Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi"

Transkriptio

1 Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi Kulttuuriympäristön vaaliminen on usein mielletty lähinnä viranomaistoiminnaksi, joka tapahtuu yksityisen ihmisen ja myös kuntien arkisen päätöksenteon ulkopuolella. Rakennettu kulttuuriympäristö pitäisi kuitenkin nähdä voimavarana, jonka säilymiseen laadukkaana kannattaa panostaa, ja jonka tulee olla aktiivinen ja kiinteä osa kunnan kehittämistä. Satakunnan Museon hallinnoiman maakunnallisen Pisara Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hankkeen keskeisenä tavoitteena oli arkipäiväistää rakennetun kulttuuriympäristön arvojen huomioiminen kaikessa ympäristöön kohdistuvassa toiminnassa. Ilman tietoa ja tiedostamista näin ei kuitenkaan voi olla. Jokaisen kuntalaisen, kuntapäättäjien ja virkamiesten ulottuvilla pitäisi olla ajantasaista ja helposti käytettävää tietoa paikallisesta rakennuskulttuurista ja kulttuuriympäristöstä. Nelivuotisen Pisara-projektin tuloksia kokoavan loppujulkaisun ensimmäisessä osassa esitellään hankkeen toimintaa. Toinen osa koostuu asiantuntijaartikkeleista, jotka tuovat tarkemmin pohdittavaksi hankkeessa esillä olleita asiakokonaisuuksia, kunnissa toteutettavia rakennusinventointeja niiden laatua, tekijöiden asemaa sekä kohteiden arvottamiskäytäntöjä sekä myös itse työn rutiineja. Rakennetun kulttuuriympäristön selvityksiä tarkastellaan niin selvitysten tekijän kuin tiedon käyttäjänkin näkökulmasta. Esillä on myös kulttuuriympäristöohjelmatyö arvokkaiden maisemien ja rakennuskulttuurin vaalimisen välineenä. Pisara - Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hankkeen loppuraportti Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi Eeva Karhunen toim. Eeva Karhunen toim. Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi EU-osarahoitteinen Pisara-hanke toteutettiin yhteistyössä alueen kuntien kanssa vuosina Hankkeen rahoittajana olivat Varsinais-Suomen ELYkeskus ja hankkeessa mukana olleet kunnat. Satakunnan Museon julkaisuja 8/202 Satakunnan Museo 202 ISSN X ISBN (sid.) ISBN (PDF)

2 Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi Satakunnan Museon julkaisuja 8/202 Satakunnan Museo 202

3 Pisara - Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hankkeen loppuraportti Toimittaja Eeva Karhunen Kannen kuva Voitto Niemelä 969, Satakunnan Museon kuva-arkisto Ulkoasu Linda Kuparinen/ Vida Design Oy ISSN X ISBN (sid.) ISBN (PDF) Satakunnan Museon julkaisuja 8/202 Satakunnan Museo 202

4 SISÄLTÖ Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi Johdanto...4 I PISARA SATAKUNNAN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISHANKE Rakennettua kulttuuriympäristöä koskevat perusselvitykset Kulttuuriympäristöohjelmat Maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma Kunnalliset kulttuuriympäristöohjelmat Hankkeen muuta toimintaa Tulokset ja toiminnan jatkuvuus I I RAKENNUSINVENTOINTI TYÖNÄ Rakennetun kulttuuriympäristön selvitystyö ammattina, Kirsi Niukko Rakennusinventoijan näkökulmia inventointityöhön, Laura Hesso Arkistoaineisto lähteenä rakennusinventoinnissa, Olli Joukio I I I INVENTOINTI KAAVOITUKSEN PERUSSELVITYKSENÄ Keskiössä inventoinnit. Rakennusinventointien kehittäminen osana Pisara-hanketta, Liisa Nummelin Kaavoittajan näkökulma, Mervi Tammi Pakki-inventointisovellus IV KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA VAALIMISEN VÄLINEENÄ Maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma viitoittaa tietä kohti viihtyisää ja elinvoimaista asuinympäristöä, Niina Uusi-Seppä Inventoinneissa kootut tiedot hyötykäyttöön kunnassa, Mervi Lehto Kun maisema on meri. Kulttuuriympäristö kertoo elinkeinojen muutoksista Merikarvialla, Eeva Karhunen...90

5 johdanto Kuva: Voitto Niemelä, Satakunnan Museo 967 Nykykäsityksen mukaan rakennetun kulttuuriympäristön tulee olla aktiivinen ja kiinteä osa kunnan kehittämistä. Satakunnan Museon hallinnoiman maakunnallisen Pisara kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hankkeen keskeisenä tavoitteena oli arkipäiväistää rakennetun kulttuuriympäristön arvojen huomioiminen kaikessa ympäristöön kohdistuvassa toiminnassa. Perustaksi tähän tarvitaan ajantasaista ja helposti käytettävää tietoa paikallisesta rakennuskulttuurista. Siksi hankkeessa toteutettiin Satakunnan Museon organisoimana rakennuskulttuuriselvityksiä eli inventointeja Satakunnan kunnissa. Selvityksissä kootut tiedot tallennettiin Satakunnan Museon kehittämään, internetin kautta käytettävään Pakki-inventointisovellukseen, joka helpottaa tietojen hyödyntämistä esimerkiksi kuntien maankäytön suunnittelussa. Inventointityölle asetetut vaatimukset ovat kasvaneet sen muututtua lakisääteiseksi osaksi kaavoitustoimintaa. Tästä syystä hankkeessa kiinnitettiin huomiota myös rakennusinventoijien työnkuvan ja työskentelyolosuhteiden ammatillistamiseen. Jotta selvityksissä kerätty tieto tulisi käyttöön kohdealueilla, Pisara-hankkeessa toteutettiin maakunnallisen kulttuuriympäristöohjelman ohella myös kaksi kunnallista kulttuuriympäristöohjelmaa. Pisara-hankkeen keskeisenä tavoitteena oli myös kehittää rakennetun kulttuuriympäristön arvottamisen menetelmiä ja käytänteitä Satakunnassa. Pisara Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hankkeen rahoittajana oli Varsinais-Suomen ELY-keskus (vuoden 4 Johdanto

6 2009 loppuun asti Lounais-Suomen ympäristökeskus), joka myönsi hankkeelle Euroopan aluekehitysrahaston Länsi-Suomen toimenpideohjelman mukaista rahoitusta. Omarahoitus muodostui hankkeeseen osallistuneiden kuntien rahoitusosuuksista. Pisara-hanke toteutettiin yhteistyössä alueen kuntien kanssa vuosina Erityisen tiivistä yhteistyö oli Porin kaupunkisuunnittelun ja Rauman kaupungin teknisen viraston kaavoitusosaston kanssa asemakaavainventointien yhteydessä, sekä Euran ja Merikarvian kuntien viranomaisten kanssa kulttuuriympäristöohjelmia tehtäessä. Yhteistyökumppaneita ohjausryhmässä olivat Satakuntaliitto, Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma ja Karhuseutu ry. Maakunnallista kulttuuriympäristöohjelmaa koordinoi alueellinen kulttuuriympäristötyöryhmä. Läheistä yhteistyötä tehtiin myös Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikön ja korjausrakentamiskeskusten Toivon ja Tammelan kanssa. Tärkeitä kumppaneita olivat lisäksi samaan aikaan toimineet muut kulttuuriympäristöhankkeet, kuten Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna -hanke, Rauman kaupungin Kahden ajan maailmanperinnöt -hanke, Porin ympäristöviraston Rakennusosat kiertoon Satakunnassa -hanke ja Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman Satakunnan ympäristökoulu- ja Osana omaa ympäristöä -hankkeet. Pisara-hankkeen päättyessä on myös aika kiittää kaikkia edellä mainittuja toimijoita. Erityisesti kiitämme tähän hankkeen loppujulkaisuun kaikkien kiireidensä keskellä kirjoittaneita henkilöitä. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin Pisara-hankkeessa työskennelleille projektitutkijoille. Haastavissa kenttäolosuhteissa ja tiukkojen aikataulujen puristuksessa he suoriutuivat työstään itsenäisesti. Pisara-hankkeen suurin vahvuus olivatkin työhönsä sitoutuneet, ammattitaitoiset ja sisukkaat projektitutkijat. Julkaisu jakautuu neljään osaan, joista ensimmäisessä esitellään hankkeen keskeisin toiminta. Seuraavat osat koostuvat asiantuntija-artikkeleista, joissa nostetaan Pisara-hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Satakunnan Museosta: Museonjohtaja Juhani Ruohonen, rakennustutkija Liisa Nummelin ja hänen sijaisenaan vuorotteluvapaan ajan toiminut Juha Vuorinen, sekä projektipäällikkö Eeva Karhunen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta: Ylitarkastaja Anna-Leena Seppälä Satakuntaliitosta: Maakunta-arkkitehti Sirkka Lehto Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta: Maisemantutkimuksen lehtori Sami Louekari, yliopistonlehtori Simo Laakkonen ja yliopistonlehtori Silja Laine Karhuseutu ry:stä: Toiminnanjohtajat Timo Pukkila ja Salme Ahtiainen, hankeneuvoja Raisa Ranta esiin hankkeen tärkeimmät osa-alueet toiminnassa mukana olleiden tai hankkeen kanssa yhteistyötä tehneiden eri toimijoiden näkökulmasta. Pääosa artikkeleista perustuu marraskuussa 20 korjausrakentamiskeskus Tammelassa Raumalla järjestetyn Pisarahankkeen päätösseminaarin esitelmiin. Näin artikkelit käyvät keskenään vuoropuhelua. Julkaisun toisessa osassa tarkastellaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitystyötä ammattina. Kolmas osa keskittyy inventoinnin rooliin osana kaavoitusprosessia. Viimeinen osa puolestaan nostaa esiin kulttuuriympäristöohjelmat arvokkaiden maisemien ja rakennuskulttuurin vaalimisen välineenä. Johdanto 5

7 I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke Ouraluodon luotsiasema Merikarvialla. Kuva: Pentti Pere, Satakunnan Museo

8 Pisara-hanke pähkinänkuoressa Esiselvityshanke Pisara Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hanketta valmisteltiin esiselvityshankkeessa Esiselvityshankkeen ensimmäistä vaihetta rahoittivat Pirkanmaan ja Satakunnan liitot budjettivaroistaan. Jälkimmäisen vaiheen rahoituksesta vastasi yksin Satakuntaliitto Tavoite 2 -ohjelman rahoituksella Esiselvityshankkeen puolipäiväisenä koordinaattorina toimi FM Kirsi Niukko Käytännön valmistelutyötä esiselvitysvaiheen aikana tekivät Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskusten (nykyisten Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskusten), Satakuntaliiton ja Pirkanmaan liiton sekä Satakunnan Museon ja Pirkanmaan maakuntamuseon edustajat. Lisäksi esiselvityshankkeen ohjausryhmässä olivat mukana Turun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston edustajat Alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan Pisara Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hankkeen suunniteltiin toteutuvan ylimaakunnallisena hankekokonaisuutena, johon kuuluisivat osahankkeet Satakunnassa ja Pirkanmaalla Hanke kuitenkin toteutui vain Satakunnassa Hankehakemus Hankehakemusta valmisteltiin esiselvityshankkeen satakuntalaisten toimijoiden kesken. Lopullisen hakemuksen laati Satakunnan Museon rakennustutkija Liisa Nummelin, joka toimi myös Pisara-hankkeen vastuuhenkilönä toteuttajaorganisaatiossa. Hakemuksen liitteenä oli Kirsi Niukon esiselvityshankkeessa laatima hankesuunnitelma Hakemus jätettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen käsiteltäväksi Rahoituspäätös Lounais-Suomen ympäristökeskus myönsi Satakunnan Museon toteuttamalle Pisara Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hankkeelle osarahoituksen Euroopan aluekehitysrahastosta (toimintalinja 3, Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen) Hankkeen kokonaisrahoitus vuosina oli yhteensä euroa, josta EAKR-rahoituksen ja valtion osuus oli euroa. Hankkeen 30 % omarahoitusosuus muodostui osallistuvien kuntien rahoitusosuuksista Hankkeen toiminta-aika Hankkeen toiminta käynnistyi kun Kirsi Niukko aloitti inventointityöt Ulvilan Harjunpään ja Kaasmarkun kylissä FM Eeva Karhunen palkattiin hankkeen osa-aikaiseksi projektipäälliköksi Projektipäällikön työsuhde muutettiin kokopäiväiseksi vuoden 20 alussa hankkeelle haettiin jatkoaikaa asti loppuraportin viimeistelemiseksi Hanke päättyi helmikuun lopussa 202 I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke 7

9 Rakennettua kulttuuriympäristöä koskevat perusselvitykset Pisara Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hankkeen neljän toimintavuoden aikana tehtiin rakennusinventointeja kymmenessä kunnassa, kaikkiaan 5 erillishankkeessa. Inventoinneista neljä oli asemakaavainventointeja, muut toteutettiin osayleiskaavatarkkuudella. Inventoinnin menetelmät perustuivat Satakunnan Museon jo aiemmin käyttämään inventointimalliin ja Museoviraston laatimaan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin ohjeistukseen. Työnohjauksesta vastasi Satakunnan Museon rakennustutkija Liisa Nummelin ja hänen vuorotteluvapaansa aikana vuonna 200 Juha Vuorinen. Selvityksissä kootut tiedot tallennettiin Satakunnan Museon kehittämään, internetin kautta käytettävään Pakki-inventointisovellukseen, joka helpottaa tietojen hyödyntämistä esimerkiksi kuntien maankäytön suunnittelussa. Päivitysinventointien pohjaksi vietiin Pakki-sovellukseen 990-luvun lomakemuotoisia inventointitietoja, jotka inventoinnin yhteydessä mahdollisuuksien mukaan saatettiin ajan tasalle. Tässä luvussa esitellään lyhyesti Pisara-hankkeessa toteutetut rakennusinventoinnit kunnittain. Kohde- ja rakennustason inventointitiedot löytyvät Pakki-sovelluksesta. ULVILA Ulvilan osayleiskaava-alueiden rakennusinventoinnit Inventoijat FM Kirsi Niukko, RI (AMK), HuK Laura Hesso ja FM Hanna Partanen Helmikuussa 2008 Kirsi Niukko aloitti inventointityöt Ulvilan Harjunpään ja Kaasmarkun kylissä tulevaa osayleiskaavaa silmälläpitäen. Työ jatkui maaliskuuhun asti, mutta keskeytyi Kirsi Niukon sairastuttua. Työtä jatkoi elokuusta alkaen Laura Hesso. Hanna Partanen aloitti inventointityöt Harjunpäässä Lauran työ parina lokakuussa. Yhteyshenkilönä kunnassa oli kaavoitusarkkitehti Susanna Roslöf. Harjunpää Harjunpään rakennusinventointi ajoittui syys-joulukuuhun Inventoitu alue rajautui tulevan osayleiskaava-alueen mukaan, ja siihen kuuluivat Harjunpäänjoen pohjoispuoliset alueet Porin ja Ulvilan rajalta Alamäentielle saakka. Inventointialue oli siten laaja ja käsitti suurimman osan Harjunpään rakennetusta ympäristöstä. Mukana oli kaikkiaan noin 20 kiinteistöä, joiden päärakennukset ovat pääosin 950-luvulta tai sitä vanhempia. Harjunpään kylälle tyypillistä on torppien ja mäkitupien perintönä talojen tiivis keskittyminen harjulla ja kantatalojen sijainti alempana kallion juuressa laajojen peltoaukeiden reunalla. Oman leimansa kylän rakennuskannalle antaa vuonna 920 riehunut tulipalo, joka poltti kylän keskustasta lähes kaiken. Niinpä suurin osa Harjunpään vanhemmasta rakennuskannasta edustaa 920- ja 930-lukujen rakentamista, mikä tuo laajaan ja tiiviiseen kylään yhtenäistä ilmettä. Rakennusinventoinnin ydinalueita ovat mm. Harjatien alue ja sen molemmissa päissä olevat asutustihentymät, Nissilänmäki, koulun alue sekä harjun alapuolella kiertävät Kullaantie ja Harjunpääntie. Näiden lisäksi kohteita on myös kylän muista osista. Kaasmarkku Myös Kaasmarkun inventointialue rajautui tulevan osayleiskaava-alueen mukaan. Suurin osa inventoiduista, pääosin ennen 950-lukua rakennetuista rakennuksista sijaitsee kuitenkin Kaasmarkun keskuksessa Kaasmarkun koulun, Suoliston kartanon ja vanhan verkatehtaan kiinteistön rajaamalla alueella. Keskuksen ulkopuolella rakennuskanta on enimmäkseen uudempaa 8 I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke

10 Näkymä Kullaantien varrelta Harjunpäästä. Kuva: Hanna Partanen 2008 tai uudistettua. Kaasmarkussa inventoituja kohteita oli vähän yli 40. Rakennusinventoinnin kannalta merkittävimpiä alueita Kaasmarkussa ovat pienasumista edustava Fatiporin asuinalue, jolla yhtenäinen rakennuskanta sekä rakennusten ryhmittely ja koko ovat säilyneet hyvin, rukoushuoneen mäen alue, jonka läheisyydessä on muutamia Kaasmarkun kantataloja, Suoliston kartanon alue etenkin talousrakennusten osalta sekä vanhan verkatehtaan alue, jossa tehdasrakennuksista on tosin jäljellä enää hajanaisia perustuksia. Myös Kaasmarkunjoen kulttuurihistoriallinen merkitys nousi esille inventoinnissa. Lisäksi Kaasmarkussa on perinteisesti ollut vireää kylätoimintaa, josta kertovat muun muassa VPK:n talo, rukoushuone ja viime vuosina etenkin ns. Keskisen myllyn kunnostus. Syyskuun alussa 2008 käynnistyi Luvian keskustan osayleiskaavahankkeeseen liittyvä rakennusinventointi. Kenttätyöt saatiin päätökseen lokakuun lopussa. Inventoinnin kohdealueena oli keskustan kaava-alue eli käytännössä Hanninkylä, Sittlahti, Löytty ja Väipäre. Inventointi keskittyi pääosin 940-luvun ja sitä vanhempaan rakennuskantaan, vanhimmat inventoidut rakennukset ovat 700-luvulta. Inventointikohteita oli kaikkiaan 2. Yhteyshenkilönä kunnassa oli rakennustarkastaja Merja Välimäki. Luvian keskustan inventointialue on muodostunut Luvian lahden koillisrannalle. Luvianlahti oli vielä LUVIA Luvian osayleiskaava-alueen rakennusinventointi Inventoija FM Sami Männistö Fatiporin alueen säilynyttä rakennuskantaa Ulvilan Kaasmarkussa. Kuva: Laura Hesso 2008 I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke 9

11 Luvian valtakunnallisesti merkittävän kirkonkylän keskustassa sijaitseva siunauskappeli on on rakennettu vanhan kirkon hirsistä. Kuva: Sami Männistö, ja osin 600-luvulla purjehduskelpoinen merenlahti, joka maankohoamisen myötä madaltui ensin kosteaksi niittyalueeksi, ja joka kuivattiin lopullisesti 920-luvulla. Alueen huomattavin maisemallinen muutos oli lahden vähittäinen kuivuminen. Entisen merenlahden tilalla on nyt suurehko peltoaukea. Vanha kyläasutus sijoittui pääosin lahden rannoille. Asutuksen vanhinta historiallista kerrostumaa edustavat alueella sijaitsevat kantakylät Hanninkylä (Handby), Sittlahti (Sittlax), Väipäre sekä Löytyn ja Skogsbyn yksinäistalot. Alueen kylät on perustettu jo keskiajalla, ja ainakin Hanninkylä ja Sittlahti mainitaan kirjallisissa lähteissä jo 420-luvulla. 800-luvulla käynnistynyt maatalouden ja maaseudun modernisaatio näkyy inventointialueella edelleen säilyneinä suurina kivinavettoina, joita on Uusilöytyn, Vähä-Löytyn sekä Ylipuosin tiloilla. Alueelle on lyönyt leimansa myös sahateollisuus, jota on harjoitettu Luvian keskustassa 800-luvun lopulta aina 950-luvun lopulle. 900-luvun kuluessa Luvian kirkonkylästä on kehittynyt modernille maaseudulle tyypillinen kaupankäynnin ja taloudellisen toiminnan ympärille syntynyt taajama, jolle on ominaista eri-ikäisen rakennuskannan sijaitseminen rinnakkain. MERIKARVIA Merikarvian osayleiskaava-alueen ja rantaosayleiskaava-alueen rakennusinventointien päivitys Inventoija FM Hanna Partanen Kesällä 2009 toteutetun inventoinnin tarkoituksena oli päivittää ja täydentää alueella aiemmin suoritetut inventoinnit (Merikarvian osayleiskaava-alueen rakennusinventointi 998 ja Rantaosayleiskaavan rakennusinventointi 993, inventoijana Anneli Björkqvist). Hankealue määräytyi siten tuolloisten kaava-alueiden mukaisesti. Saarikohteita ei voitu kuitenkaan tämän hankeen puitteissa päivittää. Kohteita kertyi vuoden 998 osalta 94, ja vuoden 993 osalta 30. Yhteyshenkilönä kunnassa oli rakennustarkastaja Pentti Virtanen. Ylikylä on Merikarvian keskustaajamana kokenut varsin erilaisia maisemallisia ja rakenteellisia muutoksia kuin esimerkiksi Alakylä, jonka olemusta leimaa kumpuileva viljelysmaisema nauhamaisine kylineen. Ylikylässä erityisesti Kauppatien varsi on muuttunut keskustatoimintojen kehittyessä rakenteeltaan 0 I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke

12 eikä aluetta voida pitää kovinkaan yhtenäisenä. Serannontien asuinalue taas on erittäin hyvin säilynyt, sillä uudisrakentaminen on siellä ollut vähäistä. Erkkilän tilan rakennuksia Merikarvian Trolssissa. Kuva: Pentti Pere 20, Satakunnan Museo avaraksi ja matalaksi. Tuorilan ilmeeseen taas ovat huomattavasti vaikuttaneet Vaasantien kasvaneet liikennevirrat ja palveluiden siirtyminen Ylikylään. Ylikylän ja Pappilan maisemaa hallitsee Merikarvianjoki, joka tekee jyrkän mutkan Antintien ja Papintien risteyksessä. Mutkan tuntumaan on muodostunut Holmankoski ja Holmankosken saari, jolla on aikanaan ollut vilkasta saha- ja myllytoimintaa. Holmansaaren vastarannalla on myös kylän vanhinta asutusta, sillä joen ranta on 600-luvulta lähtien ollut Pappilasta Uuteentaloon saakka nauhamaista kylätonttia. Tässä rivissä ovat sijainneet kaikki kylän vanhimmat kantatalot kuten Österby (Vanhatalo), Markku ja Jumppi. Pappilan kylä, jonka ydinalueet ovat Ylikylän keskustassa, Merikarvian kirkon ja Pappilan välisellä alueella, on myös varsin hyvin säilynyt, koskimaiseman hallitsema alue. Papintien varrella sijaitsee Matilda Roslin-Kalliolan kirjailijakoti. Ylikylän itäisin puoli koostuu vaihtelevasti säilyneestä Ylisen sahan työväenasuntoalueesta. Se muotoutui 800-luvun puolivälin jälkeen Ylisen eli Kalkuttaan sahan myötä. Työväen asunnot ovat pääasiassa Serannontien päässä ja Soittokalliontien varrella. Erityisesti Soittokalliontiellä on myös uudempaa rakennuskantaa, Ylikylästä Tuorilaan johtavan tien varrella oleva vanhempi rakennuskanta koostuu pääasiassa 800-luvun lopun ja 900-luvun alun torpista ja mäkituvista. Alue on varsin harvaan asuttua, ja pääasiassa metsämaiseman hallitsemaa. Tuorilassa asutus on pitkälti keskittynyt Vanhatien ja Siikaistentien risteykseen, joka sijaitsee aivan Vaasantien kupeessa. Vanhatie on kylän entinen maantie, ja ainoa reitti pohjoiseen ennen Vaasantien valmistumista. Vanhatien tuntumassa sijaitsee myös kylän kantatalo, Tuorila (Kotipiha). Myös Tuorilan keskustassa on oma pieni joki, Tuorilanjoki, jonka ylitse on Ylikylään johtavaa maantietä varten tehty 800-luvun lopulla ns. Tuorilan kivisilta. Ylikylän lounaisosa on nimeltään Krookka, ja sen rakennuskanta on muotoutunut 800-luvun lopulla vilkastuneen satamatoiminnan myötä. Kauppatien laidoilla onkin ollut pitkänä nauhana kauppoja ja majataloja aina Rantatieltä satamaan saakka. Näistä ajoista ovat säilyneet vanhat kauppakiinteistöt, Louhi, Linden ja Rannikko. Myös Sataman koulu muistuttaa alueen toimeliaasta menneisyydestä. Stupilan alue on muotoutunut Stupilan kantatalon ympärille, Merikarvianjoen itärannalle. Alueella on useita 800-luvun lopun ja 900-luvun alun asuinrakennuksia, ja myös Merikarvian vanha yhteiskoulu, jonka toiminta on päättynyt 980-luvulla. Stupilan eteläpuolella alkaa Kuninkaantien kulttuurimaisema. Merikarvianjokea mukailevan Kuninkaantien varrella on nauhamaisena ketjuna useita 800-luvun lopun ja 900-luvun alun asussa säilyneitä kantataloja, ja lukuisia pienempiä torppia ja mäkitupia. Rantatien uusi linjaus halkaisee Kuninkaantien alueen, sillä tie ylittää sen kahdessakin kohtaa. Kuninkaantien vartta ei ole missään vaiheessa inventoitu, vaikka se on ollut osa vuoden 998 osayleiskaava-aluetta. Kuninkaantien eteläpäädyn tuntumasta erkanee tie kohti Alakylän Kräniä, jonka rakennuskanta koostuu pääasiassa haja-asutusalueen entisistä ja nykyisistä maataloista. Joukossa on kuitenkin myös useita entisiä I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke

13 Muflonit toimivat maisemanhoitajina Koivulan tilan mailla Köörtilässä. Kuva: Eeva Karhunen torppia, mutta varsinaista kylätaajamaa Kränillä ei ole. Alueen muotoutumiseen on huomattavasti vaikuttanut Merikarvian sahan perustaminen 940-luvulla. Rantaosayleiskaava-alueen rakenne oli hyvin vaihteleva. Pohjoisessa Kasalan ja Riipyyn kylissä rakennuskanta koostui pääosin entisistä kalastustorpista, niiden rantahuoneista ja pienistä, muutamien talojen muodostamista kyläkeskuksista. Riispyyn kylä, joka on niin ikään valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, ei kuulunut tämän inventoinnin piiriin. Rantayleiskaava-alueella oli myös useita kohteita Ylikylän pohjoisosista. Nämä kohteet olivat pääosin entisiä tai nykyisiä maatiloja, jotka sijaitsevat kumpuilevassa viljelysmaisemassa varsin etäällä toisistaan. Etelässä rantayleiskaava-alueella oli enemmänkin vaurasta viljelysseutua, ja sellaisia valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä kuten Köörtilä ja Pooskeri. Köörtilän kylätaajama on varsin hyvin säilynyt, ja sen rakennuskanta on pääosin 800-luvun lopulta ja 900-luvun alusta. Kylätaajamasta inventointialueeseen kuului kuitenkin vain Tommilan tila. Pooskerin entiseltä saarelta inventoitiin Pooskerin kartano ja yksi kalastustila. Saaren kylästä alueeseen kuului Sälttöön eteläkärki ja sen entiset kalastustilat. Edellä mainittujen lisäksi inventointialueeseen kuului useita kohteita Rantatien varrelta ja Kaipionrannasta. Rantatien varsi on Ylikylän eteläpuolella kumpuilevaa haja-asutusaluetta, jossa metsämaisema on hallitseva maisematyyppi. Alueella on viime vuosikymmeninä metsitetty useita vanhoja peltoaukeita. Kaipionrannan taajama-alue puolestaan on kehittynyt Haminaholman sahan myötä, ja alueella oli useita kauppoja ja muutamia työväen asuinrakennuksia. Kaupoista toimitettiin tavaraa sahan tarpeisiin, ja alueen läpi myös kuljettiin Haminaholmaan ja takaisin. Aivan Kaipionrannan vieressä, Porin rajalla oli puolestaan Pohjansahan työväen asuinalue, joka muotoutui pääosin 800-luvun lopulla. Saha lopetti toimintansa 920-luvulla, minkä jälkeen alueen kehitys hidastui. 2 I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke

14 Panelian entinen osuusmeijeri, jossa nykyisin on juhlatiloja ja kotiseutumuseo. Kivinen meijerirakennus on vuodelta 908. Kuva: Pentti Pere, Satakunnan Museo EURA Euran Panelian rakennusinventointi Inventoija RI (AMK), HuK Laura Hesso Panelian rakennusinventointi toteutettiin touko-lokakuussa Yhteyshenkilönä kunnassa oli apulaiskunnanjohtaja Antti Jantunen. Inventointialue kulkee nauhamaisena Paneliantien ja Asemantien varrella. Pohjoisessa aluetta rajaa Hiirijärventie, etelässä vanha Kiukaisten ja Euran kuntaraja. Läntisin alue on Virkmäki, itäisimpiä Isojaakkolan- ja Kaulionkulmantiet. Alueen pääpaino on kuitenkin pohjois-eteläsuuntainen, suurimpien inventointikohteiden keskittymien ollessa Panelian keskustassa ja vanhan aseman alueella. Inventointikohteita oli kaikkiaan 38, joista muutamasta kerättiin vain ns. inventoinnin pohjatiedot. Pääsääntöisesti inventoitiin ennen vuotta 940 valmistuneet rakennukset. Panelian kylä on melko vireä, siellä on toiminnassa koulu, useita yrityksiä sekä kyläyhdistys. Kyläläiset ovat myös jo pitkään olleet aktiivisia talkoolaisia, tästä kertovat mm. vuonna 909 valmistunut kirkko ja 990-luvulla valmistunut jäähalli. Inventointialueella erottuivat selkeästi kaksi asutuskeskittymää, Panelian keskusta, jonka asutus on muodostunut viimeistään keskiajalta lähtien, sekä Panelian aseman alue, joka on suurelta osin syntynyt Rauman radan rakentamisen myötä lukujen taitteessa ja 900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Molemmille alueille on leimallista tiivis pieneläjien asutus. Aseman alue tosin on hiljentynyt asematoiminnan loputtua kokonaan noin 980-luvulla. Panelian liike-elämä keskittyykin nykyään keskustan alueelle, niin sanottuun Panelian kaupunkiin. Kylän kantatalot sijaitsivat alun perin kylän pohjoisreunalla Eurajoen rannalla, mutta siirtyivät sieltä kylän ympärille iso- ja täydennysjakojen jälkeen Harvinainen rivimylly Paneliassa. Kuva: Pentti Pere, Satakunnan Museo 700-luvun lopun ja 900-luvun alun välillä. Keskusta jäi jo viimeistään 700-luvulta lähtien muodostuneen pienasutuksen ja liike-elämän alueeksi. Keskustan ja aseman alueen välissä sijaitsee maatilojen Haavo, jossa asutus on harvempaa ja sitä ympäröivät suuret peltoaukeat. Inventointialueen eteläosan Kahalankulma on entisten torppien ja muiden pientilojen peltomaisemaa. Inventointialueen pohjoisosassa on metsäisempi Hiukko, jossa on sekä suuria kantatiloja että pientiloja ja mielenkiintoista rinneasutusta 900-luvun alkupuolelta. I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke 3

15 Panelian rakennusinventointia ja Pakki-sovellusta esiteltiin viranomaisille Euran kunnantalolla Laura Hesso kertoi Panelian rakennusperinnöstä asukkaille suunnatussa luentotilaisuudessa Panelian Seurantalolla Eura-päivänä Kuulijoita oli paikalla kymmenen. EURAJOKI Eurajoen kirkonkylän Lapijoen osayleiskaava-alueen rakennusinventointi Inventoija arkkitehti Jyrki Yrjölä Kesän 2009 aikana toteutettiin Eurajoen Kirkonkylän ja Lapijoen alueen rakennusinventointi osana osayleiskaavatyötä. Yhteyshenkilönä Eurajoella oli kunnanjohtaja Harri Hiitiö. Inventointialueen rajaus oli sama kuin kaava-alueen rajaus. Pohjoisosassa, Kirkonkylän suunnalla inventointialue käsittää pääosan Kirkonkylästä sekä lisäksi osia Tarvolan, Lavila-Mattilan ja Pappilan kylistä. Lapijoen suunnalla inventointialueeseen kuuluu osia Lapijoen ja Taipaleen kylistä. Pääpaino oli alueen vanhemmassa, 900-luvun alkuun mennessä rakennetussa rakennuskannassa. Ajallisena rajauksena pidettiin lukujen vaihdetta. Inventoituja kohteita oli kaikkiaan 92. Jälleenrakennuskauden asuinrakennuksia ei inventoitu paria poikkeusta lukuun ottamatta. Vanhoissa tilakeskuksissa myös vuoden 940 jälkeen valmistuneet ulkorakennukset on inventoitu ainakin pääpiirteittäin. Maisemarakenteeltaan inventointialue jakautuu koillisessa Eurajoen ja lounaassa Lapinjoen juoksua seuraileviin laajoihin viljelyalueisiin sekä näitä erottaviin ja rajaaviin metsäisiin selänteisiin. Inventointialue liittyy pohjoisreunastaan Irjanteen kylän valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Etelässä alueeseen kuuluu Lapinjoen valtakunnallisesti merkittävä museosilta. Inventointialueen pohjoisosan ytimenä on Kirkonkylän keskustaajama, jota sivuaa länsipuolella 950-luvun puolivälissä valmistunut Rauman-Porin valtatie. Taajamassa sijaitsevat kunnan keskeiset talous-, sivistys- ja hallintopalvelut. Erityisesti Kirkkotien ja valtatien väliin rajautuva alue on ollut 960-luvulta lähtien asutustoiminnan tärkeimpiä painopistealueita kunnassa. Eurajoen pohjoispuolella taajamakuvan muutos onkin ollut erityisen voimakasta viimeisinä vuosikymmeninä. Tiivis ja matala, usein rivitalotyyppinen rakentaminen on ollut leimallista Kirkkotien ympäristössä. Tämä historiallisesti katsoen nopea muutos korostaa jokivarren läheisyydessä säilyneiden vanhojen rakennuskulttuurikohteiden arvoa, joista osa on jo Satakunnan seutukaavaliiton toimesta luokiteltu arvokohteiksi ja huomioitu tällaisina kaavoituksessa. Näihin kuuluvat Eurajoen pappila, Pappilankosken mylly ja voimalaitos, Lavilan makasiini, Eurajoen kristillinen opisto sekä Lavilan tilanhoitajan rakennus. Myös Sydänmaantien suunnassa alueeseen sisältyi joitakin merkittäviä kohteita, kauimpana idässä hyvin säilynyt Männistönmäki. 4 I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke

16 Heinilän tila Eurajoen kirkonkylässä. Kuva: Jyrki Yrjölä 2009 Lavilan makasiini. Kuva: Pentti Pere, Satakunnan Museo Uusi-Jaakkolan tilan navetta. Kuva: Laura Salli Inventointialue jatkuu pohjoisessa Maaden seudulle saakka, joka maaseutumaisena entisenä torpparialueena on nykyisin suurelta osin uudistunut rakennuskannaltaan. Myös Rauma-Pori -valtatien länsipuoli on yleisilmeeltään jokivarren halkomaa viljelysseutua. Inventointialueen länsirajan tuntumassa, Krisankulmalla, entisten torppien pääosin uusiutuneet tilakeskukset sijoittuvat peltomaiseman reunalle. Eurajoen eteläpuolelta on viime vuosina kaavoitettu uusia, lähinnä omakotirakentamiseen suunnattuja alueita. Tohkantien, vanhan pääraitin, tuntumassa kylämiljöö on kuitenkin säilyttänyt vanhoja maaseututaajaman ominaispiirteitään. Tien varrella on toista maailmansotaa edeltävää, joskin osin ilmeeltään modernisoitua rakennuskantaa, merkittävimpänä Kirkonkylän vanha kansakoulu Vastamäen päällä. Myös lähes alkuperäisasuinen 950-luvun paloasema liittyy näkyvällä paikallaan keskeisesti Tohkantien miljööseen. Lapijoki on yleisilmeeltään lapinjokilaaksoa seurailevaa maaseutumaista viljelysseutua. Uudisrakentamista on ohjattu jo 970-luvun alusta tehokkaasti Lapijoen kaava-alueelle Raumantien tuntumaan. Peltoalueita koillis-lounais-suunnassa halkova Rauman-Porin valtatie muodostaa jokilaaksoa muovaavan maisemaelementin. Useimmat Lapijoen vanhojen kantatilojen talouskeskuksista sijaitsevat vilkkaan Olkiluodontien koillispuolella, sen lähituntumassa. Neljän kantatilan (Heinilä, Lauri, Pirilä, Jussila) tilakeskuksen muodostama ryhmittymä joen länsirannalla paikantaa maisemassa selvästi vanhan kylätontin sijainnin. Olkiluodontien ja Rauman valtatien samoin kuin Hosiston- ja Koivuniementien varsille paikoitellen liittyvä omakotiasutus periytyy osittain tilojen maille aikanaan rakentuneesta vuokra-asutuksesta. Lapijoen koulun pohjoispuolella sijaitseva pieni, osittain säilynyt Fatporin alue antaa inventointialueella parhaan esimerkin tällaisesta asuinmiljööstä. Tosin tätäkin on viimeisten vuosikymmenien aikana täydennetty uudella omakotirakentamisella. Nummenkulman vanha asuinalue Raumantien tuntumassa on rakennuskannaltaan nyttemmin kokonaan uudistunut. Valtatie 8:n eteläpuolella kulkevan Unkintien (vanha Raumantie) tiemiljöö on Lapijoen museosillan molemmin puolin säilyttänyt perinteisiä piirteitään. Tien varteen on menneinä vuosikymmeninä sijoittunut erityyppistä liiketoimintaa, joskin kaupalliset palvelut ovat hävinneet Taipaleentien kioskia lukuun ottamatta. Myös Taipaleentien varrella asutuskuva on pääosin säilyttänyt maaseutumaisen yleisilmeensä; uudempi sodanjälkeinen rakentaminen painottuu Kalliokosken sillan ja Rauman radan välisen tieosuuden varteen. Eurajoen kirkonkylän Lapijoen osayleiskaava-alueen rakennusinventointia ja Pakki-sovellusta esiteltiin viranomaisille Eurajoen kunnantalolla I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke 5

EURAJOEN KESKUSTAN JA LAPIJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2009. Arkkitehti Jyrki Yrjölä Satakunnan Museo ja Eurajoen kunta

EURAJOEN KESKUSTAN JA LAPIJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2009. Arkkitehti Jyrki Yrjölä Satakunnan Museo ja Eurajoen kunta EURAJOEN KESKUSTAN JA LAPIJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2009 Arkkitehti Jyrki Yrjölä Satakunnan Museo ja Eurajoen kunta 1 Eurajoen keskustan ja Lapijoen osayleiskaava-alueen rakennusinventointi

Lisätiedot

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi 1 / 5 22.11.2011 14:39 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi Kunta/kunnat: Eurajoki Valmistumisvuosi: 2011 Aluetarkenne: Eurajoen rantayleiskaava-alue

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti

Lisätiedot

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! Korjausrakentamisen seminaari 1, rakennusvalvonta, Oulu 2013! Helena Hirviniemi" arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemi" tutkija, Oulun

Lisätiedot

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKKALAN KUNTA Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20317P001 Raportti 1 (7) Kalle Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302a NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT 4 JA 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (8)

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.9.2007

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.9.2007 LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.9.2007 Suunnittelualue: Suunnittelualueet sijaitsevat Kihniön kunnassa Kirkonkylän taajaman keskustassa (kuva 1). Suunnittelualueeseen sisältyvät Kihniön

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Nakkilan kunta Kunnanhallitus PL NAKKILA. Nakkilan keskustan kortteleiden 4 ja 8 asemakaavan muutosehdotus, päivätty 28.8.

Nakkilan kunta Kunnanhallitus PL NAKKILA. Nakkilan keskustan kortteleiden 4 ja 8 asemakaavan muutosehdotus, päivätty 28.8. Nakkilan kunta 17.10.2013 Kunnanhallitus PL 50 29251 NAKKILA Viite: Lausuntopyyntönne 9.9.2013 Asia: Nakkilan keskustan kortteleiden 4 ja 8 asemakaavan muutosehdotus, päivätty 28.8.2013 Kortteleiden 4

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Å,l3,d" Ir^,1 *'t ,J,\ ',.Å""'ir':l; 'J I YMPARISTOKESKUS

Å,l3,d Ir^,1 *'t ,J,\ ',.Å'ir':l; 'J I YMPARISTOKESKUS Riitta Debrunner PL 134/Tilitoimisto J.Syrjätie Ky 38701 Kankaanpää puh. 050-5736 777,02-5783 895 j uhani. syrj atie@ tilitoimistosyrj atie.fi 26.9.20t3 YMPARSTOKESKUS C)ikaisuvaatimus koskien Kankaanpään

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 172 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 173 Kihniö Virrat PARKANO Linnankylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat / RKY* Kälviän rannikon ja saariston

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Korttelin 252 tonttien 7 ja 8 sekä leikkikentän ja Iisaksentien katualueen asemakaavamuutos

Korttelin 252 tonttien 7 ja 8 sekä leikkikentän ja Iisaksentien katualueen asemakaavamuutos Korttelin 252 tonttien 7 ja 8 sekä leikkikentän ja Iisaksentien katualueen asemakaavamuutos Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 8.12.2014 268 OAS- ja luonnosvaiheen nähtävilläolo 12.2.-22.2. ja 2.3.-23.3.2015

Lisätiedot

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Hämeenkosken kunta Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1510012986 7.11.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Leppävirran kunta Taajaman asemakaava hankkeet, Kirkkokaarre ja Matinkuja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Leppävirran kunta Taajaman asemakaava hankkeet, Kirkkokaarre ja Matinkuja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19 KOSKI TL KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.11.2016 Kosken Tl Kirkonseudun asemakaavan muutos / Korttelit 18 ja 19 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1. 1/7 LIITE A Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 29.4.2014, 5.1.2015, 9.1.2016 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2008 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee asemakaavan muutosta Nakkilan kunnan Myllärintien lännenpuoleisella

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 31.10.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin

Lisätiedot

PORNAINEN Hevonselkä

PORNAINEN Hevonselkä I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI ARTJÄRVI, ENTISEN KUNNANTALON ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI ARTJÄRVI, ENTISEN KUNNANTALON ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2013 ORIMATTILAN KAUPUNKI ARTJÄRVI, ENTISEN KUNNANTALON ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2013 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

LINJAT / PUISTOMÄKI. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa. Tiedustelut:

LINJAT / PUISTOMÄKI. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa. Tiedustelut: LINJAT / PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa Tiedustelut: Johanna Dyhr Fiskarsin kiinteistöt puh. 044 336 4099 (ark. 8-16) johanna.dyhr@fiskars.com Fiskars Oyj Abp, Fiskarsintie 18, 10470 Fiskars

Lisätiedot

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI 1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI KAAVASELOSTUS 10.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (tarkistettu )

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (tarkistettu ) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 (tarkistettu 03.12.2013) KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II J ASEMAKAAVAN MUUTOS OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 Teema: Forssa Tasot:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KILKUNKADUN JA LEPOLANKADUN KORTTELIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, TULKKILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KILKUNKADUN JA LEPOLANKADUN KORTTELIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, TULKKILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KILKUNKADUN JA LEPOLANKADUN KORTTELIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, TULKKILA 27.1.2014, tarkistettu 31.3.2014 KUNTA Kokemäki 271 Kylä Tulkkila 455 Korttelit 123 ja 127

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Laitila; Kakonkallio ja Kokonkalliot.

Laitila; Kakonkallio ja Kokonkalliot. Laitila; Kakonkallio ja Kokonkalliot. Tuulipuistoinventointi 1.7.2013 Kari Uotila ja Ulla Moilanen Muuritutkimus ky Tiivistelmä Laitilan kunnan alueella tarkastettiin yhteensä neljä KukkoTuuli Oy:n suunnittelemaa

Lisätiedot

TIETOA TAAJAMAN TONTEISTA PIENTALORAKENTAJALLE

TIETOA TAAJAMAN TONTEISTA PIENTALORAKENTAJALLE TIETOA TAAJAMAN TONTEISTA PIENTALORAKENTAJALLE KIURUVEDEN KAUPUNKI PL 28, 74701 Kiuruvesi, puh. vaihde (017) 272 900 www.kiuruvesi.fi Palvelut>Tonttitarjonta 11.5.2012 Vapaita pientalotontteja on taajaman

Lisätiedot

Asemakaavoituksen lausunto Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksesta

Asemakaavoituksen lausunto Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksesta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 46 25.08.2016 Asemakaavoituksen lausunto Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksesta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 25.08.2016 46 Kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström

Lisätiedot