Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Transkriptio

1 1 (16) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Käsittelijä Diaarinumero EURA 2014/7993/ /2019/LL Puhelinnumero Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Saapunut 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Lapin liitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Itä-Lapin Kuntayhtymä Organisaatiotyyppi Kuntayhtymä Jakeluosoite Kuumaniemenkatu 2A Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi Dina Terese Solatie Yhteyshenkilön sähköpostiosoite dina.solatie@kemijarvi.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka Kemijärvi BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa kehittämispäällikkö Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Osatoteuttajat Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Geologian tutkimuskeskus Tutkimuslaitos Lapin yliopisto Yliopisto

2 Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. Hanke jakautuu kolmeen selkeään osa kokonaisuuteen yhteistyötahojen asiantuntijuuden mukaan. Nämä ovat jaettu projektia toteuttavien organisaatioiden kesken seuraavasti: 1)Geologian tutkimuskeskus (GTK) vastaa asiantuntijaorganisaationa Itä-Lapin malmipotentiaalin arvioinnista hyödyntämällä sen ydinosaamista ja sen hallussa olevia tietoaineistoja. GTK prosessoi tietoaineistoja projektin tarkoituksia varten kuin myös tuottaa asiantuntija arvioita alueen malmipotentiaalista sekä tuo mukaan vahvan asiantuntijataustoituksen esimerkiksi aluetaloudellisten vaikutusten arviointiin. 2 (16) 2)Lapin yliopisto vastaa aluetaloudellisesta mallinnuksesta ja aineiston siihen perustuvasta analyysista kasvattamaan Itä-Lapin elinkeinoelämää. Tavoite ei ole tutkimuksellinen vaan kukin osallistuja tuo hankkeeseen toisiaan täydentävän osaamisalueen. Lapin yliopiston osalta se liittyy aineiston koostamiseen, aineiston analyysiin ja muuntamiseen tietoon perustuvan päätöksenteon käyttöön. 3) Itä-Lapin kuntayhtymä vastaa yhdessä Lapin yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa hankkeessa tuotetun tiedon soveltamisesta elinkeinoelämän kehittämiseksi. Kuntayhtymä tekee tiivistä yhteistyötä alueen kuntien elinkenopalveluiden ja Kemijärven Kehitys Oy:n kanssa joilla yhdessä on selkeä kuva alueen elinkeinoelämästä, sen rakenteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Osallistuvat tahot ovat nähneet selkeän potentiaalin malminetsinnän tuomissa mahdollisuuksissa alueellisen yritystoiminnan kehittämisessä. Hankkeella saavutetut tiedot ja tulokset potentiaalisista liiketoimintamahdollisuuksista ja niiden volyymeistä auttavat yrityksiä kohdentamaan ja kehittämään palveluitaan malminetsintää tekeville tahoille, joita ovat malminetsintäyritysten lisäksi mm. itse kaivosyhtiöt, jotka etsintää rahoittavat. Yritysten palveluiden ja tuotteiden kehittäminen vastaamaan kansainvälisten yritysten standardeja ja sertifikaatteja luo yrityksille myös selkeän mahdollisuuden päästä mukaan alueen muihin isoihin investointihankkeisiin. Lisäksi hanke on luonteeltaan pioneerityötä, koska vastaavia julkisia projekteja ei ole aikaisemmin Lapissa tehty malminetsinnän vaikutusten osalta vaan valtaosa tutkimuksista on keskittynyt kaivosten aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Hankkeessa GTK ja Lapin yliopisto tekevät tiivistä yhteistyötä Itä-Lapin kuntayhtymään palkattujen työntekijöiden ja vakituisen henkilöstön kanssa. Hankealueena on Itä-Lappi, joten hankkeen hallinnoinnin on hyvä olla alueella. Itä-Lapin kuntayhtymän hallinnointi mahdollistaa parhaiten tehokkaan yhteistyön ja tiedottamisen hankkeesta alueen kunnissa ja yrityksissä. Hankkeen vetovastuu on Itä-Lapin kuntayhtymällä. Haettavassa hankkeessa tuotetut tiedot tuotetaan mahdollisen hankerahoituksen turvin, koska haluttuja tietoja ei ole saatavissa kyseisistä organisaatioista prosessoidussa muodossa suoraan hankkeen käyttöön. Esimerkiksi GTK:n budjettirahoitteinen tutkimustoiminta on vahvasti projektoitu tiettyjen teemojen ympärille, jotka vahvistetaan vuotuisissa projektisuunnittelussa. Näiden ulkopuolella olevaan toimintaan GTK ei saa valtion budjettirahaa. Näin ollen esimerkiksi tässä hankkeessa tarvittava tieto ja osaaminen täytyy osin rahoittaa ulkopuolisten rahoituslähteiden turvin. Eli hankkeen työ ei kuulu GTK:n perustutkimustoimintaan. Aluetaloudellisten vaikutusten analyysi ja arviointi on Lapin yliopiston osaamisaluetta, mutta tässä hankkeessa kerättävä aineisto ja sen käsittely eivät ole yliopiston tavanomaista tutkimustoimintaa. 3 Hankkeen perustiedot Hankkeen julkinen nimi Malminetsinnän aluetaloudelliset vaikutukset ja niiden hyödyntäminen Itä-Lapin elinkeinoelämässä (ILPO) Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Malminetsintä- ja kaivostoiminnalla on ajateltu olevan merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia etenkin Pohjois- ja Itä- Suomessa ja näistä käydään aika-ajoin kiivastakin keskustelua julkisuudessa. Kaivostoiminnan aluetaloudellista merkitystä on tutkittu Sodankylän Kevitsan ja Kittilän kaivoksien osalta sekä myös mahdollisesti perustettavien kaivosten aluetaloudellisia merkitystä Kanta-Hämeessä. Kuitenkaan pelkästään malminetsinnän aluetaloudellisia

3 3 (16) vaikutuksia ei ole tarkasteltu Suomessa, vaan ne on huomioitu vain osana kaivostoimintaan johtavaa prosessia. Tässä hankkeessa on tarkoitus selvittää malminetsinnän aluetaloudellisia vaikutuksia Itä-Lapissa ja hyödyntää selvitystä alueen elinkeinoelämän kehittämiseen. Itä-Lapin alueella tehdään tällä hetkellä suhteellisen paljon malminetsintää, jonka potentiaalia yritysten liiketoiminnassa ei tunneta kunnolla. Tällä hankkeella pureudutaan niihin esille nouseviin liiketoimintapotentiaaleihin, joissa paikallisilla yrityksillä olisi liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa tuotettu tieto auttaa yritysten kehittäjiä sekä yrityksiä suoraan kohdentamaan ja kehittämään omia tuotteita ja palveluita juuri näihin mahdollisuuksiin. Yritysten toiminnan ja palveluiden tason nostaminen kansainvälisten kaivostoimijoiden vaatimalle tasolle mahdollistaa niitä tarjoamaan palveluitaan myös muihin investointi ja keittämishankkeisiin. Hankkeen toiminta-alueena on valittu Itä-Lapin alue (Savukoski, Pelkosenniemi, Salla, Posio ja Kemijärvi), joka geologisesti muodostaa houkuttelevan alueen malminetsintää ajatellen ja jossa on olemassa jo nyt aktiivista malminetsintää. Alueen kallioperä muistuttaa tunnettuja malmikriittisiä alueita Kanadassa ja Australiassa. Malminetsinnän aluetaloudellisista vaikutuksista ei ole harvaanasuttujen alueiden kattavia malleja, joihin Itä-Lapin tiedot voisivat perustua. Kuitenkin merkittävä osa tämän sektorin työstä tehdään malminetsintävaiheessa ja vain harvat niistä realisoituvat koskaan toimiviksi kaivoksiksi. Tällä hetkellä eri puolilla Suomea toimii useita malminetsintään keskittyviä yrityksiä pääpainon ollessa selkeästi Pohjois-Suomessa. Merkittävimpinä etsintävaiheen projekteina voidaan esimerkiksi mainita Anglo American Sakatti (Cu-Ni-PGE) ja Mawson Resources Rajatpalo-Rompas (Au-Co) sekä Aurionin Aamurusko (Au). Malminetsinnän aktiivisuutta voi helposti seurata ilmaiseksi esimerkiksi online karttapalvelusovelluksen kautta ( On tärkeä tunnistaa malminetsinnän tarjoamat mahdollisuudet, jotka ovat hyödynnettävissä alueen elinkeinoelämälle. Hankkeen lähtötilanteena on selvittää alueen malmipotentiaalin GTK:n olemassa olevia aineistoja hyödyntäen kuin myös soveltamalla uusia menetelmiä esimerkiksi löytymättömien mineraalivarojen arviointia sekä prospektiivisuus mallinnusta. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on määrittää ne aluetaloudelliset vaikutukset, joita malminetsintävaiheen työt tuottavat alueellisesti. Tavoitteena on kehittää tarkastelutapoja, joilla taloudellista arvoa tuottavat ketjut voidaan määrittää, ja joista saatavan tiedon perusteella yritykset voivat tehdä investointipäätöksiä. Malminetsinnän aluetalouden vaikutuksien määrittämisestä hyötyvät esimerkiksi aluesuunnittelijat, kuntapäättäjät, kaavoittajat sekä alueella toimivat yritykset ja laajemmin elinkeinoelämä (mm. kauppa, matkailu- ja ravintola-ala ja pk-yritykset, jotka hyötyvät taloudellisen toimeliaisuuden vilkastumisesta). Tarkoituksena on tuottaa varmistettua tietoa päätöksenteon tueksi. Lisäksi saatuja tuloksia voidaan soveltaa muilla alueilla Suomessa. Itä-Lapin kuntayhtymällä on tehtävänä tunnistaa ne mahdollisuudet malminetsintään liittyen, jotka ovat hyödynnettävissä alueen elinkeinoelämälle. Tästä syystä malminetsintäprosessi pyritään purkamaan paloihin ja miettimään jokaisen vaiheen mahdollisuudet elinkeinoelämää ajatellen. Lisäksi hankkeella kartoitetaan alueen ja maakunnan yritysten palvelupotentiaalit, laatu ja referenssit malminetsintäyritysten palvelutarpeiden tuottamiseen. Tällä hetkellä palvelutuottajat tulevat pitkälti muualta Suomesta, mutta paikallisilla yrityksillä tiedetään olevan potentiaalia tuottaa myös näitä palveluita. Hankkeella selvitetään malminetsinnän luomat tarpeet eri palveluntarpeille. Hanke tuottaa yrityksille ja yhteisöille informaatiota yritysten kehittämismahdollisuuksista, uusien yritysalojen ja palveluiden tarpeesta alueella. Hanke tukee tiedolla, tilaisuuksilla ja työpajoilla yritysten verkostoitumista, osaamisen ja liiketoiminnan kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on myös elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja se, että voidaan

4 4 (16) tunnistaa uusia elinkeinomahdollisuuksia esim. malminetsinnän piirissä. Alueen pk-yritykset tarvitsevat myös tukea uudistumistarpeidensa ja kasvupotentiaalinsa havaitsemiseen, konkreettiseen kehittämiseen ja erikoistumiseen. Tämän lisäksi alueen pk-yritykset tarvitsevat tukea verkostomaisen yhteistyön kehittämiseen ja uusiin yhteistoimintamuotoihin. Hankkeen lopputuotteena on suomenkielinen raportti, joka sisältää ruotsinkieliset ja englanninkieliset tiivistelmät ja joka on vapaasti saatavilla verkkojulkaisuna. Julkaisu on monipuolinen katsaus alueen malmipotentiaaliin sekä malminetsintä teollisuuden tarjoamista mahdollisuuksista ajatellen Itä-Lapin elinkeinoelämää. Nämä mahdollisuudet raamitetaan ensi kertaa tehtävällä julkisella malminetsinnän aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnilla. Hankkeen hallinnoijana toimii Itä-Lapin kuntayhtymä ja osatoteuttajina Geologian tutkimuskeskus ja Lapin yliopisto. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Regional economic impacts of exploration and its utilization in Eastern Lapland 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä Mining and exploration have regional effects especially in Northern and Eastern Finland. Exploration is also a significant theme in public discussion and debate. The economic importance of mining has been studied for Keivitsa and Kittilä mines, as well as the regional economic impact of these mines, and similar studies have been carried out also for potential mines in the Häme Region in Southern Finland. This project will generate corresponding significance data in Eastern Lapland (Savukoski, Pelkosenniemi, Salla, Posio and Kemijärvi), and the case is exploration. The Eastern Lapland forms geologically an attractive area for exploration, and there are several exploration projects going in the area. The bedrock of Eastern Lapland resembles ore potential areas in Canada and Australia. In our knowledge, there are only very few studies on the regional impacts of exploration. However, the exploration phase is very significant, and only a few of explorations will never reach the mining phase. At the moment, there are several companies focusing on exploration in Northern Finland. For example, the most significant projects of the exploration phase can be named as Anglo American Sakatti (Cu-Ni-PGE) and Mawson Resources Rajatpalo-Rompas (Au-Co). The mining register data is available an online map in the Internet ( The project explores the area's ore potential by using GTK's existing materials as well as applying new methods like evaluation of undetected mineral resources and prospective modeling. The aim of this project is to identify the opportunities in exploration, and produce data for evidence based decisionmaking for regional economic impact. The key objective of this project is to find out the regional economic impacts (advantages / disadvantages) which are produced locally by the exploration. The results of the project will benefit, for example, regional planning, municipal officials, regional planners as well as private enterprises and industry operating in the Eastern Lapland and business life more broadly). The purpose of this project is to produce evidence-based data for the public and private decision making. In addition, the obtained results can be adoptedin other regions of Finland. The project provides open data companies and municipalities on business development opportunities, the need for new businesses and services in the region, and the advantages and disadvantages of the regional economic impacts. The project supports companies networking, knowledge and business development by given information, arranging events and workshops. The outcome of the project is an online-report written in Finnish and including a summary in Swedish and English. The publication is a versatile overview of the area's ore potential, its exploitation opportunities and disadvantages. In

5 5 (16) addition, a valuable outcome is the assessment of regional economic impacts for exploration and its social acceptability. The project is managed by the Local Federation of East Lapland with cooperation of the Geological Survey of Finland and the University of Lapland. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Hanke on kirjoitettu ja suunniteltu yhteisesti kaikkien hankkeen toteuttajien kesken. Hankkeesta on käyty valmistelevia keskusteluja Lapin liiton edustajien kanssa ja Itä-Lapin elinkeinotiimin kanssa. Hanke on näissä keskusteluissa saanut tukea ja se on todettu toteutettavissa organisaatioissa tärkeäksi. Hankkeen alueellinen tarkastelu kohdistuu yhdelle Suomen malmikriittisimmistä alueista, Itä-Lappiin, jonka kallioperä vastaa malmikriittisiä vyöhykkeitä mm. Australiassa ja Kanadassa. Lisäksi Suomi on yksi maailman houkuttelevimmista maista malminetsintäinvestointeja ajatellen ( Yllä esitettyyn pohjautuen tämän hankkeen tutkimusalueeksi on valittu Itä-Lapin kuntayhtymän alue (Kemijärvi, Salla, Posio, Savukoski ja Pelkosenniemi), jonka malmipotentiaalia tullaan tarkastelemaan esimerkiksi uusia mallinnusmenetelmiä sekä löytymättömien mineraalivarojen arviointiprosessia hyväksi käyttäen GTK:n toimesta. Hankkeessa pyritään näillä menetelmillä konkretisoimaan niitä mahdollisuuksia ja potentiaalia mitä Itä-Lapin kuntien kallioperään voisi liittyä. Tämä tapahtuu GTK:n tietovarantoja hyväksikäyttäen ja prosessoimalla siellä olevaa dataa tätä hanketta ajatellen. Tälläkin hetkellä eri puolilla Suomea toimii useita malminetsintään keskittyviä yrityksiä pääpainon ollessa selkeästi Pohjois-Suomessa. Useita etsintävaiheen projekteja on Itä-Lapin alueella meneillään. Malminetsinnän aktiivisuutta voi helposti seurata ilmaiseksi esimerkiksi online-karttapalvelusovelluksen kautta ( Itä-Lapin osalta liitekartassa 1 on havainnollistettu hankealueen kaivosrekisteritilanne. Malminetsinnällä ja kaivostoiminnalla on ajateltu olevan merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia etenkin Pohjois- ja Itä- Suomessa. Kaivostoiminnan aluetaloudellista merkitystä on tutkittu Sodankylän Kevitsan ja Kittilän Suurikuusikon kaivoksien osalta sekä myös mahdollisesti perustettavien kaivosten aluetaloudellista merkitystä Kanta-Hämeessä EAKR rahoituksen turvin. Tässä hankkeessa haetaan vastausta malminetsinnän aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kuitenkin merkittävä osa tämän sektorin työstä tehdään malminetsintävaiheessa ja vain harvat niistä realisoituvat koskaan toimiviksi kaivoksiksi. Vaikutukset ovat osaksi suoria, osaksi epäsuoria. Tässä tarkastelun kohteena ovat taloudellisten vaikutusten lisäksi toimintamallit, tiedon rakentuminen päätöksentekoa varten ja toimijoiden toimintakyvyn vahvistaminen. Hankkeen tehtävänä on kartoittaa alueen ja maakunnan yritysten palvelupotentiaalit, laatu ja referenssit malminetsintä yritysten palvelutarpeiden tuottamiseen. Tällä hetkellä palvelutuottajat tulevat pitkälti muualta Suomesta, mutta paikallisilla yrityksillä tiedetään olevan potentiaalia tuottaa myös näitä palveluita. Hankkeella selvitetään malminetsinnän luomat tarpeet eri palveluntarpeille. Hankkeessa on myös tarkoitus osittaa malminetsintäprosessi ja pohtia kunkin osa-alueen mahdollisuuksia hankealueen elinkeinoelämälle. Hankkeen tavoitteena on myös elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja se, että voidaan tunnistaa uusia elinkeinomahdollisuuksia esim. malminetsinnän piirissä. Alueen pk-yritykset tarvitsevat myös tukea uudistumistarpeidensa ja kasvupotentiaalinsa havaitsemiseen, konkreettiseen kehittämiseen ja erikoistumiseen. Tämän lisäksi alueen pk-yritykset tarvitsevat tukea verkostomaisen yhteistyön kehittämiseen ja uusiin yhteistoimintamuotoihin.

6 6 (16) Hankkeen tuloksia voidaan käyttää tietoon perustuvan päätöksenteon tukena ja lisäksi tuloksia voidaan soveltaa muilla alueilla Suomessa. Tietoa voivat hyödyntää alueen päätöksentekijät, elinkeinokehittäjät, aluesuunnittelijat, kuntapäättäjät, alueen pk-yritykset ja asukkaat. Hankkeen hakijat ovat tarkastelleet aikaisemmin rahoitettuja projekteja ja niiden saamia tuloksia kuten Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset (GTK-Ruralia, EAKR projekti, raportoitu 2017)). Lisäksi on tarkasteltu myös muita julkisesti saatavissa olevia raportteja koskien kaivannaisalan aluetaloudellisista vaikutuksista. Asiantuntemusta hankkeeseen tuovat Geologian tutkimuskeskus ja Lapin yliopisto, joiden hankkeessa tuottamaa tietoa käytetään lappilaisten pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisen pohjana. Tätä tietoa ei ole mahdollisuus saada käyttöön GTK:n ja Lapin yliopiston budjettirahoitteisen toiminnan kautta tässä yhteydessä. Vastuullisen malminetsinnän hyvät käytännöt ja osallistamisen korostaminen ovat lähtökohtana toimintatavoissa, joita on tarkasteltu ja raportoitu viime vuosina mm. GTK:n ja Kestävän kaivostoiminnan verkoston toimesta, ja näiden raporttien tuloksia tullaan hyödyntämään tässä hankkeessa. Lisäksi Lapin liitto on rahoittanut toteutetun Kaivuli - esiselvityshankkeen, jossa tarkasteltiin osittain samoja aiheita eri näkökulmasta. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Alla on esitetty hankkeen tavoitteet kolmena toisiinsa linkittyvinä osakokonaisuuksina toteuttajineen: 1) Itä-Lapin malmipotentiaali ja sen arviointi sekä malminetsintä ilmiöpohjaisena tarkasteluna GTK tuottaa ja prosessoi hallussaan olevia tietoaineistoja Itä-Lapin malmipotentiaalista. Tätä tietoa käytetään pohjana aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnille. Tämä myös pohjustaa geologisen ja mineraalipotentiaalisen raamituksen koko hankkeelle. GTK tulee käyttämään arvioinnissa uusia mallinnusmenetelmiä kuten löytymättömien mineraalivarojen arviointia ja prospektiivisuusmallinnusta Lisäksi GTK toimii asiantuntija roolissa malminetsinnän asiakokonaisuuden hallinnassa. GTK osallistuu myös yhdessä muiden hankkeen toteuttajien kanssa järjestettyihin workshopeihin ja yleisötilaisuuksiin. 2) Malminetsinnän aluetaloudelliset vaikutukset ja niiden arviointi hanke alueella Lapin yliopisto toteuttaa aluetaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi aineistonhankinnan, johon kuuluu dokumenttianalyysi, kolme työpajaa sekä haastattelua. Tämä osuus painottuu hankkeen ensimmäisen vuoden ajalle, jossa määritetään malminetsinnän aluetaloudellinen tietopohja ja toimintamalli. Malminetsinnän aluevaikutuksia tarkastellaan suorien ja välillisten vaikutusten sekä sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta. Tiedon hyödyntäjinä ovat erityisesti Lapin pk-yritykset, kuntien päätöksentekijät ja laajemmin elinkeinoelämä. Tuloksena on tietoon perustuvaa päätöksentekoa mahdollistava raportti, johon sisältyy tulosten dokumentointi ja kuntapäättäjille sekä tiedon hyödyntäjille suunnattu infograafina toteutettu yhteenveto. 3) Hankealueella toimivien yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja mahdollinen uuden luominen. Hankkeen tavoitteena on tuottaa yrityksille ja yhteisöille informaatiota yritysten kehittämismahdollisuuksista, uusien yritysalojen ja palveluiden tarpeesta alueella. Lisäksi tavoitteena on tukea alueen pk-yritysten uudistumistarpeiden ja kasvupotentiaalin havaitsemista. Hankkeen tavoitteena on myös elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Hankkeen tarkoituksena on hajottaa malminetsintäprosessi ja tarkastella erikseen jokaista sen vaihetta ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia Itä-Lapin elinkeinoelämälle. Näiden kolmen edellä kuvatun osa-alueen tulokset koostetaan raporttimuotoiseksi elektroniseksi julkaisuksi, joka on julkinen. Lisäksi hanke järjestää hankealueella erilaisia tilaisuuksia, joissa jaetaan tietoa yllämainituista asioista ja keskustellaan teemaan liittyvistä kysymyksistä. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan?

7 7 (16) Kaivostoiminnan aluetaloudellista merkitystä on tutkittu useissa tapauksissa esimerkiksi Sodankylän Kevitsan osalta. Tässä hankkeessa tarkastellaan laajasti arvoketjua malmipotentiaalista-malminetsintään ja niiden aluetaloudellisia vaikutuksia (positiiviset/negatiiviset). Hakijoilla ei ole tiedossa, että tämän kaltaista tarkastelua olisi aikaisemmin toteutettu Lapin alueella, joka korostaa hankkeen pioneerityön luonnetta. Näin ollen projektin tuloksia voidaan myös hyödyntää muissa kunnissa, joissa malminetsinnän vaikutuksia pohditaan. Hanke tuottaa vahvaa tietopohjaa yritysten ja päätöksentekijäiden sekä laajemmin intressiryhmien päätöksen teon tueksi. Se tuottaa laajaa tietopohjaa malminetsintään liittyvistä hyödyistä ja haitoista, joihin voidaan näin ennakolta varautua. Näin luodaan vapaasti saatavilla olevaa faktuaalista tietoa. Tuloksia voidaan hyödyntää tietoon perustuvassa päätöksenteossa ja avoin tulosten julkaiseminen edistää myös intressiryhmien ja kansalaisten yhteiskäyttöisen tiedon saatavuutta malminetsinnän hyödyistä ja haitoista. Hankkeen tuloksia hyödynnetään suoraan jo projektin toiminta-aikana alueen elinkeinoelämän verkostoitumiseen sekä yritysten osaamisen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Lisäksi hankkeessa pyritään tuottamaan tietoa Itä-Lapin yrityksille niistä mahdollisuuksista, joita tämä sektori voi tarjota. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Erityisiä hyödynsaajia ovat Itä-Lapin kunnissa toimivat PK-yritykset, elinkeinojenkehittäjät, kuntapäättäjät, hallinto ja asukkaat. Hanke tuottaa tietoa päätöksentekijöille erityisesti kunta ja maakuntatasolla kuin myös aluesuunnittelijoille erityisesti malmipotentiaalisten alueiden suhteen.lisäksi hankkeen tulokset hyödyttävät malminetsintä- ja kaivannaissektoria laajasti kuten esimerkiksi malminetsinnälle palveluja tarjoavia yrityksiä. Näiden lisäksi hanke tuottaa arvokasta tietoa laajasti kaikille toimijoille joilla on intressi ymmärtää malminetsinnän prosesseja niin yliopistollisella kuin tutkimusorganisaatiotasolla kuin myös kansalaisjärjestöille, joiden intressipiirin hanke liittyy. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Yritykset, valtion ja kuntien viranomaiset (esim. ELY, AVI, TUKES). Välillisiin kohderyhmiin voidaan lukea myös Metsähallitus sekä paliskunnat ja saamelaiskäräjät ja maanomistajat, jotka ovat kiinnostuneita maankäytön muodoista. Yhteistyökumppaneina myös Katepal -verkosto (Lapin kaivos- ja teollisuuspalvelutoimijoiden verkosto). Malminetsinnän aluetaloudellisten vaikutusten arviointi tuottaa tietopohjaa, jota voivat hyödyntää oppilaitokset opetuksessa sekä tutkimuslaitokset ja korkeakoulut tutkimustyössä. Lisäksi erilaiset meneillään olevat projketit ja hankkeet voivat hyödyntää tässä hankkeessa tuotettuja tuloksia. Hankkeen linkittyminen esimerkiksi meneillään olevan MIREU (Mining and Metallurgy regions of EU) projektin kanssa tuo sille EU tasoista ulottuvuutta. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? 1) Itä-Lapin malmipotentiaali ja malminetsintä (GTK) GTK prosessoi, analysoi ja koostaa sen tietokannoissa olevia tietoaineistoja tämän hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteeseen pyritään esimerkiksi erilaisia mallinnusmenetelmiä ja löytymättömien malmivarojen arviointiprosessia hyväksi käyttäen. Tämä luo pohjan ja taustoittaa mm. aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin. Lisäksi GTK tuottaa asiantuntemustietoa malminetsintäprosessista ja sen osista hankkeen muille toteuttajille, että he voivat osaltaan saavuttaa tavoitteensa. Lisäksi GTK tulee osallistumaan asiantuntijana järjestettyihin tilaisuuksiin hankkeen toiminnan aikana. 2) Itä-Lapin malminetsinnän aluetaloudelliset vaikutukset (Lapin-yliopisto) Lapin yliopisto toteuttaa aluetaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi aineiston hankinnan, johon kuuluu

8 8 (16) dokumenttianalyysi, kolme työpajaa, sekä haastattelua, jossa määritetään malminetsinnän tietopohja ja toimintamalli. Hankkeesta laaditaan yksi yhtenäinen sähköinen raportti sekä infograafina toteutettava tiivistelmä keskeisistä tuloksista yritysten, kunta- ja aluepäättäjien, opetuksen, kansalaisten ja intressiryhmien käyttöön. Lapin yliopiston henkilöt osallistuvat myös yhteisluomisen periaattein toteutettuihin tilaisuuksiin aineistonkeruun vaiheessa, yhteiseen viestintään, työpajoihin ja loppuseminaariin. 3) Hankealueella toimivien yritysten toimintaedellytysten parantaminen (Itä-Lapin kuntayhtymä) Hanke järjestää eri tilaisuuksia ja työpajoja kaikissa Itä-Lapin kunnissa alueen pk-yrityksille ja elinkeinokehittäjille. Tilaisuuksiin kutsutaan malminetsintäyrityksiä ja malminetsintäyrityksille palveluja tarjoavia tahoja. Tilaisuuksissa jaetaan informaatiota yritysten kehittämismahdollisuuksista, uusien yritysalojen ja palveluiden tarpeesta alueella malminetsintää silmällä pitäen. Tietoa jaetaan siitä, miten yritykset voivat kehittää omia tuotteitaan ja osaamistaan palvelemaan entistä paremmin malminetsintäyrityksiä. Yrityksiä aktivoidaan kehittämiseen. Hanke järjestää vierailun malminetsintäpalveluja tarjoavien yritysten luo. Itä-Lapin kuntien elinkeinokehittäjät ja hankkeen projektipäällikkö auttavat alueen yrittäjiä kehittämään palvelujaan ja osaamistaan vastaamaan malminetsintäyritysten tarpeita. Itä- Lapin kuntayhtymä vastaa tämän toimeenpiteen toteuttamisesta yhdessä GTKn ja Lapin yliopiston kanssa. 4) Malminetsintäyritysten toiminnan kehittäminen vähähiiliseksi Hanke järjestää malminetsintäyritysten kanssa tapaamisia, jossa käydään läpi yritysten toimintatapoja ja -menetelmiä, joita voisi kehittää vähähiilisiksi. Esimerkikiksi diesel korvata kaasuksi ja moottorikelkkojen mahdollinen korvaaminen sähkökelkoilla yms. Itä-Lapin kuntayhtymä vastaa tämän toimeenpiteen toteuttamisesta. 5) Hallinnolliset tehtävät Hankkeen hallinnointi tapahtuu Itä-Lapin kuntayhtymän toimesta. Lisäksi Itä-Lapin kuntayhtymä vastaa projektissa tapahtuvista käytännön järjestelyistä. Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö (80%) ja projektisihteeri (50%). Lisäksi hankkeeseen perustetaan ohjausryhmä. 6) Viestintä Hankkeen viestäsuunnitelma laaditaan hankkeen alkaessa yhdessä kaikkien osallistujien kanssa. Keskeisiä viestinnän muotoja tulevat olemaan: - hankkeesta laaditan nettisivut kuntayhtymän nettisivuille ja sivut linkitetään myös GTKn ja Lapin yliopiston sivuille - tulokset esitellään hankkeen järjestämässä loppuseminaarissa - hankkeen alkamisesta laaditaan tiedote sekä tiedotetaan hankkeesta tarpeiden mukaan - hanke on tarpeen mukaan yhteydessä mediaan - hankkeesta tiedotetaan myös kuntayhtymän facebook-sivuilla. Itä-Lapin kuntayhtymä vastaa tämän toimeenpiteen toteuttamisesta yhdessä GTKn ja Lapin yliopiston kanssa. 7) Raportointi Hankkeen tulokset kootaan julkiseksi raportiksi. Raportti jää hankkeen toiminnan jälkeen kaikkien kohderyhmien käyttöön ja sitä voidaan käyttää hyväksi myöhemmissä tutkimuksissa lähdeaineistona ja referenssimateriaalina. Raportti laaditaan yhteistyössä hankkeen toteuttajien kesken ja se tullaan julkaisemaan Suomeksi sähköisenä versiona.

9 9 (16) 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen tuloksena on kasvavat yritykset Itä-Lapissa lähtökohtana älykäs erikoistuminen. Hankkeen tuloksena on Itä-Lapin hankealueen malmipotentiaalin arviointi hyödyntämällä GTK:n olemassa olevia tietoaineistoja kuin myös soveltamalla uusia menetelmiä kuten löytymättömien mineraalivarojen arviointia sekä prospektiivisuusmallinnusta. Tämä osa hankkeesta tuottaa lyhyellä aikavälillä tietoa päätöksentekijöille esimerkiksi kunnan malmipotentiaalista ja näiden alueiden sijoittumisesta Itä-Lapissa. Tämä on hyödynnettävissä esimerkiksi alueen/kunnan markkinoinnissa malminetsintä- ja kaivosyhtiöiden suuntaan kuin myös aluesuunnittelussa ja yleensä maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Tuotettua tietoa voidaan käyttää myös yritys- ja kuntatasolla pitkän aikavälin suunnittelussa esimerkiksi investointeja tehtäessä. Tulokset kiinnostavat myös suoraan malminetsintää suunnittelevia yrityksiä, jolloin valmiiksi prosessoitu data alentaa investointikynnystä yrityksissä. Hankkeen keskeisenä, pioneerityönluonteisena, tavoitteena on selvittää niitä aluetaloudellisia vaikutuksia (hyödyt/haitat), joita malminetsintävaiheen työt tuottavat alueellisesti. Projektin tuloksista hyötyvät esimerkiksi aluesuunnittelijat, kuntapäättäjät, kaavoittajat sekä alueella toimivat yritykset ja laajemmin elinkeinoelämä (mm. kauppa, matkailu- ja ravintola-ala ja pk-yritykset, jotka hyötyvät taloudellisen toimeliaisuuden vilkastumisesta). Lyhyellä aikavälillä on tavoitteena määrittää malminetsinnän lähtötilanne aluetalouden näkökulmasta sekä tuoda näkyväksi sen mahdollisuudet. Pitkän aikavälin tavoitteena on muodostaa toimijoiden ja intressiryhmien välinen jaettu yhteinen tietomalminetsinnän vaikutuksista aluetalouteen sekä tuottaa tietoa päätöksen teon tueksi. Hankkeen tarkoituksena on pilkkoa malminetsintäprosessi osiin ja tarkastella myös malminetsinnän eri vaiheiden vaikutuksia elinkeinoelämään alueilla. Lisäksi hankkeessa saatuja tuloksia voidaan soveltaa muilla alueilla Suomessa, joille kohdistuu malminetsintä toimenpiteitä. Lyhyellä aikavälillä hankkeella kartoitetaan alueen ja maakunnan yritysten palvelupotentiaalit, -laatu, -referenssit, -kyky ja -halu malminetsintä yritysten palvelutarpeiden tuottamiseen. Tällä hetkellä palvelutuottajat tulevat pitkälti muualta Suomesta, mutta paikallisilla yrityksillä tiedetään olevan potentiaalia tuottaa myös näitä palveluita ja mahdollisesti aloittaa myös uutta elinkeinotoimintaa. Hankkeella selvitetään malminetsinnän luomat tarpeet eri palveluntarpeille. Hanke tuottaa yrityksille ja yhteisöille informaatiota yritysten kehittämismahdollisuuksista, uusien yritysalojen ja palveluiden tarpeesta alueella. Hanke tukee tiedolla, tilaisuuksilla ja työpajoilla yritysten verkostoitumista, osaamisen ja liiketoiminnan kehittämistä. Pitkällä aikavälillä hankkeen tavoitteena on myös elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja se, että voidaan tunnistaa uusia elinkeinomahdollisuuksia esim. malminetsinnän piirissä. Alueen pk-yritykset tarvitsevat myös tukea uudistumistarpeidensa ja kasvupotentiaalinsa havaitsemiseen, konkreettiseen kehittämiseen ja erikoistumiseen. Tämän lisäksi alueen pk-yritykset tarvitsevat tukea verkostomaisen yhteistyön kehittämiseen ja uusiin yhteistoimintamuotoihin. Hankkeen tuloksena on myös tarkoitus saada malminetsintäyrityksiä hyödyntämään vähähiilisiä ratkaisuja omassa toiminnassaan. Tässä hankkeessa tuotetut raportit ovat julkisia ja siten avoimesti hyödynnettävissä. Niihin ei sisällytetä liikesalaisuuksia. Hankkeessa ei tuoteta myytäviä tuotteita eikä palveluja. Siinä tuotettavat toimintamallit ovat todennäköisesti sellaisinaan skaalattavissa muissakin Suomen kunnissa hyödynnettäviksi 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeen tuloksia voidaan käyttää alueellisessa ja kunnallisessa päätöksen teossa pitkään hankkeen jälkeen, koska esimerkiksi geologinen tieto ja malmipotentiaali ei sinänsä muutu ajan myötä vaikka sitä voidaan kyllä tarkentaa ja tarkastella myöhemmin eri näkökulmista. Tuotettua tietoa voidaan käyttää myöhemmin alueen malmipotentiaalin

10 10 (16) promootiossa ja malminetsintäyhtiöt voivat käyttää hankkeessa tuotettuja malmipotentiaalin arviota päätöksenteossa. Hankkeessa tuotettua aluetaloudellisten vaikutusten arviointia ja siitä saatuja kokemuksia ja tuloksia voidaan hyödyntää elinkeinoelämän sekä pk-yritysten kehittämiseen sekä elinkeinorakenteen monipuolistamiseen kunnissa. Itä-Lapin kunnissa voidaan hankkeen tulosten ja kokemusten pohjalta miettiä tämän sektorin mahdollisuuksia laajemmin, jotka voidaan tarpeen mukaan huomioida kuntien kehittämissuunnitelmissa ja elinkeinostrategioissa. Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin tulosta voidaan laajasti käyttää hyväksi tarkasteltaessa malminetsintää Suomessa ja etenkin Pohjois-Suomessa. Hankkeen tulokset ovat sovellettavissa muihin Lapin kuntiin, joka korostaa tämän työn pioneeriluonnetta. Lisäksi projektissa tuotettu raportti jää laajasti kohderyhmien käyttöön projektin päätyttyä. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset 0 6 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus ,00 2 Kuntien rahoitus ,38 3 Muu julkinen rahoitus ,62 4 Yksityinen rahoitus 0 0,00 Rahoitus yhteensä ,00 Rahoitussuunnitelma yhteensä Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Itä-Lapin kunnat, GTK ja Lapin yliopisto rahoittavat kaikki omarahoitusosuuuttaan. Yhteistyöhankkeen osatoteuttajien kesken on tehty aiesopimus. Hankkeeseen olisi mahdollista saada rahoittavia yrityskumppaneita. Hankeessa selvitetään esimerkiksi malminetsinnnän aluetaloudellisia vaikutuksia ja nämä ovat luenteeltaan sellaisia joiden puoluettomuus voi kärsiä tai syntyä eturistiriitatilanteita.tämä voisi tapahtua ottamalla tulosten hyödyntäjiä hankkeen lähtökohtien määrittelyyn. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.)

11 11 (16) EAKR Sodankylän kunta, Malminetsinnän ja pienkaivostoiminnan palvelukeskus-hanke. ABC - Arctic Business Concept, hakemusnumero : Itä-Lapin kuntayhtymä on ollut osallisena ABC-hankkeessa ja hankkeen tuloksia ja yrityslistauksia voidaan hyödyntää tässä hankkeessa, Arktinen geoinnovaatiokeskus, hankekoodi A72469: Hanke hyödyntää hankkeen tuloksia. Hanke tekee yhteistyötä Sodankylän hakeman EAKR "MARTTA Malminetsinnän palvekeskus ja pienkaivostoiminnan kehittämishankkeen kanssa. Hanke hyödyntää yrityslistauksia ja tietoa, joita on kerätty Itä-Lapin kuntayhtymän hallinnoimassa Forest-In (valmistautuminen biojalostamon tuloon)hankkeessa. A72213 Hankkeen nimi: Lapin maakunnallinen Arktisen erikoistumisen osaamiskeskittymä - Arctic Smartness Excellence -ASE ASE hanke mm. luo riittävän suuren osaajapohjan maakunnalliselle tutkimus- kehitys ja innovaatiotoiminnalle ja samalla edesauttaa klusteritoiminnasta lähtevää tarve ja ilmiölähtöistä alueellista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. ILPO hanketukee myös vahvasti Lapin älykästä erikoistumista ja ASE-hankkeen tavoitteita ja soveltuu sekä Aktiset kehittämisympäristö- että Arktinen älykäs maaseutuverkosto klusteriin. ILPO-hanke liittyy myös Lapin EAKR Lapin maakunnallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan osaamiskeskittymän perustaminen - Arctic Smartness RDI- Excellence (ASR) hankkeeseen. A73026 Hankkeen nimi: Lappi - Arktinen ja kansainvälinen menestyjä. Hankkeen kehittämistavoite on tehdä Lapista EU:n harvaan asuttujen ja sirkumpolaarisen alueiden innovatiivisin ja yrittäjähenkisin alue, joka tarjoaa terveen kasvuympäristön monipuoliselle yrityskentälle kehittyä. Tämä tavoitetta tuetaan hankkeen tarkoituksen kautta saattamalla Lappilaiset toimijat yhteen rakentamaan Lapin roolia kansainvälisenä toimijana ja sitoutumaan Lapin taloudellisen kehityksen turvaamiseen rakennemuutoksessa EAKR VähäC- hanke (Itä-Lapin kuntayhtymä) 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Regina -hanke (Regional Innovation in the Nordic Arctic and Scotland with a Special Focus on Regions with Large-Scale Projects) Interreg Northern Periphery and Arctic -ohjelma. Regina REMIX (Smart and Green Mining Regions of EU) -hanke: ILPO hanke pyrkii yhteistyöhön kyseisten hankkeiden kanssa. Hankkeessa tehdään myös yhteistyötä KATEPAL ja MIREAU verkostojen kanssa. 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Lappi Seutukunnat Itä-Lapin Kunnat Kemijärvi, Posio, Salla, Pelkosenniemi, Savukoski Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista

12 12 (16) Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Itä-Lapin kuntayhtymällä on vahva kokemus erilaisten hankkeiden onnistuneesta hallinnoinnista 20 vuoden ajalta. Kehittämispäälliköllä on laaja kokemus eri kansainvälisten ja kansallisten hankkeiden koordinoinnista ja projektipäällikkyyksistä. ( Itä-Lapin kuntayhtymän elinkeinotiimi tuovat paikallista osaamista hankkeelle sekä kytkennät paikalliseen elinkeinoelämään. Itä-Lapin kuntayhtymän elinkeinotiimiin kuuluu Kemijärven kehitys ja aleen muut elinkeinokoordinaattorit. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on työ- ja elinkeinoministeriön alainen kansainvälisesti tunnustettu asiantuntijaorganisaatio. Sen tehtävänä on toimia puolueettomana asiantuntijatahona tällä sektorilla. GTK:n tutkijat ovat olleet mukana toteuttamassa viimeisten vuosien aikana useita kymmeniä kansallisia ja kansainvälisiä yhteisrahoitteisia hankkeita erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. GTK:lla on kokemusta mm. EAKR, ENPI CBC, Interreg, FP7, ERA-MIN, Tekes, Tekes Green Mining, SA ja ICI hankkeista. GTK on Euroopassa yksi merkittävimmistä mineraalisektorin toimijoista. GTK on geologisten luonnonvarojen ja niiden kestävän käytön eurooppalainen huippuosaaja. Asiakaslähtöinen toimintamme tuo ratkaisuja, uutta elinkeinotoimintaa ja kestävää kasvua. GTK:n yhtenä tärkeänä tehtävänä on malmipotentiaalin arviointi sekä geologinen tutkimus ja siihen läheisesti liittyvät tehtävät. Näin ollen sillä on vahva osaaminen tuottaa hankkeeseen sen sisällöllinen teema. Hankkeessa toteutettava työ nojautuu GTK:n hallussa oleviin laajoihin tietoaineistoihin, joita prosessoidaan, tulkitaan ja jäsennetään GTK:n asiantuntijoiden toimesta tässä hankkeessa. Lisäksi GTK osallistuu asiantuntijaroolissa hankkeen muuhun toteuttamiseen. Näitä toimia GTK ei voi toteuttaa valtiolta saamansa budjettirahoituksen turvin. GTK:n budjettirahoitteinen toiminta on vahvasti sidoksissa sen omaan projektitoimintaan, joiden linjaukset tehdään vuotuisissa projektisuunnitteluissa organisaatiotasoisesti. Näin ollen sen ulkopuolinen toiminta on toteutettava esimerkiksi erilaisten rahoitusinstrumenttien kautta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kuten suunnitteilla oleva hanke. Lapin yliopisto on tutkimuksen alalla vakiintunut toimija ja omaa laajan osaamisen arktisten yhteiskuntien ja erityisalalla kaivostoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten ja oikeudellisten kysymysten tutkimisessa. Lapin yliopistossa hankkeen vastuullisena toteuttajana on Professions in the Arctic Societies-tutkimusryhmä ( joka vastaa kunkin osa-alueen saatavuudesta Lapin yliopistossa. ProSoctutkimusryhmän vahvuutena ovat kansainvälisten laajojen tietoaineistojen kokoaminen ja hallinta, vertaileva tutkimus, avoimen tieteen ratkaisujen löytäminen, vahva analyysimenetelmien osaaminen ja koko tutkimusryhmän kattava kompetenssi ulottuen tutkimustulosten kansainväliseen julkaisemiseen. Tutkimusryhmä on soveltanut tässä hankkeessa käytettäviä tutkimusmenetelmiä mm. Public Engagement in Horizon 2020-tutkimushankkeessa (FP7) ja Arctic Smart Excelencehankkeen arvioinnissa (EAKR).Tämän hankkeen toiminta ei ole muun Lapin yliopiston piirissä olevaa tutkimustoimintaa tai yhteiskunnallista vuorovaikutusta Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan?

13 13 (16) Riski Alueen yritykset eivät kiinnostu hankkeesta ja yhteistyöstä Itä-Lapin pitkät etäisyydet Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Hanketyöntekijöiksi valitaan ammattitaitoiset henkilöt, jotka osaavat kannustaa yrittäjiä mukaan yhteistyöhön. Hankkeessa hyödynnetään Itä-Lapin elinkeinotiimin kokemusta ja yhteyksiä alueen yrittäjiin. Tilaisuuksia järjestetään jokaisessa Itä-Lapin kunnassa Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Itä-Lapin kuntayhtymä: Kehittämispäällikkö Dina Solatie Sallan kunta: Kunnanjohtaja Erkki Parkkinen Posion kunta: Elinkeinokoordinaattori Veli-Matti Ruotsalainen Pelkosenniemen kunta: Elinkeinokoordinaattori Mika Tenhunen Savukosken kunta: Kunnanjohtaja Esko Rautiainen Geologian tutkimuskeskuksen nimeämä edustaja. Lapin yliopiston nimeämä edustaja Lapin liitto: Aluekehitysasiantuntija Samu Rötkönen (rahoittajan edustaja) Markku Ilijina, Geoconsulting oy Pekka Suomela, toiminnanjohtaja, Kaivosteollisuus ry MIREUn (Mining and Metallurgy Regions of EU) Juha Kaija Sodankylän kunnan malminetsinnän ja pienkaivostoiminnan palvelukeskus-hankkeesta edustaja Lisäksi ohjausryhmän kokouksiin voidaan kutsua eri alojen asiantuntijajäseniä. 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset Yritykset, jotka kehittävät uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille (<b>tuote on uusi 3 markkinoilla</b>) Yritykset, jotka kehittävät uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille (<b>tuote on uusi yrityksille</b>) Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai 5 tutkimuslaitosten kanssa Yritykset, joihin syntyy uusiutuviin energiaratkaisuihin tai vähähiilisyyden tukemiseen perustuvaa uutta 1 liiketoimintaa Start-up yritykset, joilla on merkittävät valmiudet uuden tuotteen, palvelun tai tuotantomenetelmän kehittämiseen Yritysten avoimen tiedon ja rajapintojen avulla toteuttamat uudet sovellukset 3 Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämään hankkeeseen osallistuneet yritykset Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo

14 14 (16) Kyllä Ei Perustelu Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý lapinletka.fi: Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Hankkeen toteuttajat haluavat olla edelläkävijä tasaarvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä ja moninaisuutta kunnioittavan ilmapiirin luomisessa. Hankkeen tavoitteena on Itä-Lapin alueen elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja kasvavien yritysten lisääminen.

15 15 (16) 14 Liitteet Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Hanke toteutetaan pääasiassa toimistotyönä. Tuloksia voidaan hyödyntää luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelussa ja Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 8 päätöksenteossa. Hankkeessa käydään läpi malminetsintäyritysten toimintatavat ja -menetelmät ja mietitään ratkaisuja vähähiilisyyteen. Lisäksi kun palveluja Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 tulee saataville alueelle vähentää se 4 kuljetustarpeita ja edistää vähähiilisyyttä. Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 Tieto potentiaalisista malminetsintäalueista voidaan hyödyntää luonnon, eliöiden, kasvillisuuden ja luonnon monimuotoisuuden 6 huomioimisessa. Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmastoon, mutta hankkeen tuottama tieto mahdollisesta malminetsinnästä ja sen vaikutuksista auttaa näiden asioiden huomioimisessa esim. 5 aluesuunnittelussa. Natura ohjelman kohteet 1 Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta Natura 2000 kohteisiin. Tieto mahdollisista malminetsintäkohteista voidaan huomioida 7 aluesuunnittelussa. Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet Hanke ei kuluta materiaaleja tai tuota merkittävästi jätettä, koska dokumentit ja 5 tiedonvaihto hoidetaan ensisijaisesti sähköisesti. Uusiutuvien energialähteiden käyttö Hanke hyödyntää yhteiskunnan infrastruktuuria ja energiaa sen mukaan mistä kohteiden 3 energiaa tuotetaan. Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 Hankkeella on myönteinen vaikutus elinkeinorakenteeseen joka konkretisoituu malminetsintätoimina. Tieto tukee paikallisen 10 elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 Lisääntyvä taloudellinen toimeliaisuus vaikuttaa myös palveluiden kehittymiseen ja 5 paranemiseen. Liikkuminen ja logistiikka Tämä hanke ei vaikuta merkittävästi nykyiseen infrastruktuuriin. Lisäksi mahdolliset malminetsintätoimet voivat vaikuttaa vähäisissä määrin infraan paikallisesti. Useasti malminetsintäkohteet sijaitsevat vähänasutuilla 7 seuduilla. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 2 Hanke lisää alueiden asukkaiden ymmärrystä 10 malminetsinnästä. Tasa-arvon edistäminen 2 Hankeessa on mukana molempien sukupuolen edustajia. Msalminetsintä kohdistuu alueella 2 tasapuolisesti koko alueen väestöön. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 Mahdollinen malminetsintä tuo alueelle uusia ihmisiä. Tällä on piristävä vaikutus alueen 3 elämään. Kulttuuriympäristö 2 Hanke auttaa huomioimaan kulttuuriympäristön 5 esim. aluesuunnittelussa. Ympäristöosaaminen 3 Hanke edesauttaa valmistautumaan malminetsintätoimiin. Alueen ja kuntien ympäristöosaamista ja valmiutta ympäristön 9 seurantaan voidaan vahvistaa.

16 16 (16) Pakolliset liitteet Yhteishankkeen sopimus Muut liitteet Kartta Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus Dina Terese Solatie kehittämispäällikkö (Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella)

17 Hakijan (päätoteuttajan) taustalomake 1 (5) Hakijan (päätoteuttajan) nimi Itä-Lapin Kuntayhtymä Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Kuntarahoitus Jakeluosoite Kuumaniemenkatu 2A Hakijan (päätoteuttajan) yhteyshenkilö Dina Terese Solatie Y-tunnus Postinumero Yhteyshenkilön puhelinnumero Organisaatiotyyppi Kuntayhtymä Postitoimipaikka Kemijärvi Yhteyshenkilön sähköpostiosoite dina.solatie@kemijarvi.fi 1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo? Itä-Lapin kuntayhtymä toimii hankkeen hallinnoijana. Hankealueena on Itä-Lappi, joten hankkeen hallinnoinnin on hyvä olla alueella. Itä-Lapin kuntayhtymän hallinnointi mahdollistaa parhaiten tehokkaan yhteistyön ja viestinnän hankkeesta alueen kunnissa ja yrityksissä. Itä-Lapin kuntayhtymään Palkataan projektipäällikkö ja osa-aikainen hankesihteeri.hanke tuottaa yrityksille ja yhteisöille informaatiota yritysten kehittämismahdollisuuksista, uusien yritysalojen ja palveluiden tarpeesta alueella. Hanke tukee tiedolla, tilaisuuksilla ja työpajoilla yritysten verkostoitumista, osaamisen ja liiketoiminnan kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on myös elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja se, että voidaan tunnistaa uusia elinkeinomahdollisuuksia esim. malminetsinnän piirissä. Alueen pk-yritykset tarvitsevat myös tukea uudistumistarpeidensa ja kasvupotentiaalinsa havaitsemiseen, konkreettiseen kehittämiseen ja erikoistumiseen. Tämän lisäksi alueen pk-yritykset tarvitsevat tukea verkostomaisen yhteistyön kehittämiseen ja uusiin yhteistoimintamuotoihin. Tavoitteena on kasvavat yritykset Itä-Lapissa. 2 Toteutus ja tulokset Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Itä-Lapin kuntayhtymä vastaa hankeen toimenpiteistä aiesopimuksen ja hankesuunnitelman mukaisesti. Kuntayhtymä hallinnoi hanketta ja toimii hankkeen projektipäällikkönä. Hankkeen tuloksena saadaan kasvavia yrityksiä Itä-Lappiin ja lisää tietoa päätöksen teon tueksi. De minimis -tuki-ilmoitus 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei 2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? Kyllä ý Ei Hankkeen kustannusarvio