KILPAVENEILY 1/10. Mukana menossa mm: Sami Pennanen, Sammy Pajalin, MSSA, Roni Salminen ym

Transkriptio

1 KILPAVENEILY 1/10 Mukana menossa mm: Sami Pennanen, Sammy Pajalin, MSSA, Roni Salminen ym

2 Kohti kesää 2010 Tuleva kesä tuntuu olevan vielä kovin kaukana, kun pakkanen paukkuu nurkissa. Kuitenkin aika kuluu niin nopeasti, ettemme huomaakaan kun jo kevät tulee. Mitä tekevät kilpaveneilijät taustajoukkoineen talviaikaan? Team Lehtonen on vuodenvaihteeseen asti ollut tekemättä oikeastaan mitään veneilyn eteen, mutta ensi viikonlopun moottorimessut painavat päälle ja SJ-15 vene pitäisi saada sitä varten puunattua edustuskuntoon. Myös sponsoreiden kanssa neuvotteluja on jo tehty talven mittaan ja messujen jälkeen pitää venettä ruveta tosissaan saamaan kisakuntoon. Kausi 2010 näyttää erityisen hyvältä ratavenekisojen määrän suhteen, niitä on alustavan kilpailukalenterin mukaan tulossa peräti 7 kpl, kiitos tästä veneseurojen aktiivisille henkilöille. Ensimmäiset kisat järjestetään SVEL:n kilpailukalenterin mukaan Tammelassa, siihen on siis noin neljä ja puoli kuukautta. Ennen ensimmäisiä kilpailuja veneen on oltava kunnossa ja kilpailukykyinen ja testejä ja harjoituksia on ehdittävä tekemään. Teamin kuljettajana kaudella 2010 toimii Tuukka ja viime kauden SM hopean myötä tavoite on olla paras junnukuski. Eipä tule olemaan ihan helppoa. Luokassa jatkavat viime kauden Suomen mestari Kalle Viippo ja vain pisteellä Tuukalle viime kaudella hävinnyt Riku Virtanen. Varmasti myös muiden viime kaudella ajaneiden kuskien tavoitteena on päästä palkintopallille. Team Lehtosen viime kaudesta sen verran, että kauden kahdessa ensimmäisessä kilpailussa Tuukan sijoitus oli neljäs. Tämän jälkeen toive minkään värisestä mitalista oli jo melkein haudattu, mutta uuden veneen hankinta kesken kauden tuotti tulosta ja kolmansissa kisoissa Kuusankoskella Tuukan sijoitus oli toinen. Parhaalla mahdollisella tavalla mennyt loppukausi toi sitten hopean. Hopea ratkesi vasta viimeisen kisan viimeisessä erässä, jossa Tuukka lähti ajamaan pronssista. Turhien paineiden välttämiseksi Tuukalle ei hopean mahdollisuudesta edes kerrottu ja niin SM-sijoitus tuli kuskille itselleen yllätyksenä. Yhtenä hyvänä asiana kilpaveneilyssä pidän sitä, että jokainen on radalla omillaan, tulos on juuri se missä järjestyksessä maaliin tullaan eikä kenenkään henkilökohtaisilla mielipiteillä kuljettajista ole merkitystä. Tietysti sääntöjä tulee noudattaa ja niiden valvominen asettaa välillä haasteita kilpailujen toimihenkilöille, mutta uskon että tulevalla kaudella mennään reilulla meiningillä ja pidetään huolta siitä että paras ja nopein voittaa. Pettymyksiä tulee syystä tai toisesta aina ja niistä on päästävä yli, tämä kuitenkin kasvattaa nuoria kuskeja selviytymään myös muista elämän pettymyksistä. Kilpaveneily 1/2010 Viides vuosikerta Julkaisija: Dragon Boat Racing Team Ry Jan-Erik Hägglund puh Mainosmyynti: Lähettiympyrä Oy Päätoimittaja: Jan-Erik Hägglund Toimituskunta: Jan-Erik Hägglund Jyrki Perokorpi Ulkoasu ja taitto: Jari Nenonen Painopaikka: Skandinavia Offset Oy, Porvoo 2010 Ilmestyy 2 kertaa vuodessa Kilpaveneily-lehti postitetaan Suomen Veneilyliiton toimesta lisenssin haltijoille. Painos: 2000 kpl Kannen kuvat: Ylhäällä: Viktor Jansson/Cristopher Järleby, V 50 Kuva: Jussi Alanko Alhaalla: Jyrki Perokorpi/Teemu Koskelainen Kuva: Jussi Valtonen Pieni kuva 1: Kalle Vippo SM1./-09 Pieni kuva 2: Rony Mangerud, Norja. Ski Lite/1.North European Cup 2009 Kuvat: Jukka Haapiainen Tätä kirjoittaessa alkaa jo odottaa tulevan kesän kisaviikonloppuja leireineen ja ystäviksi muuttuneine kilpakumppaneineen! Rannalla nähdään! Lehtonen 2 KILPAVENEILY

3 # 94 Lars-Johan Lundmark, viimeinen vuosi GT 15 luokassa Talvi on jo edennyt hyvää vauhtia kohti kevättä ja on saatu päätettyä mitä ensi kesänä ajetaan. GT 15 luokassa ajetaan kaikki arvokisat ja siihen panostetaan koko perheen voimin. Matkakulut saadaan alas tulevana kesänä kun GT 15 luokan MM-kisat ajetaan Hirvensalmella ja voidaan käyttää nämä rahat vauhdin hakemiseen. Vauhdin nälkä on kuitenkin kasvanut ja arvokisojen välissä olisi tarkoitus harjoitella GT 30 luokkaa varten johon on jo hankittu Tohatsu 30 nelitahtimoottori. GT 30 on näyttävä luokka sekä hiljainen melun suhteen. Luokassa nopeus lähenee viittäkymmentä solmua mikä on aika lähellä T400 luokan vauhtia, jossa kuitenkin joutuu huomattavasti enemmän ruuvaamaan. Ehkä ehdimme jopa jonkun T400 kisan vielä loppukesästä ajaa jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Töitä on kuitenkin taas paljon edessä ennenkuin päästään radalle, mutta se on paras palkinto kun kaikki toimii ja vene on hyvä ajaa. Toivomus olisi että Hirvensalmelle tulisi enemmän suomalaisia ajajia GT 15 luokkaan kun kerran saadaan vielä suomessakin ajaa arvokisaa. Kaikilla SJ 15 luokan ajajilla on moottorit ja vanhoja edullisia T 400 luokan veneitä löytyy vaikka kuinka paljon kun vain uskaltaa kysyä seuroilta, kilpailijoilta tai vaikka netistä. Potkureitakin löytyy vapailla markkinoilla riittävästi jotta pääsee alkuun. Tähän järjestelmään mielestäni on pohjoismaissa onnistuttu hyvin, että voi samalla veneellä ajaa monta eri luokka niin kuin mekin teemme. Lars-Johan on ajannut samaa venettä sitten 2006 jolloin hän ajoi JT 250 luokkaa, sitten GT 15 ja nyt siirrytään GT 30 luokkaan. Samalla veneellä on Milla Suomi ajannut T400 luokkaa sekä hänen jälkeen Jan Lundmark, T400S ja T400 luokkaa monta vuotta. Jospa saisimme näillä nelitahtisilla, hiljaisilla moottoreilla enemmän harjoittelumahdollisuuksia vesistöillä kun luokkia kuitenkin syntyy enemmän joka vuosi. Tällä hetkellä ajetaan GT 15, GT 30 ja Formel Four luokkaa nelitahtimoottoreilla. Formel Four luokkaa ajetaan 60 hv moottorilla ja katamaraaniveneellä ympäri europpaa arvokisoja myöten. Lisää tukijoita toivoen sekä vaudikasta kesää odotellen TBR Boat Racing Team, Dick Lundmark. Kuvat: Offshoreracing.se, Dick Lundmark Kuulokojeet ja apuvälineet Widex Akus k Oy Uusi porvoon e Västerskog Puh KILPAVENEILY

4 Vedestä kaikki irti. Vesijetit mielletään meluisiksi ja häiritseviksi vesikulkuneuvoiksi, mutta nykyään tuo tiukassa istuva mielikuva ei todellakaan pidä paikkaansa. Tuotekehitys on tehnyt tehtävänsä ja nopeuteensa nähden uudet nelitahtiset super-jetitkään eivät metelöi edes normaalin nelitahtisen perheveneen tasolla! Tässä artikkelissa paneudutaan kuitenkin aitoon kilpajettiin, joka edustaa siinäkin sitä kireintä luokkaa. Miltä tuntuisi käskyttää laitetta, joka painaa alle 300Kg ja voimaa olisi käytettävissä liki 550Hp? Kiihtyvyys ,5 sekuntia ja kaarteissa G-voimat kiskovat kuljettajaa irti kyydistä 6,2G.n tasolla! Tällaisilla jeteillä kilpaillaan maailman huipulla. Syvennymme nyt Suomen Mestarin Sammy Pajaliniin ja hänen kilpailukalustoon. Helsinkiläinen Open luokan pioneeri Sammy Pajalin aloitti kilpailemisen vesijeteillä lähes sattuman oikusta vuonna Sattumalta sikäli, että vuonna 2003 hän oli muuten vaan käymässä Kaivopuiston rannassa samaan aikaan ajetun vesijettien avomerikilpailun kanssa. Touhua katsellessaan oli syntynyt päätös alkaa kilpailemaan moisilla ajamaan ainoastaan Endurance kilpailuja, sillä niihin sillä sai osallistua ja ajaa kaksi tuntia kilpaa kokemuksen kartuttamiseksi. Ensimmäinen kilpailukausi käsitti myös yhden avomerikilpailun, joka tosin päättyi keskeytykseen. Elämänsä ensimmäinen kilpailu Mäntässä, on jättänyt Pajalinille lähtemättömän muiston varikon yhteishengestä. Jo harjoituksissa jetin impelleriin imeytyi kivi rikkoen sen muodottomaksi! Tilanteen valjettua muutamalle kanssakilpailijalle käskivät he kiskoa jetin kuiville ja samalla he olivat ryömimässä sen alla tarkastellen vaurioita. Pajalin oli hämmästynyt miesten avuliaisuudesta ja innosta saada uusi kilpailija takaisin viivalle. Putkipihdein vääntelemällä impelleri saatiin sen verran muotoonsa, että kisaaminen saattoi jatkua! Tuolloin ei vielä saanut ajaa Endurance- luokassa kilpailua yksin, joten Pajalin pyysi tuota apuun rientänyttä Pancho Marjakia tiimiinsä. Kauden lopussa parilla oli saldona Endurance-luokan pronssi, vaikka yksi osakilpailu jäi ajamatta. Vauhdin nälkä kasvoi ja jo seuraavalle kaudelle oli alla Open- luokkaan viritetty Sea-doo. Samalla Pajalin oli Lähdön merkitys kilpailussa on aina huomattava -myös vesijeteissä. Ohittaminen syheröisellä radalla toisen vanavedessä on todella haastavaa. 35-vuotias Sammy Pajalin ihastui jetteihin sattumalta eikä ole lajivalintaansa katunut. Uutena haasteena lajin tiimoilta on Suomen JetSport Liiton puheenjohtajuus. Lisää haasteita oli haettava muista pohjoismaista kaudella Ruotsissa ja Norjassa kilpailtiin tuolloin jo Open- luokan jeteillä. Sinne siis kilpailemaan ja kauden loppusaldoksi pisteiden todettiin oikeuttavan PM- kultaan. Kotimaassa tuloksena oli Endurance mestaruus yksin kilpaillen toistui sama Pohjoismaiden ja Suomen Mestaruuden suhteen. Bonuksena vielä Norjan mestaruus Open luokassa. Pajalinin yksin ajaminen muuttui Suomen Endurancessa joukkueajoksi, jossa olivat mukana myös Kim Torckell ja Niko Lilja. Tuloksena Team 88 pokkasi Suomen mestaruuden. Kausi 2009 toi muutoksen myös Suomen kilpailemiseen. Nyt mukaan hyväksyttiin myös Open-luokka, joka mahdollisti ajamisen myös normaalissa 12-kierroksen ratakissa. Tilaisus käytettiin hyväksi ja viimekaudelta palkintokaapissa on Runaboat/ Open SM-kulta Slalomista ja Endurancesta lisäksi North European Runaboat Open mestaruus. laitteilla seuraavana kesänä. Eikä aikaakaan, kun mies marssi jettimyymälään ja hommasi kilpailukykyisen Sea-Doo RXP.n, aloittaen kilpailemisen kuten oli päättänyt. Ahdettu nelitahtinen RXP oli tuolloin niin uusi asia jettimarkkinoilla, ettei sille löytynyt Suomesta kilpailuluokkaa kaudella -04. Näin Pajalin keskittyi 4 KILPAVENEILY tehnyt ehdotuksen liitolle, joka sallisi Endurance-luokassa yksinkilpailemisen. Ehdotus hyväksyttiin ja Pajalin kilpaili kisoissa team lonely rider nimellä urakoiden yksin koko kaksituntisen kilpailun. Urakointi tuotti tulosta, sillä kaudella 2005 uurastus palkittiin SM-hopealla. Kausi -06 sujui edellistä paremmin, sillä kauden päätteeksi kaulassa riippui Endurance- luokan kulta. Pohjoismainen taso 2009 oli tiedossa, mutta miten kovaa maailman huipulla ajetaan? Parhaiten sen sai selville Thaimaan Pattayalla ajettavassa Jet Ski King s World Cup GP.ssä. Jetit matkasivat sinne syksyn aikana laivarahtina ja itse kilpailu ajettiin joulukuun alussa. Kilpailijoita osallistui kaikkiaan 35:stä eri kansallisuudesta. Mukana maailman kaikki huippu kuljettajat ja tehdastiimit. Palkintorahaakin jaossa muhkeat US dollaria. Suomesta kilpailussa oli mukana myös Runabout Stock luokassa kilpaileva Henri Vainio. Hänen vauhtinsa riitti Novice stock luokan kuudenteen sijaan. Pajalin sijoittui Runabout Pro Open luokan 15. sijaan. Runabout Pro-AM Open luokan sijoitus oli 11. Maailman kärkeen ei vauhti aivan vielä riitä, mutta arvokasta kokemusta kui-

5 tenkin karttui ja alkavalle kaudelle on jo hankittu lisää kalustoa kilpailemista varten. Pajalin nähdään ensi kesänä sekä Open että Stock luokissa lähtöritsan takana. Millainen sitten on kyseinen Open-luokan jetti kilpailuvireessään? Säännöt sanelevat joitakin kohtia virittämisessä, mutta turvallisuus on päällimmäisenä myös tällöin. Itse runkoa saa keventää ja muuttaa, mutta kansiosan on oltava alkuperäisen muotoinen. Pohjaa, satulaa, ohjausta, moottoria sekä sen oheislaitteita saa muuttaa melko vapaasti. Polttoaine linjat, ja yleensä turvallisuuteen vaikuttavat tekijät on säilytettävä alkuperäisessä muodossaan. Pajalinin nykyinen kilpalaite on pohjastaan aivan vakio, sillä edelliskaudella käytössä ollut hiilikuituinen pohjaosa todettiin liian vaativaksi ajettavaksi Suomen radoilla. Oman vaikeutensa hallittavuuteen tuo Pajalinin fyysinen pituus, joka nostaa yhdistelmän painopisteen varsin korkealle. Kaikki siis vaikuttaa kaikkeen. Moottori on lohkoltaan ja männiltään täysin vakio, mutta sylinterikansi on avarrettu ja venttiilit vaihdettu titaanisiin. Ahdin on siis mekaaninen, joka saa käyttövoimansa suoraan kampiakselilta. Ahdin on saanut myös sisuksiinsa C- kit sarjan. Myös pakopuoli on kokenut avarruksen äänenvaimentimen osalta. Kipinä -osasto on täysin ohjelmoitavissa ja Rotaxin valmistama. Veden ottokohtaa rungossa on siirretty taaksepäin parantamaan vedensaantia turbiinille. Vedenoton pysyminen veden alla on kaiken suurin haaste vesijetissä, sillä jokainen vedestä irtoaminen verottaa huippunopeutta ja kiihtyvyyttä. Nozzlen eli vesisuuttimen asentoa ylös alas säätö toimii trimminä, jota käytetään aktiivisesti kilpailun aikana. Open- luokan tehdas-jeteissä käytetään myös paineilmalla hallittavia trimmi- tasoja tehostamaan kääntyvyyttä poijulla. Istun on valmistettu hiilikuidusta painon säästämiseksi ja kestävyyden lisäämiseksi. Istuin on varsin kovalla rasituksella ratakisoissa, joka käytännössä ottaa vastaan kaarteissa esiintyvät sivuttaisvoimat. Istuin on päällystetty erityisellä pinnoitteella, joka ei muutu liukkaaksi veden vaikutuksesta. Samaa pinnoitetta käytetään myös astinlaudoilla jalkaotteen säilyttämiseksi. Ohjaustanko on vaihdettu myös vahvempaan ja kuljettajan ajo-asentoon sopivammaksi niin sanottuun -trial mallin. Jeteissä yleensä vakiona oleva peukalokaasu on vaihdettu sormella käytettäväksi. Tämä siksi, että ote säilyy parempana ohjaustangossa. Kilpailukausihan on tunnetusti Suomessa lyhyt, mutta intensiivinen. Edes heinäkuulle ajoitettu kilpailu ei takaa lämmintä säätä saatikka vettä heinäkuussa lämpötila SM-kilpailussa oli Tehokas Open-luokan vesijetti on kuljettajalleen haastava käskettävä kil- +8 astetta! Harjoitellessaan keväällä ja syksyllä Pajalin käytää apunaan ajopuvun Puh. alla myös sähköllä lämpiävää 360 liiviä. pailussa ja tarjoaa näyttävää katsottavaa yleisölle. Keväällä meriveden lämpötila saattaa Sea-Doo RXP-X olla Mannerheiminkatu vain +5 astetta. 3, Luokka: Porvoo Runabout Open Moottori: Rotax Mitä kaikki maksaa ja millaisella Iskutilavuus:1500cm budjetilla kotimaassa kauden ajaa? 4-tahti Mekaanisesti ahdettu, Itse jetin osuudeksi Pajalin arvioi tällä välijäähdytin hetkellä Hartik Euroa. Hiilikuidusta valmistetun Open luokan Vesiturbiini: Rotax Racing, Teho: 340Hp Sails tehdaskopion hinta on tietämillä ajovalmiina. Kotimaan kilpailut Runko: Vakio impelleri radan mukaan. verottavat kausibudjettia noin 1500 Paino: 320Kg verran ja lisäksi on laskettava harjoittelun ja varaosien tuomat Krabbvägen kustannukset. Lisätietoa 2 Raputie löytyy Jetti Liiton kotisivuilta: Open -luokan kilpailukausi maksaa kokonaisuudessaan noin Stock Teksti ja kuvat: Jukka Haapiainen eli vakioluokassa kilpaileminen, josta on hyvä kilpa-jetteily Tel. aloittaa, kustannukset ovat vain murto-osa näistä ja 903 Fax laitteen ostamisen jälkeen kulut jäävät lähinnä polttoaine ja matkakulujen tasolle. Tällä hetkellä myynnissä olevista laitteista useat ovat jo valmiiksi kilpailukykyisiä vakioluokassa eikä niiden virittämiseen tarvitse käyttää aikaa tai rahaa ITÄSALMI - ÖSTERSUNDOM SM 1 & 2 OFFSHORE Harjavalta Kalkkiranta, Sipoo SM 3 & 4 Harjavalta SM 5 & 6 Keurusselkä SM1 Endurance twister.marine@pp.inet.fi SM2 Endurance SM3 Endurance PM Harjavalta PM+SM Slalom Harjavalta 5 KILPAVENEILY

6 Kalkkirannan Offshore kisassa V 150-luokan PM Kalkkirannan Kievari Race on jo vakiinnuttanut paikkansa Offshore kisapaikkana. Kim Sjödahl/ Juha Honkanen Aero 18/Tohatsu 90 Porvoon Moottorivenekerho (PoMo) järjestää taas tänä vuonna offshore kilpailut Sipoon Kalkkirannassa. Kilpailu on Pohjoismainen Mestaruuskilpailu luokassa V 150 ja Nordic Cup osakilpailu, sekä monessa muussa offshore luokassa SM-osakilpailu. Uutuutena ajetaan myös Offshore Jeteillä johon osallistuu myös kilpailijoita Ruotsista. Muita uusia luokkia tänä vuonna ovat V 50, W 150 ja V 300. Näistä Suomalaisia venekuntia nähtäneen V 50 ja V 300 luokissa. Vanhat perinteelliset luokat ovat off 3/1,3 l, off 3/2 l ja jokamiesluokat. Koko maan parhaimmisto odotetaan Kalkkirantaan, sekä myös Ruotsista on tulossa mukaan kilpailijoita, ainakin luokkiin V 150 ja W 150. Tänä vuonna odotetaan kilpailijamäärän nousevan 30:en venekuntaan sekä saman verran Jettejä. SM-luokista V 150, 3B ja 3C, tullaan näkemään monta uutta kalustoa, varsinkin luokassa V 150, johon on tulossa peräti venekuntaa! V 50 luokkaan odotetaan saavan myös SM-arvoa. SM-arvo myönnetään tähän luokkaan, jos jossain kesän kisoissa osallistuu vähintään 3 venekuntaa. Samoin SM odotukset ovat suuret myös V 300 luokassa. Jaije Hägglund/ A-P Anttila Frode 21/Mercury 150 Kilpailun johtajana toimii Timo Suomi, turvapäällikkönä Oscar Wiik, kilpailusihteerinä Ville Lampinen, tiedotuspäällikkönä Olli Lampinen ja turvakouluttajana Bengt Nyholm. Tiedotusvälineiden edustajille asetetaan käyttöön lehdistövene. Rata kulkee Kalkkirannasta etelään. Yhden ratakierroksen pituus on n.13 merimailia ja rata kierretään 4 kertaa joten reitin kokonaispituus on 53 merimailia. Ohjaajan lisäksi offshore-veneissä on navigaattori kun taas Jeteissä kuski on yksin. Yleisöllä on hyvät mahdollisuudet seurata kilpailua rannasta käsin. Rata kulkee hyvin lähellä Kalkkirannan sataman aallonmurtajaa jolta voi läheltä seurata kilpailua. Yleisölle jaetaan ilmainen kilpailuluettelo mistä käy ilmi kilpailijat ja veneiden kilpanumerot. Palkintojenjaon jälkeen on iltajuhla Kalkkirannan Kievarissa missä on elävää musiikkia. Porvoon Moottorivenekerhosta on mukana kilpailuissa useita venekuntia. Luokassa V 150: Rolf Hägglund / Tom Vuorihovi, Mikael Katajainen / Mikko Simola, Dennis Westerholm/ Jan Willamo, Niilo Seliö/ Aki Paulin sekä Axel Blomqvist / Juha Lehtonen. Luokassa Off 3/1,3 l: Jyrki Perokorpi / Ari-Pekka Anttila ja Seppo Reinikainen / Juha Pirhonen. Luokassa V 300: Jaije Hägglund / Niklas Sundberg. Luokassa V 50: Tobias Nevalainen. Jokamiesluokassa: Christer Leskinen / Mats Juslin, Paul Olin, Niklas Hallgren. Odotettavissa on jännittävä kilpailu. Järjestäjät toivottavat kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi Kalkkirannan kilpailuun missä maan parhaat offshore kilpakuskit ottavat mittaa toisistaan. Kilpailujärjestelyt, jotka ovat hyvin mittavat ovat jo aloitettu viime vuoden puolella. Järjestelytoimikunnan vetäjänä toimii tuttuun tapaan Jaije Hägglund. Kilpailun läpiviemiseen tarvitaan 130 järjestäjää. Mittavat turvajärjestelyt vaativat suuren määrän henkilöitä. Radan varteen on sijoitettu suurempi määrä turvaveneitä. Paikan päällä on myös oltava ensiapuryhmä, ambulanssi ja palokunta. Kilpailun järjestämiselle tarvitaan useita eri lupia viranomaisilta ja Suomen Veneilyliitolta. 6 KILPAVENEILY Rolf Hägglund/ Tom Vuorihovi Tintorera 20/Mercury 150

7 V 300 säännöt ovat vastaavat kuin V 150 luokan, mutta V 300 luokassa saa ajaa myös niin sanotuilla siipi- ja porrasveneillä. Luokka tunnus on X. Max teho Perämoottorit Max teho Sisäperä-moottorit Min Pituus Min Paino 200 hv 225 hv 6,30 m 860 kg 225 hv 250 hv 6,50 m 980 kg 250 hv 275 hv 6,70 m 1100 kg 275 hv 300 hv 6,90 m 1225 kg 300 hv 325 hv 7,10 m 1350 kg Lisätietoja V-luokista, saa V-luokkien vastaavalta, Jaije Hägglund, jaije.hagglund(at)rokki.net Teksti: Jaije Hägglund & Olli Lampinen Kuvat: Tom Hätinen Conny Hertz/ Tony Petterson Frode 21/Mercury 200 V 300 säännöt ovat vastaavat kuin V 150 luokan, mutta V 300 luokassa saa ajaa myös niin sanotuilla siipi- ja porrasveneillä. Luokka tunnus on X. Lisätietoja V-luokista, saa V-luokkien vastaavalta, Jaije Hägglund, jaije. hagglund(at)rokki.net Teksti: Jaije Hägglund & Olli Lampinen Kuvat: Tom Hätinen, Jussi Valtonen, Jussi Alanko, Ari Nurminen KaMK - Race 2010 Viime kesänä 2009 Kabböle Motorbåtsklubb teki paluun ja asetti kääntöpoijut paikoilleen pitkän tauon jälkeen, ja nyt kyläkilpailu toimintaan on luvassa jatkoa. Nimittäin seuraava kyläkisa järjestetään lauantaina Kilpailu ajetaan Kabbölen selällä ja kilpailu ilmoituksia aletaan ottamaan vastaan klo Kilpa-luokkiin on todennäköisesti luvassa pieniä muutoksia, mutta suosituimmat luokat pysyvät. - En tiedä miksi, mutta esim. fiskari luokassa ei ollut yhtäkään osallistujaa. Onneksi tilanteen pelasti Fanny Speedfiskari joka piti yleisölle pienen näytös ajon. Samoin perinteinen soutukilpailu, hyvin vähän osallistujia. Huono keli vaikutti myös suuresti näiden luokkien huonoon menestykseen, ja soutuun eteenkin se, että rannalla oli liian selvinpäin olevaa porukkaa. Jos nämä luokat tippuvat pois, niin korvaamme ne hyvin todennäköisesti jollain toisella luokalla. Vielä on myös pieni epäselvyys siitä että onko kilpa-rataan tulossa yksi kääntö poiju lisää, joka tekisi radasta täysin erinlaisen. Pyrimme saamaan radan niin tasaväkiseksi että myös hitaimmilla veneillä olisi mahdollisuus nopeampien veneiden ohituksiin. Tarkoittaen, että muutama jyrkempi mutka lisää ja vain yksi todella pitkä suora. Asia josta voi keskustella. Ilmoitamme kaikista uusista tiedoista, ja jos on kysymyksiä sekä mielipiteitä mistä haluaisi keskustella, niin se onnistuu kotisivujemme forumissa www. ka-mk.com. KaMK - race 2009 oli muuten hyvin onnistunut kilpailu. Yleisöä riitti rannalla ja osallistujia oli odotettua enemmän. Kaatosateessa kaiken kruunasi se, että rannalla sai ostaa lämmintä pyttipannua joka piti sekä yleisön että kilpailijat hereillä. Kabböle Marinan kahvilassa puolestaan janoiset löysivät mieleisensä mallaksen ja vieraskirjan. Muutama tunti kilpailujen jälkeen Kabbölen kahvilassa alkoi bändi soittamaan ja ihmiset juhlimaan. Kaikin puolin aivan loistava päivä! Jaije Hägglund, Aero 18/Tohatsu 90 Tulevana kesänä ajetaan entistä parempi kilpailu ja toivomme kaikkien, myös epävarmojen osallistuvan! Jokainen voi osallistua, veneen mallista, kuljettajan koosta/iästä sekä moottorin tehosta riippumatta! Vaikka kelluisit pelastusrenkaan varassa radan läpi, niin pääasia että olit mukana osallistumassa ja että oli hauskaa! Kilpailupaikalla on hyvät veneen lasku sekä nosto mahdollisuudet. PS. Jos haluat olla mukana auttamassa jotta kilpailu toimintamme pysyy aktiivisena, niin liity jäseneksi! Lisätietoja kotisivuiltamme. Tervetuloa Kilpailemaan! Terveisin:Kabböle Motorbåtsklubb rf. puheenjohtaja Axel Blomqvist Kuvat: Tom Hätinen Bertel Åberg Argo 16/Yamaha 70 7 KILPAVENEILY

8 Turningpoint-potkurit Laadukkaat Rascal- ja Hustler-alumiinipotkurit ja Express-teräspotkuri sopivat yleisimpiin perämoottoreihin. Lenco sähkömekaanisilla trimmitasoilla parannat veneen ajo-ominaisuuksia, turvallisuutta ja säästät myös polttoaine kuluissa. *Run Faster * Pull Harder *Handle Better! Veneentekijäntie 1, Helsinki 8 KILPAVENEILY

9 Muistojen Suur-Saimaan ajot Järjestyksessään kolmannet Muisto-jen Suur-Saimaan ajot järjestettiin elokuun ensimmäisenä päivänä gosaimaafun vapaa-ajanmessujen yhteydessä Lappeenrannassa, Saimaa Gardensin matkailu- ja vapaa-ajankeskuksessa. Osallistujia tapahtumaan on tullut vuosivuodelta lisää ja vuonna 2009 ennakkoon oli ilmoittautunut neljäkymmentä venekuntaa. Vuoden 2009 reitti kulki Saimaa Gardensista Puumalaan ja takaisin. Ennakkoon hieman pelättiin, onko reitti liian pitkä ilman välietappeja. Onneksi Suomen kesä tarjosi parastaan ja näin ollen reitti tuntui jopa liian lyhyeltä, eikä kaikilta loppunut bensakaan kesken ;). Tosin muutamia konerikkoja ja muita kalustovaurioita sattui. Ajojen henkeen kuitenkin kuuluu, ettei kaveria jätetä ja kaikki pääsivät onnellisesti perille. Uuden reitin ohella kokeilimme porrastettua lähtöä, jossa veneet oli jaettu kahteen luokkaan, yli ja alle 100 hv, tasaamaan nopeuseroja. Tästä oli se etu, että Puumalaan saavuttiin lähes samanaikaisesti. Tätä osasivat arvostaa niin osallistujat kuin Puumalan satamaan saapunut satapäinen yleisökin. Puumala osoittautuikin loistavaksi etappisatamaksi. Siellä on riittävästi laituripaikkoja, hyvät palvelut ja erityisen lämmin vastaanotto. Olihan se keskeisin paikka alkuperäisille Suur- Saimaan ajoillekin. Puumalan satamassa sekä saapuminen että lähdöt pystytään järjestämään niin, että katsojat näkevät kaikki veneet lähietäisyydeltä täydessä vauhdissa. Niinpä etenkin allekirjoittaneelle, lähtö Puumalasta jäi erityisen lämpimästi mieleen. Koneet ulvoivat, vesi lensi ja koko satama oli mustanaan nopeista veneistä kiinnostuneita katsojia. Takaisin Lappeenrantaan saavuttiin Antti Mälkiän Argocat 15 ja Yamaha 90ss aikataulussa. Laiturilla kaikilla oli hymy herkässä. Olihan yksi kesän kauneimmista päivistä ja mikäs sen mukavampaa kuin viettää se muiden samanhenkisten kanssa veneillen kauniilla ja tyynellä Saimaalla. Perillä osallistujia odotti lämmin sauna ja totuttuun tapaan sponsoroitu ruoka ja juoma jälkipeleineen sekä tällä kertaa olimme järjestäneet kaikille myös vaatimattoman, mutta ilmaisen majoituksen. Muistojen Suur-Saimaan ajot on selvästi vakiinnuttanut paikkansa vauh- Iso kiitos Jukka Karhulle joka hoiti master-veneen tehtäviä yhdessä Antti Laitalan kanssa. Kuvassa Jukan Yamarin 600 big ride. tiveneilyn harrastajien sydämissä. Osallistujamäärä onkin kasvanut vuosi vuodelta ja yhteydenotot meille järjestäjille lisääntyneet huomattavasti. Vuoden 2010 ajojen suunnittelu on käynnissä kuumimmillaan ja niistä tiedotetaan kotivuillamme helmikuun loppuun mennessä. Teksti: Antti Laitala/Blue Lake Race ry Kuvat: Pasi Nuutinen B-11 ja Laila Tupakka. Kuljettajanaan aina lupsakka Sulho Lind 9 KILPAVENEILY

10 Venekilpailun järjestäminen vaatii hyvää, kärsivällistä ja innostunutta talkooporukkaa sekä toimivaa kisapaikkaa. Kilpailuorganisaatiolta (yleensä Suomessa samat henkilöt, jotka myös ovat kisapaikalla) vaaditaan paljon aikaa, lukemattomia puhelinsoittoja, fakseja, sähköposteja, kirjeitä ja lupahakemuksia. Sekä ennen kaikkea intoa tehdä hommaa! Mutta kaikkein tärkeintä kilpailujen järjestämisessä on se, että paikalle saadaan kilpailijoita kaikkiin ilmoitettuihin kilpailuluokkiin - ilman kilpailijoita on turha järjestää kilpailuja! Moottorivenekilpailun järjestäminen Ennen kilpailua Kilpailutapahtuman järjestäminen alkaa yleensä jo hyvissä ajoin edellisenä vuonna, sillä kansallinen kilpailupa tulee anoa Suomessa Nopeuskilpailutoimikunnalta (NKT) marraskuun loppuun mennessä, jotta mahdollisimman kattava kilpailukalenteri olisi valmiina heti alkuvuodesta, ja kilpailijat voisivat suunnitella tulevaa kautta. Myös NKT:n laatimassa sääntökirjassa eli Kansallisissa kilpailumääräyksissä on pykälät kilpailujen järjestämiseksi. Kansainväliset kilpailut (mm. maanosamestaruudet) anotaan vielä aikaisemmin UIM:ltä (lajin kansainvälinen kattojärjestö Union International de Motonautique), ja niiden järjestämisen määrittelee melko tarkasti UIM:n sääntökirja. En osaa sanoa miten muut seurat kilpailutapahtumiensa detaljit ja hienosäädöt tekevät olen lähinnä pyrkinyt kirjoittamaan sen miten meillä Venussa asiat on pyritty tekemään. Lisäksi minulla on omakohtaista kokemusta järjestelytoimikunnan sih- teerin ominaisuudessa yli parin vuosikymmenen ajalta. Aina on pyritty ottamaan opiksi virheistä ja kommelluksista niitähän sattuu, sille ei voi mitään, varsinkin kun Venun kisoja on jo vuodesta 1993 lähtien ulkoistettu melkein ympäri Suomea (Karstula, Lappajärvi, Kuusankoski, Imatra, Kuhmo ja oltiinpa mukana myös avittamassa Hirvensalmea kilpailutoiminnan aikaansaamiseksi). Jo paikalliset viranomaismääräyksetkin poikkeavat toisistaan melko lailla. Jos nyt ajatellaan mennyttä kesää, niin Veneurheilijat teki alustavan päätöksen hakea NKT:n kautta GT 15 -luokan Maailmamestaruuskisoja heti kun UIM:n www-sivuilla oli tieto anottavista arvokilpailuista vuodelle Kevättalvella 2008 tuli UIM:ltä tieto, että GT 15 luokan MM kilpailun järjestämisoikeus on myönnetty Suomelle, ja että tarkempi aika ja paikka tulisi ilmoittaa alkusyksyllä UIM:lle. NKT näytti Venun hakemukselle vihreää valoa. Alkoi puhelinsoittojen, meilien ja kokoontumisten syksy. Piti miettiä kilpailun läpiviemiseksi tarvittavien toimitsijoiden määrä ja heille majoitus kisapaikkakunnalta. Koska meitä järjestäjiä Suomessa ei kovin montaa ole, niin aika moni toimitsijakin ollaan saatu lainaksi vastavuoroisuusperiaatteella muista seuroista, tuntuu ihan siltä, että me kisajärjestäjät ollaan yhtä suurta perhettä. Myös mietittiin kilpailun aikataulua, ajettavia luokkia, alustava kilpailukutsua, rataa ja poijujen määrää jne. eli kaikkia niitä tuhatta ja sataa asiaa, mitkä pitää muistaa. Tässä erittäin suurena apuna ja muistinvirkistyksenä on liiton toimitsijakursseilla jaettu Moottorivenekilpailujen järjestäjän opas. Ja sitten se tärkein eli raha, sillä kisatapahtuman järjestäminen ei ole ilmaista, siihen on hyvä varata euroa, jos on kyse pelkästä kansallisesta kilpailusta mm. liitto laskuttaa turvaveneistä ja kilpailuluvasta useita satasia. Onneksi Venulla Timo Suomi ja Eija Aronniemi Imatran kilpailun lähtölaiturilla vuonna 2008 ja minuutin taulu on ollut hyvä onni yhteistyökumppaneidemme kanssa, he ovat vastanneet aika monesta paikallisesta kuluerästä, sillä kilpailijoiden maksamilla osallistumismaksuilla ei kovin montaa laskua makseta. Ja matkakulut on jokainen toimitsija maksanut meillä pääsääntöisesti omasta pussistaan! Myös odottamattomiin kuluihin tulee varautua! Kilpailupaikka viime kesän arvokilpailuun oli helppo valita, sen verran hyvät ja toimivat suhteet Venulla on Vuoksen Kalastuspuistoon ja sen tirehtööriin Kainulaisen Taistoon. Onhan siellä oltu jo muutaman kerran järjestämässä ratavenekisoja - kesällä 2008 järjestimme siellä mielestämme erittäin onnistuneet EM kisat, sateesta huolimatta. Tuli kehuja oikein UIM:n valvojaltakin hänen mielestään Milla kun oli paras kilpailujohtaja ikinä! Ja kun kilpailun päivämääräkin saatiin sovituksi elokuun puoliväli, niin tieto vaan NKT:n kautta myös UIM: lle. 10 KILPAVENEILY Mitähän radalla tapahtuu? Kuvassa Imatran kilpailun katsastuspäällikkö Seppo Jokelin sekä Jari Lehtonen Edessä oli lopullisen kilpailukutsun laadinta. Vaikka tietokoneella olisi pilvin pimein vanhojen kutsujen pohjia, niin aina jokainen uusi kilpai-

11 Sirpa Susi ja Eija Aronniemi tarkkailevat ajolinjoja lutapahtuma vaatii oman hienosäätönsä: ajettavat luokat, ratojen pituudet (tarkistettava aina viimeisimmistä sääntökirjoista) ja ennen kaikkea kilpailun aikataulu, mikä tulee laatia niin, ettei kalliita nostureita, ambulansseja ja sukeltajia pidetä paikan päällä tyhjän pantteina. Mutta kyllä meidän Milla hommansa osaa mitä tulee aikataulun laadintaan ja myös turvasuunnitelmaan. Eikä ympäristöviranomaisiakaan saa unohtaa, haluavat ns. meluilmoituksen ajoissa. Ja nykyisin päätöksen hinta saattaa olla jopa yli 400 euroa! Koska GT 15 luokan MM kilpailu oli kansainvälinen kilpailutapahtuma, oli siinäkin omat säätönsä: kilpailurata tuli olla virallisesti hyväksytty, Kilpailun turvapäällikkö Timo Suomi ja punainen lippu: kuski vedessä kutsu valmiina määräaikaan mennessä (45 vrk ennen kilpailutapahtumaa), kopiot toimitettuina liittoon, UIM:lle ja kaikille valvojille (sekä UIM:n että SVEL:n), valvojien majoitus varattuna ja lyhin matkareitti katsottuna. Sitten ilmaantuikin todella iso ongelma: juuri kun kilpailukutsu oli valmiina postitettavaksi, ilmoitti Taisto Imatralta, että Lappeenrannan kuninkuusravien vuoksi majoitusta ei löydy kuin ehkä Helsingistä! Hetken aikaa asiaa sulateltiin ja taas kokoonnuttiin kiireellä. Pelastavaksi enkeliksi saatiin Kuhmosta Hotelli Kalevala ja siellä Lea Taina ja Salla Pappila. Kun päiväkin vielä sopi heille (eli ei ollut Kuhmon musiikkijuhlia, ei Kainuun rastiviikko- ja eikä Pitting Pull -traktorinajokisojakaan) niin päätettiin siirtää kisat Kainuuseen. Paikkahan oli meille tuttu jo aiemmilta vuosilta. UIM myös hyväksyi kisatapahtuman siirron Imatralta Kuhmoon. Mutta vaativat uuden ratapiirroksen hyväksyttäväksi, vaikka rata-asian piti olla kunnossa olimmehan olleet Kuhmossa järjestämässä EM kisoja jo vuonna Kun rata oli vielä kerran virallisesti hyväksytty, niin oli viimeisen palaverin aika. Kerrattiin vielä läpi hyväksi osoittautunutta muistilistaa kuka mitä, sovittiin lopullisesta työnjaosta ja postitettiin kutsut. Sitten vaan jäätiin odottelemaan kilpailijoiden ilmoittautumisia mielenkiinnolla, olihan kentällä huhuja, etteivät kaikki kotimaiset kuskit Venun kisoihin halua tulla, oli jotain hampaan kolossa vuoden 2008 Imatran EM kisoista, kuulemma. Harmi, olihan Kuhmossa peräti kahdet SM pisteet saatavilla NKT:n siunauksella oli päätetty, että kumpikin kisapäivä olisi erillinen SM osakilpailu! Ilmoittautumispäivään mennessä GT 15 luokan kuskeja oli ilmoittautunut kovin vähän ja sitten tuli vielä pari peruutusta. Joten kesäloma-aikaan pidettiin lyhyt puhelinkokous (osa porukasta kun oli lomalla eri puolella Suomea) ja päätettiin perua kansainvälinen GT 15 luokan arvokilpailu, eihän olisi ollut mitään järkeä edes ajatella 3 kuskin ajattamista, eikä se sitä paitsi olisi ollut mahdollistakaan. Meili sitten vaan liittoon pyynnöllä ilmoittaa asiasta UIM:lle. Koska tapahtumalle määrätty UIM:n valvoja (Sture Sjöberg) oli lomamatkalla jossain Suomessa eikä hän vastannut puhelimeen, oltiin hieman epävarmoja siitä, että saako hän tiedon peruutuksesta. Kuhmossa häntä ei näkynyt, joten säästyivätpä ainakin valvojan kulut, ainakin tonni siihen olisi euroja mennyt. Kilpailun aikana Tutulla pienellä porukalla sitten kokoonnuttiin Kuhmon Hotelli Kalevalassa pari päivää ennen kilpailutapahtumaa. Lealla oli hommat hanskassa oli tilattu ambulanssit, sukeltajat, järjestysmiehet, mönkijät varikolle, jatko-osa lähtölaituriin. Lähtölaiturin rakentaminen, radan teko, varikkoalueen merkkaus ja kilpailutoimiston sisustaminen sujui monen vuoden rutiinilla. Koko ajan kuitenkin käytiin mielessä läpi muistettavia asioita: toimisiko ajanottolaite, olisiko printtipaperia tarpeeksi, tulisivatko kaikki mukaan lupautuneet toimitsijat paikalle, entä turvaveneet, bensat ja eväät turvaveneisiin, tiedotteet kilpailijoille, vakuutukset jne. Ja ennen kaikkea, millainen olisi kilpailupäivien sää? Vesisateessa on kurja olla laiturilla! Kaikki kuitenkin yleensä sujuu hyvin, mutta pieni hermoileminen tuntuu kuuluvan asiaan. Vaikka muutama kommelluskin sattui, mutta kun aika yleensä kultaa muistot, niin oppiahan niistä taas jälleen kerran tuleviin kisatapahtumiin saatiin. Kuskit ilmoittautuivat ajallaan, ohjaajakokoukset saatiin pidetyiksi, kaikki kilpailuerät ajetuiksi, tulokset lasketuiksi ja palkinnot jaettua - nekin pitää muistaa hommata! Eikä tullut protesteja! Ja loppujen lopuksi oli edessä leirin purkaminen ja kotimatka. Kilpailun jälkeen Kilpailun kaikki viralliset paperit toimitettiin liittoon. Ja meillä järjestäjillä oli kritiikkipalaverin aika. Palautetta pyysimme tällä kertaa myös kuljettajilta ja muutaman lomakkeen ja palautteen saimmekin, mutta odotettua vähemmän. Samalla alkoi myös uuden kilpailukauden suunnitteleminen, vaikka aina joskus keskellä suurinta hässäkkää tulee mieleen, että ei ikinä enää! Mutta taas on alustavia suunnitelmia tehtyinä tulevallekin kaudelle. Veneurheilijat ry Eija Aronniemi Liiton turvavenekuljettaja Sami Laakso ja sukeltaja Kuhmon Lammasjärvellä 11 KILPAVENEILY

12 Hälsningar från Sverige Peter Foppa Forsberg Jag började tävla 1989 i Offshore 550 ( dagens V50 ) endast 15 år gammal. Hade blivit kompis med Christian Jansson sommaren innan och han kunde massor redan då om racing, så jag frågade honom om han ville navigera och det ville han. Jag köpte en begagnad Danza och satsade på en ny Nissan 40. Den gick nog inte fortare än ca 36 knop. Roslagsloppet blev första tävlingen och det blev verkligen en tuff debut. Vi slutade på 4:e plats. Körde några tävlingar till med pallplaceringar som resultat. Till året efter så hjälpte vi Daniel och Bengt Holmberg att bygga en 15 fots Beecraft för 550. Båten blev precis färdigriggad till tävlingspremiären i Grisslehamn. Ny navigatör var nu lillebror Johan. Premiären gick mycket bra och vi var i ledningen, när vi gjorde en 90- gradare och rullade runt. Inga skador på oss och bara lite på båten. Första vinsten kom på hemmaplan i ett tufft RBR-lopp. Var som sämst tvåa under hela säsongen och slutade tvåa i SM. Vi byggde fram till 1993 totalt 3 st Beecrafter som vi tävlade med. Ca 43 knop nådde vi som bäst med den sista båten. Resultaten varierade, men var det stökig sjö så var vi ofta med längst fram och fightades om segrarna. Efter en säsong i Enskrov 1 liter med en Aero 18/Evinrude 70, som resulterade även det i ett SM-silver, så klev vi upp till 1,3 liter, där vi körde mellan Jag ville prova på att köra internationella mästerskap. Vi lyckades att vinna SM 1995 & 1996 med vår Aero/Tohatsu 90 trots stor konkurrens så körde vi en Argocat 17 i B-klassen och lyckades ta ett EM-silver i Norge, men vi trivdes inte speciellt bra med båten, utan det blev en ny Tintorera och en ny Yamaha 90 till Båten var lättbyggd och snabb och vi vann många race och ett nytt SM-guld det året. Vi körde tre år med båten med bra resultat och 2001 så var siktet inställt på en bra placering på VM i Smögen. Startfältet var riktigt stort med över 35 båtar och hårdast möjliga konkurrens. Vi hängde dock inte med de snabbaste och fick också bryta ett race och vi var riktigt besvikna över en 12:e plats. Nu var det dags för en ny båt och VM 2:an Ilkka Landens Twister 20 köptes in från Finland. I samma veva blev Johan allvarligt sjuk och vi beslutade att han inte skulle tävla något mer. Ny navigatör blev nu Johan Standwerth och vi har tävlat tillsammans sen dess. Första säsongen med Twistern resulterade i ett SM-silver. Slagna med 1 poäng av Claes Westerlund. På EM i Öregrund blev det en 4:e plats av ca 30 båtar blev den bästa säsongen hittills. Trots hårt väder och två tävlingar som avgjordes på stormbana lyckades jag vinna EM-guld i Norge tillsammans med Niklas Mohell! En 4:e & 1:a plats räckte för att vinna totalt. Av bara farten så vann vi även SM-serien! Året efter var vi tillbaka i Norge för att försöka ta en VM-medalj i Tvedestrand, men den här året var fyllt av maskinproblem, så förutsättningarna var inte de bästa. En 5:e plats blev det trots allt, men vi hade siktat högre än så. Resten av tävlingarna var fyllda av strul, så den här säsongen glömde vi snabbt. En ny Yamaha 90 köptes in till 2005 och EM i Kotka förlöpte med en 4:e plats. VM i norska Holmestrand gick bättre och äntligen fick jag en VM-medalj, när vi lyckades köra hem bronset. Twistern såldes efter säsongen till Norge och nu var vi sugna på den nya klassen V 150. Jag fick tag på den första Hotshoten som byggdes och en gammal Mariner 150. Det visade sig vara ett snabbt ekipage och det blev många segrar under 2006 & Vi testade väldigt mycket inställningar på båten och fick låna många propellrar av Lauri Lampen att testa. Vi satte också s venskt rekord med 65,05 knop, som står sig än idag. Till 2008 så blev det ett motorbyte till Mercury Optimax 150 och den gick bra i början, innan den började strula och tappa effekt och vi tappade flera ledningar pga detta. Trots det gick resultaten vår väg och vi vann faktiskt SM. Optimaxen fick ge plats för en Mercury EFI 150 till 2009 och nu 12 KILPAVENEILY

13 verkade allt fungera bra. Första racet bjöd på tuff sjö och trots att två propellerblad gick av lyckades vi vinna. Ytterliggare tre race vann vi, och tog SM-bronset. Efter 4 år med Hotshoten så såldes den till Finland och vi ville få en ny tändning med en annan båt. Vi fick tag på en begagnad B23 som ska riggas med en Mercury EFI 150 och troligen köras i W150. /Peter Forsberg Maalaustyövälineet ja tesa -tuotteet rauta-, rakennus- ja värikaupoista valtakunnallisesti Teollisuustie 15 (PL 18) Teollisuustie (PL Porvoo 18) Puh Porvoo010 Puh. Fax Fax KILPAVENEILY

14 Sami Seliö luottaa Škodaan. Luota sinäkin. Tervetuloa koeajolle! ŠkodaOctavia RS 2.0 TSI kokonaishinta alkaen ,28 autoveroton hinta , autovero 8.241,28. Hintaan lisätään toimituskulut 600. ŠkodaOctavia RS CO 2 -päästöt g/km, EU-yhdistetty kulutus 7,5-7,7 l/100 km. Kuvan autossa erikoisvarusteet KILPAVENEILY ESPOO Kehä III, Koskelontie 19 puh

15 F1-veneiden MM-sarjan suomalaistähti Sami Seliö on perustanut omaa nimeään kantavan junioritallin. Tallin toiminta on ainutlaatuista, sillä se tarjoaa veneet ja tarvittavat välineet kuljettajille ilmaiseksi vuotiaat juniorit tulevat kilpailemaan ensi kesän vesillä SJ 15 luokan suomenmestaruudesta. - Talli julkistettiin tammikuussa VM Motorsport näyttelyssä Helsingissä, ja valitut kuljettajat julkistetaan venemessuilla. Talliin on voinut hakea nettisivujemme (samiselio.com) kautta, Seliö kertoo. Seliön tarjoama mahdollisuus on vertaansa vailla. Veneilevän nuorison ei tarvitse mennä vanhempien kukkarolle, sillä tallin toiminta rahoitetaan Seliön yhteistyökumppanien ja Seliö-tuotteita myyvän nettikaupan tuotolla. (f1powerboatshop.com) - Annamme kaiken kaluston, eli veneen, moottorin, satamatrailerin, kuljetuskärryn, ajovarusteet ja tiimiasusteet ilmaiseksi talliin valituille kuskeille, korostaa junioritallin päällikkö Oleksi Rinne. Seliön junioritalli kilpailee Mercuryn 15-hevosvoimaisilla moottoreilla. Veneet ovat kaikki uusia ja tasavertaisia. - Mekaanikot tulevat kuljettajien perheistä ja ystävistä. Samikin tulee aina paikalle SM-kisoihin, jos hänen oma kalenterinsa vain antaa myöten, Rinne sanoo. Rinteen mukaan valittavat kuljettajat tulevat olemaan veneilyssä uusia. Näin lajin pariin saadaan uusia perheitä. Rinne arvioi, että ensimmäisenä vuotena talliin valitaan 3-4 kuljettajaa. - Teimme päätöksen, että haluamme uusia kuskeja ja uusia perheitä. Päätös oli vaikea, sillä tiedämme ja tunnemme paljon todella lahjakkaita nuoria sekä innokkaita perheitä ja tukijoita. Nyt kuitenkin haluamme tuoda lajiin kokonaan uutta väkeä. Siinäkin mielessä tämä on ainutlaatuinen projekti. Eikä kyse ole mistään yhden kesän jutusta, vaan lähdemme yhdessä perheiden kanssa tekemään pitempää yhteistyötä, jossa motivaatio on molemminpuoleista, Rinne valottaa. Seliö ja Rinne toivovat, että lajin tunnettuus kasvaa junioritallin myötä. SJ 15 luokan SM-osakilpailuja on kuusi. - Nuorten kanssa on aina mukava tehdä töitä ja harrastaa. He voivat oppia erilaisia asioita minulta, ja heidän perheensä näkevät miten ammattimainen kilpatalli toimii. Ja totuus on, että myös minä voin oppia paljon heiltä, Seliö miettii. - Meillä on mahdollisuus auttaa nyt uransa alussa olevia kuskeja. On luonnollista, että myös teemme sen. Olemme tästä itsekin ihan innoissamme. Nuoret saadaan hyvän harrastuksen pariin, ja toivottavasti myös laji saa uutta hyvää PR:ää, Rinne iloitsee. 15 KILPAVENEILY

16 KOULUTUSTILAISUUS Viime vuoden suuren suosion saavuttanut koulutustilaisuus, saa jatkoa tänä vuonna. Kilpaveneily lehti järjestää koulutus- ja keskustelutilaisuuden kaikille kilpailijoille, järjestäjille ja kilpaveneilystä kiinnostuneille. Tilaisuus järjestetään lauantaina Hotelli Seurahovissa, Porvoossa. Tilaisuus alkaa klo aamukahvilla ja lisukkeilla. Klo aloitetaan varsinainen koulutus. Aiheita joita käsitellään ja joista keskustellaan vapaasti ovat mm., > kesän ajettavat luokat ja SM:t. > markkinointi Jan Lundmark > säännöt ja kaikki siihen liittyvät kysymykset, Harry Fabritius ja Jussi Valtonen. > NKT:hen liittyvät asiat, NKT:n puheenjohtaja Jussi Valtonen. > Kauden 2010 kisajärjestäjät esittävät kesän kilpailunsa ja keskustellaan niistä sekä jaetaan kilpailukutsut. > sekä paljon muuta mielenkiintoista. Klo. 14 meillä on lounas tauko, jonka jälkeen tilaisuus jatkuu klo. 18 saakka. Sauna on lämmin sitä haluaville. Osallistujat maksavat itse osallistumismaksun 40 e, joka sisältää päivän ohjelman; ruuat, kahvit ym., joko etukäteen tilille tai tilaisuuden alkaessa käteisellä Ilmoittautumiset Kilpaveneily / Jaije mennessä Tiedustelut tapahtuvat kaikki Jaije Hägglundin kautta. jaije.hagglund@rokki.net tai puh: / Toivomme kaikkien, niin alaa jo kauan harrastaneet, uusien tulokkaiden kuin kilpaveneilystä kiinnostuneiden ottavan osaa tähän rentoon koulutustilaisuuteen. Nähdään Porvoossa, Seurahovissa Tervetuloa Jaije Hägglund Viihtyisä, tasokas ja monipuolinen hotelli Porvoon parhaalla paikalla torin vieressä. Hyvätasoisia huoneita sekä kaikki kokous- ja ravintolapalvelut saman katon alla. Café - livsmedelskiosk Kahvila - elintarvikekioski Gumbovägen - Gumbontie 213 (09) TALVIAUKIOLOAJAT ÖPPET PÅ VINTERN Må-fre Ma-pe Lö-sö La-su KESÄAUKIOLOAJAT ÖPPET PÅ SOMMAREN Må-lö Ma-la Sö Su HURAUTA VENEELLÄ KISKALLE PUTTRA MED BÅTEN TILL KIOSKEN Varaa paikkasi kaupungin keskipisteeseen! Ainutlaatuista merellistä tunnelmaa, historian siipien havinaa ja herkullista ruokaa. Ravintolalaiva Glückauf Porvoon jokirannassa on kaikkea tätä. Tervetuloa laivaan! Yhteystiedot ja varaukset: Hotelli-Ravintola Seurahovi, Rauhankatu 27, PORVOO, Puh s-posti: hotelli.ravintola@seurahovi.fi 16 KILPAVENEILY

17 Swing Cup 2010 säännöt 1.Vene Veneen tulee olla Marino Swing joka on Oy Marino Ab,n valmistama. Rungon mittojen täytyy olla valmistajan mittojen mukaisina. Ohjauspulpetti saa olla omavalmisteinen. Pohjan nousulistoja saa terävöittää, kuitenkaan muuttamatta merkittävästi alkuperäisiä mittoja tai nousulistan asteita. Turvallisuus syistä pohjaan voidaan asentaa 2kpl korkeintaan 20cm pitkiä eviä jonka ulkonema ei ylitä 50mm verrattuna lähimpänä olevaan nousulistaan. Evien tarkoitus on estää perän irtoaminen kaarteissa ja vahinkojen aiheutuminen. 2.Moottori Enintään 25hv;n 2-sylinterinen vakiomoottori joka on/ollut yleisesti myynnissä Suomessa. Ns. kisa-moottorit ovat kielletty. Moottoreiden suurin sallittu kuutiotilavuus on 450cm3. Poikkeuksena sallitaan seuraavat mallit: OMC 2 Sylinterinen 521cm3 mallit. Selva T 400 malli 405 SX. Kilpailijan on pyydettäessä pystyttävä todistamaan moottorin malli ja sopivuus luokkaan. Moottorin viritys on vapaa. Vaihteistoa koskevat parannukset kuten kuoren muotoilu sekä lisävedenotot ovat sallittuja. Moottorin koppa ja merkki on oltava tunnistettavissa. Potkuri ja moottorin asennuskorkeus on vapaa. 3. Polttoaine Ainoastaan yleisesti myynnissä olevat autoilukäyttöön tarkoitetut polttoaineet ovat sallittuja. 4. Kuljettaja Kuljettajan pitää olla iältään vähintään 15 vuotta. 5. Muut varusteet Kypärä on pakollinen varuste, kypärän tulee olla tieliikenteeseen hyväksyttyä mallia. Pelastusliivi on pakollinen varuste, liivin tulee olla CE merkinnällä varustettu ja vähintään EN395 vaatimukset täyttävä malli jossa on lisäksi haararemmi. Toimiva hätäkatkaisija. Hinausköysi ja mela. 1kpl ämpäri tai äyskäri. 6. Pistelaskujärjestelmä sekä uusintalähdöt Pisteet jaetaan kilpailunumeron perusteella. Samalla numerolla voi eri kilpailuissa ajaa useampi kuljettaja. Kauden loppupisteet lasketaan seuraavasti: 3 kilpailusta 3 kaikki 4 kilpailusta 3 parasta 5 kilpailusta 3 parasta 6 kilpailusta 4 parasta Sijoitukset ja pisteet 1. sija 15 pistettä 2. sija sija sija 8 5. sija 6 6. sija 5 7. sija 4 8. sija 3 9. sija sija 1 Tasapisteissä ratkaisee sen kilpailun tulos jossa on ollut eniten kilpailijoita, ja sen jälkeen kenellä on eniten voittoja, toisia sijoja, jne. Muuten pisteet jaetaan senhetkisten sijoitusten mukaan. Onnettomuus ja uusintalähtö Onnettomuus tai vaaratilanteessa kilpailu keskeytetään punaisella lipulla. Uusintalähtö tapahtuu mikäli kilpailusta on ajettu alle 70%. Muuten pisteet jaetaan sen hetkisten sijoitusten mukaan. Uusintalähtö tapahtuu välittömästi vaaratilanteen ollessa ohi. Kilpailijat palaavat starttilinjan taakse odottamaan uusintalähtöä. Kuljetus MIKKO SIMOLA Kiilletie Vantaa Puh KILPAVENEILY

18 Tuemme sinua maailmanlaajuisesti. Worldwide support and warranty. Jokainen suunnan muutos. Jokainen tuulen käännös. Jokainen syvyysero. Jokainen satama, jonka ohi purjehdit. Jokainen alus vesilläsi. Jokainen kala syvyyksissä KILPAVENEILY...jokaisella askeleella mukanasi matkalla. Lisätietoja Raymarine tuotteista ja palveluista antaa: Tel: (+358) , Fax: (+358)

19 All you need to do next time you re moving... Alfa Quality Moving AB is your specialist when it comes to complete international removals. We are a removal company with focus on top quality and are among the ten largest international removal companies in Europe. Through our global network of removal companies we can offer you service in all parts of the world. We have the complete solution for you when you re about to move. If you want a safe move with solid competence, leave everything to us! Our name is your safety, Alfa Quality Moving! SWEDEN NORWAY DENMARK FINLAND E-S KUIVAUS Mestarintie 12 Mästarvägen PORVOO - BORGÅ Fax KILPAVENEILY

20 Rataveneiden kauden 2009 tapahtumia Kesä 2009 sujui rataveneilijöillä neljän SM-kilpailun parissa. Ensimmäinen kilpailu ajettiin Forssan Kuivajärvellä, toinen Kuusankoskella ja Kuhmossa kaasuteltiin kauden päättävät kaksi viimeistä kilpailua. SJ15-kuskit pääsivät vielä lisäksi näyttämään taitojaan Lahden Formula 1-veneiden SM-kilpailuun ison yleisön edessä. Näin seuraavan kilpailukauden alla lienee hyvä aika käydä läpi edellisen kauden tapahtumia lyhyesti. SJ15 Junioriluokka SJ15:n kilpailijamäärät tippuivat hieman toissakauteen nähden, mutta kilpailujen tasoon se ei vaikuttanut. Kalle Viippo hallitsi kautta Filip Romsilta ostetulla edelliskauden mestaruuskalustolla, mutta helpolla hän ei päässyt Tuukka Lehtosen, Riku Virtasen ja Risto Lindströmin kanssa. Lopulta SM-sijoitukset kuitenkin asettuivat edellä mainittuun järjestykseen. Luokassa aloittaneet tyttökuljettajat Nea Tiililä ja Sara Pakalen takaavat jatkossakin veneurheiluun tyttöenergiaa, vaikkeivät sijoitukset vielä mitenkään erikoisia olleetkaan, mutta kelläpä olisi ensimmäisellä kaudella? SJ15 luokan kärkikolmikko SJ15 SM-tulokset Viippo Kalle Lehtonen Tuukka Virtanen Riku Lindström Risto Virnala Mika Tiililä Nea Salminen Roni Pakalen Sara 16 O250 Ainoana vapaaviritteisenä luokkana suomessa jatkaa edelleen O250-luokka. O250-luokka oli ainoa, jonka Suomen mestari ei hävinnyt ainoatakaan 20 KILPAVENEILY erää kauden aikana. Pertti Virnala vei Suomen mestaruuden. T400S Tobias Nevalainen oli ahkeroinut itse rakentamansa veneen parissa edellisen talven, ja se realisoitui kauden alettua ylivertaiseksi nopeudeksi. Vain ensimmäisen kilpailun konerikko esti Tobiasta voittamasta kaikkia kilpailuja. Hopeasijasta olikin sitten kovempi taistelu: Viimeisen kilpailun jälkeen Petteri Viippo ja Juha Fiskari olivat tasapisteissä, ja koska molemmilla oli täsmälleen samat sijoitukset kauden kisoista, ratkaisi eniten osallistujia keränneen Sommelon kilpailun tulos hopeamitalin kohtalon Viipon eduksi. Mukavaa oli nähdä luokan keränneen useita uusia yrittäjiä kilpailuihin mukaan. T400S SM-tulokset Nevalainen Tobias Viippo Petteri Fiskari Juha Klint Patrick Hurri Saija Kasurinen Pasi Vienonen Hanna 9 T400-luokan lähtö Kuhmossa T400 Juha-Pekka Manninen hallitsi T400- luokan SM-osakilpailuja. Manninen voitti kauden kaikki muut kilpailut, paitsi muutetuilla säännöillä ajetun Kuhmon toisen kilpailun, jossa Mannisen konerikko kolmannen erän lopussa pohjusti Sandra Romsin voiton. Roms oli pitkin kautta Mannisen kovin kilpailija, onnistuen viemään pari kilpailuerää, mutta aivan ei vielä kyyti riittänyt Mannisen vauhtiin. SMpronssille sijoittunut Tobias Nevalainen yritti Yamahallaan kovasti pistää kampoihin tehokkaampia Selvoja vastaan, mutta ei siihen lopulta kyennyt. Juha Fiskarin ja Petteri Viipon sijoi- tukset vaihtuivat ristiin T400S-luokan tuloksiin nähden. Ville Mäkinen osallistui kauden aikana vain yhteen kilpailuun, jossa hän kävi harjoittelemassa tulevia maailmanmestaruuskilpailuita varten. T400 SM-tulokset Manninen Juha-Pekka Roms Sandra Nevalainen Tobias Fiskari Juha Viippo Petteri Klint Patrick Mäkinen Ville Hurri Saija Kasurinen Pasi Vienonen Hanna 4 Kuhmossa ajettiin muutetulla kilpailuformaatilla Veneurheilijat Ry:n järjestämä Kuhmon kilpailu ajettiin normaalista SMsarjasta poikkeavalla tavalla. Viikonlopun aikana ajettiin kaksi erillistä kilpailua, joista toiseen muutettiin rataa edellisestä kilpailuradasta poikkeavaksi. Kilpailuformaatin lisäksi muutoksia oli tehty pistelaskujärjestelmään: Normaalisti lopputuloksiin lasketaan neljästä kilpailuerästä kolme parasta erätulosta, Kuhmossa lopputuloksiin laskettiin kaikki kilpailuerät. Vaikka muutokset otettiin vastaan kaksijakoisissa tunnelmissa, osoitti ne kuitenkin toimivuutensa siinä mielessä, että säpinää riitti koko tapahtuman ajaksi lisääntyneiden kilpailuerien muodossa ja kilpailijat joutuivat miettimään kilpailustrategiaa uudella tavalla, joka toi mukavaa vaihtelua kilpailun etenemiseen. Voisi olla hyvä ajatus seurata Kuhmon kilpailun viitoittamalla tiellä ja miettiä vaihtoehtoja tehdä kilpailutapahtumista erilaisia ja mahdollistaa nämä muutokset kansallisissa säännöissä. Kilpailuformaatin muutokset täytyisi kuitenkin ilmoittaa jo ennen kauden alkua, jotta kilpailijat tietäisivät, minkälaiseen kauteen ovat osallistumassa. Formula 1 -kilpailun vetovoima valjastettava kansallisten sarjojen eduksi! Viime kesänä ajettiin jälleen Formula 1-veneiden maailmanmestaruussarjan osakilpailu Lahdessa. Formula 1 katamaraanit ovat kiistämättä rataveneistä nopeimpia ja näyttävimpiä, joiden