H A L S T A R I. On joulussa tuoksua, lämpöä, taikaa. On joulussa hitunen mennyttä aikaa LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB

Transkriptio

1 H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB SELOSTE N:o ISSN On joulussa tuoksua, lämpöä, taikaa. On joulussa hitunen mennyttä aikaa

2 Seloste N:o 2 joulukuu 2009 HALSTARI Sisältö Sivu 3 Presidentin palsta Joulun alla th Rotary International convention Birmingham 9 Näkökulmia elektroniikkateollisuuden valmistustoimintaan Suomessa 10 Vuosikokous 11 Eläketurvan haasteet 13 Tekijänoikeudet mitä ne ovat? 14 Vuosikokous 15 Hiiden opisto ja Lohjan muisti 17 Urheilusukeltajan kohteita 18 Piiri kouluttaa 19 Grease-musikaali Lohjan teatterissa 20 Vaalikokous 20 Klubineuvottelu 21 Itsenäisyyspäivä 21 Talvisodan muistoja 22 Joulujuhla Vivamossa Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta: Veikko Salminen Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, teksti, taitto, kuvat) 2

3 Presidentin palsta JOULUN ALLA Näin Joulun lähestyessä ja klubiemme viettäessä taas perinteistä Joulujuhlaansa, on hyvä alkaa palautella mieleemme elämän perusarvoja ja arvostuksia. Ja samalla irrottautua hiukan, ainakin lyhyeksi aikaa, tästä työkeskeisestä oravanpyörästä, missä varsin useat vastuullisessa työssä olevat melkein koko muun aikansa viettävät. Näistä perusarvoista tai ihmiselämän tärkeimmistä kiintopisteistä ja peruspilareista ehkä tärkein on oma perhe ja perheyhteisö. Se on yhteisö mihin synnymme avuttomina pikkuvauvoina, jotka vaativat 24h hoitoa, ruokaa, vaatetta, paljon kasvatusta ja opetusta, lämpöä ja läheisyyttä. Nämä asiat ovat edellytyksenä, että meistä kasvaisi hyviä ja kelpoja yhteisömme jäseniä, jotka toiminnallaan kehittävät yhteisöämme eteenpäin ja kantavat vastuunsa yhteisön jäseninä. Perhe on myös useimmiten se viimeinen linkki tähän maanpäälliseen yhteisöömme, kun täältä lähdemme perheenjäsenten valvoessa ympärillämme. Näin ainakin useimmat toivoisivat olevan. Perhe on se kiintopiste, jonka turvin me voimme luottavaisina kohdata maailman myrskyt ja tyvenet. Mutta jos perheyhteys on karilla, on yleensä karilla myös moni muu asia elämässä. Kannattaa myös muistaa se mitä meistä tänne jää, kun joudumme jonain päivänä poistumaan rivistä. Rahaa ja omaisuutta emme mukaamme saa. Samassa asussa poistumme kuin synnyimmekin. Muistetaan siis lapsemme ja lapsenlapsemme aina, annetaan heille aikaamme, neuvotaan heitä viisaasti, ollaan kärsivällisiä ja muistetaan myös se, että asioilla on muitakin tapoja järjestyä ja organisoitua kuin oma vanha ja hyvä tapamme. Joulukuu vuoden pimeimpänä aikana onkin otollista aikaa tutkia ja miettiä elämän perusteita ja olla perheen parissa ja työntää ulkopuoliset hyörinät hiukan sivummalle. Myös Rotary Interna- 3

4 tional on nimennyt joulukuun perheen kuukaudeksi. Joulukuun teemalla RI haluaa muistuttaa, että me rotarit muodostamme myös maailmanlaajuisen perheen. Meidän yhteenkuuluvuutemme on voima, jolla voimme saada paljon aikaan. Klubi voi tehdä enemmän kuin yksittäinen rotari ja koko rotaryliike enemmän kuin yksittäinen klubi. Tämän voimme taas palauttaa mieleemme viimeistään silloin, kun kinkku on syöty loppuun ja kuusen neulasten enemmistö on siirtynyt lattialle. Hyvää ja Rauhallista Joulun aikaa kaikille! Pidetään huolta perheestämme! 4

5 100 TH ROTARY INTERNATIONAL CON- VENTION BIRMINGHAM JUNE 2009 MATKAKERTOMUS OSALLISTUMISESTA 100. ROTA- RIEN MAAILMANKONGRESSIIN Kimmokkeen osallistua Rotary-järjestön sadanteen maailmankongressiin me Lohjan Rotaryklubin jäsenet Matti Kupari ja Markku Paasonen saimme vuoden 2008 joulukuun alussa Wienissä pidetyssä Eurooppa-kongressissa, johon klubistamme osallistui peräti viisi jäsentä. Birminghamin Rotaryklubien edustajat olivat näkyvästi esillä mainostamassa tulevaa kokousta ja toivottamassa rotary-sisaria ja -veljiä tervetulleeksi Englantiin. Tämä sai meidät innostumaan ja lähtemään kokemaan maailmanlaajuisen kokouksen tunnelmaa. Varsinaiset matkavaraukset tehtiin jo maaliskuussa, vaikka itse matka alkoikin vasta juhannusaamuna varhain Finnairin turvallisella lennolla Helsingistä Lontooseen. Sieltä matka jatkui Coach-bussilla vajaan 200 kilometrin matkan Birminghamiin, Keski-Englantiin. Matkalla näimme kaunista englantilaista maaseutua ja mm. Silverstonen kuuluisan formula-keskuksen. Ainoa pysähdys matkan varressa oli Coventryssä. Perille päästyämme ajoimme aidolla englantilaisella taxilla valitsemaamme Jurys Inn Birmingham hotelliin, aivan kaupungin ydinkeskustaan. Hotelli osoittautui ensiluokkaiseksi tiloiltaan ja palveluiltaan ja joka-aamuinen English breakfast tukevine pekonisiivuineen maistui matkalaisille. Vihanneksia suomalaiseen hotellitapaan ei juuri aamiaisella ollut, ainoastaan tomaatteja ja nekin grillattuina. 5

6 Kokouspaikkana oli valtaisa kongressikeskus National Exhibition Centre, NEC. Siellä englantilaiset rotaryt hoitivat ilmoittautumis- ja rekisteröintimuodollisuudet joustavasti huolimatta suuresta osanottajamäärästä. Vasta tässä vaiheessa kuulimme, että kokoukseen ilmoittautuneita rotareita oli kaikkiaan noin Mukaan saatu informaatiopaketti käsitti mm. esitteitä ja muuta materiaalia täyteen pakatun ison olkalaukun, täydellisen tehopaketin kaikkien kokouspäivien varalle. Tutustuttuamme kokousohjelmaan huomasimme, että sangen suuri osa ohjelmaan merkityistä tapahtumista olo tarkoitettu järjestön ja klubien johtohenkilöille. Meille rivirotareille oli tarjolla hiukan vapaamuotoisempaa ohjelmaa. Matkan suurin anti koostui ehdottomasti suuresta määrästä keskusteluja eri puolilta maailmaa saapuneiden osanottajien kanssa, heidän kokemuksistaan rotarytoiminnasta ja tutustumisesta heidän kauttaan hyvinkin eksoottisten kulttuurien edustajiin. Osanottajien joukko oli myös hyvin välitön ja visuaalisestikin värikäs. Tuntui, että kaikki olivat saapuneet tapaamaan juuri eri maiden edustajia ja keskustelujen avaaminen oli helppoa ja mutkatonta. Kun osanottajien oli maailman kaikilta mantereilta, oli mm. pukeutumisen värikkyys sen mukaisesti silmiinpistävää. Panimme merkille, että rotaryrattaan käytöllä vaatetuksessa ja asujen kankaissa ei ollut mitään idearajoituksia. Mm. afrikkalaisilla rotareilla niin miehillä kuin naisillakin vaatetus pitkine kaftaaneineen oli mitä värikkäintä koristeltuina rotarysymbolein. 6

7 Suomessahan olemme tottuneet, että rotarytunnuksen käytöllä on varsin rajoitetut säännöt. Kävimme monet mielenkiintoiset keskustelut mm. muiden eurooppalaisten, kanadalaisten, japanilaisten, ghanalaisten, australialaisten ja monen muun maan rotarien kanssa. Suomesta osanottajia oli nelisenkymmentä, joista törmäsimme vain neljään. Kokouksen avausseremoniat pidettiin sunnuntaina iltapäivällä kansainvälisen presidentin Dong Kurn Leen johdolla. Kansainvälisesti ehkä kuuluisin esiintyjä kongressissa oli Unicefin hyväntahdon lähettiläs, näyttelijätär Mia Farrow, joka kiinnitti huomiota mm. Darfurin kriisiin ja sen hoitamiseen. Erityisesti hän painotti myös rotarien mittavaa työtä taistelussa poliota vastaan RI Fundin kautta ohjatuilla varoilla. Ns. vapaaehtoisia tapahtumia oli järjestetty runsaasti mm. paikallisten rotaryperheisen toimesta. Ehkä suurin vapaaehtoistapahtuma oli The Concert of Conserts Birminghamin valtavalla National Indoor Arenalla (NIA). Konserttiin osallistui noin juhlavierasta. Tähtiesiintyjänä oli mezzosopraano Katherine Jenkins, walesilainen oopperalaulajatar Birminghamin 90-jäsenisen sinfoniaorkesterin säestyksellä. Konsertti oli todellinen elämys. Muista tapahtumia olivat mm. iso mieskuorokonsertti, keskiaikaiset turna- 7

8 jaiset ja Birminghamin kaupungin järjestämä neljän tunnin balettiesitys Hippodrome-teatterissa. Esitys koostui kolmesta eri osasta ja täytyy myöntää, että esitys miellytti miehistäkin silmää. Muutoin tapahtuman keskipiste oli NEC:in suuressa messuhallissa järjestetty laaja näyttely- ja messutapahtuma, joka antoi läpileikkauksen rotarytoimintaan maailmanlaajuisesti. Mm. hallin takaseinä oli täytetty ja koristeltu sadoilla rotaryklubien viireillä. Pahoittelemme, ettemme huomanneet ottaa oman klubimme viiriä mukaan. Tämän puutteen voivat korjata seuraavaan maailmankokoukseen Montrealiin osallistuvat jäsenemme. Kaiken kaikkiaan matka oli erityisen onnistunut kokonaisuus ja antoi perspektiiviä järjestön suuruudesta ja maailmanlaajuisesta toiminnasta. Tällaisen pyhiinvaellusmatkan tekemistä ja kokemista voi lämpimästi suositella jokaiselle rotarylle ainakin kerran elämässä. Itse Birminghamin kaupunki Keski-Englannin sisämaassa oli mielenkiintoinen tutustumiskohde. Miljoonan asukkaan kaupunki on Lontoon jälkeen maan toiseksi suurin. Vanhan teollisuuskaupungin katukuvassa oli runsaasti jäljellä myös vanhoja tiilivuorattuja teollisuuskäytössä olleita rakennuksia, jotka oli entistetty ja saatettu uusiokäyttöön uudessa tarkoituksessa. Yllättävää ja kaupunkikuvalle leimaa antavaa olivat lukuisat vesistökanavat, joita on enemmän kuin konsanaan Venetsiassa ja joita on hyödynnetty mm. vilkkaalla turistien risteilyliikenteellä. Neljän kokouspäivän jälkeen paluuaikataulu mahdollisti vielä piipahtamisen iltapäiväksi Lontoon cityyn. Vanha sanonta matkustamisen avartamisesta pitää paikkansa myös näiden rotarymatkojen suhteen. Kansainvälisen järjestömme luomat mahdollisuudet kannattaa hyödyntää. Silloin myös oman klubin toiminta saa oikeat mittasuhteet. Matkailuterveisin Matti Kupari ja Markku Paasonen 8

9 NÄKÖKULMIA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN VAL- MISTUSTOIMINTAAN SUOMESSA NSN:n tehtaista vastaava Timo Luukkala pohti esityksessään edellytyksiä elektroniikkateollisuuden toiminnalle Suomessa. Paikalla olleet 12 jäsentä kuuntelivat korvat höröllä esitettyjä näkemyksiä. Nokia Siemens Networks toimii noin 150 maassa ja sen palveluksessa on noin henkilöä. Suomessa yhtiöllä on henkilökuntaa noin ja toimipisteet Espoossa, Oulussa ja Tampereella. Yhtiön liikevaihto vuodelta 2008 oli noin 15,3 mrd. euroa. Tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Saksassa, Kiinassa ja Intiassa. NSN on toiseksi suurin sekä langattomien verkkojen toimittajana että operaattoripalveluissa. Yhtiöllä on kuusi jakelukeskusta ja 9 tehdasta. Espoon tehdas lopetettiin. Ainoastaan Ouluun jää tehdas, koska siellä on tuotekehitysyksikkö. Tuotannon painopiste on Keski-Euroopassa ja Aasiassa. Tuotannossa on kuusi sopimusvalmistajaa ja noin 1000 avaintoimittajaa. Tuotannon viitisentuhatta työntekijää valmistaa noin 120 tuhatta linkkiasemaa kuukaudessa. Oulusta veli Timo kertoi anekdootin. Jossakin EU:n listalla Oulun tehdas joutui mustalle listalle lapsityövoiman käytöstä. Syy tulkintaan oli selvä. Portilla ei erikseen tarkistettu henkilön ikää. Olisi pitänyt Esityksessään Veli Timo pohti erilaisia mahdollisia toimintamuotoja, jolla elektroniikkateollisuudella olisi toimintaedellytyksiä Suomessa. Sopimusvalmistus edellyttäisi todella suurta 9

10 yritystä, mihin suomalaisilla ei ole mahdollisuuksia. Edellytyksenä ovat suuret volyymit, koska katteet ovat matalat. Keskisuuret yrittäjät joutuvat kasvamaan ostamalla muita toimijoita. Muuten seurauksena on konkurssi tai ostetuksi tuleminen. Pieni on tässäkin tapauksessa kaunista. Keskittyminen huipputeknologiaan ja design-palveluihin näyttää kuitenkin tuottavan hyvää tulosta. Sopimusvalmistajien pitää onnistuakseen tarjota kumppanipalvelut asiakkaalleen. Suunnittelua, valmistusta ja huoltoa on ulkoistettu tällaisille yrityksille. Toisaalta sopimusvalmistajan pitää sijoittaa tuotantolaitoksensa sinne, missä markkinat ovat. Se ei mitenkään suosi valmistusta Suomessa. Lopuksi Veli Timo siteerasi professori Raimo Sepposta. Suomi on logistisesti kehno paikka kulutuselektroniikan tuottamiseksi. Koulutettujen henkilöiden suhteellisen alhainen palkkataso on toistaiseksi pitänyt tuotekehityksen Suomessa. Hyvä yhteiskuntajärjestys ja korkea työhön sitoutuminen ovat merkittäviä etuja. Esitys herätti innostuneen keskustelun 12 paikalla olleen keskuudessa. VUOSIKOKOUS Klubin vuosikokous pidettiin Puheenjohtajaksi valittiin veli Markku Paasonen. Hänen johdollaan hyväksyttiin edellisen hallituksen toimet myöntämällä sille tili- ja vastuuvapaus. Kokouksessa hyväksyttiin myös talousarvio kuluvalle toimintavuodelle. Olennaisinta siinä oli jäsenmaksun korotus kuudella eurolla, jolloin puolivuotismaksun suuruus on 73 euroa. 10

11 ELÄKETURVAN HAASTEET Risto Mikkola Mandatum Lifestä kävi puhumassa klubikokouksessamme teemasta Rahat & Henki. Aihe sisältyy artikkelin otsikkoon. Aluksi hän kertoi edustamastaan yrityksestä. Mandatum Life on henkivakuutusyhtiö, jonka palveluihin kuuluu olennaisena osana vakuutuksellinen varainhoito. Yritys tarjoaa koko elämän kattavia säästö- ja sijoitusratkaisuja. Mandatum Life toimii Suomen lisäksi kaikissa Baltian maissa. Yrityksen palveluksessa on n. 500 sijoituksen ammattilaista. Mandatum Life on yhdessä If Vahinkovakuutusyhtiön kanssa osa Sampo-konsernia. Mandatum Lifella on henkilöasiakasta ja yritysasiakasta. Maksutulo on 529 miljoonaa euroa ja henkivakuutussäästöt 5,8 miljardia euroa. Yritys on suuri kansainvälinen sijoittaja, joka tarjoaa varainhoitopalvelua ja eläkesäästämistä yksityisille henkilöille ja rahoituspalveluja yrityksille. Esitelmöitsijä loi uhkakuvan Suomen eläkelainsäädännöstä ja eläkkeiden riittävyydestä pitkällä tähtäimellä. Ongelmana on väestön ikääntymisen myötä heikkenevä huoltosuhde ja toisaalta terveys-, eläke- ja sosiaalimenojen kasvu. Toisaalta yritysten 11

12 kustannukset nousevat ja poukkoileva lainsäädäntö vaikeuttaa niiden pitkän aikavälin suunnittelua. Hän esitti, että todellinen eläke ei vastaa odotuksia. Jos oletettu eläketaso on 60% kolmen viimeisen vuoden palkasta, mutta se jääkin vain 40 prosenttiin, on sen ostovoima eläkkeensaajan ollessa 90-vuotias vain 28% palkasta. Ei ole suurtakaan merkitystä eläkkeen suuruuteen jääkö ihminen eläkkeelle 63- tai 65- vuotiaana. Mikkola kertoi, että YEL-työtulo on keskimäärin 17,500 vuodessa ja eläke vastaavasti keskimäärin 750 kuukaudessa. Erityisesti Risto Mikkola varoitti taitetusta eläkeindeksistä. Vuoden 2005 alusta alkaen kaikkia työeläkkeitä on tarkistettu indeksillä, jossa kuluttajahintaindeksin paino on 80 ja ansiotasoindeksin 20 prosenttia. Tätä työeläkeindeksiä kutsutaan myös taitetuksi indeksiksi. Aiemmin ansiotasoindeksin ja kuluttajahintaindeksin vaikutus oli yhtä suuri. Ansiotasoindeksin painoarvon lasku 50:stä 20 prosenttiin hidastaa työeläkkeiden nousuvauhtia, koska ansiotasoindeksin nousu on ollut selvästi kuluttajahintaindeksin nousua nopeampaa, kuten kuviosta nähdään. Suurimmaksi ongelmaksi eläkeläisten kannalta jää se, että eläkkeet jäävät jälkeen palkkojen yleisestä korotustahdista. Näin eläkkeelle jäämisen aikainen kulutustaso jäätyy paikoilleen ja työssäkäyvien kulutuksen reaalinen kasvu jää eläkeläisiltä saavuttamatta. 12

13 Tämän pohjustuksen jälkeen Risto Mikkola esitteli erilaisia varojen sijoitusmahdollisuuksia, jolla kuulijat voivat turvata varallisuutensa ja saada niille kohtuullisen tuoton. Esitys kirvoitti mielenkiintoisen keskustelun. Valitettavasti vain muutama klubilainen oli vaivautunut tulemaan kokoukseen. TEKIJÄNOIKEUDET, MITÄ NE OVAT? Veli Raimo esitelmöi sydäntään lähellä olevasta otsikon aiheesta klubikokouksessamme. Yritän siteerata sitä parhaan kykyni mukaan. Yleisimmin immateriaalioikeudet jaetaan tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin. Tekijänoikeus voi olla suppeassa mielessä, jolloin teoksen pitää olla riittävän omaperäinen (teoskynnys). Toinen tapa on saada tekijänoikeudet eli lähioikeudet vaikkapa valokuvaan, mikä ei edellytä teoskynnyksen ylittymistä. Raimo Mäkelä Teollisoikeudet voivat olla a) yksinoikeuteen perustuvat teollisuusoikeudet kuten patenttioikeus, hyödyllisyysmallioikeus, 13

14 mallioikeus, tavaramerkkioikeus, toiminimioikeus, integroitujen piirien suoja, kasvinjalostusoikeus b) suoja sopimatonta menettelyä vastaan esimerkiksi teollisuusvakoilua vastaan. Immateriaalioikeuden käytöstä sen omistajalle maksettavaa sopimuspohjaista korvausta kutsutaan rojaltiksi tai lisenssimaksuksi. Teollisoikeuksien tyyppinä patentit perustuvat tavoitteeseen, että yleishyödylliset keksinnöt eivät mene keksijänsä mukana hautaan. Vastineeksi keksinnön julkistamisesta keksijä saa rajoitetun yksinoikeuden keksinnön hyödyntämiseen. Keksinnölle voidaan myöntää patentti, jos keksintö on uusi, keksinnöllinen ja luonteeltaan tekninen. Tekijänoikeus sekoitetaan usein muihin aineettomiin oikeuksiin eli immateriaalioikeuksiin (IMR) kuten patenttioikeuteen ja tavaramerkkioikeuteen sekä liikesalaisuuksiin. Hyödyllisyysmalli on patentti muistuttava yksinoikeus keksintöön. Siltä ei vaadita yhtä suurta keksinnöllisyyttä kuin patentilta. Hyödyllisyysmallin hyväksyntä voi olla helpompi kuin patentin, mutta sen voimassaoloaika on lyhempi 10 vs. 20 vuotta. Patentointimenettely on kallista ja patenttioikeudenkäynti erittäin kallista. Mahdollisen oikeudenkäynnin kuluihin on varattava vähimmilläänkin sadasta kahteensataan tuhanteen euroon. Jos patentti halutaan suojata maailmanlaajuistesti, ovat kustannukset helposti yli euroa patenttia kohti. Lisäksi patentti on uudistettava vuosittain sen voimassaolon aikana (20 v). Lopuksi veli Raimo kosketteli televisioiden formaattiohjelmia ja niiden patentoitavuutta. Hänen näkemyksensä mukaan nekin voitaisiin patentoida siinä kuin tietokoneohjelmistot. Syynä lienee kalleus ja toisaalta uutuustutkimuksen vaara. Se saattaisi osoittaa idean jo aiemmin käytetyksi. 14

15 HIIDEN OPISTO JA LOHJAN MUISTI Vierailimme isolla joukolla (22) Hiiden opistolla Emäntinämme toimivat rehtori Marjatta Siikjärvi ja apulaisrehtori Anne Kotonen. Aluksi rehtori esitteli meille opiston monipuolista tarjontaa. Samalla sivuttiin laitoksen pitkää historiaa. Juuret sillä on Lohjan työväenopistossa, joka perustettiin vuonne Kymmenen vuotta myöhemmin se siirtyi kunnalliseen rahoitukseen. Nykyään Hiiden Marjatta Siikjärvi opisto kuuluu Lohjan kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan alaisuuteen. Opiston johtokuntaan kuuluu edustus kunnista, joiden alueella opetustoimintaa tapahtuu. Näitä ovat Lohja, Vihti, Nummi- Pusula, Siuntio ja Karjalohja. Asukaspohja on n henkilöä. Opistolla on hyvin vähän omaa vakinaista henkilökuntaa. Pääosin opetus hoidetaan tuntiopettajien voimin (n.220/lukukausi) Vakinaista henkilökuntaa ovat rehtori, vararehtori, 3 osastonjohtajaa, 4 päätoimista opettajaa, 4 toimistosihteeriä ja vahtimestari. Anne Kotonen Muutamia tunnuslukuja vuodelta 2008 Opetustunnit Kurssilaiset (brutto) Opiskelijat (netto) Tuntiopettajat 225 Kustannukset /opetustunti 58,53 Kustannukset /opetustunti/netto-opiskelija 15,77 15

16 Kunnat ovat suhtautuneet positiivisesti opiston toimintaan. Niiden kustantamat tuntimäärät ovat pysyneet paineista huolimatta samalla tasolla. Erilaisten harrastekurssien lisäksi opisto järjestää avoimen yliopiston opetusta, joista mainittiin kuvataiteen ja käsityötieteen perusopetus. Tilauskursseja yrityksille ja yhteisöille on järjestetty. Opisto on valmis tarjoamaan koulutusta, jota muut oppilaitokset eivät pysty järjestämään. Hiiden opisto järjestää tapahtumia, juhlia, näyttelyitä ja konsertteja. Tapahtumat rakennetaan jonkin teema ympärille kuten italialaiset karnevaalit viime keväänä. Hiiden opistossa on mahdollista suorittaa myös tutkintoja kuten kielitutkinnot, ATK-ajokortti, rannikko- ja avomerilaivuritutkinto. Erityisesti maahanmuuttajat ovat kiinnostuneet keskitason suomenkielen tutkinnosta. Virkamiesruotsin tutkintoa ei opistossa voi suorittaa, koska se on virallistettu muualla hyväksyttäväksi. Lohjan muistista kertoi Anne Kotonen. Projektin tarkoituksena on kerätä muistitietoa Lohjalta. Tieto tallennetaan sähköiseen arkistoon. Arkistoon liittyvä suuri projekti on valokuvien digitointi. Materiaalin keräämiseksi järjestetään vanhojen kuvien katseluiltoja, sotalapsiseminaareja, kylähistoriapiirejä ja iltamia arkitiedon keräämiseksi. Muitakin hankkeita asian tiimoilta on vireillä. Opetusministeriöltä haetaan parhaillaan hankeapurahaa projektityöntekijän palkkaamiseen. 16

17 URHEILUSUKELTAJAN KOHTEITA Veli Tero piti omasta lempiharrastuksestaan esityksen näyttäen kuvia eri puolilla maailmaa käymistään sukelluskohteista. Tero on Lohjan Urheilusukeltajat ry:n jäsen. Se kuuluu puolestaan Sukeltajaliittoon, joka valvoo valtakunnallisesti urheilusukeltajien etuja. Lohjalla on Euroopan parhaat koulutusolosuhteet. Meillä on kaski talviallasta: Meriturvan ja Neidonkeidas. Ojamon kaivos on ainutlaatuinen paikka, vaikka siellä on monta toimijaa: Meriturva, Innofocus ja Kaivosvaltaajat. Lisäksi lähellä on järviä, eikä merelle ole pitkä matka. Niinpä suuri osa koulutuksesta annetaan merellä Porkkalanniemen ja Utön välisellä alueella. Veli Tero kuuluu seuran kouluttajiin (NAUI Instructor), joita on kaikkiaan kolme. Lisäksi joukkoon kuuluu kuusi lähikouluttajaa. Veli Tero aloitti sukellusmatkakatsauksensa Myanmarista. Tavoitteena oli mennä paikkaan, joka ei ole vielä turistivaelluksen kohteena. Päivärytmi kuulosti mielenkiintoiselta. Aamulla oli sukellus, jota seurasi aamiainen. Sitten oli vuorossa päiväsukellus, lounas ja lopulta iltapäiväsukellus. Päivän rasitus toi unen silmään ilman erityistä odottelua. Sharm el-sheik on sukeltajien suosiossa, jopa siinä määrin, että suosituimmilla paikoilla saa pitää varansa ollakseen eksymästä omasta joukostaan. Alueen mielenkiintoisimpia kohteita Teron mielestä on sota-aikana upotetun rahtilaivan hylky. Siellä on nähtävissä läjäpäin moottoripyöriä, autoja ja panssarivaunuja. 17

18 Norjaa veli Tero kehui yhdeksi mieluisimmista kohteistaan. Vedet ovat kirkkaat. Kaloja ja hylkyjä on runsaasti eikä muista sukeltajista ole häiriötä. Lofooteilla Kristiansund ja Kapelvågen tulivat mainituiksi. Eksoottisin sukelluskohde on Jukatanin niemimaalla Mexicossa. Viidakossa on luolastoja, jossa valaistus vaihtelee. Valoa kuitenkin riittää, koska maassa on taajasti aukkoja. Mielenkiintoa lisää kuulemma se, että kyseessä on murtovesi. Välillä vastaan tulee aina suolaisen veden rintama, vaikka pääosin liikutaan makeassa vedessä. Esitys oli mielenkiintoinen niillekin, jotka eivät lajia harrasta. PIIRI KOULUTTAA Piirimme koulutuskokonaisuuden viimeinen osio pidettiin maanantaina klo Lohjalla Laureaammattikorkeakoulussa, Nummentie 6 aiheena: "Rotaryn julkisuuskuva ja tiedottaminen" Tilaisuudessa jaettiin klubeille myös ilmastonmuutokseen liittyvä kirjanen. Kuvassa tilaisuuden osallistujat 18

19 GREASE-MUSIKAALI LOHJAN TEATTE- RISSA Ohjelman mukaisesti osallistuimme Lohjan teatterin Greasemusikaalin esitykseen Veli Kimmo oli järjestänyt liput. Meitä rotareita paikalla oli kymmenkunta, useimmat puolisoineen. Esitys oli todella vauhdikas varsin minimalistisissa lavasteissa. Grease on 1950-luvulle sijoittuva rokkipitoinen musikaali. Se on kertomus Rydell-High Schoolin nuorista, jotka juhlivat elämänsä innolla hittimusiikin siivittäminä. Grease kertoo hassuttelun ja hauskojen tyyppien ohella myös rakkaustarinan, jossa sievä Sandy tapaa komean Dannyn lomallaan ja rakastuu häneen peruuttamattomasti. Mukana vauhdikkaassa menossa on Tuomas Törmin harjoittama Pink Panthers -orkesteri. Vierailevana artistina esiintyi Janne Virtanen ja naistähtenä vuoden LUMOLAINEN Henni Steidel (Sibelius-lukio). Lisäksi esityksessä oli mukana toistakymmentä Lohjan Teatterin lahjakasta harrastajanäyttelijää! Käsikirjoitus ja musiikin sävellys: Jim Jacobs - Warren Casey Suomennos on Pauliina Hulkon, ohjaus Sari Niinikosken. Musiikin oli sovittanut Tuomas Törmi ja koreografian Helena Kontio ja Sari Niinikoski. Puvustus oli Sanna Peltosen ja lavastus Jari Jalosen käsialaa. 19

20 VAALIKOKOUS Vaalikokous pidettiin hotelli Lohjan tiloissa. Läsnä oli 14 jäsentä. Kokouksen aluksi otettiin palopäällikkö Pekka Hynynen jäseneksi. Hän kertoi lyhyesti omasta taustastaan. Suomen maata on tullut kierrettyä eri puolilla. Alan työt hän aloitti sairaankuljettajana ja jatkoi palomiehenä. Nykyään hän toimii Läntisen- Uudenmaan aluepalopäällikkö ja Lohjan aseman palopäällikkö. Vaimo on sosiaali- ja terveystoimen (Karviainen) toimialajohtajana Vihdissä. Veli Pekka harrastaa avantouinti ja liikuntaa. Presidenttien komitea oli istunut Tero Sandbergin johdolla ja ehdotti seuraavan luettelon mukaisia toimihenkilöitä toimintavuodeksi : Presidentti Presidentti elect Varapresidentti Sihteeri Taloudenhoitaja Kalevi Laakso Timo Luukkala Klaus Turhanen Klaus Turhanen Aki Hellgren Kokous hyväksyi ehdotuksen mukaisesti toimihenkilöt. Koska 1/3 osa jäsenistä oli paikalla, oli kokous päätösvaltainen. KLUBINEUVOTTELU - KLUBIN OHJELMASTA Klubikokous pohti tulevaa ohjelmaa. Siinä vaiheessa oli jo selvää, että Itsenäisyyspäivän konserttitanssiaiset eivät toteutuisi. Niiden siirtämistä keväämmälle pohdittiin. Muita ideoita varojen keräämiseksi erilaisiin avustuksiin heiteltiin. Toisaalta käytiin syvällistä keskustelua koko klubin tarkoituksesta ja toimintaperiaatteista. 20

21 ITSENÄISYYSPÄIVÄ 2009 Vanhaa tapaa noudattaen klubimme osallistui kirkonmenojen jälkeen kulkueeseen sankarihaudoille. Lippua kantoi veli Klaus Turhanen. Airuina toimivat veljet Raimo Mäkelä ja Eero Rantalaiho. Tilaisuuden jälkeen osa meistä osallistui vielä seurakuntatalossa tarjottuun kirkkokahvitilaisuuteen. MUISTOJA TALVISODASTA Viimeisessä kokouksessa ennen joulutaukoa sisar Tellervo Kangas kertoi muistoistaan talvisodan ajalta. Osana esitystään hän luki veljensä Pentin kirjeen omaisille. Sen oli lähettänyt luottohenkilö, kun veli oli kaatunut rintamalla. Sen sanoma oli säväyttävän ihanteellinen ja kotiväkeä lohduttava. Sisar Tellervo oli värvännyt paikalle kolme kuorossa laulavaa jäsentämme. Vahvistuksekseen he olivat pestanneet Lohjan kanttorin Timo Saarion. Tältä kokoonpanolta Veteraanin iltahuuto kajahti meiltä sykähdyttävästi. 21

22 ROTARYKLUBIN JOULUJUHLA VIVA- MOSSA Kolmisenkymmentä rotaria ja perheenjäsentä kokoontui Särkyneen sydämen kirkkoon torstaina Ohjelmasta huolehtivat Matti Kolehmainen ja Hannu Nyman. Seuraava teksti perustuu Hannu Nymanin puheeseen Vivamon historiasta ja nykypäivästä. Teksti on sisar Irja Olkinuoran kynästä. Jouluinen ilta alkoi hartaushetkellä Vivamon Särkyneen Sydämen kirkossa, jossa hiljennyimme kuuntelemaan myös Kansan Raamattuseuran omistaman Vivamon tarinaa. Senaattorin tytär Karin af Björkesten oli lapsuudessaan viettänyt kesiä Lohjanjärven tuntumassa Pikku-Ojamossa. Vuosien vieriessä Karinin mielessä oli herännyt ajatus hankkia oma paikka maaseudulta. Hänelle tuli 1916 tilaisuus ostaa Vohloisten kartanon omistajalta paroni Cronstedtilta Horniemen torppa. Hän sai ystävältään hengellisen viestin Talo, joka rakennetaan, tulee ylen suureksi. Karin antoi tilalle nimen Vivamo äitinsä Vivan af Björkestenin etuminen ja Ojamon lopputavun mukaan, olihan hän viettänyt Ojamossa 13 kesää. Vivamoon ohjautui hänen ystäviään: tanskalaissyntyinen tohtorinna Elisabeth Selmer, Iitin Sääksjärven Perheniemen tilalta leskirouva Evi Stråhle ja hänen tyttärensä pyhäkoulunopettaja Mary sekä lähetyssaarnaaja Karin Stråhle ja muita ystäviä. Heistä tuli Vivamon kehittäjiä. Tässä työssä Karin ja Mary Strålella, 22

23 Vivamon tädeillä, oli keskeinen rooli. Vivamo on ollut vahvojen naisten paikka kertoi runoilija Anna-Mari Kaskinen kirjoittettuaan Vivamon historiikin musikaaliin Kädet. Karin af Björkesten testamenttasi Vivamon Karin Strålelle. Kun Vivamon tädit ikääntyivät, Vivamo siirtyi Kansan Raamattuseuran omistukseen vuonna Toimintaa Vivamossa on vauvasta vaariin mm. perheleirejä ja Vivamo-opiston toimintaa varttuneelle väelle. Yksi Vivamon merkittävistä toimintamuodoista on rippikoululeiritoiminta. Vuosittain Vivamossa vierailee kymmeniä tuhansia matkailijoita, jotka saavat nauttia Vivamon rauhasta. Vaellusnäytelmät kutsuvat väkeä pääsiäisen aikaan ja kesällä. Näin joulun alla saamme kokea siellä Ihmeellisen ilon, kun osallistumme vaellukselle ensimmäisen joulun tapahtumiin Vivamon Raamattukylässä. Kirkosta siirryimme Eväskartanoon jouluaterialle. Alkupaloiksi saimme nähdä Lockstepin kahden nuoren esittämät kolme latinalaistanssia. Ennen kahvia klubimme presidentti Raimo Mäkelä piti puheen, joka on luettavissa presidentin palstalla. Illan kruunasi sisar Marjatan järjestämä hedelmäkorin arvonta. Kuvissa Lockstepin tanssijat Jani Sorvoja ja Petra Mero 23

24 Veteraanin iltahuuto. Vasemmalta veljet Markku Paasonen, Eero Rantalaiho ja Aki Hellgren sekä säestäjä, soolon laulanut kanttori Timo Saario klubkikokouksessa Kuva on otettu kokouksessamme Hotelli Lohjassa, jossa Tellervo Kangas muisteli talvisotaa. Kuvassa vasemmalta Tellervo Kangas, Irja Olkinuora, Veikko Salminen, Jorma Mäenpää, Matti Lehtinen, Tom Lindeberg (piilossa), Matti Kupari, Marjatta Rasanen, Timo Saario, Markku Paasonen (piilossa), Aki Hellgren, Simo Laurila Lohjannummi, Jouko Castrén Pasilan rotaryklubi, Kalevi Laakso, Tuire Nystén (piilossa), Ilkka Salvén, Oli Tanner ja Iris Tanner 24