RAJAMÄENKYLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAT

Transkriptio

1 ISOJOEN KUNTA KARIJOEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAJAMÄENKYLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAT

2 1 Otsikko Rajamäenkylän tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päiväys Työnumero Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 1 SISÄLTÖ 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKKEEN KUVAUS JA SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Hankkeen kuvaus Suunnittelualueen kuvaus OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS HANKKEEN TAUSTA Edellinen YVA-menettely Kaavoitus YVA-tarveharkintahakemus kokonaiskorkeuden nostosta YVA-menettely Tuulipuiston tekninen kuvaus SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavatilanne Voimassa olevat maakuntakaavat Valmistelussa olevat maakuntakaavat Yleiskaavat ja asemakaavat LAADITUT SELVITYKSET JA LAADITTAVAT SELVITYKSET ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN OSALLISET OSALLISTAMISMENETTELYT JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavoituksen uudelleen käynnistyminen YVA-menettelyn sovittaminen kaavoituksen kanssa Osallistaminen Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettaminen nähtäville Kaavaluonnoksen laadinta Kaavaehdotuksen laadinta Kaavan hyväksyminen ja muutoksenhaku Viestintä HANKKEEN ALUSTAVA AIKATAULU YHTEYSTIEDOT...32

4 2 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tässä asiakirjassa kerrotaan, miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi tapahtuvat Rajamäenkylän tuulivoimaosayleiskaavan kaavaprosesseissa Isojoen ja Karijoen kuntien alueella. Kuva 1-1. Suunnittelualueen rajaus Isojoen ja Karijoen kuntien alueella.

5 3 2 HANKKEEN KUVAUS JA SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI 2.1 Hankkeen kuvaus OX2 Wind Finland Oy suunnittelee tuulivoimahankkeen rakentamista Isojoen ja Karijoen kuntien alueelle. Hankealue sijaitsee Hirviharjun Oivarin alueella, noin 5 kilometriä Karijoen keskustaajamasta kaakkoon ja noin 8 kilometriä Isojoen keskustaajamasta pohjoiseen. Hankealueen pinta-ala on noin 79 km 2, josta noin 60 km 2 on Isojoen kunnan puolella ja noin 19,5 km 2 Karijoen kunnan puolella. Tuulivoimahanke koostuu enintään 57 tuulivoimalasta perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemista, sähköverkon liittymistä varten tarvittavasta noin 25 kilometrin pituisesta 400 kv:n ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä huoltoteistä. Rajamäenkylän tuulivoimahanke on lähtenyt liikkeelle alun perin alueen maanomistajien aloitteesta. Tuulivoimaloiden tekniikan nopean kehityksen vuoksi hankesuunnitelmaa on päivitetty vastaamaan arviota hankkeen rakennusajankohtana käytettävistä tuulivoimaloista. Hankealue on pienentynyt aiemmasta suunnitteluvaiheesta (99 km 2 -> 79 m 2 ) ja voimalamäärä vähentynyt (kaavan luonnosvaiheessa 83 voimalaa nyt korkeintaan 57 voimalaa). Alueelle sijoitettavien voimaloiden määrä on vähentynyt suunniteltujen voimaloiden korkeuden kasvun myötä. Voimalat sijoittuvat alustavassa hankesuunnitelmassa aiempaa vaihetta etäämmälle asutuksesta. 2.2 Suunnittelualueen kuvaus Hankealueella on laajoja suoalueita ja metsätalouskäytössä olevaa metsää. Valtaosa suoalueista on ojitettu ja ne ovat aktiivisessa metsätalouskäytössä. Maastomuodoltaan alue on melko tasaista. Alue sijoittuu haja-asutusalueen pienkylien väliselle asumattomalle alueelle. Asutus on muodostunut ryhmiksi ja leveiksi nauhoiksi jokilaaksojen mukaisesti. Suunnittelualuetta lähimmät kylät ovat Vanhakylä, Ohrikylä, Lähteenkylä, Heikkilä, Uuro ja Rajamäenkylä. Suunnittelualueella sijaitsee yksi vapaa-ajanrakennus ja lahtisuuli eli kylmä teurastila. Vakituisia asuinrakennuksia suunnittelualueella ei sijaitse. Hankealuetta käytetään metsästykseen. Hankealueen koillisosassa Isojoen kunnan puolella Mesimäenkeitaan läheisyydessä on voimassa oleva maa-aineistenottolupa soran ja hiekan ottoon.

6 Kuva 2-1. Suunnittelualueen rajaus Isojoen ja Karijoen kuntien alueella. 4

7 Kuva 2-2. Suunnittelualueen rajaus Isojoen kunnan alueella. 5

8 6 Kuva 2-3. Suunnittelualueen rajaus Karijoen kunnan alueella. 3 OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS Kaavat laaditaan erillisinä Isojoen ja Karijoen kunnille kuitenkin siten, että kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavaluonnosaineisto ovat yhtenäiset. Kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen kuuleminen toteutetaan erikseen molemmissa kunnissa. Kaavat rajoittuvat toisiinsa, joten suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä kuntien kesken ja tavoitteena on, että kaavat voisivat edetä samanaikaisesti molemmissa kunnissa. Hankkeen toteuttaminen edellyttää tuulivoimapuiston rakentamisen mahdollistavan osayleiskaavan laatimisen alueelle. Yleiskaavan käyttöä tuulivoimarakentamisessa koskeva MRL:n muutos (134/2011) tuli voimaan Muutoksen myötä ns. tuulivoimakaavalla voidaan suunnitella tuulivoimarakentamista siten, että rakennusluvat voidaan myöntää suoraan yleiskaavan nojalla. Osayleiskaavat laaditaan MRL:n 77 a :n mukaisina kaavoina siten, että rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää suoraan osayleiskaavojen perusteella.

9 Rajamäenkylän tuulivoimapuiston osayleiskaavojen laadinnan tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimapuiston sijoittuminen alueelle ja mahdollistaa laajimmillaan 57 voimalan toteuttaminen. Kunkin tuulivoimalan yksikköteho on noin 6 10 MW ja kokonaiskorkeus enimmillään 300 metriä. Tuulivoimahanke tulee koostumaan tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta 400 kv:n ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä huoltoteistä. Kaavoitustyön rinnalla on käynnistynyt YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten menettely (YVAlaki 4 ). YVA-menettelyn avulla pyritään välttämään ja ehkäisemään hankkeen ympäristövaikutuksia, edistetään ympäristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätään kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Tuulivoimahanke vaatii YVA-lain mukaisen menettelyn soveltamista aina, kun yksittäisten voimaloiden lukumäärä on vähintään 10 tai kokonaisteho on vähintään 45 MW. YVA-menettelyn yhteydessä laadittuja selvityksiä ja arvioinnin tuloksia hyödynnetään osayleiskaavatyössä. 4 HANKKEEN TAUSTA 4.1 Edellinen YVA-menettely Hankkeesta on toteutettu kertaalleen YVA-menettely vuosina aikana. Edellisessä YVAmenettelyssä arvioitiin nollavaihtoehdon (hanketta ei toteuteta) lisäksi kahta toteutusvaihtoehtoa, jotka olivat: Vaihtoehto Kuvaus VE0 Hanketta ei toteuteta. Tuulipuistoa ei rakenneta. VE1 100 tuulivoimalaa, napakorkeus oli m, roottorin läpimitta m ja voimaloiden kokonaiskorkeus enintään 230 m. VE2 78 tuulivoimalaa, napakorkeus oli m, roottorin läpimitta m ja voimaloiden kokonaiskorkeus enintään 230 m. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa arviointiselostuksesta (EPOELY/24/07.04/2014). Yhteysviranomaisen lausunnossa Rajamäenkylän tuulivoimahankkeen arviointiselostuksesta todettiin, että arviointiselostus on pääosin sisältänyt YVA-asetuksen (713/2006) 9 :n mukaiset asiat. Lausunnossa todetaan, että hankkeen toteuttamisvaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia vain, jos arviointiselostuksessa ja ko. lausunnossa esitetyt haitallisten vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämiskeinot huomioidaan hankkeen jatkosuunnitteluvaiheessa. Haitallisten vaikutusten lieventämistoimia esitettiin kohdennettavaksi mm. liito-oravien elinpiireihin ja meluvaikutusten minimoimiseksi tuulivoimalat tulisi sijoittaa riittävän kauan asutuksesta ja lomaasutuksesta. 7

10 4.2 Kaavoitus Edellisessä vaiheessa kaavoitus käynnistyi vuonna 2013 kaavoitusaloitteiden hyväksynnällä, ja kaavoitus eteni Karijoella ja Isojoella luonnosvaiheen kuulemiseen saakka. Kaavaluonnos on ollut molemmissa kunnissa nähtävillä vuoden 2015 aikana. 8 Kuva 4-1. Edellisen vaiheen Rajamäenkylän tuulivoimaosayleiskaavojen luonnoksen sijoitussuunnitelma, jossa alueelle suunniteltiin 83 voimalaa (päiväys ).

11 4.3 YVA-tarveharkintahakemus kokonaiskorkeuden nostosta Hankkeesta vastaava on hakenut hankesuunnitelman muutoksen eli tuulivoimaloiden korkeuden noston vuoksi päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus on antanut päätöksen (EPOELY/1554/2018), jonka mukaan Rajamäenkylän tuulivoimalahankkeeseen Isojoen ja Karijoen kunnissa tulee soveltaa ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 52/2017 mukaista arviointimenettelyä. Päätöksen jälkeen hanketoimija OX2 Wind Finland Oy on käynnistänyt uudelleen YVA-prosessin. 4.4 YVA-menettely Ympäristövaikutusten arviointia (YVA) koskeva lainsäädäntö on uudistunut. Uusi laki (252/2017) ja asetus (277/2017) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki ja YVA-asetus) astuivat voimaan YVA-menettelyn tavoite ei ole muuttunut aikaisemmasta, mutta menettelyn toteutukseen ja painotuksiin laki on tuonut joitakin muutoksia. Uuden lain myötä hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi sujuvoitui ja merkittävien ympäristövaikutusten painoarvo arvioinnissa kasvoi. YVA-menettelyä sovelletaan hanketyypistä ja kokoluokasta riippuen joko suoraan YVA-asetuksen hankeluettelon perusteella tai yksittäistapauksessa tehtävän päätöksen pohjalta. Tuulivoimalahankkeet vaativat YVA-lain mukaisen menettelyn soveltamista aina, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 45 megawattia. Rajamäenkylän hankkeen YVA-menettely on käynnistetty uudelleen ja YVA-lain 8 mukainen ennakkoneuvottelu on pidetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. YVA-menettelyssä tarkastellaan voimaloiden lisäksi sähkönsiirtoon tarvittavan uuden voimajohdon reittivaihtoehdot. 9

12 10 YVA-menettelyn vaihtoehtoina tarkastellaan seuraavia toteuttamisvaihtoehtoja: Taulukko 1. YVA-mennettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot. Vaihtoehto Kuvaus VE0 Hanketta ei toteuteta. Tuulipuistoa ei rakenneta. VE1 Hankealueelle sijoitetaan enintään 57 voimalaa. Tuulivoimalat yksikköteholtaan 6 10 MW. Tuulivoimaloiden kokonainaiskorkeus enintään 300 metriä. Sähkönsiirto: liittyminen Seinäjoki-Ulvila linjaan noin 26 km 400 kv voimajohdolla olemassa olevan johtokäytävän vierellä VE2 Hankealueelle sijoitetaan enintään 57 voimalaa. Tuulivoimalat yksikköteholtaan 6 10 MW. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus enintään 300 metriä. Sähkönsiirto: liittyminen Arkkukallion sähköasemalle 25 km 400 kv voimajohdolla uudessa johtokäytävässä VE3 Hankealueelle sijoitetaan enintään 57 voimalaa. Tuulivoimalat yksikköteholtaan 6 10 MW. Tuulivoimaloiden kokonainaiskorkeus enintään 300 metriä. Sähkönsiirto: liittyminen Seinäjoki-Ulvila linjaan Lauhavuoren pohjoispuolella 20 km 400 kv voimajohdolla uudessa johtokäytävässä, eteläisempi reittivaihtoehto VE4 Hankealueelle sijoitetaan enintään 57 voimalaa. Tuulivoimalat yksikköteholtaan 6 10 MW. Tuulivoimaloiden kokonainaiskorkeus enintään 300 metriä. Sähkönsiirto: liittyminen Seinäjoki-Ulvila linjaan Lauhavuoren pohjoispuolella 20 km 400 kv voimajohdolla uudessa johtokäytävässä, pohjoisempi reittivaihtoehto

13 Kuva 4-2. YVA-menettelyssä tarkasteltavat sähkönsiirron vaihtoehdot. 11

14 4.5 Tuulipuiston tekninen kuvaus Tuulivoimahanke koostuu tuulivoimaloista, voimaloiden ja tuulivoimapuiston sisäisten sähköasemien välisestä maanalaisesta kaapeliverkostosta, liityntäjohdosta valtakunnalliseen sähköverkkoon, sähköasemista sekä tuulivoimaloille ja sähköasemille tarvittavasta tieverkostosta. Lisäksi tuulivoimahanke tulee tarvittaessa käsittämään muun muassa sähkönsiirtoon liittyviä muita järjestelmiä ja rakentamiseen liittyviä logistiikka- ja varastoalueita. Tuotetun sähkön siirtämiseksi valtakunnalliseen sähköverkkoon tarvitaan liityntäjohto, jonka toteuttamiselle tarkastellaan neljää liityntävaihtoehtoa. Liityntävaihtoehdot on esitetty taulukossa (Taulukko 1) ja kuvassa (Kuva 4-2) Tuulivoimalat koostuvat perustuksista, tornista, konehuoneesta sekä roottorista. Hankkeessa suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeudeksi suunnitellaan enintään 300 metriä ja roottorin halkaisijaksi enintään 200 metriä. Voimaloiden yksikkötehojen arvioidaan olevan noin 6-10 MW. Hankkeessa on tavoitteena hyödyntää rakentamisajankohtana saatavilla olevaa uusinta ja tehokkainta tuulivoimateknologiaa. Näin ollen tuulivoimaloiden lopullinen määrä, dimensiot ja tarkat sijainnit tarkentuvat hankkeen suunnittelun edetessä. Voimaloiden suunnitelmien tarkentumisen jälkeen voidaan tehdä tarkemmat tie- ja kaapelireittien suunnitelmat. 5 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 5.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ): 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7. ympäristöhaittojen vähentäminen; 8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan osayleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaavan yleisten sisältövaatimusten lisäksi tässä kaavassa on otettava huomioon tuulivoimayleiskaavan erityiset sisältövaatimukset (MRL 77 b ): 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää 12

15 5.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja ne tulivat voimaan Päätöksellä valtioneuvosto korvasi valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: - Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - Tehokas liikennejärjestelmä - Terveellinen ja turvallinen elinympäristö - Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat - Uusiutumiskykyinen energiahuolto Uusiutuvan energiahuollon tavoitteissa todetaan, että varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin. Lisäksi turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä. 5.3 Maakuntakaavatilanne Voimassa olevat maakuntakaavat Kokonaismaakuntakaava Etelä-Pohjanmaan voimassa oleva kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa vuonna 2003 ja vahvistettu ympäristöministeriössä

16 14 Kuva 5-1. Ote Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavasta, johon on mustalla pistekatkoviivalla merkitty hankealue. Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavassa kaava-alueelle tai sen läheisyyteen on osoitettu seuraavat merkinnät määräyksineen. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Suunnittelumääräys: Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto.

17 15 Maaseudun kehittämisen kohdealue Suunnittelumääräys: Alueen kehittämisessä ja suunnittelussa tuetaan olemassa olevaa kylärakennetta ja sen palvelujen säilymisedellytyksiä. Maatilatalouden ja sen sivuelinkeinojen kuten maaseutumatkailun sekä pk-teollisuuden alueidenkäytöllisiä toimintaedellytyksiä edistäen. Matkailun vetovoima-alue Suunnittelumääräys:Alueen suunnittelussa tuetaan kuntien, seutukuntien ja ylimaakunnallisten virkistysalueiden ja matkailualueiden muodostamia verkostoja ja niiden kehittämistä kokonaisuuksina. Kehittämistoimien tulee liittyä maakunnan matkailuelinkeinojen maankäytöllisten edellytysten tukemiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden turvaamiseen. Kyrönjokilaakson ja Lapuanjokilaakson matkailun vetovoima-alueilla alueen runkoreittien suunnittelussa tulee hyödyntää jokilaaksoissa tai niiden läheisyydessä sijaitsevat virkistysalueet ja -kohteet, kulttuurimaisemat ja rakennettu kulttuuriympäristö. Pohjavesialue Suunnittelumääräys:Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava niin, että pohjaveden laatu ei huononnu eikä alueen antoisuus pienene. Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma Luonnonsuojelualue Ennen alueen suojelupäätöstä sillä ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. SL-2 Soidensuojelun perusohjelma Natura verkostoon kuuluva alue Kylä Suunnittelumääräys: Kylien suunnittelun tulee tukea kyläkuvan eheyttämistä Ohjeellinen ulkoilureitti Suunnittelumääräys: Reitin yksityiskohtainen sijainti tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajien ja viranomaistahojen kanssa. Ohjeellinen tietoliikenneverkko / -yhteys (Merkintä on kumottu vaihemaakuntakaavassa II)

18 16 Voimajohto 400 kv / 220 kv / 110 kv (1 Tällä indeksillä on osoitettu ehdollinen rakentamisrajoitus: "Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus", joka koskee kaikkia ko. indeksillä varustettuja merkintöjä. Vaihemaakuntakaava I Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaava käsittelee tuulivoimaa. Kaava täydentää voimassa olevia maakuntakaavoja osoittamalla 23 tuulivoimaloiden aluetta, voimajohtoverkoston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän alueen. Vaihemaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen I vaihemaakuntakaavan vahvistamista koskevista valituksista hyläten kaikki valitukset. Kaava on kuulutettu tulemaan voimaan MRL 201 nojalla jo ympäristöministeriön vahvistamispäätöksen yhteydessä. Suunnitellut voimalapaikat sijoittuvat vaihemaakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle. Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa I kaava-alueelle tai sen läheisyyteen on osoitettu seuraavat merkinnät määräyksineen. Tuulivoimaloiden alue (tv) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet. MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus ei ole voimassa tuulivoimaloiden alueilla. Lisäksi kaavamerkintää koskevat (annetut) yleiset suunnittelumääräykset. Tuulivoimaloiden alueiden 1, 2, 3, 4, 5, 7, 8, 9, 11, 12, 13, 18, 19 ja 22 yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomioita alueella pesivään, aluetta säännöllisesti käyttävään ja alueen yli muuttavaan linnustoon, kulttuurija luonnonmaisemaan sekä pohjaveteen kohdistuviin vaikutuksiin. Kaikkia tuulivoimaloiden alueiden merkintöjä koskevat yleiset suunnittelumääräykset: Tuulivoimaloiden alueiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset asutukseen, liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin, maisemiin, pohjavesiin, luonto-arvoihin ja linnustoon. Voimalat on sijoitettava niin, etteivät ne aiheuta merkittävää haittaa luonnonarvoille, pohjavesille tai muulle alueidenkäytölle. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata lentoliikenteen ja puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa huomioon puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä, valvontasensoreista ja radioyhteyksien turvaamisesta, johtuvat rajoitteet. Tuulivoimaloiden alueiden liittämisessä sähköverkkoon on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään olemassa olevia johtokäytäviä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kasvillisuus- ja linnustoarvoiltaan merkittävä suoluontoalue, joka tulee ottaa huomioon tuulivoimatuotannon suunnittelussa. Suunnittelumääräys: Alueen ja sen lähiympäristön käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon merkinnän kohteena olevan suoluonnon kasvillisuus- ja linnustoarvot, suoalueen vesitalous ja luontoarvojen säilymisen kannalta tarpeelliset ekologiset yhteydet.

19 17 Voimajohto (z) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Etelä-Pohjanmaan voimassa olevan maakuntakaavan ( ) osoittamat voimajohdot ja voimajohtojen uusilla johtovarauksilla osoitetut, sittemmin toteutuneet voimalinjat. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Kuva 5-2. Ote Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavasta, johon on mustalla pistekatkoviivalla merkitty hankealue. Vaihemaakuntakaava II Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan Vaihemaakuntakaavassa käsitellyt teemat koskevat kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja. Etelä-

20 Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavaa ollaan parhaillaan muuttamassa. Kaavamuutoksella tarkistetaan seudullisesti merkittävän kaupan alarajat vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia sekä kumotaan keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitukset. Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavassa kaava-alueelle on osoitettu seuraava merkintä määräyksineen. 18 Kuva 5-3. Ote Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavasta, johon on mustalla pistekatkoviivalla merkitty hankealue.

21 19 Merkittävästi parannettava valta- tai kantatie, seututie tai yhdystie Merkinnän tarkempi kuvaus ja suunnitteluperiaate: Merkinnällä osoitetaan maakunnan yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävästi parannettavat tieosuudet (valta-, kanta- seutuja yhdystiet) joiden kunto, tiegeometria tai liikennemäärät tai ympäröivä maankäyttö edellyttää tien merkittävää parantamista. Suunnittelumääräys: Tiejaksolla Ilmajoki Koskenkorva (kt 67) tulee varautua jatkuvaan ohituskaistaosuuteen tai säännöllisiin ohituskaistaosuuksiin ja tiejaksolla Jalasjärveltä etelään (vt 3) ja Lapua Alahärmä (vt 19) säännöllisiin ohituskaistaosuuksiin. Muualla merkinnän osoittamilla maanteillä (vt / kt / st / yt) tulee varautua teiden merkittävään rakenteelliseen parantamiseen tielinjausten ja -rakenteiden sekä risteysalueiden osalta. Tiejaksolla Kauhajoelta etelään (kt44) yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueen perustamispäätös ja sen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Suunnittelussa on huomioitava arvokkaat maisema-alueet, ympäristö ja melunsuojaus. Valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla suunnittelun lähtökohtana tulee olla alueen erityisarvojen turvaaminen. Merkintä ei edellytä koko tiejakson parantamista. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus Valmistelussa olevat maakuntakaavat Vaihemaakuntakaava III Valmistelussa olevan vaihemaakuntakaavan III sisältönä ovat turvetuotanto, suoluonnon suojelu, bioenergialaitokset, energiapuun terminaalit ja puolustusvoimien alueet. Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi III vaihemaakuntakaavan Maakuntakaavassa ei ole osoitettu merkintöjä hankealueen läheisyyteen.

22 20 Kuva 5-4. Ote Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavasta, johon on mustalla pistekatkoviivalla merkitty hankealue. Vaihemaakuntakaava II muutos Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti käynnistää Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen. Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää kaupan sijoittumista ohjaavat teemat vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Kaavamuutoksella pyritään vahvistamaan Etelä-Pohjanmaan keskustatoimintojen alueiden asemaa kaupan vetovoimaisina sijaintipaikkoina, turvaamaan lähipalveluiden saatavuus sekä mahdollistamaan kunnille lainsäädännön muutosten hengen mukaisesti aikaisempaa paremmat edellytykset reagoida mahdollisiin muutoksiin ja tarpeisiin kaupan palvelurakenteessa. Kaavaehdotusaineisto on ollut viranomaisten lausuttavana saakka. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu merkintöjä hankealueen läheisyyteen.

23 21 Kuva 5-5. Ote Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava II muutoksesta (ehdotusvaiheen viranomaisaineisto), johon on mustalla pistekatkoviivalle merkitty hankealue. 5.4 Yleiskaavat ja asemakaavat Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole voimassa olevia oikeusvaikutteisia yleiskaavoja, asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja. Suunnittelualuetta lähin lainvoimainen osayleiskaava-alue on Lakiakangas 1 tuulivoimapuiston osayleiskaava noin 5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Lähimmät asemakaavoitetut alueet Karijoelle kunnan alueella sijaitsevat Karijoen keskustaajamassa noin 4 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Isojoen kunnan puoleisella alueella lähimmät asemakaavoitetut alueet ovat ranta-asemakaava-alue noin 4 kilometrin etäisyydellä hankealueesta ja ranta-asemakaava Kauhajoen kunnan puolella noin 6 kilometrin etäisyydellä hankealueesta.

24 22 6 LAADITUT SELVITYKSET JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Kaavoituksen lähtötieto- ja selvitysaineistona toimivat aikaisemman YVA-menettelyn yhteydessä laaditut selvitykset ja niiden päivitykset: - Pesimälinnustoselvitys v Lintujen kevät- ja syysmuutto v Kalasääksen pesimä- ja saalistuslentotarkkailu v Liito-oravaselvitys v Lepakkoselvitys v Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys v ja Lausunto suunniteltujen muutosten luontovaikutuksista v Isojen petolintujen reviirikartoitus v Maisemaselvitys v. 2014, Näkymäalueanalyysi v. 2014, Havainnekuvat v.2014, Muinaismuistoselvitys v Kalataloustarkastelu 2018 Tässä vaiheessa uusiksi selvitystarpeiksi on ohjelmoitu seuraavat selvitystarpeet: - Voimajohtoreittien luontoselvitys (liito-orava-, kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset) - Voimajohtoreittien muinaismuistoselvitys - Lumijälkilaskenta - Melumallinnus - Välkemallinnus - Asukaskysely - Näkymäalueanalyysi - Täydennettävät linnustoselvitykset (pöllö-, sääksi- ja kanalintuselvitykset) - Havainnekuvat - Yhteisvaikutusten arviointi Tarvittaessa kaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteydessä tarkennetaan ja päivitetään näitä selvityksiä tai laaditaan uusia selvityksiä.

25 23 7 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Osayleiskaavoituksen yhteydessä arvioidaan MRL 9 :n ja MRA 1 :n mukaisesti kaavan toteuttamisen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Vaikutuksia selvitettäessä painopiste asetetaan merkittäviksi arvioituihin vaikutuksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Tuulivoimahankkeissa merkittäväksi tunnistettuja vaikutuksia ovat erityisesti melu- ja varjon vilkkumisvaikutukset, linnustovaikutukset sekä maisemavaikutukset. Ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen. Vaikutusten arvioinnin menetelminä käytetään asiantuntija-arvioita paikkatietoanalyyseja, mallinnuksia, kartta- ja ilmakuvatulkintoja sekä maastokäyntejä. Tässä vaiheessa merkittävimmiksi vaikutuksiksi arvioidaan vaikutukset maisemaan, ihmisiin ja linnustoon. Kuva 7-1. Havainnollistus tarkastelualueiden alustavasta laajuudesta.

26 8 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN 24 YK:n ilmastosopimus Kansainvälisellä tasolla tärkeimmät ilmastopoliittiset linjaukset on tehty vuonna 1994 voimaan tulleessa YK:n ilmastonmuutosta koskevassa puitesopimuksessa ja sen alaisissa Kioton pöytäkirjassa ja Pariisin sopimuksessa. YK:n ilmastosopimuksen keskeisenä päämääränä on ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuden vakauttaminen vaarattomalle tasolle. YK:n ilmastosopimusta täsmentävä Kioton pöytäkirja astui voimaan vuonna YK:n ilmastosopimuksen 21. osapuolikokouksessa Pariisissa sovittiin 12. joulukuuta 2015 uudesta, kattavasta ja oikeudellisesti sitovasta ilmastosopimuksesta. EU:n ilmasto- ja energiastrategia Kasvihuonekaasujen vähentämistä ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä koskevat tavoitteet on EU:ssa sisällytetty osaksi sitovaa lainsäädäntöä, vuonna 2009 voimaan tulleeseen nk. ilmasto- ja energiapakettiin. Energiapolitiikan päätavoitteena on taata energian sisämarkkinoiden toimivuus, strategisesti tärkeän energian huoltovarmuus, vähentää konkreettisesti energian tuottamisesta ja kuluttamisesta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä sekä vahvistaa EU:n yhteinen lähestymistapa kansainvälisissä yhteyksissä. Eurooppa strategian viidestä pääteemasta yksi on ilmastonmuutoksen torjunta. Kansallinen ilmastopolitiikka Kansallinen ilmastolaki (609/2015) astui Suomessa voimaan Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä ja ilmastotavoitteiden toteutumisen seurannasta. Suunnittelujärjestelmän tavoitteena on varmistaa Suomea sitovien kasvihuonekaasujen vähentämistä ja seurantaa koskevien velvoitteiden täyttyminen sekä kansallisin toimin hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. Laissa asetetaan pitkän aikavälin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteeksi 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (2016) linjataan toimia, joilla Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa sekä EU:ssa sovitut tavoitteet vuoteen 2030 ja etenee johdonmukaisesti kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Etelä-Pohjanmaan ilmastostrategia Etelä-Pohjanmaan ilmastostrategia on valmistunut vuonna 2014 (Etelä-Pohjanmaan liitto 2014). Strategiassa on tuotu Euroopan unionin yleiset ja Suomea koskevat ilmastostrategiat maakunnan tasolle. Etelä-Pohjanmaan ilmastostrategiassa on vuodelle 2020 asetettu tavoitteeksi nostaa uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Uusiutuvia energialähteitä tulisi hyödyntää monipuolisesti, koska se vähentää riippuvuutta yhdestä energialähteestä ja monipuolistaa alueen työllisyyttä. Ilmastostrategiassa nimettyjä toimenpiteitä energiantuotannon osalta ovat uusiutuvan energian käytön edistäminen ja fossiilisen polttoaineen käytön vähentäminen. Uusiutu-van energian avulla lisätään Etelä-Pohjanmaan energiaomavaraisuutta lämmön ja säh-kön suhteen sekä pienennetään kasvihuonekaasupäästöjä. Strategian mukaan tulee hyödyntää ja edistää vapautuvien turvekenttien käyttöä kohteesta riippuen esimerkiksi energiabiomassan viljelyssä, luonnon monimuotoisuuden edistämisessä, tulvasuojelussa, tuulivoima-alueina ja metsätalousalueina. Etelä-Pohjanmaan ympäristöstrategia Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ympäristöstrategiassa (Ilvessalo- Lax 2015a, 2015b) tuulivoiman lisääminen energiantuotannossa on niin ikään nimetty keinoksi pyrkiä kohti vähähiilisyyttä. Alueella on merkittävästi kiinnostusta tuulivoimatuotannon kapasiteetin

27 nostamiseen. Voimaloiden määrä lisääntyy koko ajan, vaikkakin toteutukseen liittyy haasteita, kuten maisematekijöiden ja muiden ympäristövaikutusten huomiointi. Etelä-Pohjanmaalla tuotetaan toistaiseksi erittäin vähän energiaa tuulivoimalla. Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on selvästi vähäisempää kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja merkittävästi vähäisempää kuin Keski-Pohjanmaalla. Edelliseen ympäristöstrategiaan nähden tuulivoiman osuus ei ole kasvanut, joten tavoitteena on edelleen lisääntyvä kehitys. Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä 2012 on selvitetty tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet maakunnan alueelta. Tuulivoima-alueiden rajausperusteina on käytetty ns. ei-analyysiä, jossa lähtökohtaisesti tuulivoimalle soveltumattomat alueet on rajattu tuulivoimatuotannon ulkopuolelle. Tuulivoimalle soveltumattomina alueina on pidetty mm. kilometrin etäisyyttä lähimpiin asuttuihin kiinteistöihin, luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, sekä mm. lentoliikenteen varovyöhykkeen sisällä sijaitsevia alueita. Mahdollisten tuulivoima-alueiden selvityksiä on tehty tarkennettuna mm. maisemavaikutusten, tuulisuuden sekä teknis-taloudellisten edellytysten perusteella. Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä havaittiin ei-analyysien jälkeen 645 tuulivoimatuotannolle mahdollista aluetta, joista selvitystyön jälkeen potentiaalisia alueita oli jäljellä 27 kappaletta. Rajamäenkylän alue on todettu tuulivoimaselvityksessä mahdollisena tuulivoima-alueena. Tuulivoimaselvityksen epävarmuustekijöinä on todettu, että esimerkiksi teknis-taloudellinen analyysi voi sisältää virhearvioita eri alueiden taloudellisen toteuttamisen suhteen. Rajamäenkylän alue on yksityiskohtaisissa selvityksissä hanketoimijan esiselvityksen mukaan todettu tuulivoimalle soveltuvaksi alueeksi mm. tuulisuustietojen perusteella. Muut lähialueet tuulivoimahankkeet Lähin toiminnassa oleva tuulipuisto on Lakiakankaan tuulivoimapuisto (noin 5 km etäisyydellä), jossa on kaksi voimalaa. Lakiakangas I ja Lakiakangas II tuulivoimapuistoilla on lainvoimaiset osayleiskaavat (33 voimalaa), joista parhaillaan on rakenteilla 12 voimalaa. Mustaisnevan tuulivoimapuistossa on 9 voimalaa (noin 13 km etäisyydellä). Suunnitteilla olevia tuulivoimapuistoja on Lappfjärdin tuulivoimapuisto (39 voimalaa, etäisyys n. 9 km) sekä Dagsmarkin tuulivoimapuisto (päivitetty hanke 24 voimalalle, etäisyys noin 7 km). 25

28 26 9 OSALLISET Maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen) on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). MRL 62 mukaan osallisia ovat kaava-alueen ja sen vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat, alueella toimivat yritykset ja elinkeinon harjoittajat ja työssäkäyvät eli kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset, yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, jotka toimivat alueella tai joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Näitä ovat ainakin: Asukkaat, maanomistajat ja muut osalliset Kaavan vaikutusalueen asukkaat Kaava-alueen maanomistajat Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Isojoki Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Isojoen lautakunnat Karijoki Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Karijoen lautakunnat Naapurikunnat Isojoen kunta Kristiinankaupunki Karijoen kunta Kauhajoen kaupunki Honkajoen kunta Siikaisten kunta Merikarvian kunta Karijoen kunta Kristiinankaupunki Teuvan kunta Viranomaiset Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Pohjanmaan liitto Seinäjoen museot (ent. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo) Museovirasto Liikenteen turvallisuusvirasto, Traficom Väylä (ent. Liikennevirasto) Puolustusvoimien pääesikunta Puolustusvoimat, 3. logistiikkarykmentti Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Metsähallitus

29 27 Luonnonvarakeskus Fingrid Oyj Ilmatieteen laitos Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Satakuntaliitto Suomen metsäkeskus, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Suomen riistakeskus Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Yritykset ja yhteisöt Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy Isojoen-Karijoen riistanhoitoyhdistys Pohjanmaan riistanhoitopiiri Suupohjan lintutieteellinen yhdistys Oy Hartwall Ab (Karijoki) Kodesjärven Kyläseura ry Kortteen maa- ja kotitalousseura Kärjenkosken kyläseura Vanhankylän kyläseura Villamon kyläseura Ohriluoman kyläseura MTK-Pohjanmaa MTK-Isojoki MTK-Karijoki Mhy Isojoki-Karijoki Kodesjärven metsästysseura Isojoen metsästysseura Villamo-Heikkilän metsästysseura Vanhakylän metsästysseura Vesijärven metsästysseura Iivarinkylän metsästysseura Lauhanmaan metsästysseura Isojoen maatalousseura Isojoen urheilijat Isojoki-Seura ry Isojoen seurakunta Uuron maa- ja kotitalousseura ry Kauhajärven maa- ja kotitalousseura ry Muurahaisen kyläyhdistys ry Muurahaisen Erämiehet ry Päntäneen Ms ry Kauhajoen seurakunta Mhy Lakeus Vesiosuuskunnat ja jakokunnat

30 28 10 OSALLISTAMISMENETTELYT JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 10.1 Kaavoituksen uudelleen käynnistyminen Rajamäenkylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavoitusaloite on hyväksytty Isojoen kunnanhallituksen kokouksessa Rajamäenkylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavoitusaloite on hyväksytty Karijoen kunnanhallituksen kokouksessa Kaavoituksen aloitusvaiheessa pidetään viranomaismenettely. Neuvotteluun kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelu koskee. Kuva Havainnollistus YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamisesta YVA-menettelyn sovittaminen kaavoituksen kanssa YVA-lain 22 :n mukaan yhteysviranomainen ja kaavoituksesta vastaava viranomainen sopivat yhteensovittamisesta kuultuaan hankkeesta vastaavaa. Tässä hankkeessa osayleiskaavan laadinta on käynnistetty samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa. Menettelyt pyritään toteuttamaan rinnakkain muun muassa järjestämällä mahdollisuuksien mukaan yhteiset yleisötilaisuudet. Näin OAS ja YVA-ohjelma ovat yhtä aikaa nähtävillä ja esitellään samassa yleisötilaisuudessa ja vuorostaan kaavaluonnos ja YVA-selostus ovat samaan aikaan nähtävillä ja esitellään samassa yleisötilaisuudessa. Arviointiselostuksesta annettu perusteltu päätelmä otetaan huomioon kaavaehdotuksen valmistelussa kaavasta saadun palautteen ohella. Osayleiskaavoituksessa hyödynnetään YVA:n yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja ympäristövaikutusten arviointeja.

31 10.3 Osallistaminen Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan vaikutuksista ja sisällöstä keskustellaan ja tiedotetaan hankkeen eri vaiheissa. Kaavan vireille tulosta sekä valmisteluaineiston ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta kuulutetaan kuntien ilmoitustaululla, kuntien internet-sivuilla sekä kuntien virallisissa kuulutuslehdissä Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettaminen nähtäville Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus antaa kirjallista tai suullisia mielipiteitä siihen asti, kunnes osayleiskaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa esitellään molemmissa kunnissa järjestettävässä yleisötilaisuudessa yhdessä YVA-ohjelman kanssa Kaavaluonnoksen laadinta Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville Isojoen ja Karijoen kunnantalolle ja kuntien www-sivuille. Nähtävillä olosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella kuntien virallisessa kuulutuslehdissä, kuntien ilmoitustaululla ja kuntien www-sivuilla. Nähtävillä oloaikana osallisella on mahdollisuus antaa mielipide kaavaluonnoksesta. Kaavaluonnoksen nähtävillä oloaikana järjestetään yleisötilaisuudet, joissa esitellään osayleiskaavaluonnos ja kaavan toteuttamisen arvioidut vaikutukset. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta Kaavaehdotuksen laadinta Kaava tarkistetaan saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta osayleiskaavaehdotukseksi. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 vuorokaudeksi. Tänä aikana osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Nähtävillä olosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella ja kirjeellä maanomistajille. Kaavaehdotuksen nähtävillä oloaikana järjestetään yleisötilaisuus, jossa esitellään osayleiskaavaehdotus ja kaavan toteuttamisen arvioidut vaikutukset. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen pidetään tarvittaessa viranomaisten niin edellyttäessä viranomaisneuvottelu ennen kaavan viemistä hyväksymiskäsittelyyn Kaavan hyväksyminen ja muutoksenhaku Osayleiskaavan hyväksyy Karijoen kunnan alueen osalta Karijoen kunnanvaltuusto ja Isojoen kunnan alueen osalta Isojoen kunnanvaltuusto. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan MRL 67 ja MRA 94 :n mukaisesti. Kaavaehdotuksesta muistutuksen jättäneille ja siinä yhteydessä osoitteensa ilmoittaneille lähetetään vastine. Valtuuston hyväksymispäätös lähetetään heille, jotka ovat sitä pyytäneet. Kaavasta on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen valitusluvalla Korkeimpaan hallintooikeuteen. Mikäli valituksia kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä ei jätetä, kaava saa lainvoiman 30 vuorokauden kuluttua kunnanvaltuuston päätöksestä. Kaavatyötä ohjaavat kuntien toimielimet sekä kunnan viranhaltijat. 29

32 30 Taulukko 2. Osallistaminen, vuorovaikutus ja päätöksentekovaiheet. Suunnitteluvaihe Työvaiheen sisältö Kunnan ja viranomaisten käsittely Osallistaminen Tiedottaminen Kaavoituksen käynnistyminen Kaavoitusaloitteen hyväksyntä kunnanhallituksessa. Kaavan valmisteluvaihe Viranomaisneuvottelu. OAS Kaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen. Selvitysten laatiminen. Kaavaluonnoksen laatiminen. OAS asetetaan nähtäville mielipiteen kuulemista varten (kunnanhallituksen päätöksellä) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville 30 päivän (kunnanhallituksen päätöksellä) Pyydetään viranomaisilta lausunnot Yleisötilaisuus molemmissa kunnissa OAS:n nähtävilläoloaikana. Yleisötilaisuus kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana Osallisilla on mahdollisuus jättää mielipide kaavaluonnoksesta. Kuulutukset OAS:n ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta virallisella ilmoitustaululla, paikallislehdessä ja kunnan internet-sivulla. Kaavan ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen laatiminen. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi (kunnanhallituksen päätöksellä) Pyydetään viranomaisilta lausunnot Yleisötilaisuudet kaavaehdotusten nähtävilläoloaikana. Kuulutukset kaavaehdotuksen nähtävilläolosta virallisella ilmoitustaululla, paikallislehdessä ja kunnan internet-sivulla. Kirjeitse tiedottaminen kaava-alueen maanomistajille. Kaavan hyväksymisvaihe Kaavaasiakirjojen viimeistely. Kaavan hyväksymiskäsittely kunnassa (kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto). Hyväksymisestä koskevasta päätöksestä tiedottaminen viranomaisille, kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jos ovat jättäneet yhteystietonsa. Kaavan voimaantulosta kuuluttaminen paikallislehdessä, ilmoitustaululla ja kunnan internetsivuilla. Kaava toimitetaan tiedoksi viranomaisille.

33 10.4 Viestintä Tietoa kaavoituksen etenemisestä saa kuntien verkkosivuilta tai Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyvään aineistoon voi tutustua Etelä-Pohjanmaan verkkosivuilta ( HANKKEEN ALUSTAVA AIKATAULU Alustava suunnitelma hankkeen osayleiskaavojen laadinnan ja YVA-menettelyn aikataulusta on esitetty alla. Työn vaihe YVA-menettely YVA-ohjelma YVA-ohjelman laatiminen YVA-ohjelma nähtävillä (30 vrk) Yhteysviranomaisen lausunto (30 vrk) 2. YVA selostus Arviointiselostuksen laatiminen Erillisselvitykset Arviointiselostus nähtävillä (30 vrk) Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä (60 vrk) Kaavoitus Vireilletulovaihe OAS:n laatiminen OAS:n nähtävillä olo ja tiedottaminen 2. Kaavaluonnosvaihe Osayleiskaavaluonnoksen laatiminen Kaavaluonnos / valmisteluaineisto nähtäville Tiivistelmät lausunnoista ja mielipiteistä, vastineet 3. Kaavaehdotusvaihe Osayleiskaavaehdotusten laatiminen Kaavaehdotusaineistot nähtäville Tiivistelmät lausunnoista ja muistutuksista, vastineet Mahdolliset tarkistusluonteiset korjaukset 4. Hyväksymisvaihe Kunnanhallitus käsittelee kaavaehdotuksen (Karijoki ja Isojoki) Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan (Karijoki ja Isojoki) Valitusaika Kaava lainvoimainen Osallistuminen ja vuorovaikutus Yleisötilaisuus Viranomaisneuvottelu

34 32 12 YHTEYSTIEDOT ISOJOEN KUNTA Juha Herrala Kunnanjohtaja p etunimi.sukunimi(a)isojoki.fi KARIJOEN KUNTA Marko Keski-Sikkilä Kunnanjohtaja p etunimi.sukunimi(a)karijoki.fi OX2 Kirsi Koivunen Luvituksen projektipäällikkö Lapinlahdenkatu 1 C, Helsinki p etunimi.sukunimi(a)ox2.com KAAVAA LAATIVA KONSULTTI/ PÖYRY FINLAND OY Miia Nurminen-Piirainen Johtava asiantuntija, YKS-513 Pöyry Finland Oy Hatanpäänkatu Tampere p etunimi.sukunimi(a)poyry.com