khall Kunnanjohtajan ajankohtaiskatsaus tiedoksi kunnanhallitukselle. Päätös: Aino Kulpakko saapui kokoukseen klo 16:08. Kunnanhallitus merkitsi ajankohtaiset asiat tiedoksi.

7 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus VUODEN 2019 EDUSKUNTAVAALIEN ULKOMAINONTA Khall Eduskuntavaalien ulkomainonta suositellaan aloitettavaksi niillä alueilla, jotka ovat kunnan hallinnassa ja määräysvallassa, viikkoa ennen ennakkoäänestyksen aloittamista eli Kunnalla ei ole lakisääteisiä velvollisuuksia vaalimainonnan järjestämisessä. Kunnallinen vaalimainontakäytäntö on perustunut kuntien keskusjärjestöjen suositukseen ja sitä on noudatettu 1970-luvulta lähtien. Perusteena suositukselle on aikanaan ollut vaalimainonnan yhdenmukaistamisen tarve, kaupunki- ja maisemakuvalliset syyt sekä ympäristön siisteys. Vaalimainonnasta on muodostunut perinne, jolla voidaan katsoa olevan edelleen tiedotusarvoa. Kansalaiset ovat tottuneet siihen, että vaalien yhteydessä käytetään tällaista mainontaa. Vaalimainontaan liittyvät laillisuuskysymykset ovat koskeneet yleensä yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamista eli tasapuolisuutta mainospaikkojen jaossa. Kullekin ehdokkaita asettaneelle ryhmälle tulevan julistetilan sijainti, luettuna vasemmalta oikealle, tulisi määräytyä samassa järjestyksessä kuin ehdokaslistojen yhdistelmässä. Vaalimainospaikkojen maksullisuus vaihtelee eri kunnissa. Suuntauksena on ollut, että kunnat pyrkivät kattamaan vaalimainoskehikosta ja niiden pystyttämisestä ja poistamisesta johtuvat kustannukset ehdokkaita asettaneilta ryhmiltä. Kuntaliitto ei ole antanut suosituksia vaalimainospaikkojen maksullisuudesta. Vaalien ulkomainonnan järjestäminen kunnan hallinnassa ja määräämisvallassa olevilla alueilla ei ole lakisääteistä toimintaa ja on kunnan vapaasti järjestettävissä. Olennaista on, että kaikki ehdokkaita asettaneet ryhmät voivat varata saman määrän mainospaikkoja ja jos maksuja peritään, maksuilla katetaan määritellyt kunnalle aiheutuvat kustannukset ja maksut ovat saman suuruiset kaikille mainospaikkojavaranneille ryhmille. Vaalilain 56 :n 1 momentissa on säädetty järjestyksestä ennakkoäänestyspaikassa ja siihen liittyen niin sanotusta vaalimainontakiellosta. Säännökset edellyttävät, että vaalimainoksia ei sijoiteta ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle ja niiden läheisyyteen siten, että niiden voitaisiin katsoa vaikuttavan äänestäjien vaalivapauteen. Yhtenä vaalimainontakiellon ulottuvuutta koskevana vähimmäis vaatimuksena voidaan pitää sitä, että vaalikampanjointi ja vaalimainonta eivät saa näkyä tai kuulua ennakkoäänestys- tai äänestyspaikkaan e kä sen

8 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus ulko-ovelle/sisäänkäyntiin. Mainoksen sijoittamiselle tarvitaan maanomistajan/haltijan suostumus. Kunta ei voi määrätä muiden kuin omistuksessaan ja hallinnassaan olevien alueiden vaalimainontapaikoista. Jos kunnan vaalimainoskehikkoja sijoitetaan myös yksityisille alueille, kunnan on saatava omistajan tai haltijan suostumus kehikkojen sijoittamiseen. Tienvarsimainonnasta ja -ilmoittelusta säädetään maantielain 52 :ssä. Maantielakia sovelletaan asemakaava-alueen ulkopuolella ja asemakaava-alueen liikennealueilla. Maantien käyttäjille tarkoitetut ulkomainokset on kielletty ilman tienpitoviranomaisen myöntämää lupaa. Edellä mainittu kielto ei koske esim. vaaleja koskevaa ilmoittelua. Mainos ja ilmoitus on laadittava ja sijoitettava siten, että se sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäristöön. Ilmoitukset ja mainokset saa asettaa paikalleen aikaisintaan kuukautta ennen vaalipäivää, ja ne on poistettava viikon kuluessa vaalipäivästä. Vaalimainonnassa on lisäksi otettava huomioon järjestyslain 6 :ssä ja tieliikennelain 56 :ssä säädetyt kiellot. Yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavan häikäisevän tai harhauttavan valon taikka liikenneohjauslaitetta muistuttavan tai muuten turvallisuutta vaarantavan mainoksen käyttäminen on kielletty. Tielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa asettaa merkkiä, kilpeä tai muuta laitetta, jonka voi erheellisesti käsittää liikennemerkiksi tai muuksi liikenteen ohjauslaitteeksi taikka joka voi huonontaa sellaisen näkyvyyttä. Kjoht: Päätös: Kunnanhallitus päättää, että ulkomainonta kunnan omistamilla alueilla voidaan aloittaa Asiaan liittyvistä järjestelyistä huolehtii tekninen toimi. Mainonta on maksutonta. Hallintojohtaja Riitta Savukoski jääväsi itsensä esteellisenä ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (hallintolaki 28.1, yleislausekejäävi, eduskuntavaaliehdokkuus). Palvelusihteeri Leena Nikka saapui pöytäkirjanpitäjäksi. Kunnanhallitus hyväksyi vt. kunnanjohtajan esityksen yksimielisesti. Ote: keskusvaalilautakunta tekninen toimi

9 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus VUODEN 2019 EUROPARLAMENTTIVAALIEN ULKOMAINONTA Khall Europarlamenttivaalien ulkomainonta suositellaan aloitettavaksi niillä alueilla, jotka ovat kunnan hallinnassa ja määräysvallassa, viikkoa ennen ennakkoäänestyksen aloittamista eli Kunnalla ei ole lakisääteisiä velvollisuuksia vaalimainonnan järjestämisessä. Kunnallinen vaalimainontakäytäntö on perustunut kuntien keskusjärjestöjen suositukseen ja sitä on noudatettu 1970-luvulta lähtien. Perusteena suositukselle on aikanaan ollut vaalimainonnan yhdenmukaistamisen tarve, kaupunki- ja maisemakuvalliset syyt sekä ympäristön siisteys. Vaalimainonnasta on muodostunut perinne, jolla voidaan katsoa olevan edelleen tiedotusarvoa. Kansalaiset ovat tottuneet siihen, että vaalien yhteydessä käytetään tällaista mainontaa. Vaalimainontaan liittyvät laillisuuskysymykset ovat koskeneet yleensä yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamista eli tasapuolisuutta mainospaikkojen jaossa. Kullekin ehdokkaita asettaneelle ryhmälle tulevan julistetilan sijainti, luettuna vasemmalta oikealle, tulisi määräytyä samassa järjestyksessä kuin ehdokaslistojen yhdistelmässä. Vaalimainospaikkojen maksullisuus vaihtelee eri kunnissa. Suuntauksena on ollut, että kunnat pyrkivät kattamaan vaalimainoskehikosta ja niiden pystyttämisestä ja poistamisesta johtuvat kustannukset ehdokkaita asettaneilta ryhmiltä. Kuntaliitto ei ole antanut suosituksia vaalimainospaikkojen maksullisuudesta. Vaalien ulkomainonnan järjestäminen kunnan hallinnassa ja määräämisvallassa olevilla alueilla ei ole lakisääteistä toimintaa ja on kunnan vapaasti järjestettävissä. Olennaista on, että kaikki ehdokkaita asettaneet ryhmät voivat varata saman määrän mainospaikkoja ja jos maksuja peritään, maksuilla katetaan määritellyt kunnalle aiheutuvat kustannukset ja maksut ovat saman suuruiset kaikille mainospaikkojavaranneille ryhmille. Vaalilain 56 :n 1 momentissa on säädetty järjestyksestä ennakkoäänestyspaikassa ja siihen liittyen niin sanotusta vaalimainontakiellosta. Säännökset edellyttävät, että vaalimainoksia ei sijoiteta ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle ja niiden läheisyyteen siten, että niiden voitaisiin katsoa vaikuttavan äänestäjien vaalivapauteen. Yhtenä vaalimainontakiellon ulottuvuutta koskevana vähimmäis vaatimuksena voidaan pitää sitä, että vaalikampanjointi ja vaalimainonta eivät saa näkyä tai kuulua ennakkoäänestys- tai äänestyspaikkaan e kä sen

10 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus ulko-ovelle/sisäänkäyntiin. Mainoksen sijoittamiselle tarvitaan maanomistajan/haltijan suostumus. Kunta ei voi määrätä muiden kuin omistuksessaan ja hallinnassaan olevien alueiden vaalimainontapaikoista. Jos kunnan vaalimainoskehikkoja sijoitetaan myös yksityisille alueille, kunnan on saatava omistajan tai haltijan suostumus kehikkojen sijoittamiseen. Tienvarsimainonnasta ja -ilmoittelusta säädetään maantielain 52 :ssä. Maantielakia sovelletaan asemakaava-alueen ulkopuolella ja asemakaava-alueen liikennealueilla. Maantien käyttäjille tarkoitetut ulkomainokset on kielletty ilman tienpitoviranomaisen myöntämää lupaa. Edellä mainittu kielto ei koske esim. vaaleja koskevaa ilmoittelua. Mainos ja ilmoitus on laadittava ja sijoitettava siten, että se sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäristöön. Ilmoitukset ja mainokset saa asettaa paikalleen aikaisintaan kuukautta ennen vaalipäivää, ja ne on poistettava viikon kuluessa vaalipäivästä. Vaalimainonnassa on lisäksi otettava huomioon järjestyslain 6 :ssä ja tieliikennelain 56 :ssä säädetyt kiellot. Yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavan häikäisevän tai harhauttavan valon taikka liikenneohjauslaitetta muistuttavan tai muuten turvallisuutta vaarantavan mainoksen käyttäminen on kielletty. Tielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa asettaa merkkiä, kilpeä tai muuta laitetta, jonka voi erheellisesti käsittää liikennemerkiksi tai muuksi liikenteen ohjauslaitteeksi taikka joka voi huonontaa sellaisen näkyvyyttä. Kjoht: Päätös: Kunnanhallitus päättää, että ulkomainonta kunnan omistamilla alueilla voidaan aloittaa Asiaan liittyvistä järjestelyistä huolehtii tekninen toimi. Mainonta on maksutonta. Kunnanhallitus hyväksyi vt. kunnanjohtajan esityksen yksimielisesti. Ote: keskusvaalilautakunta tekninen toimi

11 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus KUNNANJOHTAJAN VIRAN VASTAANOTTAMINEN Khall Vt. kjoht: Päätös: Aarne Mäkelä on ilmoittanut sähköpostiviestillä , että ottaa vastaan kunnanjohtajan viran Kunnanhallitus merkitsee viran vastaanottoilmoituksen tiedoksi. Kunnanhallitus merkitsi viran vastaanottoilmoituksen tiedoksi. Liitteet Liite 1 AARNE MÄKELÄN ILMOITUS KUNNANJOHTAJAN VIRAN VASTAAOTTAMISESTA

12 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus KUNNANJOHTAJAN TEHTÄVIEN HOITAMINEN AJALLA Khall Kunnanvaltuusto on päättänyt valita kunnanjohtajan virkaan Aarne Mäkelän. Mäkelä on ilmoittanut ottavansa kunnanjohtajan viran vastaan Kunnanhallituksen tulee nimetä henkilö kunnanjohtajan avoimeen virkaan. Lain kunnallisesta viranhaltijasta 3 :n mukaan viranhaltija voidaan ottaa määräajaksi vain viranhaltijan omasta pyynnöstä tai tehtävän luonne, sijaisuus tai jos avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen edellyttää määräaikaista virkasuhdetta. Lain 4 :n mukaan virkasuhteeseen voidaan poiketen ottaa ilman hakumenettelyä, kun kysymys on sijaiseksi, avoinna olevaan virkasuhteeseen ottamisesta määräajaksi tai viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen. Pelkosenniemen hallintosäännön 42 :n mukaan mikäli toimivallasta henkilöstöasioissa ei ole säädetty laissa eikä määrätty hallintosäännössä, toimivalta on kunnanhallituksella. Pelkosenniemen hallintosäännön 16 :n mukaan kunnanjohtajan sijaisena poissa ollessa tai esteellinen toimii hallintojohtaja. Hallintojohtaja toimii siten ko. asiassa valmistelijana ja esittelijänä. Lisätiedot: Hallintojohtaja p Hjoht: Esitys tuodaan kokoukseen. Päätös: Kokoustauko klo 16:32-16:35. Vt. kunnanjohtaja Mirja Lampela jääväsi itsensä esteellisenä ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (hallintolaki 28.1 palvelussuhdejäävi, vt. kunnanjohtaja). Hallintojohtaja Riitta Savukoski toimi asian esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä. Päivi Vauhkonen on jättänyt hakemuksen kunnanjohtajan avoimeen virkaan. Mirja Lampela ja Olli-Pekka Salminen ovat antaneet suostumukset kunnanjohtajan avoimeen virkaan. Hallintojohtaja esitti, että kunnanhallitus päättää, että Päivi Vauhkonen nimitetään kunnanjohtajan määräaikaiseen virkaan ajalle ja kunnanhallituksen puheenjohtaja sekä kunnanvaltuuston puheenjohtaja neuvottelevat Päivi Vauhkosen kanssa kokonaispalkan.

13 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus Antti Oikarinen kannatti hallintojohtajan esitystä. Kunnanhallitus hyväksyi hallintojohtajan esityksen yksimielisesti. Ote: Hakija Suostumuksenantaneet Palkkahallinto

14 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus KUNNANHALLITUKSEN ALAISEN TOIMINNAN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2019 Khall Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille Talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaan kunnanhallitus ja lautakunnat vahvistavat helmikuun loppuun mennessä kukin omalle toiminnalleen talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat valtuuston toimialoille hyväksymät määrärahat organisaationsa eri vastuualueille. Kunnanhallituksen alainen toiminta jakaantuu vastuualueisiin: Keskushallinto, elinkeinoelämän kehittäminen, palo- ja pelastustoimi, terveydenhoitopalvelut sekä muut kunnanhallituksen palvelut (työllisyyden edistäminen ja kotouttamistoiminta). Valtuuston kunnanhallitukselle myöntämät määrärahat vuodelle 2019 ovat: Käyttötalous Keskushallinto tulot menot toimintakate Elinkeinojen kehittäminen menot Palo- ja pelastustoimi menot Terveydenhoitopalvelut menot Muut kunnanhallituksen palvelut tulot menot toimintakate Yhteensä: tulot menot toimintakate

15 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus Investoinnit: tulot menot netto Rahoitusosa: Rahoitusosa käsittää lähinnä lainojen lyhentämisen ja uusien nostamisen sekä antolainat. Lainojen lisäykset Lainojen lyhennykset Antolainat (uudet) Antolainat (lyhennykset) Verotulot: ta tp tp-ennuste Valtionosuudet: ta tp tp-ennuste Lisätiedot: Hallintojohtaja p Vt. kjoht: Kunnanhallitus hyväksyy käyttösuunnitelman vuodelle Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi vt. kunnanjohtajan esityksen yksimielisesti Liitteet Liite 2 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2019 KUNNANHALLITUS Liite 3 KUNNANHALLITUS KÄYTTÖSUUNNITELMA TA2019 LTK-TASO Liite 4 ELINKEINOTOIMINNAN HANKKEET TA2019 KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 5 INVESTOINNIT TA2019 KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 6 LAINAT TA2019 KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 7 RAHOITUS TA2019 KÄYTTÖSUUNNITELMA

16 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus ATERIA JA SIIVOUSPALVELUITA TUOTTAVAN IN HOUSE-YHTIÖN SELVITYSTYÖHÖN OSALLISTUMINEN Khall Lapin maakuntavalmistelun yhteydessä on ollut tarve selvittää ateriaja siivouspalvelujen järjestämistä koskevat organisoitu- misen vaihtoehdot siinä vaiheessa, kun maakunta käynnistää toimintansa ja ottaa vastatakseen kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen. Lapin väliaikaisen valmistelutoimielimen kokouksessa on käsitelty tehty selvitys ja päätetty kartoittaa, onko kunnilla kiinnostusta lähteä mukaan selvittämään ja valmistelemaan kuntien ja maakunnan yhteisen yhtiön mahdollista perustamista ateria ja siivouspalveluihin. Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus tukipalveluihin (mm. ruokahuoltoon). Sote- ja maakuntauudistuksen tuloksena myös tukipalvelut, kuten ruokapalvelut, jakautuvat kuntapalveluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maakunta vastaisi sote-palveluiden ruokahuollosta ja kunnalle jäisi pelkästään sivistystoimen ateriapalvelut. Maakunta ei voi ostaa tukipalveluita kuntasomisteiselta toimijalta ilman kilpailutusta. Julkinen hankintayksikkö (kunnan omistama yhtiö, liikelaitos tai kunnan oma toiminta) ei myöskään voi hankintalain mukaan myydä palveluita markkinoille, kuten maakunnalle, kuin viisi prosenttia liikevaihdostaan ja enintään euron arvosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kunta ei voi edes tällöin tarjota sote-palveluihin liittyvää ruokahuoltoa. Vaikutukset Pelkosenniemen kunnan keittiön toimintaan Noin puolet keittiön tuotannosta siirtyisi muutoksen jälkeen maakunnan vastuulle. Näin merkittävä siirtymä aiheuttaisi vakavan ylikapasiteettitilanteen kunnan keittiölle. Tilat ja henkilömäärä ovat liian isot jäljelle jäävälle tilauskannalle, joten kustannukset tulisivat selvästi suuremmiksi. Uudistuksen myötä joutuisimme tilanteeseen, jossa henkilökuntaa on vähennettävä ja kustannukset per tuotettu ateria nousisivat.

17 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Vaikutukset alkutuotantoon ja aluetalouteen Kunnan aktiiviset toimenpiteet lähiruuan käytön edistämiseksi olisivat myös vaarassa uudessa tilanteessa. Oman toiminnan kustannustehokkuus pienenevien tilausmäärien vuoksi heikkenee. Tämän lisäksi on olemassa vaara, että maakunnallinen hankinta keskitetään kaupallisille toimijoille, jotka toimivat ensisijaisesti taloudellisin periaattein. Tähän saakka tämä on tarkoittanut pääsääntöisesti edullisten, kuten ulkomaisten lähteiden hyödyntämistä, jolloin ostoissa päästään kustannustehokkuuteen isojen volyymien ja väljemmän lainsäädännön vuoksi. Julkiseen elintarvikehuoltoon liittyvä paikallinen tuotanto, sekä nykyinen ja kehittyvä jalostusarvo ovat samalla uhattuna. Kuntien ruokatuotannon tulisi perustua aluetaloutta tukevaan voittoa tavoittelemattomaan omakustanteeseen toimintaan Yhtenä ratkaisuna haasteeseen voisi olla voittoa tavoittelemattoman In house -yhtiön perustaminen, jonka omistaisivat maakunta ja alueen kunnat yhdessä. Tämä toimintamalli tarkoittaisi sitä, että sekä sote- että sivistystoimen ruokahuolto voitaisiin edelleen hoitaa samalla organisaatiolla. Tällaisella järjestelyllä voitaisiin turvata nykyisen suuruinen ateriatarjonta. Sivistystoimen aterianhinnat pysyisivät tämänhetkisellä tasolla ja työntekijöiden vähentämiseltä vältyttäisiin. Ylimaakunnallinen yhteistyöhanke Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Lappi valmistelevat parhaillaan mallia, joka mahdollistaa myös tulevaisuudessa pk-yrittäjien ja myös pienempien tuottajien pääsyn mukaan julkisten ateriapalvelujen palvelun- ja elintarvikkeiden tuottajiksi mukaan. Teemme tiivistä ylimaakunnallista yhteistyötä ja käymme rakentavaa vuoropuhe- lua myös sote- ja maakuntavalmisteluorganisaatioiden kanssa maakunnissamme. Lapissa valmistellaan parhaillaan voittoa tavoittelemattoman yhtiön perustamista, jonka omistaisivat maakunta ja alueen kunnat yhdessä. Tavoitteena on toiminta- malli, joka on monistettavissa myös muihin maakuntiin. Vain näin saamme riittävän vaikuttavuuden, joka vahvistaa myös aluetalout- ta ja pk-yrittäjyyttä sekä lisää hallitusohjelman mukaisesti suomalaisen ruoantuotannon kilpailukykyä. Lähiruoan käytön lisääminen parantaa aluetaloutta ylimaakunnallisen yhteistyön lisääminen antaa työkalut parhaimman toimintamallin toteuttamiseen. Pilottiluonteisena yhteistyö tarjoaisi

18 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus mahdollisuuden tiedon ja osaamisen vaihtoon sekä maakunnallisten yhteensopivien mallien luomiseen. Hankkeen toimenpidesuunnitelma: - Yhdistetään kolmen maakunnan osaaminen ja tahtotila lähiruoan käytön edistämiseksi. - Toteutetaan maakuntien välinen pilottihanke, jolla luodaan sekä testataan sote- ja maakuntauudistuksen kanssa yhteensopivia toimintamalleja hyvin erilaisissa maakunnissa. - Selvitetään kuntien ja maakunnan yhteisen In house -yhtiön perustaminen, joka hyödyntää alueellista ja paikallista lähiruokaa (In house - malli olisi todennäköisesti sopivin keskusseutujen ulkopuolisille alueille) - Luodaan valtakunnallisesti monistettava malli tuottajien ja keittiöiden väliselle vuoropuhelulle ja lyhyille ketjuille. - Laaditaan pilotteina Lapissa, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla lähiruoan käyttöä edistävä hankintamalli. - Vahvistetaan julkisten keittiöiden ja viljelijöiden hankintaosaamista Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Lapin maakunnassa, kunkin maakunnan osaamista hyödyntäen: - Lappi: prosessit ja hankinnat - Pirkanmaa: In house -yhtiö - Keski-Suomi: tuottajayhteistyön malli Pelkosenniemen valmistautuminen: - Kunta aloittaa keskuskeittiön yhtiöittämisen selvityksen - työryhmän esittäminen (kunnanjohtaja, tekninen johtaja, kehittämisjohtaja, ruokapalvelupäällikkö, kaksi kunnanhallituksen jäsentä) - Kunta päättää osallistua maakuntien yhteishankkeeseen - hankehakemuksen laatiminen Kjoht: Päätös: Kunnanhallitus 1) nimeää työryhmän selvittämään keskuskeittiön yhtiöittämistä 2) päättää osallistua maakunnan yhteishankkeeseen Annika Kostamo esitti, että asia jätetään pöydälle. Kunnanhallitus hyväksyi Kostamon esityksen yksimielisesti.

19 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Khall Kjoht: Kunnanhallitus 1) päättää lähteä mukaan selvittämään ja valmistelemaan kuntien ja maakunnan yhteisen yhtiön mahdollista perustamista ateria- ja siivouspalveluihin, jonka toimiala olisi ateria- ja siivouspalvelujen tuottaminen omistajilleen, 1) nimeää työryhmän selvittämään keskuskeittiön yhtiöittämistä, 2) päättää osallistua maakunnan yhteishankkeeseen. Päätös: Kunnanjohtaja muutti esitystä siten, että Kunnanhallitus 1) nimeää työryhmän selvittämään keskuskeittiön yhtiöittämistä 2) päättää osallistua maakunnan yhteishankkeeseen Ote: Lapin väliaikainen valmistelutoimielin Tekninen toimi Pentti Pyykönen esitti, että kunta ei lähde asiaan mukaan. Jarno Jaksola ja Antti Oikarinen kannattivat Pyykösen esitystä. Kunnanhallitus hyväksyi Pyykösen esityksen yksimielisesti. Liitteet Liite 8 ATERIA- JA SIIVOUSPALVELUT YHTEENVETO

20 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus LAUSUNTO POHJOIS-LAPIN MAAKUNTAKAAVAAN 2040 Khall Lapin liitto on pyytänyt Pelkosenniemen kunnalta lausuntoa Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 valmisteluaineistosta. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön perusratkaisuista. Maakuntakaavan tarkoitus on kytkeä alueidenkäytön yleispiirteinen suunnittelu alueen kehittämis-strategioihin. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön perusratkaisuista vuoden tähtäyksellä. Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 perustana on hyödynnetty neljää erillisselvitystä: Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 liikennejärjestelmä- ja ratayhteysselvitys, Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 luonto- ja maisemaselvitys, Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 geologiset varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat suot- selvitys ja Sodankylän tuulivoimaselvitys. Erillisselvityksiä ohjaamaan on perustettu viranomaisten asiantuntija-työryhmät. Kjoht: Pelkosenniemen kunnan lausunnossa on Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 liikennejärjestelmä- ja ratayhteysselvityksessä keskeisenä Jäämeren radan linjaus. Ratalinjaus Rovaniemeltä Kirkkoniemeen pitää kulkea Kemijärven kautta Pelkosenniemelle ja edelleen Sodankylään, jolloin se sijoittuu maakuntakaavassa matkailun kehittämisalueelle sekä mahdollistaa ympäristöystävällisen matkailuliikenteen kehittämisen Pelkosenniemen vaikutusalueella. Tämä ratavaihtoehto palvelee ja tukee laajempaa yritysverkostoa ja matkailumäärää alueella. Muilta osin Pelkosenniemen kunta ei ota kantaa Pohjois-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistoon vaan yhtyy Itä-lapin kuntayhtymän lausuntoon. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi vt. kunnanjohtajan esityksen yksimielisesti. Ote: Lapin liitto Liitteet Liite 9 LAPIN MAAKUNTAKAAVA 2040 TIIVISTELMÄ Liite 10 LAUSUNTO POHJOIS-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUAINEISTOSTA LUONNOS

21 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON ASETUS KUNTIEN DIGITALISAATION KANNUSTINJÄRJESTELMÄSTÄ Khall Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmästä. Valtionvarainministeriö pyytää ottamaan kantaa kumpaa asetusluonnoksen 2 :n (Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset) vaihtoehdoista pidätte tarkoituksenmukaisempana. Vaihtoehdot perustelumuistioluonnoksessa (VM/35/ /2019 VM001:00/2019) liitteessä. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa päätetty reformi kuntien kustannusten karsimisesta yhdellä miljardilla eurolla laajennetaan koskemaa koko julkista sektoria. Toimeenpanon keinovalikoimaa laajennettiin siten, että keinoihin sisältyy muun muassa kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän valmistelu. Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä on päädytty toteuttamaan valtionavustuslain (688/2001) mukaisten valtionavustusten muodossa. Valtionavustusta koskevaa säädöspohjaa täsmennetään esitetyllä asetuksella. Asetuksenantovaltuus perustuu valtionavustuslain 8 :ään, jonka mukaan tarkempia säännöksiä valtionavustuslain soveltamisalaan kuuluvan valtionavustuksen talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Valtion talousarviossa vuodelle 2019 on osoitettu kolmevuotinen siirtomääräraha kuntien kannustinjärjestelmiin. Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin vuosina Valtionvarainministeriön perustelumuistioluonnoksessa ( ) todetaan, että kaikilla kunnilla ja kuntayhtymillä tulee olla mahdollisuus valtionavustuksen hakemiseen digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin, koska määräraha (30 milj. euroa) on vähennetty kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä. Rahoitettavien hankkeiden tulisi täyttää asetuksessa kuvatut ehdot. Lisäksi valtiovarainministeriö arvioisi muun muassa hankkeiden vaikuttavuutta ja laajempaa hyödynnettävyyttä rahoituspäätöksiä tehdessään. Kustannuskehityksen hillitsemisen ja toimintojen tehostamisen lisäksi kannustinjärjestelmän tavoitteena on edistää digitalisaatioon liittyvien valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteuttamista kuntalähtöisesti sekä kannustaa kuntia yhteistyöhön. Rahoitettavat digitalisaatiohankkeet luovat edellytyksiä toimintojen ja

22 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus prosessien tehostamiselle. Tavoitteena on, että hankkeiden avulla saadaan tätä kautta aikaan säästöjä tai vähintään menojen kasvua hillitsevää vaikutusta. Säännösehdotuksen mukaan valtionavustuksen myöntäminen rajattaisiin vain sellaisiin kuntien digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin, jotka olisivat kuntien toimintatapoja tai palveluprosesseja uudistavia sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta parantavia. Kehittämishankkeisiin voi sisältyä myös suunnittelua, mutta yksinomaan suunnitteluhankkeisiin avustusta ei ole tarkoitus myöntää. Vastausaikaa lausunnon antamiselle asetusluonnoksesta on saakka. Lausunnot pyydetään antamaan lausuntopalvelu.fi. Lausuntopyyntö diaarinumero VM/35/ /2019 VM001:00/2019 Lisätiedot: Hallintojohtaja, p Vt. kjoht: Pelkosenniemen kunnanhallitus päättää antaa lausunnon ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmästä ja ehdottaa vaihtoehtoa 2, jolloin asetuksessa määriteltäisiin 2 valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset seuraavasti: Valtionavustusta voitaisiin myöntää kunnan tiedolla johtamisen parantamiseen, datan hyödyntämiseen ja näihin liittyvän tietojohtamisen ja toimintaprosessien kehittämiseen. Käytännössä tuki voisi kohdistua esimerkiksi kunnan taloushallinnon automaattisten raportointiprosessien ja sitä tukevan tiedonhallinnan kehittämiseen sekä muihin toimenpiteisiin, joilla luodaan tai parannetaan kunnan edellytyksiä kunnan taloutta ja toimintaa koskevien tietojen digitalisointiin ja tämän tiedon hyödyntämiseen johtamisessa. Avustusta voitaisiin myöntää myös kuntien yhteisesti toteuttamiin digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin, jotka ovat kuntien toimintatapoja tai palveluprosesseja uudistavia sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta parantavia. Kunnilta on tarkoitus pyytää ehdotuksia yhteishankkeiksi ja kuntia on tarkoitus kannustaa yhteistyöhön jo ennen varsinaisen valtionavustushaun avaamista, jotta toteutettaviksi saadaan mahdollisimman vaikuttavia hankkeita. Avustuksen myöntämisessä arvioidaan erityisesti hankkeiden yhteiskunnallisen ja taloudellisen vaikuttavuuden toteutumista sekä hankkeiden yleistä merkitystä kuntien kannalta. Vaihtoehto 2 edistäisi selkeämmin kuntien toimintatapojen ja palveluprosessien uudistavia ja niiden laatua sekä vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Pelkosenniemen kunta pitää tärkeänä, että kaikilla kunnilla ja

23 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus kuntayhtymillä tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus valtionavustuksen hakemiseen digitalisaatiota edistävien hankkeiden toteuttamiseksi. Päätös: Kokoustauko klo 17:26-17:30. Vt. kunnanjohtaja muutti päätösesitystä ja uuden esityksen mukaan Pelkosenniemen kunnanhallitus päättää antaa lausunnon ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmästä ja ehdottaa vaihtoehtoa 1 ja yhtyy Lapin liiton lausuntoon. Lisäksi Pelkosenniemen kunta pitää tärkeänä, että kaikilla kunnilla ja kuntayhtymillä tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus valtionavustuksen hakemiseen digitalisaatiota edistävien hankkeiden toteuttamiseksi. Kunnanhallitus hyväksyi vt. kunnanjohtajan muutetun päätösesityksen yksimielisesti. Ote: VN/lausuntopalvelut.fi Liitteet Liite 11 VALTIONEUVOSTON ASETUS KUNTIEN DIGITALISAATION KANNUSTUSJÄRJESTELMÄSTÄ Liite 12 VALTIONVARAINMINISTERIÖN PERUSTELUMUISTIOLUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS DIGITALISAATIN KANNSUSTUSJÄRJESTELMÄ

24 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus TERVETULOA LAPPIIN MARKKINOINTIKAMPANJAAN OSALLISTUMINEN Khall House of Lapland on lähestynt elinkeinokoordinaattoria ja kutsuu mukaan Talent Boost-ohjelmassa Tervetuloa Lappiin-markkinointikampanjaan, jonka tarkoituksena on tavoittaa Lappiin muuttaneet ja toivottaa heidät tervetulleeksi konkreettisella tervetuloa-paketilla. House of Lapland kutsuu Pelkosenneimen kunnan kuntakumppanina mukaan toteutukseen. Kammista löytyy kampanjan esittelyn aikatauluineen, linkki materiaaliin alla. Kjoht: Esitän, että kunta haastaa alueen yritykset yhteiseen tervetuloa-paketin keräämiseen sesonkityöläisille sekä pysyvästi kuntaan muuttaville. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi vt. kunnanjohtajan esityksen yksimielisesti. Ote: Elinkeinokoordinaattori Liitteet Liite 13 TERVETULOA LAPPIIN

25 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus PYYNTÖ SITOUTUA IKÄIHMISTEN PERHEHOITOA POHJOISEEN-HANKKEESEEN Khall Leader Pohjoisin Lappi ry:n Perhehoitoa ja palveluyrittäjyyttä hanke ( ) päättyy maaliskuun lopussa. Perhehoidon valmennusta ja muita toimia toteutetaan kuitenkin edelleen hankkeen loppuvaiheessa. Leader Pohjoisin Lappi ry on hakemassa laajempaa ja isompaa 2-vuotista hanketta koko Lapin ja Koillismaan alueelle Hankkeen Kuntarahaosuus on nyt 10%. Hankkeen toiminta-alue on koko Lapin ja Koillismaan alue. Hankkeen kehittämistoimet ja tiedottaminen hyödyttävät koko Lappia ja Koillismaata tiedon lisääntymisellä ikäihmisten perhehoidosta ja soteyrittäjyydestä. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat potentiaaliset ikäihmisten perhehoitajuudesta/soteyrittäjyydestä kiinnostuneet ja ikäihmisten palveluja kehittävät kuntatoimijat. Hyödynsaajana on kohdealueen maaseudun asukkaat parantuneina palveluina ja lisääntyneinä työtilaisuuksina. Ikäihmisten perhehoidon kehittämisen ja sotepalveluyrittäjyyden tukemisen tarvetta on edelleen koko Lapin alueella. Ikäihmisten perhehoito on vanhuksen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa tai asiakkaan omassa kotona. Perhehoito voi olla ympärivuorokautista jatkuvaa tai lyhytaikaista perhehoitoa. Se voi olla myös osavuorokautista, päivähoitotyyppistä hoitoa. Perhehoitajaksi sopii terveydenhuollon ammattihenkilö tai ikäihmisten hoitajana kokemusta omaava henkilö. Perhehoitaja suorittaa valmennuskurssin ja kunta hyväksyy perhehoitajan. Perhehoito tarjoaa työikäisille mahdollisuuksia tehdä työtä myös sivukylissä. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa ja kuntarahoitustarve 10 % eli euroa. Pyydämme kuntia sitoutumaan alustavasti seuraavan taulukon mukaisesti asukasluvun mukaiseen kuntarahoitukseen sekä vastaamaan mahdollisesti paikkakunnalle sijoitetun työntekijän toimistotila-, tietokone-, puhelin- ja tietoliikennekuluista. Jos työntekijästä kiinnostuneita ja em. ehtoon sitoutuvia kuntia on useampia, työntekijä sijoitetaan siihen kuntaan, mistä paras hakija löytyy. Hankkeen päätavoitteita: 1. Ikäihmisten perhehoidon vakiinnuttaminen toimivaksi hoitomuodoksi koko Lapin alueella 2. Paikallisen soteyrittäjyyden luominen ikäihmisten perhehoidon yhteyteen ja kuntien ja soteyrittäjien yhteistoimintamuotojen kehittäminen 3. Monipalvelumallien ja monialayrittäjyyden kehittymisen tukeminen

26 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus harvaan asutuilla alueilla Pelkosenniemen kunta on ollut mukana Leader Pohjoisin Lapin Perhehoitoa ja palveluyrittäjyyttä hankkeessa ( ). Hankkeen aikana on tehty Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuen soveltamisohje, toimintapisteen-, sosiaalipalvelujen- ja kotipalvelun omavalvontasuunnitelmat ja Omaishoidon tuki Pelkosenniemen kunnassa sekä koulutettu kaksi perhehoitajaa ja 1 on kiinnostunut. Hankkeen kuntarahaosuus on ,00, josta Pelkosenniemen kunnan osuus on 313,08. Kjoht: Kunnanhallitus päättää osallistua Ikäihmisten Perhehoitoa Pohjoiseen-hankkeeseen. Päätös: Annika Kostamo jääväsi itsensä esteellisenä (hallintolaki 28.1, palvelussuhdejäävi, Pohjoisimman Lapin Leaderin kehittämispäällikkö) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ote: Pohjoisimman Lapin Leader ry Sosiaalitoimi Antti Oikarinen toimi puheenjohtajana asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan. Kunnanhallitus hyväksyi vt. kunnanjohtajan esityksen yksimielisesti. Liitteet Liite 14 IKÄIHMISTEN PERHEHOITOA POHJOISEEN -HANKE Liite 15 KOTIPALVELUN OMAVALVONTASUUNNITELMA Liite 16 OMAISHOIDON TUKI Liite 17 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Liite 18 TOIMINTAPISTEEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Liite 19 TÄYDENTÄVÄ JA EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI

27 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus VALPAS 2 HANKE (NUORTEN JA NUORTEN AIKUISTEN MATALAN KYNNYKSEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN) Khall Toteuttajat: Päätoteuttaja Nuorten Ystävät ry, kumppanina 4-6 pohjoissuomalaista kuntaa ja 1-3 sairaanhoitopiiriä Kesto: Tiivistelmä Nuorten ystävät on toteuttanut vuosina hyvällä menestyksellä VALPAS-hanketta (S20735), joka avulla on luotu matalan kynnyksen toimintamalleja valmennuspajamallia soveltaen haja-asutusalueen pieniin kumppanikuntiin (Kemijärvi, Muhos, Utajärvi ja Pudasjärvi) kaikista vaikeimmassa asemassa oleville vuotiaille kuntalaisille. Hankkeessa on kehitetty toimintamalleja kuntien tarpeista lähtien niin päihteiden ongelmakäyttäjille, mielenterveyskuntoutujille kuin muista syistä syrjäytyneille. Hankkeessa onnistuttiin tavoittamaan kaikista haastavimmassa tilanteessa olevia ja kehittämään yhdessä heidän kanssa palveluita siten, että heidän pääsy tarvitsemaansa hoitoon, kuntoutukseen tai palveluun sekä siellä pysyminen on mahdollistunut. VALPAS 2-hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteet ovat työn luonteesta johtuen kaksitasoiset. Ensimmäiset tavoitteet ovat kuntatasoiset (1-3) tavoitteet: Tavoite 1. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja nuorten aikuisten tavoittaminen Tavoite 2. Matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen yhdessä vaikeimmassa asemassa olevien nuorten ja nuorten aikuisten kanssa Tavoite 3. Nuorten ja nuorten aikuisten osallisuus, elämänhallinta ja työelämävalmiudet vahvistuvat sosiaalisen kuntoutuksen avulla Tavoitteet 4 ja 5 ovat sairaanhoitopiiritasoiset tavoitteet: Tavoite 4. Kuntien ja sairaanhoitopiirien välisen yhteistyön tiivis-täminen erityisesti kumppanikunnissa asuvien paljon palveluita tarvitsevien nuorten ja nuorten aikuisten päihde- ja mielenterveyspalveluissa Tavoite 5. Sairaanhoitopiirin ja kuntien palveluiden kehittäminen

28 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus yhteiskehittäjyysmallilla Hankkeen varsinaiset kohderyhmät: Hankkeen kohderyhmänä on työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat pohjoissuomalaiset nuoret (15-28 v) ja nuoret aikuiset (29-40 v), jotka ovat vaikeimmassa työmarkkina-asemassa sekä vaarassa tipahtaa palvelujen ulkopuolelle. Heidän elämäänsä vaikeuttavat kasaantuneet, päällekkäiset ongelmat kuten mielenterveys- ja päihdeongelmat, sosiaaliset ongelmat, yksinäisyys, rikostausta, oppimisvaikeudet, keskeytyneet- tai keskeytymisuhan alla olevat opinnot ja tukiverkoston vähäisyys. Myös pitkäaikaisesti pelkästään toimeentulotuen varassa olevat nuoret ja nuoret aikuiset ovat hankkeen kohderyhmää. Henkilöstöresurssit: Hankkeeseen palkataan 7 työntekijää, jotka ovat järjestön työntekijöitä. Näistä työntekijöistä 4 työskentelee työkykyvalmentajana hankkeessa mukana olevissa kunnissa konkreettista kehittämis- ja asiakastyötä tehden. Projektipäällikkö vastaa hankkeen joh-tamisesta ja erityisesti asiakastyön proses-seista. Projektikoordinaattori vastaa erityisesti rakenteisiin kohdis-tuvasta työstä ja yhteiskehittäjyysmallin rakentamisesta. Hankkeen hallinnointi toteutetaan Rovaniemellä ja Oulussa, missä työskentelevät hankkeen kokoai-kainen projektipäällikkö ja projektikoodinaattori sekä osa-aikainen hankeassistentti (50 %). Rahoitus: Hankkeen kustannusarvio on noin vuodessa, josta ESR-rahoitusosuus on maksimissaan 80 %. Muu rahoitus jakautuu sen mukaan, kuinka monta kumppania hankkeeseen saadaan. Kuntien rahoitusosuus on noin /kunta vuositasolla (kunnissa kokoaikainen työntekijä). Osallistuvien sairaanhoitopiirien kesken jaettava vuosikus-tannus on noin Hankkeen talousarvio tarkentuu kumppanien lukumäärän varmistuttua. Kjoht: Päätös: Kunnahallitus päättää, että Valpas 2 -hankkeeseen ei lähdetä mukaan. Kunnanhallitus hyväksyi vt. kunnanjohtajan esityksen yksimielisesti. Ote: Nuorten Ystävät ry Sivistystoimi Liitteet Liite 20 VALPAS 2 -HANKE Liite 21 VALPAS2_KUNNAT_SAIRAANHOITOPIIRIT

29 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus KUNNANVALTUUUSTON KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Khall Vt. kjoht: Kunnanvaltuuston kokouksen pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville Pelkosenniemen kunnassa yleisessä tietoverkossa ja päätökset ovat lainvoimaisia. Kunnanhallitus toteaa, että päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä ja kunnanvaltuuston toimivallan puitteissa ja kun ne eivät ole muutenkaan lainvastaisia, eivätkä loukkaa kenenkään oikeutta, päättää kunnanhallitus panna kunnanvaltuuston päätökset täytäntöön. Päätökset: 85 Elinkeinostrategia vuosille Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 87 Itä-Lapin kuntayhtymän talousarvio v Itä-Lapin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma Kunnanjohtaja viran täyttäminen 90 Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän vuodeosaston sairaansijojen vähentäminen 91 Eroanomukset Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän luottamustoimista Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi vt. kunnanjohtajan esityksen yksimielisesti.

30 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus ILMOITUSASIAT Khall PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJAT es 1. Hyvinvointilautakunnan pöytäkirja 1/2019, VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Nähtävillä netissä julkaisupäivästä lukien 22 pv:n ajan Vt.kunnanjohtaja Teknisen johtajan viransijaisuus Rakennustarkastaja / vs. tekninen johtaja Työsopimus 3 kk (kunnanhallitukselle tiedoksi) 4. HANKINTAPÄIVÄT TAMPEREELLA Kutsu Lähetetty sähköpostilla kokouksen osanottajille LAPIN LIITTO 5. SOTE -tietojohtamisen kokonaisuus sekä STM:n TOIVO-hankkeen toimeenpano Lapissa Lähetetty sähköpostilla kokouksen osanottajille METSÄHALLITUS 6. Rengastus- ja liikkumislupa Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla Lapissa Kaikki ilmoitusasiat tuodaan nähtäville kokoustilaan 30 min. ennen kokousta. Kjoht: Päätös: Merkitään tiedoksi. Kunnanhallitus merkitsi tiedoksi.

31 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus MUUT ASIAT Khall Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18:26.

32 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunta PELKOSENNIEMI OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Hallitus Kokouspäivämäärä KUNNANHALLITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavasta päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät , 50, 51, 54, 58, 59, 63, 64, 65 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät Hallintolainkäyttölain / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika postitse tai sähköisesti. Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite, postiosoite ja sähköpostiosoite PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUS Sodankyläntie 1 A PELKOSENNIEMI kirjaamo@pelkosenniemi.fi Pykälät 52, 53, 55, 56, 57, 60, 61, 62, Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyytta tai eheyttä ole syytä epäillä.

33 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella.myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksen johdosta annetun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käynti- ja postiosoite Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Isokatu 4; OULU Postiosoite: PL 189, OULU Fax: Puh (vaihde) Virka-aika: klo Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälä Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postitusosoite Pykälät Valitusaika Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjan on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköposti. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Isokatu 4; OULU Postiosoite: PL 189, OULU Fax: Sähköposti:pohjois-suomi.hao@oikeus.fi Puh (vaihde) Virka-aika: klo Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Valitusasiakirjat on toimitettava 1): nimi, osoite ja postiosoite

34 PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Lisätietoja Tuomioistuinmaksulain ( /1455) 2 :ssä säädettyjä oikeudenkäyntimaksuja on tarkistettu oikeusministeriön asetuksella ( /1383), joka tuli voimaan Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on alkaen vireille tulevissa asioissa 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei tuomioistuinmaksulain 9 :n nojalla peritä. Maksua ei myöskään peritä tuomioistuinmaksulain 5.ssä erikseen säädetyissä asioissa eikä saman pykälän 15- kohdan perusteella myöskään asioissa, joiden käsittely tuomioistuimessa on muualla laissa säädetty maksuttomaksi. Maksuvelvollinen on tuomioistuinmaksulain 6 :n nojalla vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/ valitusosoitus liitetään pöytäkirjaotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan