Raportti Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen toteuttamisesta

Transkriptio

1 Raportti Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen toteuttamisesta Aikaväli Toteuttajan nimi Luonnonvarakeskus 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle, VILMA, Hankenumero Yhteenveto hankkeesta Hankkeessa toteutetaan maaseudun ilmastotyöstä ja sen mahdollisuuksista kertovaa tiedonvälitystä. Hanke tiedottaa käytännönläheisesti ja monipuolisesti ilmastotoimista, jotka auttavat maatiloja varautumaan ilmastonmuutokseen ja edistävät sopeutumiskyvyn tietotaitoa suomalaisilla maatiloilla. Hankkeessa tavoitteena on tuoda havainnollisesti ja kiinnostavasti esiin, luoda, jalostaa ja jalkauttaa maaseudulle sopivia ilmastoviisaita ratkaisuja yhdessä maaseudun toimijoiden kanssa, yhteistoiminnallista oppimista hyödyntäen. Tutkimustietoa ja kokemusperäistä tietoa peilataan toisiinsa ja maaseudun toimijoiden (viljelijöiden, muiden maaseutuyrittäjien, asukkaiden ja maaseudun kehittäjien) tietämystä ja käsityksiä välitetään hallinnolle sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Aikavälillä hanke on järjestänyt työpajan, esitellyt ilmastoviisaita ratkaisuja Farmarimaatalousnäyttelyssä sekä ollut mukana muiden tahojen järjestämissä tapahtumissa. Hanke on suunnitellut ja käynnistänyt kasvukauden 2017 peltokokeilut, peltokokeiluja tullaan hyödyntämään syksyllä pellonpiennartapahtumissa ja koululaisvierailuissa. Hanke on toteuttanut monikanavaista viestintää hyödyntäen verkkosivustoa ilmastoviisas.fi, facebook-sivua Luonnonvarakeskuksen viestintäkanavia ja ammattilehtijuttuja sekä hankkeen sähköpostilistaa. Hankkeessa on aloitettu pilottitilaverkoston kokoaminen, hiilijalanjälkilaskurin taustatietojen kerääminen sekä tehty neuvojille kysely ilmastotietotarpeista. 4. Raportti 4.1. Hankkeen tavoitteet ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kolme strategista painopistettä vuosille ovat 1) biotalouden edistäminen ml. maatalouden harjoittaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla, uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä edistäen; 2) maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen ja työllisyyden parantaminen kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista; sekä 3) maaseudun elinvoima ja elämänlaadun lisääminen vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa. Manner-Suomen maaseudun 1

2 kehittämisohjelman prioriteetteihin kuuluu luonnonvarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektoreilla. VILMAhanke pyrkii edistämään näitä kolmea strategista painopistettä. VILMA-hankkeessa ilmastoviisaista ratkaisuista tietoa välittämällä pyritään edistämään maaseutuohjelman prioriteettia luonnonvarojen tehokkaasta käytöstä ja vähähiilisestä taloudesta. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman läpileikkaavia teemoja ovat innovaatiot, ilmastonmuutos, ympäristö, kestävä kehitys, alueen tasapainoinen kehitys, nuorten ja naisten huomioon ottaminen sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus. VILMA-hankkeessa edistetään tiedonvälityksen keinoin ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen hillintäkeinoja. Hankkeen tiedonvälitys maaseudun ilmastoviisaista ratkaisuista linkittyy myös muihin läpileikkaaviin teemoihin. Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 kannustaa tutkimustiedon parempaan ja avoimempaan hyödyntämiseen, tiedon yhteistuotantoon kansalaisten kanssa sekä käytännönkokeilujen tekemiseen ja esimerkkien luomiseen. VILMA-hanke pyrkii sopeutumistiedon yhteistuotantoon työpajoissa ja kokeilujen tukemiseen pilottitilaverkostossa hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoite on edistää maaseudun tarpeista lähtevää ilmastotyötä, sekä ilmastonmuutoksen hillintää että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Hanke tiedottaa käytännönläheisesti ja monipuolisesti ilmastotoimista, jotka auttavat maatiloja varautumaan ilmastonmuutokseen ja edistävät sopeutumiskyvyn tietotaitoa suomalaisilla maatiloilla. Hankkeessa tavoitteena on tuoda havainnollisesti ja kiinnostavasti esiin, luoda, jalostaa ja jalkauttaa maaseudulle sopivia ilmastoviisaita ratkaisuja yhdessä maaseudun toimijoiden kanssa, yhteistoiminnallista oppimista hyödyntäen. Tutkimustietoa ja kokemusperäistä tietoa peilataan toisiinsa ja maaseudun toimijoiden (viljelijöiden, muiden maaseutuyrittäjien, asukkaiden ja maaseudun kehittäjien) tietämystä ja käsityksiä välitetään hallinnolle sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hanke jalostaa ja välittää tietoa sekä vahvistaa tietopohjaa ja toimintahalua maaseudun ja maatalouden ilmastoviisaiden ratkaisujen edistämiseksi. Hanke tukee sekä maatalouden ilmastoviisaiden ratkaisujen kehittämistä että myös laajemmin maaseutua elinympäristönä, sen elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän kestävyyttä. Hankkeen tuloksena: -maanviljelijöiden, neuvojien, tutkijoiden, opiskelijoiden ja hallinnon toimintaedellytykset maaseudun ilmastoviisaiden ratkaisujen edistämiseen paranevat -muodostuu valtakunnallinen pilottitilojen verkosto -esitellään, luodaan ja jalkautetaan maatilojen ilmastotoimia. Hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi VILMA-hankkeen ytimessä ovat kaikille kiinnostuneille avoimet tapahtumat (työpaja-roadshow etäseurantamahdollisuuksin) ja käytännönläheinen lähestymistapa maatilojen ilmastoratkaisujen esiintuontiin. Hankkeen toiminta koostuu viidestä ilmastoviisaita ratkaisuja edistävästä työpaketista: 1) maatalouden ja metsätalouden ilmastoratkaisuja käsittelevät teemaryhmät, työpajat ja webinaarit 2) ilmastoviisaita ratkaisuja edistävien pilottimaatilojen verkosto 2

3 3) valtakunnallinen viestintä verkossa, ammattilehdissä, esitteiden avulla, tapahtumissa sekä alkutapahtumassa ja loppuseminaarissa 4) selvitykset Neuvo2020-neuvojien ilmastotietotarpeista ja maatilojen ilmastoratkaisujen viemisestä käytäntöön 5) maatilan ilmastokestävyyden nettitestin kehittäminen ilmastotoimien konkretisointiin ja kokoamiseen erityisesti neuvojien ja maatilojen käyttöön Toteutus toimenpiteet Hanke järjesti Liedossa työpajan Kasvintuhoojat, pölyttäjät ja maaperäeliöt mihin haittoihin ja hyötyihin varautua maataloudessa lähitulevaisuudessa?. Työpajassa käsiteltiin ilmastonmuutokseen sopeutumista, kasvitauteja, tuhohyönteisiä, hyönteispölytyksen tilaa, maaperäeliöiden merkitystä ja kuultiin viljelijän kertomana esimerkki monimuotoisuuden ylläpidosta. Työpajan ohjelma ja osallistujalista liitteissä 1 ja 2. Työpajaan osallistui 35 paikanpäällä ja 28 ilmoittautui etäosallistujiksi, 10 paikanpäällä olleen ja 7 etäyhteydellä mukana olleen tiedetään olevan viljelijöitä. Työpajaa mainostettiin mm. VILMA-hankkeen uutiskirjesähköpostilistalla ja facebookissa, maaseutu.fisivustolla, paikallisen MTK:n sähköpostilistalla, energiatehokkuuden valtakunnallisen koordinaatiohankkeen tapahtumakalenterissa, luomun koordinaatiohankkeen facebookissa, Luonnonvarakeskuksen intrasivuilla sekä ilmoituksilla Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä (liite 3) ja Turun Sanomat lehdessä (liite 4). Työpajan kalvot ja videot ovat saatavilla ilmastoviisas.fi sivustolla (liite 5) Farmari-näyttelyssä Seinäjoella VILMAn infopiste oli osana Biotalousosastoa ja Luonnonvarakeskuksen osastoa. VILMA-pisteellä oli esillä kasviruukkuja (ruisvehnä, härkäpapu, ruisvehnä+härkäpapu, herne, muokkausretikka, öljyretikka), jaossa tietokortteja ja osallistuttavana siementunnistustietovisa. Tietovisa (liite 6) toteutettiin yhdessä Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön hankkeen kanssa ja visaan osallistuneiden kesken (yhteensä 390 henkilöä) arvottiin päivittäin palkintoja. VILMA-pisteen infoständi liitteessä 7. Ilmastoviisas.fi-sivustolla Farmarista julkaistu raportti liitteessä 8. Luonnonvarakeskus teki Farmari-osastostaan tiedotteen 8.6. (liite 9). Maaseudun Tulevaisuus julkaisi jutun Luke edustaa Farmarissa kahdella osastolla (liite 10). Näissä myös VILMA-hanke oli esillä. Kasvukaudella 2017 hankkeessa jatkettiin peltokokeiluja havainnollistamaan maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja peltoviljelyssä. Vuonna 2017 VILMA-hankkeen peltokokeiluissa teemana on maan kasvukunnon hoito ja juuristot. Viljelykasvien juuristoissa on eroja niin määrässä, rakenteessa kuin ravinnepitoisuuksissa. Juuristoilla on vaikutusta muun muassa maan eloperäiseen ainekseen, rakenteeseen, kasvukuntoon ja vesitalouteen. VILMA-hanke esittelee kesällä 2017 näyteikkunaruuduilla viljelykasvien juuristo-ominaisuuksia sekä tapoja lisätä juuristobiomassan määrää. Näyteikkunaruutujen avulla kerrotaan erilaisista juuristoista, valkuaiskasveista, uusista viljelykasveista, aluskasveista ja siitä, miten lajikeseos voi varmentaa satoja. Muita peltokokeiluja ovat jo kesällä 2016 toteutettu ohran lajikeseoskokeilu sekä kevät- ja syysmuotoisen ruisvehnän ja härkäpavun yksittäiskasvustot ja seos. Ohran lajikeseoksen peltokokeilussa on mukana kolme eri ohralajiketta. Ilmastoviisaaksi lajikeseokset tekee pyrkimys kestävään tehostamiseen: seosviljely tehostaa 3

4 kasvuresurssien, valon, veden ja ravinteiden hyödyntämistä. Ilmasto-olojen muuttuminen todennäköisesti kasvattaa kasvintuhoojapainetta, seosviljely on yksi keino vähentää kasvinsuojelutarvetta. Ruisvehnähärkäpapuseoksen eli vilja-palkokasviseoksen perusteluna on se, että palkokasvin lisääminen viljan kumppaniksi vähentää typpilannoitustarvetta, tuo rehuvalkuaista ja tekee hyvää maan rakenteelle. Nämä peltokokeilut toteutettiin Mikkelissä Karilan tutkimuspelloilla, jotka ovat samalla viljelijän vuokrapeltoja. Lisäksi Jokioisissa peltomittakaavassa testattiin hyönteispölytyksen vaikutusta puna-apilan siemensatoon. Kokeiluista on viestitty hankkeen nettisivulla ( (liite 11) ja facebookissa ja kerätty monipuolisesti valokuvamateriaalia ja dataa. Peltokokeiluja hyödynnetään syksyllä viljelijöiden pellonpiennarpäivissä ja opiskelijoiden ja koululaisryhmien pellonpiennarpäivissä. Hankkeessa on osallistuttu muiden tahojen järjestämiin tapahtumiin. Osassa tapahtumista on ollut alustus, osassa hankkeen infopiste, osassa on käyty tekemässä nettisivujuttua, oppimassa sisältöasiaa, verkostoitumassa, nostamassa keskustelussa maaseudun ilmastotyön näkökulmia esiin ja etsimässä alustajia hankkeen omiin tuleviin tapahtumiin. Osallistuttuja tapahtumia on listattu alle: Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät Naantalissa (Riitta ilmastotyöpajan vetäjänä) Luomufoorumi Jyväskylässä (Riitta mukana) Palopuron agroekologisen symbioosin tulosseminaari Hyvinkäällä (Riitta mukana) Mikkelin Tiedepäivien seminaari (alustukset Pentti Seuri ja Juha Backman) ja koululaisryhmien maatilavierailut Otavan koulutilalle (vetäjinä Pentti ja Riitta, 67 nuorta+opettajat). (Mikkelin Tiedepäivät on Mikkelin yliopistokeskuksen, LUTin, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Mikkelin lukion ja Luonnonvarakeskuksen yhdessä järjestämä vuosittainen tapahtuma) Vähähiilisyyden hanketreffit Helsingissä (Riitan esitys) NJF Organic Conference "Organics for tomorrow's food systems, Mikkeli (Riitalla alustus, Sarilla alustus, Elina ja Jatta mukana päivittämässä tietämystään) Mehiläiskasvikävely Kallelan luomutilalla Maskussa (Sakari mukana) Hankkeen perustyötä on monikanavainen viestintä. Hanke on julkaissut ilmastouutisia ja tapahtumatiedotusta sivullaan Sivustolle on myös tehty pieniä päivityksiä taustatietoosioihin. Hankkeen verkkosivustolla oli 11/2015-6/2017 käynyt eri käyttäjää (Google Analyticskävijäseurannan mukaan). Hankkeen facebook-sivulla oli yhteensä 153 tykkääjää. Hankkeen sähköpostilistalle on lähetetty kaksi sähköpostiuutiskirjettä ja (liitteet 12 ja 13) ja lisäksi työpajamainos. Maatilani ilmastoratkaisut kuvakisa käynnistettiin Maaseudun Tulevaisuus lehden kanssa Siihen liittyen Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistiin juttu: Ilmastonmuutoksen torjuminen kiinnostaa maatiloilla. Osallistu kilpailuun omalla ilmastoteollasi (liite 14). Hanke myös tuottaa ammattilehtiartikkeleita. Aikavälillä julkaistiin kolme artikkelia (liitteet 15-17): Anne Nissinen & Sari Himanen Houkutuskasvit kaalikoin torjuntaan. Puutarha & Kauppa, 7/

5 Hakala Kaija ja Savikko Riitta. Maatalous voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Yliö Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä Seuri Pentti. Miten kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää? Yliö Maaseudun Tulevaisuus - lehdessä Lehtien toimittajia on osallistunut hankkeen työpajoihin ja he ovat kirjoittaneet seuraavat artikkelit (liitteet 18-22): Seoskasvustolla rehusadot suuremmiksi (Maaseudun Tulevaisuus ) Valkuaiskasveille tavoitteena lisähehtaaria (Maatilan Pellervo ) Valkuaiskasvit tuotteiksi omalla tilalla (Maatilan Pellervo ) Ilmastonmuutos suosii kasvitauteja ja tuholaisia: Viljatilan tärkein työ on suunnittelu (Maatilan Pellervo ) Professori pitää peittausainetta syynä rypsisadon laskuun (Maaseudun Tulevaisuus ) Kaksi esitettä valmistui Farmari-maatalousnäyttelyyn (liitteet 23 ja 24) Hakala Kaija. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia peltoviljelyyn Suomessa. Raiskio Sakari. Maatilaverkosto. Maatilaverkoston toiminnan esite. Hankkeessa aloitettiin selvitys Neuvo2020-neuvojien ilmastotietotarpeista. Kyselyä lähetettiin neuvojille Mavin sähköpostilistan kautta keväällä ja myös ProAgrialta saatiin kyselyn levitysapua. Kyselyn vastausaika päättyi 8.5. ja siihen saatiin reilut 30 vastausta. Kyselyn raporttia tekee MMM Harri Hakala. Kysely liitteessä 25. Maatilan hiilijalanjälkilaskuri on työn alla ja tavoiteaikataulu valmistumiselle kevät Saimme sitä tekemään Tuomas Mattilan ja Luonnonkoneisto-osuuskunnan aikataulu Hankkeen suunniteltu ja toteuman mukaan uudelleen arvioitu aikataulusuunnitelma Toimenpide IV I II III IV I II III IV I II III IV projektikoordinaattorin rekrytointi x x verkkoviestintä x x x x x x x x x x x x x aloitustapahtuma x teemaryhmien kokoaminen x x x x x x x x pilottitilaverkoston kokoaminen x x x x x x x x x työpajat, pellonpiennarpäivät, x x x x x x x x x x x x x kohdevierailut, infopisteet, tapahtumat (esim. OKRA, Farmari) kokeilut pilottitilojen pelloilla tai Karilan koepelloilla x x x x x x selvitys Neuvo2020-neuvojien ilmastotietotarpeista xx x x x x x x selvitys maatilojen ilmastoratkaisujen x x x x viemisestä käytäntöön ammattilehtiartikkelien, x x x x x x x x x x x x paikallislehtiartikkelien ja esitemateriaalien tuottaminen maatilan ilmastokestävyyden x x x x x x x x nettitestin tuottaminen väli-itsearviointi x x x hankkeen tuottamien aineistojen työstäminen selvitykseksi, x x x x x x x x 5

6 verkkoartikkeliksi ja/tai ammattilehtiartikkeliksi loppuseminaari x x loppuarviointi x x x x loppuraportti x x hankkeen loppuunsaattaminen x x resurssit ja toteutuksen organisaatio Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hankkeen ydintyöryhmän hakemusvaiheessa muodostivat Luken tutkijat Riitta Savikko, Sari Himanen, Karoliina Rimhanen ja Hanna Mäkinen. Työryhmä on avannut tietä maaseudun ilmastoasioista tiedottamiselle aiemmassa valtakunnallisessa Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -tiedonvälityshankkeessa, jossa aktivoitiin maaseudun toimijoita ilmastonmuutokseen varautumiseen ajantasaista tutkimustietoa käytännönläheisesti ja laaja-alaisesti välittämällä. Hankkeen palkatussa henkilöstössä on tapahtunut muutoksia hankesuunnitelmaan verrattuna. Karoliina Rimhanen on vanhempainvapaalla. Hanna Mäkinen jäi virkavapaalle VILMAhankkeessa ovat hankesuunnitelman ydintyöryhmästä työskennelleet Riitta Savikko ja Sari Himanen. Lisäksi hankkeessa on työskennellyt muita Luken tutkijoita ja teknisiä asiantuntijoita. Hankkeeseen saatiin kesäksi 2017 palkattua toukokuun puolivälistä alkaen tutkimusinsinööriksi Jatta Paajanen ja tutkijaksi Elina Nurmi. Tutkija Sakari Raiskio palasi virkavapaalta Lukeen kesäkuun alussa 2017 ja hänen työpanostaan saatiin mukaan VILMA-hankkeeseen. Alla hanketyön kuvaus : tutkija, HM (ympäristöpolitiikka), DI, MMK Riitta Savikko: hankkeen yleinen koordinointi, työpajojen järjestäminen ja fasilitointi, muiden tapahtumien käytännön järjestelyjen hoitaminen, Farmari-osaston toteutus, materiaalien tuotannon koordinointi, viestintä, vuorovaikutus muihin hankkeisiin, hankehallinnon ja rekrytointien hoitaminen, tutkimusinsinöörin ja tutkijoiden perehdyttäminen hankkeeseen erikoistutkija, FT (ympäristötiede), MMK Sari Himanen: työpajojen ja muiden tapahtumien suunnittelu ja toteutus, ammattilehtiartikkelien kirjoittaminen, peltokokeiluiden suunnittelu, ohjeistus ja toteutus. -tutkija, MMM, agrologi (AMK) Elina Nurmi: peltokokeiluiden käytännön toteutus, tapahtumajärjestelyjä ja -osallistumista, verkkotekstien ja raporttitekstien tuottamista, viestintää -tutkimusinsinööri, maat. ja metsät. yo., agrologi (AMK) Jatta Paajanen: peltokokeiluiden käytännön toteutus, tapahtumajärjestelyjä ja -osallistumista, verkkotekstien ja raporttitekstien tuottamista, viestintää -tutkija, agrologi (ylempi AMK) Sakari Raiskio: tapahtumajärjestelyjä ja -osallistumista, verkkotekstien tuottamista, viestintää, pilottitilaverkoston suunnittelua ja tilaverkoston kokoamisen aloittaminen Hankkeeseen ovat tehneet töitä myös muut Luonnonvarakeskuksen tutkijat, toimien mm. työpajan alustajina, ammattilehtiartikkelien kirjoittajina ja peltokokeiluiden tietolähteenä. Lisäksi on hyödynnetty Luonnonvarakeskuksen viestinnän työpanosta työpajajärjestelyissä. Hankkeelle ovat tehneet töitä myös tutkimusmestarit, avustaen tapahtumajärjestelyissä sekä toteuttaen hankkeen peltokokeiluita (kylvötöitä, havainnointitöitä, edellisen vuoden satodatan käsittelytöitä) ja osallistuen hankkeen Farmariosaston esittelykasvien kasvattamiseen. 6

7 Hankkeen taloushallintoa on hoitanut taloussihteeri Riitta Halonen. Hänellä on pitkä kokemus ELYkeskusten rahoittamien hankkeiden taloushallinnosta ja maksatusten tekemisestä kustannukset ja rahoitus Hankkeen kustannukset aikavälillä on kuvattu alla olevassa taulukossa raportointi ja seuranta Ohjausryhmän kolmas kokous järjestettiin Kokouksessa raportoitiin hankkeen toiminnasta aikavälillä marraskuu toukokuu 2017 ja esiteltiin hankkeen suunnitelmia tulevasta toiminnasta. Ohjausryhmä keskusteli ja evästi tulevasta toiminnasta. Lisäksi käsiteltiin hankkeen taloustilannetta ja työntekijätilannetta. Ohjausryhmän kokouksen pöytäkirja liitteessä toteutusoletukset ja riskit Hankesuunnitelmassa tunnistettiin seuraavat riskit: Hankkeen toteuttamiseen liittyvät riskit koskevat osallistujien saamista hankkeen teemaryhmiin, työpajoihin ja pilottitilojen verkostoon. Tiedonvälityshankkeen riskeihin kuuluu se, miten hankkeen viestiä saa läpi infotulvassa. Hankkeen yhtenä riskinä on viljelijöiden voimavarojen riittävyys ilmastokysymysten pohtimiseen akuuttien stressitekijöiden ja kannattavuuskysymysten ollessa niskassa. Kilpailutilanteet, eli se, että edelläkävijätilat haluavat säilyttää kilpailuetunsa ja kannattavuutensa eivätkä välttämättä halua kertoa kaikkia toimintatapojaan muille viljelijöille lähes ilmaiseksi. Riskinä on keskustelun kärjistyminen työpajoissa. Yhtenä hankkeen riskinä on se, jos maatalouden, metsätalouden ja maaseudun ilmastotoimien eteneminen lasketaan yhteiskunnassa liiaksi vain tiedonvälityksen harteille ja ajatellaan ilmastotoimien etenevän, kunhan vain aiheesta saadaan lisää tietoa. Tiedonvälityksessä yhtenä riskinä on heikosta popularisoinnista johtuva yksityiskohtien korostuminen ja kokonaisuuden unohtuminen. Hankkeen toteuttamiseen liittyviä riskejä voivat aiheuttaa hankkeen suunnitelleiden henkilöiden käytettävissä olon muutokset (sairaudet, työpaikan vaihdot yms.). VILMA-hankkeessa tätä riskiä vähentää se, että hankkeen ydintyöryhmässä mukana on monta ihmistä, jotka tarvittaessa voivat 7

8 paikata toisiaan ja joilla kaikilla on aiempaa kokemusta maaseudulle suunnatusta ilmastoviestinnästä ILMASE-hankkeen myötä. Hankkeen toteuttamiseen liittyviä riskejä voi aiheuttaa Luonnonvarakeskuksen taloustilanne (lomautukset tai irtisanomiset tai rekrytointihankaluudet). Ajanjaksolla näistä riskeistä on kohdattu kaksi. Ensimmäinen niistä on viljelijäosallistujien saaminen työpajoihin: vaikka työpajoihin on saatu mukavasti osallistujia, niin päätoimisia viljelijöitä osallistujalistan perusteella on hieman vaikeampi saada mukaan. Toisaalta osallistujissa on kyllä päätoimisten viljelijöiden lisäksi monia sivutoimisia viljelijöitä ja lisäksi myös neuvojien, tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden kautta ajatukset voivat kulkea käytännön toimintaankin. Hankkeessa on myös tapahtunut henkilöiden käytettävissä olon muutoksia ja Luonnonvarakeskuksen aiempien irtisanomisten vuoksi uusien ihmisten rekrytointiprosessi on tavallista vaikeampaa, vaikka heidän palkkaamisekseen olisi hankerahoitus, ja niinpä hankkeessa on ollut välillä töitä paljon enemmän kuin tekijöitä. Samaan aikaan esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen viestinnän resurssit ovat pienentyneet ja heidän mahdollisuutensa hankkeiden viestinnän tukemiseen ovat pienentyneet. Uusia riskejä on tuonut Luonnonvarakeskuksen toimipaikkauudistus luodessaan epävarmuutta niin infran kuin ihmisten käytettävissäolosta muutaman kuukauden ajanjakson päästä. Lisäksi peltokokeiluihin menevää työmäärää on etukäteen myös vaikea arvioida, siihen vaikuttaa moni seikka ja niihin liittyvien monen eri toimijan intressien yhteensovittaminen on vaikeaa Yhteistyökumppanit Hankkeen yhteistyökumppaneina hankesuunnitelmassa ovat Vaasan yliopiston Levón-instituutti, ProAgria Keskusten liitto, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, Sitra, MMM, YM ja MTK. Näihin yhteistyökumppaneihin on valmiiksi olemassa yhteistyöhenkilösuhteet ja tahot ovat mukana ohjausryhmässä. VILMA-hanke tekee yhteistyötä monien hankkeiden kanssa mm. järjestämällä työpajoja ja muita tapahtumia yhdessä, pyytämällä heiltä alustuksia, osallistumalla muiden hankkeiden tapahtumiin ja tekemällä nettisivujuttuja. VILMAn viestintäkanavissa on levitetty tietoa sekä yhteistyökumppanihankkeiden että muiden toimijoiden tapahtumista ja materiaaleista Tulokset ja vaikutukset Hankkeen todennettavat tulokset liittyvät näkyvyyteen (nettisivujen kävijämäärään, mediajuttuihin ja uutiskirjeen saajamäärään), tapahtumien osallistujamäärään ja tapahtumien osallistujien antamaan palautteeseen. Farmari-maatalousnäyttelyssä VILMA-hankkeen tietovisaan saatiin 390 osallistujaa ja infopisteellä käytiin monia antoisia keskusteluja. Kasvintuhoojat, pölyttäjät ja maaperäeliöt mihin haittoihin ja hyötyihin varautua maataloudessa lähitulevaisuudessa? työpajassa Liedossa oli paikanpäällä 35 osallistujaa ja 28 webinaariosallistujaksi ilmoittautunutta. Työpajasta saatu palaute on ollut pääosin hyvin positiivista. Työpajan alustuksista ja yhteisistä keskusteluista on pidetty. Etäosallistumismahdollisuutta on kiitelty, se mahdollistaa osallistumisen mistä päin Suomea tahansa. Osa palautteen antajista toivoo vielä enemmän aikaa 8

9 keskusteluille ja tutkijoilta vielä rautalankamallisempia alustuksia aiheistaan. Kooste työpajapalautteesta liitteessä 27. Hanke on saanut maaseudun ilmastoviisaille ratkaisuille näkyvyyttä mediassa. Ammattilehtiartikkeleita julkaistiin raportointiajanjaksona kolme. Työpajoista on saatu lehtiin toimittajien kirjoittamia juttuja raportointiajanjaksolla viisi kappaletta. Maaseudun Tulevaisuus kertoo valokuvakisan ja siihen liittyvien lehtijuttujen avulla maaseudun ilmastotyöstä. Luonnonvarakeskus uutisoi omasta Farmari-osastostaan ja siellä esillä olevista aiheista, VILMA-hanke on uutisessa mukana. VILMA-hanke jatkaa ILMASE-hankkeessa luotujen verkkosivujen ylläpitoa. Hankkeen alussa sivuston domain oli ohjausryhmän maaliskuun 2016 kokouksen jälkeen käyttöön otettiin rinnakkaisdomain Sivustolla on aikavälillä vieraillut eri käyttäjää ja ollut istuntoa. Käyttäjämäärät on laskettu Google Analytics-ohjelmalla. Tarkempi kävijämääräkehitys liitteessä 28. Tavoitteena on hankkeen aikana tavoittaa verkkoviestinnällä eri kävijää, joten sen tavoitteen suhteen ollaan hyvässä vauhdissa Esitykset jatkotoimenpiteiksi Esitetään, että jatketaan hankkeen toteuttamista hankesuunnitelman pohjalta, ohjausryhmän suuntaviivoja ja työpajaosallistujien ja yhteistyökumppanien toiveita huomioiden Allekirjoittajat ja päiväys Mikkelissä Riitta Savikko, VILMA-hankkeen projektipäällikkö 9