Edelläkävijän vastuut s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hyvinvointituen sopimusehdot tutustumisen väärtejä s. 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Edelläkävijän vastuut s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hyvinvointituen sopimusehdot tutustumisen väärtejä s. 12"

Transkriptio

1 2/12 Edelläkävijän vastuut s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hyvinvointituen sopimusehdot tutustumisen väärtejä s. 12 Tekijät esiin: Marko Övermark on porsastuotannon ammattilainen s. 18 emerkistä hyötyä koko nautaketjulle s. 28 Mukana Atrian Lenkki-liite! Luonnostaan vastuullinen

2 Tässä numerossa Ajankohtaista Edelläkävijän vastuut - Jouko Lahtinen... s. 4 Kotimaisella lihalla hyvät markkinat - Matti Perälä... s. 6 Pienten lasten perheissä halutaan syödä lihaa - Lihatiedotus... s. 7 A-Rehun lannoitekaupan kevät on jatkunut vilkkaana - Niina Immonen... s. 8 Viljakauppa on tärkeä osa A-Rehun toimintaa - Taneli Marttila... s. 10 A-Rehun Viljaillat keräsivät viljelijät ajankohtaisen vilja-asian äärelle - Taneli Marttila...s. 11 Hyvinvointituen sitoumusehdot tutustumisen väärtejä - Susanna Vehkaoja... s. 12 Lihakunnan edustajiston vaalit meneillään - Reijo Flink... s. 14 AtriaSika AtriaSika -hinnoittelu uudistuu - Stefan Saaristo... s porsasta vuodessa, kilo kasvua päivässä - Anne Rauhala... s. 16 Finnpig täyttää 10 vuotta - Heikki Hassinen... s. 17 Marko Övermark on porsastuotannon ammattilainen - Hanna Kasari... s. 18 Mäkisalolla harkittu peruskorjaus on pitänyt vanhatkin tilat edelleen hyötykäytössä - Hanna Kasari & Heikki Parviainen... s. 20 Uutta ja uudistettua aineistoa tuotannon tueksi... s. 21 Betoniritilä-direktiivi puhuttaa ympäri Eurooppaa - Anne Rauhala... s. 22 Opiskele sikalamestariksi... s. 22 Atrian Lenkki-liite AtriaNauta Sopimuslisät selkeämmiksi - Maarit Ilola... s. 23 Varkauden rehutehdas on tärkeä osa Itä-Suomen AtriaNauta -palvelua - Ilkka Ala-Fossi & Hanna Kasari... s. 24 Hyvällä säilörehulla voi tehdä tulosta - Mikko Korhonen... s. 26 emerkistä hyötyä koko nautaketjulle - Mari Korkiakangas... s. 28 Heinoset tuottavat A-Rehun rehuilla lähimaitoa kuluttajille - Hanna Kasari & Helge Pyöriä... s. 30 Tautisuojaus kuntoon teemavuoden merkeissä - Hanna Kasari... s. 34 Yhteystiedot... s. 35 AtriaTuottaja 3

3 Pääkirjoitus Edelläkävijän vastuut Julkaisija A-Tuottajat Oy Painopaikka PunaMusta Oy ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Aikojen saatossa ihminen on ollut yhä kekseliäämpi. Joku on todellinen kehittäjä, toinen taas perässähiihtäjä ja seurailija. Tällaista se aina on ollut ja ilmeisesti tulee myös olemaan. Haastavaa onkin löytää valmiissa maailmassa toimintaan uusia tapoja, jotka rikkovat jo tutuksi tulleen käytännön tai jopa perinteet. Monesti käy niin, että se tuttu ja turvallinen toimintatapa koituu jopa turmioksi ja kumuloituu huonoina tuloksina. Se taas johtuu siitä, että eri organisaatioissa kehitetään eriaikaisesti tapoja toimia. Tätä voidaan kutsua myös strategian luomiseksi. Kuka tai ketkä ensimmäiseksi oivaltavat tulevan suunnan ja lähtevät sitä itse toteuttamaan, ovat usein markkinataloudessa ainakin väliaikaisia voittajia. Pysyvää siitä saa vain olemalla hereillä joka ikinen aamu ja tuntosarvet pitkällä ideoimassa seuraavaa uudistusta. Mietteeni kohdistuvat ehkä enemmän yritysmaailmaan, mutta sitähän se maatalouskin näinä päivinä jo on, tai ainakin kovaa vauhtia lähestyy. On pohdittava jokaisesta eurosta, kenelle sen annan ja millä perusteella toisaalta mistä saan parhaan euron ja millä perusteella. Kaikesta huolimatta eurolla ja eurolla on kuitenkin eroa. Tämä onkin se yritysjohdon viisaus, josta syntyy erot valintojen välille. Kauniit ja viisaat tarinat eivät aina lunasta paratiisia, joskus yksinkertainenkin on tehokasta ja tuloksellista. Yhtenä monimutkaisuuden esimerkkinä voidaan pitää lihan tuottajahinnan muodostumista. Yksinkertaisimmillaan se oli ainakin viime vuosituhannen 60-luvulla ja aikaisemmin, aikana, jonka itse olen elänyt. Lihan ostaja tuli taloon korkeintaan mittanauha mukanaan, mutta yleensä vain hyvällä ostajan silmällä varustettuna, ja ilmoitti heti eläimen hinnan. Yleensä osuen oikeaan, ainakin ostajan näkökulmasta. Tuon ajan jälkeen kekseliäisyys on kukkinut joko omasta tai ostavan teollisuuden toimesta. Lihan hinta alkoi muodostua enemmänkin erilaisista luokituksista ja lisistä kuin itse perushinnasta. Ajauduimme tilanteeseen, jossa korkeimman matematiikankaan osaaja ei hallitse lopputulosta ja oikeellisuus on edelleen epävarmaa. Uusi aika Uudistamme nyt sian ja naudan hinnoittelua vastaamaan tätä päivää. Ehkä sekin on liikaa sanottu, mutta askel oikeaan suuntaan on otettu. Perushintojen korotusten lisäksi siinä korostuu kolme kokonaisuutta: Teho, laatu ja kehitys. Nämä ominaisuudet yhteensä muodostavat naudan hinnasta noin 10 prosenttia ja siassa niiden merkitys kohoaa vielä noin 20 prosenttiin. Tarkempaa tietoa jaamme tässä lehdessä, tiedotteissa ja tietysti koko organisaation voimin. Päätoimittaja Jouko Lahtinen Toimituskunta Jouko Lahtinen, Maarit Ilola, Anne Rauhala, Niina Immonen, Hanna Kasari ja Kirsi Varila. Toimitussihteeri Sirpa Perkkiö Hinnoittelulla pyrimme ohjaamaan koko ketjua niin, että se palvelee tuottajan lisäksi myös teollisuuden tarpeita. Hyvistä suorituksista tuottajaa palkitaan. Toisaalta huonot suoritukset eivät saa rasittaa rajallista tuotantopääomaamme; syntyviä vasikoita ja porsaita. Toivotamme myöskin perässähiihtäjät tervetulleeksi uudistamaan hinnoitteluaan oikeudenmukaiseksi ja kehittämään tuotantoa tuottajien eduksi. Yleensä vain teot puhuvat puolestaan, eivät suuret lupaukset. Ugh, olen puhunut! Innostusta ja toivoa paremmasta kevään kylvöille toivottaen Jouko Lahtinen toimitusjohtaja A-Tuottajat Oy, A-Rehu Oy Taitto Oy Viestintä-Perkkiö Aineistot Oy Viestintä-Perkkiö puh Kansikuvassa Pasi Ingalsuo Kälviältä Nimitysuutisia Agrologi (YAMK) Elisa Uusi-Heikkilä (vas.) on aloittanut AtriaNauta -asiakkuuspäällikkönä Etelä-Suomessa 1.3. vastuualueena eteläsuomalaiset maitotilat. Elisa on aiemmin toiminut ProAgria Hämeessä kotieläinneuvojana ja Tankit täyteen -hankkeessa, joten osa alueen maitotiloista on hänelle jo entuudestaan tuttuja. Elisa on myös kokenut ruokintasuunnitelmien tekijä. MMM, agronomi Anne Rauhala (oik.) on nimitetty 1.5. alkaen siipikarjarehun kehittämisestä vastaavaksi päälliköksi. Anne siirtyy siipikarjaliiketoimintaan AtriaSika -palvelusta, jossa hän on toiminut kehityspäällikkönä. Annella on työhistoriassaan kokemusta ja osaamista myös rehuista. Uudessa tehtävässään Annen vastuulla on rehuun liittyvä tuotekehitys sekä tulosten seuranta ja analysointi yhdessä rehun kehittämistyöryhmän kanssa. Rehun kehittämistyöryhmä koostuu tuottajien edustajista, rehutehtaan edustajista sekä siipikarjayksikön edustajista. Agrologi (AMK) Johanna Pukara (vas.) on nimitetty myyntineuvottelijaksi AtriaSikatuottajapalveluun. Sikatilalta kotoisin oleva Johannan vastuulla on Etelä-Suomen sikatilat. Hän tekee myös ruokintasuunnitelmia Agrologi (AMK), tradenomi Linda Åberg (oik.) on aloittanut A-Rehun A-Kaupassa asiakasvastaavana 9.4. Tiina Puskan jäädessä äitiyslomalle. Linda on tehnyt A-kaupassa myymälänhoitajan sijaisuutta viime syksystä lähtien ja aiemmin hän on työskennellyt mm. A-Rehun taloushallinnossa ja ruotsinkielisessä asiakaspalvelussa. Tässä välissä Linda työskenteli muutaman vuoden ulkomailla, mm. Italiassa ja Ranskassa. Uudessa tehtävässään Linda huolehtii mm. A-Kaupan tarvikevalikoimasta ja vastaa asiakaspalvelusta ja verkkokaupasta. Linda palvelee asiakkaitamme myös sujuvalla ruotsinkielellä. Tervetuloa A-Kauppaan! Perinteinen Liharalli järjestetään taas Reitti on vielä avoin. Lisätietoja Jukka Liikalalta, p A-Tuottajat Oy PL 910, ATRIA Vaihde Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki Tilitys-, jäsen- ja saatava-asiat Tuottajapalautus A-Netti -palvelu AtriaNauta Tuottajapalvelu Nautarehut AtriaSika Porsasvälitys Uudiseläinvälitys Teurasilmoitukset Sikarehut Verkkopalvelut s-posti s-posti tuottajapalvelu AtriaTuottaja -lehden osoitteenmuutokset Kirsi Varila, puh , Lisää yhteystietoja sivulla 35! EuroTier -näyttelymatka Hannoveriin Ilmoittautumiset viimeistään Tarkemmat tiedot ohjelmasta ja hinnoista -> Alkutuotannon tapahtumakalenteri 4 AtriaTuottaja AtriaTuottaja 5

4 Lihamarkkinakatsaus Kotimaisella lihalla hyvät markkinat Naudalla on nyt ottajia Lihamarkkinoilla on pitkästä aikaa kotimaisella lihalla kunnolla kysyntää. Erityisesti naudanlihan markkinatilanne on jatkunut pitkään hyvänä. Taantumapuheista huolimatta kalliimpienkin fileiden ja paistien kulutus on säilynyt korkealla tasolla. Tuontifileitäkään ei ole takavuosien malliin tarjolla ja niiden hintakin on lähempänä kotimaista. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino ja kysyntävoittoinen tilanne ovat helpottaneet myös jauhelihalajitelmien markkinatilannetta. Jauheliha on säilyttänyt edelleen suosikkiasemansa suomalaisten ruokapöydässä ja kulutus kasvaa edelleen. Hyvä tilanne onkin antanut meille mahdollisuuden korottaa myyntihintoja, ja samassa tahdissa on noussut myös naudan tuottajahinta. Nautamarkkinoilla voidaan jopa puhua kohtuullisen kuumastakin markkinatilanteesta, ainakin naudanlihan hankinnassa. Monta teurastamoa on jo ehtinyt ilmoittaa halukkuutensa nostaa naudan teurastusmääriään. Se onkin ymmärrettävää tässä markkinatilanteessa. Kun kauppa käy, kaikki ovat naudasta kiinnostuneita. Aina ei näin ole ollut eikä ole välttämättä aina jatkossakaan. Atrian historia nautatalona on vahva ja vertaansa vailla ja sellaisena me aioimme säilyäkin. Tuottajahintamme ovat kilpailukykyisiä päinvastaisistakin väitteistä huolimatta. Viime vuonnakin tilitimme naudanlihasta tuntuvasti enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Tuosta on helppo päätellä hintojemme olleen selkeästi parempia kuin kilpailijoillamme. Tuottajamme saivat meidän ketjussamme rahaa kolmen neljän miljoonan euron verran enemmän kuin olisivat saaneet myymällä kilpailijoillemme. Se on paljon rahaa, joka kertoo atrialaisen ketjun vahvuudesta. Olemme vahvistaneet nautaketjuamme entisestään. Vuoden vaihteessa lanseerattu Atria Hienoin Pihviliha on jo nyt osittanut ottavan paikkansa parhaana Suomalaisena naudanlihana. Atrialainen Luomuketjukin kehittyy suotuisissa merkeissä ja vihdoin Luomuliha ottaa paikkansa pysyvästi suomalaisten kuluttajien lautasella. Teurastamon uudistustyö Kauhajoella on täydessä käynnissä ja aikataulussaan. Valmistuttuaan Kauhajoen yksikkö varmistaa nautaketjun tulevaisuutta ja vahvistaa kilpailukykyämme entisestään. Sikamarkkinoilla hiukan odottava tunnelma Viime vuoden lopulla sianlihamarkkinoilla muutos oli raju, ja jatkuvien ylijäämäerin purku muuttui aitoon kysyntään ja hintojen nousuun. Sianlihan myyntihintataso muuttuikin syksyn aikana ja tervehtyi pitkän, todella synkän jakson jälkeen. Keskitalvella myyntihinnat kansainvälisillä markkinoilla notkahtivat aavistuksen ja alkukevät onkin odoteltu nousua ja syksyn hyvän nousun jatkumista. Sianlihamarkkinoilla vallitseekin hyvä tasapaino kansainvälisestikin katsottuna: tuotannon kasvu on taittunut, varastot ovat erittäin alhaisella tasolla ja kysyntä hyvä. Korea jatkoi tullittoman sianlihan tuontia, mikä lisää edelleen erityisesti kyljen kysyntää Euroopasta vientiin. Myyntihinnat maailmalla ovat käytännössä sillä tasolla, minkä ne saavuttivat loppuvuonna Jos kysyntä paranee kesän myötä, on odotettavissa hintojen nousua, ainakin fileiden ja kinkkujen osalta. Maailman suurimmat sianlihakauppiaat, tanskalaiset, hinnoittelevat tuotteensa optimistisesti ja saksalaisen futuurikaupat ennakoivat 1,70 euron tuottajahintaa. Näiden merkkien mukaan kansainvälinen sianlihan markkinatilanne ja hintataso säilyy hyvänä läpi kesän. Kotimaassakaan sianlihaa ei ole liikaa ja kysyntää riittää. Varastotilanne on vuodenaikaan nähden hyvä, joten uskallamme ennustaa kohtuullisen vilkasta sikamarkkinakesää Matti Perälä johtaja Liha- ja alkutuotantoliiketoiminta LIHABAROMETRI LOKAKUU HELMIKUU 2012 Alkuvuoden 2012 kulutus on ollut kaikissa lihalajeissa + merkkinen, siassa ja naudassa ed.v. suuremman tuonnin vuoksi Luulliseksi lihaksi muutettuna ARVIO milj.kg (suluissa lokakuu helmikuu 2011) LIHA YHTEENSÄ TUOTANTO 162,3 KULUTUS 168,7 *) VIENTI (26,1) 23,6 *) TUONTI (24,4) 28,4 Kulutuksen kotimaisuusaste: 83,2 % aikasarja SIANLIHA TUOTANTO 82,6 KULUTUS 83,4 *) VIENTI (17,4) 14,6 *) TUONTI (9,7) 12,7 Kulutuksen kotimaisuusaste: 84,7 % NAUDANLIHA TUOTANTO 35,4 KULUTUS 42,1 *) VIENTI (1,5) 0,4 *) TUONTI (5,9) 7,5 Kulutuksen kotimaisuusaste: 82,1 % SIIPIKARJANLIHA TUOTANTO 43,6 KULUTUS 40,1 *) VIENTI (7,2) 8,5 *) TUONTI (6,5) 5,7 Kulutuksen kotimaisuusaste: 85,8 % LAMPAANLIHA TUOTANTO 0,4 KULUTUS 1,8 *) VIENTI (0,01) 0,0 *) TUONTI (1,43) 1,4 Kulutuksen kotimaisuusaste: 21,8 % AgriInfo muutos-% edelliseen vuoteen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Lihatiedotus ry: Pienten lasten perheissä halutaan syödä lihaa Kolme neljästä suomalaisesta pitää lihaa oleellisena osana perheen hyvää ruokavaliota. Mitä pienempiä lapsia perheessä on, sitä tärkeämpänä lihaa pidetään terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Tämä selviää Suomen Gallup Elintarviketiedon tutkimuksesta, joka selvitti lihan kulutukseen vaikuttavia tekijöitä marraskuussa Lihan jättäminen pois ruokavaliosta on vaikeaa kuudelle kymmenestä kuluttajasta. Sama määrä kuluttajia on myös sitä mieltä, että mikään muu elintarvike ei korvaa lihaa ja että terveellisen ruokavalion koostaminen on vaikeaa ilman lihaa. 9 Lapsiperheiden on vaikeampaa luopua lihasta kuin yksin asuvien. Kaikkein vaikeinta lihan jättäminen pois ruokavaliosta on perheille, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Kasvaville lapsille halutaan tarjota hyvää ja monipuolista ruokaa. Lihasta saa paljon hyviä ravintoaineita ja ilman lihaa terveyttä tukevan ruokavalion koostaminen on haasteellista, Riitta Stirkkinen Lihatiedotuksesta tiivistää. Tutkimuksen mukaan 96 prosenttia suomalaisista syö lihaa ja määrä on kasvanut edellisvuodesta. Erityisesti päivittäin lihaa syövien määrä on lisääntynyt. Kriittisimmin lihan syöntiin suhtautuvat edelleen nuoret, vuotiaat naiset, joista viidennes ei syö lihaa lainkaan. 6 AtriaTuottaja AtriaTuottaja 7

5 Ajankohtaista A-Rehun lannoitekaupan kevät on jatkunut vilkkaana Vastuullisesti toimiva yritys tarjoaa kestäviä valintoja ja oikeaa tietoa Syksyn ja alkutalven aikana lannoitekauppa kävi verkkaiseen tahtiin. Alkuvuodesta myynti lähti selvään nousuun ja tahti on kiihtynyt edelleen. Lannoitteiden ostokäyttäytymisen ennustettu muutos näytti pitävän paikkaansa ja useat toimijat ovat lykänneet lannoitteiden hankkimisen viime hetkiin. Myös joillain tahoilla ennustetut lannoitehintojen laskuodotukset ovat siirtäneet hankintoja. Kansainväliset lannoitemarkkinat Raaka-aineiden hinnat Länsi-Euroopassa ovat heiluneet erityisesti typen kohdalla, mutta tulevien kahden kuukauden aikana ammoniakin hinnan odotetaan pysyvän kohtuullisen korkealla. Typpilannoitteilla on nyt voimakasta kysyntää Euroopassa. Myöskään fosforin hintaan ei ole odotettavissa suurempia muutoksia lä- Hyvälaatusen NPK-lannoitteen rae on juoksevaa. hikuukausina. Mikäli taloustilanteessa ei tapahdu suurempia muutoksia ja euron ja dollarin vaihtosuhde pysyy samalla tasolla, niin lannoitteiden hintoihin ei ole odotettavissa juuri muutoksia uuden kauden avaukseen. Nyt on kiiiire Nyt on käsillä aivan viimeiset hetket lannoitteiden hankinnalle, mikäli ne haluaa saada ennen kylvöjä. Olemme vahvistaneet lannoitteiden kuljetuskapasiteettia ja pyrimme toimittamaan tilatut lannoitteet ajoissa perille. Me emme myöskään lisää lannoite- Lannoitteet toimitetaan irtotoimituksena satamaan ja säkitetään siellä. toimituksiin erillistä purkupaikkalisää. Kesälannoitteiden ostoa ei välttämättä kannata lykätä kovin pitkään, mutta tarvittaessa lannoitteisiin on mahdollista saada maksuaikaa edullisella A-Rahoituksella. Tästä voit kysyä lisää Tuottajapalvelustamme! Tuotteet ja varastot Tällä hetkellä käytössä olevat lannoitevarastot sijaitsevat Vaasassa, Kalajoella ja Kuopiossa. A-Rehun lannoitevalikoimiin kuuluu A-Typpilannos 27, Moniravinne NPK ja A-NK-lannoite Hiven NK- lannoitteen sesonkiaika ajoittuu kesälle, sillä se sopii erityisesti nurmelle toiseen ja kolmanteen levitykseen. Niina Immonen palvelupäällikkö Vastuullisuudesta on tullut melkein muotisana. Puhutaan taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristövastuusta. Mitä tällä kaikella ihan oikeasti tarkoitetaan? Otetaan alkuun esimerkki tämän päivän vastuullisuuden haasteista, koska se antaa vastauksen kysymykseen, mihin vastuullisuustyötä tarvitaan. Koskaan aiemmin ei suomalaisella kuluttajalla ole ollut näin paljon valinnanvaraa kulutustavaramarkkinoilla, valtavasti tietoa saatavilla ja todella monista kanavista yhtä nopeasti. Tämä aiheuttaa helposti tietoähkyn, joka vaikeuttaa omien kulutusvalintojen tekemistä. Tietoa on saatavilla enemmän kuin päivittäisten arjen valintojen edessä kamppailevan kuluttajan on mahdollista käsitellä. Myös elintarvikevalintoja tehdessään kuluttaja on monen kysymyksen äärellä. Mitä lihaa ostan ja keneltä? Miten voin olla varma eläinten hyvästä kohtelusta, ympäristön kestävästä hyödyntämisestä tuotannossa ja oikeudenmukaisesta tulonjaosta ketjussa? Kuluttajat ovat tulleet hyvin tiedostaviksi. Tämän tiedontarpeen tyydyttämiseksi meidän on kehitettävä toimintatapojamme edelleen vastuullisesti ja pystyttävä perustelemaan kuluttajalle, että Atrian tuotteen valitsemalla teet kestävän valinnan niin sosiaalisesti, ympäristön kannalta kuin myös talouden näkökulmasta. Atrian Kädenjälki -ohjelma kertoo vastuullisesti toimivasta yrityksestä Atrian vastuullisia toimintatapoja kehitetään Atrian Kädenjälki -ohjelmassa. Atrian Kädenjälki -ohjelman startatessa vuonna 2010 ensimmäisen tehtävä oli koota Atrian pitkän historian aikana muotoutuneet arvot ja eettiset toimintatavat kirjalliseen muotoon. Syntyi Atria Tapa Toimia -vihkonen. Kun Atria Tapa Toimia määriteltiin kirjalliseen muotoon, pystymme viestimään sidosryhmillemme sen vähimmäistason, jota edellytämme, että kaikki toimijat ketjussamme täyttävät. Ja näillä toimijoilla tarkoitamme niin alkutuottajia kuin muitakin raaka-aineen toimittajia ja yhteistyökumppaneita. Atrian Tapa Toimia nivoo yhteen perusohjeet tuoteturvallisuudesta, ympäristön huomioimisesta, sidosryhmäsuhteista, hyvistä henkilöstökäytännöistä ja rehellisen liiketoiminnan harjoittamisesta. Tämä oli vastuullisuusohjelmamme ensimmäinen askel. Vastuullisista toimintatavoista lisäarvoa ketjuun Kun vastuullisuustyöstä viestitään oikein ja kattavasti, se tuottaa pitkällä tähtäimelle myös lisäarvoa tuotteillemme. Vastuullisiin toimintatapoihin kuuluu, että lisäarvo jakautuu ketjussa oikeudenmukaisesti. Se on myös Atrian taloudellisen vastuun kulmakivi. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tuoreessa sianlihaketjun vastuullisuutta selvittäneessä tutkimushankkeessa toteutetun kyselyn mukaan suomalaiset kuluttajat suosivat edelleen vahvasti kotimaista ja luottamus tuotantoon on hyvällä tasolla. Yli 90 prosenttia vastaajista haluaa, että Suomessa on sianlihantuotantoa jatkossakin. Lisätietoa kuitenkin kaivattiin etenkin eläinten hyvinvoinnista ja tuotteiden turvallisuudesta. Meillä on käytössä lukuisia hyviä toimintamalleja niin eläinten terveydenhuoltokäytännöissä kuin tuoteturvallisuuden hallinnassa koko ketjussa. Kotimainen tuotanto on mahdollista tehdä erittäin läpinäkyväksi ja sen avulla voidaan saavuttaa lisäarvoa tuotteille. Vastuullisuustyössä on tultava kaapista ulos Vastuullisia toimintatapoja kehitetään ja edistetään konkreettisesti kehityshankkeissa, joita meillä on menossa muun muassa ympäristötehokkuuden parantamiseksi, sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kehittämiseksi. Haasteemme on viestiä kaikille sidosryhmillemme tästä työstä usein ja kattavasti niin, että vastaanottajalle jää enemmän vastauksia kuin kysymyksiä. Vuoden 2011 menestys oli Kotimainen Liha -kampanja. Sivunkokoiset ilmoitukset 26 sanoma- ja aikakauslehdessä saivat suuren huomioarvon. Mittaustulosten perusteella kampanja lujitti merkittävästi luottamusta suomalaista lihantuotantoa ja Atriaa kohtaan. Yksi kattava, koko vuoden vastuullisuustyön saavutukset kokoava julkaisu on vuosittainen vastuullisuusraportti. Vuoden 2011 julkaisussa raportoimme ensi kertaa vastuullisuusohjelman saavutuksista eläinten hyvinvoinnin kehittämisessä. Tärkeä Atrian ja kuluttajien vuorovaikutteisuutta lisäävä uusi avaus vuodelle 2012 on vielä edessäpäin. Atria avaa omat Facebook-sivustonsa grillauskauden kynnyksellä. Haluamme tarjota ruoanlaitosta kiinnostuneille kuluttajille oman vuorovaikutteisen kanavan keskusteluun ja kokemusten vaihtoon. Kesän ajan sivustoilta tulee löytymään vinkkejä ja tuotteita onnistuneisiin grillaushetkiin. Tykkää sinäkin! Lue lisää Atrian yritysvastuusta ja löydä tuorein yritysvastuuraportti osoitteesta Eeva Juva vastuullisuuspäällikkö Atria Suomi Oy 8 AtriaTuottaja AtriaTuottaja 9

6 Ajankohtaista Viljakauppa on tärkeä osa A-Rehun toimintaa Kulunut satokausi toi yllätyksiä monelle viljelijälle syksyllä, sillä puitu sato ei ollut hyvä määrällisesti eikä laadullisestikaan. Suurimman tappion koki ohra, sillä puidut keskisadot jäivät paikoittain selvästi viime vuosista. Hehtolitrapainoissa koko Suomen keskiarvo ohrassa on vain 61,4 kg/hl. Määrällisesti ohrassa on menossa jo toinen perättäinen vuosi, jolloin kulutus ylittää tuotannon. Onneksi kuitenkin ohra-ala kasvaa kylvöennusteiden mukaan 6 %, mikä on hyvä tilanne miettien kotimaan kysyntää. Kuuden prosentin kylvöalan lisäys ei vielä välttämättä yllä tyydyttämään kotimaan tarpeita, jos satotasot jäävät heikoiksi kuten tänä vuonna. Lisäksi nää ostavasta toimijasta, on huomattavasti järkevämpää myydä vehnä rehuksi kuin leiväksi. Tämä selittyy sillä, että vaikka leipävehnästä maksetaankin hyvä valkuaislisä, syö rahti helposti saatavan hyödyn, jolloin viljelijälle käteen tilitettävä hinta rehuvehnässä jää paremmaksi. No kuinkas sitten kävi kauran? Kauralla tarjonta on ollut todella runsasta. Puitu kaurasato on ollut hyvä. Suomen keskiarvoissa mitattuna keskimääräinen hlp on 55,2 kg/hl. Suomessa kauran viljely on runsasta verrattuna kotimaamme kulutukseen. Käytännössä kaura onkin koko luvun ajan ylittänyt selvästi kotimaan kysynnän ja on tästä syystä täysin riippuvainen ulkomaan viennistä. Tämän vuoksi hintasuhteissa mitattuna ohran viljely on varmemmalla pohjalla kuin esimerkiksi kauran. Kehottaisinkin viljelijöitä miettimään tarkkaan kannattaako keväällä kylvää kauraa myyntiä ajatellen vai esimerkiksi ohraa ja rehuvehnää, joilla on hyvä kysyntä ja huomattavasti varmemmat markkinat. A-Rehu tarvitsee entistä enemmän vehnää ja ohraa Rehulaatuisen vehnän ja ohran kulutus tulee kasvamaan voimakkaasti, kun siipikarjarehutehdas valmistuu. Tehtaidemme rehujen valmistuskapasiteetti tulee nousemaan 250 miljoonaan kiloon, josta viljan osuus on noin 70 %. Lisäksi tulemme tarvitsemaan jatkuvasti lisää viljaa myös kotieläintilojemme tarpeisiin. Rehulaatuisen vehnän ja ohran viljely tulee olemaan varmasti varmemmalla ja kannattavammalla A-Rehun Viljaillat keräsivät viljelijät ajankohtaisen vilja-asian äärelle A-Rehun Viljailta-kiertue kiersi Tervajoella, Tyrnävällä, Varkaudessa ja Koskenkorvalla maalis-huhtikuussa. Tyrnävällä iltaan osallistui Ilkka Matinolli 10-vuotiaan Juho-poikansa kanssa, joka on myös isän innokas apumies peltotöissä. Matinolli viljelee Tyrnävän Keskikylässä 120 hehtaarilla ohraa ja vehnää. Kokeilussa on nyt ensimmäistä kertaa myös syysvehnää, jon- tulevana syksynä loputkin kotimaan ohravarastot ovat tyhjinä, jolloin ohralle on varmasti hyvä kysyntä. Vehnällä kulunut satokausi oli onnistunut. Suomessa saatiin korjattua talteen kaikkien aikojen suurin vehnäsato. Laadullisesti vehnä on Suomessa hyvää, sillä kevätvehnän hlp on 80,7 kg/hl, valkuainen 14,7 % ja sakoluku 302,1. Markkinoilla tämä onkin näkynyt leipälaatuisen vehnän runsaana määränä. Tämän takia rehulaatuisen ja leipälaatuisen vehnän hinnan ero on ollut hiuksen hieno. Käytännössä tilan, joka sijaitsee hieman kauempana leipävehpohjalla. Tämä jo senkin vuoksi, että rehulaatuisen viljan viljelyssä huomio kiinnittyy kahteen seikkaan, hehtolitrapainoon ja valkuaiseen, vehnällä sakoluvun jäädessä unholaan. Näistä syistä tulemme etsimään aktiivisesti sopimusviljelijöitä, jotka viljelevät meille ensiluokkaista rehuviljaa. Siksi ka onnistumista isäntä jännityksellä odottaa. Ilkka Matinolli on tehnyt viljakauppaa A-Rehun kanssa aikaisemminkin. Noudot ovat toimineet ja tilitys on tullut ajallaan sovitun mukaisesti, hän muistelee. Viljelysopimusta Ilkka ei ole kokenut tarpeelliseksi, vaan myy viljan talvikaudella parhaaksi katsomanaan ajankohtana. Matinolli on tyytyväinen A-Viljaillan antiin. Ajankohtaiset asiat kiinnostavat aina ja niistä on mukava saada tietoa. Toivottavasti ilta järjestetään toistekin, hän kertoo. kannustaisinkin Sinua, arvoisa viljelijä, ottamaan minuun yhteyttä, jos et ole vielä tehnyt viljelysopimusta tai harkitset sen tekoa, sillä viljelysopimuksella varmistat tulevalle sadollesi parhaan mahdollisen ostajan ja hinnan. Taneli Marttila A-Rehu Oy 10 AtriaTuottaja AtriaTuottaja 11

7 Ajankohtaista Hyvinvointituen sitoumusehdot tutustumisen väärtejä Eläinten hyvinvoinnin tukea voivat hakea sekä sika- että nautatilat. Tuki maksetaan eläinyksikkö-perusteisena ja sitä haetaan kevään tukihaun yhteydessä, jolloin siihen sitoudutaan viideksi vuodeksi. Vanhan sitoumuksen voi vaihtaa uuteen kesken sitoumuskauden, mutta silloin tulee huolehtia siitä, että uudessa sitoumuksessa on vähintään yhtä monta lisäehtoa kuin vanhassa. Perusehdon tuki on tänä vuonna kolminkertaistunut ja sen lisäksi lisäehtojen määrää ei ole rajoitettu. Tukitasot nousevat vain niille tiloille, jotka tekevät tänä vuonna uuden sitoumuksen. Naseva- ja Sikava-paperit kuntoon ja kuntaan Uutta hyvinvointituen perusehdoissa on mm. se, että nyt ei terveydenhuoltosopimusten ja -käyntien tekeminen ja siirtäminen sähköiseen muotoon enää riitä, vaan niistä syntyvät dokumentit on myös toimitettava paperilla kunnan maaseutuviranomaiselle. Terveydenhuoltosopimusten jäljennökset tulee olla kunnassa Tämä koskee myös aiempina vuosina sitoumuksen tehneitä tiloja. Nyt kannattaakin olla ajoissa eläinlääkäriin yhteydessä, mikäli Naseva/Sikavaasiat ovat vielä rempallaan. Jäljennökset terveydenhuoltokäynneistä ja -suunnitelmista tulee toimittaa kuntaan viimeistään Tämä koskee kaikkia jälkeen tehtyjä terveydenhuoltokäyntejä, riippumatta siitä, minä vuonna eläinten hyvinvoinnin sitoumus on tehty! Varautumissuunnitelma heti valmiiksi Uusien sitoumusehtojen myötä varautumissuunnitelma on siirtynyt lisäehdoista perusehtoihin ja sen tulee olla valmiina sitoumushakemuksen jättöaikaan mennessä Siihen sisältyy palontorjuntaja pelastussuunnitelman lisäksi suunnitelma niistä toimenpiteistä, joihin ryhdytään sähkökatkoksen tai vesihuollon katkoksen aikana. Jos eläimillä on koneellinen ilmanvaihto-, ruokinta-, juotto- tai muu vastaava järjestelmä, josta eläinten hyvinvointi on riippuvainen, varautumissuunnitelmaan on sisällytettävä myös kuvaus laitteiston toimintahäiriön aikaisesta varajärjestelmästä. Sikatilalla hälytysjärjestelmän antama hälytys on oltava viljelijän vastaanotettavissa kaikkina vuorokauden aikoina. Palontorjunta- ja pelastussuunnitelman voi tehdä itsekin, pääasia on, että se on toteuttamiskelpoinen. Siitä on hyötyä paitsi tositilanteessa, myös vakuutusneuvotteluissa. Vinkkejä saa Finanssialan keskusliiton sivuilta linkistä: /materiaalipankki/ohjeet/dokumentit/maatilojen_ palontorjunta_turvaohje.pdf Tilatason tautisuojaus Perusehtoihin on sisällytetty vaatimus tautisuojauksesta, joka koskee eläinten ja tuontirehujen sekä rehuaineiden hankintaa. Ulosteperäisiä taudinaiheuttajia on pyrittävä torjumaan oikeilla olosuhteilla ja ruokintamenetelmillä. Nautatilalle ostettujen tai siirrettyjen siitoseläinten on oltava tutkittuja salmonellan osalta enintään kaksi kuukautta ennen siirtoa. Vasikkakasvattamoissa salmonellatutkimus on tehtävä osastokohtaisesti vuosittain eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Tuotannontarkkailuvaatimus aiheuttaa monia kysymyksiä Hyvinvointituen perusehtona on myös tuotannonseuranta, jonka kuvaukset kannattaa lukea sitoumusehdoista tarkkaan. Useimmilla lihanautatiloilla vaatimukset aiheuttavat muutoksia kirjanpitoon tai uutta painetta erilaisten raporttien tallessa pitämiseen. Emolehmätilalla voi hyödyntää AtriaNauta Emotilan muistikirjaa ja mm. kirjata ylös emojen kuntoluokat tai elopainot. Ulkoilutuksesta ja ulkoilman haistelusta maksetaan eniten Sekä nautojen laidunnus ja jaloittelu että sikojen yhteys ulkoilmaan ovat lisäehdoista rahakkaimmat vaihtoehdot. Niiden tarkempaan kuvaukseen kannattaa tutustua sitoumusehtojen sekä -sivuilla olevan kysymys&vastaus -palstan avulla. Nautatilojen kannattaa varautua tekemään erilaisia aitauksia esimerkiksi viereisellä sivulla esillä olevalla kestoaitaustekniikalla. Sikatilojen tuotannonseurantaan kelpaa WinPig-ohjelma, sikalakirja tms vastaava. Lihasikala voi hyödyntää teurastamon tuottamaa tulosraporttia. Pääsääntöisesti tuotannonseuranta lienee sikatiloilla kunnossa. Karsinoihin tai parsiin hyvät olot Lisäehdoilla pyritään houkuttelemaan tiloja parantamaan niin terveiden kuin sairaiden eläinten oloja monin tavoin. Vaatimuksista on tarkat, mutta osittain tulkinnanvaraiset ohjeet. Sairas-, hoito- ja poikimakarsinoissa makuualustan on oltava vedolta suojattu, kokonaan kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä. Huonetilan tai eläimen lämmitysmahdollisuus esim. säteilylämmittimellä on tarvittaessa (nautatilalla) onnistuttava. Nautatilalla sairas-, hoito- ja poikimakarsinoiden rakentamiseen voidaan käyttää myös irtoaitoja. Niitä on helppo käyttää moneen muuhunkin tarkoitukseen, jos niitä on reilusti. Emakoille annettava pesäntekomateriaali on siirtynyt perusehdoista lisäehtoihin. Susanna Vehkaoja tuotepäällikkö, AtriaNauta HUOM! Tähän artikkeliin on poimittu vain muutamia paloja eläinten hyvinvointituen sitoumusehdoista. Sitoumusehdot on syytä lukea kokonaisuudessaan huolellisesti läpi ennen kuin sitoumuksen tekee. oppaatjaohjeet/elaintenhyvinvoinnintuensitoumusehdot.html 12 AtriaTuottaja AtriaTuottaja 13

8 Äänestämällä vaikutat Lihakunnan edustajiston vaalit meneillään Ehdokaslistat Lihakunnan edustajiston vaaleissa Lihakunnan edustajiston vaalit ovat meneillään. Äänestysaika on Ehdokasasettelu on suoritettu ja vaaleissa on ehdolla 104 ehdokasta kuudesta eri vaalipiiristä. Edustajiston koko pienenee nykyisestä 80 jäsenestä 60 jäseneen. Hallintoneuvosto päätti pienentää edustajiston kokoa, kun osuuskunnan jäsenmääräkin on maatalouden rakennemuutoksen seurauksena vähentynyt varsin paljon ja on edelleen aleneva. Vaalit käydään kuuden eri vaalipiirin alueella. Vaalipiireistä valitaan edustajia uuteen edustajistoon seuraavasti: Savo 19, Pohjois-Karjala 9, Kainuu 5, Pohjanmaa 12, Rovaniemi 9 ja Keski- ja Kaakkois-Suomen alue 6 jäsentä. Edustajiston vaihtuvuus on eri osuuskuntien vaaleissa yleensä aina suuri. Lihakunta ei ole myöskään tehnyt siinä poikkeusta. Myöskin tämän kevään vaaleissa tulee näin tapahtumaan koska ehdokasasettelun perusteella listalla on paljon uusia ehdokkaita. Äänestys tapahtuu joko postitse tai sähköisesti kunkin jäsenen oman valinnan mukaisesti. Äänestysaika on välisenä aikana. Ehdokasesittely on Lihakunnan verkkosivuilla osoitteessa Jokaiselta ehdokkaalta on pyydetty tietoja esittelyä varten, joten kaikkien tiedot perustuvat siihen, mitä he ovat itse halunneet sinne toimittaa. Äänestäminen on varsin helppoa, ja siksi osuuskunnan vaalitoimikunta toivookin, että kaikki jäsenet käyttäisivät äänioikeuttaan. Vaalitoimikuntaan kuuluvat seuraavat jäsenet: vaalitoimikunnan puheenjohtaja on Timo Komulainen ja jäseninä Ari Varis, Jouni Jyrinki, Vilho Pasanen ja Reijo Flink. Toimi- kunnan sihteerinä toimii Lihakunnan talouspäällikkö Sanna Hartikainen. Edustajisto käyttää osuuskunnassa ylintä päätöksentekovaltaa. Edustajisto hyväksyy vuoden tilinpäätöksen sekä valitsee hallintoneuvoston. Hallintoneuvoston nimitys onkin yksi edustajiston tärkeimmistä päätösasioista. Hallintoneuvosto kun taas päättää osuuskunnan hallituksen nimittämisestä, niin pätevä hallintoneuvosto on osuuskunnan keskeinen tukijalka. Edustajiston jäsenyys onkin monelle se paikka, josta ponnistetaan yhä vaativampiin hallintotehtäviin. Osuuskunnat elävät jatkuvassa muutoksessa, ja liha-alan hallintotehtävissä pääsee mukaan seuraamaan toimialan nopeaa ja haastavaa muutosta. Osuuskunnan hallinnosta valitaan myös henkilöt vaativiin pörssiyhtiö Atrian hallintotehtäviin niin hallitukseen kuin hallintoneuvostoonkin. Edustajiston jäsenyys siis voi olla jollekin ovi hyvin merkittäviin hallintotehtäviin,joissa on valvottavana ison tuottajaomistuksen menestyminen kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Onkin hyvin tärkeää, että jokainen käyttää äänioikeuttaan ja siten vaikuttaa siihen, että oma ehdokas tulisi valituksi. Reijo Flink toimitusjohtaja Lihakunta Savon vaalipiiri Lista, nro A, 2 Pakarinen Harri maanviljelijä, Rautalampi A, 3 Pöyhönen Ari maanviljelijä, Suonenjoki A, 4 Liimatainen Mirva maanviljelijä, Tervo B, 5 Leskinen Jari maanviljelijä, Nilsiä B, 6 Kaikkonen Jukka maanviljelijä, Nilsiä B, 7 Oinonen Maria maatalousyrittäjä, Siilinjärvi C, 8 Kurtelius Lauri maanviljelijä, Sonkajärvi C, 9 Jääskeläinen Juhani maanviljelijä, Iisalmi C, 10 Nieminen Juha maanviljelijä, Kiuruvesi C, 11 Toivonen Lauri maanviljelijä, Kiuruvesi C, 12 Huttunen Kaisa maanviljelijä, Kiuruvesi C, 13 Kumpulainen Tuomo maanviljelijä, Vieremä C, 14 Rantsi Jyrki maatalousyrittäjä, Lapinlahti C, 15 Puurunen Erkki maatalousyrittäjä, Lapinlahti C, 16 Nevalainen Antti maatalousyrittäjä, Lapinlahti D, 17 Hakkarainen Ari maanviljelijä, Juankoski D, 18 Toivanen Sakari maanviljelijä, Juankoski D, 19 Karttunen Airi emäntä, Kuopio D, 20 Pekkarinen Ville maanviljelijä, Kuopio E, 21 Ylönen Vivili maatalousyrittäjä, Pieksämäki E, 22 Sikanen Jouni maanviljelijä, Pieksämäki E, 23 Manninen Petri maanviljelijä, Pieksämäki E, 24 Naukkarinen Tommi maanviljelijä, Joroinen E, 25 Kankkunen Keijo maanviljelijä, Leppävirta F, 26 Nousiainen Markus maanviljelijä, Pielavesi F, 27 Hakulinen Lahja maatalousyrittäjä, Pielavesi F, 28 Lipponen Arja maatalousyrittäjä, Pielavesi Pohjois-Karjalan vaalipiiri Lista, nro A, 2 Sarasoja Esa maanviljelijä, Valtimo A, 3 Ruokolainen Antti maanviljelijä, Nurmes A, 4 Koivula Ilkka maanviljelijä, Lieksa A, 5 Kokkonen Pekka maanviljelijä, Juuka B, 6 Hyvärinen Jyrki maanviljelijä, Kontiolahti B, 7 Jolkkonen Keijo maanviljelijä, Outokumpu B, 8 Miettinen Asko maanviljelijä, Joensuu B, 9 Riikonen Jyrki maanviljelijä, Outokumpu B, 10 Sallinen Jorma maanviljelijä, Ilomantsi B, 11 Saukkonen Esa maanviljelijä, Liperi B, 12 Sivonen Esa maanviljelijä, Joensuu B, 13 Smolander Matti maanviljelijä, Outokumpu B, 14 Tahvanainen Timo maanviljelijä, Joensuu B, 15 Tanskanen Juha maanviljelijä, Polvijärvi B, 16 Varis Matti maanviljelijä, Liperi C, 17 Saikkonen Otto maanviljelijä, Tohmajärvi C, 18 Kosonen Juhani maanviljelijä, Tohmajärvi C, 19 Rautiainen Mika maanviljelijä, Tohmajärvi C, 20 Kohonen Pekka maanviljelijä, Kitee C, 21 Eronen Minna maanviljelijä, Kitee C, 22 Hirvonen Markku maanviljelijä, Rääkkylä C, 23 Asikainen Pekka maanviljelijä, Rääkkylä C, 24 Saukkonen Antti maanviljelijä, Kitee Kainuun vaalipiiri Lista, nro A, 2 Piirainen Mika maanviljelijä, Kuhmo A, 3 Kärnä Antero maanviljelijä, Kuhmo B, 4 Komulainen Ari maatalousyrittäjä, Kajaani B, 5 Kemppainen Jukka maanviljelijä, Kajaani B, 6 Ronkainen Markku maatalousyrittäjä, Paltamo C, 7 Moilanen Heikki maanviljelijä, Suomussalmi C, 8 Kemppainen Jouni maanviljelijä, Ristijärvi C, 9 Kinnunen Tero maanviljelijä, Hyrynsalmi D, 10 Korhonen Pasi maanviljelijä, Sotkamo D, 11 Lahti Pasi maanviljelijä, Sotkamo D, 12 Keränen Hannu maanviljelijä, Ristijärvi D, 13 Mäkäräinen Tiina maatalousyrittäjä, Puolanka Pohjanmaan vaalipiiri Lista, nro A, 2 Erkkilä Ossi maanviljelijä, Nivala A, 3 Holopainen Päivi maanviljelijä, Kärsämäki A, 4 Kyllönen Hannu maanviljelijä, Pyhäjärvi A, 5 Isoherranen Antti maatalousyrittäjä, Haapajärvi B, 6 Ojantakanen Jukka maanviljelijä, Siikalatva B, 7 Leiviskä Sanna maanviljelijä, Pyhäntä B, 8 Kauranen Pekka maanviljelijä, Siikalatva B, 9 Kylmäaho Antti maanviljelijä, Siikalatva B, 10 Karjalainen Esa maanviljelijä, Vaala C, 11 Rikkola Jaakko maanviljelijä, Utajärvi C, 12 Hallikainen Pekka maanviljelijä, Oulu C, 13 Koski-Juka Minttu emäntä, Muhos C, 14 Väärälä Sami maanviljelijä, Muhos D, 15 Ruuttula Merja maatalousyrittäjä, Sievi D, 16 Hyry Hannu maanviljelijä, Kalajoki D, 17 Takkunen Ismo maanviljelijä, Alavieska D, 18 Joki-Erkkilä Jussi maatalousyrittäjä, Kalajoki D, 19 Halonen Jyrki maanviljelijä, Reisjärvi E, 20 Tamminen Tuomo maanviljelijä, Raahe E, 21 Röning Susanna maanviljelijä, Pyhäjoki E, 22 Törmikoski Jari maanviljelijä, Vihanti Rovaniemen vaalipiiri Lista, nro A, 2 Määttä Auvo maanviljelijä, Kuusamo A, 3 Kosamo Timo maanviljelijä, Pudasjärvi A, 4 Turpeinen Juha maanviljelijä, Taivalkoski B, 5 Kostamo Matti maanviljelijä, Kemijärvi B, 6 Palovaara Pertti maanviljelijä, Kolari B, 7 Pöykkö Matti maanviljelijä, Rovaniemi B, 8 Piekkari Marko maanviljelijä, Kittilä B, 9 Posio Marko maanviljelijä, Posio B, 10 Timonen Marko maanviljelijä, Tornio B, 11 Kannala Timo maanviljelijä, Ylitornio B, 12 Neitola Pentti maanviljelijä, Sodankylä B, 13 Lahti Mikko maanviljelijä, Tervola B, 14 Söderström Anne-Mari maanviljelijä, Tornio Keski- ja Kaakkois-Suomen vaalipiiri Lista, nro A, 2 Leivonen Vuokko maanviljelijä, Viitasaari A, 3 Kauppinen Pekka maanviljelijä, Hankasalmi A, 4 Jalkanen-Kangas Arja maanviljelijä, Konnevesi B, 5 Heinonen Jukka maanviljelijä, Sysmä B, 6 Nurminen Hannu maanviljelijä, Sysmä C, 7 Sairanen Risto maanviljelijä, Luumäki C, 8 Hippala Matti maanviljelijä, Kotka C, 9 Parvinen Vesa maanviljelijä, Parikkala 14 AtriaTuottaja AtriaTuottaja 15

9 Ajankohtaista AtriaSika -hinnoittelu uudistuu Finnpig täyttää 10 vuotta Kaikki sopimustuottajamme ovat saaneet kirjeen, jossa kerromme 1.5. uudistuvasta AtriaSika -hinnoittelusta. Atrialla on vahva usko kotimaiseen sianlihantuotantoon ja -kulutukseen. Hyvän ja kasvavan markkina-aseman säilyttäminen edellyttää jatkossakin tarvetta kotimaiselle raakaaineelle, joka tuotetaan AtriaSika -tiloilla. Haluamme olla tuottajillemme entistä läheisempi ja palvelevampi kumppani. Sopimuslisäuudistus on merkittävä osa tätä muutosta. Uusi hinnoitte- lumalli on tuottajaystävällinen. Oman työn tulos ja tilalla tehtyjen ratkaisujen vaikutus saatavaan tilityshintaan on nyt aiempaa yksinkertaisempaa laskea ja lisät palkitsevat hyvin tehdystä ja suunnitelmallisesta työskentelystä. Tuotannon tehokkuuden lisäksi laatu vaikuttaa merkittävästi lisien kertymiseen. Muutos on kokonaisvaltainen. Uudistamme niin teuraiden, välitysporsaiden kuin emakoidenkin hinnoittelun. Uusien lisien ja perushinnan saamisen ehtona on uusi tuotantosopimus, johon kannustamme kaikkia sopimustuottajiamme siirtymään mahdollisimman pian. Olennainen osa uusia sopimuksia ja sopimuslisiä on sitoutuminen vastuulliseen AtriaSika -tuotantoon. Päivitetyt tuotantoohjeet lähetimme sopimuslisäkirjeen mukana. Teurastamona Atria vastaa kaupalle ja kuluttajille siitä, että liha on vastuullisesti tuotettu. Tuotanto-ohjeet ovat koko ketjun tapa osoittaa sitoutumista eläinten hyvinvointiin ja hyviin tuotantotapoihin. Stefan Saaristo johtaja AtriaSika 25 porsasta vuodessa, kilo kasvua päivässä Lanseerasimme yllä olevan lauseen atrialaisen sikaketjun tavoitteeksi vuonna Lihasikojen kasvuun uskottiin päästävän, mutta porsastavoitteen kohdalla meitä pidettiin jopa hieman kajahtaneina. Nyt voidaan todeta, että tuo lause on aikansa elänyt. Kilon päiväkasvu on ylitetty moneen kertaan, ja paras neljännes emakkosikaloista tuottaa selvästi yli 25 porsaan, parhaat jo 28 porsasta. Emakkotilojen tuloksia analysoitaessa nähdään, että suurin 13 ansio tuotostason nousulle on ollut pahnuekoon kehitys (ks. 12,5 kaavio). Tulokset ovat noin tilalta, jotka lähettävät WinPigtietonsa meille kuukausittain. 11,5 Ensimmäiset norjanmaatiaiset tulivat maahan v Silloinkin meitä pidettiin kajahtaneina, ja meidän pelättiin 10,5 tuhoavan suomalaisen sikatalouden. Uskon kuitenkin, että Pahnuekoon kehitys tiedonvaihtotiloilla ilman uutta genetiikkaa tuotostasot eivät olisi nousseet. Vuosia sitten joku tosi kova sikamies pääsi 25 porsaaseen, kun teki kaikki 100 %:sti oikein. Nyt sen saavuttaa vähemmälläkin täydellisyydellä. Toki kaikki muukin on kehittynyt, tuottajien ammattitaidosta puhumattakaan. Samaan aikaan myös lihasikojen päiväkasvu on parantunut reilusti. Ja mikä parasta, sekä porsastuotannon että lihasikojen tuottavuuden nousu näyttää edelleen jatkuvan. Genetiikka kehittyy koko ajan. Nyt on asetettava uudet tavoitteet. Matti Nykästä lainatakseni jokainen tsäänssi on mahdollisuus. Siirtyessäni lennostoon, haluan kiittää kaikkia hyvästä yhteistyöstä! Anne Rauhala kehityspäällikkö AtriaSika 12/07 6/08 12/08 6/09 12/09 6/10 12/10 4/11 12/11 Kuukausi/vuosi Elävänä syntyneet/pahnue, keskiarvo Elävänä syntyneet, paras 25 % Finnpig Oy perustettiin vuonna 2002, kun tuottajat ja lihateollisuus halusivat muutosta tarjolla olleeseen eläinainekseen. Kymmenen vuoden aikana kotieläinjalostus Suomessa ja maailmalla on muuttunut voimakkaasti ja muutos jatkuu yhä nopeampana. Kaikissa merkittävissä sikatalousmaissa siirryttiin erilaisiin kolmirotuohjelmiin jo 1970-luvulla. Suunnitelmallisen risteytyksen edut ovat kiistattomat: jalostustavoitteiden jakaminen emä- ja isärotuihin nopeuttaa edistymistä, risteytyselinvoima hyödynnetään täysimääräisesti ja emakoiden uudistus on järjestelmällisempää. Osuusteurastamot näkivät muutoksen ja halusivat seurata kansainvälistä kehitystä, mutta toimintamallien muuttaminen oli vaikeaa. Jalostusorganisaatio halusi pitää kiinni kahden yleisrodun jalostuksesta. Taustalla lienee ollut pelko karjumarkkinoiden uusjaosta isärotujen tullessa markkinoille. Kun suurin osa lihasioista oli kolmiroturisteytyksiä ja kotimaisia rotuja jalostettiin yleissikoina, oli toimintamallissa selvä ristiriita. Osuusteurastamot, keinosiemennys osuuskunnat ja Faba neuvottelivat vuosituhannen vaihteessa sianjalostuksen ja keinosiemennyksen kokoamisesta uuteen yhtiöön, Sika Oy:hyn. Kun neuvottelut kariutuivat, A-Tuottajat Oy ja silloinen LSO Foods Oy perustivat kahdestaan Finnpig Oy:n keväällä Suomi, Ruotsi ja Norja ovat pieniä sianlihantuottajia, joiden taloudelliset mahdollisuudet panostaa sianjalostukseen ovat rajalliset. Kun tämä ymmärrettiin, yritettiin perustaa pohjoismainen jalostusyhtiö, Nordic Avel. Neuvottelut olivat jo pitkällä, mutta Norsvin kaatoi hankkeen vuonna 2003 Finnpig Oy:n karjuasema valmistui Sastamalaan vuonna Jo muutamassa vuodessa tilat kävivät ahtaiksi, lisätilat valmistuivat vuoden 2011 keväällä. Kuvassa karjuasema nykyisessä kuosissaan. Nordic Genetics Tämän jälkeen Finnpig ja ruotsalainen Quality Genetics aloittivat yhteistyöneuvottelut, mutta niissä ei päästy eteenpäin eläintautiriskien vuoksi. Quality Genetics ja Norsvin solmivatkin yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Quality Genetics lopetti maatiaisrodun jalostuksen ja aloitti Norsvinin maatiaisen käytön ja Norsvin vastaavasti Quality Geneticsin yorkshiren. Finnpig liittyi mukaan järjestelyyn mukaan syksyllä Finnpig osti myöhemmin puolet Ruotsin sianjalostuksesta ja Nordic Genetics perustettiin. Pohjoismaissa oli selkeä työnjako: Nordic Genetics jalosti yorkshirea ja hampshirea, Norsvin maatiaista ja durocia. Näillä roduilla tuotetaan yli 6 miljoonaa lihasikaa, mikä antoi sianjalostukselle vahvan taloudellisen perustan. Kun Finnpigillä oli sopimukset eläinaineksen hankinnasta, piti ratkaista kysymys eläinaineksen jalkautuksesta sikaketjuun. Finnpigin omistajilla oli toimiva siitoseläintuotanto, mutta karjuasemaa ei ollut. Tehokkaassa jalkautuksessa tarvitaan molemmat. Kun Suomessa oli riittävästi karjuasemakapasiteettia, tavoitteena oli saada Finnpigin karjut Faba keinosiemennyksen asemille. Neuvotteluissa ei kuitenkaan löydetty ratkaisua ja Finnpigin oli pakko rakentaa karjuasema. Karjuasematoiminta käynnistyi tilapäisissä tiloissa keväällä 2007 ja uusi asema valmistus tammikuussa Jälkeenpäin voidaan todeta, että päätös karjuaseman rakentamisesta oli aivan oikea. Rakennekehitys Norsvin oli aloittanut eläinaineksen viennin USA:n vuonna 2002, mutta viennin kannattavuus ei ole ollut tyydyttävä. Viime vuoden lopulla Norsvin ilmoitti tarvitsevansa vahvan kansainvälisen kumppanin ja irtisanoi pohjoismaisen yhteistyön. Kun Nordic Genetics menetti yli kolmanneksen Yorkshire-asiakkaistaan, ei pitkäjänteinen jalostus ollut enää taloudellisesti mahdollista. Yorkshiren jalostus päätettiin lopettaa, koska asiakkaamme tarvitsevat kansainvälisesti kilpailukykyisen eläinaineksen. Tärkeintä on asiakkaiden ja omistajien menestys, ei jalostusorganisaation toiminnan jatkuvuus. Muutama vuosi Finnpigin kansainvälistymisen jälkeen suomalainen naudanjalostus liitettiin tanskalais-ruotsalaiseen naudanjalostukseen. Perusteet olivat aivan samat kuin Finnpigillä pienillä jalostusorganisaatioilla ei ole taloudellisia edellytyksiä riittävään tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. Viime vuonna jo 80 % naudan siemennyksistä tehtiin tuontisiemenellä. Suomalainen kananjalostus loppui jo aiemmin, koska kilpailukyky ei ollut riittävä. Sianjalostuksessa on merkittävä ylikapasiteetti maailmalla ja myyjiä on enemmän kuin ostajia. Finnpigin tehtävänä on hankkia suomalaisille sianlihantuottajille parasta mahdollista eläinainesta turvallisesti ja kustannustehokkaasti - meidän pitää osata valita parhaat yhteistyökumppanit ja Suomen olosuhteisiin parhaiten soveltuvat emä- ja isärodut. Tavoitteena on pitkäjänteinen ja tuloksellinen yhteistyö genetiikan toimittajien kanssa, jotta asiakkaamme menestyvät. Heikki Hassinen toimitusjohtaja, Finnpig Oy 16 AtriaTuottaja AtriaTuottaja 17

10 Tekijät esiin Marko Övermark on porsastuotannon ammattilainen Marko Övermark on yksi AtriaSika -asiakkuuspäälliköistä. Hänen asiakkainaan ovat erityisesti AtriaSika-ketjun porsastuotantotilat. Marko on valmistunut Ilmajoen maatalousoppilaitoksesta AMK-agrologiksi. Pieneltä sikatilalta kotoisin oleva Marko tunsi maatalouden työt ja halusi tehdä töitä maatilojen kanssa, vaikka kotitilalta ei elantoa irronnutkaan. Kokemus karttunut matkan varrella Markolla ei ollut juuri kokemusta porsastuotannosta, kun hän aloitti työt A-Tuottajilla keväällä 1999, vaan työ ja tuottajat ovat tekijäänsä opettaneet. Ensimmäinen työtehtävä oli emakkorengasneuvojana. Marko toteaa nyt, että emakkorengas oli hyvä paikka aloittaa uutena innokkaana työntekijänä. Emakkorenkaita varten oli tehty niin paljon esityötä ohjeistukseen ja mallinmukaiseen toimintaan, että sitä kautta porsastuotannon oppeihin oli helppo päästä mukaan, Marko kertoo. Työ oli heti alusta alkaen uusien tilojen valmennusta uuteen tuotantomuotoon. Renkaita käynnistettiin jopa kaksi vuodessa. Monille tuottajistakin sikatuotanto oli kokonaan uutta, joten opittavaa riitti kaikilla. Marko muistelee, että siinä sitten yhdessä opeteltiin tuottajien kanssa toimintatapoja ja malleja vaihe kerrallaan. Nyt Marko Övermarkilla on kuitenkin jo yli vuosikymmenen kokemus porsastuotannosta ja hän on monen AtriaSika -ketjun porsastuotantotilan kehittämistyössä mukana. Kävin tutustumassa Markon työhön ja tuottajien ajatuksiin lapualaisessa Sikatiimi Oy:ssä, joka on lähes toimintansa alusta asti käyttänyt Markon asiantuntemusta apunaan kehitystyössä. Käynnistysapua AtriaSika -palvelusta Lapualainen Sikatiimi Oy on muutaman lihasikalayrittäjän omistama 850-paikkainen porsastuotantosikala. Se on toiminut keväästä 2003 lähtien. Sikatiimi oli ensimmäisiä Atrian suurempia porsastuotantosikaloita ja käynnistykseen liittyi monenlaisia haasteita. Puoli vuotta toiminnan aloittamisen jälkeen Sikatiimin omistajat päättivät pyytää Markon apuun toiminnan kehittämiseen. Yksi omistajista, Heikki Panula, kertoo, että jo tuolloin Markolle annettiin valtuudet viedä toimintaa eteenpäin haluamallaan tavalla, sillä omistajilla ei ollut riittävästi porsastuotantoon liittyvää osaamista. Asiantuntijalta tukea sikalan johtamiseen Vuonna 2003 työ aloitettiin aivan perusasioista. Marko ja Heikki muistelevat, että ihan aluksi piti kehittää käytännöt eläinvirtojen hallintaan ja arkirutiineihin. Ensimmäisen puolen vuoden aikana toiminnassa oli ollut paljon hakemista ja porsivien emakoiden etsimiseen kului iso osa työajasta. Vaikeuksista päästiin kuitenkin eteenpäin ja saatiin rutiinit toimimaan. Tänä päivänä työ on enemmän pienempien yksityiskohtien tarkastelua ja niissä havaittujen puutteiden korjaamista. Marko on ollut myös mukana uusien sikalavetäjien aloittaessa työnsä, Nykyinen vetäjä Sari Laiho kertookin saaneensa paljon tukea ja turvaa Markosta. Marko ja omistajat ovat nähneet koko Sikatiimin kehityksen, kun taas työntekijöitä on vaihtunut. Tilakäynneillä akuutteja asioita ja tuotannonseurantaa Marko käy tilalla säännöllisesti. Käynnin aikana kierretään läpi koko sikala ja katsotaan viimeisimmät tuotantotulokset. Sari kertoo, että käynneillä ulkopuolinen ihminen katsoo tuorein silmin asioita, joita ei itse välttämättä arjessa huomaa. Esimerkiksi viime aikoina on kiinnitetty erityistä huomiota välikasvatuksen toimintaan. Tilalla koko ajan työskentelevä helposti sokaistuu työlleen, eikä pieniä muutoksia tahdo huomata. Ulkopuolinen ihminen pystyy vertaamaan tuotantoa muilla tiloilla näkemiinsä sikoihin koko ajan. Työnjako selväksi Markon kuvailee omaa työtään seuraavasti: Tärkein tehtäväni sikalan sisällä on herätellä työntekijöitä miettimään asioita ja kohdistaa huomio oikeisiin yksityiskohtiin. Asiat käydään läpi yhdessä sikalan vetäjän ja työntekijöiden kanssa. Vetäjän vastuulle jää käytännön toteutus ja valvonta. Toki joitakin työtapoja voidaan malliksi yhdessä harjoitella, mutta asiakkuuspäällikön ei kannata tehdä työntekijöiden puolesta rutiineja, vaan neuvoa uusia toimintatapoja ja seurata, onko niiden käyttöönotolla ollut vaikutusta tuotokseen. Marko muistuttaakin, että ellei sikalanvetäjään voi luottaa, ei koko vetäjää tarvita. Pitkäjänteisyyttä kehittämistyössä Sikatiimin omistajat ja Sari Laiho kehuvat Markon pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyt- tä. Heikki Panula muistuttaa, että tällaisen sikalan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jonka eteen pitää nähdä vaivaa joka päivä. Omistajat eivät ole mukana Sikatiimin päivittäisessä toiminnassa, joten toinen Markon tehtävä onkin ollut kiinnittää omistajien huomio ja resurssit oikeisiin asioihin. Toimivassa sikalassa kunnostus- ja investointitarve on jatkuvaa. Marko pyrkiikin tuomaan omistajille viestiä, mihin tulisi panostaa, että tuottavuus saadaan pidettyä kustannustehokkaalla tasolla. Toisaalta yhtä tärkeää on rajata turhia kustannuksia pois. Marko on kutsuttu aina mukaan myös Sikatiimin hallituksen kokouksiin, jotta tieto liikkuisi mahdollisimman hyvin. Tuotantotuloksia seuraamalla pääsee kehityskohteiden jäljille. Tässä kohteena ovat Sikatiimi Oy:n tulokset ja Markon kaverina sikalan vetäjä Sari Laiho. Työ tekijäänsä neuvoo, vai pitäisikö sanoa possu. Vuodet ovat joka tapauksessa koulineet Marko Övermarkista osaavan porsastuotannon ammattilaisen. Resurssien järkevä käyttö korostuu isossa yhtiösikalassa Kun palkkatyöllä tehdään isossa sikalassa töitä, niin pienilläkin asioilla on suuri merkitys lopputulokseen, muistuttaa Marko. Sikatiimin tavoitteena on taata osakkailleen kustannustehokkaasti hyvälaatuisia porsaita. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi AtriaSika-palvelun apu tuotannon kehittämisessä on nähty tilalla järkevänä. Heikki Panula kertoo, että Markon tekemät ehdotukset ovat resurssien käytön kannalta järkeviä. Hän myös toteaa: On hyvä, että yksi neuvoja näkee monta erilaista sikalaa ja osaa suhteuttaa asiat oikeaan mittakaavaan. Markon lisäksi Sikatiimin tuotannon kehittämisessä on merkittävässä roolissa Lapuan eläinlääkäri Marja-Leena Kumpula. Hän on myös osakkaiden lihasikaloiden hoitava eläinlääkäri ja näkee näin sikojen kehittymisen alusta loppuun saakka. Muita ulkopuolisia asiantuntijoita Sikatiimissä ei ole koettu tarpeellisiksi. Näillä avuilla Heikki luonnehtii Sikatiimiä moniottelijaksi, joka ei ole millään osa-alueella aivan terävintä kärkeä mutta tulos ja tuotos ovat tasaisen hyviä. Hanna Kasari 18 AtriaTuottaja AtriaTuottaja 19

11 Porsaiden_alkuhoito_b_versio.ind :44:09 Porsaiden_tatuointi.indd :41:28 Tilavierailulla Mäkisalolla harkittu peruskorjaus on pitänyt vanhatkin tilat edelleen hyötykäytössä Jouni Mäkisalo kasvattaa lihasikoja Iiksenniityn kylässä Kontiolahdella. 300-paikkainen lihasikala on laajennettu hänen isännyydessään 1000-paikkaiseksi. Olosuhteisiin on kiinnitetty paljon huomiota uutta rakennettaessa ja vanhaa korjatessa. Sikalatöiden lisäksi isännältä löytyy aikaa luottamustehtäville, joita on aktiiviselle viljelijälle kertynyt useampia. Mäkisalon tilan historia ei ole pitkä, mutta lyhyeenkin aikaan on mahtunut paljon kehitystyötä. Ukki raivasi tilan 40-luvun lopulla ja 70-luvun alusta tilalla on kasvatettu sikoja. Vuonna -76 tilalle rakennettiin 300-paikkainen sikala, joka oli tuon ajan mittakaavassa suuri. Nykyinen isäntä, Jouni, otti tilan nimiinsä 1999 ja sen jälkeen laajennuksia ja peruskorjauksia on tehty pariinkin otteeseen. Nyt tilaa on 1000 lihasialle ja osastoja on yhteensä viisi. Kaikki tilat hyötykäyttöön Peruskorjauksilla vanhatkin tilat on sikalassa saatu hyötykäyttöön. Porsaat vastaanotetaan vanhan sikalan puolelle, joka on remontoitu vuonna Porsaat lajitellaan heti saapuessaan koon mukaan. Siat viettävät ensimmäiset viisi viikkoa tässä osastossa, jonka jälkeen ne siirretään loppukasvatusosastoon. Ensimmäisessä osastossa on 31 karsinaa ja loppukasvatusosastoissa on 16 karsinaa. Vastaanotto-osasto siis täyttää kerralla kaksi loppukasvatusosastoa. Näin sikalan kaikki neliöt on saatu hyötykäyttöön ja porsaita voidaan ottaa vastaan säännöllisesti. Tasainen kierto tasaa myös tilitykset, joka on kassanhallinnan kannalta hyvä asia. Jouni kertoo sikojen liikuttelun helpottuvan kerta kerralta ja teurasautoon lastaaminen sujuu joutuisasti, kun eläimet ovat tottuneita liikkumiseen. Jouni Mäkisalo kertoo, että rakennusaikana saatunut tulipalo pisti miettimään entistä tarkemmin niin paloturvallisuuskysymyksiä kuin sikalan olosuhteisiinkin liittyviä asioita. Tulipalo kesken rakennustöiden Sikalassa oli tulipalo vuonna 2008 ja yksi osasto tuhoutui palossa. Osastosta oli saman päivän aamuna haettu eläimiä teuraaksi, mutta osa kuoli palossa. Sikalassa oli juuri tuolloin viimeinen laajennusvaihe meneillään. Jouni kertoo olleen onnekkaan sattuman, että remontoinnista selvittiin samoilla suunnitelmilla kuin laajennuksesta, sillä työn alla oli aivan samanlainen uusi lihasikaosasto. Korjaukset pystyttiinkin tekemään kohtuullisen nopeasti. Palo lähti sähkörasiasta, jossa oli johtojen välillä huono liitos ja rasia kuumeni. Rasiaan oli ajan oloon päässyt myös pölyä, joka syttyi palamaan. Koska rasiaa ei ollut mitenkään eristetty, palo pääsi roihahtamaan ja leviämään väliseinässä ja -katossa. Oikosulku aiheutti ruokkijan hälytyksen ja sai isännän sikalalle tarkistamaan, mikä on vikana. Palo saatiin hallintaan, ja tilalla olevat siat pystyttiin järjestelemään uudestaan niin, että tuotanto ei kokonaan keskeytynyt. Paloturvallisuus ja muut olosuhteet kuntoon omilla ratkaisuilla Tulipalon jälkeen tilalla kiinnitettiin erityistä huomiota paloturvallisuuteen. Uuden osan sähköryhmäkeskus tuotiin pois varastosta sikalan käytävälle ja upotettiin seinään vanerikehikon sisään. Myös sähkörasiat ja ohjauskeskukset eristettiin huolella. 20 mm:n vaneri keskusten ympärillä parantaa paloturvallisuutta huomattavasti. Paloturvallisuuden lisäksi tilalla on tehty omia ratkaisuja myös olosuhdehallinnassa. Korvausilmaluukkujen viereen on tuotu ilmanohjaimet, jotka jakavat tuloilman tasaisemmin ja näin ilmastointi on saatu kuntoon. Sikalan kokonaisratkaisujen perusteella Mäkisalon tila saa hyvinvointituen karsinaolosuhteiden parantamisosan ja sairaskarsinaosan. Tilalla aiotaan hakea hyvinvointitukea myös uudella tukikaudella, mikäli uusien ehtojen toteuttaminen on järkevästi mahdollista. Rehustus eläinten iän ja koon mukaan Tilalla on käytössä liemiruokinta. Ruokintakertoja on päivässä neljä. A-Rehun Kasvutiiviste ja oman tilan rehuvilja ovat ruokinnan kulmakiviä. Ruokinta toteutetaan kaksivaiheisena, mutta sitä säädetään jatkuvasti sikojen kasvun mukaan. Alkuvaiheessa rehusta tiivistettä on 23 % ja sitä lasketaan jonkin verran jo alkukasvatusaikana. Loppukasvatusosastossa Jouni tarkkailee rehustusta ja säätää sitä ryhmän ikäerojen mukaan. Viljavaa Pohjois-Karjalaa Tila on alun perin raivattu kovalla työllä lähes metsään, mutta nykyään Iiksenniitty on yksi Pohjois-Karjalan parhaista viljanviljelyalueista. Mäkisalon tilan pinta-ala on Jounin isäntäaikana kasvanut 60:stä 200 hehtaariin. Jouni kertoo oman viljan riittävän lähes koko vuoden tarpeiksi. Tilan peltotyöt hoidetaan yhdessä naapurissa asuvan serkun kanssa. Kun kelit ovat otolliset, on molempien tilojen kevättyöt tehty kahdessa viikossa. Järjestötoiminnasta vastapainoa työlle Jouni on nyt toista vuotta Pohjois-Karjalan MTK:n puheenjohtaja. Hän on ollut myös paikallisen sikakerhon puheenjohtaja isännyytensä alusta asti ja sitä kautta hän on nyt neljättä vuotta MTK:n sikajaostossa. Luottamustoimet tarkoittavat samalla paljon matkapäiviä. Työn kannalta se voisi olla isokin haaste, mutta Jouni on tyytyväinen kunnalliseen lomituspalveluun. Ammattitaitoista lomitusapua on ollut hyvin saatavilla. Sikakerho järjestää kaksi kertaa vuodessa Sikapäivät, joille itäsuomalaiset siantuottajat osallistuvat kiitettävän aktiivisesti. Päiville on saatu aina hyvää ohjelmaa ja mielenkiintoisia alustuksia niin teurastamoiden edustajilta, viranomaisilta, rehutehtailta, eläinlääkäreiltä kuin muiltakin asiantuntijoilta. Lisäksi sikakerho järjestää erilaisia retkiä ja vapaa-ajan tapahtumia jäsenilleen. Jouni pitää sikakerho-toimintaa tärkeänä, sillä tapaamiset muiden yrittäjien kanssa antavat uusia näkökulmia ja virtaa omaan työhön. Omaa aikaa otettava Aikaa on myös jäätävä perheelle; vaimolle ja 5- ja 6-vuotiaille tytöille. Tytöt ovat innokkaasti mukana sikojen siirtelyssä, jos siihen mahdollisuus on. Haastattelun lopuksi Jouni toteaa, että terve itsekkyyskin on joskus tarpeen. Joskus täytyy vain jättää tekemättömät työt sikseen, laittaa sukset jalkaan ja lähteä hiihtämään, Jouni kertoo. Suunnistus ja valjakkohiihto ovat isännälle tärkeitä lajeja. Välitysporsaiden korvaan tatuointi Välitysporsaat tatuoidaan 4 5 vuorokauden ikäisinä vasempaan korvaan alkuhoitotoimenpiteiden yhteydessä. Tilatunnus on oltava selvästi luettavissa koko sian eliniän ajan. Lainsäädännön mukaan tatuoimatonta porsasta ei saa laittaa välitykseen. Seuraa työn tulo- sta välikasvatusosastossa ja tee tarvittaessa muutoksia omiin käytäntöihisi. Porsaiden laatua ja tatuointeja seurataan kuljetuksen yhteydessä. Toistuvasti puutteelliseksi todettu tatuointi vaikuttaa välitysporsaan laatuluokkaan ja hintaan. AtriaSika Tuotanto-ohjeet Tuotanto-opas_Sika.indd :17:49 Luonnostaan vastuullinen Porsasvälityksessä noudatetaan A-Tuottajat Oy:n yleisiä teuras- ja välityseläinten nouto-, osto- sekä myyntiehtoja. Nämä ehdot sekä kulloinkin voimassa oleva hinnasto painorajoineen löytyvät Internet-osoitteesta Hanna Kasari Heikki Parviainen Uutta ja uudistettua aineistoa tuotannon tueksi AtriaSika Tuotanto-ohjeet on uudistettu. Päivitetty versio löytyy nettisivuiltamme www. atriasika.fi, mutta on lähetetty myös painettuna kaikille Atria- Sika -palvelun asiakastiloille. Porsaiden alkuhoitotoimet Porsaiden alkuhoitotoimiin kuuluvat rautalisän anto, tatuointi ja karjuporsaiden kastraatio. Kaikki alkuhoitotoimet kannattaa tehdä samalla kerralla porsaiden ollessa 4 5 vrk:n ikäisiä. Atrian sikaketjussa jokaisen karjuporsaan niin porsastuotantoyksikössä kuin yhdistelmäsikalassakin syntyneen kastraatio tapahtuu aina käyttäen kivunlievitystä. Suomen eläinsuojelulainsäädäntö kieltää häntien typistämisen sekä hampaiden katkaisemisen leikkaamalla. Myös rutiininomaista hampaiden hiontaa tulee välttää. Alkuhoitotoimien yhteydessä kannattaa tehdä tarvittaessa polvien suojaus. Lisäksi annetaan kokkidioosilääkitys, mikäli se on tilalla käytössä. Pistosrauta Rautalisän voi antaa pistoksena joko niskalihakseen tai nahan alle masmalopoimuun. Noudata erityistä puhtautta ja vaihda neula pahnueiden välillä, sillä vapaa rauta elimistössä on erittäin hyvä kasvualusta bakteereille. Kiristä pistoskohdan iho reilusti niin, että iho piston jälkeen palautuessaan peittää reiän. Parhaan tuloksen saat antamalla rautapistoksen 4 5 päivän ikäiselle porsaalle. Aikaisemmin annettu pistosrauta voi lisätä porsaiden niveltulehduksia. Rautalisän anto pistoksena nahan alle masmalopoimuun. Karjuporsaiden kastraatio Porsaille annetaan särkylääkeinjektio lihakseen korvan taakse noin 30 minuuttia ennen varsinaista kastraatiotoimenpidettä (kuvasarja alla). Porsaiden kastraatiokivun lievitykseen rekisteröityä meloksikaamia (varoajallinen lääke) annetaan noin 4 mg/kg eli noin 0,1 ml/1,25 kg:n porsas. Sikalan hoitava eläinlääkäri ohjeistaa käytettävän valmisteen, annoksen sekä toimintatavan tarkemmin sikalan terveydenhuoltosuunnitelmaan. Välitykseen myytävät porsaat sirkorokotetaan 3 4 viikon ikäisinä.kolmen viikon rokotusikää Tilatunnus tatuoidaan vasempaan korvaan. Välitysporsaiden tatuointi tilakohtaisella merkintätunnuksella on laki- ei tule alittaa. Kastraatiokipulääkkeen ja sirkorokotteen käyttö kirjataan tuotantorytmin mukaisesti Sikavan lääkekirjanpitoon. Tutustu myös erilliseen Porsaiden tatuointi -ohjeeseen. sääteinen. Tunnus pitää olla luettavissa koko sian elinajan. 1. Työnnä kivespussit esille painamalla 2. Leikkaa kireään kivespussin 3. Kives pullahtaa esille kevyesti kiveksiä alaviistosta saparon suuntaan. ihoon viilto. painamalla. Tartu siihen leikkurilla ja katkaise kivesnuora. Maaliskuu 2012 Esitteen rakenne ja käsiteltävät asiat ovat pysyneet entisellään, mutta tuotanto-ohjeisiin sisältyy monia täsmennyksiä lainsäädännön ja hyvinvointisäädösten ja käytäntöjen täsmentymisen myötä. Myös Välityskelpoinen porsas ja Välitysporsaiden korvaan tatuointi -esitteet on päivitetty. Uutena olemme julkaisseet Porsaiden alkuhoitotoimet -esitteen, jossa on tietoa mm. oikeaoppisesta karjuporsaiden kastraatiosta. Esitteet löytyvät jo netistä, mutta nämä myös postitetaan porsastuotantotiloille. Välityskelpoinen porsas Porsasvälitysasioissa palvelemme Sinua numerossa Välitysporsaat täyttävät sikojen Kansallisen ter- veysluokan säännöt, jotka löytyvät Internetosoitteesta Välitykseen hyväksyttävä porsas on terve, eikä sillä ole sairauteen tai vammaan viittaavia oireita. Porsas on puhdas, sirkovirusrokotettu, ikäisekseen normaalisti kehittynyt ja selvästi tatuoitu. Karjuporsaat kastroidaan kivunlievitystä käyttäen alle viikon ikäisinä. Porsas saavuttaa välityspainonsa yleensä 8 12 viikon ikäisenä. Kaik- ki myytävät porsaat ovat tasakokoisia ja paino vähintään kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukainen. Myyjätilan porsaserän painohajonta ei saa ylittää kymmentä kiloa. Porsaan myyjä on vastuussa myymiensä porsaiden terveydestä sekä välityskelpoisuudesta. AtriaSika -palvelun edusta- jalla on oikeus päästä välitysporsaan myyjätilalle tutustumaan eläinten hoitoon ja kasvatusoloihin varmistaakseen, että ne ovat asianmukaisia. Välitettävät porsaat tatuoidaan vasempaan kor- vanlehteen myyjätilan nelinumeroisella tatuointitunnuksella. Tatuointitunnus pitää olla selkeästi luettavissa koko sian elinajan. Tatuoimatonta porsasta ei saa laittaa välitysauton kyytiin. (Lisätietoja: MMM, Eläinlääkintölainsäädäntö A42, säädös n:o 1296/2001, laki/alkup/2001/ ). Välityskelpoinen_porsas.indd :42:44 20 AtriaTuottaja AtriaTuottaja 21

12 EU-direktiivin tulkinnat vaihtelevat Betoniritilä-direktiivi puhuttaa ympäri Eurooppaa Vuoden 2013 direktiivin mukaan lihasikakarsinassa betoniritilän rako saa maksimissaan olla 18 mm ja palkin minileveys 80 mm. Emakoilla rako saa olla 20 mm. Direktiivi on puhuttanut ympäri Eurooppaa. Varsinkin lihasikakarsinoissa on ollut yleisesti käytössä 20 millin raoilla oleva ritilä eurooppalaisen standardin mukaan. Lisäksi useissa yhteyksissä on todettu, että ritiläraon tiukentaminen ei välttämättä lisää sian hyvinvointia. Direktiivin tulkinnat vaihtelevat eri maissa. Mm. Ruotsi sallii reikiin 3 mm:n toleranssin ja Tanskassa ritilädirektiivi on voimassa vain täysritiläkarsinoissa. Pidimme asian tiimoilta palaverin yhdessä Atrian, HK-Agrin, Sikayrittäjien, MTK:n, Eviran ja ministeriön edustajien kanssa löytääksemme Suomeen sopivan ratkaisun. Sama aihe on asialistalla toukokuussa myös Euroopan Komission kokouksessa, johon osallistuu Suomen ministeriön Vuoden 2013 sikojen hyvinvointidirektiivissä riittää vielä purtavaa EU-tasolla. Yksi erimielisyyksiä ja tulkintoja aiheuttava kohta on betoniritilän rakoleveys. Ritilä-direktiivi EI koske kuvassa näkyvää valurautaritilää eikä myöskään muoviritilää. Opiskele sikalamestariksi edustaja ja vie viestiämme eteenpäin. Tärkeää on saada samanlaiset pelisäännöt koko EU:n alueelle. Odotettavissa on siis ritilädirektiivin uudelleenarviointi, joten ritilöiden vaihtojen kanssa ei kannata nyt hoppuilla. Anne Rauhala AtriaSika AtriaSika ja Sedu Aikuiskoulutus järjestivät yhteistyössä sikalan vetäjille/sikalan vetäjiksi aikoville Sikalamestari -koulutuksen pari vuotta sitten. Koulutus sai niin hyvän vastaanoton, että sen rohkaisemina päätimme järjestää uuden vastaavantyyppisen koulutuksen. Sikalamestari koulutus antaa valmiudet toimia sikalanvetäjänä. Koulutus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Sikalamestarikoulutus alkaa elokuussa 2012, ja päättyy vuoden 2013 lopussa. Opinnot on mahdollista tehdä sikalatyön ohessa. Opinnot sisältävät 27 lähiopetuspäivää sekä työ-/harjoittelujaksot. Lisäksi koulutukseen kuuluu noin viikon mittainen, yhteinen opintomatka Tanskaan tai Hollantiin. Lähiopetuspäiviä on kaksi kuukaudessa. Lähiopinnoissa keskitytään mm. henkilöstöjohtamiseen, tuotannon, ruokinnan, eläinaineksen ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja hallintaan sekä tarvittavien tietokoneohjelmien (esim. WinPig) käyttöön. Majoitus järjestyy sitä tarvitseville. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen, omaa vuorovaikutustyyliä kuvaava profiili, DISC. Lisätietoja Leena Ojala, Sedu aikuiskoulutus, puh tai Marko Övermark, AtriaSika, puh Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään mennessä Leena Ojalalle. Sopimuslisät selkeämmiksi A-Tuottajat Oy:n hallitus vahvisti maaliskuussa uudet sopimuslisät tälle vuodelle. AtriaNauta -sopimuslisät tulivat voimaan huhtikuun alussa ja samalla hinnastot muuttuivat. Sopimuslisiä karsittiin ja selkeytettiin. Osa entisistä sopimuslisistä siirrettiin suoraan hintoihin: perushinnat nousivat ja sopimuslisien osuus tilityshinnasta pieneni. Huomattava muutos on uusi Hienoin Pihviliha -hinnasto, jonka mukaan tehdään tilitykset pihviteuraista. Kuluttajat ovat nykyään entistä enemmän kiinnostuneita siitä, miten naudanlihaa tuotetaan. Vastuullisuus- ja eläinten hyvinvointiasiat ovat jatkuvasti puheenaiheena. Teurastamo vastaa kaupalle ja edelleen kuluttajille siitä, että liha on tuotettu eettisesti ja vastuullisesti. Tätä vastuuta on vaikea kantaa, jos teurastamon ja tuottajan välillä ei ole tuotantosopimusta. Sopimuksen tekeminen kannattaa Tuotantosopimuksen tekeminen on nyt tehty selkeästi kannattavammaksi. Sopimuksen tehneet tilat saavat teuraista ja vasikoista paremman perushinnan. Lisäksi sopimuksen tehneille maksetaan sopimuslisät. Kiirepalvelu ja AtriaNauta -kehityspalvelut ovat vain sopimustuottajien käytössä. Parempi perushinta, sopimuslisät ja -edut tekevät parhaimmillaan kymmeniä senttejä teuraskiloa kohti. Tuottajien, joilla tällä hetkellä on olemassa AtriaNauta -tuotantosopimus, ei tarvitse tehdä mitään. Jos tilalla ei ole tuotantosopimusta, sen tekeminen onnistuu helpoimmin ottamalla yhteyttä alueen asiakkuuspäällikköön tai tuottajapalveluumme. Kaksi sopimuslisää kaikille Sopimuslisien siivoamisen jälkeen jää jäljelle kaksi sopimuslisää, jotka koskevat kaikkia sopimustuottajia. AtriaNauta TEHO on yhdistelmä entisestä määrälisästä ja parttialisästä. AtriaNauta KEHITYS maksetaan tiloille, jotka ovat edellisten neljän kuukauden aikana ostaneet A-Rehun teollisia rehuseoksia tai rapsi/rypsikomponentteja tai juomarehua. Lisäksi lihanautatiloilta edellytetään ruokinnan suunnittelua ja seurantaa. Pihvilihan tasainen markkinoilletulo on edelleen iso ongelma. Varsinkin nyt, kun Atria on lanseerannut Hienoin Pihviliha -brändin, tuotantoon tarvitaan suunnitelmallisuutta. Pihvilihan kysyntä on suurinta maalis-kesäkuussa, jolloin pihvinautojen teuraaksi tulo on vähäisintä. Tätä varten alamme maksaa pihvirotuisille nuorille naudoille AtriaNauta KAUSI -lisää, jonka turvin on mahdollista rakentaa tuotantoketjuja ja tuottaa pihviteuraita suunnitelmallisesti. Hinnastot muuttuvat Vasikka- ja teurashinnastot ovat sopimuslisien muuttumisen jälkeen sopimustuottajan hinnastoja. Koska sopimuslisien rakenne muuttuu, myös hinnastot muuttuvat. Sekä vasikka- että teurashinnastoissa perushinnat nousevat. Vasikoiden hinnoissa ja hinnoitteluperusteissa tapahtuu jonkin verran muutoksia. Teurashinnastoja on kaksi: maito- ja risteytysteuraat hinnoitellaan omassa teurashinnastossaan, pihvirotuisia teurasnautoja varten on tulee uusi Hienoin Pihviliha -hinnasto. Entisen maito- ja risteytysteuraiden päiväkasvulisän tilalle tulee hinnastoon päiväkasvuelementti, jossa hyvästä kasvusta palkitaan ja huonosta sakotetaan. Tuottajan kannattaa panostaa eläinten ruokintaan ja hyvään hoitoon ja kasvattaa teuraat nopeasti teuraskypsiksi. Nopea kasvu on rehun käytön tehokkuuden ja ympäristösyidenkin vuoksi tavoiteltavaa. Hienoin Pihviliha -hinnastoon lisätty painoluokkia raskaampaan päähän ja lihakkuusluokkien hintaerot ovat erilaiset kuin maitorotuisten hinnastossa. Osa entisestä pihvilisästä on myös siirretty perushintaan. Hinnoittelu suosii hyvin luokittuvia pihviruhoja. Kookkaan, hyvin luokittuvan teurassonnin perushinta ilman sopimuslisiä alkaa muutoksen jälkeen lähentyä neljää euroa. Lastausaikarajoitteet ja yölastauskorvaus Uutena elementtinä sekä vasikka- että teurashinnastoihin tulee lastausaikarajoite. Asialliset käsittely- ja lastausjärjestelyt tehostavat lastaamista, vähentävät talonväen ja kuskin työtä, sekä parantavat työturvallisuutta. Kun lastaus on tehokasta, vasikka- tai teurasauto ehtii ajallaan seuraavalle tilalle. Siellä on toinen emäntä tai isäntä odottamassa. Toinen iso muutos on teuraiden yölastauskorvaus niille teuraille, joiden lastaus alkaa klo välillä. Sopimuslisien ja hinnastojen muutos on kokonaisvaltainen. Kyseessä on oikea keväinen suursiivous. Uudet sopimuslisät ja hinnastot ovat nykyistä järjestelmää helpommin miellettävissä ja tuottaja voi omilla ratkaisuillaan vaikuttaa eläimistä saamiinsa hintoihin entistä enemmän. Lisätietoja uusista sopimuslisistä ja hinnoitteluista AtriaNauta -asiakkuuspäälliköiltä, tuottajapalvelusta ja kirjautumisen takaa netistä (www.atrianauta.fi). Maarit Ilola johtaja, AtriaNauta Sopimuslisien muutokset alkaen Vanha lisä Mitä vanhalle tapahtui Mitä tuli tilalle Määrälisä poistui Osa siirtyi perushintoihin, loput yhdistettiin Parttialisä poistui uudeksi lisäksi: AtriaNauta TEHO Päiväkasvulisä (teuraat) Risteytyslisät Pihvilisä siirtyi hinnastoon Vasikoiden risteytyslisät säilyivät pienin muutoksin, teuraiden risteytyslisät poistuivat poistui Risteytysteuraiden parempi lihakkuus on otettu huomioon lihakkuusluokkien hinnoittelussa Pihvirotuisille naudoille tuli uusi Hienoin Pihviliha -hinnasto Lisäksi AtriaNauta KAUSI Nettilisä poistui siirtyi hinnaston perushintoihin Suunnitelmalisä poistui siirtyi hinnaston perushintoihin. A-Kumppanuuslisä nimi ja maksuperusteet muuttuivat hieman AtriaNauta KEHITYS Luomulisät nimi muuttui AtriaNauta LUOMU A-Hieho nimi muuttui AtriaNauta HIEHO 22 AtriaTuottaja AtriaTuottaja 23

13 Visiitillä Varkaudessa Varkauden rehutehdas on tärkeä osa Itä-Suomen AtriaNauta -palvelua Viisi vuotta Varkaudessa toiminut A-Rehun rehutehdas on löytänyt paikkansa itäsuomalaisten nautatilojen rehutoimittajana. Vanhan maitojauhetehtaan tiloihin rakennettu rehutehdas valmistaa nautarehuja yhdellä rakeistuslinjalla. Lisäksi Varkaudessa käsitellään valtaosa maan palautusmaidoista. Tehtaalla työskentelee 10 henkilöä keskeytyvässä kolmivuorotyössä. Viiden vuoden kokemuksella A-Rehun Varkauden tehtaan käyttöpäällikkö Panu Huikku on tyytyväinen tehtaan toimintaan: Viidessä vuodessa alkaa särmät olla hiottu ja toiminta pyörii hyvin. Laaduntarkkailuun ja -parantamiseen on panostettu heti alusta lähtien ja ammattitato on kehittynyt edelleen vuosien aikana. Panu kertoo kaikkien viisi vuotta sitten tehtaalla aloittaneiden olevan töissä edelleen, rekrytointeja on tehty vain, kun on tarvittu lisää työvoimaa. Rehutehtaan toimintamalli on yksinkertainen. Panu kertoo, että raaka-aineita ei tarvitse turhaan kuljettaa paikasta toiseen, vaan toiminta on sujuvaa ja nopeaa. Petri Siljanen työskentelee Varkauden rehutehtaan valvomossa. Pienessä porukassa työnkuvat ovat monipuolisia ja jokainen työntekijä hallitsee monta eri työpistettä. Varkauden rehutehtaan lastaustilasta lähtee päivittäin 3 5 kuormaa kohti itäsuomalaisia nautatiloja. Laakereilla ei lepäillä Varkauden rehutehdas oli käynnistyessään Suomen nykyaikaisin rehutehdas, eikä tiloissa ole tarvinnut tehdä suurempia remontteja. Panu kertoo, että aloitusvaiheessa tehtiin suunnitelmallisia investointeja, eikä vanhasta tehtaasta jäänyt jäljelle kuin muutama raaka-ainesiilo. Kehitystyötä tehdään kuitenkin jatkuvasti. Rehutehtaassa keskeistä on tuotannon hyvä laatu ja korkea hygienia, niiden kanssa tehdään jatkuvasti töitä. Suursäkkiasema otettiin käyttöön keväällä Aluksi tehtaalta oli tarkoitus toimittaa vain irtorehuja, mutta tilojen palvelukyvyn parantamiseksi ja Koskenkorvan tehtaan ruuhkahuippujen tasaamiseksi päätettiin investoida säkitysasemaan. Pääasiassa asemalla säkitetään kivennäisiä, mutta jonkin verran myös täys- ja vasikkarehuja. Viime syksynä tehdas liitettiin kaukolämpöön. Uusi lämmitysjärjestelmä tarkoittaa merkittäviä kustannussäästöjä. Se on myös ympäristön kannalta hyvä ratkaisu. Lähivilja tärkein raaka-aine Rehun raaka-aineena käytettävä ohra, vehnä ja kaura ostetaan tehtaan lähialueilta. Aivan Varkauden lähiympäristössä ei muita viljan vastaanottopaikkoja ole. Itäsuomalaiset kasvinviljelytilat ovat olennainen osa alueen nautaketjua. Panu Huikku toteaakin: Sen takia täällä ollaan, että koko tuotantoketju toimisi. Jokainen ketjun lenkki on tärkeä kotimaiselle maidon- ja naudanlihantuotannolle. Satamasta ja vesireiteistä selvää hyötyä Varkauden tehtaan merkittävä etu on sijainti vesireittien läheisyydessä. Satama on tehtaan vieressä, joten raaka-aineet saadaan edullisilla kuljetuskustannuksilla tuotantoon. A-Rehu on vuokrannut satamasta kaksi hallia raaka-ainevarastoiksi ja kolmas halli otetaan pian käyttöön. A-Rehun kehitys Itä-Suomessa A-Rehun edeltäjä Polarfarmi Oy aloitti rehujen toimituksen Itä-Suomen alueelle jo 1990-luvun alkupuolella. A-Rehu on toimittanut rehuja Itä-Suomeen vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2007 rehujen toimitusmäärissä tapahtui suuri nousu, kun A-Rehun Varkauden rehutehdas avattiin. Varkauden tehtaan toimitusmäärä nousi hyvälle tasolle heti ensimmäisenä vuonna ja volyymit ovat kasvaneet joka vuosi tehtaan käynnistymisen jälkeen. Tehtaan suunnitteluvaiheessa tavoiteltu volyymi on ylitetty jo reilusti. Kaikista raaka-aineista otetaan näytteet, jotka analysoidaan puolueettomassa laboratoriossa. Myös jokaisesta valmiista rehuerästä otetaan vastanäyte, joka jää rehutehtaalle. Tyytyväisiä asiakkaita ja piristystä kilpailuun Varkauden rehutehdas ja A-Rehun tuotteet on otettu hyvin vastaan itäsuomalaisten rehun ostajien parissa. A-Rehun nautarehuista noin 40 % toimitetaan itäisen Suomen alueelle. Suomen muut rehutehtaat sijaitsevat rannikkoalueilla, joten Itä- Suomeen sijoittunut rehutehdas on tuonut kaivattua kilpailua alueen rehumarkkinoille. Viiden vuoden aikana on ollut havaittavissa, että hintaerot eri rehutoimittajien välillä ovat kaventuneet, joten Varkauden tehdas on osoittanut tarpeellisuutensa. Varkauden rehutehtaiden toimitukset hoituvat kolmen kuljetusyrittäjän voimin. Kuljetus Tukiainen Oy, Kuusamon Kuljetus Oy ja Kuljetus K. Karhu toimittavat rehut tiloille rehureittipäivien mukaisesti. Rehujen käytössä on alueellista eroa Itäisen Suomen alueella myydään suhteellisesti enemmän lypsykarjan puolitiivisteitä verrattuna Länsi- tai Pohjois-Suomeen. Puolitiivisteiden myynti painottuu myös enemmän laadukkaisiin, korkeatuottoisille karjoille tarkoitettuihin tuotteisiin. Sama eroavaisuus on havaittavissa täysrehujen myynnissä. Itä-Suomen alueella ostetaan enemmän korkeatuottoisten karjojen täysrehuja, joiden energia- ja valkuaispitoisuus on korkea. Rehujen keskimääräinen toimituseräkoko on Itä-Suomessa hieman suurempi verrattuna läntiseen Suomeen. Ilkka Ala-Fossi Hanna Kasari 24 AtriaTuottaja AtriaTuottaja 25

14 Kohta nurmi vihannoi! Hyvällä säilörehulla voi tehdä tulosta Nurmisäilörehun laatu vaikuttaa säilörehun syöntiin, maitotuotokseen, eläinten kasvuun, terveyteen ja täydennysrehun määrään ja laatuun. Näillä yhdessä nurmisadon kanssa on keskeinen vaikutus naudanlihan ja maidontuotannon talouteen, sillä hyvä sato ja laatu alentavat niin säilörehun kuin maidon ja lihan tuotantokustannuksia. Kun puhutaan säilörehun tuotannosta, kannattaa huomioida se, että poislukien kesän säät, satoon ja laatuun voi jokainen omalla tekemisellään vaikuttaa. Kevättoimenpiteillä lisää satoa Kevään nurmien viljelytoimenpiteitä suunniteltaessa tulee huomioida jokaisen sadon riittävän peruslannoituksen kalkitus- ja hivenlannoitus- sekä karjanlannan täydennyslannoitustarve. Riittävän aikainen kevätlannoitus varmistaa nurmen alkukesän suuren kasvupotentiaalin hyödyntämisen. Jos nurmessa on talvehtimistuhoja, kannattaa keväällä tehdä täydennyskylvöjä, sillä mustat nurmettomat alueet kasvavat lannoituksesta huolimatta vain rikkaruohoja. Rikkojen esiintyminen pitäisi myös ha- vainnoida ja tehdä tarvittavat ruiskutukset riittävän aikaisin keväällä. Märän ja lämpimän syksyn jälkeen peltoihin jäi runsaitakin nurmikasvustoja korjaamatta. Jos lohkolla on runsaasti kuollutta kasvustoa, sen poistamista sopivalla menetelmällä kannattaa harkita. Kuollut materiaali voi vaikeuttaa kevään kasvuunlähtöä ja rehuun joutuessaan alentaa sulavuutta. töksistä. Edelleen yleisenä tavoitteena voidaan pitää D-arvoa g/kg ka niin lehmille kuin lihanaudoillekin tehtävässä rehussa. Jos pinta-alaa on niukasti, voi riittävän rehumäärän saamiseksi D-arvotavoitetta laskea välille g/kg ka, sillä karkearehu kannattaa aina pyrkiä tuottamaan omilla pelloilla. Kevätsadossa D-arvon muutos on keskimäärin 5 g/kg ka (0,5 %-yksikköä) päivässä ja nurmi kasvaa alkukesästä parhaimmillaan noin 400 kg ka/pv. Viime keväänä nurmet vanhenivat erittäin nopeasti monin paikoin johtuen poikkeuksellisen korkeasta lämpötilasta. Hellejakson osuessa korjuuajankohtaan, korjuuta ei tule yhtään viivästyttää. Korjuuajankohtaa ei kannata määrittää kalenterin avulla, vaan paras keino on kasvustohavainnot, korjuuaikanäytteet ja Artturi-korjuuaikapalvelu. Korjuuteho muuttuu, säilönnän perusteet eivät Vaikka korjuukapasitetti ja koneet ovat suurentuneet, nurmen säilymisen edellytyksenä on edelleen kolmen H:n periaate, Korjuuaika kohdalleen Säilörehun sulavuus eli D-arvo on tärkein rehun ruokinnallista arvoa määrittävä tekijä. Näin ollen korjuuajankohdasta päättäminen on yksi tärkeimmistä kesän pääeli Hapettomuus, Happamuus ja Hygieenisyys. Huono säilyvyys lisää tappioita, vähentää syöntiä ja voi olla riski maidon laadulle ja eläinten terveydelle. Jotta korjattu sato säilyisi hyvin, säilöntäainetta tulee käyttää riittävästi, märät rehut pitää säilöä hapolla, ja rehumassa pitää tiivistää riittävän hyvin. ARTTURI-analyysin avulla kannattavuutta Vain näytteenotolla ja rehun analysoinnilla tietää, miten rehu on säilynyt ja mikä on sen tuotantovaikutus ja täydennysrehun tarve. Säilörehun analyysitulos onkin keskeinen ruokinnan laadun ja kehittämisen sekä maidon- ja lihantuotannon hallinnan väline. Tiesitkö muuten, että jo 0,1 kilon muutos väkirehun päiväannoksessa tarkoittaa 50 lehmän karjassa vuositasolla lähes 500 euroa? Vastaavasti sama 0,1 kilon muutos lehmäkohtaisessa maitotuotoksessa tarkoittaa lypsykauden aikana noin 700 euroa. Näihin verrattuna 20 euron analyysikustanus on pieni raha. Analysoinnista hyötyvätkin niin eläimet kuin tilan talous, sillä näytteisiin sijoitetut eurot on helppo saada takaisin tarkentuneen ruokintasuunnitelman ja sitä kautta paremman maitotuotoksen ja eläinten kasvun kautta. Ota näytteitä jo korjuun yhteydessä Rehusta voi ottaa näytteitä jo korjuun yhteydessä. Näiden raaka-ainenäytteiden avulla saadaan selville mm. rehun D-arvo, kuivaaine, raakavalkuainen ja NDF. Rehunäytteen on tärkeää olla edustava, jotta se vastaisi hyvin koko erän laatua. Edustavan näytteen saa esimerkiksi ottamalla karhonäytteitä useammasta paikkaa samaan siiloon tai aumaan korjattavilta lohkoilta tai siilolle tai aumalle tulevista kuormista kippauksen yhteydessä. Paalauksessa näytteet otetaan lohkokohtaisesti karholta. Otetut osanäytteet voi yhdistää, sekoittaa ja ottaa sekoitetusta materiaalista lähettettävän näytteen pussiin. Pussista ilma pois, saatekortin täyttö ja näyte joko maitoauton mukana tai postissa rehulaboratorioon Artturi-rehunäytepussissa. Eläimet laitumelle kesäksi Laiduntaminen on yksi eläinten terveyttä ja hyvinvointia edistävä asia. Onnistuesaan laiduntaminen on myös edullinen ruokintamuoto ja laiduntavat naudat ovat hyviä nautaketjun imagon edistäjiä. Toki laiduntamiseen liittyy haasteita, eikä se kaikilla tiloilla ole mahdollista, mutta perinteiselle laiduntamiselle löytyy myös helpompia vaihtoehtoja. Laiduntaa voi myös osa-aikaisesti, jolloin ruokinta perustuu osittain sisäruokintaan ja laidunalan tarve sitä kautta vähenee. Osaaikalaidunnusta ovat yö- tai päivälaidunnus sekä jaloittelulaidunnus. Laiduntamisessa voi hyödyntää myös luonnonlaitumia esimerkiksi nuorkarjalle. Maitotuotoksen kannalta on tärkeää se, että eläimillä on riittävästi rehua tarjolla joko laitumena ja/tai sen rinnalla lisärehuna annettavasta säilö- ja väkirehusta. Artturi avustaa rehunteon eri vaiheissa Korjuuaikanäyte ennakoi oike aa rehuntekohetkeä ja auttaa suunniteltaessa niitto- ja korjuu jär jestysta. Raaka-ainenäyte rehunteon yhteydessä annakoi rehun ruokinnallista arvoa ja auttaa suunniteltaessa karjan ruokintaa sisäruokintakaudelle. Säilörehunäyte valmiista säilörehusta paljastaa rehun säilönnän onnistumisen ja lopullisen rehun ruokinnallisen arvon. Perusta sisäruokinnan suunnittelulle. Säilörehunäyte rehusiiloja, -aumoja, -torneja tai paaleja avattaessa/käytettäessä on ruokinnan suunnittelu ja seurantanäyte. Ota vähintään 1 säilörehunäyte kuukaudessa ruokinnan suunnittelun pohjaksi. Päivitä ruokintasuunitelma neuvojasi kanssa rehuanalyysin saatuasi seuraa tuottavatko lehmät suunnitellusti. Mikko Korhonen kehityspäällikkö Valio Oy Mikko Korhonen muistuttaa näytteidenoton tärkeydestä rehunteon eri vaiheissa. Korjuuaikanäytteiden lisäksi ota raaka-ainenäyte sekä säilörehunäyte valmiista säilörehusta ja säilörehunäyte myös rehusiiloja, -aumoja tai -torneja avattaessa. Artturi-palvelu analysoi! Kuva: Minna Toivakka Kuva: Timo Aalto Kuva: Timo Aalto 26 AtriaTuottaja AtriaTuottaja 27

15 Kokemuksia emerkin käytöstä Loppukasvattamo toivoo kaikille vasikoille emerkkejä Sonnitilalle emerkistä on valtava apu. Kuussakin on käyty jo 45 vuotta sitten, mutta sonneilta pitää korvamerkit lukea silmin, ihmettelee loppukasvattaja Timo Mehtälä Haapavedeltä. Sonnien karsinaan ei voi mennä merkkiä katsomaan, ja jos merkki näkyy epäselvästi, on vaikeuksia tiedossa. Varsinkin lastaustilanteessa vältyttäisiin monelta vaaratekijältä ja virheeltä, jos eläimillä olisi emerkit Mehtälä jatkaa. Erityisinä ongelmatilanemerkistä hyötyä koko nautaketjulle Elektronisten korvamerkkien eli emerkkien käyttö on lisääntynyt Suomessa, mutta niiden käytön toivotaan lisääntyvän vielä reippaasti. ETL:n Suomen Lihateollisuusyhdistys suositteli viime vuonna kaikille nautatiloille menneessä kirjeessä, että kaikki lähtien syntyneet vasikat merkittäisiin emerkeillä. Lähdin päiväksi vasikka-auton matkaan seuraamaan, miten emerkit on maitotiloilla otettu käyttöön. Timlinin tilalla emerkit ovat arkipäivää Ylivieskalaisilla Emma ja Jukka Timlinillä on ollut emerkki käytössä puolisen vuotta. emerkki laitetaan kaikille, sekä lehmä- että sonnivasikoille. Timlinin tilalla on vuonna 2009 valmistunut 70 lehmän robottinavetta. Vanha navetta on remontoitu nuorelle karjalle. Kaikki sonnivasikat lähtevät terni-ikäisenä välitykseen. Tilasimme emerkit heti, kun markkinoille tuli sellainen malli, johon tuli korvanumero näkyviin. Ajattelimme, että siitä on hyötyä sonnitiloille ja tulevaisuudessa varmasti myös omalla tilallemme, Emma Timlin kertoo emerkkien käyttöönotosta. Alussa merkkien tilaamisessa oli ongelmia epäselvän ohjeen vuoksi, mutta nyt tilaaminenkin on helpompaa, sanoo Emma. Merkkejä on kuitenkin monenlaisia ja tämä saattaa sotkea merkkien tilaamista hän jatkaa. emerkkejä tilattaessa kannattaa muistaa, että pihdit pitää olla sellaiset, että niillä voi kiinnittää emerkin, Emma muistuttaa vielä. Nappi vai lappu Timlinit käyttävät sonni- ja lehmävasikoilla samaa numerosarjaa, ja siksi kaikille vasikoille tilataan lappumallisia emerkkejä. Näissä merkeissä eläimen korvanumero näkyy eteenpäin aivan kuten ennenkin. Tämä helpottaa maitotilan arkea. emerkkien käyttöönotto ei ole lisännyt tilan työtaakkaa millään lailla. Ehkä hieman huonommin merkit menevät pihtiin, mutta siinäkin harjoittelemalla oppii tekniikan toteaa Emma. Myös Sorviston Sarilla ja Markolla ovat emerkit olleet käytössä jo pidemmän aikaa. emerkkejä hyödyntävä tekniikka menee kovaa vauhtia eteenpäin ja haluamme, että lehmillä on emerkit jo valmiina, Marko kertoo. Heillä on sonnivasikoilla apumerkkinä nappimallinen ja lehmävasikoilla lappumallinen emerkki. Sorvistoilla on Ylivieskassa kahden robotin navetta. He ovat laajentaneet navettaansa useassa osassa ja nykyinen ulkoasu on valmistunut Emma ja Jukka Timlinin maitotilalta kaikki välitykseen lähtevät vasikat on nykyisin varustettu emerkein. Vasikka-autoissa siirrytään käyttämään sauvalukijaa Pohjois-Suomessa Niskasen vasikka-auton kuljettaja, Kalle Kantola, on huomannut, että emerkkien käyttö on lisääntynyt maitotiloilla. Meillä on jo koekäytössä emerkkien lukijalaite ja lähikuukausina se tulee käyttöön kaikkiin vasikka-autoihin. Tulevaisuudessa merkin hyödyntäminen on melkeinpä rajatonta, Kalle pohdiskelee. emerkin käytöllä voi esimerkiksi varmistaa, että kyytiin otetaan oikeat vasikat. Sauvalukijan avulla emerkki-vasikoiden syntymätunnukset siirtyvät automaattisesti vasikan korvasta vasikka-auton hytissä olevalle tietokoneelle. Samaa sauvalukijaa on myynnissä A-kaupassa myös tuottajien omaan käyttöön. Kuljettaja Kalle Kantola esittelee sauvalukijaa, jolla vasikan syntymätunnus luetaan emerkistä ja siirretään vasikka-auton tietokoneelle yhdellä kädenliikkeellä. Loppukasvattaja Timo Mehtälä toivoo, että kaikilla sonnivasikoilla olisi emerkit. teina Mehtälä mainitsee talviaikaiset kylmät lastausolosuhteet. Silloin lastaustilanteessa ilma huurustuu ja merkkejä ei yksinkertaisesti ole mahdollista nähdä. Näissä tilanteissa emerkkien välttämättömyys lisääntyy. Toivottavasti maitotilat pystyvät näkemään emerkkien välttämättömyyden loppukasvattamoidenkin kannalta, Mehtälä Summaa. Korvamerkkien putoaminen isossa kasvattamossa on suuri ongelma. Sanktio merkkien puuttumisesta on niin suuri, että pudonneet merkit on laitettava isoillekin sonneille takaisin. A-Kaupasta voit ostaa emerkkien lukijalaitetta ja emerkki-pihtejä emerkkien käyttäminen kannattaa aloittaa jo nyt. Mitä enemmän niitä on käytössä, sitä varmemmin myös tekniikka niiden ympärillä kehittyy. Uuden AtriaNauta -vasikkahinnaston vasikan hinta perustuu siihen, että vasikalla on emerkki. A-Kaupassa on myynnissä laitteita, jotka tunnistavat eläimen emerkistä ja tallentavat tiedon joko vaakanäyttölaitteelle tai sauvalukijaan. Tru-Testin sauvalukija on monikäyttöinen. Sillä voi etsiä hälytystoiminnon avulla navetassa esimerkiksi A-Nettiin ilmoitettua eläintä tai siihen voi lukea navetassa teuraskelpoisen eläimen syntymätunnuksen ja siirtää tiedon myöhemmin toimistossa A-Nettiin. Mari Korkiakangas AtriaNauta Uusi käyttäjää opastava korvamerkkien tilausvalinta on käytössä Ammu&Elmer -ohjelman versiossa 1.76, jonka voi ladata internetosoitteessa Korvamerkkien valinnan jälkeen näytölle ilmestyvät valokuvat valituista merkeistä, jolloin ei vahingossa tule tilattua vääriä merkkejä. Nautatilojen terveydenhuoltokäynti uudistuu Eläinten hyvinvoinnin arviointi on otettu keskeiseksi osa-alueeksi nautatilojen terveydenhuollossa. Huhtikuun alussa otettiin käyttöön uusi nautakarjan terveydenhuoltokäyntilomake. Uusi Naseva -tilakäynti on huomattavasti nykyistä laajempi ja vaatii eläinlääkäriltä perehtymistä tilan tuotantoon. Uusi lomake on entistä parempi työkalu eläinten hyvinvoinnin arviointiin ja tuotannon laadun ja kannattavuuden parantamiseen. Lue lisää uudistuneesta lomakkeesta -sivujen Ajankohtaista-osiosta. 28 AtriaTuottaja AtriaTuottaja 29

16 Maitotilan arkea Päijät-Hämeessä Heinoset tuottavat A-Rehun rehuilla lähimaitoa kuluttajille Mukana lähiruokatrendissä Tilan erikoisuus on terni- ja raakamaidon myynti suoraan lähialueen kauppoihin ja Lahden ympäristössä toimiviin lähiruokaliikkeisiin. Toiminnan aloittaminen kävi kohtuullisin kustannuksin, sillä Heinoset saivat ostettua pöydät ja tuulipakastimen lopettavalta yrittäjältä. Vain purkituskone ja kylmiö piti ostaa uutena. Maitohuone kävi lähes sinällään elintarvikehuoneistoksi, muutos vaati vain pientä pintaremonttia. Sirpa on iloinen maitomyynnin kautta kuluttajilta tulevasta positiivisesta palautteesta. Samalla hän näkee, että vieraantuminen maataloudesta on yhä kasvava ongelma, johon ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan myös tuottajia. Atrian broileripuolella lanseeraama Perhetilan broileri saa häneltä kiitosta, sillä siinä tuotantoa avataan koko ketjun voimin kuluttajille. A-Kaupasta tautisuojaukseen A-Kaupasta saat pesu- ja desinfiointiaineet, saapaspesurit ja suojavarusteet. Tilaa vaikka heti verkkokaupasta tai silloin kuin sinulle sopii. A-Kauppa toimii verkossa 24 h/vrk joka ikinen päivä! Esimerkiksi aina ajankohtainen saapaspesuri, 3 harjaa RST-malli, käsisuihkulla. Hinta 145,00 alv 0 %. Sirpa ja Jukka Heinonen ovat maidontuottajia Sysmästä, Päijät-Hämeestä. Tilalla on vuonna 2006 rakennettu robottinavetta ja lehmiä on lypsyssä noin 60. Heinoset ovat olleet Atrian tuottajia vuodesta 2007 lähtien ja A-Rehun asiakkaita lähes yhtä pitkään. Kehitystyötä sukupolvesta toiseen Alun perin asutustilaksi raivattu tila on ollut Sirpan ja Jukan omistuksessa vuodesta 2002 lähtien, jolloin tila siirtyi heille sukupolvenvaihdoksessa Sirpan vanhemmilta. Tarvaalassa agrologiksi opiskellut Sirpa on siitä lähtien ollut täysipäiväisesti tilan töissä, kun taas logistiikka-alalle kouluttautunut Jukka on välillä työskennellyt myös tilan ulkopuolella. Jo edellinen sukupolvi oli kehittänyt tilaa voimakkaasti raivaamalla, vuokraamalla ja ostamalla peltoa, investoimalla rakennuksiin sekä jalostamalla karjaa. Sirpa ja Jukka ovat jatkaneet samalla tiellä. Teknoa koneeseen ja A-Rehun komponentit appeeseen Heinosten tilan lypsyrobotilla käytetään houkutusrehuna A-Rehun TeknoTäysrehua. Sen käyttöönotto paransi maidon laatua tilalla merkittävästi. Sirpa kertoo maidon rasvaprosentin olevan nyt 4,5 ja valkuaisprosentin 3,63. Heinoset ostavat appeeseen käytettävän viljaleikeseoksen ja lämpökäsitellyn rapsirouheen A-Rehulta. Lisäksi appeeseen käytetään itse viljeltyä rehukauraa ja -vehnää. Viime kesän heikko säilörehusato on asettanut ruokinnalle haasteita varsinkin nyt, kun lehmille on ryhdytty syöttämään viime vuoden toista satoa. Ruokintasuunnitelmat tekee tilan AtriaNauta -asiakkuuspäällikkö Helge Pyöriä. Tilalla viljellään pääosin nurmea, mutta 20 hehtaaria pinta-alasta on rehuviljalla. Jukka kertoo kylvävänsä rehuviljan seoksena, josta 70 % on kauraa ja 30 % vehnää. Viljan kylvö ja rehunkorjuu ovatkin ainoita töitä, jotka isäntäväki hoitaa itse. Urakoitsija hoitaa lietteenajon, niiton, nurmien uusintakylvöt ja puinnit. Tilalla ollaan tyytyväisiä urakoitsijoiden käyttöön, sillä niin vapautuu pääomaa ja säästyneen ajan voi käyttää johonkin muuhun. AtriaNauta -palvelu toimii Tilan sonnivasikat laitetaan terneinä välitykseen. Jukka on tyytyväinen AtriaNauta -vasikkavälityksen toimintaan alueella. Odotusajat ovat olleet lyhyitä ja Heinosilla ymmärretään poikkeustilanteitakin, kunhan niistä tiedotetaan kunnolla. Sirpa kertoo, että tilalla on käytetty myös kiirepalvelua äkillisissä lehmien poistoissa muutaman kerran ja sen toiminta on hyväksi havaittu. Hyvä brändi tärkeä valintakriteeri yhteistyökumppanille Heinoset arvostavat Atrian sataprosenttista sitoutumista suomalaiseen lihaan. He kertovat tilityshinnan ja palveluiden sujuvuuden lisäksi olevan tärkeää, että Atriabrändi on vahva ja tunnettu. Jukka on istunut nyt yhden kauden Lihakunnan edustajistossa, mikä on antanut uutta näkökulmaa Atrian toimintaan. Kauhajoen teurastamoinvestointi on puhuttanut alueella paljon, mutta Jukka odottaa avoimin mielin tulevaa muutosta, kunhan kustannussäästöt uudesta teurastamosta jakaantuvat koko ketjun hyväksi. Myös teurastusyhteistyö Saarioisen kanssa saa tilan väeltä kiitosta. A-Kauppa tai puhelin Sirpa ja Jukka Heinonen ovat ylpeitä suomalaisesta kotieläintuotannosta: Yhä enemmän pitäisi näyttää avoimin ovin toimintaa, he sanovat. Tulevaisuuden suunnitelmia Pääosa tilan lehmistä on ayrshire-rotuisia, mutta friisiläisten osuutta pyritään jatkuvasti kasvattamaan, sillä Sirpa näkee rodun sopivan paremmin robottilypsyyn. Tavoitteena on korvata heikot ayrshiret hyvillä friisiläisillä, hän kertoo. Tilalla käytetään sekstattua siementä friisiläisten siementämiseen niiden osuuden kasvattamiseksi. Hiehot kasvatetaan vanhassa parsinavetassa. Nykyisen navetan Sirpa kertoo olevan juuri sopivan kokoinen, sillä askareet pystyy hoitamaan tarvittaessa yksinkin ja myös maitomyynnin kehittämiselle jää aikaa. Pellosta on kova kysyntä Sysmän seudulla ja hintatasokin on sen mukainen. Pinta-alaa ei tilalla olekaan tarkoitus aktiivisesti laajentaa. Vapaa-aika antaa voimia työhön Sirpa ja Jukka pitävät tärkeänä, että työ ei täytä koko elämää, vaan harrastuksillekin on jäätävä aikaa. Perheen lapset, 10-vuotias Sanni, 9-vuotias Juho ja 6-vuotias Saara pitävät huolen siitä, että vanhemmat irtaantuvat välillä arkiaskareistaan. Laskettelu ja hiihto ovat koko perheen harrastuksia ja latu lähteekin heti Heinosten ovipielestä. Perheen miesväki harrastaa myös jääkiekkoa. Heinoset pyrkivät joka kevät ja syksy irtautumaan tutuista ympyröistä ja lähtemään viikoksi lomailemaan muihin maisemiin. Hanna Kasari Helge Pyöriä 30 AtriaTuottaja AtriaTuottaja 31

17 Eläinlääkärin matkassa Tautisuojaus kuntoon teemavuoden merkeissä Vuosi 2012 on ETT:n Tarttuvien tautien torjunnan teemavuosi. AtriaNauta -palvelu panostaa teemavuoden merkeissä tilakohtaiseen tautisuojaukseen. Tautivastustussuunnitelma on järkevintä liittää osaksi lain mukaan pakollista omavalvonnan kuvausta. Suosittelemme kaikkia vasikkakasvattamoja käymään oman eläinlääkärinsä kanssa läpi tilan tautiriskit ja niiden ennaltaehkäisykeinot sekä päivittämään sen perusteella tilakohtaisen omavalvonnan kuvauksen. Kattava kuvaus tilan toiminnasta Suunnitelmaa tehtäessä käydään läpi tilojen, koneiden ja laitteiden puhtaanapito, rehun ja veden aistinvaraisen laadun valvonta ja vesitutkimukset, haittaeläinten torjunta, jätteiden käsittely, lannankäsittelyreitit, elintarviketurvallisuuden ja jäljitettävyyden varmistamiseksi tar- Helposti puhdistettavat koneet, laitteet ja tarvikkeet Tilan traktorissa on erillinen rehu- ja kuivikekauha. Rehukauha kopistellaan päivitpeelliset varotoimet tuotaessa eläimiä alkutuotantopaikoille, desinfektioaineiden ja lääkkeiden säilytys ja henkilöstön perehdytys. Jokaista näistä ei varmasti tule arjessa miettineeksi, joten kuvauksen ja suunnitelman teko on vähintään yhtä tärkeää kuin niiden olemassaolo. AtriaNauta -palvelun laatupäällikkö Tuomas Herva ei löytänyt juurikaan huomautettavaa Lapinojan vasikkakasvattamosta tautivastustussuunnitelmaa laadittaessa. Keskustelua käytiin silti vilkkaasti. Yhdessä mietittiin, missä voitaisiin vielä parantaa. Anna-Maija ja Ari Lapinojan vasikkakasvattamon esimerkillinen siisteys näkyi jo ulkoa. Lapinojan vasikkakasvattamo hyvänä esimerkkinä AtriaNauta -laatupäällikkö Tuomas Herva kävi tekemässä tautivastustussuunnitelman Ari ja Anna-Maija Lapinojan 700 vasikan vasikkakasvattamoon Kalajoella. Ari kertoo, että tilalla on mietitty, mihin tautiriskeihin voidaan itse vaikuttaa ja mihin ei. Sulkutila toimivaksi Lapinojien kasvattamoon tullaan sulkutilan kautta. Tilaan on kaksi ovea, omansa omalle väelle ja vierailijoille. Vierailijoiden puolelle on varattu suojavarusteita ja kenkiä valmiiksi. Järkevästi suunniteltu tila ei tuhlaile neliöitä ja silti siihen mahtuu kaikki tarpeellinen. Osastointi ehkäisee paljon Vasikat hoidetaan 60 vasikan osastoissa, joissa jokaisessa on kaksi karsinaa. Kaikissa osastoissa on desinfiointialtaat ja saappaat pestään ja desinfioidaan osastolta poistuttaessa. Anna-Maija kertoo, että saappaita pestessä on hyvä luoda vielä viimeinen vilkaisu osastoon ja katsoa, että kaikki on kunnossa. Monesti siinä vielä huomaa jotain, mikä on aikaisemmin jäänyt näkemättä. Lapinojan vasikkakasvattamossa on oma ovi omalle väelle ja toimiva tautisulku. Nuorimpien eläinten osasto, josta salmonellanäytteet eivät ole vielä valmistuneet, on aina hoitokierroksella viimeisenä käyntikohteena. Tällä osastoilla käytetään myös omia kumisaappaita ja haalareita tautiriskin minimoimiseksi. Lisäksi yksi osasto on varattu sairaille tai muuten erityistä huolenpitoa vaativille vasikoille. Omat niksit osastojen huolelliseen pesuun Juotto-osastoissa on vinopohja, joka kuivitetaan ja puhdistetaan aamuin illoin. Kaikki osastot pestään aina niiden tyhjennyttyä. Ari kertoo, että parhaaksi keinoksi palkkien puhdistamiseen on havaittu niiden kasteleminen läpikotaisin ja sen jälkeen pienkuor- maajalla kuoriminen. Kuorinnan jälkeen lattiat pestään höyrypesurilla ja desinfioidaan painepesurin avulla. Osaston kuivuminen kestää vuorokauden. Ruokintakäytävä puhdistetaan päivittäin. Se pestään kunkin osaston kohdalta aina kyseisen osaston pesun yhteydessä. Rehujen ja kuivikkeiden säilytyksessä ja valmistelussa huolellisuus on tärkeää Lapinojassa säilörehupaalit varastoidaan kasvattamon vieressä asfaltoidulla alueella. Juomarehusäkkien paikka on rehuvarastossa. Väkirehua säilytetään ulko- ja sisäsiiloissa kasvattamon viereisessä rehuvarastossa, jossa säilytetään myös kuivikkeena käytettävä turve ja olki. Väkirehut jauhetaan myllyn kautta eräsekoittimeen ja siitä traktorin rehukauhaan. Apesekoitin on sijoitettu kasvattamossa niin, että esiseos ja säilörehupaali voidaan pudottaa sekoittajaan suoraan ovelta, eikä traktorilla tarvitse näin tulla ollenkaan sisälle rehuvarastoon. Vasikkarehu tulee apesekoittimeen putkea pitkin. Pikkuvasikoille ja vanhassa navetassa kasvamassa oleville vasikoille ape jaetaan käsi, vanhemmille eläimille sen jakaa rehunjakovaunu. Erillinen rehuvarasto harjataan tarpeen mukaan vähintään kerran viikossa. Kasvattamon sisällä olevan rehuvaraston ja ruokintakäytävien puhdistamiseen käytetään uudenkarheaa imuria. Ari kehuu sitä käteväksi ja hyväksi ostokseksi. Saastuneet lakaisujätteet kasataan rehuvaraston nurkkaan, josta ne siirretään kauhalla tunkiolle. Rehuja kuljetetaan mahdollisimman vähän samoilla reiteillä lannan kanssa. Tilalle on kaksi eri tieliittymää, jotka helpottavat järjestelyä. Lannanlevitysaikaan asiaan kiinnitetään erityistä huomiota ja Lapinojat kalkitsevat lietealtaiden edustoja tarvittaessa. Kasvattamon ympäristön rehunkäsittelyalueet on asfaltoitu, mikä helpottaa puhtaanapitoa huomattavasti. Jatkuu seuraavalla sivulla... Ruokintakäytävällä ei ollut rehujäämiä; ilo varmasti silmälle, mutta auttaa ratkaisevasti haittaeiäintorjunnassa. 32 AtriaTuottaja AtriaTuottaja 33

18 Eläinlääkärin matkassa Maitohuoneen puhtaus vasikkakasvattamossa on yhtä tärkeä asia kuin maidontuotantotiloillakin. Yhteystiedot täin puhtaaksi ja sitä säilytetään kasvattamon rehuvarastossa. Apesekoitin ja jakovaunu harjataan aina tarvittaessa puhtaaksi. Huono rehu poistetaan, jos sitä on päässyt laitteisiin jäämään. Ari kertoo, että tilalla on tapana ruokkia eläimet niin, että ruokintakaukalot olisivat aamulla lähes tyhjiä. Näin ne on helppo aamuisin puhdistaa, eikä rehua mene hukkaan. Rehukaukalot pestään ja desinfioidaan aina osaston pesun yhteydessä. Käytettävät talikot, harjat ja kauhat puhdistetaan päivittäin. Niillä on oma paikkansa rehuvaraston seinällä, jolloin ne eivät myöskään ole kenenkään tiellä. Työvälineet pestään ja desinfioidaan viikoittain. Vesikupit ja -nipat puhdistetaan aamuin illoin samalla, kun osastoissa kierretään ja tarkistetaan eläinten vointi. Maitohuone on vasikkakasvattamossakin pesunja katseenkestävä Tilalle tulee meijeristä maitohuuhdetta kerran viikossa. Huuhdesäiliö pestään aina ennen täyttöä painepesurilla ja harjataan pesuaineella parin kuukauden välein. Juomarehusäkit tyhjennetään suoraan rehusekoittimeen, johon lisätään vesi ja maitohuuhde. Säiliö huuhdellaan ja pyyhitään jokaisella täyttökerralla. Kiertotankin laidat pyyhitään päivittäin ja vaahto kuoritaan pois. Sekoitussäiliö ja kiertotankki pestään harjalla ja yhdistelmäpesuaineella kerran viikossa. Juomaputkisto pestään paineella yhdistelmäpesuainetta käyttäen. Pesun jälkeen putkisto huuhdellaan kylmällä vedellä. Jakoletkut pestään harjalla aina osaston pesun yhteydessä, samalla vaihdetaan tutit. Haittaeläimistä eroon pitämällä ruuat piilossa Lapinojat käyttävät jyrsijöiden torjuntaan keinoista vanhinta, sillä pihamaalla pyörii pari kissaa. Jos jyrsijöitä alkaa ilmestyä enemmän, käytetään lisäksi myrkkyjä. Tuomas Herva muistuttaa, että epämääräisten rehu- ja viljakasojen poistaminen ympäristöstä vähentää jyrsijöiden esiintymistä. Lapinojan pihamaalla tai kasvattamon tiloissa ei tällaisia kasoja juuri olekaan. Kärpäset eivät ole tähän mennessä juuri tilalla vaivanneet. Käytävillä käytetään kärpäspapereita, mutta tärkeimmäksi kärpäsiä ehkäiseväksi tekijäksi Anna-Maija mainitsee siisteyden. Puhtaassa kasvattamossa eivät hyönteiset viihdy. Alueella on paljon kotieläin- ja turkistuotantotiloja, joiden ympäristössä linnut liikkuvat. Ari kertookin panostaneensa lintujen torjuntaan, tilat on hyvin suojattu eikä linnuista ole päässyt muodostumaan ongelmaa. Tuomas Herva muistuttaa, että riski saada tilalle esimerkiksi salmonella muuttolintujen välityksellä on pieni, mutta lokit ja varislinnut saattavat kantaa tartuntaa kaatopaikoilta ja muista jätepisteistä myös maatiloille. Pahoin lintujen saastuttamat kohdat kannattaa toki aidata laidunten ulkopuolelle. Omistajan silmät ja nenä ovat tärkeitä mittareita Lapinojassa on käytössä vesilaitoksen vesi, jolloin laitos vastaa siitä, että se on käyttökelpoista. Aistinvaraisesti tarkkaillaan, että vesi on puhdasta eikä sisällä vierasta hajua, makua, pieneliöitä tai vieraita aineita, jotka voisivat vaarantaa tuotteiden turvallisuuden. Huonolaatuista rehua ei eläimille syötetä ja ostorehuista reklamoidaan heti niiden tullessa, jos siihen on syytä. Vastaanottotarkastus on onnistuneen kasvatuksen alku Välitysvasikoiden kuljettajat ja myyjätilat tarkastavat eläinten kunnon ja kuljetuskelpoisuuden. Myös ostajan on tärkeää tehdä vastaanottotarkastus nopeasti. Lapinojat tekevät tarkastuksen aina heti eläinten saapuessa ja tarpeen tullen hoito aloitetaan välittömästi. Eläinlääkäri käy tilalla aina viikon sisällä uuden kasvatuserän saapumisesta, jolloin tarkistetaan hoidon eteneminen ja nupotetaan vasikat. Lapinojan tila kuuluu NASEVAan. Tilalla on käytössä osastokohtaiset eläinlistat ja sairaskortit. Ari ja Anna-Maija odottavat emerkkien helpottavan lääkintään liittyviä rutiineja ja toivovat, että niiden käyttöä tukeva mobiiliohjelmisto saataisiin pian myös kasvattamoiden käyttöön. Silmiin pistävä puhtaus tuo turvaa korjattavaa piti lähes hakemalla hakea Tautivastustussuunnitelman tekemisestä seurasi isäntäväen ja eläinlääkärin välillä hyvää keskustelua. Uusia toimintatapoja muun muassa välineiden puhdistamiseen ja osastoinnista huolehtimiseen mietittiin yhdessä ja kirjattiin ylös. Tuomas Herva kiittelee tilan silmiinpistävää siisteyttä ja nykyisiä toimintatapoja. Mitään suurta riskiä ei löytynyt, vaikka pientä hiomista on toki jokaisella tilalla. Lapinojat ovat juuri palkanneet ensimmäisen työntekijän. Omavalvontakuvauksesta ja tautivastustussuunnitelmasta on hyötyä myös henkilöstön perehdyttämisessä. Seuraava isompi investointi Lapinojilla on raatokontti. Lisäksi Ari suunnittelee ulko-ovien edustojen kalkitsemista ja sillä tavalla puhtaanapidon helpottamista. Hyvänä vinkkinä Anna-Maija pitää sitä, että jokaiselle osastolle hankittaisiin oma esiliinansa, jota voisi käyttää aina hoitotoimenpiteitä tehtäessä. Se on paljon erillisiä haalareita helppokäyttöisempi ja suojaa työvaatteita hyvin. Hanna Kasari Marttila Taneli viljakauppa Lampinen Leena rahoituspäällikkö Varila Kirsi markkinointiassistentti AtriaTuottaja-lehden osoitteenmuutokset Tilitys-, jäsen- ja saatava-asiat sähköpostiosoitteet muodossa AtriaSika länsi Pohjois-Koivisto Pasi asiakkuuspäällikkö Partala Jari asiakkuuspäällikkö Ojanen Matti kuljetussuunnittelu, teuraat Åberg Lasse asiakkuuspäällikkö, Pohjanmaa AtriaSika itä Parviainen Heikki asiakkuuspäällikkö Rinne Juhani kuljetussuunnittelu, teuraat AtriaSika koko maa Rönnqvist Christer asiakkuuspäällikkö Övermark Marko asiakkuuspäällikkö Pukara Johanna tuottajapalvelu Tuorila Markku tuottajapalvelu Yli-Kokkila Jorma tuottajapalvelu Teerimäki Pirjo porsasvälitys Eskelä Sari uudiseläinvälitys Tirkkonen Taneli laatupäällikkö Kytölä Kimmo tuotepäällikkö, rehut Kuoppala Juhani myyntijohtaja AtriaNauta pohjoinen Karjalainen Pertti aluepäällikkö Luusua Mika asiakkuuspäällikkö Moilanen Risto asiakkuuspäällikkö Ranta-Nilkku Jouni asiakkuuspäällikkö Salmela Ari asiakkuuspäällikkö Myllylä Matti asiakkuuspäällikkö, lihatilat Teikari Heli tuottajapalvelu Nieminen Janne tuottajapalvelu Herttua Juhana kuljetussuunnittelu, vasikat Mullo Reetta kuljetussuunnittelu, teuraat Vaihde A-Kauppa, tarvikekauppa AtriaNauta -tuottajapalvelu ja rehutilaukset AtriaSika -tuottajapalvelu , sikarehut AtriaNauta länsi Karsikas Tomi aluepäällikkö Mäkinen Pekka asiakkuuspäällikkö Liikala Jukka asiakkuuspäällikkö Tupila Sampo asiakkuuspäällikkö Uusi-Heikkilä Elisa asiakkuuspäällikkö Ylirönni Vesa asiakkuuspäällikkö Murtoniemi Raimo asiakkuuspäällikkö, lihatilat Åberg Lasse asiakkuuspäällikkö, Pohjanmaa Korkiakangas Mari tuottajapalvelu Rauhala Jorma tuottajapalvelu Nieminen Teemu kuljetussuunnittelu, vasikat Kuoppala Jaakko kuljetussuunnittelu, teuraat AtriaNauta itä Kiljala Janne aluepäällikkö Lappi Juho asiakkuuspäällikkö Mikkonen Hertta asiakkuuspäällikkö Pitkänen Hannu asiakkuuspäällikkö Pyöriä Helge asiakkuuspäällikkö Willman Jaakko asiakkuuspäällikkö Ryhänen Juha asiakkuuspäällikkö, lihatilat Finnilä Suvi-Pauliina tuottajapalvelu Haapalainen- tuottajapalvelu Turunen Jaana Romo Vesa kuljetussuunnittelu, vasikat Kolehmainen Tommi kuljetussuunnittelu, teuraat AtriaNauta koko maa Herva Tuomas laatupäällikkö Vehkaoja Susanna tuotepäällikkö, luomu- ja emotilat Ala-Fossi Ilkka tuotepäällikkö, rehut Jokinen Marko asiakuuspäällikkö, vasikkakasvattamot AtriaTuottaja

19

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 831. Valtioneuvoston asetus. kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta

SISÄLLYS. N:o 831. Valtioneuvoston asetus. kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 2007 N:o 831 834 SISÄLLYS N:o Sivu 831 Valtioneuvoston asetus kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta...

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Kainuun Yleisurheilu 2014 Henkilökohtaiset tilastotulokset seuroittain

Kainuun Yleisurheilu 2014 Henkilökohtaiset tilastotulokset seuroittain Kainuun Yleisurheilu 2014 Henkilökohtaiset tilastotulokset seuroittain MIEHET Kajaanin Kipinä: Henri Väyrynen KajKi 1991 : 10,92 +1,5 Kajaani 27.7. Pituus: 7,74 +1,3 Lappeenranta 4.6. 7,53 +0,8 Lahti 15.6.

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Hämeenlinna 16.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta pertti.riikonen@proagria.fi Entämiltänäyttääjuuri nyt? Mitäkylvää? Pitäisikötyhjentäävarastot?

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Luomulihan arvoketjutyöryhmä 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 21.01. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg Stirum Kimmo Jokinen, L uomunokka Pasi

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Pojat 9 40m 6.20 se, pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 60m 8.86 pe Elmer Vauhkonen 2015 12.8. Iisalmi 100m 14.58 pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 150m 21.76

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet 1 Yleistä EHT-tuen hakemisesta 2012 Ohjelman tavoitteena on saada mukaan 7 500 tilaa. Lisäystarve noin 2 500 tilaa. Hyvinvointitukea

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, 1 24.3.2014 Viljan tuotanto ja kulutus kasvussa Maailman tuotanto, kulutus ja varastot, kaikki viljat (Lähde:

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnin tuki

Eläinten hyvinvoinnin tuki Eläinten hyvinvoinnin tuki Tukikoulutus joulukuussa 2007 Maija Kyrö Mavi / Maaseutuelinkeino-osasto Sivu 1 28.11.2007 Uusi tukimuoto vuodelle 2008 Eläinten hyvinvoinnin tuki eli eläinten hyvinvointituki

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Bussiin nousulista ==============

Bussiin nousulista ============== 1/6 Bussiin nousulista ============== Grp. Metallin ao. 148 r.y. Päivitetty lista 28.1.2009 Virkistysviikonloppumatka Kuusamoon 31.1. - 1.2.2009 (la-su/2 pv) "Holiday Club Kuusamon tropiikki" Bussi nro

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten www.lihakunta.fi Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten Lihakunta on nyt avannut aktiivijäsenilleen suunnatut monipuoliset verkkosivut Jäsenten verkkosivuilla voit - tarkastella omaa jäsenyyttäsi koskevia

Lisätiedot

Nuoret: Naiset: 1 Lehikoinen Kirsi Liperin urheilukalastajat 2798 2 Ovaskainen Heidi Pielisen pilkkijät 2236. Miehet:

Nuoret: Naiset: 1 Lehikoinen Kirsi Liperin urheilukalastajat 2798 2 Ovaskainen Heidi Pielisen pilkkijät 2236. Miehet: SM-lohipilkki 20.3.2016 Pirttilahdella Osallistujia oli 560 Pakkasta oli aamulla kymmenisen astetta, mutta päiväksi lämpeni -2 asteeseen Kaloja nousi yhteensä 175,796 kg Nuoret: 1 Hirvonen Niilo Outokumpu

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Luomulihan arvoketjutyöryhmä 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 12.2. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja x Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten www.itikkaosuuskunta.fi Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten Itikka osuuskunta on nyt avannut aktiivijäsenilleen suunnatut monipuoliset verkkosivut Jäsenten verkkosivuilla voit - tarkastella omaa jäsenyyttäsi

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Lomakyytien aikataulut 2015

Lomakyytien aikataulut 2015 Lomakyytien aikataulut 2015 päivitetty 6.7.2015 / Alik Hotti VMTK Reitti 3B Pyhäntä th 16:25 16:25 21:25 21:25 Kärsämäki Neste 16:50 16:50 21:00 21:00 Nivala Neste th 17:35 17:35 20:10 20:10 Sievi th 17:50

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello PohjoisKarjalan sosiaali ja terveyspalvelujen Esityslista 2/2016 1 Kokouskutsu Aika Paikka Toimielimen jäsenet 02.03.2016 kello Nurmes Heinävesi Suhonen Maija Happonen Aarno Ilomantsi Urjanheimo Hannu

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi

Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi Ympäristö Vähemmän vaurioiden korjausta, enemmän ennaltaehkäisyä Hoitaja Eläimen hyvinvointi Tilan ulkopuoliset

Lisätiedot

Kuhmolainen Maraton 2015

Kuhmolainen Maraton 2015 Kuhmolainen Maraton 2015 T U L O K S E T Kilpailun sarjat: MYLM; NYLM; M40M; N40M; M50M; M60M; MP; NP; M40P; N40P; M50P; N50P; M60P; N60P; M10; N10; MYLM Miehet Maraton 42.2 km 1. Daniel Kannapinn Selbstläufer

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat

14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat 14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat 1. Reijo Haaparanta Kauhajoen Karhu 2. Reijo Luokkanen Tampereen Painiseura 3. Jukka-Pekka Tanner Tampereen Painiseura 1. Taisto Halonen Lapin Veikot 2.

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Nuoret 28.4.2012 29.4.2012 1.5.2012 Kokonaistulos Ville Lappi Pielavesi 9665 Janne Lappi Pielavesi 8830 Mikko Juurikka Pudasjärvi 5892

Nuoret 28.4.2012 29.4.2012 1.5.2012 Kokonaistulos Ville Lappi Pielavesi 9665 Janne Lappi Pielavesi 8830 Mikko Juurikka Pudasjärvi 5892 32617 16751 49368 Nuoret 1 Ville Lappi Pielavesi 9665 4858 14523 2 Janne Lappi Pielavesi 8830 3843 12673 3 Mikko Juurikka Pudasjärvi 5892 4050 9942 4 Elina Luokkanen Taivalkoski 4424 2402 6826 5 Tuomas

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

VAPUNAJAN PILKIT KOSTONJÄRVI 2013 NUORET LA 27.4. SU 28.4. VAPPU 1.5. YHT.

VAPUNAJAN PILKIT KOSTONJÄRVI 2013 NUORET LA 27.4. SU 28.4. VAPPU 1.5. YHT. VAPUNAJAN PILKIT KOSTONJÄRVI 2013 NUORET LA 27.4. SU 28.4. VAPPU 1.5. YHT. 1 Lappi Janne Pielavesi 13740 10490 7780 32010 2 Lappi Ville Pielavesi 10195 11970 7380 29545 3 Pyy Teemu Kajaani 5374 6454 11828

Lisätiedot

Väliarvioinnin aineisto

Väliarvioinnin aineisto Väliarvioinnin aineisto Hankkeiden lkm Hakumenettelyt maakunnittain 60 50 40 30 20 8 49 14 8 Maakuntaliitot kilpailuttaneet 226 hanketta, joista noin puoleen hanke-ehdotuksia (117 hanketta) 43 Hankkeita,

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke

HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke POHJOISSAVOLAISTA ELÄINAINESTA HUIPULLE! HAKA NOSTAA HAKA-hanke 2000-2005 HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke tavoitteena on vahvistaa pohjoissavolaista eläinainesta ja tehdä siitä kansallisesti ja

Lisätiedot

Atrialaisen lihantuotantoketjun hallinta ja avoimuus

Atrialaisen lihantuotantoketjun hallinta ja avoimuus Atrialaisen lihantuotantoketjun hallinta ja avoimuus Atrialainen ketju kestää tarkastelua Kuluttajalla on oikeus tietää ja todeta itse, että Atria on vastuullinen valinta! Sisältö Atrialainen tapa tuottaa

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU # Nimi Kerho Tulos 1 Tero Toivanen KUORES 1 184 2 Jari Pihlainen IISRES 1 182

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Luomurehumarkkinoiden uudet mahdollisuudet ja hyödyt kotieläintiloille. Hankkija-Maatalous Oy Terhi Kujala 08.06.2011

Luomurehumarkkinoiden uudet mahdollisuudet ja hyödyt kotieläintiloille. Hankkija-Maatalous Oy Terhi Kujala 08.06.2011 Luomurehumarkkinoiden uudet mahdollisuudet ja hyödyt kotieläintiloille Hankkija-Maatalous Oy Terhi Kujala 08.06.2011 Arvot Agrimarketin vastuullisuuden perustana Agrimarket Suomen suurin viljakauppias

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Toistokarsinta. Maksimikarsinta. Naiset. Sivu 1. Alle 60. Vera Pesonen 1971 Minna Aarnipuro 1980 Laura Tuurala 1983 Mervi Korkeasaari 1972.

Toistokarsinta. Maksimikarsinta. Naiset. Sivu 1. Alle 60. Vera Pesonen 1971 Minna Aarnipuro 1980 Laura Tuurala 1983 Mervi Korkeasaari 1972. Toistokarsinta Naiset Alle 60 Vera Pesonen 1971 Minna Aarnipuro 1980 Laura Tuurala 1983 Mervi Korkeasaari 1972 Alle 70 Annastiina Rajaniemi 1985 Yli 80 Tarja Perälä 1968 Maksimikarsinta Alle 60 Satu Raappana

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Missä mennään viljamarkkinoilla

Missä mennään viljamarkkinoilla Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase

Lisätiedot

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016 RHY:n kilpailu JUUKA, 15.03.2014 Yksilökilpailut Kilpasarja Miehet alle 50v Nimi Nro Seura Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Nousiainen Jarno 101 Petrovaaran Metsästysseura 288 (24:09) 244 (-5m/-23m)

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Nuoret alle 12 v 1. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 495 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 310 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Lihavalmistealan ehdokkaat

Lihavalmistealan ehdokkaat Lihavalmistealan ehdokkaat Aki Ahonlinna logistiikkatyöntekijä, osaston varaluottamusmies, Jukka Alanko laitosmies, pääluottamusmies, Honkajoki Oy, Honkajoki Jari Eronen työsuojeluvaltuutettu, Jussi Granlund

Lisätiedot

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Laatuviljaseminaari 10.3.2009 Hollola TEEMAT Markkinanäkymät Rakennekehitys Rahoituskriisin ja laman vaikutus

Lisätiedot

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen KUNTO+ NAISET kisailijan nimi syntymä vuosi ikäsarja paikkakunta kilpailija numero Helena Laaksonen 1966 yleinen Tampere 300 Tiina Penttilä-Metso 1966 yleinen triva, Nokia 301 Maria Laine 1982 yleinen

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012 581/2012 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 19 päivänä

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot