Satakuntaliitto SATAKUNTABUDJETTI Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ISBN ISSN

Transkriptio

1 1

2 2

3 Satakuntaliitto SATAKUNTABUDJETTI Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma SATAKUNTALIITO PL 260, Pori Puh. (02) ISBN ISSN SARJA A:288 PAINOS 300 kpl

4 4

5 Sisällys 1. ESIPUHE 7 2. EDELLISEN SUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN JA KEHITYSNÄKYMÄT Edellisen suunnitelman toteutuminen Aluekehitys, tunnusluvut ja määrälliset tavoitteet 8 3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Toteuttamissuunnitelma ja erityisohjelmat Toimenpiteiden alueellinen kohdentuminen Toimenpiteiden vaikutukset HANKE-ESITYKSET HALLINONALOITTAIN Opetusministeriö Puolustusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristöministeriö NEUVOTTELUESITYKSET MINISTERIÖILLE 22 A. Satakunnan korkeakouluopetus ja tutkimus 22 B. Satakunnan saavutettavuus 23 Palaute syyskuussa lähetettyihin esityksiin RAHOITUSTAULUKOT 25 Liite 1. Aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet 28 Liite 2. Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeet 31 5

6 6

7 1. ESIPUHE Alueiden kehittämislain mukaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (Totsu ) on valmisteltu vuodesta 2003 alkaen vuosittain maakunnan liiton johdolla. Liittojen tulee toimittaa tällä kierroksella maakuntahallitusten hyväksymät suunnitelmat työ- ja elinkeinoministeriöön mennessä. Toteuttamissuunnitelma on sopusoinnussa vuonna 2006 hyväksytyn maakuntaohjelman strategian ja painotusten kanssa ja siten osaltaan toteuttaa maakuntaohjelmaa. Aluekehityslain edellyttämät toteuttamissuunnitelmien rahoitusneuvottelut on järjestetty keskeisten ministeriöiden kanssa vuosina 2006 ja Tällä kierroksella vastaavat kuulemis- ja keskustelutilaisuudet järjestetään joulukuussa, jolloin on mahdollista käsitellä enintään kaksi maakunnan strategisesti tärkeää politiikka-asiaa tai hankekokonaisuutta. Alustava lista neuvotteluesityksistä pyydettiin liitoilta syyskuun puolessa välissä. Liitot osallistuvat TE-keskusten sekä työ- ja elinkeinoministeriön välisiin tulosneuvotteluihin loka-marraskuussa. Tällä laadintakierroksella on pyritty pääsemään pois pitkistä hankelistoista, joiden toteuttamisesta ei ole riittävää varmuutta. Hallinnonaloittain on pyritty listaamaan maakunnallisesti merkittävät valtion talousarviohankkeet sekä sellaiset toimenpiteet, jotka tarvitsevat valtioneuvoston tai muun viranomaisen luvan. Hankkeiden painopiste on vuodessa 2010 sekä myös vuosien talousarviokehyksissä. Hanke-esitykset on pyydetty ja saatu seutujen elinkeinoyhtiöiltä, seutuorganisaatioilta sekä monilta muilta organisaatioilta. Ministeriöistä on mukana vain ne hallinnonalat, joihin on saatu esityksiä. Totsun liitteeseen on sisällytetty myös maakunnan kärkihankkeet (edunvalvontahankkeet), jotka on laadittu ja hyväksytty maakuntavaltuustossa syksyllä 2007 (uusi edunvalvontalista hyväksytään maakuntavaltuustossa joulukuussa 2008). Samoin liitteessä on esitetty ne merkittävät hankkeet ja toimenpiteet, jotka ovat aluehallinnon päätäntävallassa. Toteuttamissuunnitelman laadinnasta ovat vastanneet Heikki Juurinen, Pentti Kuikka, Kimmo Varjo, Anne Savola, Tuula Telin ja Jyrki Tomberg. Totsu raportin on koostanut Pentti Kuikka. Toteuttamissuunnitelmaraportti on käsitelty maakuntahallituksessa ja MYR:ssä sekä hyväksytty lopullisesti maakuntahallituksessa SATAKUNTALIITTO Pertti Rajala Heikki Juurinen 7

8 2. EDELLISEN SUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN JA KEHITYSNÄKYMÄT 2.1 Edellisen suunnitelman toteutuminen Aikaisempien toteuttamissuunnitelmien toteutumisesta on vaikea saada tarkkaa tietoa. Kaikki aluevastuuviranomaiset pyrkivät luonnollisesti toteuttamaan omat suunnitelmansa ja esityksensä. Edelliseen toteuttamissuunnitelmaan sisältyi 77 aluehallinnolle ja 57 keskushallinnolle esitettyä hanketta tai hankekokonaisuutta. Voidaan arvioida että lähes kolme neljäsosaa on toteutumassa tai toteutunut joko kokonaan tai osittain. Jatkossa on tarkoitus kehittää hankkeiden toteutumisen yksityiskohtaisempi seurantajärjestelmä yhdessä aluehallinnon kanssa. 2.2 Aluekehitys, tunnusluvut ja määrälliset tavoitteet 1. Tutkinnon suorittaneet Satakunnassa tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on edelleen alle maan keskiarvon (v tiedot). Tämän lisäksi ero koko maahan on hiljalleen kasvanut viime vuosina. Satakunnassa peruskoulun jälkeisen tutkinnon on suorittanut 60,4 % ja maassa keskimäärin 64,1 % 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Korkea-asteen tutkintojen (alin korkeaaste eli ent. opistoaste, alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä tutkijakoulutusaste) suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on kasvanut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana niin Satakunnassa kuin koko maassa. Satakunnassa osuus on kuitenkin edelleen maan keskiarvoa alempi. Erityisesti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on huomattavasti matalampi. Vuonna 2006 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kohosi Satakunnassa 21,4 %:iin. Koko maassa vastaava osuus oli 25,8 %. Koulutustaso kohonnee edelleen Satakunnassa tulevaisuudessakin, mutta eroa valtakunnan keskiarvoon tuskin saadaan kurottua umpeen ainakaan kovin lyhyellä tähtäimellä, vaikka Porin yliopistokeskuksen vaikutuksia koulutustasoon on vielä ennenaikaista arvioida. 2. Työmarkkinatilanne Työllisyysaste on kokonaisuudessaan kasvanut Satakunnassa muun maan tahtia ainakin vuodesta 1995 lähtien, mutta se on ollut hieman matalampi koko ajan. Vuoteen 2007 mennessä työllisyysaste oli kuitenkin kivunnut Satakunnassa jo melko lähelle valtakunnallista keskiarvoa, sillä eroa oli noin prosenttiyksikön verran (Satakunta 68,8 % ja koko maa 69,9 %). Tilastokeskuksen tietojen mukaan työttömyysaste on laskenut Satakunnassa 1990-luvun puolivälistä lähtien maan keskiarvoa ripeämmin ja vuoteen 2007 mennessä työttömyysaste on kohentunut maan keskiarvoa hieman pienemmäksi (Satakunta 6,6 % ja koko maa 6,9 %). Kaikkien toimialojen yhteenlasketun henkilöstömäärän kehitys on ollut Satakunnassa vuonna 2007 suotuisinta sitten vuoden 2001, sillä henkilöstömäärä kohosi 2,9 % edellisvuotta korkeammalle. Jatkossa henkilöstömäärien ja työllisyyden kehitys on riippuvaista maailmantalouden suhdanteista, sillä Satakunnan talous on maan keskiarvoa selvästi vientivetoisempi avoimuusindeksillä mitaten (vienti/arvonlisäys). Tällä on vaikutuksia etenkin teollisuuden kykyyn työllistää vientimarkkinoiden hiipuessa. 3. Muuttoliike ja väestö 8 Satakunnan väestön väheneminen jatkui edelleen vuoden 2007 aikana (taulukko 1). Kuntien välisen muuttoliikkeen muuttotappio oli muutamaa aikaisempaa vuotta suurempi. Kun lisäksi syntyneitä oli selvästi kuolleita vähemmän, ja tilanne oli tältä osin vuotta 2006 selvästi huonompi, jäi maakunnan väkiluvun muutos vajaa tuhat henkeä miinukselle (-0,41 %). Heikkoa kehitystä korjasi kuitenkin positiivinen nettosiirtolaisuus, jonka tase ylsi 230 henkeä plussan puolelle. Saldo oli muutamaa edeltävää vuotta korkeampi. Tilastokeskuksen vuoden 2006

9 tietoihin perustuvan väestöennusteen mukaan väestötappio jatkuu siten, että vuonna 2010 maakunnassa asuu henkeä. Tämä tarkoittaa väestön vähentymistä hieman runsaalla tuhannella asukkaalla vuoden 2007 lopusta ( asukasta) vuoteen Tämä on tähänastiseen kehitykseen verrattuna melko positiivinen skenaario, sillä väki on vähentynyt jo vuoden 2007 aikana melkein sen verran. Toisaalta mikäli taloustilanne heikkenee merkittävästi, saattaa skenaario toteutua, sillä Satakunnan muuttotappio on yleensä loiventunut laskukausien aikana. Vuonna 2007 Satakunnassa oli sataa työikäistä kohti 55,3 alle 14-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta. Koko maassa vastaava väestöllinen huoltosuhde oli hieman Satakuntaa edullisempi, 50,1. Huoltosuhde pysyttelee todennäköisesti suunnilleen samoissa lukemissa, sillä vanhusten määrän nousua kompensoi lasten ja nuorten määrän lasku. Taulukko 1 4. Yritystoiminnan kehitys ja aluebruttokansantuote Satakunnan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kohosi vuonna ,6 % edellisvuoden tasoa korkeammalle. Kasvu jäi muutaman prosenttiyksikön alle huippuvuoden 2006 kehityksen, mutta oli selvästi yli kymmenen vuoden keskiarvoa nopeampaa. Koko maassa kasvu jäi Satakuntaa heikommaksi 8,4 %:iin. Satakunnassa liikevaihtoaan kasvattivat nopeasti erityisesti rakentaminen ja teknologiateollisuus, eikä yhdenkään päätoimialan liikevaihto laskenut. Satakunnassa aloitti vuoden 2007 aikana toimintansa uutta yritystä ja 824 lopetti toimintansa. Koko yrityskanta oli vuoden lopussa yritystä. Perustettujen yritysten määrä oli korkein ajanjaksolla Aloittaneiden yritysten määrä nousi ja lopettaneiden laski edellisvuodesta. Vuoden 2007 bruttokansantuotteen kasvulukuja ei ole vielä saatavilla, joten tuoreimmat tilastot ovat vuodelta Niiden mukaan Satakunnan BKT asukasta kohden oli Koko maassa BKT per capita kohosi :oon. Satakunnassa BKT käyvin hinnoin kasvoi vuoteen 2005 verrattuna 4,7 %. Koko maassa nimelliskasvu oli hieman ripeämpää, 6,2 %. Etenkin teollisuuden liikevaihto saattaa lähteä lähiaikoina laskuun, mikäli talouskehitys heikkenee selvästi. Liikevaihtoon vaikuttaa tuotannon lisäksi myös merkittävästi raaka-aineiden, kuten metallien ja öljyn, hintakehitys. Teollisuustuotannon taso on myös tärkeä tekijä BKT:n muodostumisessa. 9

10 3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Toteuttamissuunnitelma ja erityisohjelmat Kansallisen aluepolitiikan tavoitteena on alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittyminen, elinvoimainen ja tasapainoinen aluerakenne ja alueiden erityishaasteisiin vastaaminen. Maakuntaohjelman, maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma sekä erityisohjelmat eli osaamiskeskusohjelmat, aluekeskusohjelmat, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma sekä saaristo-ohjelmat (ei Satakunnassa) ovat välineitä näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Satakunnassa maakuntaohjelmissa ja toteuttamissuunnitelmissa on esitetty erityisohjelmien tulevien vuosien painopisteet, tärkeimmät hankkeet sekä rahoitustarpeet. Erityisohjelmien tavoitteet ja painotukset ovat sopusoinnussa niin maakuntaohjelman kuin niiden toteuttamissuunnitelmienkin kanssa. Näin ohjelmat täydentävät ja toteuttavat toinen toisiaan. Satakunnan klusteripohjaiset osaamiskeskusohjelmat, joita hallinnoi Prizztech Oy, ovat energiateknologian, jokapaikan tietotekniikan ja meriklusterin kehittämisohjelmat. Satakuntaliitto on vahvasti ollut mukana alusta alkaen osaamiskeskusohjelmien perus- ja siemenrahoituksessa sekä näitä toteuttavissa maakunnallisesti merkittävissä hankkeissa, kuten Magneettiteknologiakeskus ja Vesi-Insituutti. Hanke- ja siemenrahoitus on hoidettu Länsi-Suomen tavoite 2 ohjelmista ja Eakr toimenpideohjelmista. EU rahoituksen avustusvolyymi liikkuu tulevan kahden vuoden aikana 1.5 ja 1.6 miljoonan euron välillä. Porin ja Rauman seutujen aluekeskusohjelmista on rahoitettu seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeitä hankkeita, jotka ovat osaltaan toteuttaneet myös toteuttamissuunnitelmaa. Satakuntaliiton EU-rahoituksella on hoidettu eräitä merkittäviä ako hankkeita molemmilla seuduilla. Molemmat seudut ovat mukana akon kansallisissa verkoissa: Innovaatiot ja osaaminen, Luovat toimialat ja Hyvinvointiverkosto. Vuonna 2008 Porin seudun akon perusrahoitus oli euroa sekä Rauman seudun euroa. Lisäksi Rauma sai kansalliseen kulttuuriverkostoon euroa. Perusrahoituksen päälle tulee kuntien vastaavan suuruinen panostus. Vielä ensi vuosi mennään nykyisenlaisella ako-menettelyllä. Valtioneuvoston päätöksellä ako menettely korvataan alueellisen kilpailukyvyn kehittämisohjelmalla KOKO ohjelmalla. Sen ohjelmakausi on vuodet Ohjelma korvaa aluekeskusohjelmat, alueelliset maaseutuohjelmat sekä saaristo-ohjelmat. Osaamiskeskusohjelmat jäävät uuden ohjelman ulkopuolelle. Ohjelman kohteena on koko maa. 3.2 Toimenpiteiden alueellinen kohdentuminen Opetusministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle tehdyt hanke-esitykset kohdistuvat pääsääntöisesti Porin seudulle johtuen niitä toteuttavien organisaatioiden sijaintipaikasta. Muiden hallinnonalojen esitykset kohdistuvat paljon laajemmin koko Satakuntaan. 10

11 3.3 Toimenpiteiden vaikutukset Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa on esitetty yhteenveto keskeisiksi arvioiduista vaikutuksista kestävän kehityksen mukaista jaottelua sekä suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevan SOVA-lain 2 :ssä esitettyä ryhmittelyä mukaillen. Ympäristönäkökulman huomioonottaminen on tärkeä osa alueellista kehittämistyötä ja parhaimmillaan ympäristön huomioonottaminen tukee alueiden sekä yritysten kilpailukyvyn vahvistamista. Voittajia voivat olla niin talous ja työllisyys kuin ympäristökin. Vaikutusten arviointi ja arvioinnin raportointi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman kaltaisissa asiakirjoissa on suhteessa suunnitelman yleispiirteisyyteen. Varsinainen ympäristövaikutusten arviointi tapahtuu suunnitelmaa toteuttavien hankkeiden toteutuskelpoisuutta arvioitaessa ja hankkeiden toteuttamiseen mahdollisesti liittyvien lupaprosessien yhteydessä. Niin ympäristö- kuin muidenkin vaikutusten kannalta onkin tärkeää, että suunnitelmaa toteuttavien hankkeiden vaikutukset, tehtyjen arviointien riittävyys mukaan lukien hankkeen toteuttamisen edellytykset (luvat, kaavat jne) otetaan huomioon hyvissä ajoin ennen lopullisen rahoituspäätöksen tekoa. Vastuu kunkin hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista kuuluu hankkeen toteuttajalle (SOVA-lain 2 ja 3 ). Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman keskeisiksi arvioidut ympäristövaikutukset ovat pääosin myönteisiä. Myönteisten vaikutusten syntyminen kuitenkin edellyttää, että hankekokonaisuuksien/ hankkeiden toteuttaminen on suunnitelmallista ja hallittua. Mikäli vaikutuksia ei riittävästi oteta huomioon hankkeiden toteutusvaiheessa, on vaarana, että mahdolliset kielteiset vaikutukset korostuvat etenkin pitkällä ajanjaksolla. Ympäristön tilaa merkittävästi muuttavat hankkeet ja toimenpiteet tulisikin suunnitella ja toteuttaa siten, että haitalliset vaikutukset ympäristöön (ml. sosiaaliset vaikutukset) jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman keskeisiksi arvioidut vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset esim. väestöön, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen --Innovaatioiden ja osaamisen kehittämiseen tähtäävillä toimilla (mm. yliopisto-opetus ja tutkimus sekä ammatillinen koulutus) maakunnan elinvoimaisuus vahvistuu, mikä puolestaan luo välillisesti paremmat taloudelliset edellytykset kehittää mm. hyvinvointipalveluita sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä --Maantie- ja rautatieliikenteen parantamista koskevat hankkeet lisäävät liikenneturvallisuutta --Tulvasuojeluhankkeiden toteuttaminen edistää välillisesti elinympäristön turvallisuutta --Vesistöjen kunnostus- ja parantamishankkeiden tavoitteena on parantaa vedenlaatua ja vesistöjen käyttömahdollisuuksia pitkällä tähtäimellä ja siten lisätä välillisesti elinympäristön viihtyisyyttä 11

12 Ekologiset vaikutukset esim. maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen --Innovaatioiden ja osaamisen kehittämiseen tähtäävillä toimilla (mm. yliopisto-opetus ja tutkimus sekä ammatillinen koulutus) luodaan välillisesti edellytyksiä mm. uusille ympäristöinnovaatioille sekä ympäristöystävälliselle elinkeinotoiminnalle --Ilmastoa vähän kuormittavan energiatuotannon käyttöönotto sekä energiatehokkuuden lisääminen vähentävät kasvihuonepäästöjä --Vesistöjen kunnostus ja parantamishankkeita toteuttamalla vähennetään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta sekä parannetaan vedenlaatua ja vesistöjen käyttömahdollisuuksia pitkällä tähtäimellä --Ympäristöhankkeilla edistetään välillisesti myös kansalaisten ympäristöosaamista ja tietoisuutta (mm. SATAVESI-ohjelma, Selkämeriteemavuosi) --METSO II- ja VELMU-ohjelmilla sekä esim. Selkämeren kansallispuisto-hankkeella edistetään luonnon monimuotoisuutta --Infrahankkeilla voi olla haitallisia ekologisia vaikutuksia esim. liikennemäärien kasvun kautta Kulttuuriset vaikutukset esim. yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön mukaan lukien rakennusperintö ja muinaisjäännökset --Yhdyskuntarakennetta, yhdyskuntateknistä huoltoa ja liikennettä koskevilla toimenpiteillä kehitetään Satakunnan monipuolista taajamaverkostoa sekä edistetään maaseudun pysymistä asuttuna Taloudelliset vaikutukset esim. luonnonvarojen hyödyntämiseen, työllisyyteen, koulutukseen, taloudelliseen kehitykseen, alueelliseen kilpailukykyyn, kustannuksiin sekä maakunnan imagoon --Porin yliopistokeskuksen tutkintoon johtavien ja maisterikoulutusohjelmien siirtyminen emokorkeakoulujen ja sitä kautta valtion rahoitettaviksi vuoden 2010 alusta vapauttaisi 3.8 milj. euroa maakunnan liiton myöntämisvaltuuksia muihin tärkeisiin hankkeisiin. Menettely turvaa samalla yliopistotason koulutuksen säilymisen ja kehittämisen ja sitä kautta koulutustason jatkuvan nousemisen. Myös alueen imagolle ja kilpailukyvylle toimenpiteellä on suuri ja pitkäaikainen vaikutus. --Varuskuntien kehittämishankkeet edesauttavat Satakunnassa sijaitsevien kahden merkittävän varuskunnan kehittämistä. Varuskunnat ovat merkittävä työnantaja Satakunnassa ja niillä on välillisiä vaikutuksia maakunnan yritystoiminnalle ja kuntien taloudelle. --Rannikkomaakunnan logistisen aseman kehittämishankkeet (tiet, rautatiet, väylät) vaikuttavat myönteisesti mm. maakunnan alueellisen kilpailukyvyn parantamiseen. Esimerkiksi esitettyjen väylähankkeiden toteutumisella on suora vaikutus alueen ja yritystoiminnan kilpailukykyyn. --Vesi- ja jätehuollon yhteistyöhankkeet ovat kokonaistaloudellisesti edullisempia kuin esimerkiksi yksittäisten puhdistamoiden rakentaminen/uusiminen --Tulvasuojeluhankkeiden toteuttaminen pienentää mahdollisiin tulviin liittyvien taloudellisten menetysten riskiä. Tulvat ovat vuosien kuluessa aiheuttaneet Kokemäenjoki-varren asutukselle, maataloudelle ja teollisuudelle mittavia taloudellisia tappioita ja muita haittoja. 12

13 4. HANKE-ESITYKSET HALLINONALOITTAIN 4.1 Opetusministeriö Tavoitteena on kasvattaa Satakunnan korkeakoululaitoksesta yhteistyön, työnjaon ja profiloitumisen edelläkävijä. Tavoitteena on myös luoda Satakuntaan kilpailukykyinen, jatkuvasti kehittyvä ja kansainvälistyvä, innovatiivinen ja luova osaamis- ja oppimisympäristö ja verkosto. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tehostetaan toimia koulutuksesta valmistumisen nopeuttamiseksi, koulutuksen työelämävastaavuuden vahvistamiseksi ja ilman ammatillista koulutusta jäävien osuuden vähentämiseksi. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa kootaan. Lisäksi toteutetaan ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus ja kehitetään ennakointia. Taide- ja kulttuuripolitiikan alueella tavoitteena on luoda suotuisat toimintaedellytykset taiteen ja kulttuurin toimijoille, edistää kulttuuripalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, vahvistaa luovan talouden, kulttuurituotannon yritystoiminnan ja viennin kehittymistä sekä edistää kulttuurin tuntemusta ja kulttuurista osaamista yhteiskunnassa. Satakunnan korkeakoululaitos ja Porin yliopistokeskus: Satakunnan Korkeakoululaitos muodostuu Porin yliopistokeskuksesta, Satakunnan ammattikorkeakoulusta ja DIAK ammattikorkeakoulun Porin toimipaikasta sekä Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksesta. Satakunnan Korkeakoululaitoksella on neuvottelukunta, johtoryhmä ja toiminnan osalta yhteistyösopimus. Porin yliopistokeskuksen toiminta on kehittynyt hyvin ja yksiköiden yhteistyö tiivistynyt. Yliopistokeskus on kuin Aalto-korkeakoulu pienoiskoossa: on kauppakorkeakoulun ja teknillisen yliopiston yksiköt ja Taideteollisen korkeakoulun osasto. Lisäksi yliopistokeskuksessa toimii Turun yliopiston laitos ja Tampereen yliopiston yksikkö. Porin yliopistokeskuksen yksiköiden yhteydet emoyliopistoihin ovat elintärkeät, mutta jossain määrin yliopistokeskukselle pitäisi lakisääteisesti määrittää itsenäisyys sekä hallinnollinen ja kehittämisen suora ministeriön perusrahoitus. Myös useamman yksikön yhteisten maisteriohjelmien rahoitus. Parhaiten yliopistokeskuksen roolin ja perusrahoituksen määrittely onnistuu yliopistolaissa. Lakiluonnoksen 24 :ssä ja 45 :ssä olisi hyvä määritellä yliopistokeskukset yliopistojen vakiintuneena yhteistyömuotona ja samoin niiden omarahoituspohja. Myös yliopistojen omien erillisyksiköiden tai yliopistojen kanssa tiiviissä yhteistyössä olevien ja pääasiassa hankerahoituksella toimivien tutkimus- ja kehittämisyksiköiden toiminnan ja rahoituksen periaatteet olisi hyvä täsmentää. Ammattikorkeakouluilla on myös omaa aktiivista t&k-toimintaa, jonka periaatteet ja rahoitus pitäisi selkeyttää. Hanke-esitykset: Korkeakouluopetus ja tutkimus 1. Yliopistokeskusten kehittämisestä aiheutuvien kustannusten maksamiseen esitetyn 2.5 milj. euron sijasta 3.6 milj. euroa ja myöhempien vuosien talousarvioihin 4.2 milj. euroa 2. Porin yliopistokeskuksen tutkintoon johtavan koulutuksen ja maisterikoulutusohjelmien siirtäminen emoyliopistojen budjetteihin ja sitä kautta valtion talousarvioihin vuoden 2010 alusta. Siirtäminen aiheuttaa 3.8 milj. euron rahoitustarpeen. 13

14 - Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tutkintokoulutus - Tampereen teknillisen yliopiston tiedeyksikkö. - Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median - Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön sekä Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median osaston yhteisen Creative Business Management maisterikoulutusohjelma - Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisterikoulutusohjelma 3. Porin yliopistokeskuksen turva-alan maisteriohjelman hyväksyminen 4. Tampereen teknillisen yliopiston Raumalla toimivien elektroniikan, automatiikan ja hydrauliikan tutkimusyksiköiden siirtäminen emoyliopiston rahoituksen piiriin. Vuosittainen rahoitustarve on euroa. 5. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen opiskelijoiden kliinisen vaiheen opintojen jatkuminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä lukien. Rahoitustarve euroa vuosittain. 6. Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porin ja Rauman yksiköiden toimintojen kehittäminen sekä siirtäminen emoyliopiston budjettiin ja sitä kautta valtion talousarviorahoitukseen. Rahoitustarve on vuosittain euroa. 7. Vakiinnutetaan pitkäjänteisen, alueelliset tarpeet huomioonottavan luonnontieteellisesti painottuneen ympäristötutkimuksen ja osaamisen jatkuvuus Satakunnassa siten, että perustetaan Porin yliopistokeskuksen Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porin yksikköön ympäristöntutkimuksen vakinainen koordinaatiotoimi. Vakiinnuttaminen on osa Satakunnan ympäristöntutkimuslaitoksen toimintojen integrointia Porin yliopistokeskukseen. Ympäristöntutkimuslaitoksen toiminta ei nykyisessä muodossaan jatku Reposaaressa. Rahoitustarve vuosittain euroa. 8. Turun yliopiston Rauman opettajakoulutuslaitoksen aseman selkiyttäminen yhtenäisen perusopetuksen opettajien kouluttajana ja sivuainetarjonnaltaan entistä vahvempana yksikkönä sekä täydennyskoulutuksen antajana aloittamalla Rauman normaalikoulussa yhtenäinen perusopetus asteittain 7. luokalta lähtien viimeistään lukuvuoden alusta sekä siirtämällä Rauman opettajakoulutuslaitoksen opetuksen ja kasvatuksen kehittämiskeskus Sata@opin perustoiminnot emoyksikön rahoituksen piiriin. Rahoitustarve on euroa vuodessa. 9. Kehitetään Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja yrityskiihdyttämötoimintaa sekä varmistetaan valtakunnallisesti kilpailukykyinen ja monipuolinen ylempien AMK tutkintojen tarjonta. Soveltavan tutkimuksen painopisteitä ovat innovaatiojärjestelmät, osaamisintensiivinen yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen sekä hyvinvointi. Tutkimusja kehitystyöhön tarvitaan vuosittain euroa. 10. DIAK ammattikorkeakoululla on kolme tutkimus- ja kehittämisohjelmaa: hyvinvointipalvelut, kirkko ja kansalaistoiminta. Porin toimipaikassa erityisesti kansalaistoiminta. RAY:n hanke päättyy 2009, mutta tarkoitus on jatkaa kolmannen sektorin ja julkisen hallinnon mallinnusta (työelämän oppimisympäristöt). Jatkorahoitusta tarvitaan. Yhteistyö Rauman Opettajankoulutuslaitoksen kanssa tiivistyy. 14

15 Ammatillinen koulutus 1. Valtakunnalliseen ammattiopistostrategiaan tukeutuen pyritään vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan muodostamiseen ammatillisen koulutuksen järjestämiselle alueella ja eri alojen koulutuksessa 2. Tuetaan ammatillisen koulutuksen ja lukioiden yhteistyön sisällöllistä ja rakenteellista uudistamista alueella. 4.2 Puolustusministeriö Satakunnassa on kaksi sekä kansainvälisesti että kansallisesti merkittävää varuskuntaa: maakunnan eteläosassa sijaitseva Säkylän varuskunta ja Pohjois-Satakunnassa sijaitseva Niinisalon varuskunta. Molemmat varuskunnat kuuluvat kehitettävien varuskuntien joukkoon. Varuskunnat työllistävät suoranaisesti toista tuhatta henkilöä ja ne vaikuttavat monin tavoin myönteisesti ympäröiviin seutukuntiin palveluiden sekä ruoka- ja muiden tarvikkeiden suurkuluttajina. Kankaanpäässä sijaitsevaan Niinisalon varuskuntaan kuuluvat suurimpina yksiköinä Tykistöprikaati ja Koeampumalaitos. Tykistöprikaatiin on keskitetty myös Puolustusvoimien koiratoiminta. Tykistöprikaatin nykyaikaisen kaluston varastointi ja käyttö edellyttävät useiden rakennushankkeiden toteuttamista ja uusia liikennejärjestelyjä. Säkylän Huovinrinteellä sijaitseva Porin Prikaati on maavoimien valmiusyhtymä, suomalaisten kriisinhallintajoukkojen koulutus- ja perustamiskeskus sekä suomalaisten kriisinhallintajoukkojen kansallinen johtoporras. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistoiminta vaikuttaa voimakkaasti juuri Säkylässä ja Satakunnassa. Molempien varuskuntien toimivuus edellyttää kiinteistörakentamisen ohella ampuma- ja harjoitusalueiden käytettävyyden parantamista ja monipuolistamista. Hanke-esitykset: 1. Niinisalon varuskunnan hankkeet: - koiratarhojen perusparannus - Niinisalon korjaamon perusparannus - Selkänevan ampumakeskus - keskusvarasto ja toimitilat - valtatien 23 alikulku - ajoneuvokatokset ja kuljetuskeskuksen peruskorjaus 2. Huovinrinteen varuskunnan hankkeet: - esikuntarakennus - uusien panssariajoneuvojen koulutus- ja säilytyshallit - panssarivaunujen kouluampumarata - kansainvälisen valmiusjoukon konttivarastot ja huolintaterminaali - korjaamo - helikopterilaskeutumispaikka - sotilaskoti - kasarmit - esikunta - kuntotalo - koulutushallin laajennus - kansainvälisten koulutustukikohtien kunnostus ja laajennus 15

16 4.3 Maa- ja metsätalousministeriö Keskeiset tavoitteet vesivarojen käytön ja hoidon osalta kohdistuvat alueellisen yhteistyön edistämiseen, tulvariskien hallintaan sekä vesienhoidon järjestämiseen vesienhoitolain ja asetuksen mukaisesti. Terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti, jätevesihaittojen ehkäisy alueellisina kokonaisuuksina käsittely- ja hyödyntämislaitoksineen ovat vesihuollon keskeiset tavoitteet Satakunnassa. Vesistöjen käyttö- ja hoitotoiminnan osalta parannetaan valmiuksia etenkin suurtulvien varalle, lisätään patojen toimintavarmuutta poikkeustilanteissa ja kehitetään säännöstelykäytäntöjä erityisesti Karvianjoen vesistöalueella. (Katso myös luku 4.7. Ympäristöministeriö). Hanke-esitykset: 1. Vesihuollon perusrahoituksen riittävyys turvattava Vesihuoltolaitosten yhteistyön edistämisen tavoitteena on vesihuoltolaitostoiminnan kokoaminen suurempiin yksiköihin. Painopistealueina ovat vesihuollon toiminta-varmuus sekä haja-asutuksen (kyläasutuksen) vesihuolto, jossa pyritään ratkaisemaan samanaikaisesti sekä puhtaan veden saanti että jätevesien käsittely. Haja-asutuksen vesihuollon osalta pyritään ratkaisemaan samanaikaisesti sekä puhtaan veden saanti että jätevesien käsittely. Satakunnan alueella on vesihuollon tukirahoituskelpoisia haja-asutuksen viemäröintikohteita yhteensä noin 160 kpl ja hankkeiden kokonaiskustannus on noin euroa. Hankkeiden avulla saadaan viemäröinnin piiriin kiinteistöä eli noin asukasta. Tarvittavan tuen kokonaismäärä 20 %:n tukiosuudella olisi noin euroa (noin euroa/v vuoteen 2014 mennessä), jos kaikki hankkeet toteutuisivat. - Siirtoviemärihankkeiden ja vesihuoltoyhteyksien toteuttaminen: Etelä-Euran ja Lapin eteläisten kylien vesihuoltohanke ,9 miljoonaa euroa (valtion osuus 1,2 milj. euroa) ja Eura-Säkylä yhdysvesijohto euroa (valtion osuus euroa) 2. Kokemäenjoen tulvariskien hallinta Lounais-Suomesta käsin Kokemäenjoen alaosalla Porissa että joen keskiosalla on suunnitteilla laajoja tulvasuojelutoimenpiteitä. Kokemäenjoen vesistö on lisäksi valittu valtakunnalliseksi tulvadirektiivin pilottialueeksi, jossa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen koordinoimana valmistellaan vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa. Jatkossakin on tärkeää, että Kokemäenjoen tulvariskien hallintaa koordinoidaan Lounais-Suomesta käsin, koska merkittävimmät tulvariskialueet sijaitsevat Satakunnassa. - Porin tulvasuojeluhanke : 21,7 miljoonaa euroa (valtion osuus 10,4 milj. euroa); Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen alaosan tulvasuojelu : 12,1 miljoonaa euroa (valtion osuus 11 milj. euroa). Tulvasuojeluhankkeiden rahoitustarve alkaa näillä näkymin lupakäsittelyn jälkeen vuodesta 2011 alkaen. - Kullaanjoen patojen kunnostus 2010: euroa (valtion osuus euroa) 3. Karvianjoen kunnostusohjelman toteuttaminen Karvianjoen vesistöalueella on toteutettu aikoinaan pohjoismaiden laajimmat vesistöjärjestelyt. Karvianjoen vesistötalous on häiriintynyt, minkä seurauksena alueella esiintyy yhä tulvahaittoja ja toisaalta järvet ja joet kärsivät säännöllisesti veden vähyydestä. Järvien ja jokien tila on pääosin välttävä tai huono. Myös Karvianjoen edustan merialueen tila on rehevöitymisen myötä muuttumassa. - Karvianjoen säännöstelyn kehittäminen sekä Karvianjoen patojen kunnostus. Valtion budjettirahoituksen tarve vesitaloutta, tulvien hallintaa ja säännöstelykäytäntöjä parantavien toimenpiteiden rahoittamiseksi on vuosittain euroa. 16

17 4. Pyhäjärvi-instituutin kehittäminen elintarviketalouden sekä vesienhoidon osaamiskeskittymänä euroa/ vuosi (MMM ja YM). Elintarviketalouden osuus em. määrärahasta on euroa/ vuosi ja vesistötoimialan osalta euroa/ vuosi. Katso kuvaus ympäristöministeriön hallinnonalan kohdalta (luku 4.7.). 5. Varmistetaan riittävät määrärahat METSO II ohjelman toteutukseen liittyvää määräaikaista suojelua varten (v ,1 milj euroa, v ,45 milj. euroa). Määräaikainen suojelu toteutettaneen metsäkeskusten toimesta. 4.4 Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen keskeisiä kehittämistavoitteita ovat liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja taloudellisuuden parantaminen. Näin voidaan parhaiten turvata maakunnan asukkaiden ja elinkeinoelämän joustavat ja toimintavarmat yhteydet. Satakunnan liikenteen yksi perustekijä on maakunnan sijainti Pohjanlahden rannalla meriyhteyksien päässä muusta Euroopasta. Keskeisen osan kuljetusverkosta muodostavat rannikon kaupunkien sekä niiden suurten satamien ja sisämaan väliset kuljetusketjut. Ketjun muodostavat yksittäiset väylät ovat: Porin ja Rauman meriväylät, Pori/Rauma-Tampere rata ja valtatie 12 Rauma-Huittinen Tampere. Satakunnan liikenteelle tyypillinen piirre on myös rannikon suuntaiset maantiekuljetukset, jotka osin nekin kuuluvat Suomen ja muun maailman väliseen kuljetusketjuun yhdistäessään Pohjanlahden satamat. Rannikolla ei ole rautatietä, joten liikenne kulkee joko maanteitse tai pitkän kierroksen tehden pääradan kautta. Rannikon keskeinen väylä on valtatie 8 Turku- Rauma-Pori-Vaasa-Oulu. Yhteysväli Turku-Pori sekä osuus Pori-Söörmarkku ovat keskeisessä asemassa yhteyksiä parannettaessa. Hanke-esitykset: 1. Maantieliikenne - Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälin parantaminen, kustannusarvio 140 miljoonaa euroa - Valtatie 8 Pori-Söörmarkku, välityskyvyn lisääminen, kustannusarvio 25 miljoonaa euroa - Valtatie 12 Eura-Raijala yhteysvälin parantaminen, kustannusarvio 6 miljoonaa euroa (Eura-Raijala-osuus) - Kantatie 44 Äetsä-Kankaanpää-Kauhajoki parantaminen, ensimmäisen vaiheen kustannusarvio 2,8 miljoonaa euroa - Valtatie 2 Pori-Helsinki yhteysvälihanke, lisärahoitus 15 miljoonaa euroa 2. Rautatieliikenne - Rauma-Jämsänjokilaakso radan akselipainojen korotus 25 tonniin, Lielahti-Kokemäki rataosan perusteellisen kunnostuksen hinta-arvio on noin 70 miljoona euroa. - Pori-Tampere rataosan nopeuden nosto, kustannusarvio 25 miljoonaa euroa 3. Vesiliikenne - Rauman meriväylän syventäminen 12 metriin, kustannusarvion valtion osuus 28 miljoonaa euroa - Porin Mäntyluodon väylän syventäminen 12 metriin, kustannusarvio valtion osuus 6,3 miljoonaa euroa. 17

18 4.5 Sosiaali- ja terveysministeriö Hanke-esitykset: 1. Valtionavustukset kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin. 2. Kansallisen vesi-instituutin toiminnan turvaaminen ja kehittäminen euroa/ vuosi (STM ja YM). Tarvittavan asiantuntemuksen saatavuuden ja työn pitkäjänteisyyden varmistamiseksi sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön tulisi tehdä Vesiinstituutin kanssa vuosille puitesopimus, jossa määritetään ministeriöiden tarvitsema asiantuntijatietoa ja -palvelut. Vesi-instituutilla on laaja ja ainutlaatuinen tietämys talousveden laadusta, sen kanssa kosketuksissa olevista materiaaleista sekä veden ja materiaalien välisestä vuorovaikutuksesta. Instituutti muodostaakin kansallisesti merkittävän osaamiskokonaisuuden. 4.6 Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien kilpailukyky on hyvin riippuvainen yritysten ja toimialojen kilpailukyvystä, mutta myös alueen kyvystä luoda toimiva ja vetovoimainen toimintaympäristö, joka edistää yritysten liiketoimintaprosesseja, innovaatiotoimintaa, kasvua ja tuottavuutta. Satakunnan ja sen yritysten menestys riippuu lisääntyvistä panostuksista tiedon, teknologian, innovaatioiden, luovuuden, osaamisen ja yrittäjyyden jatkuvaan kehittämiseen. Hanke-esitykset: 18 Yritys- ja tutkimustoiminta: 1. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Porin yksikkö käynnisti toimintansa Satakunnassa yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön kanssa vuonna Yksikön perustamisesta ja kehittämisestä on tehty puitesopimus VTT:n Porin yksikön, TUKKK:n Porin yksikön sekä Porin kaupungin ja Satakuntaliiton kanssa. Vuodet kattavan kehittämisohjelman rahoitustarve on euroa/v, mikä summa on osoitettava VTT:n toimintamenoihin Porin yksikön osuudeksi. 2. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen Tällä rakennerahastokaudella on Eu rahoitusta käytettävissä erilaisiin yritystenkehittämis- ja investointihankkeisiin vuositasolla noin 40 % aikaisempaa vähemmän. Kasvussa olevan yritystoiminnan kilpailukyvyn turvaamiseksi ja Eu-rahoitusaukon paikkaamiseksi on kansallinen rahoitus nostettava vuositasolla vähintään 2 milj.euroon. 3. Maakunnan kehittämisraha a. Liitoille myönnettävä sitomaton maakunnan kehittämisraha Tälle vuodelle Satakuntaliitolle myönnettiin maakunnan kehittämisrahaa euroa, joka on riittämätön maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten hankkeiden ja toimenpiteiden rahoittamiseen. Tilannetta pahentaa se, että maakunnan liiton myöntövaltuuksissa ei enää ole lainkaan ESR-ohjelmarahoitusta. Kaikkiaan Satakunnan ohjelmarahoitus tällä kaudella väheni noin 35 % (Satakuntaliiton osalta vähennys noin 40 %). Maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa esitettyjen merkittävien hankkeiden toteuttamiseksi on sitomattoman maakunnan kehittämisrahan taso nostettava 1.0 milj. euroon vuoden 2010 budjetissa. Vuosittaista määrärahavarausta on nostettava jatkossakin hallituksen linjauksen mukaisesti.

19 b. Osaamiskeskusten kehittäminen Satakunnankin osaamiskeskusohjelma toteutetaan kaudella ns. aluelähtöisellä klusterimallilla. Prizztech Oy on toimijana Energiateknologian klusteriohjelmassa, Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelmassa sekä Meriklusteriohjelmassa.. Osaamiskeskusohjelman perusrahoitus kanavoituu maakunnan kehittämisrahan kautta sekä vastinparina toimivasta kuntarahoituksesta. Vuodelle 2008 Satakunnan osaamiskeskuksen perusrahoitus oli euroa ja kuntavastinraha myös euroa. Vuodelle 2009 esitämme maakunnan kehittämisrahasta perusrahoitusta euroa ja seuraavalle vuodelle euroa. c. Uusi koheesio- ja kilpailukykyohjelma Uuteen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan on näillä näkymin tulossa Satakunnan kaikki seudut, myös Pohjois-Satakunta. Tästä syytä ja uudenohjelman vaikuttavuuden parantamiseksi rahoituksen taso on nostettava Satakunnassa vähintään euroon vuodelle Energia: Satakunnassa on monipuolista energiantuotantoa ja maakunnassa tuotetaan noin neljännes Suomen sähköntuotannosta. Energiaa tuotetaan eniten ydinvoimalla, puulla, öljyllä ja kivihiilellä. Muita energialähteitä ovat turve ja vesivoima. Tuulivoiman hyödyntäminen on vähitellen lisääntymässä ja mm. Satakunnan edustan merialueelle, Porin Tahkoluotoon, on suunniteltu laajaa tuulivoimaloiden aluetta. Tavoitteena on myös edistää neljännen ydinvoimalayksikön suunnittelua Satakuntaan, Eurajoen Olkiluotoon. Perinteisen energiantuotannon ohella (mm. ydinvoima) Satakunnassa panostetaan jatkossakin uusiutuvan ja ympäristöystävällisen energiantuotannon kehittämiseen ja energiantuotantoon liittyvä tutkimus kehittyy maakunnassa. Kehittämis- ja tutkimustoiminta edesauttaa mm. kansainvälisten osaajayritysten syntymistä maakuntaan. Myös perinteinen energiantuotanto on edelleen maakunnan vahvuus, joka voi luoda lisää merkittäviä investointeja ja työpaikkoja. Jakeluverkostojen toimintavarmuus on energiankäytön kannalta olennaista. 1. Monipuolisen, mahdollisimman vähän ilmastoa kuormittavan energiantuotannon käyttöönoton edistäminen (esim. ensimmäiset merituulivoimahankkeet) 2. Bioenergiatekniikan sekä energiatehokkuuden kehittämis- ja tutkimushankkeiden toteuttamisen, bioenergian käyttöönoton sekä jalostuksen edistäminen (esim. bioenergianeuvonta) 3. Neljännen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisvalmistelujen edistäminen Satakuntaan, Eurajoen Olkiluotoon 4.7 Ympäristöministeriö Satakunnan keskeiset ympäristötavoitteet on tunnistettu eri tahojen yhteistyönä laaditussa Lounais-Suomen ympäristöstrategiassa ja niitä edistävät konkreettiset toimet on suunniteltu vuosille ajoittuvassa Lounais-Suomen ympäristöohjelmassa. Ympäristöstrategian keskeisimmät tavoitteet koskevat pintavesien ja merialueiden tilaa, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja muutokseen sopeutumista sekä pohjavesien ja maaperän tilaa. Hanke-esitykset: 1. Maatalouden uudet vesiensuojelukeinot tehokkaaseen käyttöön Itämeren suojelussa kokonaisuus Maatalous on tärkeä elinkeino Lounais-Suomessa, jonka alueella sijaitsee yli 19 % maam- 19

20 me peltoalasta. Maatalouden vesistökuormitus Lounais-Suomen alueella on huomattava, ja vesien tilan parantamistoimien toteuttaminen on välttämätöntä sekä Saaristomeren että Selkämeren valuma-alueilla, jotka Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 asiakirjassa määritellään kriittisiksi valuma-alueiksi. Tiedossa olevia vesiensuojelutoimenpiteitä on toteutettava kiireellisesti ja laaja-alaisesti sekä suunnattava toimenpiteet kriittisille alueille ja kohteisiin. Vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä on arvioitu että Lounais-Suomen maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella vaatisi noin 80 miljoonan euron panostukset ajanjaksolla Tästä noin 72 miljoonaa euroa kohdistuu nykykäytännön mukaisiin toimiin ja 8 miljoonaa euroa lisätoimenpiteisiin, joille ei ole toistaiseksi osoitettu erillistä rahoitusta. Näiden toimien rahoitustarve vuosille 2010 ja 2011 on yhteensä euroa, josta valtion rahoitusosuudeksi esitetään 70 %. Tämä lisäpanostus kanavoidaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kautta (YM, ympäristötyömäärärahat) ja sen toteutusta varten laaditaan yhteistyössä alueellinen ohjelma. Panostus jaetaan maakuntien välillä peltoalan mukaisesti (Satakunta 1 / 3 ja Varsinais-Suomi 2 / 3 ). Toimenpiteiden rahoitus koostuu valtion osuuden lisäksi kunnallisesta sekä yksityisestä rahoituksesta ja jatkuvuuden saavuttamiseksi rahoituksen tulee jatkua vastaavanlaisena vuosina Asiaa valmistellaan ja toiminta toteutetaan yhteistyössä Lounais- Suomen ympäristökeskuksen ja rahoittajien sekä MTK: n Varsinais-Suomen ja Satakunnan liittojen kanssa. 2. SATAVESI -ohjelmaa toteuttavien hankkeiden tukeminen SATAVESI-ohjelman päätavoitteena on Satakunnan vesistöjen tilan heikkenemisen pysäyttäminen sekä pidemmällä aikavälillä vesistöjen tilan ja käyttökelpoisuuden parantaminen tukemalla Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman mukaisten hankkeiden toteuttamista. Ohjelman puitteissa vesistöihin liittyviä erilaisia intressejä pyritään sovittamaan yhteen. Hanketoiminnalle etsitään rahoitus kulloiseenkin tarkoitukseen soveltuvista rahoituslähteistä. Tällaisia ovat esimerkiksi kansalliset rahoituslähteet ja EU-rahoitusohjelmat sekä kuntien ja muiden toimijoiden omarahoitukset. Ohjelman toteuttaminen edistää omalta osaltaan Itämeren suojelua. - Jatketaan Selkämeri teemavuoden toteuttamista. - Käynnistetään vedenalaisen luonnon perusinventoinnit myös Satakunnan alueella (mm. Botnia-Atlantica ohjelman rahoituksella). 3. Keskeiset vesistöjen kunnostushankkeet - Parhaillaan lupakäsittelyssä olevat Karvian Suomijärven (kustannusarvio euroa) ja Kankaanpään Vihteljärven (kustannusarvio euroa) kunnostukset. - Puurijärven lintuvesikunnostuksen jatkaminen. 4. Vesihuollon perusrahoituksen riittävyys Jätevesihuollon osalta tuetaan toimenpiteitä, joiden avulla vähennetään yhdyskuntien jätevesipäästöjä etenkin typpikuormituksen osalta. Em. edellyttää puhdistamoiden toiminnan tehostamista ja käsittelyn keskittämistä suurempiin yksiköihin. Keskittäminen edellyttää tarvittavien siirtoviemäreiden rakentamista. Haja-asutuksen vesihuollon osalta pyritään ratkaisemaan samanaikaisesti sekä puhtaan veden saanti että jätevesien käsittely. Satakunnan alueella on vesihuollon tukirahoituskelpoisia haja-asutuksen viemäröintikohteita yhteensä noin 160 kpl ja hankkeiden kokonaiskustannus on noin euroa (alv 0%). Hankkeiden avulla saadaan viemäröinnin piiriin kiinteistöä eli noin asukasta. Tarvittavan tuen kokonaismäärä 20 %:n tukiosuudella olisi noin euroa (noin euroa/v vuoteen 2014 mennessä), jos kaikki hankkeet toteutuisivat. - Kokemäenjokilaakson siirtoviemärin rakentaminen (Harjavalta-Nakkil-Ulvila-Pori). Hankkeessa rakennetaan 32 kilometriä pitkä siirtoviemäri, jonka kautta jätevedet johdetaan Porin Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi vuosina : 10 mil- 20

21 joonaa euroa (valtion osuus 3 milj. euroa). - Köyliön Kepolan ja Kankaanpään siirtoviemäri (Köyliö, Säkylä) : 1,5 miljoonaa euroa (valtion osuus 0,7 milj. euroa). - Toteutetaan vesihuollon kehittämisprojektia, jossa mm. varmistetaan, että potentiaaliset viemäröintialueet on otettu huomioon kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmissa, avustettu hankkeiden eteenpäin vientiä ja seurattu viemäröintitilanteen kehittymistä, edistetty haja-asutuksen jätevesien käsittelyn parantamista verkoston ulkopuolella sekä neuvontahankkeiden syntymistä. 5. Pyhäjärvi-instituutin kehittäminen elintarviketalouden sekä vesienhoidon osaamiskeskittymänä euroa/ vuosi (MMM ja YM). Elintarviketalouden osalta tavoitteena on Satakunnan kilpailukyvyn kehittäminen laajan asiantuntijaverkoston yhteistyönä. Vesistötoimialan tavoitteena on vesien tilan parantaminen. Instituutti toteuttaa myös Pyhäjärven suojeluohjelmaa, jonka toimintamalli on valtakunnallisesti esimerkkinä muille vesiensuojeluhankkeille. Elintarviketalouden osuus em. määrärahasta on euroa/ vuosi ja vesistötoimialan osalta euroa/ vuosi. 6. Kansallisen vesi-instituutin toiminnan turvaaminen ja kehittäminen euroa/ vuosi (STM ja YM). Katso tarkempi kuvaus sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kohdalta (luku 4.5.). 7. Merkittävien yleiskaavojen laadintaan sekä aluearkkitehtitoimintaan liittyvien resurssien lisääminen. Varmistetaan riittävät resurssit kulttuuriympäristöjen kunnostamiseen ja säilyttämiseen. 8. Tehdään päätös Selkämeren kansallispuiston perustamisesta ja varataan rahoitus sen toteuttamiseen ja ylläpitoon. Tavoitteena on, että puiston perustamislaki käsitellään eduskunnassa Selkämeren teemavuoden 2008 ja 2009 aikana 9. Vapaaehtoisten suojelukeinojen toteuttamiseen riittävät määrärahat osana METSO IIohjelman toteutusta. Määräaikainen suojelu toteutettaneen metsäkeskusten toimesta. METSO II-ohjelman toteutukseen liittyvä pysyvän suojelun rahoitus tulee varmistaa osana luonnonsuojelun yleistä toteutusta (YM). - Varmistetaan riittävät resurssit vanhojen suojeluohjelmien sekä Natura 2000 verkoston toteuttamiseksi. - Varmistetaan riittävät resurssit vedenalaisen luonnon perusinventointien käynnistämiselle myös Satakunnan alueella (ml. Botnia-Atlantica ohjelma). 21

22 5. NEUVOTTELUESITYKSET MINISTERIÖILLE A. Satakunnan korkeakouluopetus ja tutkimus Tarkempi selvitys keskeisistä Porin yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulujen hankkeista ja tutkimusyksiköistä vuosille edellä kohdassa 4.1 Opetusministeriö. Korkeakouluopetus ja tutkimus 1. Yliopistokeskusten kehittämisestä aiheutuvien kustannusten maksamiseen esitetyn 2.5 milj. euron sijasta 3.6 milj. euroa ja myöhempien vuosien talousarvioihin 4.2 milj. euroa 2. Porin yliopistokeskuksen tutkintoon johtavan koulutuksen ja maisterikoulutusohjelmien siirtäminen emoyliopistojen budjetteihin ja sitä kautta valtion talousarvioihin vuoden 2010 alusta. Siirtäminen aiheuttaa 3.8 milj. euron rahoitustarpeen. 3. Porin yliopistokeskuksen turva-alan maisteriohjelman hyväksyminen 4. Tampereen teknillisen yliopiston Raumalla toimivien elektroniikan, automatiikan ja hydrauliikan tutkimusyksiköiden siirtäminen emoyliopiston rahoituksen piiriin. Vuosittainen rahoitustarve on euroa. 5. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen opiskelijoiden kliinisen vaiheen opintojen jatkuminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä lukien. Rahoitustarve euroa vuosittain. 6. Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porin ja Rauman yksiköiden toimintojen kehittäminen sekä siirtäminen emoyliopiston budjettiin ja sitä kautta valtion talousarviorahoitukseen. Rahoitustarve on vuosittain euroa. 7. Vakiinnutetaan pitkäjänteisen, alueelliset tarpeet huomioonottavan luonnontieteellisesti painottuneen ympäristötutkimuksen ja osaamisen jatkuvuus Satakunnassa siten, että perustetaan Porin yliopistokeskuksen Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porin yksikköön ympäristöntutkimuksen vakinainen koordinaatiotoimi. Vakiinnuttaminen on osa Satakunnan ympäristöntutkimuslaitoksen toimintojen integrointia Porin yliopistokeskukseen. Ympäristöntutkimuslaitoksen toiminta ei nykyisessä muodossaan jatku Reposaaressa. Rahoitustarve vuosittain euroa. 8. Turun yliopiston Rauman opettajakoulutuslaitoksen aseman selkiyttäminen yhtenäisen perusopetuksen opettajien kouluttajana ja sivuainetarjonnaltaan entistä vahvempana yksikkönä sekä täydennyskoulutuksen antajana aloittamalla Rauman normaalikoulussa yhtenäinen perusopetus asteittain 7. luokalta lähtien viimeistään lukuvuoden alusta sekä siirtämällä Rauman opettajakoulutuslaitoksen opetuksen ja kasvatuksen kehittämiskeskus perustoiminnot emoyksikön rahoituksen piiriin. Rahoitustarve on euroa vuodessa. 9. Kehitetään Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja yrityskiihdyttämötoimintaa sekä varmistetaan valtakunnallisesti kilpailukykyinen ja monipuolinen ylempien AMK tutkintojen tarjonta. Soveltavan tutkimuksen painopisteitä ovat innovaatiojärjestelmät, osaamisintensiivinen yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen sekä hyvinvointi. Tutkimusja kehitystyöhön tarvitaan vuosittain euroa. 10. DIAK ammattikorkeakoululla on kolme tutkimus- ja kehittämisohjelmaa: hyvinvointipalvelut, kirkko ja kansalaistoiminta. Porin toimipaikassa erityisesti kansalaistoiminta. RAY:n hanke päättyy 2009, mutta tarkoitus on jatkaa kolmannen sektorin ja julkisen hallinnon mallinnusta (työelämän oppimisympäristöt). Jatkorahoitusta tarvitaan. 22

23 B. Satakunnan saavutettavuus Liikennehankkeet on edellä kohdassa 4.4 ryhmiteltynä: maantieliikenne, rautatieliikenne ja vesiliikenne. Seuraavassa ryhmitellään hankkeet satamien kuljetusketjujen ja rannikon suuntaisten kuljetusten näkökulmasta: Kuljetusketjut - Rauman meriväylän syventäminen 12 metriin, kustannusarvion valtion osuus 28 miljoonaa euroa. Rauman kaupunki valmis lainoittamaan hankkeen - Porin Mäntyluodon väylän syventäminen 12 metriin, kustannusarvio valtion osuus 6,3 miljoonaa euroa. Porin kaupunki valmis lainoittamaan hankkeen. - Rauma-Jämsänjokilaakso radan akselipainojen korotus 25 tonniin. Lielahti-Kokemäki rataosan perusteellisen kunnostuksen hinta-arvio on noin 70 miljoona euroa. - Valtatien 12 Rauma-Tampere parantaminen, kustannusarvio 6 miljoonaa euroa (Eura- Raijala-osuus). Rannikon suuntaiset kuljetukset - Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälin parantaminen, kustannusarvio 140 miljoonaa euroa. Suunnitelmavalmiuden puolesta hanke on aloitettavissa vuonna Valtatie 8 Pori-Söörmarkku, välityskyvyn lisääminen, kustannusarvio 25 miljoonaa euroa. Hankkeen aiemmat suunnitelmat ovat vanhentuneet ja ne on nyt uusittava. - teemahankkeet, erityisesti keskikaiteelliset ohituskaistat valtatielle 8 välille Rauma-Pori 23

24 Palaute syyskuussa lähetettyihin esityksiin: Satakuntaliiton syyskuun esityksistä kahteen tuli palaute jatkoneuvottelun mahdollisuudesta: 1. Selkämeren Kansallispuiston perustaminen (Ympäristöministeriön hallinnonala) - tältä osin neuvottelun järjestäminen marraskuussa on ollut jo aikaisemmin vireillä 2. Kansallinen Vesi-instituutti (Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala) - Vesi-instituutilla on laaja ja ainutlaatuinen tietämys talousveden laadusta, sen kanssa kosketuksissa olevista materiaaleista sekä veden ja materiaalien välisestä vuorovaikutuksesta. Kansallisesti merkittävä ja kehittyvä osaamiskokonaisuus, joka on jo luonut hyvin myös kansainvälisiä yhteyksiä. - neuvotteluaiheena mahdollinen puitesopimus STM:n (ja YM:n) kanssa joko joulukuun Totsu-neuvotteluissa tai erillisenä ministeriön edustajien kanssa. 24