KEMIA. Kemi KEMISTI- VILJELIJÄN TAUTI- KENTTÄ JÄTE VAI INTIAN. Täydellinen valikoima materiaalitekniikan tutkimuslaitteita. mahtava bioreaktori

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIA. Kemi KEMISTI- VILJELIJÄN TAUTI- KENTTÄ JÄTE VAI INTIAN. Täydellinen valikoima materiaalitekniikan tutkimuslaitteita. mahtava bioreaktori"

Transkriptio

1 KEMIA 4/2013 Kemi KEMISTI- VILJELIJÄN mahtava bioreaktori TAUTI- KENTTÄ muuttuu mutta miksi? JÄTE VAI kemikaali mitä sanoo Reach? Täydellinen valikoima materiaalitekniikan tutkimuslaitteita Haake viskosimetrit, reometrit, pienen mittakaavan ekstruuderit ja sekoittajat. INTIAN lääkepatentit puhuttavat p ,

2 Innovation with Integrity Bruker Optics Scandinavia AB Vallgatan 5 SE SOLNA Sweden Tel:

3 TULEVAISUUDEN INSTRUMENTTI: K 2013 Olipa kyse tutkimuksesta, laboratorioista, sairaaloista tai lääkärikeskuksista: moderni lääketieteellinen tekniikka ilman kumia ja muovia ei ole mahdollista. Erityisesti lääketieteen korkeille vaatimuksille ja haasteille polymeerit tarjoavat ihanteelliset ratkaisut. Maailman johtava kumi- ja muoviteollisuuden messutapahtuma esittäytyy Sinulle yli 50 maasta tulevalla näytteilleasettajalla. Suunnittele nyt käyntisi. Tervetuloa K messuille. Kansainväliset kumin ja muovin ykkösmessut maailmassa k-online.de Edustaja Suomessa: Suomen Messut Interfair _ PL 21 _ Helsinki Puh _

4 SISÄLLYS Pian tohtoriksi väittelevä Tuomas Mattila tutkii virkatyökseen tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia. Sukutilan isäntänä hän uskoo luomuviljelyyn. (s. 6) Yehia Eweis 18 AJANKOHTAISTA Tuuli-hanke tekee Tuhkasta parempaa raaka-ainetta Jan Österbacka 20 UUTISIA 26 VIHREÄT SIVUT 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 35 PIENI SUURI NANO Nanoseosaineet tuovat uusia ulottuvuuksia muoveihin Maija Pohjakallio 36 Rehtori Tuula Teeri Aallon harjalla kohti tulevaisuutta Sisko Loikkanen Scanstockphoto Tiukalla patenttipolitiikallaan Intia yrittää pitää lääkkeet 1,2 miljardin asukkaansa ulottuvilla. Leukemialääkkeen patenttisuojan hylkääminen hiertää tutkivaa lääketeollisuutta. (s. 48) Harvardin yliopisto 6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Kemisti ja maanviljelijä Tuomas Mattilalla on oma kuution bioreaktori Arja-Leena Paavola 10 TÄTÄ MIELTÄ Hännänhoitoa Riku Rinta-Jouppi 12 Epigenetiikka linkittää ympäristön ja sairaudet Katja Pulkkinen Ympäristöaltisteista saatu vaurio voi periytyä yli sukupolvien, varoittaa Harvardin yliopiston ympäristöepigenetiikan professori Andrea Baccarelli. Valinnoillani voi olla vaikutusta lastenlapsiini ja vieläkin kauemmas. (s. 12) 4 KEMIA 4/2013 Meidän on kyettävä tekemään kemia, fysiikka ja matematiikka kiinnostaviksi jo peruskoululaisille, sanoo Aaltoyliopiston rehtori Tuula Teeri. (s. 36) 40 Jäte vai kemikaali Kierrätysmateriaali on haastava Reach-tapaus Joonas Alaranta 42 KESKUSTELUA Kosteusvaurioiden korjaaminen kannattaa aina Huonepölyn toksisuuden mittaaminen voi johtaa harhaan Maija-Riitta Hirvonen ja Anne Hyvärinen 43 REACH RAKENTUU Helsingistä tulee EU:n biosidipääkaupunki Tim Becker 44 Orion puolustaa asemiaan lääkemarkkinoilla Taidolla, tuurilla ja tehokkuudella Sisko Loikkanen Aalto-yliopisto 47 NÄKÖKULMA Remontti-ihmeitä Anja Nystén 47 KEMIA SILLOIN ENNEN 48 Kuka suojelee ja ketä? Intian patenttipäätös kuumentaa tunteita Lauri Lehtinen 51 Kliiniset laboratoriot Mobiiliratkaisu tuo työrauhan ja reaaliaikaisen seurannan Sanna Alajoki 52 Laatua laboratoriomäärityksiin Teemu Näykki 54 Laboratorioanalyytikko on laboratorion moniosaaja Jarmo Palm 57 NAISET JA KEMIA Irène Joliot-Curie oli huippututkijoiden sukua Sisko Loikkanen 58 ULKOMAILTA 60 KEEMIKKO Vakoilija keittiössä 61 HENKILÖUUTISIA 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 65 SEURASIVU 66 LABORATORIOSTA TUTUT Penisilliini syntyi Émile Roux n pulloissa Pekka T. Heikura

5 Pääkirjoitus 11. kesäkuuta 2013 KEMIA Kemi Vol. 40 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh faksi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäälliköt Forsäljningschefer Sales Managers Kalevi Sinisalmi Irene Sillanpää Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh , faksi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 (special issue 5/2013 EUR 19) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh , faksi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 4 800, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2013 ISO 9002 Scanstockphoto Markku Joutsen Suviuunosta superosaajaksi Äitini sai äskettäin syntymäpäivälahjaksi oman lehden, jonka sukumme oli tuottanut yhteisvoimin. Tekijän luvalla lainaan juttua, jossa jälkipolvi muistelee työuriensa alkutaipaleen hauskimpia (ja noloimpia) hetkiä. Leluosaston hoitaja huokaisi. Henkilöstöpäällikkö oli taas palkannut apulaiseksi jonkun tumpelon. Siis minut. Tilanne valkeni itsellenikin heti ensimmäisen asiakkaani myötä. Pappa halusi kruunata pojanpojan merkkipäivän jalkapallolla. Tarjoustuotteina ne myytiin ilman pakkausta. Pannaanko pakettiin, kysyin urheasti, ja osastonhoitaja huoahti toisen kerran. Vartin verran taisteltuani olin kyhännyt kasaan ilmestyksen, joka näytti epämuodostuneelta merihirviöltä. Asiakas tuijotti paketista poukkoilevia, ryppyisiä ulokkeita, joita hiestä kosteat teippimuhkurat eivät mitenkään kyenneet hillitsemään, ja poistui sanomatta sanaakaan. Töistä ikimuistoisimpia ovat juuri kesäduunit. Tänäkin kesänä monet nuoret pääsevät tienaamaan ja hankkimaan kullan arvoista kokemusta tulevaisuutta varten. Kemian yritykset ovat mukana talkoissa ja tarjoavat tuhansille nuorille kesätyöpaikan. Kaikkia ei ole onnistanut ahkerasta hakemisesta huolimatta. Työpaikkojen kulukuuri vähentää tarjontaa, ja paikkoihin riittää tulijoita. Kannattaa silti jatkaa ja ottaa reippaasti yhteyttä työnantajiin. Vaikka netti on helppo väylä hakea töitä, on hyvä muistaa, että pestaajat valitsevat usein ne, jotka uskaltavat soittaa heille. Menetettävää ei ole. Työn oppii tekemällä, ja sitkeys palkitaan. Näin kävi myös leluosaston aloittelijalle. Mutta tumpelokin voi oppia. Pian osasin valita täsmälleen sopivankokoisen paperin, taitella sen hermeettisesti kohteen ympärille tarvitsematta välttämättä lainkaan teippiä ja koristaa kokonaisuuden värikkäin naruin, jotka kiersivät pakettia symmetrisinä kuvioina kihartuen kultaisessa leikkauksessa koreaksi ruusukkeeksi. Ei olis uskonu, osastonhoitaja myönsi, kun pestini aikanaan päättyi. Onnistuneita kesätyökokemuksia! P.S. Kemia-lehden vuosikerran saa tästä numerosta eteenpäin yli 200 uutta ylioppilasta, jotka kirjoittivat kemiasta laudaturin. Lämpimät onnittelut hienosta suorituksesta ja kiitokset yhteistyökumppaneille, jotka mahdollistivat lehtistipendien jakamisen! Kemia-lehden toimitus lähtee kesälaitumille heinäkuussa. Toivotamme lehden lukijoille, ilmoittajille ja yhteistyökumppaneille kaunista kesää ja virkistävää lomaa! 4/2013 KEMIA 5

6 KEMISTIN kääntöpuoli Sarjassa esitellään kemistien kakkosammatteja ja epätavallisia harrastuksia. Kemisti ja maanviljelijä Tuomas Mattilalla on oma kuution bioreaktori Tutkija-kemisti Tuomas Mattila selvittää työssään teollista ekologiaa eli tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia. Käytännön tuntumaa asiaan hän saa omalla sukutilallaan. Arja-Leena Paavola Nummi-Pusulan Töllissä sijaitsevalle Kilpiän tilalle ajaa Helsingistä noin tunnin verran. Varhaisen kesän vihreät sävyt täplittävät kumpuilevaa harjumaisemaa. Tilan isäntänä toimii kemian diplomi-insinööri ja maatalousja metsätieteiden maisteri Tuomas Mattila, jonka suku on viljellyt maata samalla paikalla jo noin 240 vuotta. Vuonna 2007 tilalla siirryttiin sukupolvenvaihdoksen myötä luomutuotantoon. Viljelijän kannalta kevät ja kesä ovat vuoden parasta aikaa. Kasvu käynnistyy, ja pelloilla on paljon seurattavaa. Samalla voi tehdä havaintoja siitä, mikä tuotannossa kenties on heikko lenkki ja mitä seuraavana vuonna voisi tehdä paremmin, Mattila kuvailee. Tänä vuonna kevät tuli kolmisen viikkoa myöhässä. Vappua edeltävät päivät ottivat hurjaa kiriä, mutta maa jäi vielä melko märäksi. Koska suurilta sateilta säästyttiin, kylvöt päästiin kuitenkin aloittamaan ajoissa. Juuri kevätkylvöt ovat Tuomas Mattilalle vuodenkierron suurin rupeama. Viime syksyn jäljiltä työtä on ollut tavallista enemmän. Toukokuussa pellot muokataan kylvökuntoon, siemenet lajitellaan ja sijoitetaan huolella maahan. Yleensä koneitakin joudutaan jossain välissä korjaamaan. Lisäksi olemme istuttamassa puolen hehtaarin omenatarhaa jyrkimmille pelloille eroosion estämiseksi, mikä tietää hieman lisäpuuhaa, Mattila kertoo. Luomutuotanto vaikuttaa esimerkiksi viljelykiertoon, jonka avulla maan elävyyttä ja viljavuutta ylläpidetään. Tarkoituksenmukaisella viljelykierrolla pannaan kuriin rikkakasvit, taudit ja tuholaiset. Kilpiän tilalla maita viljellään viiden vuoden sykleissä. Kahtena ensimmäisenä vuotena pellolla kasvatetaan esimerkiksi apilaa tai timoteitä, kolmantena viljaa, seuraavaksi palkokasveja ja viljaa, ja viidentenä vuotena suojavilja nurmelle. Vuoroviljely on keskeinen väline aineen kiertojen manipulointiin. Typensitojakasvien, kuten puna-apilan, valkomesikän ja sinimailasen, juuribakteerit sitovat ilmakehästä typpeä kasvien käyttöön vastineeksi kasvien antamasta sokerista. Syväjuuriset kasvit louhivat syvemmältä maasta sinne kertynyttä fosforia ja rapauttavat kaliumia. Tiheäjuuristen nurmien viljely parantaa multavuutta ja nostaa maan kationinvaihtokykyä eli vaihtuvien ravinteiden varastoja. Siten kriittiset hivenaineet saadaan pysymään kasvien saatavilla. Lisäksi viljelykierto on parantanut maan rakennetta ja ve- 6 KEMIA 4/2013

7 Sadonkorjuun aika on viljelijälle hikinen mutta mieluisa rupeama. Tuomas Mattila Syntynyt Nummi-Pusulassa Kemian diplomi-insinööri, Teknillinen korkeakoulu. Maa- ja metsätalouden maisteri, Helsingin yliopisto. Väittelee tekniikan tohtoriksi Aaltoyliopistossa syyskuussa Maanviljelijä, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Naimisissa, yksi lapsi ja toinen tulossa. Harrastukset luonto, lukeminen, painonnosto, bändi. Yehia Eweis 4/2013 KEMIA 7

8 denpidätyskykyä, jolloin kasvit saavat isomman tilavuuden ravinteiden haalimiseksi. Olemmekin laajentaneet maatilaamme lähinnä alaspäin, Mattila naurahtaa. Tutkija selvittää tuotannon ekologiaa Kevättöiden takia isäntä viettää haastatteluhetkellä kolmen viikon virkavapaata palkkatyöstään Suomen ympäristökeskuksen Kulutuksen ja tuotannon keskuksen ympäristötehokkuusyksiköstä. Tutkijana Mattila selvittää teollista ekologiaa eli tuotannon ja kulutuksen prosessien kytkentöjä, ainevirtoja ja ympäristövaikutuksia. Käytännössä hän laatii elinkaariarviointeja ja mallintaa erilaisia järjestelmiä. Työn alla ovat esimerkiksi kansantalouden globaalit kerrannaisvaikutukset, kuten suomalaisen ravitsemuksen vaikutukset maankäyttöön eri puolilla maapalloa. Tuloksia voidaan hyödyntää vaikkapa poliittisessa päätöksenteossa tarkasteltaessa eri toimenpiteiden vaikutuksia laajempaan kokonaisuuteen. Kahden ammatin välinen tasapainoilu on joskus raskasta, sillä peltopäivinä virkatyöt eivät etene. Normaalisti Mattila tekee pari päivää viikossa etätöitä. Lähikonttoripäivät Helsingin Töölössä kuluvat usein pitkälti palavereissa ja ryhmätyössä. Yleensä ratkomme jotain tutkimuskysymystä muutaman hengen porukalla. Usein tutkimuskysymyksiä on eri hankkeissa ja eri kokoonpanoilla useampia pöydällä samaan aikaan, mikä tuo omat haasteensa projektien ja ihmisten aikataulujen yhteensovittamiseen. olla melko raskasta, Mattila myöntää. Luomuviljely kannattaa siinä, missä muukin yritystoiminta. Jos tekisi samaa kuin kaikki muut, samalla tuotantotavalla ja myymällä tuotteet samoille hyödykemarkkinoille, ei tietenkään pärjäisi. Toimintaa on kehitettävä jatkuvasti ja etsittävä omia vahvuuksia. Markkinointi on selvästi isoin haaste, samoin luovien ratkaisujen löytäminen. Mahdollisuuksia on kuitenkin rajattomasti. Viime vuonna meillä oli vielä suoramyyntiäkin, mutta nyt keskitymme oleelliseen eli ruuan tuotantoon ekologisesti kukoistavassa ympäristössä. Tällä hetkellä viljelykasvit menevät suoraan rekkalastilla markkinoille, mutta tuotantokustannuksista tinkimällä ja satotasoa nostamalla tämäkin on riittävän kannattavaa, Mattila on havainnut. Perheeseen kuuluu tätä nykyä vaimo ja kaksivuotias tytär. Toista lasta odotetaan lokakuussa. Tilanpitoon liittyvät päätökset ja suunnitelmat tehdään yhdessä, mutta perheenlisäyksen myötä toteutusvastuu on jäänyt pääosin isännälle. Kunhan lapset kasvavat, suoramyyntikin todennäköisesti palaa ohjelmaan. Hiilijalanjäljestä ekologiseen kädenjälkeen Ilmastonmuutos on jo tosiasia. Todennäköisesti sen seuraukset vaikuttavat jo parissakymmenessä vuodessa ruuantuotantotapoihin myös meillä Suomessa. Maapallon keskilämpötila on sadan viime vuoden aikana kohonnut 0,74 astetta, merenpinta noussut ja jää- ja lumipeitteet kaventuneet. Uusimpien arvioiden mukaan planeetan keskilämpötila nousee vuoteen 2100 mennessä 1,1 6,4 astetta verrattuna vuosiin Myös sadanta muuttuu. Jo nyt kuivuudesta kärsivät alueet kuivuvat entisestään. Toisaalta sateiden määrä lisääntyy napa-alueiden lähettyvillä. Muutoksen pysäyttäminen on osin myöhäistä, sillä monet kasvihuonekaasut säilyvät ilmakehässä satoja vuosia ja jatkavat ilmaston lämmittämistä. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii suuria muutoksia. Minusta ei kuitenkaan kannata vaipua epätoivoon, sillä meillä on käytettävissä tietoa, resursseja ja luovia ihmisiä enemmän kuin koskaan aiemmin, tutkija ja viljelijä huomauttaa. Ihmisestä jää aina jälki ympäristöönsä, sekä hyvässä että pahassa. Haittavaikutusten osoittamisen lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää siihen, mitä kaikkea hyvää jokaisen meistä on mahdollista tehdä. Hiilijalanjäljen vastapainoksi on otettu käyttöön myös toinen mittari: ekologinen kädenjälki, jolla viitataan siihen, mitä jokainen voi ympäristönsä hyväksi tehdä. Ekologisen kädenjäljen kriteeri on oman haittavaikutuksen pienentäminen. Suomalaisten hiilijalanjäljen kolme suurinta tekijää ovat asuminen, liikenne ja ravinto. Lämmitysmuodon valinta, ekosähköön siirtyminen ja kasvisruuan lisääminen ovat toimivia ja suhteellisen helposti toteutettavia asioita, jotka vähentävät ilmastokuormitusta. Arjen keinoina voisi olla esimerkiksi kimppakyyti työmatkalle tai harrastuksiin tai vaikka se, että ylipuhuu taloyhtiönsä hankkimaan aurinkopaneelit Viljely opettaa kärsivällisyyttä Kahden urakan, palkkatyön ja viljelyn, väliltä Tuomas Mattila löytää monia yhtymäkohtia. Esimerkiksi sen, että kaikessa on tärkeää ymmärtää systeemejä ja oman toiminnan vaikutusta niihin. Koulutukseni pohjalta ajattelen viljeltävää peltoa erittäin suurena, noin kuution bioreaktorina, jossa kaiken lisäksi kasvaa useita lajeja ja jossa säätömahdollisuudet ovat melko rajalliset. Maanviljelijän työ opettaa ainakin kärsivällisyyttä, huolellisuutta ja sinnikkyyttä. Etenkin luomuviljelyn suurinta antia ovat sen tarjoamat oppimiskokemukset, Mattila sanoo. Virheistä saa palautetta heti, sillä niitä ei voi paikata teollisilla kemikaaleilla. Olen myös havainnut, että kaikki ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta siinä voi kestää kauan ja ratkaiseminen voi Tuomas Mattilan albumista Tutkijan työtä Tuomas Mattila tekee myös kotitoimistossaan. 8 KEMIA 4/2013

9 Tuomas Mattila uskoo, että muuttoliikenne kääntyy ennen pitkää kohti maaseutua. Ihmiset alkavat yhä enemmän osallistua ruuantuotantoon. Yehia Eweis katolle. Olisi tärkeää, että ihmiset tajuaisivat mahdollisuudet, joita meillä on. Vihreä sijoitustoiminta on muuten myös mahdollisuus, jota kuitenkin käytetään melko vähän. Paluu maaseudulle ja kohti yhteisöviljelyä Kasvukausi on hyvällä alulla. Pyrkimys mahdollisimman laajaan kasvipeitteisyyteen ja monipuoliseen viljelykiertoon näkyy Kilpiän tilalla myös maisemassa, joka on kuin pelloista ja puustosta koostuvaa mosaiikkia. Maita katsellessa puhe kääntyy väistämättä tulevaisuuteen. En usko, että lasteni aikuistuttua viljely on samanlaista kuin tänään tai että mahdollisimman pienellä ihmistyöllä pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon, nuoren perheen isä sanoo. Koneistamisen tie on käyty loppuun, lihan kulutuksen jatkuvan kasvun aiheuttama kuormitus ja fossiilisten polttoaineiden väheneminen vievät omaan suuntaansa. Todennäköisesti maaseudun tyhjeneminen alkaa kääntyä päinvastaiseksi. Jo nyt on havaittavissa, että ruokaosuuskunnat ja yhteisöviljely ovat lisänneet suosiotaan. Uskon, että ihmiset alkavat yhä enemmän osallistua ruuantuotantoon, Mattila visioi. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Puut tehostamaan tuotantoa Tuomas Mattila on viime aikoina selvittänyt trooppisista maista lähtöisin olevan peltometsäviljelyn soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin. Puiden palauttamisella peltomaisemaan voitaisiin lisätä maatalouden tuottavuutta ja luonnon monimuotoisuutta. Maailmalla tämä on tunnistettu keskeiseksi tavaksi tuottaa enemmän ruokaa vähemmillä fossiilisilla polttoaineilla, ja esimerkiksi Worldwatchinstituutti kannustaa viljelijöitä peltometsäviljelyyn. Durbanin ilmastokokouksessa vuonna 2011 sovittiin hiilinielujen laskentasäännöistä, jotka johtavat Suomelle lisämaksuihin metsäpinta-alan vähenemisestä. Tätä on pidetty rasitteena, mutta asian voi nähdä myös toisin. Puukujanteiden ja piennarpuuston lisäämisellä voitaisiin kompensoida valtaosa metsähävikistä. Lisäksi jyrkillä rinnepelloilla puukujanteet voivat vähentää eroosiota merkittävästi. Tuulensuojan kasvattaman lämpösumman ja hyötyhyönteisten määrän ansiosta puiden istutus voi jopa lisätä kokonaissatotasoa kymmeniä prosentteja. Puiden palauttamisesta peltomaisemaan ei koidu viljelytoimille haittaa, kun kujanteet istutetaan samansuuntaisesti. Oikein rakennettuina puukujanteet vähentävät tuulen haihduttavaa vaikutusta ja lisäävät lämpösummaa maan tasolla. Laidunnuksessa puut suojaavat eläimiä viimalta. Puukujanne voi sitoa typpeä, tuottaa polttoainetta ja ruokaa ja tarjota elinympäristön pölyttäjille ja muille hyötyhyönteisille. Kerroksellinen, peltoaukean poikki kulkeva kujanne lisää myös riistalinnuston ravintoa ja suojapaikkoja, Mattila listaa peltometsäviljelyn etuja. Teorian lisäksi tutkija perehtyy aiheeseen myös käytännössä hyödyntämällä tietoa omalla tilallaan. Istutamme parhaillaan noin 500 metriä tervaleppää, koripajua ja vadelmaa monikäyttöiseksi tuulensuojaksi. Ympäröivien peltojen kasvuedellytysten parantuessa kokonaissatotaso todennäköisesti nousee. Suomen olosuhteissa vaikeutena ovat ennen kaikkea lyhyt kasvukausi ja matala auringon paistekulma, eli puut varjostavat runsaasti. Istutukset on siksi paras sijoittaa pohjois-eteläsuuntaisesti. 4/2013 KEMIA 9

10 TÄTÄ MIELTÄ Hännänhoitoa HÄNNÄNHOIDOLLA EN nyt viittaa häntien pesuun ja pörhentämiseen keskittyneiden koiratrimmaamoiden uutuusmenetelmiin, vaikka nekin varmaan olisivat hyvä kolumnin aihe. Sen sijaan puhun kuvitteellisesta Reach-koirasta, jonka etutassut merkitsevät ensimmäistä suurivolyymisten aineiden rekisteröintivaihetta 2010 ja takatassut vuoden 2013 keskivolyymisten aineiden rekisteröintiä. Sitten alkaa pitkä häntä, jonka huippuna ovat vuoden 2018 pienivolyymisten aineiden rekisteröinnit. Monessa kemian alan yrityksessä mietitään parhaillaan rekisteröintityön uudelleenorganisointia ja resursseja tilanteessa, jossa perusrekisteröinnit on jo saatu lähetettyä Euroopan kemikaalivirastoon, ja seuraavaan rekisteröintivaiheeseen on vielä aikaa. Tilanne on toki erilainen yrityksissä, joissa on käytössä lupamenettelyyn meneviä aineita tai joiden aineet ovat viranomaisten arvioitavina. Uusia tehtäviä on tulossa maakohtaisten tuoterekisterien, luokitus- ja merkintäasetusten ja käyttöturvallisuustiedotteisiin liittyvien velvoitteiden hoitamisessa. Useat yritykset kuitenkin etsivät yksinkertaisinta tapaa hoitaa monenkirjavat Reach-hännät. ENSIMMÄINEN KANDIDAATTI hännänhoitoratkaisuksi on viimeaikaisissa kansainvälisissä rekrytointi-ilmoituksissa näkynyt osa-aikaisten työntekijöiden haku. Yritykseen etsitään esimerkiksi 70- tai 50-prosenttista työaikaa tekevää henkilöä, joka huolehtii Reachin ja usein maailmanlaajuisesti kaikkien muidenkin kemikaaliturvallisuusvelvoitteiden noudattamisesta. Yrityksen kannalta tällainen rekrytointi säästää kustannuksia. Toisaalta asiaan liittyy ongelmia, kuten yhden ihmisen rajallinen kyky hallita laajenevaa ja monimutkaistuvaa lainsäädäntöä, hitaampi mahdollisuus reagoida yllättäen ilmeneviin ongelmiin ja henkilöstön suurempi vaihtuvuus, kun päätoiminen työpaikka vie voiton osa-aikaisesta. On myös muistettava, että kun osa-aikainen Reach-asiantuntija lähtee uusiin tehtäviin, hänen mukanaan poistuu usein pitkän prosessin aikana kertynyttä hiljaista tietoa, jota voi olla vaikea korvata. TOINEN YLEINEN RATKAISU on kokonaisulkoistus. Palveluntarjoajilta on mahdollista ostaa Reach-asiantuntijoita, jotka hoitavat velvoitteiden noudattamisen asiakkaan puolesta usein pitkänkin aikaa, jolloin toiminnan jatkuvuus säilyy. Kokonaisulkoistus on toimiva ratkaisu silloin, kun tarvitaan hyvin määriteltyyn tarkoitukseen asiantuntemusta, jota oman talon sisältä ei löydy. Toisaalta Reach-hännänhoitoon liittyvät tehtävät ja vastuunjaot pitää silloin määritellä niin, että työnjako ja kokonaiskustannukset pysyvät selvillä kummallekin osapuolelle. Kolmantena vaihtoehtona voidaan miettiä tehtäväulkoistusta. Siinä yritys määrittelee ulkoistettavat tehtävät, jotka ostetaan palveluntarjoajalta. Ratkaisun etuna on, että kontrolli säilyy palvelun ostajalla paremmin. Samalla saadaan asiantunteva henkilö hoitamaan projektityyppisiä tehtäviä, joita varten yritykseen ei kannata palkata uutta työntekijää. Toisaalta tehtäväulkoistus on siten vaativaa, että ostajalla pitää olla omassa organisaatiossaan ihminen, joka tuntee velvoitteet ja pitää kirjaa siitä, että kaikki tarvittavat tehtävät tulevat hoidettua. REACH-HÄNNÄNHOIDOSSA konstit ovat siis monet. Se, miten velvoitteet voidaan parhaiten hoitaa, pitää luonnollisesti arvioida kussakin yrityksessä erikseen. Jatkossakin on odotettavissa, että kemian alan tuoteturvallisuusvelvoitteet lisääntyvät, kun Reach-tyyppiset lainsäädännöt tulevat voimaan uusissa maissa. Rekisteröinnit alkavat pian esimerkiksi Kroatiassa, kun se liittyy Euroopan unioniin. Vuoden 2015 alusta puolestaan astuu voimaan Reach-tyyppinen lainsäädäntö Etelä-Koreassa. Asiantunteville hännänhoitajille löytyy töitä tulevaisuudessakin. Riku Rinta-Jouppi Riku Rinta-Jouppi on partneri REACH- Law Oy:ssä. Australianpaimenkoira Lina pitää häntänsä hyvässä kunnossa. 10

11 Hyvinvointia rakentamassa! Uteliaisuus on keksintöjen äiti. Uskallatko ottaa riskin ja tarttua haasteeseen? Kuunteletko sisäistä ääntäsi, joka houkuttelee sinua johonkin uuteen? Annatko mahdollisuuden muutokselle, joka voi käynnistää jotain ainutlaatuista? Me etsimme tulevaisuuden sankareita, ihmisiä, joilla on tahto tehdä jotain merkityksellistä ja uteliaisuutta valloittaa uusia alueita. Oletko sinä yksi meistä?

12 Epigenetiikka linkittää ympäristön ja sairaudet Hankittu epigeneettinen vaurio voi periytyä yli sukupolvien, osoittavat jo useat tutkimukset. Ihmiskunnan tautikentän muutoksen selittäjää kannattaa etsiä ympäristölähtöisistä geenitoiminnan muutoksista. Katja Pulkkinen Ympäristölähtöiset muutokset geenien toiminnassa saattavat olla periytyviä. Tämä havainto on epigeneettisen tutkimuksen järisyttävimpiä oivalluksia. Kun tutkijat ovat altistaneet kantavia hiiriemoja torjunta- ja homeenestoaineille sekä bisfenoli A:lle, poikasten ulkoasu ja sairastuvuus on muuttunut selvästi. Osa tutkimushiirien ja verrokkijyrsijöiden välisistä eroista periytyi neljänteen polveen asti. Vaikutus välittyi tiettyjen avaingeenien metylaation kautta. Itse geeneissä ei tapahtunut muutoksia, vaan geenien ohjautuvuus muuttui: eri geenit aktivoituivat tai hiljenivät. Muuntunut geeniaktivaatio vaikutti poikasten väriin, käytökseen ja sairastumistaipumukseen, ja teki niistä ylipainoisia riippumatta siitä, kuinka paljon hiiri söi tai liikkui. Vielä neljännen sukupolven hiiret olivat keltaisia ja lihavia, ja niillä oli huomattava syöpä- ja diabetesriski, vaikka altistusta oli saanut vain ensimmäinen sukupolvi. Tämä muuttaa käsitystämme siitä, että yksilön valinnoilla olisi vaikutusta vain häneen itseensä, kertoo Harvardin yliopiston ympäristöepigenetiikan professori Andrea Baccarelli Kemia-lehdelle. Sen sijaan minun valinnoillani voi olla vaikutusta lapsiini, lastenlapsiini ja vieläkin kauemmas. Ympäristön vaikutus on selvä Professori Baccarellin mukaan enää ei ole epäilystä siitä, vaikuttaako ympäristö sairauksien kehittymiseen. Minun valinnoillani voi olla vaikutusta lapsiini, lastenlapsiini ja vieläkin kauemmas. Tiedämme myös, että ympäristö aiheuttaa muutoksia epigeneettisiin toimintoihin ja että moniin sairauksiin liittyy epigeneettisiä muutoksia, Baccarelli sanoo. Tätä nykyä kysymys kuuluu, mitkä ovat kunkin epigeneettisen tekijän tarkat vaikutusmekanismit ja mikä niiden merkitys on sairauksien kehittymisessä. Varmasti emme tiedä vielä sitäkään, kuinka pitkälti epigenomi toimii sairauksia aiheuttavasti, ja voiko se toimia myös sopeutumismekanismina. Italialainen Ernesto Burgio, kansainvälisen ympäristölääkärijärjestön Isden tiedekomitean puheenjohtaja ja syöpätutkimusjärjestö Ecerin jäsen, on seurannut alaa jo pitkään. Hänen mielestään epigenetiikalla on käsissään kaikki biolääketieteellisen ja biologisen vallankumouksen avaimet. Burgio puhuu tautikentän selvästä muuttumisesta ja uusien oireyhtymien ilmaantumisesta korostaen epigenomin mahdollista roolia tässä muutoksessa. Epigeneettiset mekanismit toimivat dna:n ja ympäristön välillä monimuotoisena molekulaarisena antenniverkkona, Burgio kertoo. Perinteisesti on ajateltu informaatiosuunnan olevan geeneistä alaspäin, mutta tieto kulkee myös ympäristöstä geenejä kohti ja niistä edelleen proteiineihin ja ilmiasuun. Burgion mukaan epigenomi ei ole klassisen dna-perusteisen genetiikan lisäosa vaan monimutkainen elävä, reaktiivinen ja aktiivinen verkosto, jonka toiminnan syvällinen ymmärtäminen mullistaa sen, miten hahmotamme ympäristön, geenien ja elimistömme toimintaa, sopeutumista ja sairausmekanismeja. Kollektiivinen epigeneettinen stressi Tautikentässä eletään rajua, globaalia muutosta. Hormonaalis-aineenvaihdunnalliset sairaudet, allergiat ja autoimmuunitaudit, neurodegeneratiiviset sairaudet ja kehityshäiriöt lisääntyvät, monet hyvin nopeasti. Burgion mielestä muutosta ei kyetä ymmärtämään, jos ongelmia tarkastellaan vain yksilötasolla. Jotta ihminen sopeutuisi jatkuvaan ympäristömuutokseen, hänen elimistönsä toimintojen on kyettävä muuntumaan, mutta tällä muuntumisella on rajansa, Burgio tähdentää. Rajan ylittyessä syntyy epigeneettistä stressiä, joka voi pitkittyessään johtaa myös geneettisen tason muutoksiin. Tietyissä olosuhteissa muuntumisyrityksistä tulee sairauksia aiheuttavia mekanismeja. Epigeneettinen stressi on kollektiivis- Enää ei ole epäilystä siitä, vaikuttaako ympäristö sairauksien kehittymiseen. 12 KEMIA 4/2013

13 Harvardin yliopiston ympäristöepigenetiikan professorin Andrea Baccarellin tutkimukset ovat paljastaneet mekanismeja ympäristön ja sairauksien välillä. Harvardin yliopisto 4/2013 KEMIA 13

14 Kansainvälisen ympäristölääkärijärjestön Isden tiedekomitean puheenjohtaja Ernesto Burgio tutkii sairauksien syntyyn vaikuttavia molekyylitason malleja. Hän keskittyy etenkin ympäristölähtöisiin syöpiin. Ernesto Burgion albumista Jotta ihminen sopeutuisi jatkuvaan ympäristömuutokseen, hänen elimistönsä toimintojen on kyettävä muuntumaan, mutta tällä muuntumisella on rajansa. ta ja se koskee kaikkia. Burgion mukaan ympäristön ja ravinnon molekyylitason muutos on ollut liian nopea. Käynnissä olevaa tautikentän muutosta pitäisikin hänen mielestään tarkastella tästä näkökulmasta. Ympäristö ja elämäntavat muuttuvat Ympäristö, ravinto ja elämäntavat ovat muuttuneet selvästi. Elämme nykyään monikemikaalisessa maailmassa. Tutkimuksessa tavallisilta amerikkalaisilta löydettiin virtsasta yli 140 kemikaalin jäämiä, Harvardin Andrea Baccarelli kertoo. Epigeneettinen tutkimus tapahtuu usein laboratorio-oloissa, joissa tarkastellaan yhtä altistetta kerrallaan, mutta todellisessa elämässä yksittäistä altistusta ei enää esiinny. Baccarelli ja hänen laboratorionsa ovat väestötason epigeneettisen tutkimuksen tienavaajia. Laboratorio on selvittänyt eri altistusten mekanismitason seurauksia eri kansoilla, esimerkiksi bentseenin haittoja Bulgariassa, vahvoille teollisuuspäästöille altistuneita Thaimaassa ja korkeiden ilmansaastepitoisuuksien aiheuttamia telomeeripituuksien muutoksia Kiinassa. Tutkimuksissaan Baccarelli ja hänen kollegansa ovat tehneet lukuisia mekanismitason löydöksiä ja hahmottaneet epigeneettisiä mekanismeja esimerkiksi veritulppariskin ja sydän- ja verisuonitautien ja pienhiukkasaltistuksen välillä. Muita esimerkkejä ryhmän löydöksistä ovat alustavat tutkimustulokset munuaissyövän mitokondriotason dna-muutoksista ja ennenaikaisten synnytysten taustalta paljastuneet häiriöt epigenomin toiminnassa. Tutkimusten määrä kasvaa Epigeneettisten tutkimusten määrä on huimassa kasvussa. Andrea Baccarelli kertoo, että ratkaisevassa asemassa on ollut tutkimusvälineistön kehitys ja sen hintojen lasku. Hyvän laitteen voi nykyisin hankkia dollarilla, mikä tekee tutkimuksesta mahdollista mille tahansa epigeneettiselle laboratoriolle. Epigenomin merkitys on tutkijapiireissä ymmärretty. En usko, että epigeneettisiä mekanismeja jätetään enää tutkimatta minkään sairauden osalta, Baccarelli sanoo. Alalta odotetaan vastauksia moniin kysymyksiin, joihin perinteinen geenipohjainen lähestymistapa ei ole kyennyt vastaamaan. Pelkästään viiden viime vuoden aikana on löytynyt kokonaan uusia mekanismeja, kuten epigeneettisen sääntelyn ymmärtämisessä olennainen hydroksimetylaatio ja mikro-rna-ekspressio, listaa professori, jonka mukaan uusia mekanismeja löydetään varmasti vielä jatkossakin. Alan tuoreimpia havaintoja tehtiin transgenerationaalisten hiirikokeiden jatko-osassa. Uudet, laajemmalla altisteskaalalla tehdyt kokeet yllättivät tutkijat itsensäkin. Jokainen tutkituista aineista joita bisfenoli A:n ja tuholaistorjunta-aine Deetin lisäksi olivat bentseeni, dioksiini, ftalaatit sekä lentokoneiden polttoaine J8 aiheutti huomattavia transgenerationaalisia vaikutuksia geenien toimintaan ja sairastuvuuteen. Ympäristömuutos näkyy sairastavuudessa Euroopan ympäristölääketieteen akatemian havaintojen mukaan ympäristömuutos näkyy selvästi sairauskentässä, vaikka väestön ikääntymisen vaikutus poistettaisiin. Akatemiajohtaja Peter Ohnsorgen 14 KEMIA 4/2013

15 Kun geenien toimintaa ohjaa ympäristö Kun hankitut häiriöt geenien toiminnassa siirtyvät eteenpäin tuleville sukupolville, puhutaan epigeneettisestä periytymisestä. Epigenomi on genomin elävä ohjausverkko. Ilmiössä geenit aktivoituvat ja sammuvat ympäristön ohjaamina. Kreikankielinen etuliite epi merkitsee jonkin yläpuolella olevaa. Epigenetiikalla tarkoitetaan tekijöitä, jotka vaikuttavat geenien säätelyyn niiden ulkopuolelta ilman, että dna:n emäsjärjestyksessä tapahtuu muutoksia. Mekanismeja, jotka vaientavat, aktivoivat tai hidastavat geenien toimintaa, ovat esimerkiksi metylaatio sekä histonien ja rna:n toiminnan muutokset. Osa muutoksista voi olla periytyviä. Epigenetiikkaa voisi kutsua genomin käyttöjärjestelmäksi. Esimerkiksi dna:ta pakkaavien histonien häntien varaukset muuttuvat ympäristöstä tulevien viestiaineiden ohjaamina. Tuolloin dna:n pakkaus tiivistyy tai aukeaa niin, että geeni joko luetaan tai se jää lukematta. Metylaatiossa taas metyyliryhmän liittyminen geeniin vaientaa sen. olevan geenin. Kun toukan geeniaktivaatio muuntuu, sille kasvavat munasarjat ja suurempi vatsaontelo. Myös toukan käytös muuttuu niin, että se tappaa kilpailijansa ja osallistuu parittelulennoille. Samasta geenipohjasta tehdään siis kaksi erilaista elämää. Dna-keskeisyydestä uuteen ymmärrykseen Epigeneettisen muutoksen lopputulos riippuu kohdegeenistä. Esimerkiksi torjunta-aine Diazenonin on solukokeissa todettu metyloivan noin tuhatta geeniä, joista osa hillitsee syövän kasvua. Diazenon on siten epäsuorasti karsinogeeninen aine. Epigeneettisten toimintojen tuntemus auttaa ymmärtämään ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Se myös avaa monien sairauksien ja ominaisuuksien alkuperää. Tulevaisuudessa Diazenonin luokitus todennäköisesti syöpää aiheuttamattomaksi voikin muuttua, jos syöpäriskiluokitukseen otetaan mukaan myös muita kuin suoria dna-mutaatioita aiheuttavia tekijöitä. Kuningattaren dieetti Epigeneettiset mekanismit ohjautuvat usein ympäristölähtöisesti. Esimerkiksi kuningatarmehiläinen ja hedelmätön työmehiläinen kehittyvät samoista toukista. Kuningatarmehiläisen geenejä kuitenkin aktivoi ja niiden toimintaa vaientaa ruokavalio eli työmehiläisten tuottama, kuningatarhyytelöksi kutsuttu aine, jolla tulevaksi kuningattareksi valittua toukkaa syötetään. Hyytelön vaikuttava aine 10HDA toimii geenien lukemiseen vaikuttavana tekijänä aktivoimalla genomissa hiljaisena Kun geenien toimintaa ohjataan, samasta toukasta voidaan tehdä kaksi erilaista elämää: kuningatarmehiläisen (keskellä) ja työmehiläisen. Koska eliniän odote on kasvanut, meillä on yhä enemmän kognitiivisista häiriöistä kärsiviä ikäihmisiä. Näin ei ennen ole ollut. mielestä muutos on niin raju, että se uhkaa eurooppalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kestokykyä jo nyt. Ohnsorge puhuu huomattavasta kasvusta ympäristöperäisissä neurologisissa sairauksissa, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin taudeissa, joka alkaa koskea myös nuorta väestöä. Muina yleisinä ympäristöön liittyvinä sairauksina hän mainitsee muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, monet psyykkiset häiriöt, aivoverenvuodot ja autoimmuunisairaudet. Andrea Baccarelli kertoo, että korkeiden ilmansaastetasojen on todettu nopeuttavan vanhenemisprosessia. Koska eliniän odote on kasvanut, meillä on aina enemmän kognitiivisista häiriöistä kärsiviä ikäihmisiä. Näin ei ennen ole ollut. Ernesto Burgio on huolestunut herkkänä sikiöaikana tapahtuvasta altistumi- 4/2013 KEMIA 15

16 sesta sekä pikkulasten ja nuorten syöpien lisääntymisestä Euroopassa 20 viime vuoden aikana. Yhdysvalloissa puolestaan jo yhdellä 88:sta syntyvästä lapsesta todetaan autistisia häiriöitä, ja puberteetti on muutamassa vuosikymmenessä aikaistunut huomattavasti. Suomessa voimakkaasti lisääntyviä sairauksia ovat muun muassa kilpirauhastaudit, munuaisvauriot ja vakavat suolistosairaudet. Diabeteksestä kärsii jo joka kymmenes suomalainen, samoin astmasta. Parkinsonin tautia ja muita neurodegeneratiivisia sairauksia todetaan yhä nuoremmilla, jopa lapsilla, ja autistiset häiriöt yleistyvät myös meillä. Selittämättömistä oireista kärsii Suomessa eri arvioiden mukaan prosenttia perusterveydenhuollon potilaista. Kirjoittaja on työkokeilussa Kemia-lehdessä. Vaurioiden mekanismit tarkentuvat Huimaavin esimerkki geenien ohjautuvuuden merkityksestä on Nobel-palkittu keksintö, jossa erikoistuneet solut palautetaan kantasolutilaan ohjaamalla niiden toimintaa. Tämän jälkeen ne voidaan edelleen kasvattaa toisen kudoksen soluksi. Tutkija Shinya Yamanaka ohjasi muuntamiensa solujen toimintaa suorilla, dna:n transkriptioon vaikuttavilla proteiiniruiskeilla. Ympäristön kyvystä ohjailla meitä tosin astetta vähemmän dramaattisesti on saatu yhä yksityiskohtaisempaa tietoa. On muun muassa havaittu, että altistuminen ftalaateille varhaisten kehitysvaiheiden aikana häiritsee myeliinin muodostumista keskushermostossa ja muuttaa dna-metyylitransferaasin, keskeisen epigeneettisiä muutoksia tuottavan entsyymin, tasoja. Myeliini on oleellinen osa toimivaa keskus- ja ääreishermostoa, sillä se suojaa hermoja, ja sitä tarvitaan toimivassa hermoviestien välityksessä. Vauriot myeliinin muodostumisvaiheessa näkyvät kehitys- ja käytöshäiriöinä sekä kognitiivisina ongelmina. Monet ympäristöaltisteet ja spesifit epigeneettiset muutokset on yhdistetty niin endokrinologisiin kuin neurologisiinkin häiriöihin. Esimerkiksi alumiinin ja tiettyjen raskasmetallien aiheuttamien muutosten on havaittu liittyvän Alzheimerin taudin puhkeamiseen. Dioksiinin aiheuttama epigeneettinen mekanismi on yhdistetty muun muassa sen kykyyn toimia tiettyjen mikro-rnaverkkojen kanssa. Tämä liittyy todennäköisesti ohjelmoidun solukuoleman ja syövän syntymekanismeihin. Epigeneettisiä häiriöitä on vastikään löydetty myös ms-taudin, epilepsian ja Parkinsonin taudin taustalta. Lisäksi epigenetiikka hahmottaa autoimmunisaation elimistön hyökkäämisen omia kudoksiaan vastaan kaltaisten perustavanlaatuisten häiriöiden syntymekanismeja. Epigeneettiset mekanismit voivat hidastaa, muuntaa, vaientaa tai tehostaa geenien toimintaa. Häiriötilassa oleva geenien ohjausjärjestelmä tuottaa ohjelmointivirheitä: yliaktiivisuutta, sammumisia, vääräaikaisuutta ja virheluentaa. Mitokondrioista tulossa markkereita altistumiselle Harvardin yliopiston ympäristöepigenetiikan laitoksessa tutkitaan mahdollisuutta määrittää aiempia altistumisia ympäristötekijöille solun mitokondrioiden kautta. Tutkijoiden tarkoituksena on tuottaa spesifejä, mitokondrioihin perustuvia biomarkkereita eli merkkejä altistumisesta eri ympäristötekijöille. Ryhmä on jo havainnut, että altistuksen jälkeen mitokondrio-dna:n kopioiden määrä veressä kasvaa, ja muutos korreloi epigeneettisten markkereiden kanssa. Tämä kertoo mitokondrion yrityksestä tuottaa uutta dna:ta altistuksessa vaurioituneen tilalle. Mitokondrioiden dna on tuman dna:ta alttiimpaa vaurioille, sillä sen rakenne on avoimempi. Harvardilaistutkimuksessa määritetään mitokondrion dna:n vahingoittumista kartoittamalla sen oksidatiivisia vaurioita, heteroplasmisuutta ja mitokondrio-dna:n esiintymistiheyttä. Lisäksi tutkijat määrittävät tumasta dna:n metylaation mitokondrioproteiineja koodaavien geenien osalta. Käynnissä olevassa tutkimuksessa haetaan lyijyn ja kognitiivisten toimintojen mitokondriopohjaisia biomarkke- reita. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu lyijyn ja ilmansaasteiden yhteys vanhuusiän kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen. Nyt tutkijat hakevat muuttujia, joiden avulla altistumispohja ja sairastumisriski voitaisiin löytää ennen vakavien vaurioiden syntymistä, professori Andrea Baccarelli kuvailee. Käytössämme voi pian olla mittari, joka kertoo, minkä tyyppiselle ympäristötekijälle olemme altistuneet ja millainen sairastumisriskimme on, sanoo Baccarelli, jonka mukaan ensimmäisiä tuloksia on luvassa jo tänä vuonna. 16 KEMIA 4/2013

17 Suomi Venäjä Ukraina Valko-Venäjä Kazakstan Uzbekistan KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN JATKO-OPISKELUAPURAHAT julistetaan haettaviksi. Apurahat on tarkoitettu kemian aloilla yliopistoissa tohtorintutkintoihin tähtääville opiskelijoille. Apurahat ovat määrältään enintään 2000 euron suuruisia. Hakijoilta edellytetään Suomalaisten Kemistien Seuran, Finska Kemistsamfundetin tai Kemiallisteknillisen Yh distyksen jäsenyyttä. Hanki henkilökohtainen IPR-valmentaja. Hakulomake ja -ohjeet ovat saatavilla osoitteessa kpshakemus/ Hakemuk set on postitettava viimeistään Kemian Seurojen toimistoon, Urho Kekkosen katu 8 C 31, Helsinki. Lisätietoja antaa Kemian Seurojen toimistossa Heleena Karrus, puh KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN HALLITUS Laita teollisoikeusasiasi kerralla kuntoon. Meiltä saat henkilökohtaista ohjausta patentteihin, tavaramerkkeihin ja muotoilun suojaukseen liittyvissä asioissa kaikkialla maailmassa. Mechelininkatu 1 a, PL 981, Helsinki. Puh Kontakteja yli toimialarajojen Helsingin Messukeskus Päivitä tietosi, verkostoidu ja katsasta kiinnostavimmat uutuudet PlasTec messuilla Helsingin Messukeskukseen kokoontuu koko arvoketju saman katon alle, pakkaamisen ja materiaalinkäsittelyn koko tuotantoketju suunnittelusta käyttöön ja raaka-aineisiin sekä painokoneista markkinointiin. Neljän ammattitapahtuman samanaikaisuus tarjoaa tilaisuuden luoda asiakas ja kumppanuussuhteita yli toimialarajojen. Ohjelmassa mm. ajankohtainen konferenssi Suomalaisen pakkaus- ja muoviteollisuuden tutkimus, kehitys ja aikaansaannokset, lisäksi seminaareja, tietoiskuja ja kilpailuja. Tutustu ohjelmaan tapahtumien verkkosivuilla. Muoviteollisuus Pakkaaminen ja materiaalinkäsittely Elintarviketeknologia Graafinen teollisuus, painoviestintä ja markkinointi Tule Itämeren alueen vuoden tärkeimpään tapahtumaan! Varaa aika kalenteristasi ja ilmoittaudu kävijäksi jo nyt!

18 ajankohtaista Tuuli-hanke tekee Tuhkasta parempaa raaka-ainetta Tuuli-tutkimushanke on koonnut yhteen toistakymmentä suomalaista yritystä ja tutkimuslaitosta kehittämään tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksia. Tulevaisuuden tavoitteena on kyetä hallitsemaan tuhkan laatua nykyistä paremmin. Jan Österbacka Joukko suomalaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia on käynnistänyt tutkimushankkeen nimeltä Tuuli. Hankkeessa tehtävän tutkimuksen päämääränä on luoda edellytykset tuhkan entistä laadukkaammalle hyötykäytölle. Suomessa syntyy vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia energiantuotannon jät- teitä, joista karkeasti arvioiden noin puolet on peräisin biovoimaloista ja puolet kivihiilen poltosta. Tekesin tukemassa, Ekokemin koordinoimassa Tuuli-hankkeessa pyritään kehittämään uusia menetelmiä, joiden avulla teollisten tuhkien ja kuonien hyötykäyttöpotentiaalia saadaan parannettua. Tuhkaa stabiloidaan Ekokemin Porin-keskuksessa. Ekokem 18 KEMIA 4/2013

19 Ekokem Tuhkan morfologia eli ulkonäkö antaa vihjeitä sen laadusta. Kun kaatopaikoille sijoitettavan tuhkan määrä pienenee, vähenee myös neitseellisten raaka-aineiden käyttö. Alan kehitystyössä on aiemmin keskitytty tuhkien käytön edistämiseen sellaisena kuin tuhkat ja kuonat ovat syntyessään. Tuuli-hankkeessa tuhkan laatuun pyritään vaikuttamaan jo polttoprosessin yhteydessä tai sen jälkeen, jotta tuhkasta voitaisiin saada materiaalikierrätykseen tai jopa teollisuuden raaka-aineeksi kelpaavaa materiaalia. Tavoitteena laadun hallinta Rinnakkaishankkeessa tutkitaan geopolymeerejä Tuuli-hankkeen rinnalla viedään eteenpäin myös toista tutkimusta, jonka koordinointivastuu on Oulun yliopistolla. Rinnakkaisessa Geopo-hankkeessa kehitetään menetelmiä raskasmetallipitoisten tuhka- ja kuonajakeiden sitomiseen synteettisesti muodostettavaan, liukenemattomaan geopolymeerirakenteeseen. Geopolymeerit ovat kaksikomponenttijärjestelmiä, joissa aktivoidaan alkaleilla tuhkan sisältämiä mineraaleja kovettumaan sementin kaltaisesti. Kivihiilituhkia hyödynnetään yleisesti esimerkiksi asfaltissa ja betonissa, sillä kivihiilituhka on ominaisuuksiltaan hyvää ja tasalaatuista. Biopolttoainetuhkien hyötykäyttö on sen sijaan ollut vaikeampaa, koska niiden laatu vaihtelee enemmän. Tuuli-tutkimuksen tärkein tavoite onkin tuhkan laadun hallittavuuden lisääminen. Tuhkan perinteinen maanrakennushyötykäyttö on ollut siinä mielessä kiitollista, että siinä pienet laatuvaihtelut on voitu hyväksyä. Biopolttoainetuhkilla pitäisi kuitenkin päästä samaan laatuun kuin kivihiilituhkilla, jotta niiden käyttöä esimerkiksi rakennusmateriaalina, lannoitteina ja prosessin raaka-aineina voitaisiin lisätä. Samalla on huomattava, että myös kivihiilen tuhkien laatu on menossa huonompaan suuntaan. Typpimonoksidi- ja typpidioksidipäästöjen rajoittaminen laskee tulipesien polttolämpötilaa, jolloin tuhkan palamattoman aineen osuus kasvaa ja sen hyväksi ominaisuudeksi osoittautunut lasimaisuus vähenee. Tuhkan hyödynnettävyyttä voi heikentää myös kivihiilen osittainen korvaus puupelleteillä. Pureudutaan mineraalitasolle Tuuli-tutkimuksen pääpaino kohdistuu materiaaliominaisuuksiin eli mineralogiaan. Tutkijoiden tarkoituksena on selvittää, mitkä mineraalit ovat termisten prosessien jätteissä toivottavia ja mitkä eivät. Samalla tutkitaan sitä, voidaanko mineraalien syntyyn vaikuttaa vaihtelemalla raaka-aineita, prosessia tai jätteiden talteenottomenetelmiä. Lisäksi hankkeessa paneudutaan tuhkien morfologisiin eli ulkonäköön liittyviin ominaisuuksiin. Korkeassa lämpötilassa syntyvien lasittuneiden tuhkien rakenteet ovat pyöreitä, kun taas matalamman lämpötilan prosessien jätteet jäävät helposti huokoisiksi, lastumaisiksi tai neulamaisiksi. Juuri vaihteleva morfologia on todennäköinen syy tuhkien suureen laadunvaihteluun. Hankkeessa pyritäänkin käsittelemään kerättyjä tuhkia mekaanisesti jauhamalla tai luokittelemalla, jotta morfologiaan liittyviä laadunvaihteluja saadaan vähennettyä. Näytteiden ominaisuudet pyritään sitomaan prosessiolosuhteisiin keräämällä prosessidataa tuhkien syntyajalta. Tietokonemallinnuksella simuloidaan, mitä erilaisia lisäaineita tulipesään voisi lisätä aiheuttamatta tulipesän syöpymistä, sekä sitä, kuinka lisäaineet vaikuttavat tuhkien ominaisuuksiin. Biopolttoainetuhkien lannoituskäyttöä rajaavat joidenkin tuhkien osalta niiden sisältämät raskasmetallit. Raskasmetallien rikastuminen samoihin tuhkajakeisiin ravinteiden kanssa yritetään siksi ehkäistä. Pioneeritutkimus laajana yhteistyönä Tuuli-hankkeen tehtävä on haastava. Hanketta ei siksi pidä nähdä tuhkatutkimuksen puuttuvana viimeisenä lenkkinä vaan uuden lähestymistavan uraauurtavana aloituksena. Suuri osa tutkimustyöstä tehdään Oulun yliopiston eri laitoksissa. Mukaan hankkeeseen ovat tähän mennessä lähteneet myös VTT, Rovaniemen yliopisto, Åbo Akademi, Ekolite, Stora Enso, Jyväskylän Energia, Helsingin Energia, Fortum Power and Heat, Rovaniemen Energia, Kemira Chemicals, Ruukki Metals, Boliden Harjavalta, Metsä Group, Metso Power, Nordkalk ja Paroc. Saman pöydän ääreen on koottu osaaminen polttotekniikasta, tuhkan ja kuonan muodostumisesta, vesikemiasta, partikkelitekniikasta, pölyjen prosessoinnista ja erilaisista sovelluksista. Tuhkanäytteet kerätään hankkeessa mukana olevilta tuhkantuottajilta. Parin vuoden kuluessa selviää, mitä tutkimusyhteistyöllä saadaan aikaan. Kirjoittaja toimii tutkimus- ja kehityspäällikkönä Ekokem Oy Ab:ssä. 4/2013 KEMIA 19

20 UUTISIA VTT trimmaa toimintaansa Labtium ja ENAS yhteen VTT Expert Services virtaviivaistaa toimintaansa yhdistämällä tytäryhtiöitään. Laboratorioyritys Labtium toimii elokuun alusta lähtien myös Jyväskylässä. Laboratoriopalveluyritys Labtium Oy:n tarjonta kasvaa entisestään tämän vuoden elokuussa, kun yritykseen yhdistetään energiaja ympäristösektorin laboratoriopalveluihin keskittyvä jyväskyläläinen ENAS Oy. Labtium ja ENAS ovat molemmat VTT Expert Services Oy:n tytäryhtiöitä. Kyseessä on osa koko konsernin järjestelyjä. Tuotamme molemmat laboratoriopalveluita, joten on järkevää yhdistyä, sanoo Labtiumin toimitusjohtaja Tiina Hausalo. Suuremmassa yhtiössä on myös enemmän osaamista, ja palveluiden maantieteellinen kattavuus paranee. Jo aiemmin meille siirtyi VTT:n metsäteollisuuden palveluista noin 30 henkeä, ja nyt jatketaan samalla linjalla. Labtiumin henkilöstömäärä nousee noin 130 henkeen, kun ENAS Oy:n palveluksessa olevat 19 työntekijää vaihtavat yhtiön palkkalistoille. Fuusiossa ei näillä näkymin katoa työpaikkoja, eikä ainakaan alkuun ole tulossa suuria muutoksiakaan. Meillä ei ole päällekkäisiä asiakkuuksia, joten kaikkia osaamisia tarvitaan edelleen. Myöskään nykyisten toimipaikkojen suhteen ei ole siirtosuunnitelmia. Kun fuusio on tehty, ryhdymme miettimään, miltä Labtium näyttää tulevaisuudessa. Nyt yhtiössä pohditaan, onko jotain toimintoja tarpeen keskittää eri toimipisteisiin, jotta laitteistot ja toimitilat saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Säästöjä voidaan saada aikaan muun muassa sillä, että analyysilaitteet tekevät töitä vuorokauden ympäri. Tähän taas tarvitaan suurempia näytemääriä, Hausalo kuvailee. Asiakkaan kylkeen Joillakin toimialoilla on tärkeää olla asiakkaan lähellä. Esimerkiksi kaivosteollisuudessa näytteen analysoinnin vasteajat voivat olla vaikkapa neljä tuntia. Silloin ei voi kuljettaa näytettä kauas, vaan on sijaittava aivan asiakkaan kyljessä, Hausalo selittää. Voisi sanoa, että mitä tiukemmin ollaan kiinni yhden asiakkaan liiketoiminnassa, sitä lähempänä asiakasta laboratorion on sijaittava. ENAS Oy näkee yhdistymisen positiivisena muutoksena, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Markku Herranen. Saamme suuremmasta yhtiöstä apua markkinointiin. Tavoitteenamme on kasvattaa energiapalvelujen tarjontaa entisestään. Myös Labtiumin antama taustatuki asiakkaisiin päin vahvistaa meitä. Tiina Hausalo ennustaa, että laboratorioalan tulevaisuutta Suomessa ovat suuret yhtiöt, joilla on useita toimipaikkoja eri puolilla maata. Myös Herranen uskoo, että laboratorioala on keskittymässä entisestään. Sellainen näyttää olevan suunta kansainvälisestikin. Yhdistymisissä pienemmän yksikön toiminta jatkuu usein aivan samanlaisena kuin ennenkin. Kun puhutaan jo olemassaolevasta yksiköstä, maantieteellinen siirtäminen ei olisi toiminnan kannalta järkevää, Herranen toteaa. Sanna Alajoki ENASin Markku Herranen ja Labtiumin Tiina Hausalo uskovat firmojen yhdistämisen tuovan taloon lisää virtaa. Suuremmassa yhtiössä on enemmän osaamista. Labtium Oy 20 KEMIA 4/2013

Minun valinnoillani voi olla vaikutusta lapsiini, lastenlapsiini ja vieläkin kauemmas.

Minun valinnoillani voi olla vaikutusta lapsiini, lastenlapsiini ja vieläkin kauemmas. Epigenetiikka linkittää ympäristön ja sairaudet Hankittu epigeneettinen vaurio voi periytyä yli sukupolvien, osoittavat jo useat tutkimukset. Ihmiskunnan tautikentän muutoksen selittäjää kannattaa etsiä

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus muodostuu opettajien koulutuksesta,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

INTERNET-UUTISET. 5. vuosikerta - Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti - Julkaisija: Info Center Finland Oy - Kesä 2008 (n:o 2/2008) - Jakelu 76.

INTERNET-UUTISET. 5. vuosikerta - Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti - Julkaisija: Info Center Finland Oy - Kesä 2008 (n:o 2/2008) - Jakelu 76. INTERNET-UUTISET 5. vuosikerta - Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti - Julkaisija: Info Center Finland Oy - Kesä 2008 (n:o 2/2008) - Jakelu 76.000 kpl Videoneuvottelu säästää aikaa, rahaa, hermoja ja ympäristöä

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Sijoittamisen trendit

Sijoittamisen trendit Sijoittamisen trendit Suvi Tuppurainen myynti- ja markkinointijohtaja, Nordnet Suomi 16.10.2013 Naisten ilta Pörssissä 1. Kehittyvien markkinoiden merkitys maailman taloudessa kasvaa Aasian osuus maailman

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yritykset ja kaupunki luovat Salon kasvun Hannu Salminen, Salon kaupunki Salon elinkeinopoliittisen ohjelman keskeiset tavoitteet: - Kaupungin vetovoimaisuudesta

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 18.5. 19.5.2015 Kylpylähotelli Rauhalahti Kuopio LUENTOPÄIVIEN NÄYTTEILLEASETTAJAT Mikroskopia Ympäristöanalytiikka Koulutus hyväksytään sertifioitujen näytteenottajien

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Virtsaa lannoitteeksi. Raini Kiukas Luomu Urea seminaari 8.5.2014 Käymäläseura Huussi ry

Virtsaa lannoitteeksi. Raini Kiukas Luomu Urea seminaari 8.5.2014 Käymäläseura Huussi ry Virtsaa lannoitteeksi Raini Kiukas Luomu Urea seminaari 8.5.2014 Käymäläseura Huussi ry Viisautta tarvitsemme Virtsa ja urea Ihminen tuottaa keskimäärin 500 litraa virtsaa vuodessa eli vuorokautta kohti

Lisätiedot

LUONNON TUOTTEET & EKOKOSMETIIKKA PALVELUYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA 20.3.2014

LUONNON TUOTTEET & EKOKOSMETIIKKA PALVELUYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA 20.3.2014 LUONNON TUOTTEET & EKOKOSMETIIKKA PALVELUYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA 20.3.2014 Kirsti Järvensivu, EKOHOITOLA VITAROSA Ekokosmetologi, dipl. refleksologi ja- fytoterapeutti EKOHOITOLA VITAROSA LUONNOLLISTA KAUNEUTTA

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Lukion metsäklusterilinja Meteli. www.lukionmeteli.fi

Lukion metsäklusterilinja Meteli. www.lukionmeteli.fi Lukion metsäklusterilinja Meteli www.lukionmeteli.fi 1 Taustaa suunnittelu alkoi 2005 yhteistyössä lukioiden, LUT:n sekä metsäteollisuuden kanssa. Ensimmäiset opiskelijat valittiin keväällä 2007 Keväällä

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Lukioiden metsäklusterilinja METELI. www.lukionmeteli.fi

Lukioiden metsäklusterilinja METELI. www.lukionmeteli.fi Lukioiden metsäklusterilinja METELI www.lukionmeteli.fi 1 Metsäklusteri??KONE? 2 Opetushallitus Metsäteollisuus ry Paperi-insinöörit ry 3 Paperinen palapeli Mikä lukiolaista kiinnostaa? Tekniikka Bio ja

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014 Tuula Pihlajamaa Mikä TEK on? Miksi tarvitaan tekniikan alan yliopistokoulutettuja Koulua vai elämää varten Palkat ja

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot