2/2013. Nuoret ja päihteet. 30 vuotta Pyhässä Hengessä. Jari-Pekka Hietsilta: Suomalainen yhteiskunta on omilleen ankara. Irtomyyntihinta 7 euroa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2013. Nuoret ja päihteet. 30 vuotta Pyhässä Hengessä. Jari-Pekka Hietsilta: Suomalainen yhteiskunta on omilleen ankara. Irtomyyntihinta 7 euroa"

Transkriptio

1 2/2013 uusitoivo Nuoret ja päihteet 30 vuotta Pyhässä Hengessä Jari-Pekka Hietsilta: Suomalainen yhteiskunta on omilleen ankara Irtomyyntihinta 7 euroa

2 uusi toivo Numero 2/2013 Sisältö One Way Mission Päivi Strandén Päivi Strandén Johtajan palsta. 4 Syrjäytymisilmiö on tietoisen toiminnan tulosta. 8 Syrjäytymisestä sanottua. 9 Palkintoja nuorten hyvinvointia tukeville palveluille. 10 Laitapuolen kulkijat ja syrjäytyneet. 11 Toivon teko ja tuojat palkittiin. 12 Elämänkerran kirjoittaminen auttaa ymmärtämään omaa itseä. 14 One Way Missionilla on juhlavuosi. Pyhä Henki on kannatellut 30 vuotta. 16 Espoolaisnuoret ovat opiskelleet asumista. 18 Tutkimus vahvistaa monia käsityksiä nuorten päihteiden käytöstä. 21 Kaikille tilaa riittää. 22 Paras palaute on, kun jo menetetyksi luultu nuori ottaa uudelleen yhteyttä. 26 Maailma on Jumalan ruumis ja luonto ruumiin osa. 27 Matkahuomioita Malesiasta. Erkki Lajunen 28 Jumala lupaa. 29 Syysrastit 31 Kanikatras on uusiutunut. 32 Synkkien pilvien takaa loistavat JULKAISIJA Sininauha-konserni/Sininauhasäätiö. Tuetun asumisen, tuetun tekemisen, tuetun olemisen ammattilainen ISSN vuosikerta 4 numeroa vuodessa PERUSTETTU v nimellä Wangin Toivo PÄÄTOIMITTAJA Maarit Avellan VASTAAVA TOIMITTAJA Päivi Strandén TAITT0 Terttu Hauhia ETUKANNEN KUVA Päivi Strandén TOIMITUS JA TILAUKSET Sininauhasäätiö Krämertintie 2, Helsinki p TILAUSHINTA euroa PAINOPAIKKA KTMP, Vaasa Uusi toivo

3 Johtajan palsta Markkinoilla tarvitaan inhimillisyyttä ja ymmärrystä Asunnottomuusohjelman mukaisiin tuetun asumisen palveluihin on jalkautunut yhä vahvemmin markkinaehtoisuus. Tämä on ollut osin odotettava kehitys, koska poliittinen tahtotila tukee markkinaehtoisuuden laajentamista sosiaalipalveluissa. Harva kuitenkaan uskoi tähän vielä kymmenen vuotta sitten. Kaikkein oleellisinta pitäisi olla palvelujen kohteena olevien ihmisten oikeuksien ja aseman vahvistaminen. Tämä olisi syytä muistaa uudistuksissa ja myös tehokkuuden maksimoinnissa. Markkinaehtoisuutta on harjoitettava sellaisissa raameissa, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palvelujen ja tuen saanti ei vaarannu vaan paranee. Kuntien talouden tai tehokkuuden parantaminen ei voi olla yksisilmäisesti markkinaehtoisuuden perusteena. Kunnan velvollisuus on huolehtia, että kuntalaiset saavat heille kuuluvat palvelut. Tässä järjestöt haluavat olla tukena ja nostaa esiin nimenomaan niitä ihmisryhmiä, jotka uhkaavat jäädä erilaisissa rakenteellisissa uudistuksissa kaiken jalkoihin. On oikein hyvää ja tervetullutta, että me palveluiden tuottajat kuvaamme sopimuksissa ja tarjouksissamme yhä selkeämmin sen, mitä tarjoamme. Palveluiden sisältö, käytettävät resurssit, kustannusrakenne ja muut puitteet onkin syytä kertoa avoimesti. Samalla on kuitenkin vältettävä sitä, että kehitys johtaa suoritusvimmaisuuteen. Vaikuttavuutta voidaan mitata liian yksioikoisilla mittareilla. Erityisiä ongelmia on luvassa silloin, jos asiakkaan toipumisennuste on heikko ja samalla vaaditaan rahoituksen ehtona toipumista. Kuka haluaa silloin ottaa asiakkaikseen kaikkein heikoimmassa asemassa olevat päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät? Uhkana on, että ne, jotka tarvitsisivat eniten apua, jäävät helposti ilman apua. Sininauha-konsernissa lähdemme siitä, että me tulemme joka tapauksessa auttamaan jatkossakin niitä ihmisiä, joiden autta minen on erittäin haasteellista. Kaikilla ei ole motivaatiota lopettaa päihteiden käyttöä. Silti heillä on oikeus asuntoon, mikä on äärimmäisen tärkeä lähtökohta. Olemme tukemassa ihmisiä, jotka eivät ole useinkaan valmiita ottamaan apua vastaan. Moni suomalaisista ymmärtää työmme arvon. Toiset suhtautuvat epäilevästi siihen, että aktiivisesti päihteitä käyttäville mahdollistetaan asuminen tuetussa ympäristössä. Seurantatutkimukset puhuvat kuitenkin selkeää kieltään siitä, että pitkäaikaisasunnottomille asunto ja siihen annettava tuki lisäävät elämänhallintaa, vähentävät päihteiden käyttöä sekä vähentävät myös hoitopalve lujen tarvetta. Kunnan näkökulmasta kyse on merkittä vistä säästöistä. Ihmisten näkökulmasta kyse on mahdollisuudesta elämään. Osa tarttuu tähän mahdollisuuteen. Osa epäilee. Monilla on perusteena se, että luottamus yhteiskuntaamme on kadonnut. On myös tunnustettava se, että kaikki eivät halua tai pysty elämään ilman päihteitä. Silti heilläkin on oikeus inhimilliseen kohteluun, joka vähentää käytöstä aiheutuvia muita haittoja. Aarne Kiviniemi Sininauha-konsernin johtaja Sininauha-konserni syntyi alkuvuonna, kun kristillisten päihdejärjestöjen keskusjärjestö Sininauhaliitto ja Sininauhasäätiö yhdistettiin. Toiminnan ydintä on pitkäaikaisasunnottomille tarjottavat palvelut sekä erilaiset kehittämishankkeet. Myös Uusi toivo -lehti on osa konsernia. Studio Onni Kaikilla ei ole motivaatiota lopettaa päihteiden käyttöä. Silti heillä on oikeus asuntoon. Uusi toivo 3

4 4 Uusi toivo Jokaisessa päivässä on arvo, kun ihminen on pois esimerkiksi päihdekulttuurista, Hietsilta uskoo.

5 Teksti ja kuvat: Päivi Strandén Syrjäytymisilmiö on tietoisen toiminnan tulosta Jari-Pekka Hietsilta tekee työtä vapautuvien vankien parissa, joista harva kokee olevansa syrjäytynyt. Syrjäytyneen leimaa sovitellaan kuitenkin mielellään tietynlaisiin ihmisiin. Se alkaa jo koulussa, jossa nuori valmistetaan tulevaan rooliinsa sijoittamalla hänet pienryhmään tai tarkkikselle ja viitoittamalla tulevaisuus ADHD-leimalla tai levottomaksi ja pahikseksi määrittelemällä. Leimatuilta ei ole aina välttämättä edes tutkittu lukihäiriötä, Hietsilta kummastelee. Vankeja sen sijaan on tutkittu ja Jari-Pekka Hietsillan mukaan huomattavalla osalla heistä on jonkinasteisia oppimishäiriöitä. Hietsillan ajatukset syrjäytymisestä ovat herättäneet mielenkiintoa, kun ensin Basso-lehti julkaisi hänestä viime syksynä artikkelin. Lehden mielestä oli kiinnostavaa, että Basson radiokanavalle vuosia ohjelmaa tehnyt Hietsilta oli ammatiltaan sosiaalialan työntekijä. Hietsilta huomauttaa, että hän soitti kuulijoille paljon räppiä, joista monet käsittelevät hänelle tuttua aihetta: syrjäytymistä ja päihteitä. Sosionomin ylempää korkeakoulutut kintoa parhaillaan suorittava Jari-Pekka Hietsilta on myös opinnoissaan suuntautunut päihteiden ja syrjäytymisen kysymyksiin. Jari-Pekka Hietsilta myöntää voineensa nostaa esiin tärkeinä pitämiään asioita, kun myös Helsingin Sanomien Sunnuntaitoimitus teki hänestä haastattelun ja myöhemmin tuli kutsu keskustelemaan television syrjäytymisohjelmaan. Hesarin haastattelussa Hietsilta kertoi muun muassa kasvustaan Kannelmäen lähiössä. Hän sanoo viettäneensä melko tavallisen -90-luvun lähiölapsuuden ja -nuoruuden. Kaikilla sen sijaan ei mennyt yhtä hyvin ja siitä merkkinä ovat muutamat vanhat kaverit, joita Hietsilta on kohdannut nykyisessä työssään. Niinistö toi syrjäytymisen muotikeskusteluksi Yksi syy, miksi Jari-Pekka Hietsilta halusi puhua syrjäytymisestä, on tasavallan presidentti Sauli Niinistön käynnistämä kampanja syrjäytymistä vastaan. Siinä oudoksutti sävy, ihan kuin syrjäytyminen olisi tullut puskista, Hietsilta sanoo. Hänen mielestään Niinistö on tietoisesti hämärtänyt asiaa, voisi sanoa melkein, että koko kampanjassa on sumutuksen makua, ikään kuin viesti olisi, ettei julkinen hallinto pysty enää auttamaan, vaan jokaisen on itse ratkaistava ongelmansa. Niinistö toi syrjäytymisen ikään kuin muotikeskusteluteemaksi. Jari-Pekka Hietsilta sanoo odottavansa, miten kauan syrjäytymisestä voidaan puhua mainitsematta sanaa sosiaali. Sosiaalipuolella ei Hietsillan mielestä olla kauhuissaan ongelman edessä. Siellä on sekä ratkaisuja ongelmiin että osaamista. Suuri ongelma sen sijaan on, että kuntien sosiaalityö on rampautettu niin, ettei se kykene toimimaan niin kuin pitäisi. Lääkkeet eivät ole ratkaisu päihdeongelmaan Hietsilta moittii myös sosiaali- ja terveysuudistusta, joka hänen mielestään on pelkästään terveysuudistus. Sosiaalipuolelle siinä ei ole mitään uusia avauksia. Esimerkiksi Helsingissä sosiaali- ja terveystoimet on yhdistetty, mistä on seurannut lääketieteellisen näkökulman vahvistumista. Päihdeongelmaisten hoidossa se tarkoittaa muun muassa lääkkeettömien hoitojen alasajoa ja esimerkiksi korvaushoitojen lisäämistä. On pelottava ajatus, että päihdeongelmaa hoidetaan lääketieteellisesti, kun kyse on pohjimmiltaan sosiaalisista ongelmista, Hietsilta kritisoi. Jari-Pekka Hietsiltaa kuunnellessa voi päätellä, että hänen mielestään äänessä ovat olleet ne, joilla ei ole asiantuntemusta lausua juuri mitään esimerkiksi syrjäytymi > Uusi toivo 5

6 Nuorille pitäisi Jari-Pekka Hietsillan mielestä avata ovia, sen sijaan että niitä vain suljetaan monin eri tavoin. sestä. Se on toki termi, joka sopii hyvin suomalaisten suuhun. Ikään kuin jokainen syrjäytyneeksi leimattu voisi häpeissään palata yhteiskuntaan, kun ensin puhutaan riittävän pahasti. Hietsilta sanookin loogisesti ajattelevansa, että kai kohta kirvesmiehet ja putkimiehetkin alkavat antaa lausuntoja siitä, miten ohitusleikkausjonoja saadaan purettua. Syrjäytynyt-termi on monen mielestä huono käännös. Ruotsin kielessä puhutaan ulos lyödyistä ja englanniksi sosiaaliseen marginaaliin tai yhteisöstä syrjään joutuneista. Yhteisö on siis ajanut poikkeavat reunalle ja se puolestaan synnyttää uusia, marginaalisia yhteisöjä. Suomalainen yhteiskunta on omilleen ankara Suomalainen yhteiskunta on Jari-Pekka Hietsillan mielestä ankara. Se vaatii jokaiselta työpanosta, on oltava ahkera ja itsenäinen, koulussa on pärjättävä. Yksilöiden pitäisi muovautua yhteiskuntaa varten. Osalle porukasta ne ovat liian kovia vaatimuksia, Hietsilta korostaa. Keskustelusta puuttuu se, miten valtarakenteet voisivat joustaa niin, että kaikki pärjäisivät. On täysin harhaista ajatella, että kukaan haluaisi itse syrjäytyä. Olisiko siis nyt aika puhua siitä, mikä on oikea tapa elää? Olisiko se sama kuin ehkä -50- tai -60-luvulla, kenties -80-luvun elämisen tapa olisikin tavoittelemisen arvoinen. Hietsilta huomauttaa, että päihteiden väärinkäyttöä on ollut aina. Ennen päihdeongelmaisetkin saattoivat työllistyä tilapäisesti. Enää ei ole samanlaisia hanttihommia, niin kuin oli ennen. Päihdeongelmainen saattoi pysytellä kuivilla muutaman päivän ja löytää siksi ajaksi töitä esimerkiksi satamasta. Nyt ei ole puolittaistakaan mahdollisuutta olla mukana meiningissä. Meillä 6 Uusi toivo on vain joko-tai-vaihtoehdot, Hietsilta harmittelee. Vaihtoehdoiksi hän tarjoaa esimerkiksi osa-aikatöitä. Kaikista ei yksinkertaisesti ole 40 tunnin työviikon tekijöiksi. Jokaisessa päivässä on arvo, kun ihminen on pois esimerkiksi päihdekulttuurista, Hietsilta puhuu tilapäisten työmahdollisuuksien puolesta. Nyt etuusjärjestelmä ei anna mahdollisuutta työkeikkoihin, vaikka niitä ehkä olisikin tarjolla. Tulot sotkisivat tukijärjestelmän. Miksi sosiaalipuolella joudutaan aina säästämään? Hietsilta sanoo, että byrokratian ongelmat turhauttavat häntä ja siksi hän mielellään meuhkaa aiheesta. On väärin, että sosiaalisia kysymyksiä koskevista asioista päättävät lääkärit ja ekonomit, joilla ei ole riittävää ymmärrystä aiheesta. Sosiaalihuoltolakikin on rakennettu pala palalta, eikä se kaikilta osin ole kiinni todellisuudessa. Ihmeellistä Hietsillan mielestä on myös se, että sosiaalialalla joudutaan aina säästämään, vaikka välissä on ollut taloudellisesti hyviäkin vuosia. Sosiaalipuolen ihmiset ovat päätösten puristuksessa joutuneet paradoksaaliseen tilanteeseen. He voivat vain reagoida mielivaltaisiin päätöksiin ja yrittää pitää pakettia kasassa, vaikka heidän tulisi johtaa sosiaalipoliittisia muutoksia etulinjassa. Sosiaalialalla ei Hietsillan mielestä uskalleta sanoa ääneen. Moni pelkää oman työpaikkansa puolesta. Hän haluaakin haastaa sosiaalipuolen ihmiset tekemään kaikkensa, jotta asioihin saataisiin muutos. Itse hän pitää velvollisuutenaan puhua asioista. Suomessa on hyssyttelukulttuuri, Hietsilta toteaa ja viittaa muun muassa pikku-eerikan surulliseen tapaukseen, jossa yksittäiset sosiaalityöntekijät leimattiin, ja samalla heitä kiellettiin puhumasta asioista. Hietsilta toivoo, että sosiaalialan väki tulisi kimpassa kertomaan, että alan ihmiset ovat osaajia, jotka tietävät mistä on kyse. Itsellään hän sanoo olevan onni työskennellä huippuasiantuntijoiden kanssa. Sosiaalityötä ei voi toteuttaa virastossa Jari-Pekka Hietsilta valmistui ammattikorkeakoulusta sosionomiksi vuonna Valmistuttuaan hän meni Vantaan kaupungille sosiaalityöhön. Hän huomasi pian, että yhden ihmisen aika ei riitä kovin monen ongelman ratkaisuun. Kun olisi pitänyt jalkautua tekemään sosiaalityötä, aika hupeni kuitenkin pääosin lakisääteisten päätösten tekoon. Sosiaalityötä ei tehdä virastossa, Hietsilta painottaa. Hietsillan työura sosiaalitoimessa ajoittui talouskriisin vuosiin. Hän ihmettelee, millä muulla alalla supistetaan työvoimaa, jos tilausten määrä kasvaa. Missään tuotantolaitoksessa ei väkeä vähennetä siinä tilanteessa, mutta sosiaalitoimessa kuitenkin tehdään juuri niin. Hänen uransa sosiaalityöntekijänä päättyi lähestulkoon burn outiin. Työterveyslääkäri suositteli kolmen kuukauden sairaslomaa, mutta Hietsilta piti sitä vääränä ratkaisuna lähes vastavalmistuneelle sosionomille ja hän irtisanoutui tehtävästä vuonna Nykyisessä työssään hänellä on rajatumpi asiakasmäärä. Syrjäytyneet nuoret ovat päätösten tulosta Jari-Pekka Hietsilta kehottaa miettimään, milloin nuoret, joista tasavallan presidentin johdolla ollaan nyt huolissaan, olivatkaan lapsia. He ovat -90-luvulla syntyneitä ja kasvaneet niiden poliittisten linjausten vuosina, kun esimerkiksi yksinhuoltajilta

7 Yhteiskunnan tekemillä säästöillä on Hietsillan mukaan harmillisia kerrannaisvaikutuksia. lei kattiin tukia ja tehtiin muitakin pitkälle tulevaisuuteen vaikuttaneita säästöpäätöksiä. Erilaiset säästöjen kerrannaisvaikutukset harmittavat niin ikään Hietsiltaa. Harmittoman fyysisen vaivan hoitamatta jättäminen voi tulla lopulta tolkuttoman kalliiksi. Samoin, jos lastensuojelussa säästetään, voidaan vain arvailla, minkälaisia laskuja yhteiskunnalle 15-vuotiaan nuorisorikollisen ja päihdeongelmaisen tulevaisuus tuo tullessaan. Ratkaisuksi syrjäytymiselle ajatellaan työllistämistä. Usein meillä uskotaan, että työ kuntouttaa tekijänsä. Hietsilta on eri mieltä. Työn kautta saatava status on se, joka parhaimmillaan voi kuntouttaa. Työ ei kuitenkaan yksin auta, jos siitä saatava palkka on liian pieni. Yksistään asumisen kustannukset ovat pääkaupunkiseudulla kasvaneet moninkertaisiksi viime vuosikymmeninä. Asuminen voi niellä tuloista jopa puolet. Ei ole reilua, että moni työssä käyväkin joutuu hakemaan toimeentulotukea, Hietsilta sanoo. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi Hietsilta avaisi nuorille ovia sen sijaan, että niitä vain suljetaan lisää esimerkiksi erilaisten rankaisujen ja rekisterimerkintöjen avulla. Päihteiden kanssa pulaan joutuneille Hietsilta antaisi apua terapiasta. Päihteiden ongelmakäyttöön liittyy usein mielenterveysongelmia, jotka ovat seurausta esimerkiksi traumaattisista tapahtumista. Niihin eivät lääkkeet auta, vaan terapia. Nuorisotakuun pakkokeinonkin sijaan hän tarjoaisi mieluiten terapiaa. Syrjäytyneiksi arveltujen ihmisen joukossa on monenlaista ongelmaa. Yksi ratkaisu ei näitä ihmisiä auta, vaikka yleisesti siihen tarjotaan avuksi työtä. Hietsillan mielestä auttamistapoja pitää räätälöidä tarpeen mukaan. Ongelmasta puhujia tarvitaan lisää Kritiikistään huolimatta Jari-Pekka Hietsilta antaa myös kunniaa Niinistölle, vaikka hän löytääkin presidentin tavasta käsitellä asiaa paljon arvosteltavaa. On hienoa, että syrjäytymisestä vihdoin puhutaan. Ja puhutaan oikeista asioista. Hietsillan mielestä keskustelusta kuitenkin puuttuvat edelleen sosiaalipuolen ihmiset, joilla olisi paljon sanottavaa, kunhan vain osaisivat tuoda sen julki ilman kapulakieltä. Hän on myös tunnistanut omassa kaveripiirissään mielenkiinnon, jota vielä aiemmin ei tuntunut olevan. Sosiaalisen näkökulman avaaminen kiinnostaa ihmisiä. Edelleen kuitenkin harva lapsi tietää, mitä sosiaalitoimen tai Kelan täti tai setä tekee. Poliisin ja palomiehen työ on paljon helpompi käsittää. Hietsilta ei silti toivo, että sosiaalisia kysymyksiä tuodaan julkisuuteen silmiä kostuttavien tarinoiden avulla. Huolestuttavana kehityksenä Jari-Pekka Hietsilta pitää sitä, että kunnilta vaadittavien tehtävien kirjo on vain kasvanut. Hänen näkisi hyvänä, että myös valtio ottaisi enemmän vastuuta. Hän kertoo yhden esimerkin. Rikosseuraamuslaitos on lisännyt vankien koevapauksien määrää. Koevapaudet puolestaan kuormittavat kuntia, joiden kanssa ei varmaan edes ole juurikaan keskusteltu siitä, mitä kaikkia vastuita se merkitsee kunnalle esimerkiksi vangin asuttamisen suhteen. Valtio säästää kysymättä ja ottamalla kuntien taskusta, Hietsilta tiivistää ongelman. Samalla se on hänen mielestään vippaskonsti putsata tilastoja. Uusi toivo 7

8 Syrjäytymisestä sanottua Syrjäytyminen on noussut lähes muotipuheenaiheeksi. Asiaa käsitellään laidas ta laitaan, eikä mene päivääkään, etteivätkö lehdet käsittelisi aihetta. Syrjäytymisestä löytyy monenlaista sanottua, välillä kriittisiäkin mielipiteen ilmaisuja. Päivi Strandén Perheettömyys voi pahimmillaan johtaa miehen syrjäytymiseen Perheen perustaminen eriarvoistaa suomalaisia miehiä ja perheettömyys saattaa pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen. Kehitys jatkuu yhä, arvioi tutkija Anna-Maria Isola. Kun tein sossuna töitä Helsingissä, niin voin sanoa, että kyllä se näkyy jo suomalaisessa yhteiskunnassa ja se tuottaa inhimillistä tuskaa. Matalasti koulutettuja ja heikossa taloudellisessa asemassa olevia miehiä ei nähdä houkuttelevina kumppaneina. Isolan mukaan he voivat kyllä saada lapsia, mutta perheen perustamiseen lapsen saaminen johtaa heidän kohdallaan harvoin. Taustalla vaikuttaa tutkijan mukaan yhteiskunnan eriarvoistuminen: tuloerot, kulutus ja koulutus tuottavat yhä suurempia eroja suomalaiseen väestöön. Naisten kohdalla tilanne on erilainen kuin miesten. Matala koulutustaso tai taloudellinen niukkuus ei johda lapsettomuuteen, vaan pikemminkin siihen, että perhettä ryhdytään perustamaan nuoremmalla iällä. Syrjäytyminen koskettaa naisia toisella tapaa ja se tarkoittaa useimmiten syrjäytymistä työmarkkinoilta. Toisaalta heillä sitten on lapsi tai lapsia, jotka vievät eteenpäin, Isola sanoo ja huomauttaa, että on myös äitejä, joiden onnistuu hankkia koulutus ja työ myöhemmällä iällä, kun lapset ovat jo itsenäistyneet. Uusi Suomi , Anna-Maria Isolan haastattelu Syrjäytyneen yksi tunnusmerkeistä voi olla yksinäisyys. Ei kuitenkaan aina. Tehokkuusyhteiskunta syrjäyttää Suomi eriarvoistuu ennätysvauhtia, eikä hyvinvoinnin murentaminen suju ilman kitkaa varoittaa pastori Kai Sadinmaa. Hänen mielestään hyväosaisten ilosanomaa saarnaa nyt myös kirkko. Sadinmaa harmittelee, että hyvinvointivaltio näyttää olleen vain pieni torjuntavoitto pääoman valtaa vastaan. Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa OECD-maista nopeimmin juuri Suomessa. Kansalaiset eivät jaa enää kohtalonyhteyttä keskenään, Sadinmaa näkee. Hän pelkää, että yhteiskuntarauha on jo uhattuna. Siksi eliitti tarvitsee silmänkääntäjiä, jotka kääntävät yhteiskunnan ongelmat yksilön omiksi valinnoiksi. Hyvinvointivaltion tuhoaminenkin pyri- tään näyttämään sen pelastamisena, Sadinmaa havainnollistaa. Yksi silmänkääntäjä on Sadinmaan mielestä kirkko. Kirkko on liittynyt eliitin tekopyhään kuoroon hurskastelemaan nuorison syrjäytymistä, vaikka koko kilpailu- ja tehokkuusyhteiskuntamme on lähtökohtaisesti syrjäyttävää, Sadinmaa sivaltaa. Hänen mielestään Suomesta onkin tulossa almuyhteiskunta, jossa vähäosaisten ainoa toivo on hyväntekeväisyys Julkisten ja hyvinvointialojen liiton uutisarkisto, Kai Sadinmaan haastattelu 8 Uusi toivo

9 Palkintoja nuorten hyvinvointia tukeville palveluille Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) myönsi tämän vuoden TERVE-SOS-palkinnot kahdelle nuorten ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämishankkeelle: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin verkostoituvalle mielen terveystyölle sekä nuorten miesten kohtaamisen kehittämiselle Oulussa. Toni Koskinen JERI Ennaltaehkäisevän ja verkostoituvan mielenterveystyön kehittäminen -hankkeessa kehitetyn erikoissairaanhoidon ja peruspalvelujen yhteistyömallin avulla nuoret saavat apua mahdollisimman varhain, joustavasti ja nopeasti. Erityisenä kohderyhmänä ovat kohonneessa psykoosiriskissä olevat noin vuotiaat nuoret. Hankkeessa toimitaan nuoren omassa ympäristössä, koulussa tai kotona, yhdessä nuoren oman lähityöntekijän, kuten terveydenhoitajan tai kuraattorin kanssa ja heidän aloitteestaan. Työskentelyä nuoren ja perheen kanssa jatketaan niin kauan, että nuoren vointi on helpottunut. Palkintoraati piti hankkeessa kehitettyä erikoissairaanhoidon ja peruspalvelujen yhteistyömallia sekä mielenterveyden häiriöiden riskissä oleville nuorille annettavaa nopeaa ja joustavaa tarpeenmukaista apua ennaltaehkäisevinä ja siten ensiarvoisen tärkeinä. Hankkeen innovatiivinen tokiasenne toki lähdemme mukaan, toki voit ottaa uudelleen yhteyttä -asenne sai raadilta erityistunnustuksen, koska se kuvastaa erinomaisesti laajaa asennetta, jolla pieni työryhmä on venynyt suurten kaupunkien tarpeisiin säilyttäen nopeutensa ja liikkuvuutensa. TERVE-SOS-messuilla jaettiin palkinnot kahdelle nuorten ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämishankkeelle. Kuvassa hankkeiden väkeä kakkua leikkaamassa. Oulun Nuoren miehen kohtaaminen -hankkeessa on vuodesta 2009 asti tuettu kutsuntaikäisiä miehiä eri vaiheissa ja erilaisissa elämän ongelmatilanteissa Oulun kaupungin ammattilaisista koostuvan monialaisen joukon turvin. Kutsuntojen yhteydessä on kerätty laaja aineisto oululaisten nuorten miesten terveyteen, hyvinvointiin, kulttuuriin ja elintapoihin liittyvistä tekijöistä ja sen pohjalta monialaisella yhteistyöllä ja ennen kaikkea nuorten itsensä kanssa on kehitetty uuden tyyppistä aktivoivaa palvelukonseptia, joka hyödyntää nuorille tuttuja teknologioita. Hanketta ovat toteuttaneet Oulun kaupunki, Oulun Diakonissalaitoksen Liikuntalääketieteellinen Klinikka, Oulun yliopisto, Virpiniemen liikuntaopisto ja Puolustusvoimat. Palkintoraadin mukaan hankkeen erityisinä vahvuuksina olivat sen kohderyhmä, nuoret miehet, ja sen systemaattinen ote nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisyyn osana kutsuntoja. Hankkeessa saavutetaan vuosittain kokonainen nuorten miesten ikäryhmä, joka muuten jää usein erityisesti terveyspalvelujen saavuttamattomiin. TERVE-SOS-tapahtumassa Turussa jaetut palkinnot ovat kukin euroa. Lähde: THL Sininauhasäätiö varainkeräys asunnottomien auttamiseksi Osallistu keräykseen! Sininauhasäätiö on saanut Poliisihallinnon luvan kerätä varoja asunnottomien neuvontaa ja ohjausta sekä pitkäaikaisasunnottomille tarjottavien tukipalvelujen tuottamista varten. Lupa on voimassa Luvan numero: 2020/2011/404 Keräystilin numero: FI Pelkkä asunto ei riitä. Pitkään asunnottomana olleet tarvitsevat tukea ja neuvontaa asumisen onnistumiseksi. Vain näin asunnottomuuden kierre saadaan katkeamaan. Apuasi tarvitaan. Uusi toivo 9

10 Laitapuolen kulkijat ja syrjäytyneet Päivi Strandèn Näitä laitapuolen kulkijoita on paljon, jos luokittelun peruste on mainitsemani. Että ei elä eikä ole kuin keskivertoihminen. Eroa näiden kahden ryhmän välillä on, että ensin mainitut laitapuolen kulkijat ovat joutuneet syrjään ja laidalle esimerkiksi päihteiden tai jonkun muun hallitsemattoman, mutta koko nykyistä elämää hallitsevan asian vuoksi. Sen seurauksena ei pysty eikä enää edes halua pitää puoliaan, vaan luisuu aina vaan reunemmalle ja laidemmalle. Toisena mainitsemani ryhmä hallitsee elämäänsä kaikilta osin oivallisella tavalla ja tekee käytännössä kaikki elämänsä ratkaisut itsensä hyvin halliten, mutta kuitenkin toisin kuin pääosin ihmiset yleensä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei voi koskaan enää olla kuin kuka vaan. Puhemiesvuosinaankin hän oli jo julkisuuden henkilö, jonka kaikkia tekemisiä tarkkailtiin. Sovinnon vaihtoehtoisessa ammattikoulussa Niinistö tapasi muutama vuosi sitten autoverstaan oppilaita ja muun muassa kouluttaja Ismo Mäkisen (toinen vas.). Ennen kuin sana syrjäytynyt tuli yleisesti kielenkäyttöön, puhuttiin usein laitapuolen kulkijoista. Kuka lopulta on laidalla tai syrjäytynyt? Jorma Soini perustelee kirjoituksessaan, miksi jopa tasavallan presidentti voi täyttää syrjäytyneen tai laidalla olijan kriteerit. Päivi Strandèn Kun joku puhuu, kuulee tai lukee laitapuolen kulkijoista, on hänellä vissi kuva ihmisestä, josta silloin on kysymys. Ja toki osin näin onkin. Itse kukin meistä on nähnyt kaduilla ihmisiä, joiden olemus oikein huokuu sitä, että ei taida kaverilla tai kaverittarella mennä aineellisesti eikä fyysisesti eikä mitenkään muutenkaan kadehdittavalla tavalla. Ei ole mitään kadehdittavaa. Mutta mitä tarkoittaa laitapuolen kulkija? Ajattelen, että hän ei elä eikä ole kuten keskivertoihmiset, vaan kulkee pääjoukon laidalla. Syystä tai toisesta, joka voi olla omien valintojen seurausta tai sitten ei. Jos näin on, niin eikö sinne kuulu silloin asettaa esimerkiksi aikamoinen liuta mitä erilaisempia vaihtoehtoihmisiä? Siis sellaisia, jotka ovat omien polkujensa kulkijoita ja elävät kuten ovat valinneet. Ensin mainittuun ryhmään verrattuna heissä saattaa olla myös jotain kadehdittavaa. Joukossa voi olla niitä, jotka viis veisaavat taloudelliselle kasvulle ja sen tuomalle aineelliselle hyvinvoinnille. Joku pukeutuu kirpputorivaatteisiin, asuu matalassa majassa, kasvattaa kanoja ja syö oman maan antimia. Ei lue lehtiä, ei harrasta kännyköitä eikä tiedä, eikä ole kiinnostunutkaan siitä, mikä on nettietiketti. Mutta on onnellinen. Ehkä valintojensa ansiosta onnellisempi kuin moni muu. Mutta entäpä kolmas laitapuolen kulkijoiden joukko, jossa mielestämme ei olekaan juuri muuta kuin kadehdittavaa? Samasta syystä he ovat myös monelle vahingonilon kohteena. Kun vahingonilossa on se oiva ja aito piirre, että siinä ei ole juuri koskaan kateutta, on tämän joukon kohdalla toisin. Vaikka jonkun vuoksi saattaisimme kokea suurtakin vahingoniloa asianomaista kohtaan, saattaa olla, että häntä kohtaan kokemamme kateus ei siitä himmene. Keitä nämä ihmiset sitten ovat? Tämäkin laitapuolen kulkijoiden joukko on melkoisen kirjava, joissa on niitä, jotka ovat osansa valinneet, mutta myös niitä, joille se on tullut ikään kuin perintönä eivätkä he voi sille mitään. Esimerkiksi kaikki kuninkaalliset ovat sellaisia, jotka eivät elämänsä missään Anita Hirvonen poimitaan kaikkialta, missä hän liikkuu. Hän ei voi olla omalla laidallaan huomaamaton, vaikka kenties joskus sitä toivoisikin. 10 Uusi toivo

11 Toivon teko ja tuojat palkittiin vaiheessa voi elää kuten muut. Samoin on moni muukin julkisuuden henkilö, heidän lapsensa ja usein myös lähisukulaiset. Mutta sitten on myös niitä, jotka eivät haluasi julkisuutta lainkaan, mutta joutuvat sen valokeilaan tekemisensä vuoksi. Monet urheilijat saattavat olla sellaisia. Joku saattaa haluta olla jossakin lajissa maailman paras, mutta ei haluasi lainkaan siitä koituvaa julkisuutta. Rauli Badding Somerjoen kaltaiset laita puolen kulkijat ovat oma lukunsa. Badding halusi tehdä musiikkia omalla tavallaan, laulaa sitä omalla tavallaan ja kulkea omia polkujaan. Mutta hän ei halunnut julkisuutta, joka teki hänestä sellaisen laitapuolen kulkijan, jota hän ei halunnut. Myös raha ja maallinen mammona voivat tehdä ihmisestä laitapuolen kulkijan. Joku siitä osasta haluaisi luopua ja joku ei. Luulen, että valinta ei ole aina helppoa halusta huolimatta. Muistakaamme mitä Vapahtajamme sanoi rikkaalle miehelle: Mene ja myy kaikki, mitä sinulla on ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa. Tule sitten ja seuraa minua. Mies synkistyi näistä sanoista ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta. (Mark. 10: 21 22) Mutta myöskään presidenttimme ja monet muut poliitikot eivät voi enää koskaan elämässään elää ja olla kuten me muut. Muistan lukeneeni, kun silloinen tasavallan presidentti Tarja Halonen kertoi hilpein sanakääntein upeana kokemuksena uintiretkestään Kultarannassa. Kuinka hän oli, muistaakseni tyttärensä kanssa, livahtanut vartijoilta sauna- tai jostain muusta rannasta mereen uimaan. Näin tarvitsee tehdä ihmisen, joka ei jostain syystä voi olla kuten muut. Joka on laitapuolen kulkija tai syrjäytynyt. Viime presidentin vaalit olivat kahden kamppailu, Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston, joista varsinkaan Niinistö ei voi olla enää koskaan kuten muut. He molemmat olivat läsnä, kun siunasimme käyttöön Sininauhasäätiön Tuusulan Mutterimajan ja minut vaimoni Päivi Strandénin kanssa vihittiin avioliittoon samoissa pirskeissä. Oli mukavaa, että kaltaiseni laitapuolen kulkijat Niinistö ja Haavisto olivat juhlissa mukana, sillä he kulkevat kanssani laidalla, vaikkakin ainakin osin toisella puolella. Jorma Soini Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen vuoden 2013 Toivon teko -palkinto annettiin Leena Niinivaaralle. Valtakunnallisen Toivon tuoja -palkinnon sai Icehearts ry. Valinnan palkittavista teki tänä vuonna arkkipiispa Kari Mäkinen. Palkinnot luovutettiin Sininauhaliiton Kevään juhlassa toukokuussa. Leena Niinivaara on Helsingin Diakonissalaitoksen päiväkeskus Stoorin eläkkeellä oleva kehittäjä ja johtaja. Helsingin Itäkeskukseen 1996 perustettu Stoori edusti aikoinaan uudenlaista suomalaista päihdepolitiikkaa. Alkuvaiheessa sen iskulauseita olivat Asiaton oleskelu sallittu ja Tervetuloa ne, jotka eivät ole muualle tervetulleita. Erityisen vaikutuksen Niinivaaran toiminnassa tekee se, että siitä huokuu syvä ihmisen kunnioittaminen. Ihminen näkyy mittaamattoman arvokkaana juuri sellaisena kuin hän on nyt, ei vasta sitten kun hän muuttuu tai löytää itsestään voimavaroja, sanoo arkkipiispa Kari Mäkinen. Toivon tuoja -palkinnon saanut Icehearts-yhdistys on tehnyt lähes kaksi vuosikymmentä pitkäjänteistä lastensuojelutyötä joukkueurheilun avulla. Yhdistys kokoaa syrjäytymisuhan alla olevien 6-vuotiaiden poikien ryhmiä, jotka pelaavat esimerkiksi jääkiekkoa tai koripalloa. Ryhmälle nimetty kasvattaja sitoutuu ryhmään siihen saakka, kunnes pojat tulevat täysi-ikäisiksi. Tavoitteena on ennaltaehkäistä osattomuutta, edistää sosiaalisia taitoja ja luoda lapsille pitkäkestoinen ja turvallinen aikuisen läsnäolo. Iceheartsin perustivat Ville Turkka ja hänen isänsä Ilkka Turkka Vantaalla Arkkipiispa kiitti yhdistyksen väkeä tahdosta sitoutua nuorten elämään kokonaisvaltaisesti. On nuoria, jotka joutuvat kantamaan isoja taakkoja ja voivat sen takia Kuva: Erkki Lajunen Toivon teko -palkinnon saanut Leena Niinivaara sanoi olevansa valinnastaan hämmentynyt, iloinen ja yllättynyt. Molemmat Toivo-palkinnot ovat arvoltaan tuhat euroa. joutua ulkopuolelle tai raskaaseen yksinäisyyteen. Näille nuorille on erityisen tärkeää, että he kohtaavat sellaisia aikuisia, jotka kulkevat pitkäjänteisesti ja sitoutuneesti lapsen tai nuoren rinnalla. Tämä auttaa ja tukee kasvamista aikuisuuteen asti, toteaa arkkipiispa Kari Mäkinen palkintoperusteluissaan. Sininauhaliiton vuosittain jakaman Toivon teko -palkinnon saaja valitaan Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen keskuudesta. Sen sijaan Toivon tuoja -palkinto on avoimesti kaikkien tavoiteltavissa ja sen myöntämisperusteissa korostuu valtakunnallisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävä toiminta. Uusi toivo 11

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari

Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2013-2015 Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia -selvitys Tavoitteena

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011 Itsensä hoitaminen päihdeongelman p suhteen koko elämän n kestävä prosessi. Sosiaalisen ympärist ristön muututtava vähemmv hemmän päihteitä suosivaksi. Lääkäri saattaa antaa diagnoosin sairauden luonteesta,

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Hyvinkää asumispalvelut nuorten näkökulmasta

Hyvinkää asumispalvelut nuorten näkökulmasta Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Hyvinkää asumispalvelut nuorten näkökulmasta

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia PÄIVÄPERHO Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaari 22.10.2010 (Kari Paaso STM) n. 6 % raskaana olevista päihteiden suurkuluttajia

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja D-vitamiinin tuotanto lisääntyy Aurinko tekee iholle hyvää (esim. psoriasis) Anti-inflammatorinen vaikutus Tehostaa

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch?

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch? Mark Glickman on työskennellyt Fountain Housen koulutuskoordinaattorina ja sen jälkeen San Diegossa Kaliforniassa. Aion käsitellä erästä myyttiä siitä, kuinka toimimme Klubitalona ja kuinka meidän pitäisi

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot