2/2013. Nuoret ja päihteet. 30 vuotta Pyhässä Hengessä. Jari-Pekka Hietsilta: Suomalainen yhteiskunta on omilleen ankara. Irtomyyntihinta 7 euroa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2013. Nuoret ja päihteet. 30 vuotta Pyhässä Hengessä. Jari-Pekka Hietsilta: Suomalainen yhteiskunta on omilleen ankara. Irtomyyntihinta 7 euroa"

Transkriptio

1 2/2013 uusitoivo Nuoret ja päihteet 30 vuotta Pyhässä Hengessä Jari-Pekka Hietsilta: Suomalainen yhteiskunta on omilleen ankara Irtomyyntihinta 7 euroa

2 uusi toivo Numero 2/2013 Sisältö One Way Mission Päivi Strandén Päivi Strandén Johtajan palsta. 4 Syrjäytymisilmiö on tietoisen toiminnan tulosta. 8 Syrjäytymisestä sanottua. 9 Palkintoja nuorten hyvinvointia tukeville palveluille. 10 Laitapuolen kulkijat ja syrjäytyneet. 11 Toivon teko ja tuojat palkittiin. 12 Elämänkerran kirjoittaminen auttaa ymmärtämään omaa itseä. 14 One Way Missionilla on juhlavuosi. Pyhä Henki on kannatellut 30 vuotta. 16 Espoolaisnuoret ovat opiskelleet asumista. 18 Tutkimus vahvistaa monia käsityksiä nuorten päihteiden käytöstä. 21 Kaikille tilaa riittää. 22 Paras palaute on, kun jo menetetyksi luultu nuori ottaa uudelleen yhteyttä. 26 Maailma on Jumalan ruumis ja luonto ruumiin osa. 27 Matkahuomioita Malesiasta. Erkki Lajunen 28 Jumala lupaa. 29 Syysrastit 31 Kanikatras on uusiutunut. 32 Synkkien pilvien takaa loistavat JULKAISIJA Sininauha-konserni/Sininauhasäätiö. Tuetun asumisen, tuetun tekemisen, tuetun olemisen ammattilainen ISSN vuosikerta 4 numeroa vuodessa PERUSTETTU v nimellä Wangin Toivo PÄÄTOIMITTAJA Maarit Avellan VASTAAVA TOIMITTAJA Päivi Strandén TAITT0 Terttu Hauhia ETUKANNEN KUVA Päivi Strandén TOIMITUS JA TILAUKSET Sininauhasäätiö Krämertintie 2, Helsinki p TILAUSHINTA euroa PAINOPAIKKA KTMP, Vaasa Uusi toivo

3 Johtajan palsta Markkinoilla tarvitaan inhimillisyyttä ja ymmärrystä Asunnottomuusohjelman mukaisiin tuetun asumisen palveluihin on jalkautunut yhä vahvemmin markkinaehtoisuus. Tämä on ollut osin odotettava kehitys, koska poliittinen tahtotila tukee markkinaehtoisuuden laajentamista sosiaalipalveluissa. Harva kuitenkaan uskoi tähän vielä kymmenen vuotta sitten. Kaikkein oleellisinta pitäisi olla palvelujen kohteena olevien ihmisten oikeuksien ja aseman vahvistaminen. Tämä olisi syytä muistaa uudistuksissa ja myös tehokkuuden maksimoinnissa. Markkinaehtoisuutta on harjoitettava sellaisissa raameissa, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palvelujen ja tuen saanti ei vaarannu vaan paranee. Kuntien talouden tai tehokkuuden parantaminen ei voi olla yksisilmäisesti markkinaehtoisuuden perusteena. Kunnan velvollisuus on huolehtia, että kuntalaiset saavat heille kuuluvat palvelut. Tässä järjestöt haluavat olla tukena ja nostaa esiin nimenomaan niitä ihmisryhmiä, jotka uhkaavat jäädä erilaisissa rakenteellisissa uudistuksissa kaiken jalkoihin. On oikein hyvää ja tervetullutta, että me palveluiden tuottajat kuvaamme sopimuksissa ja tarjouksissamme yhä selkeämmin sen, mitä tarjoamme. Palveluiden sisältö, käytettävät resurssit, kustannusrakenne ja muut puitteet onkin syytä kertoa avoimesti. Samalla on kuitenkin vältettävä sitä, että kehitys johtaa suoritusvimmaisuuteen. Vaikuttavuutta voidaan mitata liian yksioikoisilla mittareilla. Erityisiä ongelmia on luvassa silloin, jos asiakkaan toipumisennuste on heikko ja samalla vaaditaan rahoituksen ehtona toipumista. Kuka haluaa silloin ottaa asiakkaikseen kaikkein heikoimmassa asemassa olevat päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät? Uhkana on, että ne, jotka tarvitsisivat eniten apua, jäävät helposti ilman apua. Sininauha-konsernissa lähdemme siitä, että me tulemme joka tapauksessa auttamaan jatkossakin niitä ihmisiä, joiden autta minen on erittäin haasteellista. Kaikilla ei ole motivaatiota lopettaa päihteiden käyttöä. Silti heillä on oikeus asuntoon, mikä on äärimmäisen tärkeä lähtökohta. Olemme tukemassa ihmisiä, jotka eivät ole useinkaan valmiita ottamaan apua vastaan. Moni suomalaisista ymmärtää työmme arvon. Toiset suhtautuvat epäilevästi siihen, että aktiivisesti päihteitä käyttäville mahdollistetaan asuminen tuetussa ympäristössä. Seurantatutkimukset puhuvat kuitenkin selkeää kieltään siitä, että pitkäaikaisasunnottomille asunto ja siihen annettava tuki lisäävät elämänhallintaa, vähentävät päihteiden käyttöä sekä vähentävät myös hoitopalve lujen tarvetta. Kunnan näkökulmasta kyse on merkittä vistä säästöistä. Ihmisten näkökulmasta kyse on mahdollisuudesta elämään. Osa tarttuu tähän mahdollisuuteen. Osa epäilee. Monilla on perusteena se, että luottamus yhteiskuntaamme on kadonnut. On myös tunnustettava se, että kaikki eivät halua tai pysty elämään ilman päihteitä. Silti heilläkin on oikeus inhimilliseen kohteluun, joka vähentää käytöstä aiheutuvia muita haittoja. Aarne Kiviniemi Sininauha-konsernin johtaja Sininauha-konserni syntyi alkuvuonna, kun kristillisten päihdejärjestöjen keskusjärjestö Sininauhaliitto ja Sininauhasäätiö yhdistettiin. Toiminnan ydintä on pitkäaikaisasunnottomille tarjottavat palvelut sekä erilaiset kehittämishankkeet. Myös Uusi toivo -lehti on osa konsernia. Studio Onni Kaikilla ei ole motivaatiota lopettaa päihteiden käyttöä. Silti heillä on oikeus asuntoon. Uusi toivo 3

4 4 Uusi toivo Jokaisessa päivässä on arvo, kun ihminen on pois esimerkiksi päihdekulttuurista, Hietsilta uskoo.

5 Teksti ja kuvat: Päivi Strandén Syrjäytymisilmiö on tietoisen toiminnan tulosta Jari-Pekka Hietsilta tekee työtä vapautuvien vankien parissa, joista harva kokee olevansa syrjäytynyt. Syrjäytyneen leimaa sovitellaan kuitenkin mielellään tietynlaisiin ihmisiin. Se alkaa jo koulussa, jossa nuori valmistetaan tulevaan rooliinsa sijoittamalla hänet pienryhmään tai tarkkikselle ja viitoittamalla tulevaisuus ADHD-leimalla tai levottomaksi ja pahikseksi määrittelemällä. Leimatuilta ei ole aina välttämättä edes tutkittu lukihäiriötä, Hietsilta kummastelee. Vankeja sen sijaan on tutkittu ja Jari-Pekka Hietsillan mukaan huomattavalla osalla heistä on jonkinasteisia oppimishäiriöitä. Hietsillan ajatukset syrjäytymisestä ovat herättäneet mielenkiintoa, kun ensin Basso-lehti julkaisi hänestä viime syksynä artikkelin. Lehden mielestä oli kiinnostavaa, että Basson radiokanavalle vuosia ohjelmaa tehnyt Hietsilta oli ammatiltaan sosiaalialan työntekijä. Hietsilta huomauttaa, että hän soitti kuulijoille paljon räppiä, joista monet käsittelevät hänelle tuttua aihetta: syrjäytymistä ja päihteitä. Sosionomin ylempää korkeakoulutut kintoa parhaillaan suorittava Jari-Pekka Hietsilta on myös opinnoissaan suuntautunut päihteiden ja syrjäytymisen kysymyksiin. Jari-Pekka Hietsilta myöntää voineensa nostaa esiin tärkeinä pitämiään asioita, kun myös Helsingin Sanomien Sunnuntaitoimitus teki hänestä haastattelun ja myöhemmin tuli kutsu keskustelemaan television syrjäytymisohjelmaan. Hesarin haastattelussa Hietsilta kertoi muun muassa kasvustaan Kannelmäen lähiössä. Hän sanoo viettäneensä melko tavallisen -90-luvun lähiölapsuuden ja -nuoruuden. Kaikilla sen sijaan ei mennyt yhtä hyvin ja siitä merkkinä ovat muutamat vanhat kaverit, joita Hietsilta on kohdannut nykyisessä työssään. Niinistö toi syrjäytymisen muotikeskusteluksi Yksi syy, miksi Jari-Pekka Hietsilta halusi puhua syrjäytymisestä, on tasavallan presidentti Sauli Niinistön käynnistämä kampanja syrjäytymistä vastaan. Siinä oudoksutti sävy, ihan kuin syrjäytyminen olisi tullut puskista, Hietsilta sanoo. Hänen mielestään Niinistö on tietoisesti hämärtänyt asiaa, voisi sanoa melkein, että koko kampanjassa on sumutuksen makua, ikään kuin viesti olisi, ettei julkinen hallinto pysty enää auttamaan, vaan jokaisen on itse ratkaistava ongelmansa. Niinistö toi syrjäytymisen ikään kuin muotikeskusteluteemaksi. Jari-Pekka Hietsilta sanoo odottavansa, miten kauan syrjäytymisestä voidaan puhua mainitsematta sanaa sosiaali. Sosiaalipuolella ei Hietsillan mielestä olla kauhuissaan ongelman edessä. Siellä on sekä ratkaisuja ongelmiin että osaamista. Suuri ongelma sen sijaan on, että kuntien sosiaalityö on rampautettu niin, ettei se kykene toimimaan niin kuin pitäisi. Lääkkeet eivät ole ratkaisu päihdeongelmaan Hietsilta moittii myös sosiaali- ja terveysuudistusta, joka hänen mielestään on pelkästään terveysuudistus. Sosiaalipuolelle siinä ei ole mitään uusia avauksia. Esimerkiksi Helsingissä sosiaali- ja terveystoimet on yhdistetty, mistä on seurannut lääketieteellisen näkökulman vahvistumista. Päihdeongelmaisten hoidossa se tarkoittaa muun muassa lääkkeettömien hoitojen alasajoa ja esimerkiksi korvaushoitojen lisäämistä. On pelottava ajatus, että päihdeongelmaa hoidetaan lääketieteellisesti, kun kyse on pohjimmiltaan sosiaalisista ongelmista, Hietsilta kritisoi. Jari-Pekka Hietsiltaa kuunnellessa voi päätellä, että hänen mielestään äänessä ovat olleet ne, joilla ei ole asiantuntemusta lausua juuri mitään esimerkiksi syrjäytymi > Uusi toivo 5

6 Nuorille pitäisi Jari-Pekka Hietsillan mielestä avata ovia, sen sijaan että niitä vain suljetaan monin eri tavoin. sestä. Se on toki termi, joka sopii hyvin suomalaisten suuhun. Ikään kuin jokainen syrjäytyneeksi leimattu voisi häpeissään palata yhteiskuntaan, kun ensin puhutaan riittävän pahasti. Hietsilta sanookin loogisesti ajattelevansa, että kai kohta kirvesmiehet ja putkimiehetkin alkavat antaa lausuntoja siitä, miten ohitusleikkausjonoja saadaan purettua. Syrjäytynyt-termi on monen mielestä huono käännös. Ruotsin kielessä puhutaan ulos lyödyistä ja englanniksi sosiaaliseen marginaaliin tai yhteisöstä syrjään joutuneista. Yhteisö on siis ajanut poikkeavat reunalle ja se puolestaan synnyttää uusia, marginaalisia yhteisöjä. Suomalainen yhteiskunta on omilleen ankara Suomalainen yhteiskunta on Jari-Pekka Hietsillan mielestä ankara. Se vaatii jokaiselta työpanosta, on oltava ahkera ja itsenäinen, koulussa on pärjättävä. Yksilöiden pitäisi muovautua yhteiskuntaa varten. Osalle porukasta ne ovat liian kovia vaatimuksia, Hietsilta korostaa. Keskustelusta puuttuu se, miten valtarakenteet voisivat joustaa niin, että kaikki pärjäisivät. On täysin harhaista ajatella, että kukaan haluaisi itse syrjäytyä. Olisiko siis nyt aika puhua siitä, mikä on oikea tapa elää? Olisiko se sama kuin ehkä -50- tai -60-luvulla, kenties -80-luvun elämisen tapa olisikin tavoittelemisen arvoinen. Hietsilta huomauttaa, että päihteiden väärinkäyttöä on ollut aina. Ennen päihdeongelmaisetkin saattoivat työllistyä tilapäisesti. Enää ei ole samanlaisia hanttihommia, niin kuin oli ennen. Päihdeongelmainen saattoi pysytellä kuivilla muutaman päivän ja löytää siksi ajaksi töitä esimerkiksi satamasta. Nyt ei ole puolittaistakaan mahdollisuutta olla mukana meiningissä. Meillä 6 Uusi toivo on vain joko-tai-vaihtoehdot, Hietsilta harmittelee. Vaihtoehdoiksi hän tarjoaa esimerkiksi osa-aikatöitä. Kaikista ei yksinkertaisesti ole 40 tunnin työviikon tekijöiksi. Jokaisessa päivässä on arvo, kun ihminen on pois esimerkiksi päihdekulttuurista, Hietsilta puhuu tilapäisten työmahdollisuuksien puolesta. Nyt etuusjärjestelmä ei anna mahdollisuutta työkeikkoihin, vaikka niitä ehkä olisikin tarjolla. Tulot sotkisivat tukijärjestelmän. Miksi sosiaalipuolella joudutaan aina säästämään? Hietsilta sanoo, että byrokratian ongelmat turhauttavat häntä ja siksi hän mielellään meuhkaa aiheesta. On väärin, että sosiaalisia kysymyksiä koskevista asioista päättävät lääkärit ja ekonomit, joilla ei ole riittävää ymmärrystä aiheesta. Sosiaalihuoltolakikin on rakennettu pala palalta, eikä se kaikilta osin ole kiinni todellisuudessa. Ihmeellistä Hietsillan mielestä on myös se, että sosiaalialalla joudutaan aina säästämään, vaikka välissä on ollut taloudellisesti hyviäkin vuosia. Sosiaalipuolen ihmiset ovat päätösten puristuksessa joutuneet paradoksaaliseen tilanteeseen. He voivat vain reagoida mielivaltaisiin päätöksiin ja yrittää pitää pakettia kasassa, vaikka heidän tulisi johtaa sosiaalipoliittisia muutoksia etulinjassa. Sosiaalialalla ei Hietsillan mielestä uskalleta sanoa ääneen. Moni pelkää oman työpaikkansa puolesta. Hän haluaakin haastaa sosiaalipuolen ihmiset tekemään kaikkensa, jotta asioihin saataisiin muutos. Itse hän pitää velvollisuutenaan puhua asioista. Suomessa on hyssyttelukulttuuri, Hietsilta toteaa ja viittaa muun muassa pikku-eerikan surulliseen tapaukseen, jossa yksittäiset sosiaalityöntekijät leimattiin, ja samalla heitä kiellettiin puhumasta asioista. Hietsilta toivoo, että sosiaalialan väki tulisi kimpassa kertomaan, että alan ihmiset ovat osaajia, jotka tietävät mistä on kyse. Itsellään hän sanoo olevan onni työskennellä huippuasiantuntijoiden kanssa. Sosiaalityötä ei voi toteuttaa virastossa Jari-Pekka Hietsilta valmistui ammattikorkeakoulusta sosionomiksi vuonna Valmistuttuaan hän meni Vantaan kaupungille sosiaalityöhön. Hän huomasi pian, että yhden ihmisen aika ei riitä kovin monen ongelman ratkaisuun. Kun olisi pitänyt jalkautua tekemään sosiaalityötä, aika hupeni kuitenkin pääosin lakisääteisten päätösten tekoon. Sosiaalityötä ei tehdä virastossa, Hietsilta painottaa. Hietsillan työura sosiaalitoimessa ajoittui talouskriisin vuosiin. Hän ihmettelee, millä muulla alalla supistetaan työvoimaa, jos tilausten määrä kasvaa. Missään tuotantolaitoksessa ei väkeä vähennetä siinä tilanteessa, mutta sosiaalitoimessa kuitenkin tehdään juuri niin. Hänen uransa sosiaalityöntekijänä päättyi lähestulkoon burn outiin. Työterveyslääkäri suositteli kolmen kuukauden sairaslomaa, mutta Hietsilta piti sitä vääränä ratkaisuna lähes vastavalmistuneelle sosionomille ja hän irtisanoutui tehtävästä vuonna Nykyisessä työssään hänellä on rajatumpi asiakasmäärä. Syrjäytyneet nuoret ovat päätösten tulosta Jari-Pekka Hietsilta kehottaa miettimään, milloin nuoret, joista tasavallan presidentin johdolla ollaan nyt huolissaan, olivatkaan lapsia. He ovat -90-luvulla syntyneitä ja kasvaneet niiden poliittisten linjausten vuosina, kun esimerkiksi yksinhuoltajilta

7 Yhteiskunnan tekemillä säästöillä on Hietsillan mukaan harmillisia kerrannaisvaikutuksia. lei kattiin tukia ja tehtiin muitakin pitkälle tulevaisuuteen vaikuttaneita säästöpäätöksiä. Erilaiset säästöjen kerrannaisvaikutukset harmittavat niin ikään Hietsiltaa. Harmittoman fyysisen vaivan hoitamatta jättäminen voi tulla lopulta tolkuttoman kalliiksi. Samoin, jos lastensuojelussa säästetään, voidaan vain arvailla, minkälaisia laskuja yhteiskunnalle 15-vuotiaan nuorisorikollisen ja päihdeongelmaisen tulevaisuus tuo tullessaan. Ratkaisuksi syrjäytymiselle ajatellaan työllistämistä. Usein meillä uskotaan, että työ kuntouttaa tekijänsä. Hietsilta on eri mieltä. Työn kautta saatava status on se, joka parhaimmillaan voi kuntouttaa. Työ ei kuitenkaan yksin auta, jos siitä saatava palkka on liian pieni. Yksistään asumisen kustannukset ovat pääkaupunkiseudulla kasvaneet moninkertaisiksi viime vuosikymmeninä. Asuminen voi niellä tuloista jopa puolet. Ei ole reilua, että moni työssä käyväkin joutuu hakemaan toimeentulotukea, Hietsilta sanoo. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi Hietsilta avaisi nuorille ovia sen sijaan, että niitä vain suljetaan lisää esimerkiksi erilaisten rankaisujen ja rekisterimerkintöjen avulla. Päihteiden kanssa pulaan joutuneille Hietsilta antaisi apua terapiasta. Päihteiden ongelmakäyttöön liittyy usein mielenterveysongelmia, jotka ovat seurausta esimerkiksi traumaattisista tapahtumista. Niihin eivät lääkkeet auta, vaan terapia. Nuorisotakuun pakkokeinonkin sijaan hän tarjoaisi mieluiten terapiaa. Syrjäytyneiksi arveltujen ihmisen joukossa on monenlaista ongelmaa. Yksi ratkaisu ei näitä ihmisiä auta, vaikka yleisesti siihen tarjotaan avuksi työtä. Hietsillan mielestä auttamistapoja pitää räätälöidä tarpeen mukaan. Ongelmasta puhujia tarvitaan lisää Kritiikistään huolimatta Jari-Pekka Hietsilta antaa myös kunniaa Niinistölle, vaikka hän löytääkin presidentin tavasta käsitellä asiaa paljon arvosteltavaa. On hienoa, että syrjäytymisestä vihdoin puhutaan. Ja puhutaan oikeista asioista. Hietsillan mielestä keskustelusta kuitenkin puuttuvat edelleen sosiaalipuolen ihmiset, joilla olisi paljon sanottavaa, kunhan vain osaisivat tuoda sen julki ilman kapulakieltä. Hän on myös tunnistanut omassa kaveripiirissään mielenkiinnon, jota vielä aiemmin ei tuntunut olevan. Sosiaalisen näkökulman avaaminen kiinnostaa ihmisiä. Edelleen kuitenkin harva lapsi tietää, mitä sosiaalitoimen tai Kelan täti tai setä tekee. Poliisin ja palomiehen työ on paljon helpompi käsittää. Hietsilta ei silti toivo, että sosiaalisia kysymyksiä tuodaan julkisuuteen silmiä kostuttavien tarinoiden avulla. Huolestuttavana kehityksenä Jari-Pekka Hietsilta pitää sitä, että kunnilta vaadittavien tehtävien kirjo on vain kasvanut. Hänen näkisi hyvänä, että myös valtio ottaisi enemmän vastuuta. Hän kertoo yhden esimerkin. Rikosseuraamuslaitos on lisännyt vankien koevapauksien määrää. Koevapaudet puolestaan kuormittavat kuntia, joiden kanssa ei varmaan edes ole juurikaan keskusteltu siitä, mitä kaikkia vastuita se merkitsee kunnalle esimerkiksi vangin asuttamisen suhteen. Valtio säästää kysymättä ja ottamalla kuntien taskusta, Hietsilta tiivistää ongelman. Samalla se on hänen mielestään vippaskonsti putsata tilastoja. Uusi toivo 7

8 Syrjäytymisestä sanottua Syrjäytyminen on noussut lähes muotipuheenaiheeksi. Asiaa käsitellään laidas ta laitaan, eikä mene päivääkään, etteivätkö lehdet käsittelisi aihetta. Syrjäytymisestä löytyy monenlaista sanottua, välillä kriittisiäkin mielipiteen ilmaisuja. Päivi Strandén Perheettömyys voi pahimmillaan johtaa miehen syrjäytymiseen Perheen perustaminen eriarvoistaa suomalaisia miehiä ja perheettömyys saattaa pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen. Kehitys jatkuu yhä, arvioi tutkija Anna-Maria Isola. Kun tein sossuna töitä Helsingissä, niin voin sanoa, että kyllä se näkyy jo suomalaisessa yhteiskunnassa ja se tuottaa inhimillistä tuskaa. Matalasti koulutettuja ja heikossa taloudellisessa asemassa olevia miehiä ei nähdä houkuttelevina kumppaneina. Isolan mukaan he voivat kyllä saada lapsia, mutta perheen perustamiseen lapsen saaminen johtaa heidän kohdallaan harvoin. Taustalla vaikuttaa tutkijan mukaan yhteiskunnan eriarvoistuminen: tuloerot, kulutus ja koulutus tuottavat yhä suurempia eroja suomalaiseen väestöön. Naisten kohdalla tilanne on erilainen kuin miesten. Matala koulutustaso tai taloudellinen niukkuus ei johda lapsettomuuteen, vaan pikemminkin siihen, että perhettä ryhdytään perustamaan nuoremmalla iällä. Syrjäytyminen koskettaa naisia toisella tapaa ja se tarkoittaa useimmiten syrjäytymistä työmarkkinoilta. Toisaalta heillä sitten on lapsi tai lapsia, jotka vievät eteenpäin, Isola sanoo ja huomauttaa, että on myös äitejä, joiden onnistuu hankkia koulutus ja työ myöhemmällä iällä, kun lapset ovat jo itsenäistyneet. Uusi Suomi , Anna-Maria Isolan haastattelu Syrjäytyneen yksi tunnusmerkeistä voi olla yksinäisyys. Ei kuitenkaan aina. Tehokkuusyhteiskunta syrjäyttää Suomi eriarvoistuu ennätysvauhtia, eikä hyvinvoinnin murentaminen suju ilman kitkaa varoittaa pastori Kai Sadinmaa. Hänen mielestään hyväosaisten ilosanomaa saarnaa nyt myös kirkko. Sadinmaa harmittelee, että hyvinvointivaltio näyttää olleen vain pieni torjuntavoitto pääoman valtaa vastaan. Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa OECD-maista nopeimmin juuri Suomessa. Kansalaiset eivät jaa enää kohtalonyhteyttä keskenään, Sadinmaa näkee. Hän pelkää, että yhteiskuntarauha on jo uhattuna. Siksi eliitti tarvitsee silmänkääntäjiä, jotka kääntävät yhteiskunnan ongelmat yksilön omiksi valinnoiksi. Hyvinvointivaltion tuhoaminenkin pyri- tään näyttämään sen pelastamisena, Sadinmaa havainnollistaa. Yksi silmänkääntäjä on Sadinmaan mielestä kirkko. Kirkko on liittynyt eliitin tekopyhään kuoroon hurskastelemaan nuorison syrjäytymistä, vaikka koko kilpailu- ja tehokkuusyhteiskuntamme on lähtökohtaisesti syrjäyttävää, Sadinmaa sivaltaa. Hänen mielestään Suomesta onkin tulossa almuyhteiskunta, jossa vähäosaisten ainoa toivo on hyväntekeväisyys Julkisten ja hyvinvointialojen liiton uutisarkisto, Kai Sadinmaan haastattelu 8 Uusi toivo

9 Palkintoja nuorten hyvinvointia tukeville palveluille Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) myönsi tämän vuoden TERVE-SOS-palkinnot kahdelle nuorten ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämishankkeelle: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin verkostoituvalle mielen terveystyölle sekä nuorten miesten kohtaamisen kehittämiselle Oulussa. Toni Koskinen JERI Ennaltaehkäisevän ja verkostoituvan mielenterveystyön kehittäminen -hankkeessa kehitetyn erikoissairaanhoidon ja peruspalvelujen yhteistyömallin avulla nuoret saavat apua mahdollisimman varhain, joustavasti ja nopeasti. Erityisenä kohderyhmänä ovat kohonneessa psykoosiriskissä olevat noin vuotiaat nuoret. Hankkeessa toimitaan nuoren omassa ympäristössä, koulussa tai kotona, yhdessä nuoren oman lähityöntekijän, kuten terveydenhoitajan tai kuraattorin kanssa ja heidän aloitteestaan. Työskentelyä nuoren ja perheen kanssa jatketaan niin kauan, että nuoren vointi on helpottunut. Palkintoraati piti hankkeessa kehitettyä erikoissairaanhoidon ja peruspalvelujen yhteistyömallia sekä mielenterveyden häiriöiden riskissä oleville nuorille annettavaa nopeaa ja joustavaa tarpeenmukaista apua ennaltaehkäisevinä ja siten ensiarvoisen tärkeinä. Hankkeen innovatiivinen tokiasenne toki lähdemme mukaan, toki voit ottaa uudelleen yhteyttä -asenne sai raadilta erityistunnustuksen, koska se kuvastaa erinomaisesti laajaa asennetta, jolla pieni työryhmä on venynyt suurten kaupunkien tarpeisiin säilyttäen nopeutensa ja liikkuvuutensa. TERVE-SOS-messuilla jaettiin palkinnot kahdelle nuorten ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämishankkeelle. Kuvassa hankkeiden väkeä kakkua leikkaamassa. Oulun Nuoren miehen kohtaaminen -hankkeessa on vuodesta 2009 asti tuettu kutsuntaikäisiä miehiä eri vaiheissa ja erilaisissa elämän ongelmatilanteissa Oulun kaupungin ammattilaisista koostuvan monialaisen joukon turvin. Kutsuntojen yhteydessä on kerätty laaja aineisto oululaisten nuorten miesten terveyteen, hyvinvointiin, kulttuuriin ja elintapoihin liittyvistä tekijöistä ja sen pohjalta monialaisella yhteistyöllä ja ennen kaikkea nuorten itsensä kanssa on kehitetty uuden tyyppistä aktivoivaa palvelukonseptia, joka hyödyntää nuorille tuttuja teknologioita. Hanketta ovat toteuttaneet Oulun kaupunki, Oulun Diakonissalaitoksen Liikuntalääketieteellinen Klinikka, Oulun yliopisto, Virpiniemen liikuntaopisto ja Puolustusvoimat. Palkintoraadin mukaan hankkeen erityisinä vahvuuksina olivat sen kohderyhmä, nuoret miehet, ja sen systemaattinen ote nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisyyn osana kutsuntoja. Hankkeessa saavutetaan vuosittain kokonainen nuorten miesten ikäryhmä, joka muuten jää usein erityisesti terveyspalvelujen saavuttamattomiin. TERVE-SOS-tapahtumassa Turussa jaetut palkinnot ovat kukin euroa. Lähde: THL Sininauhasäätiö varainkeräys asunnottomien auttamiseksi Osallistu keräykseen! Sininauhasäätiö on saanut Poliisihallinnon luvan kerätä varoja asunnottomien neuvontaa ja ohjausta sekä pitkäaikaisasunnottomille tarjottavien tukipalvelujen tuottamista varten. Lupa on voimassa Luvan numero: 2020/2011/404 Keräystilin numero: FI Pelkkä asunto ei riitä. Pitkään asunnottomana olleet tarvitsevat tukea ja neuvontaa asumisen onnistumiseksi. Vain näin asunnottomuuden kierre saadaan katkeamaan. Apuasi tarvitaan. Uusi toivo 9

10 Laitapuolen kulkijat ja syrjäytyneet Päivi Strandèn Näitä laitapuolen kulkijoita on paljon, jos luokittelun peruste on mainitsemani. Että ei elä eikä ole kuin keskivertoihminen. Eroa näiden kahden ryhmän välillä on, että ensin mainitut laitapuolen kulkijat ovat joutuneet syrjään ja laidalle esimerkiksi päihteiden tai jonkun muun hallitsemattoman, mutta koko nykyistä elämää hallitsevan asian vuoksi. Sen seurauksena ei pysty eikä enää edes halua pitää puoliaan, vaan luisuu aina vaan reunemmalle ja laidemmalle. Toisena mainitsemani ryhmä hallitsee elämäänsä kaikilta osin oivallisella tavalla ja tekee käytännössä kaikki elämänsä ratkaisut itsensä hyvin halliten, mutta kuitenkin toisin kuin pääosin ihmiset yleensä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei voi koskaan enää olla kuin kuka vaan. Puhemiesvuosinaankin hän oli jo julkisuuden henkilö, jonka kaikkia tekemisiä tarkkailtiin. Sovinnon vaihtoehtoisessa ammattikoulussa Niinistö tapasi muutama vuosi sitten autoverstaan oppilaita ja muun muassa kouluttaja Ismo Mäkisen (toinen vas.). Ennen kuin sana syrjäytynyt tuli yleisesti kielenkäyttöön, puhuttiin usein laitapuolen kulkijoista. Kuka lopulta on laidalla tai syrjäytynyt? Jorma Soini perustelee kirjoituksessaan, miksi jopa tasavallan presidentti voi täyttää syrjäytyneen tai laidalla olijan kriteerit. Päivi Strandèn Kun joku puhuu, kuulee tai lukee laitapuolen kulkijoista, on hänellä vissi kuva ihmisestä, josta silloin on kysymys. Ja toki osin näin onkin. Itse kukin meistä on nähnyt kaduilla ihmisiä, joiden olemus oikein huokuu sitä, että ei taida kaverilla tai kaverittarella mennä aineellisesti eikä fyysisesti eikä mitenkään muutenkaan kadehdittavalla tavalla. Ei ole mitään kadehdittavaa. Mutta mitä tarkoittaa laitapuolen kulkija? Ajattelen, että hän ei elä eikä ole kuten keskivertoihmiset, vaan kulkee pääjoukon laidalla. Syystä tai toisesta, joka voi olla omien valintojen seurausta tai sitten ei. Jos näin on, niin eikö sinne kuulu silloin asettaa esimerkiksi aikamoinen liuta mitä erilaisempia vaihtoehtoihmisiä? Siis sellaisia, jotka ovat omien polkujensa kulkijoita ja elävät kuten ovat valinneet. Ensin mainittuun ryhmään verrattuna heissä saattaa olla myös jotain kadehdittavaa. Joukossa voi olla niitä, jotka viis veisaavat taloudelliselle kasvulle ja sen tuomalle aineelliselle hyvinvoinnille. Joku pukeutuu kirpputorivaatteisiin, asuu matalassa majassa, kasvattaa kanoja ja syö oman maan antimia. Ei lue lehtiä, ei harrasta kännyköitä eikä tiedä, eikä ole kiinnostunutkaan siitä, mikä on nettietiketti. Mutta on onnellinen. Ehkä valintojensa ansiosta onnellisempi kuin moni muu. Mutta entäpä kolmas laitapuolen kulkijoiden joukko, jossa mielestämme ei olekaan juuri muuta kuin kadehdittavaa? Samasta syystä he ovat myös monelle vahingonilon kohteena. Kun vahingonilossa on se oiva ja aito piirre, että siinä ei ole juuri koskaan kateutta, on tämän joukon kohdalla toisin. Vaikka jonkun vuoksi saattaisimme kokea suurtakin vahingoniloa asianomaista kohtaan, saattaa olla, että häntä kohtaan kokemamme kateus ei siitä himmene. Keitä nämä ihmiset sitten ovat? Tämäkin laitapuolen kulkijoiden joukko on melkoisen kirjava, joissa on niitä, jotka ovat osansa valinneet, mutta myös niitä, joille se on tullut ikään kuin perintönä eivätkä he voi sille mitään. Esimerkiksi kaikki kuninkaalliset ovat sellaisia, jotka eivät elämänsä missään Anita Hirvonen poimitaan kaikkialta, missä hän liikkuu. Hän ei voi olla omalla laidallaan huomaamaton, vaikka kenties joskus sitä toivoisikin. 10 Uusi toivo

11 Toivon teko ja tuojat palkittiin vaiheessa voi elää kuten muut. Samoin on moni muukin julkisuuden henkilö, heidän lapsensa ja usein myös lähisukulaiset. Mutta sitten on myös niitä, jotka eivät haluasi julkisuutta lainkaan, mutta joutuvat sen valokeilaan tekemisensä vuoksi. Monet urheilijat saattavat olla sellaisia. Joku saattaa haluta olla jossakin lajissa maailman paras, mutta ei haluasi lainkaan siitä koituvaa julkisuutta. Rauli Badding Somerjoen kaltaiset laita puolen kulkijat ovat oma lukunsa. Badding halusi tehdä musiikkia omalla tavallaan, laulaa sitä omalla tavallaan ja kulkea omia polkujaan. Mutta hän ei halunnut julkisuutta, joka teki hänestä sellaisen laitapuolen kulkijan, jota hän ei halunnut. Myös raha ja maallinen mammona voivat tehdä ihmisestä laitapuolen kulkijan. Joku siitä osasta haluaisi luopua ja joku ei. Luulen, että valinta ei ole aina helppoa halusta huolimatta. Muistakaamme mitä Vapahtajamme sanoi rikkaalle miehelle: Mene ja myy kaikki, mitä sinulla on ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa. Tule sitten ja seuraa minua. Mies synkistyi näistä sanoista ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta. (Mark. 10: 21 22) Mutta myöskään presidenttimme ja monet muut poliitikot eivät voi enää koskaan elämässään elää ja olla kuten me muut. Muistan lukeneeni, kun silloinen tasavallan presidentti Tarja Halonen kertoi hilpein sanakääntein upeana kokemuksena uintiretkestään Kultarannassa. Kuinka hän oli, muistaakseni tyttärensä kanssa, livahtanut vartijoilta sauna- tai jostain muusta rannasta mereen uimaan. Näin tarvitsee tehdä ihmisen, joka ei jostain syystä voi olla kuten muut. Joka on laitapuolen kulkija tai syrjäytynyt. Viime presidentin vaalit olivat kahden kamppailu, Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston, joista varsinkaan Niinistö ei voi olla enää koskaan kuten muut. He molemmat olivat läsnä, kun siunasimme käyttöön Sininauhasäätiön Tuusulan Mutterimajan ja minut vaimoni Päivi Strandénin kanssa vihittiin avioliittoon samoissa pirskeissä. Oli mukavaa, että kaltaiseni laitapuolen kulkijat Niinistö ja Haavisto olivat juhlissa mukana, sillä he kulkevat kanssani laidalla, vaikkakin ainakin osin toisella puolella. Jorma Soini Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen vuoden 2013 Toivon teko -palkinto annettiin Leena Niinivaaralle. Valtakunnallisen Toivon tuoja -palkinnon sai Icehearts ry. Valinnan palkittavista teki tänä vuonna arkkipiispa Kari Mäkinen. Palkinnot luovutettiin Sininauhaliiton Kevään juhlassa toukokuussa. Leena Niinivaara on Helsingin Diakonissalaitoksen päiväkeskus Stoorin eläkkeellä oleva kehittäjä ja johtaja. Helsingin Itäkeskukseen 1996 perustettu Stoori edusti aikoinaan uudenlaista suomalaista päihdepolitiikkaa. Alkuvaiheessa sen iskulauseita olivat Asiaton oleskelu sallittu ja Tervetuloa ne, jotka eivät ole muualle tervetulleita. Erityisen vaikutuksen Niinivaaran toiminnassa tekee se, että siitä huokuu syvä ihmisen kunnioittaminen. Ihminen näkyy mittaamattoman arvokkaana juuri sellaisena kuin hän on nyt, ei vasta sitten kun hän muuttuu tai löytää itsestään voimavaroja, sanoo arkkipiispa Kari Mäkinen. Toivon tuoja -palkinnon saanut Icehearts-yhdistys on tehnyt lähes kaksi vuosikymmentä pitkäjänteistä lastensuojelutyötä joukkueurheilun avulla. Yhdistys kokoaa syrjäytymisuhan alla olevien 6-vuotiaiden poikien ryhmiä, jotka pelaavat esimerkiksi jääkiekkoa tai koripalloa. Ryhmälle nimetty kasvattaja sitoutuu ryhmään siihen saakka, kunnes pojat tulevat täysi-ikäisiksi. Tavoitteena on ennaltaehkäistä osattomuutta, edistää sosiaalisia taitoja ja luoda lapsille pitkäkestoinen ja turvallinen aikuisen läsnäolo. Iceheartsin perustivat Ville Turkka ja hänen isänsä Ilkka Turkka Vantaalla Arkkipiispa kiitti yhdistyksen väkeä tahdosta sitoutua nuorten elämään kokonaisvaltaisesti. On nuoria, jotka joutuvat kantamaan isoja taakkoja ja voivat sen takia Kuva: Erkki Lajunen Toivon teko -palkinnon saanut Leena Niinivaara sanoi olevansa valinnastaan hämmentynyt, iloinen ja yllättynyt. Molemmat Toivo-palkinnot ovat arvoltaan tuhat euroa. joutua ulkopuolelle tai raskaaseen yksinäisyyteen. Näille nuorille on erityisen tärkeää, että he kohtaavat sellaisia aikuisia, jotka kulkevat pitkäjänteisesti ja sitoutuneesti lapsen tai nuoren rinnalla. Tämä auttaa ja tukee kasvamista aikuisuuteen asti, toteaa arkkipiispa Kari Mäkinen palkintoperusteluissaan. Sininauhaliiton vuosittain jakaman Toivon teko -palkinnon saaja valitaan Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen keskuudesta. Sen sijaan Toivon tuoja -palkinto on avoimesti kaikkien tavoiteltavissa ja sen myöntämisperusteissa korostuu valtakunnallisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävä toiminta. Uusi toivo 11

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Hyvinkää asumispalvelut nuorten näkökulmasta

Hyvinkää asumispalvelut nuorten näkökulmasta Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Hyvinkää asumispalvelut nuorten näkökulmasta

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Leirikirjan omistajan muotokuva:

Leirikirjan omistajan muotokuva: Leirikirjan omistajan muotokuva: MUISTIINPANOJA, OSOITTEITA JNE. Nimi: Leiri: Leiriaika: Harrastukseni: Parhaat kaverini: LEIRIOHJELMA TERVETULOA KESÄLEIRILLE 2003!! Rohkeutta on monenlaista: Oletko sinä

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Mitä koulutusta valitessa valitaan? Atte Vieno, tutkija, Koulutusvalinnat kuntoon -hanke

Mitä koulutusta valitessa valitaan? Atte Vieno, tutkija, Koulutusvalinnat kuntoon -hanke Mitä koulutusta valitessa valitaan? Atte Vieno, tutkija, Koulutusvalinnat kuntoon -hanke Suomalaisen palkkayhteiskunnan perussopimus Aikuiset ihmiset tekevät elääkseen työtä, jota joku muu haluaa teettää,

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari 21.4.2016 Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen TULOKULMANA: OSIS VERTAISTEN OSALLISUUTTA VAHVISTAMASSA 2015-2017 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot