Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi"

Transkriptio

1 Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi Kulttuuriympäristön vaaliminen on usein mielletty lähinnä viranomaistoiminnaksi, joka tapahtuu yksityisen ihmisen ja myös kuntien arkisen päätöksenteon ulkopuolella. Rakennettu kulttuuriympäristö pitäisi kuitenkin nähdä voimavarana, jonka säilymiseen laadukkaana kannattaa panostaa, ja jonka tulee olla aktiivinen ja kiinteä osa kunnan kehittämistä. Satakunnan Museon hallinnoiman maakunnallisen Pisara Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hankkeen keskeisenä tavoitteena oli arkipäiväistää rakennetun kulttuuriympäristön arvojen huomioiminen kaikessa ympäristöön kohdistuvassa toiminnassa. Ilman tietoa ja tiedostamista näin ei kuitenkaan voi olla. Jokaisen kuntalaisen, kuntapäättäjien ja virkamiesten ulottuvilla pitäisi olla ajantasaista ja helposti käytettävää tietoa paikallisesta rakennuskulttuurista ja kulttuuriympäristöstä. Nelivuotisen Pisara-projektin tuloksia kokoavan loppujulkaisun ensimmäisessä osassa esitellään hankkeen toimintaa. Toinen osa koostuu asiantuntijaartikkeleista, jotka tuovat tarkemmin pohdittavaksi hankkeessa esillä olleita asiakokonaisuuksia, kunnissa toteutettavia rakennusinventointeja niiden laatua, tekijöiden asemaa sekä kohteiden arvottamiskäytäntöjä sekä myös itse työn rutiineja. Rakennetun kulttuuriympäristön selvityksiä tarkastellaan niin selvitysten tekijän kuin tiedon käyttäjänkin näkökulmasta. Esillä on myös kulttuuriympäristöohjelmatyö arvokkaiden maisemien ja rakennuskulttuurin vaalimisen välineenä. Pisara - Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hankkeen loppuraportti Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi Eeva Karhunen toim. Eeva Karhunen toim. Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi EU-osarahoitteinen Pisara-hanke toteutettiin yhteistyössä alueen kuntien kanssa vuosina Hankkeen rahoittajana olivat Varsinais-Suomen ELYkeskus ja hankkeessa mukana olleet kunnat. Satakunnan Museon julkaisuja 8/202 Satakunnan Museo 202 ISSN X ISBN (sid.) ISBN (PDF)

2 Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi Satakunnan Museon julkaisuja 8/202 Satakunnan Museo 202

3 Pisara - Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hankkeen loppuraportti Toimittaja Eeva Karhunen Kannen kuva Voitto Niemelä 969, Satakunnan Museon kuva-arkisto Ulkoasu Linda Kuparinen/ Vida Design Oy ISSN X ISBN (sid.) ISBN (PDF) Satakunnan Museon julkaisuja 8/202 Satakunnan Museo 202

4 SISÄLTÖ Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi Johdanto...4 I PISARA SATAKUNNAN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISHANKE Rakennettua kulttuuriympäristöä koskevat perusselvitykset Kulttuuriympäristöohjelmat Maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma Kunnalliset kulttuuriympäristöohjelmat Hankkeen muuta toimintaa Tulokset ja toiminnan jatkuvuus I I RAKENNUSINVENTOINTI TYÖNÄ Rakennetun kulttuuriympäristön selvitystyö ammattina, Kirsi Niukko Rakennusinventoijan näkökulmia inventointityöhön, Laura Hesso Arkistoaineisto lähteenä rakennusinventoinnissa, Olli Joukio I I I INVENTOINTI KAAVOITUKSEN PERUSSELVITYKSENÄ Keskiössä inventoinnit. Rakennusinventointien kehittäminen osana Pisara-hanketta, Liisa Nummelin Kaavoittajan näkökulma, Mervi Tammi Pakki-inventointisovellus IV KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA VAALIMISEN VÄLINEENÄ Maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma viitoittaa tietä kohti viihtyisää ja elinvoimaista asuinympäristöä, Niina Uusi-Seppä Inventoinneissa kootut tiedot hyötykäyttöön kunnassa, Mervi Lehto Kun maisema on meri. Kulttuuriympäristö kertoo elinkeinojen muutoksista Merikarvialla, Eeva Karhunen...90

5 johdanto Kuva: Voitto Niemelä, Satakunnan Museo 967 Nykykäsityksen mukaan rakennetun kulttuuriympäristön tulee olla aktiivinen ja kiinteä osa kunnan kehittämistä. Satakunnan Museon hallinnoiman maakunnallisen Pisara kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hankkeen keskeisenä tavoitteena oli arkipäiväistää rakennetun kulttuuriympäristön arvojen huomioiminen kaikessa ympäristöön kohdistuvassa toiminnassa. Perustaksi tähän tarvitaan ajantasaista ja helposti käytettävää tietoa paikallisesta rakennuskulttuurista. Siksi hankkeessa toteutettiin Satakunnan Museon organisoimana rakennuskulttuuriselvityksiä eli inventointeja Satakunnan kunnissa. Selvityksissä kootut tiedot tallennettiin Satakunnan Museon kehittämään, internetin kautta käytettävään Pakki-inventointisovellukseen, joka helpottaa tietojen hyödyntämistä esimerkiksi kuntien maankäytön suunnittelussa. Inventointityölle asetetut vaatimukset ovat kasvaneet sen muututtua lakisääteiseksi osaksi kaavoitustoimintaa. Tästä syystä hankkeessa kiinnitettiin huomiota myös rakennusinventoijien työnkuvan ja työskentelyolosuhteiden ammatillistamiseen. Jotta selvityksissä kerätty tieto tulisi käyttöön kohdealueilla, Pisara-hankkeessa toteutettiin maakunnallisen kulttuuriympäristöohjelman ohella myös kaksi kunnallista kulttuuriympäristöohjelmaa. Pisara-hankkeen keskeisenä tavoitteena oli myös kehittää rakennetun kulttuuriympäristön arvottamisen menetelmiä ja käytänteitä Satakunnassa. Pisara Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hankkeen rahoittajana oli Varsinais-Suomen ELY-keskus (vuoden 4 Johdanto

6 2009 loppuun asti Lounais-Suomen ympäristökeskus), joka myönsi hankkeelle Euroopan aluekehitysrahaston Länsi-Suomen toimenpideohjelman mukaista rahoitusta. Omarahoitus muodostui hankkeeseen osallistuneiden kuntien rahoitusosuuksista. Pisara-hanke toteutettiin yhteistyössä alueen kuntien kanssa vuosina Erityisen tiivistä yhteistyö oli Porin kaupunkisuunnittelun ja Rauman kaupungin teknisen viraston kaavoitusosaston kanssa asemakaavainventointien yhteydessä, sekä Euran ja Merikarvian kuntien viranomaisten kanssa kulttuuriympäristöohjelmia tehtäessä. Yhteistyökumppaneita ohjausryhmässä olivat Satakuntaliitto, Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma ja Karhuseutu ry. Maakunnallista kulttuuriympäristöohjelmaa koordinoi alueellinen kulttuuriympäristötyöryhmä. Läheistä yhteistyötä tehtiin myös Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikön ja korjausrakentamiskeskusten Toivon ja Tammelan kanssa. Tärkeitä kumppaneita olivat lisäksi samaan aikaan toimineet muut kulttuuriympäristöhankkeet, kuten Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna -hanke, Rauman kaupungin Kahden ajan maailmanperinnöt -hanke, Porin ympäristöviraston Rakennusosat kiertoon Satakunnassa -hanke ja Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman Satakunnan ympäristökoulu- ja Osana omaa ympäristöä -hankkeet. Pisara-hankkeen päättyessä on myös aika kiittää kaikkia edellä mainittuja toimijoita. Erityisesti kiitämme tähän hankkeen loppujulkaisuun kaikkien kiireidensä keskellä kirjoittaneita henkilöitä. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin Pisara-hankkeessa työskennelleille projektitutkijoille. Haastavissa kenttäolosuhteissa ja tiukkojen aikataulujen puristuksessa he suoriutuivat työstään itsenäisesti. Pisara-hankkeen suurin vahvuus olivatkin työhönsä sitoutuneet, ammattitaitoiset ja sisukkaat projektitutkijat. Julkaisu jakautuu neljään osaan, joista ensimmäisessä esitellään hankkeen keskeisin toiminta. Seuraavat osat koostuvat asiantuntija-artikkeleista, joissa nostetaan Pisara-hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Satakunnan Museosta: Museonjohtaja Juhani Ruohonen, rakennustutkija Liisa Nummelin ja hänen sijaisenaan vuorotteluvapaan ajan toiminut Juha Vuorinen, sekä projektipäällikkö Eeva Karhunen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta: Ylitarkastaja Anna-Leena Seppälä Satakuntaliitosta: Maakunta-arkkitehti Sirkka Lehto Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta: Maisemantutkimuksen lehtori Sami Louekari, yliopistonlehtori Simo Laakkonen ja yliopistonlehtori Silja Laine Karhuseutu ry:stä: Toiminnanjohtajat Timo Pukkila ja Salme Ahtiainen, hankeneuvoja Raisa Ranta esiin hankkeen tärkeimmät osa-alueet toiminnassa mukana olleiden tai hankkeen kanssa yhteistyötä tehneiden eri toimijoiden näkökulmasta. Pääosa artikkeleista perustuu marraskuussa 20 korjausrakentamiskeskus Tammelassa Raumalla järjestetyn Pisarahankkeen päätösseminaarin esitelmiin. Näin artikkelit käyvät keskenään vuoropuhelua. Julkaisun toisessa osassa tarkastellaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitystyötä ammattina. Kolmas osa keskittyy inventoinnin rooliin osana kaavoitusprosessia. Viimeinen osa puolestaan nostaa esiin kulttuuriympäristöohjelmat arvokkaiden maisemien ja rakennuskulttuurin vaalimisen välineenä. Johdanto 5

7 I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke Ouraluodon luotsiasema Merikarvialla. Kuva: Pentti Pere, Satakunnan Museo

8 Pisara-hanke pähkinänkuoressa Esiselvityshanke Pisara Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hanketta valmisteltiin esiselvityshankkeessa Esiselvityshankkeen ensimmäistä vaihetta rahoittivat Pirkanmaan ja Satakunnan liitot budjettivaroistaan. Jälkimmäisen vaiheen rahoituksesta vastasi yksin Satakuntaliitto Tavoite 2 -ohjelman rahoituksella Esiselvityshankkeen puolipäiväisenä koordinaattorina toimi FM Kirsi Niukko Käytännön valmistelutyötä esiselvitysvaiheen aikana tekivät Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskusten (nykyisten Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskusten), Satakuntaliiton ja Pirkanmaan liiton sekä Satakunnan Museon ja Pirkanmaan maakuntamuseon edustajat. Lisäksi esiselvityshankkeen ohjausryhmässä olivat mukana Turun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston edustajat Alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan Pisara Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hankkeen suunniteltiin toteutuvan ylimaakunnallisena hankekokonaisuutena, johon kuuluisivat osahankkeet Satakunnassa ja Pirkanmaalla Hanke kuitenkin toteutui vain Satakunnassa Hankehakemus Hankehakemusta valmisteltiin esiselvityshankkeen satakuntalaisten toimijoiden kesken. Lopullisen hakemuksen laati Satakunnan Museon rakennustutkija Liisa Nummelin, joka toimi myös Pisara-hankkeen vastuuhenkilönä toteuttajaorganisaatiossa. Hakemuksen liitteenä oli Kirsi Niukon esiselvityshankkeessa laatima hankesuunnitelma Hakemus jätettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen käsiteltäväksi Rahoituspäätös Lounais-Suomen ympäristökeskus myönsi Satakunnan Museon toteuttamalle Pisara Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hankkeelle osarahoituksen Euroopan aluekehitysrahastosta (toimintalinja 3, Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen) Hankkeen kokonaisrahoitus vuosina oli yhteensä euroa, josta EAKR-rahoituksen ja valtion osuus oli euroa. Hankkeen 30 % omarahoitusosuus muodostui osallistuvien kuntien rahoitusosuuksista Hankkeen toiminta-aika Hankkeen toiminta käynnistyi kun Kirsi Niukko aloitti inventointityöt Ulvilan Harjunpään ja Kaasmarkun kylissä FM Eeva Karhunen palkattiin hankkeen osa-aikaiseksi projektipäälliköksi Projektipäällikön työsuhde muutettiin kokopäiväiseksi vuoden 20 alussa hankkeelle haettiin jatkoaikaa asti loppuraportin viimeistelemiseksi Hanke päättyi helmikuun lopussa 202 I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke 7

9 Rakennettua kulttuuriympäristöä koskevat perusselvitykset Pisara Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hankkeen neljän toimintavuoden aikana tehtiin rakennusinventointeja kymmenessä kunnassa, kaikkiaan 5 erillishankkeessa. Inventoinneista neljä oli asemakaavainventointeja, muut toteutettiin osayleiskaavatarkkuudella. Inventoinnin menetelmät perustuivat Satakunnan Museon jo aiemmin käyttämään inventointimalliin ja Museoviraston laatimaan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin ohjeistukseen. Työnohjauksesta vastasi Satakunnan Museon rakennustutkija Liisa Nummelin ja hänen vuorotteluvapaansa aikana vuonna 200 Juha Vuorinen. Selvityksissä kootut tiedot tallennettiin Satakunnan Museon kehittämään, internetin kautta käytettävään Pakki-inventointisovellukseen, joka helpottaa tietojen hyödyntämistä esimerkiksi kuntien maankäytön suunnittelussa. Päivitysinventointien pohjaksi vietiin Pakki-sovellukseen 990-luvun lomakemuotoisia inventointitietoja, jotka inventoinnin yhteydessä mahdollisuuksien mukaan saatettiin ajan tasalle. Tässä luvussa esitellään lyhyesti Pisara-hankkeessa toteutetut rakennusinventoinnit kunnittain. Kohde- ja rakennustason inventointitiedot löytyvät Pakki-sovelluksesta. ULVILA Ulvilan osayleiskaava-alueiden rakennusinventoinnit Inventoijat FM Kirsi Niukko, RI (AMK), HuK Laura Hesso ja FM Hanna Partanen Helmikuussa 2008 Kirsi Niukko aloitti inventointityöt Ulvilan Harjunpään ja Kaasmarkun kylissä tulevaa osayleiskaavaa silmälläpitäen. Työ jatkui maaliskuuhun asti, mutta keskeytyi Kirsi Niukon sairastuttua. Työtä jatkoi elokuusta alkaen Laura Hesso. Hanna Partanen aloitti inventointityöt Harjunpäässä Lauran työ parina lokakuussa. Yhteyshenkilönä kunnassa oli kaavoitusarkkitehti Susanna Roslöf. Harjunpää Harjunpään rakennusinventointi ajoittui syys-joulukuuhun Inventoitu alue rajautui tulevan osayleiskaava-alueen mukaan, ja siihen kuuluivat Harjunpäänjoen pohjoispuoliset alueet Porin ja Ulvilan rajalta Alamäentielle saakka. Inventointialue oli siten laaja ja käsitti suurimman osan Harjunpään rakennetusta ympäristöstä. Mukana oli kaikkiaan noin 20 kiinteistöä, joiden päärakennukset ovat pääosin 950-luvulta tai sitä vanhempia. Harjunpään kylälle tyypillistä on torppien ja mäkitupien perintönä talojen tiivis keskittyminen harjulla ja kantatalojen sijainti alempana kallion juuressa laajojen peltoaukeiden reunalla. Oman leimansa kylän rakennuskannalle antaa vuonna 920 riehunut tulipalo, joka poltti kylän keskustasta lähes kaiken. Niinpä suurin osa Harjunpään vanhemmasta rakennuskannasta edustaa 920- ja 930-lukujen rakentamista, mikä tuo laajaan ja tiiviiseen kylään yhtenäistä ilmettä. Rakennusinventoinnin ydinalueita ovat mm. Harjatien alue ja sen molemmissa päissä olevat asutustihentymät, Nissilänmäki, koulun alue sekä harjun alapuolella kiertävät Kullaantie ja Harjunpääntie. Näiden lisäksi kohteita on myös kylän muista osista. Kaasmarkku Myös Kaasmarkun inventointialue rajautui tulevan osayleiskaava-alueen mukaan. Suurin osa inventoiduista, pääosin ennen 950-lukua rakennetuista rakennuksista sijaitsee kuitenkin Kaasmarkun keskuksessa Kaasmarkun koulun, Suoliston kartanon ja vanhan verkatehtaan kiinteistön rajaamalla alueella. Keskuksen ulkopuolella rakennuskanta on enimmäkseen uudempaa 8 I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke

10 Näkymä Kullaantien varrelta Harjunpäästä. Kuva: Hanna Partanen 2008 tai uudistettua. Kaasmarkussa inventoituja kohteita oli vähän yli 40. Rakennusinventoinnin kannalta merkittävimpiä alueita Kaasmarkussa ovat pienasumista edustava Fatiporin asuinalue, jolla yhtenäinen rakennuskanta sekä rakennusten ryhmittely ja koko ovat säilyneet hyvin, rukoushuoneen mäen alue, jonka läheisyydessä on muutamia Kaasmarkun kantataloja, Suoliston kartanon alue etenkin talousrakennusten osalta sekä vanhan verkatehtaan alue, jossa tehdasrakennuksista on tosin jäljellä enää hajanaisia perustuksia. Myös Kaasmarkunjoen kulttuurihistoriallinen merkitys nousi esille inventoinnissa. Lisäksi Kaasmarkussa on perinteisesti ollut vireää kylätoimintaa, josta kertovat muun muassa VPK:n talo, rukoushuone ja viime vuosina etenkin ns. Keskisen myllyn kunnostus. Syyskuun alussa 2008 käynnistyi Luvian keskustan osayleiskaavahankkeeseen liittyvä rakennusinventointi. Kenttätyöt saatiin päätökseen lokakuun lopussa. Inventoinnin kohdealueena oli keskustan kaava-alue eli käytännössä Hanninkylä, Sittlahti, Löytty ja Väipäre. Inventointi keskittyi pääosin 940-luvun ja sitä vanhempaan rakennuskantaan, vanhimmat inventoidut rakennukset ovat 700-luvulta. Inventointikohteita oli kaikkiaan 2. Yhteyshenkilönä kunnassa oli rakennustarkastaja Merja Välimäki. Luvian keskustan inventointialue on muodostunut Luvian lahden koillisrannalle. Luvianlahti oli vielä LUVIA Luvian osayleiskaava-alueen rakennusinventointi Inventoija FM Sami Männistö Fatiporin alueen säilynyttä rakennuskantaa Ulvilan Kaasmarkussa. Kuva: Laura Hesso 2008 I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke 9

11 Luvian valtakunnallisesti merkittävän kirkonkylän keskustassa sijaitseva siunauskappeli on on rakennettu vanhan kirkon hirsistä. Kuva: Sami Männistö, ja osin 600-luvulla purjehduskelpoinen merenlahti, joka maankohoamisen myötä madaltui ensin kosteaksi niittyalueeksi, ja joka kuivattiin lopullisesti 920-luvulla. Alueen huomattavin maisemallinen muutos oli lahden vähittäinen kuivuminen. Entisen merenlahden tilalla on nyt suurehko peltoaukea. Vanha kyläasutus sijoittui pääosin lahden rannoille. Asutuksen vanhinta historiallista kerrostumaa edustavat alueella sijaitsevat kantakylät Hanninkylä (Handby), Sittlahti (Sittlax), Väipäre sekä Löytyn ja Skogsbyn yksinäistalot. Alueen kylät on perustettu jo keskiajalla, ja ainakin Hanninkylä ja Sittlahti mainitaan kirjallisissa lähteissä jo 420-luvulla. 800-luvulla käynnistynyt maatalouden ja maaseudun modernisaatio näkyy inventointialueella edelleen säilyneinä suurina kivinavettoina, joita on Uusilöytyn, Vähä-Löytyn sekä Ylipuosin tiloilla. Alueelle on lyönyt leimansa myös sahateollisuus, jota on harjoitettu Luvian keskustassa 800-luvun lopulta aina 950-luvun lopulle. 900-luvun kuluessa Luvian kirkonkylästä on kehittynyt modernille maaseudulle tyypillinen kaupankäynnin ja taloudellisen toiminnan ympärille syntynyt taajama, jolle on ominaista eri-ikäisen rakennuskannan sijaitseminen rinnakkain. MERIKARVIA Merikarvian osayleiskaava-alueen ja rantaosayleiskaava-alueen rakennusinventointien päivitys Inventoija FM Hanna Partanen Kesällä 2009 toteutetun inventoinnin tarkoituksena oli päivittää ja täydentää alueella aiemmin suoritetut inventoinnit (Merikarvian osayleiskaava-alueen rakennusinventointi 998 ja Rantaosayleiskaavan rakennusinventointi 993, inventoijana Anneli Björkqvist). Hankealue määräytyi siten tuolloisten kaava-alueiden mukaisesti. Saarikohteita ei voitu kuitenkaan tämän hankeen puitteissa päivittää. Kohteita kertyi vuoden 998 osalta 94, ja vuoden 993 osalta 30. Yhteyshenkilönä kunnassa oli rakennustarkastaja Pentti Virtanen. Ylikylä on Merikarvian keskustaajamana kokenut varsin erilaisia maisemallisia ja rakenteellisia muutoksia kuin esimerkiksi Alakylä, jonka olemusta leimaa kumpuileva viljelysmaisema nauhamaisine kylineen. Ylikylässä erityisesti Kauppatien varsi on muuttunut keskustatoimintojen kehittyessä rakenteeltaan 0 I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke

12 eikä aluetta voida pitää kovinkaan yhtenäisenä. Serannontien asuinalue taas on erittäin hyvin säilynyt, sillä uudisrakentaminen on siellä ollut vähäistä. Erkkilän tilan rakennuksia Merikarvian Trolssissa. Kuva: Pentti Pere 20, Satakunnan Museo avaraksi ja matalaksi. Tuorilan ilmeeseen taas ovat huomattavasti vaikuttaneet Vaasantien kasvaneet liikennevirrat ja palveluiden siirtyminen Ylikylään. Ylikylän ja Pappilan maisemaa hallitsee Merikarvianjoki, joka tekee jyrkän mutkan Antintien ja Papintien risteyksessä. Mutkan tuntumaan on muodostunut Holmankoski ja Holmankosken saari, jolla on aikanaan ollut vilkasta saha- ja myllytoimintaa. Holmansaaren vastarannalla on myös kylän vanhinta asutusta, sillä joen ranta on 600-luvulta lähtien ollut Pappilasta Uuteentaloon saakka nauhamaista kylätonttia. Tässä rivissä ovat sijainneet kaikki kylän vanhimmat kantatalot kuten Österby (Vanhatalo), Markku ja Jumppi. Pappilan kylä, jonka ydinalueet ovat Ylikylän keskustassa, Merikarvian kirkon ja Pappilan välisellä alueella, on myös varsin hyvin säilynyt, koskimaiseman hallitsema alue. Papintien varrella sijaitsee Matilda Roslin-Kalliolan kirjailijakoti. Ylikylän itäisin puoli koostuu vaihtelevasti säilyneestä Ylisen sahan työväenasuntoalueesta. Se muotoutui 800-luvun puolivälin jälkeen Ylisen eli Kalkuttaan sahan myötä. Työväen asunnot ovat pääasiassa Serannontien päässä ja Soittokalliontien varrella. Erityisesti Soittokalliontiellä on myös uudempaa rakennuskantaa, Ylikylästä Tuorilaan johtavan tien varrella oleva vanhempi rakennuskanta koostuu pääasiassa 800-luvun lopun ja 900-luvun alun torpista ja mäkituvista. Alue on varsin harvaan asuttua, ja pääasiassa metsämaiseman hallitsemaa. Tuorilassa asutus on pitkälti keskittynyt Vanhatien ja Siikaistentien risteykseen, joka sijaitsee aivan Vaasantien kupeessa. Vanhatie on kylän entinen maantie, ja ainoa reitti pohjoiseen ennen Vaasantien valmistumista. Vanhatien tuntumassa sijaitsee myös kylän kantatalo, Tuorila (Kotipiha). Myös Tuorilan keskustassa on oma pieni joki, Tuorilanjoki, jonka ylitse on Ylikylään johtavaa maantietä varten tehty 800-luvun lopulla ns. Tuorilan kivisilta. Ylikylän lounaisosa on nimeltään Krookka, ja sen rakennuskanta on muotoutunut 800-luvun lopulla vilkastuneen satamatoiminnan myötä. Kauppatien laidoilla onkin ollut pitkänä nauhana kauppoja ja majataloja aina Rantatieltä satamaan saakka. Näistä ajoista ovat säilyneet vanhat kauppakiinteistöt, Louhi, Linden ja Rannikko. Myös Sataman koulu muistuttaa alueen toimeliaasta menneisyydestä. Stupilan alue on muotoutunut Stupilan kantatalon ympärille, Merikarvianjoen itärannalle. Alueella on useita 800-luvun lopun ja 900-luvun alun asuinrakennuksia, ja myös Merikarvian vanha yhteiskoulu, jonka toiminta on päättynyt 980-luvulla. Stupilan eteläpuolella alkaa Kuninkaantien kulttuurimaisema. Merikarvianjokea mukailevan Kuninkaantien varrella on nauhamaisena ketjuna useita 800-luvun lopun ja 900-luvun alun asussa säilyneitä kantataloja, ja lukuisia pienempiä torppia ja mäkitupia. Rantatien uusi linjaus halkaisee Kuninkaantien alueen, sillä tie ylittää sen kahdessakin kohtaa. Kuninkaantien vartta ei ole missään vaiheessa inventoitu, vaikka se on ollut osa vuoden 998 osayleiskaava-aluetta. Kuninkaantien eteläpäädyn tuntumasta erkanee tie kohti Alakylän Kräniä, jonka rakennuskanta koostuu pääasiassa haja-asutusalueen entisistä ja nykyisistä maataloista. Joukossa on kuitenkin myös useita entisiä I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke

13 Muflonit toimivat maisemanhoitajina Koivulan tilan mailla Köörtilässä. Kuva: Eeva Karhunen torppia, mutta varsinaista kylätaajamaa Kränillä ei ole. Alueen muotoutumiseen on huomattavasti vaikuttanut Merikarvian sahan perustaminen 940-luvulla. Rantaosayleiskaava-alueen rakenne oli hyvin vaihteleva. Pohjoisessa Kasalan ja Riipyyn kylissä rakennuskanta koostui pääosin entisistä kalastustorpista, niiden rantahuoneista ja pienistä, muutamien talojen muodostamista kyläkeskuksista. Riispyyn kylä, joka on niin ikään valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, ei kuulunut tämän inventoinnin piiriin. Rantayleiskaava-alueella oli myös useita kohteita Ylikylän pohjoisosista. Nämä kohteet olivat pääosin entisiä tai nykyisiä maatiloja, jotka sijaitsevat kumpuilevassa viljelysmaisemassa varsin etäällä toisistaan. Etelässä rantayleiskaava-alueella oli enemmänkin vaurasta viljelysseutua, ja sellaisia valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä kuten Köörtilä ja Pooskeri. Köörtilän kylätaajama on varsin hyvin säilynyt, ja sen rakennuskanta on pääosin 800-luvun lopulta ja 900-luvun alusta. Kylätaajamasta inventointialueeseen kuului kuitenkin vain Tommilan tila. Pooskerin entiseltä saarelta inventoitiin Pooskerin kartano ja yksi kalastustila. Saaren kylästä alueeseen kuului Sälttöön eteläkärki ja sen entiset kalastustilat. Edellä mainittujen lisäksi inventointialueeseen kuului useita kohteita Rantatien varrelta ja Kaipionrannasta. Rantatien varsi on Ylikylän eteläpuolella kumpuilevaa haja-asutusaluetta, jossa metsämaisema on hallitseva maisematyyppi. Alueella on viime vuosikymmeninä metsitetty useita vanhoja peltoaukeita. Kaipionrannan taajama-alue puolestaan on kehittynyt Haminaholman sahan myötä, ja alueella oli useita kauppoja ja muutamia työväen asuinrakennuksia. Kaupoista toimitettiin tavaraa sahan tarpeisiin, ja alueen läpi myös kuljettiin Haminaholmaan ja takaisin. Aivan Kaipionrannan vieressä, Porin rajalla oli puolestaan Pohjansahan työväen asuinalue, joka muotoutui pääosin 800-luvun lopulla. Saha lopetti toimintansa 920-luvulla, minkä jälkeen alueen kehitys hidastui. 2 I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke

14 Panelian entinen osuusmeijeri, jossa nykyisin on juhlatiloja ja kotiseutumuseo. Kivinen meijerirakennus on vuodelta 908. Kuva: Pentti Pere, Satakunnan Museo EURA Euran Panelian rakennusinventointi Inventoija RI (AMK), HuK Laura Hesso Panelian rakennusinventointi toteutettiin touko-lokakuussa Yhteyshenkilönä kunnassa oli apulaiskunnanjohtaja Antti Jantunen. Inventointialue kulkee nauhamaisena Paneliantien ja Asemantien varrella. Pohjoisessa aluetta rajaa Hiirijärventie, etelässä vanha Kiukaisten ja Euran kuntaraja. Läntisin alue on Virkmäki, itäisimpiä Isojaakkolan- ja Kaulionkulmantiet. Alueen pääpaino on kuitenkin pohjois-eteläsuuntainen, suurimpien inventointikohteiden keskittymien ollessa Panelian keskustassa ja vanhan aseman alueella. Inventointikohteita oli kaikkiaan 38, joista muutamasta kerättiin vain ns. inventoinnin pohjatiedot. Pääsääntöisesti inventoitiin ennen vuotta 940 valmistuneet rakennukset. Panelian kylä on melko vireä, siellä on toiminnassa koulu, useita yrityksiä sekä kyläyhdistys. Kyläläiset ovat myös jo pitkään olleet aktiivisia talkoolaisia, tästä kertovat mm. vuonna 909 valmistunut kirkko ja 990-luvulla valmistunut jäähalli. Inventointialueella erottuivat selkeästi kaksi asutuskeskittymää, Panelian keskusta, jonka asutus on muodostunut viimeistään keskiajalta lähtien, sekä Panelian aseman alue, joka on suurelta osin syntynyt Rauman radan rakentamisen myötä lukujen taitteessa ja 900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Molemmille alueille on leimallista tiivis pieneläjien asutus. Aseman alue tosin on hiljentynyt asematoiminnan loputtua kokonaan noin 980-luvulla. Panelian liike-elämä keskittyykin nykyään keskustan alueelle, niin sanottuun Panelian kaupunkiin. Kylän kantatalot sijaitsivat alun perin kylän pohjoisreunalla Eurajoen rannalla, mutta siirtyivät sieltä kylän ympärille iso- ja täydennysjakojen jälkeen Harvinainen rivimylly Paneliassa. Kuva: Pentti Pere, Satakunnan Museo 700-luvun lopun ja 900-luvun alun välillä. Keskusta jäi jo viimeistään 700-luvulta lähtien muodostuneen pienasutuksen ja liike-elämän alueeksi. Keskustan ja aseman alueen välissä sijaitsee maatilojen Haavo, jossa asutus on harvempaa ja sitä ympäröivät suuret peltoaukeat. Inventointialueen eteläosan Kahalankulma on entisten torppien ja muiden pientilojen peltomaisemaa. Inventointialueen pohjoisosassa on metsäisempi Hiukko, jossa on sekä suuria kantatiloja että pientiloja ja mielenkiintoista rinneasutusta 900-luvun alkupuolelta. I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke 3

15 Panelian rakennusinventointia ja Pakki-sovellusta esiteltiin viranomaisille Euran kunnantalolla Laura Hesso kertoi Panelian rakennusperinnöstä asukkaille suunnatussa luentotilaisuudessa Panelian Seurantalolla Eura-päivänä Kuulijoita oli paikalla kymmenen. EURAJOKI Eurajoen kirkonkylän Lapijoen osayleiskaava-alueen rakennusinventointi Inventoija arkkitehti Jyrki Yrjölä Kesän 2009 aikana toteutettiin Eurajoen Kirkonkylän ja Lapijoen alueen rakennusinventointi osana osayleiskaavatyötä. Yhteyshenkilönä Eurajoella oli kunnanjohtaja Harri Hiitiö. Inventointialueen rajaus oli sama kuin kaava-alueen rajaus. Pohjoisosassa, Kirkonkylän suunnalla inventointialue käsittää pääosan Kirkonkylästä sekä lisäksi osia Tarvolan, Lavila-Mattilan ja Pappilan kylistä. Lapijoen suunnalla inventointialueeseen kuuluu osia Lapijoen ja Taipaleen kylistä. Pääpaino oli alueen vanhemmassa, 900-luvun alkuun mennessä rakennetussa rakennuskannassa. Ajallisena rajauksena pidettiin lukujen vaihdetta. Inventoituja kohteita oli kaikkiaan 92. Jälleenrakennuskauden asuinrakennuksia ei inventoitu paria poikkeusta lukuun ottamatta. Vanhoissa tilakeskuksissa myös vuoden 940 jälkeen valmistuneet ulkorakennukset on inventoitu ainakin pääpiirteittäin. Maisemarakenteeltaan inventointialue jakautuu koillisessa Eurajoen ja lounaassa Lapinjoen juoksua seuraileviin laajoihin viljelyalueisiin sekä näitä erottaviin ja rajaaviin metsäisiin selänteisiin. Inventointialue liittyy pohjoisreunastaan Irjanteen kylän valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Etelässä alueeseen kuuluu Lapinjoen valtakunnallisesti merkittävä museosilta. Inventointialueen pohjoisosan ytimenä on Kirkonkylän keskustaajama, jota sivuaa länsipuolella 950-luvun puolivälissä valmistunut Rauman-Porin valtatie. Taajamassa sijaitsevat kunnan keskeiset talous-, sivistys- ja hallintopalvelut. Erityisesti Kirkkotien ja valtatien väliin rajautuva alue on ollut 960-luvulta lähtien asutustoiminnan tärkeimpiä painopistealueita kunnassa. Eurajoen pohjoispuolella taajamakuvan muutos onkin ollut erityisen voimakasta viimeisinä vuosikymmeninä. Tiivis ja matala, usein rivitalotyyppinen rakentaminen on ollut leimallista Kirkkotien ympäristössä. Tämä historiallisesti katsoen nopea muutos korostaa jokivarren läheisyydessä säilyneiden vanhojen rakennuskulttuurikohteiden arvoa, joista osa on jo Satakunnan seutukaavaliiton toimesta luokiteltu arvokohteiksi ja huomioitu tällaisina kaavoituksessa. Näihin kuuluvat Eurajoen pappila, Pappilankosken mylly ja voimalaitos, Lavilan makasiini, Eurajoen kristillinen opisto sekä Lavilan tilanhoitajan rakennus. Myös Sydänmaantien suunnassa alueeseen sisältyi joitakin merkittäviä kohteita, kauimpana idässä hyvin säilynyt Männistönmäki. 4 I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke

16 Heinilän tila Eurajoen kirkonkylässä. Kuva: Jyrki Yrjölä 2009 Lavilan makasiini. Kuva: Pentti Pere, Satakunnan Museo Uusi-Jaakkolan tilan navetta. Kuva: Laura Salli Inventointialue jatkuu pohjoisessa Maaden seudulle saakka, joka maaseutumaisena entisenä torpparialueena on nykyisin suurelta osin uudistunut rakennuskannaltaan. Myös Rauma-Pori -valtatien länsipuoli on yleisilmeeltään jokivarren halkomaa viljelysseutua. Inventointialueen länsirajan tuntumassa, Krisankulmalla, entisten torppien pääosin uusiutuneet tilakeskukset sijoittuvat peltomaiseman reunalle. Eurajoen eteläpuolelta on viime vuosina kaavoitettu uusia, lähinnä omakotirakentamiseen suunnattuja alueita. Tohkantien, vanhan pääraitin, tuntumassa kylämiljöö on kuitenkin säilyttänyt vanhoja maaseututaajaman ominaispiirteitään. Tien varrella on toista maailmansotaa edeltävää, joskin osin ilmeeltään modernisoitua rakennuskantaa, merkittävimpänä Kirkonkylän vanha kansakoulu Vastamäen päällä. Myös lähes alkuperäisasuinen 950-luvun paloasema liittyy näkyvällä paikallaan keskeisesti Tohkantien miljööseen. Lapijoki on yleisilmeeltään lapinjokilaaksoa seurailevaa maaseutumaista viljelysseutua. Uudisrakentamista on ohjattu jo 970-luvun alusta tehokkaasti Lapijoen kaava-alueelle Raumantien tuntumaan. Peltoalueita koillis-lounais-suunnassa halkova Rauman-Porin valtatie muodostaa jokilaaksoa muovaavan maisemaelementin. Useimmat Lapijoen vanhojen kantatilojen talouskeskuksista sijaitsevat vilkkaan Olkiluodontien koillispuolella, sen lähituntumassa. Neljän kantatilan (Heinilä, Lauri, Pirilä, Jussila) tilakeskuksen muodostama ryhmittymä joen länsirannalla paikantaa maisemassa selvästi vanhan kylätontin sijainnin. Olkiluodontien ja Rauman valtatien samoin kuin Hosiston- ja Koivuniementien varsille paikoitellen liittyvä omakotiasutus periytyy osittain tilojen maille aikanaan rakentuneesta vuokra-asutuksesta. Lapijoen koulun pohjoispuolella sijaitseva pieni, osittain säilynyt Fatporin alue antaa inventointialueella parhaan esimerkin tällaisesta asuinmiljööstä. Tosin tätäkin on viimeisten vuosikymmenien aikana täydennetty uudella omakotirakentamisella. Nummenkulman vanha asuinalue Raumantien tuntumassa on rakennuskannaltaan nyttemmin kokonaan uudistunut. Valtatie 8:n eteläpuolella kulkevan Unkintien (vanha Raumantie) tiemiljöö on Lapijoen museosillan molemmin puolin säilyttänyt perinteisiä piirteitään. Tien varteen on menneinä vuosikymmeninä sijoittunut erityyppistä liiketoimintaa, joskin kaupalliset palvelut ovat hävinneet Taipaleentien kioskia lukuun ottamatta. Myös Taipaleentien varrella asutuskuva on pääosin säilyttänyt maaseutumaisen yleisilmeensä; uudempi sodanjälkeinen rakentaminen painottuu Kalliokosken sillan ja Rauman radan välisen tieosuuden varteen. Eurajoen kirkonkylän Lapijoen osayleiskaava-alueen rakennusinventointia ja Pakki-sovellusta esiteltiin viranomaisille Eurajoen kunnantalolla I PISARA Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön kehittämishanke 5

EURAJOEN KESKUSTAN JA LAPIJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2009. Arkkitehti Jyrki Yrjölä Satakunnan Museo ja Eurajoen kunta

EURAJOEN KESKUSTAN JA LAPIJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2009. Arkkitehti Jyrki Yrjölä Satakunnan Museo ja Eurajoen kunta EURAJOEN KESKUSTAN JA LAPIJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2009 Arkkitehti Jyrki Yrjölä Satakunnan Museo ja Eurajoen kunta 1 Eurajoen keskustan ja Lapijoen osayleiskaava-alueen rakennusinventointi

Lisätiedot

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi 1 / 5 22.11.2011 14:39 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi Kunta/kunnat: Eurajoki Valmistumisvuosi: 2011 Aluetarkenne: Eurajoen rantayleiskaava-alue

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

KOKEMÄEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2010

KOKEMÄEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2010 KOKEMÄEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2010 Niina Uusi-Seppä INVENTOINTIALUE Kokemäen kaupungin ja Satakunnan Museon Pisara - Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hankkeen toteuttama rakennusinventointi

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Satakunnan kulttuuriympäristöt ja maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma

Satakunnan kulttuuriympäristöt ja maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma Satakunnan kulttuuriympäristöt ja maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma Kulttuuriympäristö kunniaan, Pori 23. 4. 2012 Niina Uusi-Seppä, projektipäällikkö Satakunnan Museo gsm 044 701 8511 niina.uusi-seppa@pori.fi

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

PELTOLAMMI korttelikortit

PELTOLAMMI korttelikortit PELTOLAMMI korttelikortit 0..009 Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Yleiskaavoitus Sisältö Lukijalle... 960-luvun asemakaava... 3 Asemakaavatilanne... 4 Asemakaavamuutokset... 5 Korttelirajat-

Lisätiedot

Porin kaupungin tekninen palvelukeskus, teknisen lautakunnan kokoushuone, Läsnä Varsinais-Suomen ely-keskus, Pori

Porin kaupungin tekninen palvelukeskus, teknisen lautakunnan kokoushuone, Läsnä Varsinais-Suomen ely-keskus, Pori Muistio 1 (5) PORIN SEUDUN YLEISKAAVOJEN YHTEISHANKINTA Yleiskaavojen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Aika 29.11.2010 klo 9.00-12.30 Paikka Porin kaupungin tekninen palvelukeskus, teknisen lautakunnan

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

LIITE 6 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO - INVENTOINTIRAPORTTI. PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / ALUEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kaasmarkun kylän inventointialue

LIITE 6 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO - INVENTOINTIRAPORTTI. PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / ALUEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kaasmarkun kylän inventointialue PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / ALUEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kaasmarkun kylän inventointialue Kuvateksti: Idyllinen Kaasmarkkulainen maisema. Rotkuksen ja Jaakolan ulkorakennukset reunustavat kapeaa Haukankujaa.

Lisätiedot

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja?

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Piirteitä keskisuomalaisen maaseudun vanhasta ja uudemmasta rakennuskulttuurista - Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla, Jyväskylä 30.1.2014 Arkkitehti

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

YPÄJÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA:

YPÄJÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA: OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, TÄYDENTYVÄ: YPÄJÄN KUNTA YPÄJÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA: LIITE 1 Sijaintikartta KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Ypäjän pohjoisosassa rajautuen kunnanrajoihin ja Ypäjänkylän

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 EURAJOEN KUNTA Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26026 Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

Lapin kirkonkylän asemakaavamuutosalueen

Lapin kirkonkylän asemakaavamuutosalueen Lapin kirkonkylän asemakaavamuutosalueen rakennusinventointi Olli Joukio 2014 Inventointialue sekä inventoidut kohteet. 2 Inventointityön vaiheet Lapin kirkonkylän taajama-alueella ei ole aiemmin toteutettu

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULVILAN KAUPUNKI Hormiston asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hormiston asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Hormiston kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKKALAN KUNTA Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20317P001 Raportti 1 (7) Kalle Sisällysluettelo

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Hämeenkosken kunta Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1510012986 7.11.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

Korttelin 252 tonttien 7 ja 8 sekä leikkikentän ja Iisaksentien katualueen asemakaavamuutos

Korttelin 252 tonttien 7 ja 8 sekä leikkikentän ja Iisaksentien katualueen asemakaavamuutos Korttelin 252 tonttien 7 ja 8 sekä leikkikentän ja Iisaksentien katualueen asemakaavamuutos Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 8.12.2014 268 OAS- ja luonnosvaiheen nähtävilläolo 12.2.-22.2. ja 2.3.-23.3.2015

Lisätiedot

Å,l3,d" Ir^,1 *'t ,J,\ ',.Å""'ir':l; 'J I YMPARISTOKESKUS

Å,l3,d Ir^,1 *'t ,J,\ ',.Å'ir':l; 'J I YMPARISTOKESKUS Riitta Debrunner PL 134/Tilitoimisto J.Syrjätie Ky 38701 Kankaanpää puh. 050-5736 777,02-5783 895 j uhani. syrj atie@ tilitoimistosyrj atie.fi 26.9.20t3 YMPARSTOKESKUS C)ikaisuvaatimus koskien Kankaanpään

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI MAKKARAMÄKI, ns. Karusellin alue Ak 5169 16.8.2011 ASEMAKAAVA Kankaanpään 10. kaupunginosan (Makkaramäki) osa aluetta, ns. Karusellin aluetta

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

PORNAINEN Hevonselkä

PORNAINEN Hevonselkä I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.9.2007

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.9.2007 LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.9.2007 Suunnittelualue: Suunnittelualueet sijaitsevat Kihniön kunnassa Kirkonkylän taajaman keskustassa (kuva 1). Suunnittelualueeseen sisältyvät Kihniön

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Vastineet kaavaehdotukseen 14.02.2015 esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen 14.05.2015 Kaavaehdotukseen

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 1 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 63 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Maakuntien suunnittelujärjestelmä Kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Maakunnalliset

Lisätiedot

Pori Noormarkun-Toukarin osayleiskaava-alueen kylätonttien arkeologinen inventointi 2012

Pori Noormarkun-Toukarin osayleiskaava-alueen kylätonttien arkeologinen inventointi 2012 Pori Noormarkun-Toukarin osayleiskaava-alueen kylätonttien arkeologinen inventointi 2012 Tiina Vasko 2012 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1. Johdanto 5 2. Inventointialue

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot