OSAVUOSIKATSAUS Q1. Joni Aaltonen Toimitusjohtaja

Transkriptio

1 OSAVUOSIKATSAUS Q1 Joni Aaltonen Toimitusjohtaja

2 Q1 2019: KATSAUSKAUDEN LIIKEVAIHTO KASVOI JA LIIKEVOITTO PARANI Liikevaihto oli 132,5 (119,2) milj. euroa kasvua 11,2 prosenttia Orgaaninen kasvu 2,8 % Oikaistu käyttökate (EBITDA) oli 12,6 (6,9) milj. euroa kasvua 81,6 prosenttia Oikaistu liiketulos (EBIT) oli 3,9 (-0,1) milj. euroa Yritysjärjestelyjen IFRS 3 -kulut rasittivat liikevoittoa 0,1 (1,2) milj. euroa Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,06 (-0,06) euroa/osake Pihlajalinna on ottanut uuden IFRS 16 Vuokrasopimukset standardin käyttöön täysin takautuvasti. Vertailukelpoiset taloudelliset tiedot julkistettiin jokaiselta aiemmalta raportointikaudelta

3 Q1 TAMMI-MAALISKUU 2019 PÄÄKOHDAT ALUEITTAIN milj. euroa 1-3/2019 % 1-3/2018 % 2018 % Etelä-Suomi 31, , ,6 20 Väli-Suomi 83, , ,9 57 Pohjanmaa 27, , ,8 20 Pohjois-Suomi 3,7 2 3,3 2 12,3 2 Muut toiminnot 1,7 1 0,9 1 4,8 1 Konsernin sisäinen myynti -14,9-14,2-57,6 Konsernin liikevaihto 132, , ,8 100 Etelä-Suomi: +31 %. Etelä-Suomen liikevaihto kasvoi lähinnä edellisvuonna hankittujen Doctagonin ja Foreverliikuntakeskusketjun johdosta sekä Pihlajalinna Turun asiakasvolyymien kasvun ansiosta. Väli-Suomi: + 5 %. Terveyspalvelu Verson hankinta, sote-ulkoistusten palvelusopimusten mukaiset hinnantarkistukset ja Linnan Klinikan hankinta nostivat alueen liikevaihtoa. Pohjanmaa: + 6 %. Ikäihmisten ja kehitysvammaisten asumispalveluiden tuottaminen Laihialla ja Pihlajalinna Seinäjoen aloitus maaliskuussa 2018 kasvattivat alueen liikevaihtoa. Pohjois-Suomi: +11 %. Oulun aloitus tammikuussa 2018 kasvatti alueen liikevaihtoa. Stora Enson ja Kolarin kunnan työterveyshuolto uusia asiakkuuksia. 3

4 LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN Q1 2019, % LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN, M % % 18 % Q Q Yritysasiakkaat Yksityisasiakkaat Julkisen sektorin asiakkaat Yritysasiakkaat Yksityisasiakkaat Julkisen sektorin asiakkaat 4

5 KANNATTAVUUS Q1/15 Q2/15 Q3/15 Q4/15 Q1/16 Q2/16 Q3/16 Q4/16 Q1/17 Q2/17 Q3/17 Q4/17 Q1/18* Q2/18* Q3/18* Q4/18* Q1/19* Oikaistu käyttökate (EBITDA) Oikaistu liikevoitto (EBIT) Liikevaihto, M 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 5 * Pihlajalinna on ottanut uuden IFRS 16 Vuokrasopimukset standardin käyttöön täysin takautuvasti. Vertailukelpoiset taloudelliset tiedot julkistettiin jokaiselta aiemmalta raportointikaudelta 2018.

6 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA - IFRS 16 SILTALASKELMA 1-3/2019 ilman IFRS 16 vaikututusta 1-3/2019 vertailukelpoinen 1-3/2018 vertailukelpoinen milj. euroa IFRS /2018 IFRS 16 vaikutus raportoitu vaikutus Liikevaihto 132,5 0,0 132,5 119,2 0,0 119,2 Liiketoiminnan muut tuotot 0,4-0,1 0,4 1,3 0,0 1,3 Materiaalit ja palvelut -50,7 0,0-50,7-48,6 0,0-48,6 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -57,0 0,0-57,0-52,0 0,0-52,0 Liiketoiminnan muut kulut -17,1 4,1-13,0-15,7 3,0-12,6 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Käyttökate (EBITDA) 8,1 4,0 12,2 4,3 3,0 7,3 Poistot ja arvonalentumiset -4,6-4,0-8,6-4,2-2,8-7,0 Liikevoitto (EBIT) 3,5 0,0 3,5 0,1 0,2 0,3 Rahoitustuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Korkokulut käyttöoikeusomaisuuseristä -0,2-0,3-0,5-0,3-0,2-0,5 Rahoituskulut -0,5 0,0-0,5-0,5 0,0-0,5 Tulos ennen veroja 2,8-0,2 2,5-0,6 0,0-0,6 Tuloverot -0,7 0,0-0,7 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos* 2,1-0,2 1,9-0,7 0,0-0,7 Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,1-0,2 1,9-0,7 0,0-0,7 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 1,6-0,2 1,4-1,3 0,0-1,3 Määräysvallattomille omistajille 0,5 0,0 0,4 0,6 0,0 0,6 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos (euroa) Laimentamaton ja laimennettu 0,07-0,01 0,06-0,06 0,00-0,06 6

7 KONSERNIN TOIMINNALLISET PROJEKTIT Q1-Q2 LUPASIMME TEIMME LUPAAMME MAIN Vastuulääkärimallin ja etäpalveluiden käyttöönotto valmiiksi Puhelinpalveluiden vahvistaminen Keskistetty puhelinpalvelu ja uudistunut etäpalvelumalli käytössä Vastuulääkärimalli käytössä Erikoissairaanhoidon vastuulääkärimalli aloitettu Monikanavaisen asioinnin kehittäminen Kuntayhtiöihin mobiilikäyttöinen terveyspalvelu MID Liikuntakeskusten ja TTH:n yhteisten palvelumallien pilotointi Asiakkuusohjelman toteutus Liikuntakeskusten ja TTH:n yhteisten palvelupilotit valmiina Kiinteähintaisen TTH palvelumallin kehittäminen Asiakkuusohjelman vakiinnuttaminen osaksi arkea Verkkokaupan palveluvalikoiman laajennukset LOW TTH portaalin palvelumallien laajennukset TTH-portaalin työkyvyn sovellus otettu käyttöön Nettiajanvarauksen optimointia jatkettiin ja tehtiin kieliversiot TTH-portaalin käytön laajentaminen Asiakkaan palvelupolkujen parantaminen kaikissa segmenteissä 7

8 Q2 TOIMENPITEET KANNATTAVUUDEN PARANTAMISEKSI Lääkärikeskustoiminnan käynnistäminen hankituissa työterveyden toimipaikoissa Johtamisessa huomio heikkojen/tappiollisten yksiköiden kannattavuuden parantamisessa Lääkärikeskustoiminnan käynnistäminen Vaasassa Lääkäripalveluiden vahvistaminen alueellisesti niin mobiilipalveluilla kuin kivijalassa Laihian ja Hattulan palvelujen ja asiakaskunnan laajentaminen 8

9 MARKKINAKATSAUS TILANNE VAALIEN JÄLKEEN Sote-rakenneuudistus jäi toteutumatta. Uusi hallitus saattaa jatkaa sote-uudistusta, sillä julkisen talouden kestävyysvaje on ennallaan ja säästöjä kaivataan. Vastuu ja haaste sote-toiminnan järjestämisestä kustannustehokkaasti on jäänyt edelleen kunnille. Soten kaatumisen myötä kunnat ovat aktivoitumassa ja kontaktit yksityisiin palveluntarjoajiin ovat lisääntyneet. 9

10 SOTE-KUSTANNUSTEN KASVU LUO PAINETTA JULKISEEN SOTE-PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEEN TAUSTALLA KESKEISENÄ AJURINA VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN Sote-menojen ja bruttokansantuotteen kehitys vuosina E Sote-menot 1) ja BKT:n kehitys, indeksi vuosi 2000 = 100 Sote-menot BKT 1) Sisältää sosiaali- ja terveyspalvelumenot, sekä muut sote-liitännäiset menot. Ei sisällä asiakasmaksuja Lähteet: THL, eläketurvakeskus, Tilastokeskus, VALOR-analyysi 10

11 SUOMEN VÄESTÖN VAHVA IKÄÄNTYMINEN ON VASTA EDESSÄPÄIN VOIMAKKAIN VAIKUTUS TOTEUTUU VUOSINA Valtakunnallinen väestörakenteen kehitys vuosina E Yli 75-vuotiaiden lukumäärä ja %-osuus koko väestöstä Yli 75-vuotiaiden %-osuus väestöstä Yli 75-vuotitaiden lukumäärä +2.8% % % Lähteet: Tilastokeskus, VALOR-analyysi

12 VÄESTÖN IKÄÄNTYMISEN MYÖTÄ YLI 75-VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ KASVAA YLI 50 % JOKAISELLA LIIKETOIMINTA-ALUEELLA Pohjois-Suomi Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä E %-osuus ja %-muutos +64% E 2025E 2030E Yli 75-vuotiaiden lukumäärän kehitys 2020E-2030E yli 75-vuotiaiden lukumäärä ja keskimääräinen vuosittainen kasvuvauhti +2% +5% +3% E 2025E 2030E Pohjanmaa +50% E 2025E 2030E +2% +4% +3% E 2025E 2030E Väli-Suomi +56% +2% +5% +3% E 2025E 2030E E 2025E 2030E Etelä-Suomi +64% % % % E 2025E 2030E E 2025E 2030E 12 Lähteet: Tilastokeskus, VALOR-analyysi

13 SUURTEN IKÄLUOKKIEN IKÄÄNTYMINEN TULEE HAASTAMAAN KUNTATALOUDEN KASVATTAMALLA VOIMAKKAASTI SOTE-MENOJA Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten jakauma ikäryhmittäin per asukas valtakunnallisesti (2011), per asukas ja %-ero suhteessa koko väestön keskiarvoon vuotiaiden sote-menot ovat keskimäärin 2.9x korkeammat kuin väestön keskiarvo Vastaavasti yli 85-vuotiatiden sote-menot ovat keskimäärin 6.3x korkeammat kuin väestön keskiarvo % % Keskiarvo 13 Lähde: THL - Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2011, VALOR-analyysi

14 LAILLISTETTUJEN LÄÄKÄREIDEN LUKUMÄÄRÄ ON KASVANUT NOPEAMMIN KUIN TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRITEHTÄVIEN MÄÄRÄ LÄÄKÄRIVAJE KOHDISTUU VAIHTELEVASTI ALUEITTAIN Laillistettujen lääkäreiden ja terveyskeskuslääkäritehtävien lukumäärä Lääkäreiden lukumäärä sekä %-muutos Terveyskeskusten lääkärivaje sairaanhoitopiireittäin 2018 Täyttämättömien lääkäritehtävien (lääkärivaje) osuus kaikista terveyskeskusten lääkäritehtävistä, % Työikäiset laillistetut lääkärit Suomessa +7.5% +19.1% Kainuun SHP Etelä-Savon SHP Keski-Suomen SHP Etelä-Karjalan SHP Etelä-Pohjanmaan SHP Satakunnan SHP Vaasan SHP Kymenlaakson SHP Päijät-Hämeen SHP Helsingin ja Uudenmaan SHP Varsinais-Suomen SHP Pohjois-Savon SHP Lapin SHP Itä-Savon SHP Pirkanmaan SHP Pohjois-Pohjanmaan SHP Pohjois-Karjalan SHP Kanta-Hämeen SHP Ahvenanmaan SHP Keski-Pohjanmaan SHP Länsi-Pohjan SHP 0.0% 0.0% 0.0% 14 Lähteet: Lääkäriliitto Lääkärit Suomessa 2016 tutkimus, Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012, 2014 ja 2018, Sotkanet, VALOR-analyysi

15 PIHLAJALINNAN KUMPPANIKUNTIEN VUOSIKATTEET OVAT KEHITTYNEET YHTEIS- TYÖN AIKANA ERITTÄIN VOIMAKKAASTI Pihlajalinnan kumppanikuntien vuosikatteen kehitys yhteistyön myötä Keskimääräinen asukaskohtainen vuosikate 2 vuodelta ennen Pihlajalinnayhteistyötä ja 2 vuotta sen jälkeen, per asukas Mänttä-Vilppula Juupajoki Kihniö Parkano Alavus Kuortane Soini Ähtäri % n/a n/a +49.1% +66.0% % +21.5% % 15 1) Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin Lähteet: Sotkanet, Tilastokeskus, VALOR-analyysi

16 MARKKINAKATSAUS PIHLAJALINNAN TILANNE Pihlajalinna haluaa täydentää julkisen sektorin palvelutarjontaa etenkin perustason erikoissairaanhoidossa ja kiireettömässä erikoissairaanhoidossa, kun julkinen sektori on karsinut toimintaansa ja keskittää erikoissairaanhoidon aiempaa harvempiin yksiköihin. Yksityisen markkinan tilanne on ennallaan. Työterveysmarkkinan arvioidaan kasvavan, koska monet kunnat ja muut julkisyhteisöt ovat kiinnostuneita luopumaan omistamistaan työterveyshuoltopalveluita tuottavista yhtiöistä. 16

17 2019 STRATEGIA: KASVU KAIKILLA ASIAKASALUEILLA KANNATTAVUUS KASVUN KAUTTA Palveluverkon laajentaminen maakuntakeskuksiin yritysostojen avulla ja integraatioiden nopea läpivienti Palveluiden tehokas ristiinmyynti Orgaaninen kasvu myyntiin ja markkinointiin panostamalla Kunnallisen palveluvalikoiman laajentaminen ja palveluvalikoiman vakiinnuttaminen 17

18 NÄKYMÄT 2019 Vuoden 2019 liikevaihdon odotetaan kasvavan vuodesta Oikaistun liikevoiton (EBIT) odotetaan paranevan selvästi vuodesta

19 PIHLAJALINNAN TALOUDELLINEN RAPORTOINTI VUONNA 2019 Pääomamarkkinapäivä perjantaina Puolivuosikatsaus tammikuu kesäkuu: torstaina Osavuosikatsaus tammikuu syyskuu: tiistaina

20 20