2004 Päivi Heimonen Päivi Heimonen. Päihdeperheiden lapset koulumaailmassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2004 Päivi Heimonen paivi.heimonen@uta.fi. Päivi Heimonen. Päihdeperheiden lapset koulumaailmassa"

Transkriptio

1 Sosiaalityö (Tampereen yliopisto) 2004 Päivi Heimonen Tutkimussuunnitelma Päivi Heimonen Päihdeperheiden lapset koulumaailmassa Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos ERIA286 proseminaarityö

2 Alkusanat Erilaiset päihdeongelmat ja -haitat ovat arkipäivämme puheenaiheita. Valittelemme ja hämmästelemme naapurustosta kuuluvaa yöllistä humalaisten mölyä, rikottujen pullojen ja huumeruiskujen ilmestymistä katukivetykselle, työkaverin viinaltahaiskahtavaa olemusta sekä kostean kesän jälkeistä jonotusta päihdepalveluihin. Itse päihteitä käyttävän, päihdeongelmaisen tilan ihmettelyn lisäksi huomaamme joskus, että hänellä on myös läheisiä, jotka kärsivät. Näistä läheisistä erityisesti lapset ovat se surullisin uhri, joka tahtomattaan joutuu kokemaan kovia. Lapset ovat usein myös se näkymättömin uhri, joka unohdetaan päihdeperhettä tuettaessa ja läheisiä autettaessa. Kuitenkin lasta tukemalla ja auttamalla voitaisiin ehkäistä laajempien ongelmien syntymistä ja tukea yksilöiden selviytymistä yhteiskunnalliseen elämään. Erityispedagogiikan proseminaarityöni kirjallisuuskatsaukseen olen koonnut tutkimustietoa päihdeperheiden lapsista ja heidän kokemuksistaan elämästä kotona ja koulussa. Tavoitteeni on ollut esitellä merkittävimpien aiheeseen liittyvien tutkimusten kautta, miten vanhempien päihteidenkäyttö vaikuttaa lapseen ja hänen koulunkäyntiinsä. Mukana katsauksessa on tutkimusklassikoita luvuilta sekä aivan tuoreetta viime vuosina ilmestynyttä väitöstutkimusta. Vähäisestä kotimaisesta ja ulkomaisesta tutkimusmateriaalista huolimatta olen saanut koottua hyvin ilmiötä kuvaavan kokonaisuuden, jonka uskon olevan tueksi monelle päihdeperheiden lapsia työssään kohtaavalle ja tukitoimia suunnittelevalle. Tämä päihdeperheiden lapsia koulumaailmassa käsittelevä kirjallisuuskatsaukseni tulee ilmestymään tämänhetkisen työnantajani Sininauhaliiton nettisivustoilla (www.sininauhaliitto.fi). Tätä kautta kirjallisuuskatsaus tulee erityisesti erilaisten päihdejärjestötoimijoiden käyttöön ja hyödynnettäväksi käytännön työn tekemisessä. Uskon, että tekemäni kirjallisuuden koonti voi tukea erilaisia päihdeperheiden lapsia kohtaavia tahoja kehittämään työskentelyään, yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä huomioimaan paremmin lapset ja heidän tarpeensa. 2

3 Sisällys 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT TUTKIMUSTEHTÄVÄ PÄIHDEPERHE JA LAPSI PÄIHDEPERHE PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ VANHEMPI LAPSI PÄIHDEPERHEESSÄ PÄIHDEPERHEEN LASTEN KOULUMAAILMA PERHEEN VAIKUTUS KOULUNKÄYNTIIN LASTEN KOULUMENESTYS TUKEA KOULUSTA POHDINTA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN: MENETELMÄT JA AINEISTO TUTKIMUKSEN RAPORTOINTI AIKATAULU...25 LÄHTEET...26 LIITTEET 3

4 1 Tutkimuksen lähtökohdat Suomessa on Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla lähdetty tehostamaan päihdehaittojen ehkäisyä ja vähentämistä. Alkoholiohjelma on tarpeen yhteiskunnallisessa tilanteessamme, jossa alkoholinkäyttö kasvaa ja huumeiden käyttö on jäänyt osaksi päihdekulttuuriamme. Monenlaiset päihdehaitat koskettavat jokaista kansalaista, käytti hän itse päihteitä tai ei. Olemme kaikki maksamassa niistä seurauksista, joita päihdeongelmat aiheuttavat. Alkoholiohjelma painottaakin toimintalinjauksissaan huomioimaan itse riskikäytön ja kulutuksen vähentämisen lisäksi perheiden ja lasten hyvinvointia, vähentämään läheisten kärsimystä. Kaiken kaikkiaan ohjelmassa muistutetaan, että mitä vähemmän alkoholia käytetään, sitä vähäisemmiksi jäävät yksilöiden, perheiden ja yhteiskunnan kokemat haitat. (Alkoholiohjelma ) Olen työskennellyt päihdehuollossa useamman vuoden ajan ja tehnyt töitä erilaisten päihdeongelmaisten kanssa. Työhöni on liittynyt monipuolista asiakastyötä henkilökohtaisesta tukemisesta ryhmäkeskusteluihin sekä yhteistyötä erilaisten viranomais- ja läheisverkostojen kanssa. Asiakastyön lisäksi olen toiminut päihdejärjestökentällä projektityössä ja osa työtäni on ollut päihdeperhetyön kehittäminen. Olen asiaan perehtyessäni yllättynyt siitä, että päihdeperheiden lapsia on tutkittu Suomessa melko vähän, vaikka päihteet aiheuttavat vuosittain paljon haittoja suomalaisille lapsille (ks. Itäpuisto 2005, 21). Omaa tutkimustyötäni haluankin suunnata juuri päihdeongelmaisten läheisiin, joihin liittyen olen jo tehnyt sosiaalityön pro gradu -tutkielmani (Heimonen 2006). Nyt käsillä olevassa tutkimussuunnitelmassa/ kirjallisuuskatsauksessa keskityn erityisesti päihdeperheiden lapsiin ja koulumaailmaan erityispedagogisesta näkökulmasta. Kirjallisuuskatsaus rakentuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä tarkastelen päihdeperhettä ja lasta kodin näkökulmasta. Esittelen päihdeperheen määritelmää, jota tutkimustarkoituksessa käytetään. Kerron päihteitä käyttävästä vanhemmasta ja siitä, kuinka päihteiden käyttö ja mahdollinen päihderiippuvuus näkyvät vanhemman olemuksessa ja toiminnassa. Ensimmäisen osion lopuksi kokoan tutkimustietoa päihdeperheen lapsesta ja vanhempien päihteidenkäytön vaikutuksista lapseen ja hänen elämäänsä kotona. Toisessa osassa kirjallisuuskatsausta keskityn esittelemään tutkimustietoa päihdeperheiden lasten koulunkäynnistä. Koulu on lapsen kasvun ja kehityksen kannalta merkittävä ympäristö 4

5 ja siellä toimiminen voi määrittää yksilön tulevaisuutta. Kuvaan vanhempien päihteidenkäytön vaikutuksia lasten koulunkäyntiin, kerron, miten päihdeperheiden lapset menestyvät akateemisesti koulussa ja lopuksi kuinka lapset saavat tukea koulusta. Tulosten kautta pohdin päihdeperheiden lasten selviytymistä elämässä ja kouluinstituution mahdollisuuksia tukea näitä lapsia. Esittelen myös jatkotutkimustehtävän ja tutkimuksen toteutuksen. Tutkimuksen aiheena on siis päihdeperheiden lapset koulumaailmassa. Tutkimussuunnitelmassa kasataan yhteen se aikaisempi kirjallisuus ja tutkimustieto päihdeperheiden lapsista, heidän elämästään ja koulunkäynnistä, joka kertoo vanhempien päihteidenkäytön vaikutuksista lapsiin. Kirjallisuuskatsaus antaa näin pohjaa empiiriselle tutkimukselle, jossa päihdeperheessä lapsuudessa eläneiden nuorten aikuisten haastatteluilla haetaan lisää vastauksia näihin kysymyksiin, tarkastellaan kodin ja päihdeperheen yhteistyötä ja koulun henkilökunnan antamaa tukea ja apua päihdeperheiden lapsille. Kirjallisuuskatsaus antaa kouluille, kunnille sekä yhteiskunnalle tärkeitä tietoja ja näkökulmia, joita huomioida toimintaa suunnitellessaan ja kehittäessään. 5

6 2 Tutkimustehtävä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää vanhemman/vanhempien päihteidenkäytön vaikutuksia lapsen elämään ja koulunkäyntiin. Tutkimuksen avulla saadaan kuvaa päihdeperheiden lasten elämästä sekä koulunkäynnin ongelmista ja tuen tarpeesta. Tutkimuskysymykset: Millaista on lapsen elämä päihdeongelmaisten vanhempien kanssa? Miten vanhemman/vanhempien päihteidenkäyttö vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin? Tutkimus keskittyy päihdeperheiden peruskouluikäisten lasten ja nuorten tutkimiseen. Aiempaa tutkimustietoa aiheesta on vain vähän, vaikka asia on yhteiskunnallisesti merkittävä ja erityisesti kasvatustieteellistä näkökulmaa aiheeseen olisi hyvä olla saatavilla. Perhe ja koulu ovat lapsen keskeisimmät kasvuympäristöt ja ne vaikuttavat myös lapsen tulevaisuuden menestymiseen aikuisuudessa. Tutkimuksella halutaan siis tuoda esille päihdeperheiden lasten koti- ja koulumaailmaa ja vaikuttaa niiden kehittämismahdollisuuksiin. Tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu sikiöaikana päihteille altistuneet lapset, joten tutkimukseen ei sisällytetä FAS-tutkimusta ja tähän liittyvää keskustelua. 6

7 3 Päihdeperhe ja lapsi 3.1 Päihdeperhe Tässä tutkimuksessa päihteisiin katsotaan kuuluvan alkoholin, lääkkeet ja huumeet. Päihdeperhettä määriteltäessä kiinnitettään huomiota näiden päihteiden ongelmaiseen käyttöön tai niiden käytöstä aiheutuviin ongelmiin perheessä. Päihdeperhe-käsite antaa lapsille oikeuden määritellä häiritsevä päihteiden käyttö. (ks. Peltoniemi 1997, 6.) Aina ei tulla ajatelleeksi, että lapset voivat kokea vähäisemmänkin päihteidenkäytön ongelmaiseksi, eri tavalla kuin aikuiset päihdeongelmat määrittelevät. Tästä laajennetusta näkökulmasta katsottuna päihdeperheeksi voidaan määritellä perhe, jossa päihteidenkäyttö haittaa lasten kehitystä (ks. Peltoniemi 2003a, 168). Päihdeperheessä molemmilla tai toisella vanhemmalla on ongelmia päihteiden käytössä. Tämä ei tarkoita välttämättä päihderiippuvuutta tai esimerkiksi alkoholismia, mutta kuitenkin niin runsasta päihteiden käyttöä, että siitä koituu haittoja lapsille. Päihteitä käyttävä vanhempi on perinteisesti usein ollut isä, mutta yhä useammin naisten päihteiden käytön lisääntyessä päihdeongelmainen vanhempi on äiti. Erityisen huono tilanne on lapsilla, joiden molemmat vanhemmat käyttävät runsaasti päihteitä tai ovat päihdeongelmaisia. (Linna 1994, 129.) Päihdeperheissä perheenjäsenten on jollain tavoin sopeuduttava päihteidenkäytön tuomiin muutoksiin perheessä. Tätä sopeutumista ovat tutkineet muun muassa Joan Jackson (1956) ja Marja Holmila (1993), jotka ovat havainneet perheen sopeutumisen etenevän prosessina erilaisten vaiheiden kautta. Aluksi runsaan päihteidenkäytön myötä haitat ja ongelmat kasvavat ja sen myötä perheenjäsenten väliset suhteet heikkenevät. Häpeä ja leimautumisen pelko johtavat perheen eristäytymiseen ja sosiaalisten suhteiden vähenemiseen. Päihteiden käyttö ohjaa perheen elämää ja vaikuttaa perheenjäsenten toimintaan. Pariskunnan epäsopu ja ristiriidat lisääntyvät ja tuovat kotiin turvattoman ilmapiirin. Samalla monilla lapsilla esiintyy tunneelämän häiriöitä. (Jackson 1959; Holmila 1993.) Monenlaisten kriisien läpikäymisen jälkeen perheenjäsenet eivät enää pyri muuttamaan päihteidenkäyttäjää, vaan elävät päivä kerrallaan. Toki perheen ja päihdeongelmaisen tilanne ovat edelleen surullinen asia perheenjäsenille ja he toivovat muutosta. Elämän jatkumisen vuoksi perheenjäsenet kuitenkin määrittävät omat roolinsa uudelleen, ottavat vastuuta perheen selviy- 7

8 tymisestä ja ennemminkin säälivät ja suojelevat päihdeongelmaista. Usein päihdeperheet päätyvät myös eroon ja lapset ja ei-juova vanhempi rakentavat uuden elämän itselleen ilman päihdeongelmaista. Mahdollista on myös se, että päihdeongelmainen raitistuu ja perhe pyrkii uudelleen organisoitumaan ja hakemaan roolit perheenjäseninä. (Jackson 1959; Holmila 1993.) Lapselle ei ole samantekevää, kumpi vanhemmista käyttää päihteitä ongelmaisesti. Naisten päihteiden käyttöä pidetään paheksuttavampana kuin miesten ja päihteitä runsaasti käyttävä nainen on perinteisesti ollut epäsopiva äidiksi. (Ackerman 1991; Holmila 1992.) Leimautuminen päihdeongelmaisen äidin myötä on hyvin merkittävää muille perheenjäsenille ja tällaisissa perheissä vanhemmat päätyvät usein eroon. Toisin on perheissä, joissa mies käyttää päihteitä; ne pysyvät usein koossa ainakin niin kauan kuin perheessä on pieniä lapsia. (Ackerman 1991.) 3.2 Päihteitä käyttävä vanhempi Yhä vähemmän on ihmisiä, jotka eivät käytä ollenkaan päihteitä. Hyvin usean lapsen vanhemmat juovat, tosin määrissä ja toistuvuudessa on suuria eroavaisuuksia. Vanhemman hyvin pienikin alkoholinkäyttö, lääkkeiden väärinkäyttö tai huumeidenkäyttö voi olla lapselle haitallista, sillä päihteidenkäyttö muuttaa ihmisen käyttäytymistä ja olemusta. Lapsi ei aina ymmärrä, mistä on kyse ja epävarmuus ja vanhemman outous voivat pelottaa, vaikka vanhempi olisikin päihtyneenä hyväntuulinen. Lapsen elämän vahingoittaminen ja vaarantaminen ovat usein seurausta runsaammasta päihteiden käytöstä ja vanhemman käytöksen huomattavista muutoksista päihtyneenä, ja myös selvin päin. (ks. Itäpuisto 2003, 34, Peltoniemi 2003b.) Päihteidenkäytön muuttuessa ongelmaiseksi ihminen alkaa käyttäytyä päihdehakuisesti. Päihteidenkäyttö ja aineen saaminen vaikuttavat kaikkeen ihmisen toimintaan ja hallitsevat koko elämää (Holopainen 2001, 41). Läheisille voi olla yllätys, kuinka toinen muuttuu niin olemukseltaan kuin käytökseltäänkin. Päihdeongelmaisen välinpitämättömyys, vastuuttomuus, aggressiivisuus ja ilkeys voivat aiheuttaa perheessä hyvin suuria muutoksia aina taloudellisesta toimeentulosta eripuraan ja pelon ja häpeän ilmapiiriin. (Heimonen 2006.) 8

9 Päihdehaitat ulottuvat kaikille ihmisen elämän osa-alueille: fyysinen, psyykkinen, henkinen ja sosiaalinen. Kun päihteidenkäyttö etenee riippuvuudeksi ja sairaudeksi, näkyvät nämä kaikki puolet selkeämmin päihteitä käyttävän ihmisen elämässä. (Holopainen 2001, ) Fyysisesti ihmisellä on tarve käyttää ainetta, vaikeus lopettaa aineiden käyttö ja vierotusoireita käytön lopettaessa. Psyykkisesti ihminen jää koukkuun aineeseen, pelkää aineen käytön lopettamista ja aineen käyttö ohjaa elämää. Päihteidenkäytöstä tulee tapa. Henkisesti päihderiippuvaisen ihmisen arvomaailma muuttuu. Moraali, normit ja arvot alkavat tukea vaikeiden asioiden pakenemista ja oman edun tavoittelua. Sosiaalinen päihteidenkäyttökulttuuri, kaveriporukat ja tavat ovat alkaneet tyydyttää ihmisen sosiaalisia tarpeita ja altistavat käyttämään aineita.( Koski-Jännes 2000.) Ongelmaisesta käytöksestään huolimatta moni päihdeongelmainen vanhempi toivoo lapselleen hyvää ja turvallista kotia. Vanhemmat eivät halua lapselleen pahaa, mutta he ovat niin alistuneita omaan päihderiippuvuuteensa, etteivät pysty luopumaan siitä. Usein päihdeongelmainen tunnistaa riippuvuutensa aiheuttamat vaikeudet ja huonot asiat, häpeää ja pelkää niin riippuvuuttaan kuin siitä toipumistakin. Vanhemman päihteidenkäytön seurauksena perheessä voidaan joutua häpeämään hänen käytöstään, joudutaan taloudellisiin vaikeuksiin, saatetaan kokea henkistä ja fyysistä väkivaltaa, pelkoa, ahdistusta, leimautumista. Vanhemman päihdeongelma vaikuttaa koko perheen toimintaan ja hyvinvointiin. (ks. Holmila 1993, Heimonen 2006.) Eläminen päihdeongelmaisen vanhemman/päihdeongelmaisten vanhempien kanssa saattaa vääristää lapsen kuvaa itsestään, oikeasta ja väärästä sekä arkisten asioiden hoitamisesta. Valehteleminen, arvaileva käsitys normaalista käyttäytymisestä sekä itsensä arvostelu näkyivät Janet Woititzin (1989) tutkimien alkoholistien aikuisten lasten elämässä. Tutkitut alkoholistien aikuiset lapset kokivat lisäksi vaikeuksia pitää hauskaa, ylläpitää läheisiä ihmissuhteita ja sopeutua muutoksiin. Näissä asioissa lapset eivät ole saaneet oikeanlaista mallia ja kokemusta kotonaan, sillä päihdeongelmainen vanhempi ja hänen käytöksensä on usein normista poikkeavaa. Tutkimuksen mukaan alkoholistien lapsilla ei ole useinkaan ollut mahdollisuutta kasvaa kypsään aikuisuuteen. (Woititz 1989.) 9

10 3.3 Lapsi päihdeperheessä Lasinen lapsuus -kysely on tuottanut tärkeää tietoa suomalaisten lasten kokemista ongelmista päihdeperheessä. Kyselyn mukaan suomalaisista 17 % on kokenut alkoholin käytön liialliseksi lapsuuden kodissaan ja 12 % mielestä vanhempien liiallisen alkoholinkäytön vuoksi heille on aiheutunut ongelmia elämässä. (Peltoniemi 2003d, ) Teuvo Peltoniemi (2003d, 165) huomauttaa, että kysely on tehty vuonna 1994 ja tuosta ajasta suomalaisten alkoholinkäyttö on vain kasvanut. Viimeisen kolmen vuoden aikana on toteutettu yhteiskunnallisia muutoksia, on poistettu alkoholin maahantuontikiintiöitä sekä alennettu alkoholijuomien verotusta, jotka ovat vaikuttaneet suomalaisten päihteidenkäyttöön sitä kasvattaen (Österberg 2005, 7-17). Lasinen lapsuus -kyselystä selviää, että perheriidat ja epäsopu tuottavat eniten haittaa päihdeperheiden lapsille. Turvallisuuden väheneminen ja vanhempien pelkääminen ovat lasten yleisesti kokemia tunteita. Monella tutkimuksen päihdeperheen lapsella oli ollut häiriintymistä, ahdistusta, masennusta sekä väsymystä. Alkoholiin ja sen käyttöön liittyvät ongelmat ja kielteiset tuntemukset seurasivat kyselyn mukaan useita päihdeperheen lapsia myös aikuisuuteen. (Peltoniemi 2003d, 166.) Myös Margaret Corkin (1969) tutkimista 115 alkoholistin lapsesta kaikki olivat vähintään lievästi häiriintyneitä tunne-elämältään ja suurin osa oli kohtalaisen vakavasti tai erittäin vakavasti häiriintyneitä. Näillä päihdeperheiden lapsilla oli ongelmia sosiaalisessa toiminnassa niin kotona, koulussa kuin ystävyyssuhteissakin. (Cork 1969). Maritta Itäpuiston (2005) väitöstutkimuksen mukaan juova vanhempi aiheuttaa lapselle pelkoa. Pelko oli kuitenkin erilaista riippuen vanhemman sukupuolesta ja siihen liitetyistä rooliodotuksista. Isän kotiin tulemista pelättiin, isä saattoi olla väkivaltainen tai ivallinen ja mieluummin haluttiin hänen pysyvän poissa päihtyneenä. Äidin kotoa lähteminen aiheutti pelkoa, sillä äiti on perheessä useimmin se lapsista huolta pitävä ja kodin turva. Äidin poissaolo merkitsi lapselle asioista huolenpitoa, sisaruksista huolehtimista, hengissä selviytymistä. Vaikka lapset jäivät usein yksin, heitteille ja heidät hylättiin, vain harvat olivat saaneet apua ulkopuolisilta tai tuttaviltaan, tai ammattiauttajilta. Kokemukset ympäristöstä olivat hylkäämistä ja leimaamista. Lapset kehittelevät erilaisia keinoja suojellakseen itseään ja toisia alkoholiongelmien tuottamilta haitoilta. (Itäpuisto 2005.) 10

11 Monet alkoholistivanhempien lapset kokevat vanhempansa huonoiksi roolimalleiksi. Päihdeperheissä on enemmän lasten ja vanhempien välisiä konflikteja kuin ei-alkoholiongelmaisissa perheissä ja lisäksi vanhempien väliset konfliktit ja avioerot ovat yleisiä. Monissa päihdeperheissä lapset ovat kokeneet enemmän fyysistä ja henkistä väkivaltaa kuin eialkoholistiperheiden lapset. (Reich, Earls & Powell 1988.) Vellemanin & Orfordin (1999) tutkimuksen mukaan monet lapset kertoivat haastatteluissa alkoholiongelmaisen vanhemman säännöllisesti häirinneen elämäänsä olemalla epäluotettava, aiheuttamalla perheelle taloudellisia vaikeuksia, häiritsemällä perheen elämää vaihtelevilla mielialoilla, itsetuhoisuudella, levottomuudella. Alkoholiongelmaisten lapsilla oli tutkimusten mukaan ollut enemmän epäsosiaalista käytöstä, ongelmia koulussa, eristäytymistä, masennusta, ongelmia ystävyyssuhteissa, häpeää perheestään ja vanhemmistaan. (Velleman & Orford 1999.) Mikäli alkoholistiperheen lapsella ei ole konflikteja vanhempiensa kanssa, eikä hän ole alttiina aikuisen juomiselle, on hänellä paremmat mahdollisuudet selviytyä. Jos lapsella on positiivisia kokemuksia vanhemman kanssa olemisesta, tekemisestä ja kanssakäymisestä hänellä on mahdollisuus suojautua ongelmilta. (Reich & al 1988) Useat lapset joutuvat kuitenkin alttiiksi monenlaisille vanhempien päihteidenkäytöstä aiheutuville haitoille. Selviytymiskeinoja näistä perheolosuhteista ovat tutkimusten mukaan olleet muun muassa välttäminen, avoin epäsopu vanhempien kanssa ja avun hakeminen naapureilta tai sukulaisilta. Hyvin usein lapset myös sulkeutuvat itseensä ja pelkäävät tulevaisuutta. (Velleman & Orford 1999.) Useat päihdeperheiden lapsia tutkineet ovat käyttäneet Sharon Wegscheiderin (1979) hahmottamaa päihdeperheiden lasten neljää erilaista selviytymisroolia: perheen sankari, unohdettu lapsi, syntipukki ja maskotti. Vanhin lapsi ottaa usein perheen sankarin ja vastuunkantajan roolin. Hän huolehtii muista, on vastuuntuntoinen ja reipas, mutta tehdessään kaiken perheen vuoksi hän kärsii oman elämän puutteesta ja yksinäisyydestä. Unohdettu lapsi vetäytyy ja eristäytyy. Hän on itsenäinen, mutta yksinäinen omassa mielikuvitusmaailmassaan. Syntipukki päinvastoin kiinnittää huomion itseensä ja kasaa ongelmia itselleen, jotta perheen ongelmat eli vanhempien juominen jää huomiotta. Maskotti koittaa hauskanpidolla ja huumorilla suojella perhettään ongelmien ajattelemiselta. Toimiessaan tavoillaan syntipukki ja maskotti ovat kuitenkin samaan aikaan epävarmoja ja yksinäisiä. (Saarto 1987, 26-27; Ackerman 1991, 50.) Monien päihdeperheessä kasvavien lasten elämä on hyvin stressaavaa. Michael Kleinin (2006) mukaan alkoholiperheessä eläneiden lasten todellisuus rakentuu stressin, turvattomuu- 11

12 den ja hylkäämisen kokemusten kautta. Monet päihdeperheiden lapsista joutuvat lapsuudessaan kohtaamaan väkivaltaa sekä hyväksikäyttöä. Klein huomauttaa, että päihdeperheessä eläneille lapsille saattaa näistä kokemuksista aiheutua vakavia, pitkäkestoisia psykologisia ja mielenterveydellisiä ongelmia. Lisäksi päihdeperheiden lapsilla on suuri todennäköisyys tulla itse jollain tavoin riippuvuusongelmaiseksi aikuisuudessaan. (Klein 2006.) 12

13 4 Päihdeperheen lasten koulumaailma 4.1 Perheen vaikutus koulunkäyntiin Vanhempien päihteidenkäyttö ja kodin ongelmat aiheuttavat eritavalla ja erilaisia haittoja lapsille myös kodin ulkopuolella. Erityisesti suhteet ikätovereihin, harrastusmahdollisuudet sekä koulunkäynti ovat kiinteässä yhteydessä lapsen kasvuun ja kehitykseen. Koulunkäynti, toverisuhteet ja harrastukset ovat myös kiinteästi yhteydessä toisiinsa ja niiden keskinäiset suhteet vaikuttavat lapseen. Päihdeongelmaiset kotiolot voivat olla hyvin laajasti vaikuttamassa lapsen elämään ja kehitykseen yhteiskunnan jäseneksi. Maritta Itäpuiston (2005, 84-85) tutkimuksessa alkoholiongelmaisten vanhempien kanssa lapsuudessaan eläneet kertoivat humalaisten aikuisten yöllisen häirinnän aiheuttaneen heille väsymystä, joka ainakin joka kolmannella oli aiheuttanut haittoja koulunkäynnille. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista kertoi uniensa häiriintyneen vanhempien alkoholinkäytön vuoksi. (Itäpuisto 2005, ) Riittävän unen varmistaminen päihdeperheissä on lapsille haastavaa ja kaiken kaikkiaan vaikuttaa heidän keskittymiskykyynsä ja kognitiivisten resurssien käyttöön koulussa. Sen lisäksi, että uni jää päihdeperheessä elävillä lapsilla usein vähäiseksi monet lapsuudessaan alkoholiperheessä eläneistä kertovat joutuneensa huolehtimaan paljon kodin töistä. Vanhempien välinpitämättömyys ja lasten heitteille jääminen pakottavat lapset ottamaan vastuuta elämästään ja huolehtimaan selviytymisestään. Lapset joutuvat vastaamaan suuriin vaatimuksiin, huolehtimaan itsestä, kodista ja mahdollisesti sisaruksistaan, ja samaan aikaan heidän tulee hoitaa myös oma koulutyönsä. (Itäpuisto 2005, ) Vastuu kodista painaa lapsia myös koulussa ja vastuunkantajat usein pohtivatkin kodin asioita ja vanhempiensa selviytymistä koulussa ollessaan (Cork 1969, 41). Kodin asioiden huolehtiminen ja vanhemmista kannettu huoli vaikuttavat lasten keskittymiseen ja mahdollisuuksiin kehittyä akateemisesti. Katri Sarmavuori (1982) onkin tutkinut alkoholikonfliktiperheiden lasten kouluun sopeutumista ja koulumenestystä. Tutkimuksen perusteella alkoholikonfliktiperheiden äidit ja isät ovat vähemmän onnellisia kuin muiden perheiden vanhemmat ja he kokevat perhe-elämänsä onnettomampana kuin muilla. Isät ovat merkitsevästi ahdistuneempia kuin muiden perheiden 13

14 isät. Perhe-elämä ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan vaikuttanut lasten koulumenestykseen. Toisaalta tutkimus paljastaa, että alkoholikonfliktiperheiden pojilla on jonkin verran ongelmia, he ovat psyykkisesti häiriintyneitä eivätkä he sopeudu koulussa vaadittavaan yhteistyöhön yhtä hyvin kuin muut lapset. (Sarmavuori 1982.) Vanhempien päihteidenkäyttö ja lasten käytöksen häiriintyneisyys koulussa voivat myös leimata lasta ja aiheuttaa esteitä sosiaalisiin vertaissuhteisiin. Muun muassa koulukiusaaminen saattaa vielä lisätä lapsen paineita koulunkäyntiin. (Itäpuisto 2005, ) Päihdeperheen lapset joutuvat usein salailemaan kotiolojaan, eivätkä he halua viedä ystäviään kotiinsa. He joutuvat häpeämään ja pelkäämään päihtyneitä vanhempiaan ja vanhempiensa julkisen esiintymisen vaikutuksia omiin sosiaalisiin suhteisiinsa. Vanhempien ja kodin ongelmien vuoksi päihdeperheiden lapsilla on usein vaikeuksia solmia tiiviitä ystävyyssuhteita. (Cork 1969, ) Ystävyyssuhteiden solmimista ja sosiaalisia suhteita haittaa myös ulkopuolisuuden tunne. Päihdeperheiden lapset ovat kertoneet, että heillä ei ole ollut jaettuja kokemuksia perheelämästä ikätovereidensa kanssa ja he ovat kokeneet itsensä erilaiseksi puhuttaessa viikonloppujen viettämisestä tai kesälomien kuulumisista. Monet Corkin (1969) tutkittavista kuvasivat hauskuuden puutetta elämässään, kuinka heillä oli hyvin vähän myönteisiä, mukavia kokemuksia yhdessä vietetystä ajasta vanhempiensa kanssa. Monille oli myös vaikeaa ottaa osaa harrastustoimintaan tai erilaisiin ryhmiin. Uuden oppiminen tai uudet ystävyyssuhteet eivät kiinnostaneet vaan harrastusryhmään paettiin ongelmaisia kotioloja. (Cork 1969, ) Monille päihdeperheiden lapsille koulu merkitsee harrastusten tavoin pakopaikkaa. Corkin (1969) tutkimuksen lapset pitivät koulunkäynnistä ja heidän koulumenestyksensäkin oli kohtalaisen hyvää, mutta kiinnostus koulutyöhön johtui usein vain siitä, että koulussa sai olla rauhassa. Joillain lapsilla oli kuitenkin vastakkaisia ajatuksia, he eivät pystyneet keskittymään koulunkäyntiin vanhempiensa juomaputkien aikaan ollessaan huolestuneita vanhemmistaan, he olivat vanhempien juomisen vuoksi väsyneitä ja usein sairaana tai eivät pystyneet tekemään kotitehtäviään. Myös koulussa menestyneet lapset kertoivat kärsivänsä keskittymisvaikeuksista vanhempiensa päihteidenkäytön vuoksi. (Cork 1969, ) Klein (2006) toteaakin, että päihdeperheiden lapsilla on usein ylipäätään vaikeuksia sopeutua koulumaailmaan. 14

15 4.2 Lasten koulumenestys Johnsonin ja Rolfin (1988) tutkimuksessa verrattiin alkoholistien ja ei-alkoholistien lasten koulumenestystä, kognitiivista toimintaa. ÄO:ta verrattaessa ryhmien välillä ei esiintynyt merkittävää eroavaisuutta. Akateemisten taitojen osalta ei ilmennyt eroavaisuutta lukemisessa, oikeinkirjoituksessa tai laskuopissa, mutta akateemisen työn osalta havaittiin alkoholistien lasten välittävän vähemmän koulusta ja he arvioivat myös tekevänsä koulutyön huonommin kuin voisivat. Syyksi vähäiseen koulutyöhön he ilmoittivat laiskuuden tai motivaation puutteen. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että alkoholistien lapsilla oli verrokkeihin nähden heikompi itsetuntemus. (Johnson & Rolf 1988.) Knop & al (1985) huomasivat tutkimuksessaan riskiryhmän lapsien huomattavasti useammin kerranneen kouluvuoden, siirretyn koulupsykologille ja käyneen useita kouluja. Opettajat arvioivat näitä riskiryhmän lapsia useammin impulsiivis-levottomiksi, he olivat rauhattomia, levottomia, hermostuneita ja hämmentyneitä. Nämä lapset olivat myös vähemmän kielellisesti taitavia. Erityisesti heillä oli ongelmia sanavarastossa, lukemisessa ja suullisessa ilmaisussa. (Knop & al 1985.) Myös Corkin tutkimuksessa vanhempien lapsien (13-16v.) joukossa oli useita kouluvuoden jopa kaksikin kertaa kerranneita ja monet olivat pettyneitä saavutuksiinsa. Kodin häiritsevät olosuhteet veivät monilta lapsilta voimat ja kiinnostuksen, joita ei enää riittänyt koulunkäyntiin. Jotkut kokivat tärkeäksi myös päästä pian töihin, jotta voisivat tukea perhettään taloudellisesti. (Cork 1969, ) Osa kognitiivista toimintaa tutkineista tutkimuksista on havainnut päihdeperheiden lasten saavuttavan huonompia koulutodistuksia ja menestyvän heikommin koulussa kuin muut lapset. Toisaalta on tutkimuksia, joiden mukaan päihdeperheiden lapsilla olisi normaalia heikompi ÄO ja heikompi koulumenestys, ja toisaalta on muutamia tutkimuksia, joissa eroavaisuutta toisiin lapsiin ei ole havaittu. Paljon riippuu tutkimusasetelmasta ja verrokkiryhmistä, millaisia tuloksia saadaan. (West & Prinz 1987.) Muun muassa Reichin, Earlsin ja Powellin (1988) tutkimuksissa alkoholistivanhempien lasten ja ei-alkoholistien vanhempien lasten välillä ei löydetty eroja koulumenestyksessä. Miller ja Jang (1977, Westin & Prinzin 1987 mukaan) ovat todenneet tutkiessaan päihdeperheiden lapsia, että vaikka älykkyydessä ja kognitiivisissa kyvyissä ei lasten osalta löytynyt eroja, oli päihdeperheiden lapsilla suurempi todennäköisyys keskeyttää koulunsa ja jäädä ilman päästötodistusta. 15

16 Merkittävä tekijä lasten koulumenestyksen kannalta voi olla myös se, että alkoholistiperheiden lapsilla on todettu Reichin, Earlsin ja Powellin (1988) tutkimuksessa enemmän DSM-III luokituksen mukaisia psykiatrisia diagnooseja. Päihdeperheiden lasten psykiatriset diagnoosit olivat yleensä käyttäytymiseen liittyviä, ja joillakin tutkituista lapsista oli jopa kaksi tai useampia diagnooseja. (Reich & al 1988.) Tätä kuvaa myös Knopin & al (1985) tutkimuksen opettajien näkemykset useista päihdeperheiden lapsista impulsiivis-levottomina ja rauhattomina. Westin ja Prinzin (1987) mukaan alkoholistien lapsilla on taipuvuutta ylivilkkauteen, käyttäytymishäiriöihin, nuorisorikollisuuteen ja koulupinnaukseen. Päihdeperheiden lapset ovat riskiryhmän jäseniä, jotka hyvin suurella todennäköisyydellä joutuvat kärsimään hyväksikäytöstä ja laiminlyönnistä, vanhempien ristiriidoista ja erosta sekä rikollisuudesta. Nämä kaikki seikat vaikuttavat lapsen kasvuun ja kehitykseen, joten ei voida sanoa tarkalleen, johtuuko päihdeperheiden lasten heikko koulumenestys vain vanhempien alkoholikäytöstä vai kuinka suuri vaikutus on muilla tekijöillä riippumatta alkoholismista. (West & Prinz 1987.) Toisaalta hyvin usein päihdeperheessä juuri esiintyy avioeroja, ristiriitoja ja väkivaltaa, jotka ovat osa päihdeongelmia ja näin vaikuttamassa lasten elämään. Sekä alkoholistien lapset itse, että heidän äitinsä aliarvioivat lapsen kyvykkyyttä ja osaamista Johnsonin ja Rolfin (1988) tutkimuksessa. Testeissä ja kyselyissä selvisi, että äitien arviot lapsistaan olivat alhaisempia kuin verrokeilla, he näkivät lapsensa vähemmän kyvykkäinä aivan kuten heidän lapsensakin itsensä. Kuitenkin alkoholistien lasten arviot omasta akateemisesta kyvykkyydestään oli usein huonompi kuin heidän todellinen kognitiivinen suorituskykynsä. (Johnson & Rolf 1988.) Myös Hughesin (1977, Westin & Prinzin 1987, mukaan) tutkimuksessa huomattiin, että opettajat ja kouluavustajat arvioivat alkoholistien lasten pystyvän parempaan koulumenestykseen kuin mitä lapset koulussa toteuttivat. Lapsilla on siis kykyjä ja osaamista, mutta monet muut asiat vaikeuttavat heidän motivaatiotaan ja keskittymistään koulutyöhön. 16

17 4.3 Tukea koulusta Lasinen lapsuus -ammattilaiskysely toi esiin sen, että hyvin monet lasten kanssa työskentelevät tapaavat työssään päihdeperheiden lapsia. Turvakotien, lastensuojelulaitosten, lastenneuvoloiden, perheneuvoloiden, päiväkotien, peruskoulun ylä- ja ala-asteen sekä seurakunnan työntekijät olivat tunnistaneet vuoden aikana kaikkiaan 2640 päihdeperheen lasta, eli 71 % vastaajista oli tunnistanut alkoholi- tai huumeperheessä kasvavia lapsia. (Peltoniemi 2003c.) Koulut ovat näistä tahoista yksi tärkein, tavataanhan siellä kaikki ikäryhmien lapset. Koulun henkilökunnan osaaminen ja toiminta voivat olla keskeisiä tekijöitä päihdeperheen lapsen tukemiseksi. Kyselyn mukaan kouluissa oli tullut esille vuoden aikana keskimäärin 7.8 päihdeperheen lasta. 54 % koulun työntekijöistä oli tavannut päihdeperheiden lapsia työssään ja lisäksi osa työntekijöistä epäili tavanneensa päihdeperheen lapsia. Päihdeperheen lapsi tuli koulun tietoon yleisimmin toisen lapsen kertomana, lapsen oireiden kautta sekä lapsen itsensä kertomana. Päihdeperheen lapsen asiasta keskusteltiin yleisimmin muiden ammattiauttajien kanssa sekä lapsen kanssa, mutta vähemmän oltiin yhteydessä kotiin ja vanhempiin. (Peltoniemi 2003c.) Päihdeperhe ja päihdeongelmaiset vanhemmat eivät usein pysty vastaamaan heille osoitettuihin velvollisuuksiin. Jos koulussa ei ymmärretä päihdeperheiden lasten tilannetta tai kodin tuomia ongelmia, voi lapsi joutua tahtomattaan hankaliin tilanteisiin kouluinstituutiossa. Itäpuiston (2005, 91) tutkimuksessa tuli esiin muun muassa väsymyksen tuomia ongelmia sekä asioiden hoitamattomuuteen liittyviä hankaluuksia kuten kokeen allekirjoittamattomuus. Vanhempien saavuttamattomuus ja välinpitämättömyys lapsen kouluasioista aiheuttavat lapselle turhia sanktioita ja ongelmatilanteita koulussa. Instituutiot ja niiden työntekijät eivät usein ymmärrä lapsen tilannetta ja näin esimerkiksi opettajat ovat hyvin harvoin auttavana ja tukevana tahona lasten elämässä, vaikka kohtaamisia tapahtuu ja tilaisuuksia puuttumiseen on. Lapset kärsivät tuen ja avun puutteesta. Klein (2006) painottaa, että lapset eivät saa laadukasta ja säännöllistä apua ja tukea, heitä ja heidän tarpeitaan ei tunnisteta tai niitä katsotaan sormien läpi. Päihdeperheiden lapset eivät ole suosittu avun kohderyhmä, koska heidän itsensä sekä heidän vanhempiensa käytös on vaikeaa kohdata. Jopa ammattinsa puolesta eksperteiltä puuttuu riittävästi tietoa näiden lasten tukemiseksi, eikä heillä ole osaamista lasten hoitamiseksi ja 17

18 asioihin puuttumiseksi. Monien lasten ja perheiden tilanne on myös vaikea havaita, koska ongelmia peitellään ja salataan. (Klein 2006.) Monet päihdeperheiden lapsia kohtaavat ammatti-ihmiset toivovat saavansa lisää koulutusta lasten ja heidän ongelmiensa tunnistamiseen ja kohtaamiseen. Ammattilaiset kokevat omat tietonsa ja valmiutensa puutteellisina, vaikka hyviäkin kokemuksia ja onnistumisia päihdeperheiden lasten kohtaamisista on saatu. (Peltoniemi 2003c, ) Yhteistyön kehittäminen päihdeosaajien ja erilaisten ammattilaisten kesken onkin tärkeää ja erityisesti koulussa on tarpeellista tiivistää opettajien ja oppilashuoltoryhmän työntekijöiden yhteistyötä ja osaamista päihdeperheiden lasten tukemiseksi. 18

19 5 Pohdinta Lapsen huomaaminen. Suomessa on monia lapsia, jotka kärsivät vanhempiensa päihteidenkäytöstä. Kodin ongelmat ja vanhempien velvollisuuksiensa laiminlyöminen aiheuttavat lapsille erilaisia haittoja ja vaurioita. Monet lapset reagoivat haittoihin selvästi ja näkyvästi, toiset yrittävät selviytyä ottaen erilaisia rooleja tai suhtautumalla tilanteeseen monella tavalla. Aina ei selviytyminenkään ja päällisin puolin menestyminen ole lapselle helppoa, vaan huomaamatonkin ja pärjäävä lapsi tarvitsee tukea ja apua aikuisilta. Lapset tarvitsevat tukea aikuisilta sekä opastusta ja malleja normaaliin elämään. Kotoa he eivät useinkaan saa resursseja kehittyä ja kasvaa kunnon kansalaiseksi tai he joutuvat tekemään tarpeettoman paljon töitä oman menestyksensä eteen. Lapset tarvitsevat myönteisiä kokemuksia itsestään, osaamisestaan ja kehittymisestään. Aikuisten on hyvä oppia puuttumaan lasten huonoon kohteluun, luoda lapsille mahdollisuuksia myönteisiin toiminta-areenoihin ja kokemusten karttumiseen. Usein sanotaan, että yksikin turvallinen aikuinen päihdeperheen lapsen elämässä voi olla merkittävä voimavara ja tuki lapsen kasvulle ja kehitykselle. Päihteidenkäytöstä ja päihdeperheiden ongelmista puhuminen ja asenteiden muokkaaminen niitä kohtaan ovat tärkeitä asioita tämän päivän yhteiskunnassa. Olisi hyvä, että myös koulussa huomioitaisiin enemmän tämä aihe ja sen kautta helpotettaisiin lasten tietämystä asioista ja mahdollisuuksista hakea apua. Avoin ja opettavainen keskustelu voi vähentää toisten lasten ennakkoluuloja päihdeperheiden lapsia kohtaan ja luoda lapsille mahdollisuuksia rakentaa ystävyyssuhteita taustastaan riippumatta. Mahdollisuuksien luominen. Päihdeperheiden lasten huomioiminen niin yhteiskunnassa kokonaisuudessaan kuin koulumaailmassa tarkoittaa heidän mukaan ottamista erilaisiin toiminta-areenoihin ja sosiaalisiin suhteisiin. Lapsille luo merkittäviä myönteisiä kokemuksia olla osallisena yhteisessä toiminnassa ja olla osana ryhmää. Vertaistovereiden merkitys lapsen kehitykselle on merkittävä ja päihdeperheiden lapsia on hyvä kannustaa ja ohjata mukaan erilaisiin harrastuksiin ja tapahtumiin. Yhteisten myönteisten kokemusten saaminen voi korvata kotona puutteellisiksi jääviä kokemuksia ja vahvistaa lasten kasvua ja kehitystä. 19

20 Lasten saaminen mukaan sosiaalisiin vertaisryhmiin ja -toimintoihin voi kannustaa heitä myös opinnoissaan. Toisten lasten tuki ja opettajan kannustus voivat tukea päihdeperheen lasta koulunkäynnissä, vaikka kodin ongelmat heijastuvatkin hänen mahdollisuuksiinsa keskittyä koulutyöhön. Lapset voivat tarvita erityistä tukea ja huomioimista opiskelussaan, koska vanhempien päihdeongelmilla saattaa olla jopa vaikutusta heidän kognitiivisiin kykyihinsä ja psyykkiseen terveyteensä. Kodin ongelmat aiheuttavat lapselle usein stressiä, jonka vuoksi koulutyö on ylivoimaista. Huono menestys koulussa ja koulun keskeyttäminen voivat johtaa pahimmassa tapauksessa päihdeperheen lapsen elinikäiseen syrjäytymiseen. Lapsen aktivoiminen koulutyöhön, sosiaalisiin suhteisiin ja harrastuksiin kannustaa lasta huomaamaan myönteiset puolet itsessään ja saamaan positiivisia kokemuksia itsestään ja elämästä. Monet päihdeperheiden lapset tarvitsevat myös ammattilaisten erityistä tukea elämänsä järjestämisessä ja hallinnassa. Kasvun ja kehityksen turvaaminen. Päihdeperheen lapselle kodin ulkopuoliset turvalliset ja innostavat suhteet ja toiminta-areenat ovat merkittävää vastapainoa kodin ahdistavalle ja pelottavalle ympäristölle. Ne antavat myönteisiä kokemuksia itsestä ja malleja aikuisista. Jotta päihdeperheen lapsella olisi mahdollisuus turvalliseen kasvuun ja kehitykseen, hänelle on luotava siihen edellytyksiä kodin ulkopuolella. Tärkeässä asemassa ovat koulujen henkilökunta sekä heidän yhteistyökumppaninsa. Luomalla kouluun lasta tukeva ilmapiiri, voi päihdeperheen lapsella olla mahdollisuudet kehittää omaa identiteettiään myönteiseen suuntaan. Koulun rutiinit ja velvollisuudet eivät aina ole päihdeperheen lapselle helppoja toteuttaa. Vanhempien poissaolot kotoa ja välinpitämättömyys lapsen asioista erityisesti päihtyneenä ollessaan, esimerkiksi juomiskausina, voivat estää lasta toteuttamasta koulussa asetettuja velvollisuuksia. Opettajien herkkyys aistia lasten kotitilanteet ja ymmärrys heidän vanhempiensa kyvyttömyydestä yhteistyöhön voi helpottaa lasten tilannetta. Opettajat voivat ymmärtäessään oppia joustamaan velvoitteissa ja/tai muuttaa niitä. On tärkeää, etteivät päihdeperheiden lapset joudu vanhempiensa takia kärsimään myös kodin ulkopuolella enempää kuin tahtomatta tapahtuu. Opettajia ja koulun henkilökuntaa tulee kouluttaa ja opastaa enemmän päihdeperheiden lasten ymmärtämiseen ja kohtaamiseen. Päihdetyön ammattilaiset ovat tässä tärkeitä yh- 20

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

LASINEN LAPSUUS- elämää päihdeperheessä ja mitä voisimme tehdä Lapsi päihdeperheessä seminaari Helsinki 8.5.2006

LASINEN LAPSUUS- elämää päihdeperheessä ja mitä voisimme tehdä Lapsi päihdeperheessä seminaari Helsinki 8.5.2006 Valt. lis. Teuvo Peltoniemi Tiedotuspäällikkö, A-klinikkasäätiö President, Encare Network LASINEN LAPSUUS- elämää päihdeperheessä ja mitä voisimme tehdä Lapsi päihdeperheessä seminaari Helsinki 8.5.2006

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Päihdetiedotusseminaari

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Lapsi päihdeperheessä. Riihimäki 31.3.2011 Minna Veistilä

Lapsi päihdeperheessä. Riihimäki 31.3.2011 Minna Veistilä Lapsi päihdeperheessä Riihimäki 31.3.2011 Minna Veistilä Tänään Ennen kahvitaukoa käymme läpi käsitteellistä ja teoreettista ajattelua pohdimme omia toimintamallejamme harjoittelemme lapsen kanssa työskentelyä

Lisätiedot

Vanhemman alkoholinkäytön vaikutukset lapseen

Vanhemman alkoholinkäytön vaikutukset lapseen Vanhemman alkoholinkäytön vaikutukset lapseen Marja Holmila 24.9.2013 Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 25.9.2013. Marja Holmila 1 Esityksen rakenne 1. Juominen lasten seurassa 2. Vanhempien

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa Nuorten kysely 2011 Lasten seurassa -yhteistyöohjelma selvitti kesällä 2011 12 18-vuotiailta nuorilta näkemyksiä aikuisten alkoholinkäytöstä ja suomalaisesta

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Suomalaisten lasinen lapsuus 1994 ja 2004

Suomalaisten lasinen lapsuus 1994 ja 2004 TIIMI 2 2005 ERIPAINOS WWW.LASINENLAPSUUS.FI Suomalaisten lasinen lapsuus 1994 ja 2004 Huoli varhaisnuorten päihteiden käytöstä on viemässä huomiota paljon suuremmasta ongelmasta: siitä, että me aikuiset

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Lapsen kokemus vanhemman päihdeongelmasta. auttaminen. Maritta Itäpuisto, tutkija Perhetutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto maritta.itapuisto@jyu.

Lapsen kokemus vanhemman päihdeongelmasta. auttaminen. Maritta Itäpuisto, tutkija Perhetutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto maritta.itapuisto@jyu. Lapsen kokemus vanhemman päihdeongelmasta ja lapsen auttaminen Maritta Itäpuisto, tutkija Perhetutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto maritta.itapuisto@jyu.fi Lapsen kokemus vanhemman päihdeongelmasta Väitöskirjan

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Teuvo Peltoniemi TIIMI 2/2005, sivut 4-10 SUOMALAISTEN LASINEN LAPSUUS 1994 JA 2004

Teuvo Peltoniemi TIIMI 2/2005, sivut 4-10 SUOMALAISTEN LASINEN LAPSUUS 1994 JA 2004 Teuvo Peltoniemi TIIMI 2/2005, sivut 4- Päivitetty 19.4.2005 www.tiimi.com SUOMALAISTEN LASINEN LAPSUUS 1994 JA 2004 Sinänsä oikeutettu huoli varhaisnuorten päihteiden käytöstä on viemässä huomiota paljon

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Turvallisuus päihdeperheessä

Turvallisuus päihdeperheessä Turvallisuus päihdeperheessä AIKUINEN, KOTIELÄMÄ JA TURVALLISUUS Lahdessa 21.10.2010 Sirpa Hopiavuori Miestyönkehittäjä psykoterapeutti, työnohjaaja Miesten keskus, Ensi- ja turvakotienliitto Miksi turvallisuutta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat. Kotitehtävä 3 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo keitä perheeseesi ja sukuusi kuuluu. Sukupuuhun voidaan

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

VTL Teuvo Peltoniemi Helsinki 10.1.2005

VTL Teuvo Peltoniemi Helsinki 10.1.2005 x LASINEN LAPSUUS -toimintaa vuodesta 1996 VTL Teuvo Peltoniemi Helsinki 10.1.2005 10.1.2005 LASINEN LAPSUUS TOIMINNAN (1986-2007) JUURIA Ongelma on ollut piilossa julkisuudelta Tullut esille kiertoteitä,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Alkoholin vaikutukset lapseen tunnista ajoissa. Mira Roine, kehitysjohtaja, A-klinikkasäätiö/Hämeen palvelualue

Alkoholin vaikutukset lapseen tunnista ajoissa. Mira Roine, kehitysjohtaja, A-klinikkasäätiö/Hämeen palvelualue Alkoholin vaikutukset lapseen tunnista ajoissa Mira Roine, kehitysjohtaja, A-klinikkasäätiö/Hämeen palvelualue Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola 2.4.2014 1 Esityksen rakenne Yleisyys. Vanhempien liiallinen

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Vanhemmuus ja päihteet - sukupolvelta toiselle

Vanhemmuus ja päihteet - sukupolvelta toiselle Vanhemmuus ja päihteet - sukupolvelta toiselle Vantaan Päihdefoorumi 5.11.2014 Erikoistutkija, YTT, Kirsimarja Raitasalo, THL Tutkija, VTM, Marke Jääskeläinen kirsimarja.raitasalo@thl.fi 1 Vanhempien alkoholinkäyttö

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot