Haminan kaupunki Tekninen toimi

Transkriptio

1 Haminan kaupunki Tekninen toimi ASEMAKAAVASELOSTUS LIITE BBR Korttelin 23 asemakaavan muutos

2 1 HAMINAN KAUPUNKI KORTTELIN 23 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE SYYSKUUN 11. PÄIVÄNÄ 2008 PÄI- VÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Asemakaavan muutos: Muodostuu: 1 Linnoitus, kortteli 23 ja osia Isoympyräkadun, Torikadun ja Maariankadun katualueista. 1 Linnoitus, kortteli 23 ja osat Isoympyräkadun, Torikadun ja Maariankadun katualueista. Laatija: Pöyry Environment Oy, Lappeenrannan toimisto, os. Valtakatu 25, Lappeenranta, yhteyshenkilö arkkitehti Matti Veijovuori. Vireille tulo: Asemakaavan muutos on tullut vireille viranhaltijapäätöksellä Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta on ilmoitettu lehtikuulutuksella Kymen Sanomissa Hyväksytty: KV... Kaava-alueen sijainti.

3 2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Haminan kaupungin ydinkeskustassa kauppatorin itälaidalla. Alue käsittää Linnoituksen kaupunginosan (keskusta) korttelin 23 ja osat Isoympyräkatua, Torikatua ja Maariankatua. Aluetta rajaavat lounaassa Kaivokatu, luoteessa Satamakatu, koillisessa Isoympyräkatu ja kaakossa Maariankatu. Suunnittelualueella on kaksi liike- ja toimistokiinteistöä (Kiinteistö Oy Haminan Torihalli ja Kiinteistö Oy Haminan Kakskulma). Isoympyräkadun varrella on asuin- ja liikerakennus ja Kaivokadun puolella hoivakoti Kolmisointu. Maariankadun varrella sijaitsee 1770-luvun lopulta oleva Meriportin vartiorakennus. Alueen sijainti on esitetty sivun 1 kartalla. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi: Korttelin 23 asemakaavan muutos Tarkoitus: Mahdollistaa uuden liikekeskuksen ja asuntojen rakentaminen kortteliin 23. Laajuustiedot: Kokonaispinta-ala n. 0,95 hehtaaria. Liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K-2) n. 0,77 ha, jolla rakennusoikeutta k-m 2. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta n. 0,12 hehtaaria, jolla rakennusoikeutta k-m 2. Katualuetta n. 0,07 hehtaaria, jolla maanalaista rakennusoikeutta 300 k-m 2. Selostuksen liiteasiakirjat Tämä asemakaavaselostus on liite numero 1 asemakaavakartalle, joka on päivätty Muut tämän asemakaavan liitteet ovat: 2. Perustietokartat: 2a) Maanomistus, 2b) Rakennettu ympäristö 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Muistiot a) Viranomaisneuvottelu b) Palaveri muinaismuistojen huomioon ottamisesta kaavoituksessa 5. Lyhennelmät MRA 30 :n kuulemisessa saaduista lausunnoista ja huomautuksista sekä kaavanlaatijan vastineet niihin 6. Asemakaavan seurantalomakkeet 7. Havainnepiirros 1: D- havainnepiirroksia (Laitila Arkkitehdit Oy) Muita kaavaa koskevia asiakirjoja, taustaselvityksiä ja lähdemateriaalia: - Haminan keskusta-alueen kaupallinen selvitys. Tuomas Santasalo Ky, Tulevaisuuden Hamina. Korttelin 23 luonnossuunnitelma. YIT, Laitila Arkkitehdit Oy 2008.

4 3 SISÄLTÖ 1 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tausta ja tarve Kaavaprosessin vaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä Ekologiset vaikutukset - vaikutukset luonnonympäristöön Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen Sosiaaliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteutuminen ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 39

5 1 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Haminan kaupunki ja YIT Rakennus Oy ovat solmineet aiesopimuksen, jonka tavoitteena on kehittää kaupungin keskustan vetovoimaa parantamalla sen kaupallista kilpailukykyä. Ensimmäiseksi keihäänkärkiprojektiksi on valittu uuden kauppakeskuksen rakentaminen kortteliin 23. Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt ja asemakaava tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä Kaavan laatijaksi on valittu Pöyry Environment Oy. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Haminassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta on ilmoitettu lehtikuulutuksella Kymen Sanomissa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä suunnittelualueen ja siihen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajille. Asemakaavaluonnos pidettiin MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana teknisen toimen kaavoituksessa, jolloin siitä pyydettiin lausunnot OAS:ssa mainituilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. OAS pidetään MRL:n 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä alkaen kaavan laadinnan ajan. MRA 30 :n kuulemisen jälkeen on tarkistettu Isoympyrä- ja Maariankadun kulmatontin kerroslukua, vähennetty autokansien määrää yhdellä ja täydennetty kaupunkikuvaa ja ulko-oleskelualueita koskevia määräyksiä. Ortodoksisen seurakunnan talo on varustettu osittaisella suojelumerkinnällä. Kaavaselostusta on täydennetty erityisesti vaikutusarvioinnin osalta. Alkukesällä 2008 tehtiin koekaivauksia mm. vanhojen rakennusten ja linnoituslaitteiden säilyneisyyden selvittämiseksi pidettiin neuvottelu, jossa sovittiin kaivauksiin liittyvistä jatkotoimenpiteistä. Asemakaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Kuulemisen jälkeen kaavaan tehdään tarvittaessa tarkistuksia ja laaditaan tarkistettu asemakaavaehdotus. Tämän jälkeen asemakaava viedään kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Kaavaluonnoksen laatimista on valmistellut työryhmä, johon on kuulunut teknisen toimen, YIT:n ja konsulttien edustajia. 1.2 Asemakaavan muutos Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uuden liikekeskuksen ja asuntojen rakentaminen kortteliin 23. Kaavassa varataan tiloja liike- ja toimistotiloille sekä asunnoille. Olemassa oleva rakennuskanta voidaan tonttia 2 lukuun ottamatta liittää uuteen kauppakeskukseen tai tarvittaessa purkaa. Kaavalla mahdollistetaan myös Isoympyräkadun pohjoispuolella sijaitsevien Osuuskauppa Ympyrän ja Kiinteistö Oy Haminan Teräskulman liittäminen maanalaisella käytävällä uuteen kauppakeskukseen. Pääosa korttelista on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-2). Alueelle saadaan sijoittaa liike- ja toimistotiloja, lisäksi enintään 50 % kerrosalasta voidaan käyttää asuinhuoneistoja varten. Korttelialueeseen kuuluvat kolme tonttia muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jossa tonttien väliselle rajalle ei tarvitse rakentaa rajaseinää, ja jossa rakennuksia voidaan paloteknisessä mielessä käsitellä laajempina kokonaisuuksina. Kaivokadun ja Isoympyräkadun välillä on varaus valokatteiselle kauppakäytävälle, jonka pohjoispäässä olevasta aulasta eroaa poikittainen valokatteinen käytävä Maariankadun suuntaan. Kaivokadun ja Maariankadun kulmatontti on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Tontilla sijaitseva Meriportin vartiorakennus vuodelta 1778 suojellaan.

6 BBR 2 Tontilla 1 on 1700-luvun puolenvälin jälkeen rakennetun kasarmirakennuksen perustukset. Korttelin eteläosassa sijainneista 1700-luvun linnoituslaitteista ei sen sijaan ole säilynyt jäänteitä. Koko kortteli on luokiteltu alueeksi, jolla on saattanut säilyä Vehkalahden kaupunkiin liittyviä kulttuurikerroksia, joskin viimeaikaisten kaivausten perusteella säilyminen on epätodennäköistä. Mahdollisesti osittain suunnittelualueella, Maariankadun laidalla on 1700-luvulta peräisin oleva joukkohauta. Koko kortteli on merkitty sm-1 alueeksi (Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä). Maariankadulla on p-1-merkintä, joka mahdollistaa porttirakennelman rakentamiseen. Paikalla on sijainnut Meriportti, joka oli yksi Haminan linnoituksen kolmesta pääportista. Portti on mahdollista toteuttaa kaavan perusteella vanhoja malleja mukaillen. Liikenneyhteyksinä toimii korttelia ympäröivä nykyinen katuverkko; Isoympyräkatu, Maariankatu, Kaivokatu ja Satamakatu. Isoympyräkadun alle sijoittuu maanalainen yhteys tulevan kauppakeskuksen sekä Osuuskauppa Ympyrän ja Kiinteistö Oy Haminan Teräskulman välille. Maanalaiseen tilaan saa sijoittaa kerrosalaan laskettavaa tilaa esim. myymälöille 300 m 2. Korttelin 23 paikoitus sijoittuu autokansille korttelin sisäosiin ja osittain maan alle. Kaavan edellyttämät pysäköintipaikat on osoitettu korttelin sisälle. Asiakaspysäköintiä palvelevat lisäksi torin paikoitusalue sekä ympäröivien katujen kadunvarsipaikat. 1.3 Asemakaavan toteuttaminen Alue voidaan ottaa rakentamiseen sen jälkeen, kun asemakaava on tullut lainvoimaiseksi ja alueen toteuttamiseen liittyvistä kustannusjaoista ja toteuttajista on sovittu. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kortteli 23 sijaitsee Haminan ydinkeskustassa, kauppatorin itälaidalla. Haminan tori on tyypillinen 1800-luvun kaupunkirakenteen korttelin kokoinen kauppa-/ paraatitori, joka on nykyiselläänkin merkittävä kauppapaikka ja olennainen osa Haminan kaupallista elämää. Toria ympäröivät korttelit muodostavat Haminan kaupallisen keskustan ytimen. Suunnittelualuetta rajaavat lounaassa Kaivokatu, luoteessa Satamakatu, koillisessa Isoympyräkatu ja kaakossa Maariankatu. Osat Isoympyräkadusta ja Maariankadusta sisältyvät suunnittelualueeseen. Satamakadun varressa torin itälaidalla on vuonna 1976 vanhan kauppahallin paikalle valmistunut Haminan Torihalli Oy:n liike- ja toimistorakennus. Isoympyräkadun varrella tontilla 1 sijaitsee vuonna 1951 valmistunut Haminan ortodoksisen seurakunnan omistama nelikerroksinen asuin- ja liikerakennus. Tonttiin 1 kuuluva Isoympyrä- ja Maariankadun kulmaus on tällä hetkellä rakentamaton. Maariankadun varrella sijaitsee vuonna 1778 rakennettu Meriportin Vartiorakennus, joka on kunnostettu asuinkäyttöön. Saman tontin eteläosassa Kaivokadun varressa on vuonna 1960 alun perin asuinrakennukseksi valmistunut kerrostalo, jossa toimii vanhusten hoitokoti. Kaivokadun varressa on 1980-luvulta oleva kolmikerroksinen liike- ja toimistorakennus Kiinteistö Oy Haminan Kakskulma, jonka yksikerroksinen siipi ulottuu myös korttelin sisäosiin. Torihallin ja Kakskulman pihasiiven välissä on pysäköintialue. Korttelin eteläosassa on sijainnut 1700-luvun linnoituslaitteita. Keväällä 2008 tehdyssä koekaivauksessa todettiin, että näistä ei ole säilynyt jäänteitä. Myöskään vartiorakennuksen takaa ei löytynyt

7 3 rakennusten jäänteitä. Tontilla 1 on 1700-luvun puolenvälin jälkeen rakennetun ja 1840 Haminan suurpalossa tuhoutuneen kasarmirakennuksen perustukset. Rakenteet olivat 20 cm pihatason alapuolella ja hyvin säilyneet. Lisäksi kortteli on luokiteltu Museoviraston vuonna 2003 tekemässä Haminan kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa alueeksi, jolla on saattanut säilyä Vehkalahden kaupunkiin liittyviä kulttuurikerroksia, joskin viimeaikaisten kaivausten perusteella säilyminen on epätodennäköistä.. Mahdollisesti osittain suunnittelualueella, Maariankadun laidalla on 1700-luvulta peräisin oleva joukkohauta, jonka rajausta tarkennetaan tarvittaessa kaavatyön aikana. Kiint. Oy Haminan Teräskulma Kortteli 23 Osuuskauppa Ympyrä Tori Luonnonympäristö ja maisema Haminan seutu on maastoltaan melko tasaista. Kallioperä kuuluu Kaakkois-Suomen rapakivialueeseen ja sitä peittävät keskustassa tasaiset hiekka- ja moreenikerrostumat. Vaihtelua topografiaan tuovat keskustassa linnoitusvallit mm. heti korttelin 23 itäpuolella jotka ovat suurimmaksi osaksi kasvillisuuden peitossa. Kallioperä tulee laajemmin näkyviin lähinnä Haminan reunaosissa, missä on matalahkoja kalliomäkiä. Suunnittelualue sijaitsee n. 7 8,8 metrin korkeudella merenpinnasta. Suhteelliset korkeuserot ovat erittäin pieniä, tuskin havaittavia. Maanpinta nousee etelästä pohjoiseen ja matalin kohta suunnittelualueella on sen eteläisin kärki. Suunnittelualue käsittää tonttimaata ja katualuetta. Alue on kauttaaltaan rakennettua ja istutettua kaupunkiympäristöä, jolla ei ole kaavoituksessa erityisesti huomioitavia luontoarvoja. Pihoilla on yksittäispuina koivuja ja korttelin keskellä olevalla pysäköintialueella suurikokoinen vaahtera Rakennettu ympäristö - Haminan keskustan historiaa Kenraali Axel von Löwen laati v Haminalle bastionijärjestelmään perustuvan linnoitussuunnitelman. Bastionijärjestelmä oli tähden muotoinen, jonka sisään rakennettiin säteittäiskaavaan perustuva kahdeksankulmainen ideaalikaupunki. Linnoituksen runkona oli kahdeksan teräväkärkistä bastionia, joista vain kuusi toteutettiin ja loput kaksi korvattiin kurtiinivallilla. Linnoituksen ensim-

8 4 mäinen työvaihe sijoittuu vuosien välille, jolloin rakennettiin mm. etelän puoleiset Helsingin ja Turun bastionit. Vuosien 1724 ja 1740 välillä linnoitustyöt olivat pysähdyksissä, kunnes ne 1741 alkoivat uudelleen. Turun rauhassa 1743 Hamina siirtyi venäläisille ja siitä tuli rajalinnoitus länttä vastaan. Venäläiset jatkoivat linnoitustöitä ja linnoitusta laajennettiin ja 1750-luvuilla länteen. Tämän jälkeen linnoitustyöt olivat pysähdyksissä 1770-luvulle saakka. Seuraavan kerran linnoitustyöt aloitettiin luvulla ja niitä jatkettiin aina 1800-luvun alkuun Suomen sotaan saakka. Kustaa III:n Venäjän sodan ( ) jälkeen Hamina liitettiin Aleksander Suvorovin suunnittelemaan Pietaria suojanneeseen linnoitusketjuun. Tässä yhteydessä vallit ilmeisesti verhottiin ensimmäistä kertaa luonnonkivillä. Suomen sodan päätyttyä 1809 Hamina ei ollut enää rajakaupunki ja linnoituksen merkitys väheni. Viimeistä kertaa linnoituslaitteiden vahvistaminen tuli tarpeelliseksi Krimin sodan aikana vuonna Sodan päätyttyä linnoitus oli vanhentunut eikä sen ylläpitämistä enää katsottu tarpeelliseksi. Helsingin bastioni purettiin 1880-luvun lopulla. Sen tilalle rakennettiin mm. uusi kauppatori ja alue rakentui uuden ruutukaavan mukaisesti. Torin itäinen reuna, kohdassa jossa on nykyään Torihalli, oli osa torialuetta ja rakentamaton vuoden 1888 asemakaavassa. Torin itäreunalle rakennettiin vuonna 1931 kauppahalli nykyisen Torihallin paikalle. Kauppahalli purettiin vuonna Korttelin 23 kaavoitus- ja rakennushistoriaa Kaavoitushistoriaa koskeva teksti ja kuvat pohjautuvat pääosin raporttiin Torinvarren koulu; Rakennushistoria, säilyneisyys ja arvon määrittely (Cursor Oy, ark-byroo/ Marianna Heikinheimo 2006). Vehkalahden kaupungille v laadittu ruutukaava uusiutui perusteellisesti, kun Haminan kaupunki (Fredrikshamn) perustettiin vuonna Linnoituksen bastionijärjestelmää noudattaneen kahdeksankulmaisen radiaalikaavan laati kenraali Axel Löwen vuonna Kaupunki sai siis renessanssin ihanteiden mukaisen ainutlaatuisen ympyräasemakaavan. Suunnittelualueen pohjoisreunalta alkava säteittäiskaava-alue ja merkittävä osa historiallista rakennuskantaa ovat säilyneet nykypäiviin saakka. Hattujen sodan seurauksena 1743 Haminan kaupunki siirtyi Venäjän alaisuuteen. Linnoitusta varustettiin edelleen ruotsinvallan aikaisten suunnitelmien pohjalta (ks. edellinen kappale) luvun kartassa korttelin 23 pohjoissivulle on merkitty suurikokoinen rakennus, joka on osoitettu kasarmirakennuksen värillä. Rakennus on ollut tuolloin kaupungin suurin. Haminan rauhan solmimisen jälkeen 1809 kaupungin merkitys rajalinnoituksena väistyi vähitellen; linnoituksen laajentaminen ja varustaminen päättyi. Kadettikoulun siirtäminen Haminaan vuonna 1821 jatkoi edelleen sotilasperinteitä. Hamina koki 1800-luvulla kolme tuhoisaa kaupunkipaloa vuosina 1821, -40 ja -87 Asemakaava vuodelta 1841 kuvaa linnoituksen historiallista muotoa (ks. seur. sivu). Suunnittelualueelle sijoittuu kaavassa suuri Isoympyränkatua rajaava vapaasti seisova rakennus.

9 5 Hamina sai uuden asemakaavan vuonna Aikaisemmin vapaasti kasvaneet esikaupunkialueet on suunnitelmassa regularisoitu ruutukaavaan. Suunnitelma painottuu kaupungin länsipuolelle, kaupungin itäpuoli on edelleen sotilaskäytössä. Toistuva korttelityyppi on suorakaide, joka on jaettu neljään tonttiin korttelin sisäisillä palokujanteilla. Helsingin bastioni on suunnitelmassa purettu, ja sen tilalle sijoittuu avoin Kauppatori. Torille johtaa puuistutuksin reunustettu Satamakatu etelästä. Suunnitelma liittää esikaupunkialueet vanhan kaupungin yhteyteen. Kauppatori ja sen itäpuolinen kortteli 23 muodostavat rajapinnan uuden ruutukaava-alueen ja vanhan linnoituksen välille. Suunnitelma edustaa aikansa normatiivista kaavoitusperinnettä, maanmittarisuunnittelun ja ruutukaavan viimeistä vaihetta. Nykyinen kortteli 23 sijoittuu vuoden 1888 kaavaan rakennuskorttelina. Kaavakarttaan on merkitty päällekkäin olemassa oleva kaupunkirakenne ja suunniteltu uusi korttelirakenne. Kortteli 23 poikkeaa perustyypistä suurempien kaksijakoisten tonttien ansiosta. Kortteli oli nykyistä pienempi, sillä kauppatorin itäosa, jossa nykyään on Torihalli, kuului torialueeseen ja oli rakentamaton. Korttelin kahteen osaan jakava palokujanne sijoittuu Meriportin vartiorakennuksen kohdalle. Torikatu päättyi torin koillisnurkalle ja sen näkymäpäätteenä oli lipputorni. Vuoden 1888 asemakaavassa näkyvät päällekkäisinä kuvina purettavat linnoituslaitteet ja uusi korttelirakenne. Kortteli 23 on jaettu kahteen tonttiin. Vuonna 1930 laaditussa asemakaavassa vahvistetaan aikaisemmin vapaasti laajentuneen kaupunkiasutuksen asema. Edellisen suunnitelman ruutukaavasta näyttää toteutuneen alueita mm. kauppatorin ympäristössä. Tori on laajentunut yhdellä korttelilla etelään, sillä koulun ja lipputornin kortteli on tässä vaiheessa osa kauppatoria. Torin itäreunaan rakennettu kauppahalli muodostaa Torikadun uuden näkymäpäätteen. Kauppahalli on vapaasti seisova rakennus, joka ei liity korttelirakenteeseen. Vuoden 1936 asemakaavamuutos liittyi koulun rakentamiseen, mutta kaavassa on esitetty koko kauppatorin ympäristö. Torin varren kauppa- ja julkiset rakennukset sijoittuvat tonteilleen hengittävän väljästi. Suljetun tilamuodostuksen perinteestä siirryttiin 30-luvun mittaan avoimen tilarakenteen ihanteeseen. Vuonna 1931 valmistunut kauppahalli ja muut julkiset rakennukset sijoitettiin tilaan vapaasti, suljetun tilarajauksen tuottamassa raamissa. Hallin itäpuolella on vuoden 1936 kaavassa Hallikatu-niminen katuvaraus.

10 6 Vuoden 1930 kaavassa näkyy uusi kauppahalli ja uusia rakennuksia korttelissa 23. Uusi kauppahalli muodostaa näkymäpäätteen Torikadulle. Hallikadun itäpuolta rajasi klassistinen vuonna 1933 valmistunut vaakahuone, jonka eteläpäädyssä oli korkea kuutiomainen osa. Rakennus sijaitsi nykyisen Kakskulman paikalla ja purettiin n. 30 vuotta sitten. Korttelin nykyisiä rakennuksia edeltänyt rakennuskanta oli pääosin puurakenteista lukuun ottamatta kauppahallia, vartiorakennusta ja tontilla 23/1 sijainnutta kauppahallin suuntaista pitkähköä rakennusta, jossa säilytettiin torimyyjien varusteita, ja jossa oli yleinen WC. Maariankadun ja Isoympyränkadun kulmassa on ollut puurakenteinen asuin- ja liikerakennus. Professori Olli Kivisen vuonna 1963 suunnittelema moderni asemakaava Haminalle vahvistettiin vuonna 1969 (ks. kuva seuraavalla sivulla). Kivisen asemakaavan tavoitteena oli Haminan historiallisen luonteen säilyttäminen, mutta suojelun piiriin asetettiin siinä vain linnoitusalueen asemakaavarakenne. Kivisen asemakaava loi perustan torinvarren rakennusten uusiutumiselle. Tiivistyvä rakennustapa ja rakennusoikeuden kasvattaminen mahdollisti vielä 60-luvulla luonnollisena nähdyn rakennuskannan uudistavan nykyaikaistumisen. Tori on asemakaavassa saanut neliömuodon, kun sen monikulmainen pohjoisosa on kaavoitettu parkkialueeksi ja puistoksi. Kaivokatu Satamakadulta rautatielle on suunnitelmassa esplanadi perinnettä elvyttäen muuttunut vähäliikenteiseksi kävelykaduksi. Kivisen asemakaavassa ei vanhan rakennuskannan itseisarvoa ilmaistu yksiselitteisesti. Meriportin vartiorakennus on kuitenkin merkitty historiallisesti arvokkaana rakennuksena, joka on pidettävä huolitellussa kunnossa turmelematta julkisivuja ja historiallista tyyliä. Linnoitusalueen asemakaavaa muutettiin vuosina 1985 ja 1988, joiden jälkeen myös rakennuskanta sai suojelumääräykset. Suunnittelualueen uusimmat kaavamuutokset ovat vuosilta 1985, 1986 ja Nämä sisältävät korttelin 23 osalta suhteellisen vähäisiä muutoksia Kivisen kaavaan, lähinnä rakennusoikeuksien kasvua. Voimassa olevien asemakaavojen sisältöä on selostettu tarkemmin luvussa

11 7 Vuoden 1969 asemakaavan määräykset ovat säilyneet korttelissa 23 vartiorakennuksen tontilla. Tämän kaavan pohjalta on toteutettu Torihalli ja sen vieressä oleva pysäköintialue. - Rakennukset ja rakenteet - Tontti 1 (Isoympyräkatu 2): Ortodoksisen seurakunnan asuin- ja liikerakennus Tontilla sijaitsee vuonna 1951 valmistunut Haminan ortodoksisen seurakunnan omistama asuin- ja Vasemmalla Ortodoksisen seurakunnan rakennuksen pääjulkisivu Isoympyräkadulle. Kulmassa näkyy valkea laiva-aiheinen reliefi. Oikealla sisäpihan puoli ja rakennukseen liittyvä matala siipiosa. liikerakennus. Rakennus on nelikerroksinen, rapattu ja siinä on loiva aumakatto, katemateriaalina pelti. Rakennus sijoittuu Isoympyräkadun varteen kiinni katulinjaan. Rakennuksen luoteiskulmassa on laiva-aiheinen reliefi. Rakennuksen kerrosala on rakennusvalvonnan mukaan 2420 k-m 2, joka on myös voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus. Isoympyräkadun yläpuolelle ulottuvat kolmen kerroksen korkuiset kolmiomaiset erkkerit. Rakennuksessa on kellari ja ullakko. Paikoitusalueen puolella on lyhyt yksikerroksinen siipiosa, jossa sijaitsee ortodoksisen seurakunnan kokoontumistilana toimiva Pietarin ja Paavalin trapesa. Siipiosassa on ollut kiinni toinen rakennus, joka on purettu.

12 8 Tontin itäosa eli Isoympyräkadun ja Maariankadun kulmaus on rakentamaton. Rakentamattomat tontinosat on aidattu puuaidalla. Tontin paikoitus on sisäpihalla. Pihalla on pieniä nurmialueita ja leikkipaikka. Kellarissa on myös autotalleja, joihin on ajo sisäpihan puolelta. Kuva kirjasta Hamina, rajan kaupunki, vuodelta Kuvateksti kuuluu: Kreikkalaiskatolisen seurakunnan Arava-talo. Ortodoksisen seurakunnan rakennus edustaa 1950-luvulla tyypillistä pehmeää modernismia. Ajalle ominaisia tyylipiirteitä ovat selkeään perusmassaan liitetyt julkisivukorosteet, kuten erkkerit ja pienet ornamentit sekä luonnonmateriaalien käyttö (rappaus, alkuperäinen kate tiili). Museoviraston tekemän kaupunkiarkeologisen inventoinnin mukaan tontti 1 sijaitsee 1600-luvun Vehkalahden kaupungin asemakaava-alueella, mutta alueen tuon ajan rakennuskäytöstä ei ole varmuutta. Viimeaikaisten kaivausten perusteella tontilla ei ole säilynyt 1600-luvun rakenteita. Sen sijaan tontilta on löytynyt 1700-luvun kasarmin jäänteitä (ks. tarkemmin sivu 11). - Tontti 2 (Maariankatu 11): Meriportin vartiorakennus Tontilla numero 2 on kaksi rakennusta, joista pohjoisempi on vuodelta 1778 oleva Meriportin vartiorakennus Maariankadun varressa luvun loppu ja 1800-luvun alku olivat Haminan rakennustoiminnan kannalta vilkasta aikaa. Haminassa oli menestyvää tiiliteollisuutta, joka näkyy myös rakennustuotannossa. Haminan kaupunkiin johti kolme maantietä ja sisälle kaupunkiin päästiin vain linnoitusmuurissa olevien porttien kautta. Porteille rakennettiin 1770 luvulla Viipurin, Lappeenrannan ja Meriportin vartiorakennukset, tullit. Ne toimivat kaupunkiin tulijoiden tarkastuspisteinä. Haminan vartiorakennukset ovat osa yleisvenäläistä kuvernementinkaupunkien arkkitehtuuria. Rakennusten katujulkisivussa on avoin holvikaarisarjasta koostuva, pilasterien koristama arkadikäytävä, käytännöllinen tila ohi kulkevan liikenteen vartioimiseen. Arkadit olivat yleisiä varuskuntakaupunkien corps de garde rakennuksissa, maantien varsien kestikievareissa ja kaupunkien pitkissä kaupankäyntiä palvelevissa tori- ja kaupparakennuksissa. Rakennus on korttelin 23 kulttuurihistoriallisesti merkittävin rakennus. Se on mukana maakunnallisessa rakennusinventoinnissa (Kymenlaakson rakennuskulttuuri, 1992) ja se on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi. Rakennuksen perustus on luonnonkiveä ja ulkoseinät rapattua tiiltä. Julkisivu on jäsennöity holvikaarien välisin pilasterein, myös räystäslinjan alapuolella on vaakasuuntainen koristelista. Katemateriaalina on konesaumattu pelti. Rakennusta on muutettu vuonna 2008 asuinkäyttöön. Sen käytetty rakennusoikeus on viimeisimmän rakennusluvan (Lupa 51/2007) mukaan 133 k-m 2.

13 9 Meriportin vartiorakennus on rapattu yksikerroksinen tiilirakennus, joka on muutettu asuinkäyttöön. - Tontti 2 (Kaivokatu 1): Hoivakoti Kolmisointu Tontilla numero 2 rakennuksista eteläisempi, Kaivokadun varressa, on vuodelta Rakennuksessa toimii vuokralaisena Hoivakoti Kolmisointu. Kolmikerroksinen, kellarillinen rakennus on alun perin ollut asuinrakennus, mutta se on muutettu vuonna 2003 vanhusten hoivakodiksi. Rakennus on tarkoitus muuttaa lähivuosina takaisin asuinkäyttöön. Pysäköinti on järjestetty sisäpihalle. Rakennuksen käytetty kerrosala rakennusvalvonnan tietojen mukaan on 756 k-m 2, kun kaavassa sallittu rakennusoikeus on suojellun vartiorakennuksen lisäksi 760 k-m 2. Hoivakoti Kolmisointu tarjoaa lyhyt- ja pitkäaikaista sekä tilapäistä, kodinomaista palveluasumista. Asukkailla on omat huoneet ja käytössään yhteisiä tiloja. Hoivakoti Kolmisointu sijoittuu irti katulinjasta. Museoviraston tekemän kaupunkiarkeologisen inventoinnin mukaan tontti nro 2 sijaitsee 1600-luvun Vehkalahden asemakaava-alueella, mutta alueen tuon ajan rakennuskäytöstä ei ole varmuutta. Ke-

14 10 vään 2008 viereiseltä tontilta hoivakodin päädyn kohdalta ei löytynyt muinaisjäännöksiä. Kaivausten perusteella on epätodennäköistä, että alueella olisi säilynyt tai 1700-luvun rakenteita. - Tontti 10 (Kaivokatu 3): Kiinteistö Oy Haminan Kakskulma Kaivokadun ja pysäköintialueen kulmaukseen sijoittuu Kiinteistö Oy Haminan Kakskulma, joka on vuonna 1988 valmistunut liike- ja toimistorakennuskokonaisuus. Kaivokadun puoleinen osa on kolmikerroksinen, valkea betonielementtirakennus. Kaivokadun puoleisessa rakennuksessa on osakellari, jossa on säilytetty vanha linnoitusrakenteisiin liittyvä poterni eli holvikäytävä. Vasemmalla Kakskulman Katurakennus. Oikealla paikoitusalueen viereen sijoittuva siipi. Yksikerroksinen osa sijoittuu pysäköintialueen kaakkoisreunaan. Rakennusosat yhdistyvät toisiinsa katetun solan välityksellä. Kakskulma liittyy muotokielellään vahvasti rakentamisajankohtaansa ja sisältää postmodernismin aiheita. Tontille nykyisessä kaavassa osoitettu rakennusoikeus, 2000 k-m 2, on käytetty. Tontin paikoitus sijoittuu sisäpihalle ja hoivakodin rakennuksen päätyyn. Asfaltoitu piha-alue on parkkipaikkana ja alueella on sadevesiviemäröinti. Museoviraston tekemän kaupunkiarkeologisen inventoinnin mukaan myös tontti nro 10 sijaitsee 1600-luvun Vehkalahden asemakaava-alueella, mutta alueen tuon ajan rakennuskäytöstä ei ole varmuutta. Kevään 2008 kaivauksissa ei tontin alueelta löytynyt muinaisjäännöksiä. Museoviraston tutkijan mukaan on erittäin epätodennäköistä, että tontilla olisi säilynyt tai 1700-luvun rakenteita. Tontti 7 (Satamakatu 11): Haminan Torihalli Oy Vanhan kauppahallin paikalle, tontille nro 7, rakennettiin vuonna 1976 uusi liikerakennus, Haminan Torihalli Oy. Kaksikerroksisen tasakattoisen rakennuksen ylempi kerros on sisäänvedetty. Julkisivut on verhottu huokoisella vaalealla luonnonkivellä. Kiinteistössä on kaksi maanalaista kellarikerrosta. Rakennus on liike- ja ravintolatiloina. Tontin pohjoisosassa on pieni asemakaavan mukainen istutettu alue. Tontin kaavan mukainen rakennusoikeus 1800 k-m 2 ja se on kokonaan käytetty. Korttelin paikoitus sijoittuu Torihallin takaiselle paikoitusalueelle.

15 11 Torihallin julkisivu Torille ja Satamakadulle päin. Keltainen rakennus vasemmalla on Ortodoksisen seurakunnan asuin- ja liikerakennus. - Kiinteät muinaisjäännökset Koko suunnittelualue on 1600 luvun Vehkalahden kaupungin asemakaava-alueella, vaikkakaan alueen tuon ajan rakennuskäytöstä ei ole varmuutta. Keväällä 2008 tehtyjen kaivausten perusteella on erittäin epätodennäköistä, että alueella olisi säilynyt 1600-luvun kulttuurikerrostumia. Tämä johtuu sekä 1600-luvun vaatimattomasta rakentamistavasta että lukuisista rakennusten ja infraverkon rakentamisista myöhempinä vuosisatoina. Kortteli on kuitenkin luokiteltu Museoviraston (Teemu Mökkönen) vuonna 2003 tekemässä Haminan kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa alueeksi, jolla on saattanut säilyä Vehkalahden kaupunkiin liittyviä kulttuurikerroksia. Alue on luokiteltu luultavasti säilyneeksi ja/tai tutkimuksellisesti mielenkiintoiseksi alueeksi. Täällä maaperään kajoaminen voidaan tehdä joko arkeologin valvonnassa tai sitten alueella on suoritettava koetutkimuksia. Tarvittavat toimenpiteet arvioidaan tapauskohtaisesti. Kaikista alueella tehtävistä maaperään kajoavista rakennustöistä on ilmoitettava etukäteen Museoviraston rakennushistorian osastoon, josta annetaan tapauskohtaiset ohjeet. Alueen eteläosassa on sijainnut osa ruotsalaisten v rakentamaa bastionijärjestelmää. Haminan linnoituksen ensimmäisessä työvaiheessa vuosina rakennettiin etelään Turun ja Helsingin bastionit. Vuosina linnoitustyöt olivat pysähdyksissä, mutta hattujen sodan sytyttyä v ne aloitettiin uudelleen. Venäläiset aloittivat linnoitustyöt heti vallattuaan kaupungin v ja jatkoivat niitä 1750-luvulle saakka. Linnoitustöiden viimeinen päävaihe kesti luvulta Suomen sotaan saakka. Tässä yhteydessä vallit ilmeisesti ensimmäistä kertaa verhottiin luonnonkivillä. Kaavoitettava alue sijoittuu Helsingin ja Turun bastionien välille siten, että Helsingin bastionin vasemman kyljen ja kurtiinimuurin välinen kulma sijoittuu Kakskulman tontille. Keväällä 2008 tehdyissä koekaivauksissa tontilta etsittiin linnoitusrakennelmien jäänteitä. Koeojasta ei kuitenkaan löytynyt mitään, sillä kyseinen kohta on möyhitty kunnallistekniikan ja kaapeleiden rakentamisen yhteydessä. Linnoitusrakennelmista on säilynyt yksi olemassa oleva poterni eli holvikäytävä, joka on säilytetty Kiinteistö Oy Haminan Kakskulman kellarissa. Varsinaisia muureja ei alueella ole havaittu. Linnoituksen lounaislaidalla ja ulkopuolella on useita joukkohautauksia talvelta ja keväältä 1742, jolloin Ruotsin laivasto ja kenttäarmeija talvehtivat Haminan seudulla (Buddenbrockin armeija lähinnä Vehkalahden Leirikankaalla). Talven aikana kuolleet sotilaat haudattiin Haminan ympyräkaavan lounaisreunalle. Kaikissa näissä tapauksissa ei esiinny kulttuurikerroksia, vaan kohteet ovat löytyneet nykyisten (1900-luvun) rakennekerrosten alta. Kaavoitettavalle alueelle saattaa ulottua yksi näistä haudoista, joka on merkitty Ilkka Kaskisen selvityksessä Maariankadun alle, kasarmirakennuksen päätyyn. Vastaavanlaisiin joukkohautoihin on törmätty usein eri rakennustöiden aikana.

16 12 Museoviraston keväällä 2008 suorittamien arkeologisten koetutkimusten perusteella todettiin, että ortodoksiseurakunnan tontilla on sijainnut 1700-luvun puolenvälin jälkeen rakennetun ja 1840 Haminan suurpalossa tuhoutuneen kasarmirakennuksen perustukset. Rakenteet ovat 20 cm pihatason alapuolella ja hyvin säilyneet. Rakennus on ulottunut kaakossa nykyisen tontin rajan yli eli Maariankatu on ollut kapeampi. Rakennus on jatkunut nykyisen seurakunnan talon kohdalle, mutta talon alla ei ole säilynyt kasarmin jäänteitä. Kasarmissa on ollut 12 huonetta ja 3 eteistä. Alue, jolla perustukset sijaitsevat, vaatii lisätutkimuksia (ks. kuva alla). Kevään 2008 kaivausten yleiskartta Haminan saatua uuden asemakaavan v aloitettiin linnoitusvallien vaiheittainen purkaminen. Ensimmäisten joukossa purettiin myös Helsingin bastioni. Vuoden 1888 Haminan kartassa näkyy, ettei bastionia ole enää olemassa, mutta karttaan on kuitenkin luonnosteltu vanhat vallien linjaukset. Todennäköisesti valli ajettiin alas vallihautaan, jotta alue saataisiin tasaiseksi ja rakentamiseen sopivaksi. Purkamisen jälkeen paikalle jäivät lipputorni ja sen takana sijainnut ruutikellari sekä suunnittelualueelta vartiorakennus. Korttelin 23 länsipuolelle rakennettiin uuden asemakaavan mukaisesti tori. Sekä säilyneiden että hävinneiden muinaisjäännösten sijainti on esitetty liitekartalla 2b. Koko kaavaalue on aluetta, jolla sijaitsee muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, ja jota koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa.

17 13 Kuvaote kirjasta Hamina, rajan kaupunki, vuodelta Vanha kauppahalli on torin laidassa nykyisen Torihallin paikalla. Kiinteistö Oy Haminan Kakskulman kohdalla on ollut useita pienempiä rakennuksia ja Hoivakodin kohdalla katulinjoissa kiinni kaksikerroksinen tiilirakennus. - Kaupunkikuva Haminan tori, jonka itäpuolella kortteli 23 sijaitsee, on tyypillinen 1800-luvun kaupunkirakenteen korttelin kokoinen kauppa- ja paraatitori. Kortteli 23 ja Haminan Torihalli Oy:n rakennus muodostavat torin kaakon puoleisen julkisivun. Haminan torin hallitsevin piirre on sen laajuus ja avaruus, jota korostaa toria rajaavien rakennusten mataluus (pääosin kaksi kerrosta). Kaupungin perinteiset maamerkit raatihuone ja kirkkojen tornit näkyvät hyvin matalien rakennusten yli torilta ympyräkaava-alueen suuntaan. Suhteellisen yhtenäisestä räystäskorkeudesta poikkeavat nelikerroksinen ortodoksiseurakunnan rakennus ja viisikerroksinen entinen Haminan lyseo. Keskustan muut 4-5-kerroksiset rakennukset eivät rajoitu suoraan toriin. Toritilan mataluutta korostaa horisontaalinen Torihallin rakennus, joka on kauppahallin tapaan vapaasti seisova korttelirakenteesta irrallaan oleva rakennus. Torihalli toistaa myös vanhan kauppahallin sisäänvedetyn yläkerroksen ajatusta. Lisäksi materiaalivalinnoilla on pyritty edustavuuteen. Kokonaisuutena Torihalli on kuitenkin selvemmin ympäristöönsä sulautuva rakennus, kuin edeltäjänsä. Isoympyräkadulla Teräskulman ja ortodoksiseurakunnan talon väliin muodostuu selvärajainen katutila, mutta erikorkuisten rakennusten vuoksi katutila on mittasuhteiltaan epäyhtenäinen. Torihallin pohjoispäässä Isoympyräkadun katutila leviää Torikadun ja Torihallin pysäköintialueen suuntiin. Torikatu päättyy pieneen istutettuun alueeseen Torihallin päädyssä sekä Torihallin portaikkoon. Torikatua ja tilaa jäsentelisi paremmin kunnon näkymäpääte Torikadulle ja paikan merkitseminen rakentamisella. Maariankatu on korttelin 23 kohdalla katutilaltaan väljä ruutukaava- ja varuskunta-alueiden rajalle sijoittuva katu. Tyhjien tontinosien kohdalla katutilaa rajaa korkea lauta-aita. Katunäkymää hallitsee pohjoisen suuntaan pääterakennus raatihuone, korttelin 23 kohdalla kiintopisteenä on Meriportin vartiorakennus. Kaivokadun katutila on mittasuhteiltaan miellyttävä ja selvärajainen. Katua reunustavat kaksi- ja kolmikerroksiset rakennukset, joiden välissä on rakentamattomia tontinosia ja ajoväyliä. Yleisilmettä pehmentävät hoitokodin edessä oleva viherkaista ja puurivi. Suunnittelualueella ei ole taajamakuvan kannalta ongelmallisia huonokuntoisia rakennuksia. Torihallin julkisivun arvomateriaalina luonnonkivi ei pääse oikeuksiinsa, vaan rakennus on yleisilmeeltään nuhjaantunut ja saneerauksen tarpeessa.

18 14 - Liikenneverkko ja pysäköintialueet Korttelin 23 liikenneyhteyksinä toimivat sitä ympäröivät kadut Kaivokatu, Satamakatu, Isoympyräkatu ja Maariankatu. Näistä Satamakatu on luonteeltaan kokoojakadun omainen. Satamakadun eteläpää on saneerattu kuluvan vuosikymmenen puolivälissä, jolloin mm. rakennettiin puiden ympärille saarekkeet. Torihallin kohdalla Satamakatu on saneeraamaton ja ainoat puuistutukset sillä kohtaa ovat torin laidalla. Torihallin ja Kiinteistö Oy Haminan Kakskulman välissä on pysäköintialue, joka on varattu kaavassa kortteleille 23 ja 18. Kaupungin, Osuuskauppa Ympyrän ja Torihalli Oy:n välisen tehdyn sopimuksen mukaan alueen 40 autopaikan hallinta jakautuu seuraavasti: Kaupunki 4 ap, Osuuskauppa Ympyrä 18 ap ja Torihalli 18 ap. Kadunvarsipysäköintiä on kaikilla suunnittelualuetta ympäröivillä kaduilla suuntaispysäköintinä. Suunnittelualuetta ympäröivine katujen nykyliikenne on arvioitu kaupungin liikenneverkkokuvien perusteella sekä Rautatienkadun ja Merikadun liikenteestä vuonna 2003 tehtyjen laskentojen perusteella. Haminan keskustan pääkatuverkon muodostavat Merikatu ja Ratapihankatu Rautatienkatu. Merikatu jatkuu lännessä valtatienä 7 ja itäpäässä Kekkosenkatuna. Kaivokatu johtaa Satamakadulle, joka on korttelia 23 ympäröivistä kaduista vilkkain. Sen vuorokausiliikenne on nykyliikenteen verkkokuvan perusteella autoa/vrk. Maariankadun liikenne on noin 1500 autoa/vrk ja Sibeliuskadun 1300 autoa/vrk. Kaivokadun liikenne on selvästi em. pienempi. Rautatienkadun liikennelaskennan perusteella voidaan arvioida, että keskustan katuverkossa raskaan liikenteen osuus on pieni, noin 2 %. Huipputunnin liikenne on noin 8-9 % vuorokausiliikenteestä. Liikennelaskennan ajankohtana poikkileikkausliikenteen huipputunti ajoittui klo 12-13, mutta myös iltahuippu (klo 16-17) on samaa suuruusluokkaa. Päiväliikenteessä liikenne tien kumpaankin suuntaan on likimain yhtä vilkasta, mutta iltaruuhkassa liikenne suuntautuu voimakkaammin Merikadun suuntaan. Liikenne-ennuste vuodelle 2030 on esitetty kaavaselostuksen vaikutusosiossa. - Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue on kokonaisuudessaan vesi- ja viemäriverkon piirissä. Katualueilla on myös hulevesiverkosto. Maakaasujohdot sijoittuvat Kaivo- ja Maariankaduille. Kaasuverkkoon on liitetty Torihallin ja Kakskulman rakennukset Kaivokadulta ja Ortodoksisen seurakunnan rakennus Maariankadun suunnasta. Alueelle sijoittuu myös useita Haminan Energia Oy:n pienjännitekaapeleita. Maariankadulle ulottuu myös Haminan Energia Oy:n kaukolämpöverkosto. Yhdyskuntatekninen verkosto on esitetty liitekartalla 2b. - Väestö ja työpaikat Suunnittelualueella on Haminan kaupungin antamien tietojen mukaan 55 asukasta. Pääosa asunnoista on Ortodoksisen seurakunnan talossa. Työpaikkoja on yhteensä noin 120 kpl, joista vakinaisia vajaa 90. Tilapäisistä työpaikoista pääosa sijoittuu lääkärikeskukseen Maanomistus Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Pysäköintialue on Haminan kaupungin omistuksessa. Maanomistus on esitetty liitekartalla 2a.

19 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava ja seutukaava Kymenlaakson maakuntakaava; taajamat ja niiden ympäristöt on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (C/s) vahvistettu maakuntakaava korvasi vahvistuessaan ympäristöministeriön vahvistaman kokonaisseutukaavan aluevaraukset siltä osin, kuin ne tulevat maakuntakaavassa käsitellyiksi. Muita osin seutukaava jää voimaan. Seutukaavassa suunnittelualue kuului keskustatoimintojen alueeseen (C), jolla on säilytettäviä vähintään valtakunnallisesti arvokkaita rakennuskulttuurikohteita (sr). Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta. Ote Kymenlaakson kokonaisseutukaavasta. Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa yleiskaavaa. Kaava-aluetta koskee Haminan keskeisten alueiden yleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Hyväksymispäätöksestä valitettiin Kouvolan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen päätöksellään Kaavasta on valitettu

20 16 edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Keskeisten alueiden yleiskaava on yleispiirteinen yleiskaava, jossa ei ole määritelty rakentamisen tehokkuutta. Suunnittelualue on yleiskaavassa keskustatoimintojen aluetta. Alue varataan Haminan kaupunkiseutua ja vaikutusaluetta palvelevalle kaupalle, julkisille ja yksityisille palveluille, hallinnolle, kaupunkimaiselle asumiselle, koulutus-, kulttuuri- ja virkistyspalveluille sekä keskustahakuisille, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Keskustan asemakaavoituksessa ja muussa yksityiskohtaisessa suunnittelussa on huomioitava linnoituskaupungin kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen luonne ja rakennustaiteellisesti omaleimainen kaupunkikuva. Asemakaavassa on mahdollistettava kauppatorin ympäristön kehittäminen arkkitehtonisesti korkeatasoisena ja jalankulkupainotteisena kaupallisena keskuksena, Haminan varuskunnan kehittäminen, varuskunnalta vapautuvien alueiden ja rakennusten uusiokäyttö keskustatoimintoja varten, linnoitusalueen käyttö kulttuuri, virkistys- ja luonnon monimuotoisuutta vaalivana alueena (C). Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta Lisäksi on määräys alueesta, joka on valtakunnallisesti merkittävä sen kulttuurihistoriallisen arvon, rakennustaiteellisten ja kaupunkikuvallisten kohteiden ja aluekokonaisuuksien sekä kaupunkiarkeologian vuoksi. Alueen arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään (s-1). Meriportin vartiorakennus Maariankadun varrella on merkitty kohdemerkinnällä (nro 7): suojelukohde jonka merkittävyys perustuu kulttuurihistorialliseen, rakennustaiteelliseen tai kaupunkikuvalliseen arvoon. Suojelukohteita koskevat suunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon tai maakuntamuseoon lausuntoa varten. Numero kohteessa viittaa selostuksessa ao. kohtaan. Asemakaava Voimassa olevat asemakaavat, jotka ovat vahvistuneet (tontti 2 ja Maariankadun katualue), (tontti 7, pysäköintialue ja Torikadun katualue), (tontit 1 ja 10) sekä (Isoympyräkadun katualue). Asemakaavoissa Torihallin tontti on liikerakennusten korttelialuetta (KL), jonka pohjoispäässä on istutettava alueen osa. Tontin rakennusoikeus on 1800 k-m 2, kerrosluku II. Tontit 1 ja 10 on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueena (AL). Tontti 1 on