Sarja A:291. Edunvalvonnan kärkihankkeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sarja A:291. Edunvalvonnan kärkihankkeet"

Transkriptio

1 Sarja A:291 Edunvalvonnan kärkihankkeet 1

2 1. JOHDANTO 3 2. KOULUTUS JA OSAAMINEN Satakunnan korkeakoululaitos Erilliset tutkimusyksiköt 8 3. LIIKENNE Maantieliikenne Vesiliikenne Rautatieliikenne YMPÄRISTÖ ENERGIA KULTTUURI ALUEELLISTAMINEN VARUSKUNNAT 26 Kannen kuva: Kylmäpihlajan majakka, Selkämeren kansallispuisto, kuvaaja Hannu Vallas SATAKUNTALIITTO PL 260, Pori Puh. (02) Fax (02) SARJA A:291 Suunnittelu- ja tutkimusjulkaisut ISBN ISSN Satakuntaliiton monistamo PORI Satakuntaliitto 2009

3 1. JOHDANTO Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeilla tarkoitetaan sellaisia tavoitteita ja yksittäisiä hankkeita, joista päätetään maakunnan ulkopuolella lähinnä eduskunnassa, valtioneuvostossa, ministeriöissä ja keskusvirastoissa. Maakunnallisten edunvalvonnan kärkihankkeiden lisäksi toteutetaan osana aluekehitystyötä lukuisia muita hankkeita alueviranomaisten ja Satakuntaliiton päätöksillä, kuntien ja yritysten omina päätöksinä sekä osana EU-ohjelmien toteuttamista. Satakunnan edunvalvonta on itse asiassa maakunnan, sen elinkeinoelämän ja asukkaiden edunvalvontaa. Tässä työssä onnistumisen keskeinen edellytys on laaja yksimielisyys. Maakunnan kehittämisohjelmien valmistelussa ja tavoitteiden asettelussa on ollut mukana laaja joukko satakuntalaisia. Maakunnan on saatava valtion aluepoliittisista toimenpiteistä ja varoista osuutensa. Näihin asioihin sisältyy myös maassamme käynnissä olevien alueellistamistoimien kohdentaminen myös Satakuntaan. Satakunnan kehityksen kannalta keskeisiä asioita ovat Opetus, tutkimus ja kulttuuri, Saavutettavuus, Varuskunnat, Ympäristö ja Energia. Hyväksytty Satakuntaliiton maakuntavaltuustossa Opetus, tutkimus ja kulttuuri Tavoitteena on kasvattaa Satakunnan korkeakoululaitoksesta yhteistyön, työnjaon ja profiloitumisen edelläkävijä. Tavoitteena on myös luoda Satakuntaan kilpailukykyinen, jatkuvasti kehittyvä ja kansainvälistyvä, innovatiivinen ja luova osaamis- ja oppimisympäristö ja -verkosto. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tehostetaan toimia koulutuksesta valmistumisen nopeuttamiseksi, koulutuksen työelämävastaavuuden vahvistamiseksi ja ilman ammatillista koulutusta jäävien osuuden vähentämiseksi. Maakunnassa keskeiset toimijat ovat Porin yliopistokeskus ja sen emoyliopistojen muut koulutus- ja tutkimuskeskukset sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu. Tavoitteena on, että yliopistokeskukset ovat osa autonomista yliopistoverkkoa. Taide- ja kulttuuripolitiikan alueella tavoitteena on luoda suotuisat toimintaedellytykset taiteen ja kulttuurin toimijoille. Kulttuuripalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä kulttuurin tuottajien verkostoitumista ja yhteishankkeita edistetään ja tuetaan. Tavoitteena on myös vahvistaa luovan talouden, kulttuurituotannon yritystoiminnan ja viennin kehittymistä sekä edistää kulttuurin tuntemusta ja kulttuurista osaamista yhteiskunnassa. Saavutettavuus Liikenteen keskeisiä kehittämistavoitteita ovat liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja taloudellisuuden parantaminen. Näin voidaan parhaiten turvata maakunnan asukkaiden ja elinkeinoelämän joustavat ja toimintavarmat yhteydet. Satakunnan liikenteen yksi perustekijä on maakunnan sijainti Pohjanlahden rannalla meriyhteyksien päässä muusta Euroopasta. Keskeisen osan kuljetusverkosta muodostavat rannikon kaupunkien sekä Edunvalvonnan kärkihankkeet 3

4 niiden suurten satamien ja sisämaan väliset kuljetusketjut. Ketjun muodostavat yksittäiset väylät ovat: Porin ja Rauman meriväylät, Pori/Rauma-Tampere -rata ja valtatie 12 Rauma-Huittinen-Tampere. Satakunnan liikenteelle tyypillinen piirre on myös rannikon suuntaiset maantiekuljetukset, jotka osin nekin kuuluvat Suomen ja muun maailman väliseen kuljetusketjuun yhdistäessään Pohjanlahden satamat. Rannikolla ei ole rautatietä, joten liikenne kulkee joko maanteitse tai pitkän kierroksen tehden pääradan kautta. Rannikon keskeinen väylä on valtatie 8 Turku-Rauma-Pori-Vaasa-Oulu. Yhteysväli Turku-Pori sekä osuus Pori-Söörmarkku ovat keskeisessä asemassa yhteyksiä parannettaessa. Varuskunnat Satakunnassa on kaksi sekä kansainvälisesti että kansallisesti merkittävää varuskuntaa: maakunnan eteläosassa sijaitseva Säkylän varuskunta ja Pohjois-Satakunnassa sijaitseva Niinisalon varuskunta. Molemmat varuskunnat kuuluvat kehitettävien varuskuntien joukkoon. Varuskunnat työllistävät suoranaisesti toista tuhatta henkilöä ja ne vaikuttavat monin tavoin myönteisesti ympäröiviin seutukuntiin palveluiden sekä ruoka- ja muiden tarvikkeiden suurkuluttajina. kou lutus- ja perustamiskeskus sekä suomalaisten kriisinhallintajoukkojen kansallinen johtoporras. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistoiminta vaikuttaa voimakkaasti juuri Säkylässä ja Satakunnassa. Molempien varuskuntien toimivuus edellyttää kiinteistörakentamisen ohella ampuma- ja harjoitusalueiden käytettävyyden parantamista ja monipuolistamista. Ympäristö Satakunnan edustalle suunniteltu Selkämeren kansallispuisto tulee tarjoamaan erinomaisen harrastus- ja virkistysympäristön niin satakuntalaisille kuin vierailijoillekin. Keskeiset tavoitteet vesivarojen käytön ja hoidon osalta kohdistuvat Satakunnassa alueellisen yhteistyön edistämiseen, tulva- Kankaanpäässä sijaitsevaan Niinisalon varuskuntaan kuuluvat suurimpina yksiköinä Tykistöprikaati ja Koeampumalaitos. Tykistöprikaatiin on keskitetty myös Puolustusvoimien koiratoiminta. Tykistöprikaatin nykyaikaisen kaluston varastointi ja käyttö edellyttävät useiden rakennushankkeiden toteuttamista ja uusia liikennejärjestelyjä. Säkylän Huovinrinteellä sijaitseva Porin Prikaati on maavoimien valmiusyhtymä, suomalaisten kriisinhallintajoukkojen 4 Satakuntaliitto 2009

5 riskien hallintaan sekä vesienhoidon järjestämiseen vesienhoitolain ja -asetuksen mukaisesti. Terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti, jätevesihaittojen ehkäisy alueellisina kokonaisuuksina käsittely- ja hyödyntämislaitoksineen ovat vesihuollon keskeiset tavoitteet Satakunnassa. Vesistöjen käyttö- ja hoitotoiminnan osalta parannetaan valmiuksia etenkin suurtulvien varalle, lisätään patojen toimintavarmuutta poikkeustilanteissa ja kehitetään säännöstelykäytäntöjä erityisesti Karvianjoen vesistöalueella. Energia Satakunnassa on monipuolista energiantuotantoa ja maakunnassa tuotetaan noin neljännes Suomen sähköntuotannosta. Energiaa tuotetaan eniten ydinvoimalla, puulla, öljyllä ja kivihiilellä. Muita energialähteitä ovat turve ja vesivoima. Tuulivoiman hyödyntäminen on vähitellen lisääntymässä ja mm. Satakunnan edustan merialueelle, Porin Tahkoluotoon, on suunniteltu laajaa tuulivoimaloiden aluetta. Tavoitteena on myös edistää neljännen ydinvoimalayksikön suunnittelua Satakuntaan, Eurajoen Olkiluotoon. Perinteisen energiantuotannon ohella (mm. ydinvoima) Satakunnassa panostetaan jatkossakin uusiutuvan ja ympäristöystävällisen energiantuotannon kehittämiseen ja energiantuotantoon liittyvä tutkimus kehittyy maakunnassa. Kehittämis- ja tutkimustoiminta edesauttaa mm. kansainvälisten osaajayritysten syntymistä maakuntaan. Myös perinteinen energiantuotanto on edelleen maakunnan vahvuus, joka voi luoda lisää merkittäviä investointeja ja työpaikkoja. Jakeluverkostojen toimintavarmuus on energiankäytön kannalta olennaista. Edunvalvonnan kärkihankkeet 5 TVO/Olkiluoto 4 havainnekuva

6 2. KOULUTUS JA OSAAMINEN 2.1 Satakunnan korkeakoululaitos Satakunnan korkeakoululaitoksen muodostavat Porin yliopistokeskus, Rauman opettajankoulutuslaitos, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. Porin yliopistokeskus Porin yliopistokeskus on viiden emoyliopiston muodostama monitieteinen tiedeja taideyhteisö. Yliopistokoulutuksen laajentamiseen on panostettu paikallisesti sekä Porin kaupungin että Satakuntaliiton toimesta jo pitkään. Pelkästään luvulla on yliopistokeskukselle kohdennettu EU-ohjelmarahaa noin 11 miljoonaa euroa. Perinteiset yliopistomaakunnat ovat voineet suunnata vastaavat ohjelmarahat muuhun alueelliseen kehittämistyöhön. Tavoitteena on, että yliopistokeskukset ovat osa autonomista yliopistoverkkoa. Seuraavien koulutusohjelmien rahoitus tulee siirtää emoyliopistojen kautta valtion pysyvän talousarviorahoituksen piiriin: (Rahoitustarve 3,8 miljoonaa euroa.) -- Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen tutkintokoulutus -- Tampereen teknillisen yliopiston tiedeyksikkö -- Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median osasto -- Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön sekä Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median osaston yhteisen Creative Business Management -maisterikoulutusohjelma -- Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisterikoulutusohjelma Kuva: Sami Suominen 6 Satakuntaliitto 2009

7 Lisäksi yliopistokeskusten yhteinen kehittämisrahoitus tulee nostaa 3,6 miljoonaan euroon. Rauman opettajankoulutuslaitos Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen aseman selkiyttäminen yhtenäisen perusopetuksen opettajien kouluttajana ja sivuainetarjonnaltaan entistä vahvempana yksikkönä sekä täydennyskoulutuksen antajana aloittamalla Rauman normaalikoulussa yhtenäinen perusopetus asteittain 7. luokalta lähtien viimeistään lukuvuoden alusta sekä siirtämällä Rauman opettajankoulutuslaitoksen opetuksen ja kasvatuksen kehittämiskeskus perustoiminnot emoyksikön rahoituksen piiriin. Rahoitustarve on euroa vuodessa. Satakunnan ammattikorkeakoulu Kehitetään Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja yrityskiihdyttämötoimintaa sekä varmistetaan valtakunnallisesti kilpailukykyinen ja monipuolinen ylempien AMK -tutkintojen tarjonta. Soveltavan tutkimuksen painopisteitä ovat innovaatiojärjestelmät, osaamisintensiivinen yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen sekä hyvinvointi. Tutkimus- ja kehitystyöhön tarvitaan vuosittain euroa. Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Turun yliopiston merenkulkualan koulutusja tutkimuskeskuksella (MKK) on yksiköt Porissa ja Raumalla. MKK on vakiinnuttanut asemansa maamme merenkulun ja siihen läheisesti liittyvien alojen täydennyskouluttajana sekä tutkimus- ja asiantuntijapalveluiden tarjoajana. Alueellinen ja yhteiskunnallinen kehittäminen sekä kansainväliset yhteistyöprojektit ovat MKK:n toiminnan vahvuuksia. MKK osallistuu erityisesti Itämeren alueen yhteistyöhön sekä laajapohjaisiin yhteiseurooppalaisiin verkostoja kehittämisprojekteihin. Toimintansa kautta MKK edistää Satakunnan alueellista kehitystä sekä lisää alueen kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä. Tavoitteena on vakinaistaa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen osittain EU-ohjelmilla rahoitettu toiminta sekä saada pysyvä ja riittävä rahoitus. Vuotuinen määrärahatarve on euroa. Edunvalvonnan kärkihankkeet 7

8 2.2 Erilliset tutkimusyksiköt Rauman vesi-instituutti Vesi-Instituutti on aloittanut toimintansa Raumalla marraskuussa 2005 Prizztech Oy:n tutkimus- ja kehitysyksikkönä. Toi minta on käynnistetty EU:n, Rauman kaupungin ja alan suomalaisten merkittävien yritysten rahoituksella. Suomalaiset yritykset ja viranomaistahot ovat nähneet Vesi-Instituutin toiminnan tarpeelliseksi, jotta Instituutti asiantuntijana vaikuttaa EU:ssa valmisteltaviin talousvesialan tuotteita koskeviin standardeihin ja hyväksyntämenettelyihin suomalaisen kuluttajan ja alan yritysten etujen mukaisesti. Instituutti hankkii ja tuottaa tässä työssä tarvittavan tutkimustiedon ja asiantuntemuksen. Instituutti on yritysten, ministeriöiden, vesihuoltolaitosten ja tutkimuslaitosten välinen toimija ja välittäjäorganisaatio, jonka tavoitteena on terveellinen ja materiaaliystävällinen talousveden laatu, veden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien turvallisuus sekä yhteistyön ja suomalaisen edunvalvonnan lisääminen. Vesi-instituutti Veden näytteenottoa ja -hanoja. Vastaavanlaisia toimintoja hoidetaan useassa EU-maassa valtion rahoittamina. Valtiovallan tulee varata euron määräraha Vesi-Instituutin toiminnan vuosittaiseen rahoitukseen. Instituutin yhteistyöministeriöt ovat ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Suomen ilmailualan koulutusja kehittämiskeskus Poriin on suunnitteilla Suomen ilmailualan koulutus- ja kehittämiskeskus, joka tekee yhteistyötä Porin yliopistokeskuksen yksiköiden kanssa. Tarkoituksena on yhdistää jo olemassa olevaa ilmailualan osaamista ja luoda Poriin kattava ja vahva ilmailualan koulutus- ja kehittämisklusteri. Ilmailualan asiantuntijuutta ja koulutusta alueella edustavat Suomen Ilmailuopisto ja Porin tekniikkaopisto. Porin lentoaseman lentoturvallisuuspalvelut ja vapaa ilmatila takaavat ilmailun fyysisen toimintaympäristön ja sen kehittämisen. Suomen Ilmailuopisto Oy on Porissa toimiva ammatillinen erikoisoppilaitos, joka kouluttaa ammattilentäjiä Suomen liikenneilmailun tarpeisiin. Helikopterilentäjien ja lennonopettajien koulutus on alkamassa ja oppilaitos tarjoaa nykyisin myös ilmailualan täydennyskoulutusta. Osakeyhtiömuotoisen oppilaitoksen omistavat Suomen valtio, Finnair Oyj sekä Porin kaupunki. Porin tekniikkaopistossa toimii lentokoneasentajien kolmivuotinen ammatillinen koulutuslinja. Suunnitteilla olevan Suomen ilmailualan koulutus- ja kehittämiskeskuksen tärkeimpiä tehtäviä ovat jatko- ja täydennyskoulutuksien tarjoaminen ilmailualan yritysten ja muiden sidosryhmien tarpeisiin yhdessä Suomen Ilmailuopiston ja Porin yliopistokeskuksen yksiköiden kanssa, ilmailualan tutkimustoiminta, sen koordinointi ja kehittäminen sekä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö. 8 Satakuntaliitto 2009

9 Magneettiteknologiakeskus Magneettiteknologiakeskuksen perustamisesta on tehty päätös vuonna Satakunnan osaamiskeskusohjelmassa on toteutettu magneettiteknologian tutkimusohjelmaa vuodesta 2001 alkaen. Perustamisessa mukana olleita tahoja olivat mm. hanketta tukevat yritykset: ABB Oy, Kone Oyj, Neorem Magnets Oy, Outokumpu Poricopper Oy ja Philips Medical Systems MRT Finland Oy. Keskuksen toiminta käynnistyi vuoden 2005 loppupuolella. Magneettiteknologiakeskuksen tavoitteena on tukea ja edistää valtakunnallista ja paikallista osaamista magneettiteknologian alalla. Magneettiteknologiakeskuksen toiminta jakaantuu neljään osa-alueeseen: kestomagneetit ja kestomagneettimateriaalit, suprajohteet ja suprajohtavat magneetit, magneettiset mittaukset sekä magneettikenttien mallinnus. Toiminta koostuu mm. teollisuudelle teh tävistä tutkimus- ja kehitysprojekteista, magneettialan seminaarien järjestä mises tä, kansallisten kehitysohjelmien johtamisesta sekä tiedonvälityksestä yliopistomaailman ja teollisuuden välillä. Tavoitteena on vakinaistaa magneettiteknologiakeskuksen toiminta osana Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikköä. Puettavan teknologian tutkimusyksikkö Tampereen Teknillinen yliopisto on käynnistänyt puettavan teknologian tutkimusyksikön Kankaanpäässä vuonna Tutkimusyksikkö erikoistuu vaatetukseen liittyvän elektroniikan, tietotekniikan ja materiaalitekniikan tutkimukseen. Toiminta tukee osaltaan myös Kankaanpään yritystoiminnan kehitys- ja kasvumahdollisuuksia. Tavoitteena on turvata yksikön tutkimusja kehittämistoiminta Kankaanpäässä Pohjois-Satakunnan historiallisesti vahvan vaatetusteollisuuden jatkumona. Elektroniikan tutkimusyksikkö sekä hydrauliikan ja automatiikan tutkimusyksikkö Raumalla toimii kaksi Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusyksikköä: elektroniikan laitoksen etäyksikkö (ELE- Rauma) sekä hydrauliikan ja automatiikan laitoksen etäyksikkö (IHA-Rauma). ELE-Rauma perustettiin vuonna 2001 ja IHA-Rauma kesällä Tutkimusyksiköt toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään sekä seudun elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kanssa. TTY:n Rauman tutkimusyksiköiden laboratoriot ovat omilla alueillaan korkeatasoisia, jopa ainutlaatuisia tutkimusympäristöjä, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti tarkasteltuna. Yksiköt tukevat erinomaisesti seudun kehittämisessä painopisteiksi valittuja alueita ja parantavat näin koko seudun kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Yksiköillä on elinkeinoelämän vankka tuki, mistä on osoituksena vahva projektikanta. Yhteistyö emolaitosten kanssa on tiivistä, joten laitosten osaaminen on kokonaisuudessaan käytössä. Yksiköt ovat aktiivisesti mukana seudun korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöverkostoissa. Yksikköjen kokonaisbudjetti on nyt yh - teen sä vuodessa. Yksiköt toimivat kokonaan ulkopuolisella rahoituksella, eivätkä saa OPM:n budjetista lähtöisin olevaa ns. perusrahoitusta. Tutkimusprojekteissa rahoittajina ovat hankkeesta riippuen mm. Tekes, Suomen Akatemia, alan yritykset tai muut rahoittajat. Näiden hankkeiden osalta tutkimusyksiköt toimivat asianomaisten rahoitusehtojen mukaisesti. Edunvalvonnan kärkihankkeet 9

10 Varsinaisien tutkimusprojektien ra hoi - tuk sen lisäksi tarvitaan kuitenkin perusrahoitusluonteista rahoitusta, jota yritykset eivät rahoita. Sen osuus on noin 30 % kokonaisbudjetista. Perusrahoituksella varmistetaan toiminnan jatkuvuus, uusien projektien hankinta, tutkimusyksikön toiminnan yliopistollisuus, tutkimuksen korkea laatu, perustutkimuksen määrän pitäminen riittävänä, jatko-opinnot ja tohtoritutkintojen viimeistely, osa konferenssiesitelmistä ja julkaisuista sekä kansainvälisen yhteistyön edelleen kehittäminen. Tampereen teknillisen yliopiston Rauman yksiköt pitää saada valtion ja opetusministeriön erityisrahoituksen piiriin Rauman seudun osaamis- ja innovaatiotoiminnan edistämiseksi. Määrärahatarve on noin euroa vuodessa. VTT VTT:llä on vahvoja pyrkimyksiä laajentaa toimintaa maakuntiin. Satakunnassa haasteet ja mahdollisuudet liittyvät sekä vanhan teollisuuden uudistamiseen että aivan uusien vasta tulossa olevien tarpeiden tyydyttämiseen. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ja VTT ovat yhteistyössä kehittäneet innovatiivisten elinkeinotoimintojen ennakointia. Tavoitteena on vahvistaa Satakunnan innovaatiojärjestelmää ja toimia pilottihankkeena muille alueille. Satafood Toteuttajatahot ovat Satafood Kehittämisyhdistys ry, Teknillinen korkeakoulu ja Jyväskylän Yliopisto. Tutkimusyksikkö tekee biotekniikan, elintarviketeknologian ja ympäristöteknologian soveltavaa tutkimustyötä ja siirtää tutkimustulokset suoraan yritysten käyttöön. Tärkeimpinä tutkimuskohteina ovat terveelliset elintarvikkeet, sivuvirtojen hyödyntäminen, uusiutuvat energiat, ympäristöliiketoiminta. Tavoitteena on uuden liiketoiminnan synnyttäminen sekä kasvuyritysten kilpailukyvyn varmistaminen uutta tutkimustietoa hyödyntämällä. Tutkimusyksikössä työskentelee 10 biotekniikan ja ympäristöteknologian huippuasiantuntijaa. Vuotuinen budjetti on 1,5 miljoonaa euroa. Pyhäjärvi-instituutti Eurassa sijaitseva Pyhäjärvi-instituutti on elintarviketalouden sekä vesiensuojelun ja -kunnostuksen osaaja eteläisessä Satakunnassa Euran Kauttualla. Satakunnalle tärkeän elintarviketalouden kilpailukyvyn varmistaminen oman ja laajan asiantuntijaverkoston osaamisen yhteistyönä on toiminnan keskeinen tavoite. Kehitystyötä toteutetaan kaikilla elintarviketalouden sektoreilla, mutta erityiskohteena on kasvisklusterin kehitystyö. Toimintamuotoina ovat asiantuntijapalvelut, kehittämishankkeet ja koulutus. Vesitoimialalla tavoitteena on parantaa vesien tilaa tuottamalla tietoa ja palveluita sekä toteuttamalla kokonaisvaltaista vesienhoitoa edistäviä hankkeita. Osaamiskeskittymän avulla saadaan paras kansallinen ja kansainvälinen osaaminen maakunnan käyttöön. Toiminnan vaikutuksena vesien käyttö- ja virkistysarvo kasvaa sekä elinkeinotoiminnan, yhdyskuntien vesihuollon että asukkaiden kannalta. Toiminnalla parannetaan ympäristön tilaa ja luodaan myös uutta yrittäjyyttä. Vaikutuksena on maakunnan vetovoiman kasvu työ- ja asuinalueena. Pyhäjärvi-instituutin vuotuinen rahoitustarve on noin 1,1 miljoonaa euroa. Tästä kunnan rahoittavat noin 0,2 miljoonaa ja valtiolta odotettava panos on noin 0,5 miljoonaa euroa/vuosi. 10 Satakuntaliitto 2009

11 3. LIIKENNE 3.1 Maantieliikenne Maantieliikenteen edellytysten turvaamiseksi pitkällä aikavälillä on Satakunnan keskeiset valtatiet 2 ja 8 saatava tasaarvoiseen asemaan maan muiden osien keskeisten yhteyksien tapaan. Valtatie 8 Turku Oulu on sisällytettävä kansainväliseen TEN-verkkoon. Valtatie 2 yhdistää Satakunnan, lounaisen Hämeen ja Uudenmaan ja valtatie 8 kulkee Pohjanlahden satamakaupunkien kautta. Valtatie 8 Pori Söörmarkku kapasiteetin lisäys Satakunnassa tärkein yksittäinen kohde valtatiellä 8 on välityskyvyn lisääminen välillä Pori-Söörmarkku. Tieosa on voimakkaasti kuormittunut, noin autoa/ vrk. Tieosa välittää myös Järvi-Suomen suunnan valtatieliikenteen (Valtatie 23 Pori Jyväskylä Joensuu). Ruuhkien vähentämiseksi rakennetaan nykyisen valtatien länsipuolelle uusi yksiajoratainen valtatieosuus. Hankkeesta on laadittu esisuunnitelma vuonna 1989 sekä useita tiesuunnitelmia, joista viimeisin on valmistunut vuonna Hankkeen suunnitelmat ovat vanhentuneet ja ne on uusittava. Uusien suunnitelmien tekeminen on aloitettava pikaisesti. Hankkeen kustannusarvio on noin 25 miljoonaa euroa ja se tulee toteuttaa joko omana kehittämishankkeena tai osana mahdollista suurempaa teemahanketta. Valtatie 8 Turku Pori yhteysvälihanke Valtatie 8 yhdistää tärkeänä tavara- ja henkilöliikenneväylänä Pohjanlahden ran - nikon kaupungit Turusta Rauman ja Porin kautta Ouluun ja edelleen Tornioon. Tien varrella olevien satamien kautta kulkee noin 40 % Suomen tuonti- ja vientikuljetuksista. Näin ollen tie on tärkeä raskaan liikenteen väylä varsinkin, kun rannikon koko mitalla ei ole rautatieyhteyttä. Kuva: Sami Edunvalvonnan Suominen kärkihankkeet 11

12 Tien heikko kunto suhteessa kokonaisliikenteeseen näkyy erityisesti onnettomuus-tilastoissa. Erityisesti Turku Rauma Pori yhteys on tällä hetkellä Suomen vaarallisimpia tieosuuksia. E8:n merkitys näkyy myös liikennemäärien kehityksessä, kasvu on ollut kaksinkertainen, joissain paikoin jopa kolminkertainen keskimääräiseen kasvuun verrattuna. Liikennettä kasvattavat myös Aker Yards Oy:n Turun ja Rauman telakoiden ja Porin Mäntyluodon telakan vahva tilauskanta ja telakoiden yhteistyö. Telakoiden kokoonpanotelakkatoimintamalli siirtää merkittävän osan työstä alihankkijoille ja samalla toimitukset tieverkolle. Olkiluodon uusi ydinvoimala tuo myös merkittävän pysyvän liikenteen kasvun 8-tielle. Tieosuutta Turku Pori parannetaan lähinnä turvallisuuden ja sujuvuuden osalta. Hankkeen kustannusarvio on noin 140 miljoonaa euroa. Valtatie 8 tulee saada myös koko mitaltaan Turusta Ouluun eurooppalaiseen TENverkkoon. Valtatie 12 Eura Raijala osuus Valtatie 12 Raumalta Huittisten kautta Tampereelle ja edelleen Keski- ja Itä- Suomeen on mm. Rauman sataman maakuljetusyhteys, metsäteollisuuden kuljetusväylä sekä yhteys Pori Helsinki valtatielle 2. Se on Rauman seudun teollisuuden ja sataman kuljetusten pääreitti sisämaahan. Tien merkitystä tärkeänä kuljetusreittinä kuvaa suuri raskaan liikenteen osuus, joka on noin %. Tiellä on runsaasti ( ajoneuvoa/vrk) kustannustehokkuutta vaativia kuljetuksia mm. raakapuuta. Liikennetiheys yhteydellä on ajoneuvoa/vrk:ssa. Tien varrella sijaitsee myös valtakunnallisesti tärkeitä metsä- ja elintarviketeollisuusyhtiöitä. Tiestä on osa parantamatta eikä se tiepiirin tarveselvityksen mukaan täytä nykyaikaiselle valtatielle asetettuja teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia. Eura Raijala -yhteys on poikkileikkaukseltaan liikennemääriin nähden aivan liian kapea eli 7,4m ja siten vaarallinen. Tieosuus on myös onnettomuustiheydeltään tiepiirin valtateiden pahimpia. Myös pohjavesisuojauksessa on puutteita. Valtatiellä 12 on valmistunut Rauman sisääntulon nelikaistaistaminen ja sataman maayhteyden parantaminen kaupungin läpi valtatielle. Seuraavaksi tulee kunnostaa Eura Raijala osuus, jonka kustannusarvio on 6 miljoona euroa. Koko tieosuudella Rauma Tampere Kouvola tulee rakentaa ohituskaistoja ja eritasoja sekä riistaaitoja. Kantatie 44 Äetsä Kankaanpää Kauhajoki Kantatie 44 kulkee halki itäisen ja pohjoisen Satakunnan Sastamalan seudulta Kankaanpään ja Honkajoen kautta Kauhajoelle. Tie ei täytä koko mitaltaan kantatietasoiselle tielle asetettuja vaatimuksia. Tie on kapea ja sen geometriassa on puutteita lähinnä Kankaanpäästä pohjoiseen. Kankaanpäähän on juuri rakennettu kantatien ja valtatien 23 uusi kiertoliittymä. Tielle on tehty välille Honkajoki Vaasan läänin raja toimenpidesuunnitelma, jonka kustannukset ovat arviolta 2 3 miljoonaa euroa. 12 Satakuntaliitto 2009

13 Satakunnan keskeiset liikennehankkeet 1. Valtatie 8 Pori-Söörmarkku 2. Valtatie 8 Turku-Pori -yhteysväli 3. Valtatie 12 Eura-Raijala osuus 4. Kantatie 44 Äetsä-Kankaanpää-Kauhajoki 5. Rauman meriväylä 6. Porin meriväylä 7. Tampere-Pori -rataosa 8. Rauma-Jämsänjokilaakso -rataosa Edunvalvonnan kärkihankkeet 13

14 3.2 Vesiliikenne Porin ja Rauman satamilla on merkittävä vaikutus Satakunnan elinkeinoelämässä. Niiden välitön työllistävä vaikutus on noin henkilötyövuotta. Välillinen vaikutus on vajaa 400 htv ja sidonnaiset vaikutukset noin htv. Satamien kuljetusmäärät ovat yhteensä noin 11 prosenttia koko maan liikenteestä. Laivanrakennus ja öljynporauslauttarakennus ovat osa maakunnan vahvaa meriteollisuusklusteria. Ne antavat oman panoksensa maakunnan elinvoimaisuuteen ja edellyttävät osaltaan meriväylien syventämistä. Rauman meriväylä Raumalle johtaa kaksi väylää, Valkeakarin 7,5 metrin ja Rihtniemen 10 metrin väylät. Kasvavat ja muuttuvat paperikuljetukset mm. valtameren taakse ja lisääntyvä konttiliikenne edellyttävät entistä suurempaa laivakokoa sekä nykyistä 10 metriä syvempää väylää. Rauman satamaa ollaan jatkuvasti laajentamassa erityisesti kemiallisen metsäteollisuuden, konttisatamatoiminnan ja laivanrakennusteollisuuden tarpeiden perusteella. Väylän syventämisellä on olennainen merkitys myös STX Europe:n Rauman telakan toiminta- ja kilpailuedellytysten kehittämisessä. Rauman satama on Suomen viidenneksi suurin satama. Rauma on eräs Suomen metsäteollisuuden suurimpia satamia ja siksi sataman kehittäminen on tärkeä osa metsäteollisuuden kilpailukykyä. Rauman satama on investoinut infrastruktuurinsa kehittämiseen vuosina noin 20 miljoonaa euroa ja on edelleen suunnitellut investoivansa laiturisa neerauksiin, konttiterminaalin laajennukseen sekä käsittelylaitteisiin miljoonaa euroa vuosina Rauman satamaa ollaan jatkuvasti laajentamassa erityisesti kemiallisen metsäteollisuuden, konttisatamatoiminnan ja laivanrakennusteollisuuden tarpeiden perusteella. Myös laivanrakennusteollisuus valmistautuu kovassa kilpailutilanteessa meriliikenteen monipuolisempiin laivakokoihin ja näiden erityyppisten alusten rakentaminen edellyttää satama-alueelta ja myös sataman meriväylältä entistä suurempaa syvyyttä ja liikenneturvallisuutta. STX Europe:n Rauman telakka investoi alueen infrastruktuuriin sekä alueelle johtaviin väyliin. Rauman kaupungin omistamallaan satama-alueella toteuttamat ja toteutukseen tulevat investoinnit tukevat tätä kehitystä. Myös Rauman sataman meriväylän syventämisellä olisi olennainen merkitys telakkatoiminnan toiminta- ja kilpailuedellytysten kansallisessa kehittämisessä. Kuva: Sami Suominen 14 Satakuntaliitto 2009

15 Kuva: Rauman satama Hanke on sijoitettu vuonna 2006 valmistuneessa merenkulkulaitoksen meri- ja sisävesiväylien kehittämisohjelmassa vuodelle Hankkeen kustannusarvion valtion osuus on 28 miljoonaa euroa. Rauman väylä tulee syventää 12 metriin. Rakentamis- ja rahoituspäätökset tulee tehdä vuonna Porin meriväylä Porin Mäntyluodon väylä tulee syventää nykyisestä 10 metristä 12 metriin. Tämä mahdollistaa kupari- ja nikkelirikastetuonnin isommilla aluksilla ja lisäsyvyyttä pystytään hyödyntämään muun muassa puutavaran, puupellettien, kierrätysmetallien ja ferrosulfaatin yhteiskuljetuksissa. Väylän syvennyksellä kyetään myös mahdollistamaan suurempien konttialusten operointi Mäntyluodossa. Metalliteollisuuden projektiviennissä Porin Satamalla on merkittävä rooli suomalaisessa metalliteollisuudessa, joten hanke koituu myös takamailla olevien metalli teollisuus yritysten kilpailukykyä edistävänä hankkeena. Porin Satama on Suomen kuudenneksi suurin satama. Lisäksi se on maamme toiseksi suurin kaupallinen bulk-satama, joten sataman merkitys eri teollisuuslaitosten raaka-ainetuojana on huomattava. Boliden Harjavalta Oy sekä Norilsk Nickel Harjavalta Oy ovat julkistaneet tärkeitä sopimuksia, jotka edellyttävät aluskoon lisäystä Mäntyluodon väylällä. Boliden Harjavalta Oy on lisäämässä tuotantoaan kupari- ja nikkelisulaton osalta lähes 30 %. Investoinnissa raaka-aineiden lisätarve perustuu tuontirikasteisiin Etelä-Amerikasta, Kanadasta sekä Intian valtameren alueelta. Boliden Harjavalta Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy sekä maailman toiseksi suurin kanadalainen nikkelin tuottaja Inco Ltd ovat sopineet suomalaisten laitosten raaka-ainetarpeen turvaamisesta. Lisäraaka-aineet tulevat Australian ja Kanadan kaivoksilta. Molempien hankkeiden kustannustehokkuutta voidaan parantaa sillä, että sekä kupariettä nikkeliraaka-aineita tuodaan yhteisillä isoilla laivoilla Mäntyluotoon. Väylähanke on myös öljynporauslauttarunkoja valmistavan Technip Offshore Finland Oy:n kilpailukyvyn kannalta erittäin merkityksellinen ja sillä on välittömiä työllistämisvaikutuksia Satakunnassa. Hankkeen toteuttamiseen on vuoden 2009 alun elvytyspaketissa myönnetty 9,2 miljoonaa euroa. Tämä käynnistää lisäksi Porin kaupungin 22 miljoonan euron investoinnin. Edunvalvonnan kärkihankkeet 15

16 3.3 Rautatieliikenne Tampere Pori -rataosan kehittäminen Tampere Pori/Rauma -rata on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metallija kemianteollisuuden sekä satamien kuljetusväylä. Rataosa on perusparannettu ja sähköistetty. Sähköistys mahdollistaa teoriassa jopa 220 km/t nopeuden mutta nykyinen ratageometria ja tasoristeykset estävät nopean liikenteen aloittamisen. Kallistuvakorista Pendolino-junaa käytettäessä voidaan nopeutta kuitenkin nostaa perinteisiin juniin verrattuna. Liikenneturvallisuuden korostaminen on entistä tärkeämpää junaliikenteen nopeutuessa. VR:n tavoitteena on aloittaa nopea liikenne Pori Helsinki välillä. Nopeuksien nostamisen edellytyksenä on rataosan tasoristeysten muuttaminen eritasoristeyksiksi tai poistaminen. Tasoristeysten poistuminen mahdollistaa näin investointien täysimääräisen hyödyntämisen nopealla liikenteellä saavutettavien aikavoittojen myötä ja parantaa merkittävästi tie- ja junaliikenteen turvallisuutta. Koko Tampere Pori -rataosan nopeuden noston kustannukset ovat noin 25 miljoonaa euroa. Porin Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamiin johtava rautatie on ratkaisevassa asemassa satamien maaliikennekuljetuksissa. Kyseisellä rataosuudella kuljetetaan huomattavia määriä kuivaa irtotavaraa ja metsäteollisuuden raaka-aineita nyt ja tulevaisuudessa. Satamaliikenteestä iso osa on junakuljetuksiin hyvin sopivaa irtotavaraa. Yritysten laajentumiset ja keskittämiset Poriin tulevat lisäämään kuljetuksia, jotka ympäristön ja turvallisuuden kannalta on perusteltua kuljettaa rautateitse. Rauma Jämsänjokilaakso -rataosan akselipainojen korotus Rauma Jämsänjokilaakso on eräs Suomen metsäteollisuuden tärkeimmistä tavarankuljetusradoista erityisesti paperinkuljetusreittinä, mutta myös puuraaka-aineen kuljetusreittinä. Jämsänjokilaakson pa pe ri kuljetusten pääsuunta on metsäteollisuuden keskittämispäätösten johdosta Rauman satama. Myös Kajaanin metsä teollisuus käyttää pääosin Rauman satamaa sekä Tampereen seudun teollisuus yhä kasvavassa määrin. 16 Satakuntaliitto 2009

17 Kuvat: Leif Rosnell/VR Metsäteollisuuden kilpailukyvylle ratakuljetukset ko. radalla ovat elintärkeitä. Kuljetuskustannusten alentamiseksi junakokoja on tarkoitus suurentaa, mikä edellyttää sallittujen akselipainojen korottamista 25 tonniin. Rauma Kokemäki -rataosalla raskaampien junien edellyttämät työt on tehty. Korotettujen akselipainojen täysimittaiseksi hyödyntämiseksi ja kuljetusten sujuvuuden takaamiseksi akselipainojen korotus tulee toteuttaa kokonaisuudessaan välillä Rauma Jämsänjokilaakso. Korkeammat akselipainot alentaisivat kuljetuskuluja Jämsänjokilaaksosta noin viidenneksellä. Radan vahvistustöitä on tehtävä erityisesti osuudella Kokemäki Tampere, josta Jyväskylän suuntaan on yksittäisiä parannuskohteita lähinnä Orivedellä. Hanke sisältyy infraministeriryhmän teemapakettiin, mutta rahoitus ei mahdu kehykseen. Kokemäki Jämsä -radan korjaus on mukana liikenneja viestintäministeriön ministerityöryhmän investointiohjelmassa vuosille osana läntisen Suomen "akselipainon nosto" -teemahankekokonaisuutta ja RHK:n korvausinvestointilistalla yhteys on myös yhtä korkealla. Kokemäki-Tampere -rataosan peruskunnostuksen hinta-arvio on noin 70 miljoonaa euroa. Hankkeen käynnistämiseen on vuoden 2009 elvytyspaketissa myönnetty 7 miljoonaa euroa. Lähivuosina on kuitenkin osoitettava vielä merkittävä lisärahoitus. Edunvalvonnan kärkihankkeet 17

18 4. YMPÄRISTÖ Selkämeren kansallispuisto Selkämeren kansallispuistoehdotus käsittää ulkosaariston nauhan Selkämeren länsireunalla sekä lisäksi Rauman kaupungin omistamaa sisäsaaristoa Rauman edustalta. Selkämeren kansallispuiston perustamiseen tähtäävän hankkeen tavoitteena on merkittävän luontonähtävyyden esilläpito sekä luontotuntemuksen ja harrastuksen lisääminen. Tällaisena sillä on tärkeä rooli puiston kohdalla olevien rannikkokuntien matkailun kehittämisessä. Samalla puiston suojelua ohjelmoidaan suotuisalle tasolle. Alueella on paikallisesti panostettu ja panostetaan edelleen kansallispuistotasoisten palveluiden luomiseen. Selkämeren kansallispuistohanke on ympäristöministeriön valmistelussa ns. ratkaisua odottavien kohteiden listalla. Selkämeren kansallispuiston perustamismahdollisuuksien selvittäminen on mukana myös hallitusohjelmassa. Selkämeren kansallispuistoehdotus täy den tää Satakuntaliiton mielestä erinomaisesti koko Suomen kansallispuistoverkostoa, johon sisältyy vähän meriluontoa esitteleviä kansallispuistoja. Selkämeren kansallispuisto aavan meren äärellä täyttää tuon vajeen hyvin. Tavoitteena on, että Selkämeren kansallispuiston perustamista koskeva laki saadaan vahvistettua Selkämeren teemavuoden aikana ja kansallispuiston perustaminen otetaan huomioon vuoden 2010 valtion budjettia valmisteltaessa. Kokemäenjoen tulvariskien hallinta Tulvat ovat vuosien kuluessa aiheuttaneet Kokemäenjoki-varren asutukselle, maataloudelle ja teollisuudelle mittavia taloudellisia tappioita ja muita haittoja. Joella on aikojen mittaan tehty runsaasti erilaisia toimenpiteitä tulvahaittojen vähentämiseksi. Suunnitteilla on jälleen laajoja tulvasuojelutoimenpiteitä sekä joen alaosalla Porissa että joen keskiosalla. Kokemäenjoen vesistö on lisäksi valittu valtakunnalliseksi tulvadirektiivin pilottialueeksi, jossa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen koordinoimana valmistellaan vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa. Jatkossakin on tärkeää, että Kokemäenjoen tulvariskien hallintaa koordinoidaan Lounais-Suomesta käsin, koska vesistöalueen merkittävimmät tulvariskialueet sijaitsevat joen ala- ja keskiosalla Satakunnassa. Porin tulvasuojeluhankkeessa on yleissuunnitelman mukaan tarkoitus rakentaa ja kunnostaa penkereitä noin 25 kilometrin matkalla sekä ruopata joesta massoja noin kuutiota. Kriittisten kohteiden pengerkorjaukset ovat alkaneet vuonna 2008 ja muilta osin tavoitteena on käyn- 18 Satakuntaliitto 2009

19 nistää työt vuonna Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 22 miljoonaa euroa. Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen alaosan tulvasuojeluhankkeessa on tarkoitus vähentää tulvien maataloudelle ja asutukselle aiheuttamia haittoja yhteensä noin hehtaarin alueella. Hankkeen kustannusarvio on noin 12 miljoonaa euroa. Karvianjoen kunnostusohjelma Pohjois-Satakunnassa sijaitseva Karvianjoen vesistöalue on lukuisine järvineen ja monihaaraisine jokiuomineen mielenkiintoinen hydrologinen kokonaisuus ja arvokas luonnonympäristö. Vesistöalueella on suuri merkitys asuinympäristönä sekä virkistyskäytön ja eri elinkeinojen kannalta. Historian myötä vesistön hydrologia on merkittävästi muuttunut laajojen vesistöjärjestelyjen seurauksena. Vesistöalueella on toteutettu pohjoismaiden laajimmat vesistöjärjestelyt. Lähes kaikkien järvien pintoja on laskettu ja kymmeniä on kokonaan kuivattu. yhä tulvahaittoja ja toisaalta joet ja järvet kärsivät säännöllisesti veden vähyydestä. Järvien ja jokien tila on pääosin vain välttävä tai huono. Myös Karvianjoen edustan merialueen tila on rehevöitymisen myötä muuttumassa. Karvianjoen kunnostusohjelman tavoitteena on vesistöalueen tilan ja käyttömahdollisuuksien parantaminen mm. seuraavia toimenpiteitä toteuttamalla: -- vesistön ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen -- säännöstelyjen kehittäminen -- tulvariskien hallinta -- luonnonsuojelullisten ja kalataloudellisten arvojen turvaaminen -- vesistöön liittyvän elinkeinotoiminnan kehittäminen Valtion budjettirahoituksen tarve vesitaloutta, tulvien hallintaa ja säännöstelykäytäntöjä parantavien toimenpiteiden rahoittamiseksi on vuosittain euroa. Laajat vesistöjärjestelyt ja erityisesti soiden ja järvien kuivatukset ovat lisänneet virtaamaolosuhteiden muutosten voimakkuutta. Virtaamahuiput ovat korkeita ja lyhytkestoisia. Karvianjoen vesitalous on häiriintynyt, minkä seurauksena alueella esiintyy Kuva: Sami Suominen Edunvalvonnan kärkihankkeet 19

20 20 Satakuntaliitto 2009

21 5. ENERGIA Satakunta on monipuolinen energiamaakunta ja Suomen energiantuotannon keskittymä, sillä maakunnassa tuotetaan mm. neljännes Suomen sähköntuotannosta. Olkiluodon kolmannen yksikön valmistumisen jälkeen osuus sähkötuotannosta nousee reilusti yli kolmannekseen. Energiaa tuotetaan eniten ydinvoimalla, puulla, öljyllä ja kivihiilellä. Muita energianlähteitä ovat turve ja vesivoima. Tuulivoiman hyödyntäminen on vähitellen lisääntymässä mm. Tahkoluotoon suunnitellun tuulipuiston johdosta. Perinteisen energiantuotannon ohella (mm. ydinvoima) Satakunnassa panostetaan jatkossakin uusiutuvan ja ympäristöystävällisen energiantuotannon kehittämiseen ja energiantuotantoon liittyvä tutkimus kehittyy maakunnassa. Kehittämis- ja tutkimustoiminta edesauttaa mm. kansainvälisten osaajayritysten syntymistä maakuntaan. Myös perinteinen energiantuotanto on edelleen maakunnan vahvuus, joka voi luoda lisää merkittäviä investointeja ja työpaikkoja. Tärkeimmät toimenpiteet ja hankkeet: -- jos Suomeen päätetään rakentaa lisää ydinvoimaa, edistetään seuraavan ydinvoimalayksikön suunnittelua ja rakentamisvalmistelua Satakuntaan, Eurajoen Olkiluotoon -- edistetään monipuolista, mahdollisimman vähän ilmastoa kuormittavan energiantuotannon käyttöönottoa (esim. biovoima, tuulivoima) -- edistetään bioenergiatekniikan sekä energiatehokkuuden kehittämis- ja tutkimushankkeiden toteuttamista, bioenergian käyttöönottoa sekä jalostuksen sijoittumista Satakuntaan -- turvataan energiantuotannon ja siirron edellyttämät alueet Edunvalvonnan kärkihankkeet 21

22 6. KULTTUURI Länsi-Suomen TV- ja elokuvakeskus Villilä Opetusministeriön julkaiseman kansallisen elokuva- ja televisiopoliittisen ohjelman 2005:8 yhtenä toimenpiteenä on elokuvan tuotantorakenteen vahvistaminen kehittämällä elokuvatuotannon teollisuus-, elinkeino- ja aluepoliittisia toiminta- ja tukimuotoja. Alueelliset tuotantokeskukset ovat kehittyneet 2000-luvulla merkittä viksi toimijoiksi elokuva- ja audiovisuaalisella alalla. Keskusten kehittymisellä on ollut oma positiivinen merkityksensä suomalaisen elokuvan yhä käynnissä olevaan nousukauteen. Satakuntaan on syntynyt merkittävä AV-alan toimija, Länsi-Suomen tv- ja elokuvakeskus Villilä, joka on osallistunut lukuisiin elokuvatuotantoihin. Villilä sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa kartanomiljöössä, jota kehitetään sekä tuotanto-, oppimis- että kulttuuriympäristönä. Villilään rakennettu infrastruktuuri, Satakunnan kuvauspaikat sekä alueelle kertynyt osaaminen yhdessä alan oppilaitosten ja yritysten kanssa luovat mahdollisuuden kasvattaa AV-alan tuotantotoimintaa Satakunnassa. Tavoitteena on yhden vahvan, alueellisesti edustavan ja taloudellisesti toimintakelpoisen audiovisuaalisen tuotantokeskuksen vakiinnuttaminen Länsi-Suomeen, Nakkilan Villilään. Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkosto Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkoston toiminta perustuu laajaan yhteistyöhön, jossa ovat mukana eri hallintokunnat, yhdistykset, taiteilijat ja alan harrastajat. Keskus on kaatanut kulttuurin raja-aitoja niin suhteessa urheiluun kuin muihin sektoreihin. Tavoitteena on monipuolisten ja laadukkaiden taide- ja kulttuuripalveluiden saavutettavuus ja lasten kulttuuristen oikeuksien tukeminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi luodaan ja kehitetään uudenlaisia lähestymistapoja kulttuurityöhön ja tuetaan ympäröivän sosiaalisen yhteisön ja kaikkien lasten ja nuorten parissa työskentelevien verkostoitumista. Keskus toimii kokoavana voimana koko Satakunnan alueella. Toiminta rakentuu lasten ääntä ja tarpeita kuunnellen. Kantavana ajatuksena on lasten ja nuortenoikeus omaan kulttuuriin ja heille suunnattu, kunnolla suunniteltu ja tehty lastenkulttuuri. Keskus on mukana valtakunnallisessa lastenkulttuurikeskusten Taikalamppuverkostossa, jossa sen kehittämistehtävänä ovat lastenkulttuurikeskusten kehittäminen paikallisesti ja alueellisesti sekä kuvataide, visuaalinen kulttuuri ja valokuva. Tavoitteena on vakinaistaa keskuksen toiminta ja sen rahoitus. Läntinen tanssin aluekeskus Opetusministeriö käynnisti valtakunnallisen tanssin aluekeskustoiminnan vuonna Läntinen tanssin aluekeskus aloitti toimintansa vuonna 2005 ja siihen kuuluvat Varsinais-Suomi ja Satakunta. Tarkoituksena on edistää taide- ja kulttuuripalveluiden tasa-arvoista saavutettavuutta ja saatavuutta, lisätä tanssitaiteen työskentelymahdollisuuksia sekä yhteistyötä ja vahvistaa osaamista. Opetusministeriön rahoitus on riippuvainen alueen toimijoiden rahoituspanoksesta. Läntistä tanssin aluekeskusta ovat tukeneet Satakunnan ja Varsinais-Suomen liitot ja taidetoimikunnat sekä pääasiassa Turun ja Porin kaupungit. Tavoitteena on, että Läntiselle tanssin aluekeskukselle osoitetaan vuosittain rahoitus valtion budjetin tarkoitukseen varatusta määrärahasta. 22 Satakuntaliitto 2009

23 Kuva: Sami Suominen Edunvalvonnan kärkihankkeet 23

24 7. ALUEELLISTAMINEN Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt päätöksen sijoittaa hallinnonalan talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen Poriin. Perustamisvaiheessa on arvioitu työpaikkoja tulevan noin 70. Hankkeen toteuttamisesta vastaa Valtiokonttori. Perustetun keskuksen toimintoja tulee vahvistaa siirtämällä sen yhteyteen myös muuta valtion talous- ja henkilöstöhallintoa. Säteilyturvakeskuksen alueellistaminen Liikenne- ja viestintäministeriön em. palvelut tulee sijoittaa Poriin. Samassa yhteydessä on tehtävissä päätös Ajoneuvohallintokeskuksen siirtämisestä Poriin. Nämä kaksi toimintaa voivat tukeutua toisiinsa vahvistaen samalla omia osaamisalojaan. Säteilyturvakeskuksen ydinturvallisuusosaston alueellistaminen olisi toteutettava Rauman seudulle, koska pääosa ydinvoiman tuotannosta ja alan osaamisesta on keskittynyt seudulle. Alueellistamisen toteuttamiseksi on esitetty keväällä 2005, että sosiaali- ja terveysministeriö tai hallinnon ja alueellistamisen ministerityöryhmä asettaa STUK:n toimintojen alueellistamista selvittämään erillisen asiaa tuntevan riippumattoman selvitysmiehen. Selvitysmiehen tehtävänä olisi tehdä riippumaton selvitys STUK:n ydinturvallisuusosaston alueellistamisen mahdollisuuksista Rauman seudulle hyötyineen ja haittoineen. Yli 3/4 Suomen ydinvoiman tuottamasta sähköstä tullaan tuottamaan Eurajoen Olkiluodossa. 0L3-projektin yhteydessä lisääntyvät STUK:n tehtävät jälleen sekä määrällisesti että laadullisesti. Posiva Oy:n suorittama käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tutkiminen on kansainvälisesti uraauurtavaa ja toiminta on monilta osin ainutlaatuista. Tältäkin osin STUK:n tehtävät tulevat tulevaisuudessa lisääntymään ja kohdistumaan Olkiluodon kallioperään. STUK:n toimintojen alueellistaminen Raumalle tai Eurajoelle sopii erittäin hyvin valtion alueellistamisohjelman periaatteeseen, jolla maakuntien ja STUK:n tapauksessa Rauman seudun ydinvoimaosaamista voidaan edelleen vahvistaa. STUK:han toimii jo parin henkilön voimin Olkiluodossa. STUK:n alueellistaminen vahvistaisi merkittävästi alan osaamiskeskittymää Rauman seudulla. Ajoneuvohallintokeskuksen alueellistaminen Ajoneuvohallintokeskus (AKE) on liikenneja viestintäministeriön hallinnonalaan kuuluva hallinto-, palvelu- ja informaatiokeskus. Tehtäviin kuuluvat esimerkiksi ajoneuvojen ja niiden osien hyväksyminen, ajoneuvojen rekisteröinti ja vuotuinen verotus, katsastustoiminnan valvonta, kuljettajantutkintojen järjestäminen, ajokorttien rekisteröinti ja ajoneuvoliikenteen tietopalvelu. AKE:n henkilöstömäärä on noin 200. AKE:lla ei ole omaa alueorganisaatiota. Liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan AKE:n on tarkoituksenmukaisinta toimia yhdessä pisteessä pääkaupunkiseudulla, mutta sellaisten tukipalvelujen alueellistaminen on mahdollista, joissa ei tarvita fyysistä asiakaskontaktia. Alueellistaminen voisi koskea myös jo osittain ulkoistettuja hallintopalveluja. Ministeriöiden yhteenvetolistauksessa mainitaan LVM:n osalta Ajoneuvohallintokeskus ja sen eräiden 24 Satakuntaliitto 2009

25 tukipalveluiden ulkoistaminen. Aikataulua ja henkilöstömääriä ei mainita. AKE:n sijoittaminen Poriin on ollut esillä alueellistamisen valmistelun eri vaiheissa heti prosessin alusta alkaen. AKE voitaisiin sijoittaa Poriin kokonaisuudessaan tai hallinnollisten palvelujen osalta jo Porissa toimivaan Valtiokonttorin toimipisteeseen. Kuva: Posiva Oy Edunvalvonnan kärkihankkeet 25

26 8. VARUSKUNNAT Satakunnassa on kaksi sekä kansainvälisesti että kansallisesti merkittävää varuskuntaa: maakunnan eteläosassa sijaitseva Säkylän varuskunta ja Pohjois-Satakunnassa sijaitseva Niinisalon varuskunta. Varuskunnat työllistävät suoranaisesti toista tuhatta henkilöä ja ne vaikuttavat monin tavoin myönteisesti ympäröiviin seutukuntiin palveluiden sekä ruoka- ja muiden tarvikkeiden suurkuluttajina. Säkylän Huovinrinteellä sijaitseva Porin Prikaati on maavoimien valmiusyhtymä, suomalaisten kriisinhallintajoukkojen koulutus- ja perustamiskeskus sekä suomalaisten kriisinhallintajoukkojen kansallinen johtoporras. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistoiminta vaikuttaa voimakkaasti juuri Säkylässä ja Satakunnassa. Tykistöprikaatiin on keskitetty myös Puolustusvoimien koiratoiminta. Tykistöprikaatin nykyaikaisen kaluston varastointi ja käyttö edellyttävät useiden rakennushankkeiden toteuttamista ja uusia liikennejärjestelyjä. Molempien varuskuntien toimivuus edellyttää kiinteistörakentamisen ohella ampuma- ja harjoitusalueiden käytettävyyden parantamista ja monipuolistamista. Kummallakin varuskunnalla on suunnitelmia toiminta-alueiden laajentamiseksi. Keskeinen tavoite molemmissa varuskunnissa on ampuma- ja harjoitusalueiden käytettävyyden parantaminen ja monipuolistaminen. Kankaanpäässä sijaitsevaan Niinisalon varuskuntaan kuuluvat suurimpina yksiköinä Tykistöprikaati ja Koeampumalaitos. 26 Kuva: Satakuntaliitto Porin Prikaati 2009

27 Kuva: Porin Prikaati Huovinrinteen rakennuskohteet Uudisrakennukset: -- esikunta- ja kasarmirakennus -- uusien panssariajoneuvojen (AMV) koulutus- ja säilytyshallit ( ) -- panssarivaunujen kouluampumarata -- kansainvälisen valmiusjoukon konttivarastot ja huolintaterminaali -- korjaamo -- pelastusasema -- helikopterin laskeutumispaikka Peruskorjaushankkeet: -- terveysasema (aloitus 2008) -- sotilaskoti (aloitus 2009) -- kasarmit -- esikunta -- kuntotalo Laajennushankkeet: -- koulutushallin laajennus -- kansainvälisten tukikohtien kunnostus ja laajennus Niinisalon rakennuskohteet Tykistöprikaati: -- raskaan raketinheitinjärjestelmän koulutukseen soveltuvien varastointi-, koulutus- ja huoltotilojen sekä tarvittavien liikennejärjestelyjen rakentaminen, kustannusarvio noin 5,5 miljoonaa euroa -- Niinisalon varuskunnan terveysaseman peruskorjaus, kustannusarvio noin 2,1 miljoonaa euroa -- uusien koiratarhojen rakentaminen, kustannusarvio noin 1,375 miljoonaa euroa -- Selkänevan ampumakeskuksen rakentaminen, kustannusarvio noin 2,0 miljoonaa euroa -- keskusvaraston rakentaminen toimistotiloineen kustannusarvio noin 13,5 miljoonaa euroa -- ajoneuvosuojien rakentaminen maanrakennustöineen, kustannusarvio noin 2 miljoonaa euroa Koeampumalaitos: -- olosuhdetestausrakennuksen rakentaminen palaneen tilalle, kustannusarvio noin 2,4 miljoonaa euroa. Edunvalvonnan kärkihankkeet 27

28 Pori Jazz Selkämeri kakko nahkiainen Espan lava Rauman pitsi Timo Koivusalo Ässät - Lukko Suomi Areena Yyteri Magyar Posse Jukka Perko ympäristötaide Sofiankatu 4 kruunaa Senaatintorin kesäkuuta 28 Satakuntaliitto 2009

Satakuntaliitto SATAKUNTABUDJETTI 2009-2010. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2010 ISBN 952-5295-84-2 ISSN 0789-6824

Satakuntaliitto SATAKUNTABUDJETTI 2009-2010. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2010 ISBN 952-5295-84-2 ISSN 0789-6824 1 2 Satakuntaliitto SATAKUNTABUDJETTI 2009-2010 Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2010 SATAKUNTALIITO PL 260, 28101 Pori Puh. (02) 620 4300 www.satakuntaliitto.fi ISBN 952-5295-84-2

Lisätiedot

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT 1 SATAKUNTA VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 SELKÄMEREN

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 PORI 17.12.201412 2014 Kaarina Nurmi Tutkimuspäällikkö, VTT Rauman kaupunki Elinkeino- ja suunnittelupalvelut kaarina.nurmi@rauma.fi 050 307 3542 RAUMAN ALUEEN KORKEAKOULUTUKSEN

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS Esittely 2015 SUOMEN YLIOPISTOKESKUKSET Suomessa on 14 yliopistoa Yliopistokeskuksia 6 alueilla joilla ei ole omaa yliopistoa mutta usean yliopiston toimintaa: Kajaani Kokkola

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Erilaiset

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan Osaamisprofiili 2013 Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 tausta-aineisto: Missä asioissa Satakunta erottuu osaamisellaan? Mikä on ainutlaatuista

Lisätiedot

OSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA

OSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA OSAAMISPROFIILIKYSELY Maakuntaohjelman 2018 2021 kehittämislinjaukset tuovat esille ne asiat, joissa Satakunta erottuu osaamisellaan. Osaamisprofiilin tavoitteena täsmentää: Mikä on ainutlaatuista satakuntalaista

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot

KANKAANPÄÄ. äly taide hyvinvointi asuvat meillä / AA-H

KANKAANPÄÄ. äly taide hyvinvointi asuvat meillä / AA-H KANKAANPÄÄ äly taide hyvinvointi asuvat meillä 13.11.2017 / AA-H Saku Vähäsantanen 2017 Tilastokeskus 2017 SATAKUNTA ON KOMPAKTI KOKONAISUUS JA SUOMEN TALOUDEN VAHVA OSA Satakunnan osuus Suomen viennistä

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

T I I V I S T E L M Ä

T I I V I S T E L M Ä VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA VUOSILLE 2005-2008 T I I V I S T E L M Ä MAAKUNTAOHJELMA ON MAAKUNNAN TYÖKIRJA VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTA Koostuu viidestä omaleimaisesta seutukunnasta, joita ovat Loimaan,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan

Lisätiedot

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4 Valmisteluryhmä 4 Siirtyvistä tehtävistä ja sidosryhmäyhteistyöstä tulevassa maakunnassa / Satakuntaliitto Maakuntauudistukseen liittyvä sidosryhmätilaisuus koskien alueiden käyttöä, luonnonvaroja ja liikennettä

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan kehittäjäseminaari Hyvä-aluefoorum Turku 10.12.2009 Marika Lähde, Prizztech Oy Hyke-hankkeen tausta ja lähtökohta Strateginen

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?

Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Rovaniemi 31.1.2013 Kai Kaatra, MMM 2000-luvun tulvat Meriveden

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Kokemäenjoen äärellä Näkökulmia joen tulevaisuuteen? Minna Nore Satakunnan kauppakamari

Kokemäenjoen äärellä Näkökulmia joen tulevaisuuteen? Minna Nore Satakunnan kauppakamari Kokemäenjoen äärellä Näkökulmia joen tulevaisuuteen? Minna Nore Satakunnan kauppakamari 1. Kumpi oli ensin? Muna vai kana? Visio Rotary 29.10.2018 KASVUNPAIKKA Sata Industry Suomen kärki vientiteollisuusmaakuntana

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Alue- ja kaupunkipolitiikka 6 3. Väestöpolitiikka

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liitto

Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitossa on 17 kuntaa (vuonna 2004 kuntia oli 27). Etelä-Pohjanmaahan tulossa yksi kunta lisää v. 2020 (?) => Isokyrö (on jo EPSHP:n jäsenkunta) 1 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 26.4.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 3.5.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT Ennen kaikkea kaivos KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT 2 Kaivostoiminnan näkymät q Hintojen pudotus ohi, metallien ja mineraalien hintataso vakiintuneella tasolla, ja hienoista kasvua näkyvissä. q Tuotanto ja

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä

Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Aikuisohjauksen strategiatyöryhmä Ryhmä koostuu aikuisohjauksen asiantuntijoista

Lisätiedot

KASVUN PAIKKA. Satakunnan teknologiametalliklusteri vastaa sähköistyvän yhteiskunnan tarpeisiin.

KASVUN PAIKKA. Satakunnan teknologiametalliklusteri vastaa sähköistyvän yhteiskunnan tarpeisiin. KASVUN PAIKKA Satakunnan teknologiametalliklusteri vastaa sähköistyvän yhteiskunnan tarpeisiin. SATA INDUSTRY PORIN SATAMA PORI ULVILA NAKKILA HARJAVALTA KOKEMÄKI TEOLLISUUS- VYÖHYKE Suomen johtavaan,

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Pirkanmaan keskeiset. Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa

Pirkanmaan keskeiset. Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa Pirkanmaan keskeiset hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023 Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa 4.2.2019 Kilpailukykyiset yhteydet ja ilmastopolitiikan

Lisätiedot

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot