Raportti Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen toteuttamisesta

Transkriptio

1 Raportti Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen toteuttamisesta Aikaväli Toteuttajan nimi Luonnonvarakeskus 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle, VILMA, Hankenumero Yhteenveto hankkeesta Hankkeessa toteutetaan maaseudun ilmastotyöstä ja sen mahdollisuuksista kertovaa tiedonvälitystä. Hanke tiedottaa käytännönläheisesti ja monipuolisesti ilmastotoimista, jotka auttavat maatiloja varautumaan ilmastonmuutokseen ja edistävät sopeutumiskyvyn tietotaitoa suomalaisilla maatiloilla. Hankkeessa tavoitteena on tuoda havainnollisesti ja kiinnostavasti esiin, luoda, jalostaa ja jalkauttaa maaseudulle sopivia ilmastoviisaita ratkaisuja yhdessä maaseudun toimijoiden kanssa, yhteistoiminnallista oppimista hyödyntäen. Tutkimustietoa ja kokemusperäistä tietoa peilataan toisiinsa ja maaseudun toimijoiden (viljelijöiden, muiden maaseutuyrittäjien, asukkaiden ja maaseudun kehittäjien) tietämystä ja käsityksiä välitetään hallinnolle sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Aikavälillä hanke on esitellyt ilmastoviisaita ratkaisuja OKRAmaatalousnäyttelyssä sekä ollut mukana neljässä pellonpiennarpäivässä. Hanke on järjestänyt kaksi työpajaa ja esitellyt maaseudun ilmastoratkaisuja muiden tahojen järjestämissä tapahtumissa. Hanke on toteuttanut kesän 2016 peltokokeilut Mikkelissä, peltokokeiluiden osana olleita palkokasvien havaintoruutuja käytettiin myös koululaisryhmien vierailukohteena. Hanke on toteuttanut monikanavaista viestintää hyödyntäen verkkosivustoa ilmastoviisas.fi, facebook-sivua Luonnonvarakeskuksen viestintäkanavia ja lehtijuttuja sekä hankkeen sähköpostilistaa. 4. Raportti 4.1. Hankkeen tavoitteet ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kolme strategista painopistettä vuosille ovat 1) biotalouden edistäminen ml. maatalouden harjoittaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla, uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä edistäen; 2) maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen ja työllisyyden parantaminen kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista; sekä 3) maaseudun elinvoima ja elämänlaadun lisääminen vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman prioriteetteihin kuuluu luonnonvarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen ja 1

2 ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektoreilla. VILMAhanke pyrkii edistämään näitä kolmea strategista painopistettä. VILMA-hankkeessa ilmastoviisaista ratkaisuista tietoa välittämällä pyritään edistämään maaseutuohjelman prioriteettia luonnonvarojen tehokkaasta käytöstä ja vähähiilisestä taloudesta. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman läpileikkaavia teemoja ovat innovaatiot, ilmastonmuutos, ympäristö, kestävä kehitys, alueen tasapainoinen kehitys, nuorten ja naisten huomioon ottaminen sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus. VILMA-hankkeessa edistetään tiedonvälityksen keinoin ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen hillintäkeinoja. Hankkeen tiedonvälitys maaseudun ilmastoviisaista ratkaisuista linkittyy myös muihin läpileikkaaviin teemoihin. Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 kannustaa tutkimustiedon parempaan ja avoimempaan hyödyntämiseen, tiedon yhteistuotantoon kansalaisten kanssa sekä käytännönkokeilujen tekemiseen ja esimerkkien luomiseen. VILMA-hanke pyrkii sopeutumistiedon yhteistuotantoon työpajoissa ja kokeilujen tukemiseen pilottitilaverkostossa hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoite on edistää maaseudun tarpeista lähtevää ilmastotyötä, sekä ilmastonmuutoksen hillintää että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Hanke tiedottaa käytännönläheisesti ja monipuolisesti ilmastotoimista, jotka auttavat maatiloja varautumaan ilmastonmuutokseen ja edistävät sopeutumiskyvyn tietotaitoa suomalaisilla maatiloilla. Hankkeessa tavoitteena on tuoda havainnollisesti ja kiinnostavasti esiin, luoda, jalostaa ja jalkauttaa maaseudulle sopivia ilmastoviisaita ratkaisuja yhdessä maaseudun toimijoiden kanssa, yhteistoiminnallista oppimista hyödyntäen. Tutkimustietoa ja kokemusperäistä tietoa peilataan toisiinsa ja maaseudun toimijoiden (viljelijöiden, muiden maaseutuyrittäjien, asukkaiden ja maaseudun kehittäjien) tietämystä ja käsityksiä välitetään hallinnolle sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hanke jalostaa ja välittää tietoa sekä vahvistaa tietopohjaa ja toimintahalua maaseudun ja maatalouden ilmastoviisaiden ratkaisujen edistämiseksi. Hanke tukee sekä maatalouden ilmastoviisaiden ratkaisujen kehittämistä että myös laajemmin maaseutua elinympäristönä, sen elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän kestävyyttä. Hankkeen tuloksena: -maanviljelijöiden, neuvojien, tutkijoiden, opiskelijoiden ja hallinnon toimintaedellytykset maaseudun ilmastoviisaiden ratkaisujen edistämiseen paranevat -muodostuu valtakunnallinen pilottitilojen verkosto -esitellään, luodaan ja jalkautetaan maatilojen ilmastotoimia. Hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi VILMA-hankkeen ytimessä ovat kaikille kiinnostuneille avoimet tapahtumat (työpaja-roadshow etäseurantamahdollisuuksin) ja käytännönläheinen lähestymistapa maatilojen ilmastoratkaisujen esiintuontiin. Hankkeen toiminta koostuu viidestä ilmastoviisaita ratkaisuja edistävästä työpaketista: 1) maatalouden ja metsätalouden ilmastoratkaisuja käsittelevät teemaryhmät, työpajat ja webinaarit 2) ilmastoviisaita ratkaisuja edistävien pilottimaatilojen verkosto 2

3 3) valtakunnallinen viestintä verkossa, ammattilehdissä, esitteiden avulla, tapahtumissa sekä alkutapahtumassa ja loppuseminaarissa 4) selvitykset Neuvo2020-neuvojien ilmastotietotarpeista ja maatilojen ilmastoratkaisujen viemisestä käytäntöön 5) maatilan ilmastokestävyyden nettitestin kehittäminen ilmastotoimien konkretisointiin ja kokoamiseen erityisesti neuvojien ja maatilojen käyttöön Toteutus toimenpiteet VILMA-hanke oli mukana OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä Luonnonvarakeskuksen osastolla. Hankkeen pisteellä esiteltiin palkokasveja (YK:n palkokasvien vuoden teeman mukaan) ja jaossa oli painotuoreita tietokortteja. OKRAssa esillä ollut posteri liitteessä 1. Pisteellä sai myös osallistua tietovisaan (liite 2) ja osallistuneiden kesken arvottiin päivittäin palkintoja. Ilmastoviisas.fi-sivustolla OKRAsta julkaistu raportti liitteessä 3. Hankkeessa on kasvukaudella 2016 tehty peltokokeiluja havainnollistamaan maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Peltokokeilut toteutettiin Mikkelissä Karilan tutkimuspelloilla, jotka ovat samalla viljelijän vuokrapeltoja. Kokeiluja oli kolme erilaista: palkokasvilajeja esittelevät havaintoruudut tai näyteikkunat, ohran lajikeseosten kokeilu ja lajiseos, jossa viljeltiin ohraa ja härkäpapua. Kokeiluista on viestitty hankkeen nettisivulla ( (liite 4) ja facebookissa ja kerätty monipuolisesti valokuvamateriaalia ja dataa. Peltokokeiluja on hyödynnetty viljelijöiden pellonpiennarpäivissä ja koululaisryhmien pellonpiennarpäivissä. Mikkelissä järjestettiin monen hankkeen yhteistyönä (pääjärjestäjänä Ravinnepiika-hanke) pellonpiennarpäivät ja Karilan tutkimuspelloilla. Niissä olivat esillä myös VILMA-hankkeen kolme kokeilua. Kesäkuun päivässä Riitta Savikko esitteli palkokasveja ämpäreissä kasvihuoneessa ja ohra+härkäpapuseosta. Elokuun päivässä Sari Himanen kertoi seosviljelystä ohra-härkäpapuruuduilla ja ohran lajikeseosruuduilla ja Riitta Savikko esitteli VILMA-hanketta. Lisäksi Luken tutkija Pentti Seuri piti palkokasvien havaintoruuduilla esittelyalustuksen kustakin 11 kasvilajista ja viljelijät kysyivät ja keskustelivat myös eri kasvien viljelykokemuksista peltohavaintopäivän esite liitteessä 5, ohjelma liitteessä 6, lehtimainos liitteessä 7 ja puffijuttu liitteessä 8. VILMAn peltokokeiluiden esittelytaulut liitteissä Tapahtumasta ilmastoviisas.fi-sivustolle tehty raportti liitteessä 12. Peltohavaintopäivään osallistui 65 henkilöä, heistä suurin osa oli viljelijöitä ja muut lähinnä ProAgrian neuvojia ja Luken henkilöstöä (osallistujalista liitteessä 13). Palkokasvien havaintoruutuja käytettiin myös koululaisryhmien vierailukohteena. Koululaisryhmien pellonpiennarpäivissä 200 mikkeliläistä alakoululaista kävi tutustumassa eri viljalajeihin, erilaisiin palkokasvilajeihin ja kasvien erilaisiin lehtiin, kukintoihin ja juuristoihin tutkimustehtävien avulla. Luken tutkija Tiina Tontti huolehti koululaisryhmien vierailuista ja niiden sisällöstä (mainos liitteessä 14 ja osallistujalistat liitteessä 15). Syksyllä 2016 järjestettiin kaksi työpajaa Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa ja Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta työpaja Hämeenlinnassa yhdessä Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen 3

4 (Valkuaisfoorumi) hankkeen kanssa. Hämeenlinnan työpajassa kerrottiin ja keskusteltiin monipuolisesti palkokasvien viljelystä ja käytöstä. Joensuun työpajassa käsiteltiin useita teemoja: nurmirehun tuotantoa, uusiutuvaa energiaa, metsien uusia tuotteita, maatalouspolitiikkaa ja Palopuron agroekologisen symbioosin esimerkkiä ravinne- ja energiaomavaraisemmasta tuotantomallista ja yhteistyöstä. Työpajojen ohjelmat ja osallistujalistat liitteissä Työpajoja on mainostettu mm. VILMA-hankkeen uutiskirjesähköpostilistalla (liitteet 20 ja 21) ja facebookissa, maaseutu.fi-sivustolla (liitteet 22 ja 23), energiatehokkuuden valtakunnallisen koordinaatiohankkeen facebookissa, Luonnonvarakeskuksen uutiskirjesähköpostilistalla (liite 24) sekä ilmoituksilla Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä ja Joensuun työpajan osalta maakuntalehdessä (liitteet 25, 26 ja 27). Työpajojen kalvot ovat saatavilla ilmastoviisas.fi sivustolla. Joensuun työpaja videoitiin ja videot tulivat myöhemmin nettisivuille, Hämeenlinnan työpaja lähetettiin suorana webinaarina. Hankkeessa on osallistuttu muiden tahojen järjestämiin tapahtumiin. Osassa tapahtumista on ollut alustus, osassa hankkeen infopiste, osassa on käyty tekemässä nettisivujuttua, oppimassa sisältöasiaa, verkostoitumassa, nostamassa keskustelussa maaseudun ilmastotyön näkökulmia esiin ja etsimässä alustajia hankkeen omiin tuleviin tapahtumiin. Osallistuttuja tapahtumia on listattu alle: -OSMO-hankkeen pellonpiennarpäivä Aurassa (infopiste, tapahtumamainos liitteessä 28 ja nettisivuraportti liitteessä 29) -Lasten Maaseutuparlamentti Vanhalan koululla Mikkelissä (lehtijuttu liitteessä 30) -Valkuaisfoorumi hankkeen pellonpiennarpäivä Mustialassa (infopiste) -Marjamaat-hankkeen pellonpiennarinfo Ihmisen parhaaksi - 10 syytä valita luomu seminaari KoneAgrian luomuseminaari (Sari Himasen alustus) (ohjelma liitteessä 31) -Winland Start työpaja Kohti parempia satoja seminaari Iisalmi (tietokortteja jaossa) Luomupäivät Turku (Sari Himasen esitys seosviljelystä ja tietokortteja jaossa, ohjelma liitteessä 32) Bilke-hankkeen työpaja Maatalouden ilmastokestävyys ja vesiensuojelu tulevaisuudessa Tuorla Climate cafe hankkeen työpaja (Riitta Savikko mukana hankkeen työpajatyöskentelyryhmässä, tämä toinen kokoontuminen) Hankkeen perustyötä on monikanavainen viestintä. Hanke on julkaissut ilmastouutisia ja tapahtumatiedotusta sivullaan Hankkeen verkkosivustolla oli 11/ /2016 käynyt eri käyttäjää. Hanke myös tuottaa ammattilehtiartikkeleita. Näistä ensimmäisenä ulos tuli Luomulehdessä 5/2016 julkaistu Sari Himasen, Meri Saarnian ja Riitta Savikon kirjoittama juttu Seosviljely hyödyttää viljelijää (liite 33). Hankkeen facebook-sivulla oli yhteensä 100 tykkääjää. 4

5 4.2.2 aikataulu Hankkeen suunniteltu ja toteuman mukaan uudelleen arvioitu aikataulusuunnitelma Toimenpide IV I II III IV I II III IV I II III IV projektikoordinaattorin rekrytointi x x verkkoviestintä x x x x x x x x x x x x x aloitustapahtuma x teemaryhmien kokoaminen x x x x x x x x pilottitilaverkoston kokoaminen x x x x x x x x työpajat, pellonpiennarpäivät, x x x x x x x x x x x x x kohdevierailut, infopisteet, tapahtumat (esim. OKRA, Farmari) kokeilut pilottitilojen pelloilla tai Karilan koepelloilla x x x x x x selvitys Neuvo2020-neuvojien ilmastotietotarpeista xx x x x x selvitys maatilojen ilmastoratkaisujen x x x x viemisestä käytäntöön ammattilehtiartikkelien, x x x x x x x x x x x x paikallislehtiartikkelien ja esitemateriaalien tuottaminen maatilan ilmastokestävyyden x x x x x x x nettitestin tuottaminen väli-itsearviointi x x hankkeen tuottamien aineistojen x x työstäminen selvitykseksi, verkkoartikkeliksi ja/tai ammattilehtiartikkeliksi loppuseminaari x x loppuarviointi x x x x loppuraportti x x hankkeen loppuunsaattaminen x x resurssit ja toteutuksen organisaatio Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hankkeen ydintyöryhmän hakemusvaiheessa muodostivat Luken tutkijat Riitta Savikko, Sari Himanen, Karoliina Rimhanen ja Hanna Mäkinen. Työryhmä on avannut tietä maaseudun ilmastoasioista tiedottamiselle aiemmassa valtakunnallisessa Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -tiedonvälityshankkeessa, jossa aktivoitiin maaseudun toimijoita ilmastonmuutokseen varautumiseen ajantasaista tutkimustietoa käytännönläheisesti ja laaja-alaisesti välittämällä. Hankkeen palkatussa henkilöstössä on tapahtunut muutoksia hankesuunnitelmaan verrattuna. Karoliina Rimhanen on vanhempainvapaalla. Hanna Mäkinen jäi virkavapaalle VILMAhankkeessa ovat hankesuunnitelman ydintyöryhmästä työskennelleet Riitta Savikko ja Sari Himanen. Lisäksi hankkeessa on työskennellyt muita Luken tutkijoita ja teknisiä asiantuntijoita. Määräaikaisina työntekijöinä hankkeeseen on palkattu ajalle harjoittelija Meri Saarnia ja ajalle tutkimusassistentti Heli Lehtinen. Alla hanketyön kuvaus : 5

6 tutkija, HM (ympäristöpolitiikka), DI, MMK Riitta Savikko: hankkeen yleinen koordinointi, työpajojen järjestäminen ja fasilitointi, muiden tapahtumien käytännön järjestelyjen hoitaminen, OKRA-osaston suunnittelu ja toteutus, materiaalien tuotannon koordinointi, viestintä, vuorovaikutus muihin hankkeisiin, hankkeen peltokokeiluiden käytännön toteutuksesta vastaaminen, hankehallinnon ja rekrytointien hoitaminen, harjoittelijan ja tutkimusassistentin työn ohjaaminen. vanhempi tutkija, FT (ympäristötiede), MMK Sari Himanen: työpajojen ja muiden tapahtumien suunnittelu ja toteutus, alustusten pitäminen tapahtumissa, yleistajuisten lehti- ja verkkoartikkelien kirjoittaminen, peltokokeiluiden ideointi, ohjeistus ja toteutus. -tutkija, MMM, agronomi Hanna Mäkinen: OKRA-osaston suunnittelu ja toteutus, peltokokeiluiden ideointi, taustatietojen etsintä. -harjoittelija, MMM, Meri Saarnia: peltokokeiluiden käytännön toteutus, OKRA-osaston suunnittelu ja toteutus, työpajojen ja muiden tapahtumien suunnittelu ja järjestelyissä avustaminen, sekä viestintä -tutkimusassistentti, hortonomi Heli Lehtinen: peltokokeiluiden käytännön toteutus, työpajojen ja muiden tapahtumien suunnittelu ja järjestelyissä avustaminen, sekä viestintä Hankkeeseen ovat tehneet töitä myös muut Luonnonvarakeskuksen tutkijat, toimien mm. työpajojen alustajina, Mikkelin pellonpiennarpäivän alustajana ja peltokokeiluiden tietolähteenä. Tutkija Tiina Tontti on valmistellut ja toteuttanut peltokokeiluille koululaisryhmien vierailut tehtävärasteineen. Lisäksi on hyödynnetty Luonnonvarakeskuksen viestinnän työpanosta työpajavideoinnissa ja pellonpiennartapahtuman videoinnissa. Hankkeelle ovat tehneet töitä myös tutkimusmestarit, avustaen tapahtumajärjestelyissä sekä toteuttaen hankkeen peltokokeiluita (havainnointitöitä, sadonkäsittelytöitä) ja osallistuen hankkeen OKRA-osaston esittelykasvien kasvattamiseen. Hankkeen taloushallintoa on hoitanut taloussihteeri Riitta Halonen. Hänellä on pitkä kokemus ELYkeskusten rahoittamien hankkeiden taloushallinnosta ja maksatusten tekemisestä kustannukset ja rahoitus Hankkeen kustannukset aikavälillä on kuvattu alla olevassa taulukossa. ILMASTOVIISAITA RATKAISUJA Hankkeen hyväksytty Kustannukset Kustannukset Kustannukset MAASEUDULLA (VILMA) kustannusarvio yhteensä Käytettävissä 1) Palkat , , , , ,62 2) Palkkiot 26500,00 0, , , ,37 3) Vuokrat 7000,00 443,55 161,11 604, ,34 4) Ostopalvelut 34300, ,78 798, , ,21 5) Muut välittömät kulut (sis. ulkopuolisten matkat) 53699, , , , ,81 6) Laskennalliset yleiskulut/ Flat rate 24% 82935, , , , ,51 7) Alv-kustannukset 0, , , , ,55 Kustannukset yhteensä , , , , ,31 6

7 4.2.5 raportointi ja seuranta Ohjausryhmän toinen kokous järjestettiin Kokouksessa raportoitiin hankkeen toiminnasta aikavälillä maaliskuu-lokakuu 2016 ja esiteltiin hankkeen suunnitelmia tulevasta toiminnasta. Ohjausryhmä keskusteli ja evästi tulevasta toiminnasta. Lisäksi käsiteltiin hankkeen taloustilannetta ja työntekijätilannetta. Ohjausryhmän kokouksen pöytäkirja liitteessä toteutusoletukset ja riskit Hankesuunnitelmassa tunnistettiin seuraavat riskit: Hankkeen toteuttamiseen liittyvät riskit koskevat osallistujien saamista hankkeen teemaryhmiin, työpajoihin ja pilottitilojen verkostoon. Tiedonvälityshankkeen riskeihin kuuluu se, miten hankkeen viestiä saa läpi infotulvassa. Hankkeen yhtenä riskinä on viljelijöiden voimavarojen riittävyys ilmastokysymysten pohtimiseen akuuttien stressitekijöiden ja kannattavuuskysymysten ollessa niskassa. Kilpailutilanteet, eli se, että edelläkävijätilat haluavat säilyttää kilpailuetunsa ja kannattavuutensa eivätkä välttämättä halua kertoa kaikkia toimintatapojaan muille viljelijöille lähes ilmaiseksi. Riskinä on keskustelun kärjistyminen työpajoissa. Yhtenä hankkeen riskinä on se, jos maatalouden, metsätalouden ja maaseudun ilmastotoimien eteneminen lasketaan yhteiskunnassa liiaksi vain tiedonvälityksen harteille ja ajatellaan ilmastotoimien etenevän, kunhan vain aiheesta saadaan lisää tietoa. Tiedonvälityksessä yhtenä riskinä on heikosta popularisoinnista johtuva yksityiskohtien korostuminen ja kokonaisuuden unohtuminen. Hankkeen toteuttamiseen liittyviä riskejä voivat aiheuttaa hankkeen suunnitelleiden henkilöiden käytettävissä olon muutokset (sairaudet, työpaikan vaihdot yms.). VILMA-hankkeessa tätä riskiä vähentää se, että hankkeen ydintyöryhmässä mukana on monta ihmistä, jotka tarvittaessa voivat paikata toisiaan ja joilla kaikilla on aiempaa kokemusta maaseudulle suunnatusta ilmastoviestinnästä ILMASE-hankkeen myötä. Hankkeen toteuttamiseen liittyviä riskejä voi aiheuttaa Luonnonvarakeskuksen taloustilanne (lomautukset tai irtisanomiset tai rekrytointihankaluudet). Ajanjaksolla näistä riskeistä on kohdattu kolme. Ensimmäinen niistä on viljelijäosallistujien saaminen työpajoihin: vaikka työpajoihin on saatu mukavasti osallistujia (Joensuu 25 henkilöä ja Hämeenlinna 36 henkilöä paikanpäällä ja 33 etäosallistujaa), niin päätoimisia viljelijöitä osallistujalistan perusteella on hieman vaikeampi saada mukaan (arvio osallistujalistan perusteella Joensuussa 3 ja Hämeenlinnassa paikanpäällä olleista 16). Toisaalta osallistujissa on kyllä päätoimisten viljelijöiden lisäksi monia sivutoimisia viljelijöitä ja lisäksi myös neuvojien, tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden kautta ajatukset voivat kulkea käytännön toimintaankin. Pellonpiennarpäivä-tyyppinen toiminta tuntuu houkuttuvan viljelijöitä helpoimmin peltohavaintopäivässä oli 65 osallistujaa ja osallistujalistasta arvioiden heistä 33 on päätoimisia viljelijöitä. Toisena riskinä on kohdattu oman viestin läpisaamisen haaste informaatiotulvassa: pellonpiennarpäivistä ei tapahtumien jälkeen tietääksemme ole saatu toimittajien kirjoittamia juttuja läpi mediassa. Hankkeessa on myös tapahtunut henkilöiden käytettävissä olon muutoksia ja Luonnonvarakeskuksen aiempien irtisanomisten vuoksi uusien ihmisten rekrytointiprosessi on 7

8 tavallista mutkikkaampi, vaikka heidän palkkaamisekseen olisi hankerahoitus, ja niinpä hankkeessa on ollut välillä töitä enemmän kuin tekijöitä. Tämä on kolmas kohdattu riski Yhteistyökumppanit Hankkeen yhteistyökumppaneina hankesuunnitelmassa ovat Vaasan yliopiston Levón-instituutti, ProAgria Keskusten liitto, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, Sitra, MMM, YM ja MTK. Näihin yhteistyökumppaneihin on valmiiksi olemassa yhteistyöhenkilösuhteet ja tahot ovat mukana ohjausryhmässä. VILMA-hanke tekee yhteistyötä monien hankkeiden kanssa. VILMA-hanke osallistui Työkaluja ja osaamista resurssitehokkaaseen maan hoitoon (OSMO) hankkeen pellonpiennarpäivään ja Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hankkeen pellonpiennarpäivään Työpajoissa on ollut alustuksia Palopuron agroekologinen symbioosi-hankkeesta ja Valkuaisfoorumi-hankkeesta. VILMA-hanke osallistui Bilke (Biotalouden keinoin kohti ilmastokestävyyttä)- ja ClimateCafe (Climate Change Adaptability of cropping and Farming systems for Europe) -hankkeiden työpajoihin joulukuussa. Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulle energiatehokkuuden valtakunnallisen koordinaatiohankkeen kanssa on tehty tiedotusyhteistyötä. VILMAn viestintäkanavissa on levitetty tietoa sekä yhteistyökumppanihankkeiden että muiden toimijoiden tapahtumista Tulokset ja vaikutukset Hankkeen todennettavat tulokset liittyvät näkyvyyteen (nettisivujen kävijämäärään, mediajuttuihin ja uutiskirjeen saajamäärään), tapahtumien osallistujamäärään ja tapahtumien osallistujien antamaan palautteeseen. OKRA-maatalousnäyttelyssä VILMA-hankkeen ja Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön hankkeen yhteiseen tietovisaan saatiin 212 osallistujaa. Peltohavaintopäivässä Mikkelin Karilassa oli 65 osallistujaa. Peltohavaintopäivän pääjärjestäjä Ravinnepiika-hanke, muut hankkeet osajärjestäjinä. Pellonpiennartapahtuma oli ennen tapahtumaa esillä paikallislehdessä (liite 8) Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpajassa Joensuussa oli 25 osallistujaa ja Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta työpajassa Hämeenlinnassa 36 osallistujaa paikanpäällä ja 33 ennakkoilmoittautunutta webinaariosallistujaa. Osallistujilta saadun palautteen mukaan he ovat olleet pääosin tyytyväisiä sisältöihin ja saaneet uutta tietoa, rohkaisua omille kokeiluilleen ja uusia ideoita. Osa palautteen antajista on pitänyt työpajoja käytännönläheisinä ja kokenut myös kysymyksiin ja keskusteluun varatun hyvin aikaa. Osa osallistujista on toivonut vieläkin käytännönläheisempiä ohjeita ja enemmän aikaa kysymyksille. Webinaarista, etäosallistumismahdollisuudesta, pajassa on saatu kiitosta. Kooste työpajojen palautteista liitteissä 35 ja 36. Palkokasvityöpajasta ilmestyi myöhemmin lehtijuttu Maaseudun Tulevaisuudessa, juttu liitteessä 37. UNEP julkaisi Marokon ilmastokokouksessa ClimateAction-lehden, jossa kerrotaan valtioiden ilmastotoimista. 8

9