Sähkölämmitys osana resurssitehokasta sähköjärjestelmää. Pirkko Harsia & Kari Kallioharju, Tampereen ammattikorkeakoulu
|
|
- Helena Manninen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sähkölämmitys osana resurssitehokasta sähköjärjestelmää Pirkko Harsia & Kari Kallioharju, Tampereen ammattikorkeakoulu
2 Sähkölämmitys on yleisin pientalojen lämmitystapa
3 Sähkölämmityskohteet Omakotitaloista yli 40 % Rivitaloista yli 20 % Yhteensä n huoneistoa Lisäksi : Sähkölämmitys on n. puolessa loma-asunnoista (n kpl) TAMK 2015
4 Uusien pientalojen lämmitysaine ja keskikoko eri lämmitystavoilla
5 Mitä kulutuksessa on muuttumassa? Siirto + markkinat Tuotanto Kulutus Miten lämmitystapamuutokset vaikuttavat? - Energian kulutukseen - Tehotarpeeseen Mikä vaikuttaa lämmitystapamuutoksiin? Mikä merkitys sähköenergiajärjestelmässä?
6 Toimintaympäristön muutos Omatuotanto Hinnoittelu muuttuu Pyörivä tuotanto vähenee Säätövoima vähenee Sääriippuva sähköntuotanto Varastointi Kysyntäjousto DR Älykäs sähköverkko Tietoinen ja reagoiva käyttö Resurssiviisas mitoitus ja laitevalinta Sähköenergia on tuoretuote. Tehotasapaino joka sekunti. TUOTANTO = KULUTUS Teho (resurssitehokkuus) vai energia (energiatehokkuus)?
7 Kysyntäjouston muotoja ja tarpeita Kysyntäjousto Kuluttaja on aktiivinen osa sähköjärjestelmää ja osallistuu ohjauspalveluiden ja/tai hinnoittelun avulla tehotasapainon hallintaan ja resurssitehokkaan energiajärjestelmän mahdollistamiseen Hinta Energian hinta (spot) Aikatariffit (yö/päiväsähkö) Häiriö Tuotanto Siirto Häiriöreservi Kulutus Omatuo tanto Tasapaino Paikallinen hyödyntäminen Alueellinen hyödyntäminen Tehopula/ Ylikuormitus Valtakunnallinen Alueellinen Ylituotanto Valtakunnallinen Alueellinen Mitä voidaan ohjata, milloin ja miten?
8 Kysynnän jousto ja sähkölämmitys Olemassa olevat sähkölämmityskohteet muodostavat suurimman ohjattavat tehon Ohjauskytkennät valmiina n asunnossa Hinta-ohjaus Tehonrajoitus Helppo ohjattavuus Vähän haittaa Tehonrajoitus jo käytössä Pienet yksittäisten laitteiden tehot eivät aiheuta suuria muutoksia kokonaistehossa (piikit) TAMK 2015/PHa
9 Sähkölämmitystalon energiatehokkuuden parantaminen Ø joht, katto Lämpötila tarpeenmukaiseksi => vähennetään energiatarvetta (energiansäästö n. 5 % per aste) Ohjaus ja säätö => vähennetään energiatarvetta Vanhojen lämmittimen vaihto Termostaattien vaihto (tarkempi säätö, erilaiset ohjausmahdollisuudet) Kello-ohjaukset mukavuuslattialämmityksiin ja lattialämmityksiin yleisesti => uudet termostaatit sisältävät mm. viikkokellon ja muita ohjaukseen liittyviä ominaisuuksia (EcoDesign-direktiivin muutos) Ø joht,seinä T sisä Ø joht,ikkuna T ulko Ilmanvaihtoratkaisun uudistaminen => vähennetään ostoenergian tarvetta (n. 1/3 lämmityssähköstä kuluu vanhassa talossa ilman lämmittämiseen) IV-uudistaminen esim. kattoremontin yhteydessä, jolloin saadaan toteutettua lämmöntalteenotto PILPin lisääminen poistoilmakanavaan? T lattia Ilmalämpöpumput => vähennetään ostoenergian tarvetta Ei pienennä huipputehotarvetta Ø joht,lattia Tehohallinta => liittymän koko ja (mahdollinen) tehomaksu siirtohinnoittelussa Saunojen ja kiukaan mitoitus Risteilyohjaukset ja tehovahdit Lämmitysenergiaa optimoivat ohjausjärjestelmät ja pörssisähkön hyödyntäminen => vähennetään energian tarvetta ja mahd. sähkön kustannuksia esim. ELVARI-aineisto (Motiva ja Energiateollisuus ry: sähkölämmityksen tehostamisohjelma) i-ohjelmassa_julkaistut_aineistot
10 Ilmalämpöpumput osana sähkölämmitystaloa llmalämpöpumpun käyttö tukilämmityslaitteena varsinaisen lämmitysjärjestelmän rinnalla voi alentaa lämmityskustannuksia. Ilmalämpöpumppua voi käyttää myös jäähdytykseen. Jäähdytys lisää rakennuksen energiankulutusta ja syö säästöjä, joita lämmityskäytössä on mahdollisesti saatu talven aikana. Ilmalämpöpumppu ei sovellu rakennuksen ainoaksi lämmityslaitteeksi, koska sen tuottama lämpöenergian määrä vähenee pakkasten kiristyessä. Laitteesta riippuen ºC:n pakkasilla tulee raja, jolloin pumppu tuottaa lämpöä vain saman verran kuin se kuluttaa sähköä. ELVARI-hankkeessa tarkasteltiin 78 kohdetta, joihin oli asennettu ilmalämpöpumppu. Tarkastellussa joukossa oli kymmenen kohdetta, joissa energiankulutus oli hieman kasvanut verrattuna tilanteeseen ennen pumpun asennusta. Muutamassa kohteessa muutos oli vähäinen. Suurimmassa osassa kohteita kokonaisenergian kulutus oli laskenut joko kwh, kwh tai kwh vuositasolla. 17 kohteessa kulutus oli alentunut 4000 kwh tai enemmän. Tarkastellut kohteet sijaitsivat eri puolilla Suomea, pohjoisimmat Muoniossa ja Rovaniemellä ja eteläisimmät Helsingissä ja Uudellamaalla.
11 Yhteenveto ELVARI-ilmalämpöpumppukohteista
12 ELVARI-huomioita: ilmalämpöpumpun asennus Sisäyksikkö on sijoitettava keskeiseen paikkaan, josta lämpö jakaantuu hyvin koko huoneistoon Sisäyksikkö on sijoitettava siten, ettei sen alla tai lähellä jouduta oleskelemaan jatkuvasti. Vaikka äänitaso ja puhallusnopeudet ovat alhaiset, ei laitetta kannata asentaa olohuoneen sohvan päälle tai makuuhuoneeseen. Sisäyksikkö on sijoitettava paikkaan, jossa ilman lämpötila (asetusarvo) voidaan pitää vähän (2-4 C) korkeampana kuin huoneistossa keskimäärin. Tämä edistää lämpötehon jakaantumista ja siten maksimihyödyn saamista laitteesta. Sisäyksikkö on sijoitettava siten, että puhallettava ilma ei törmää muutaman metrin matkalla mihinkään kohteeseen, koska törmättyään lämmin ilmavirtaus nousee nopeasti ylöspäin. Laitetta on päästävä huoltamaan (suodattimien imurointi parin viikon välein). Tukkeutunut suodatin vähentää laitteen ilmavirtaa ja heikentää lämmön siirtymistä. Talon muut lämmitykset ja ilmanvaihdon aiheuttamat virtaukset pitää pyrkiä ottamaan huomioon. Jos talossa on varaava takka tai uuni, kannattaa ilmalämpöpumppu sijoittaa siten, että ilmavirta laittaa myös takan lämmön tehokkaasti liikkeelle ja levittää sen tasaisesti. Älä asenna sisäyksikköä keittiöön. Suodattimet tukkeutuvat nopeasti rasvaisessa ympäristössä. Tämä alentaa laitteen tehoa ja laskee käyttöikää. Ulkoyksikkö on sijoitettava tukevasti ulos tai tilaan, joka on vapaasti yhteydessä ulkoilmaan. Ulkoyksikkö on asennettava niin korkealle maan pinnasta, ettei se jää talvella lumen alle. Asennuskorkeus on n cm, Pohjois-Suomessa korkeampikin. Laite tulee asentaa mieluimmin suojaan voimakkaalta tuulelta ja sateelta (koskee varsinkin lämmityskäyttöä). Lämpöpumpun asennuksen yhteydessä tulisi käydä jälleenmyyjän tai muun asiantuntijan kanssa läpi koko talon lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä ja säätää se energiaa säästäväksi kokonaisuudeksi
13 ELVARI-huomioita: ilmalämpöpumpun käyttö Sisä- tai ulkoyksikön ilman sisääntulo- tai ulostuloaukkoa ei saa peittää tai tukkia. Jos ne ovat tukossa, laite ei toimi hyvin ja saattaa jopa rikkoontua. Suodattimet on pidettävä puhtaina. Likaantuneet suodattimet laskevat laitteen suorituskykyä. Sisäyksikön karkeasuodatin tulee imuroida 1-2 kertaa kuukaudessa ja vaihtaa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Myös ulkoyksikön puhtaudesta täytyy huolehtia säännöllisesti. Lämpöpumpun lämpökerroin laskee nopeasti ulkolämpötilan laskiessa, ja laitteesta riippuen noin ºC kylmemmässä lämpöpumppua ei kannata käynnistää laisinkaan. TV ja muut viihdelaitteet on sijoitettava vähintään metrin etäisyydelle pumpusta ja kaukosäätimestä. Kaukosäätimen toiminta saattaa häiriintyä myös elektronisesti ohjatusta loisteputkesta tai LED-valaisimesta. Useimmissa laitteissa sisälämpötilan voi mitata joko laitteesta tai kaukosäätimestä. Jos sisäyksikkö on kaukana oleskelualueesta, voi olla järkevämpää käyttää kaukosäätimen lämpötilamittausta. Kaukosäädin tulee sijoittaa sellaiseen paikkaan, että se mittaa lämpötilaa luotettavasti; ei siis lehtikasan alle tai lämmönlähteen läheisyyteen (uunin pankolle). Yleensä lämpöpumppu on tukilämmitysmuoto varsinaiselle lämmitysjärjestelmälle kuten patteri-, lattia tai kattolämmitykselle. Jos muu lämmitysjärjestelmä on päällä samanaikaisesti, varsinaisen lämmitysjärjestelmän sisälämpötilan asetusarvo on asetettava 2-4 C ilmalämpöpumpun asetusarvoa matalammalle (Käytännössä esim. patteritermostaatit C, lämpöpumppu 21 C). Tällöin lämpöpumpun tuottamaa halpaa lämmitysenergiaa saadaan maksimaalisesti huoneiston lämmitykseen. Laitteen tulee olla päällä koko ajan (ilman ajastinta), koska pumppu säästää energiaa vain käydessään. Laite on kytkettävä lämmityskaudella lämmitystoiminnolle ja helteillä jäähdytystoiminnolle (ei automatiikalle). Tällä vältetään yhtäaikainen lämmitys ja jäähdytys esimerkiksi tilanteessa, jossa huonelämpötila nousee hetkellisesti takan lämmityksen yhteydessä. Kylmillä ilmoilla lämpöpumpun lämpötilan asetusarvo ja puhallinnopeus kannattaa pitää korkealla, kuitenkin niin, ettei se vähennä asumisviihtyvyyttä. Tällöin saadaan maksimaalinen lämmitysteho ja pumppu toimii parhaalla mahdollisella hyötysuhteella. Puhallinnopeutta laskemalla laitteen äänitaso alenee, mutta samalla huononee myös lämpökerroin. Talon väliovia kannattaa pitää mahdollisimman paljon avoimina. Tällöin lämpö pääsee leviämään koko rakennukseen. Lämmityskäytössä alle +5 C:n keleillä lämpöpumpun ulkoyksikön patteriin kertyy huurretta, jonka pumpun automaattinen sulatustoiminto poistaa. Joillakin keleillä sulatus tapahtuu jopa 1/2-1 tunnin välein ja pumpusta saattaa kuulua venttiilien suunnanvaihdosääniä. Ul-koyksikön pohjasta tulee automaattisen sulatuksen aikana vettä, myös pakkaskeleillä. Huolehdi, että vesi pääsee esteettömästi valumaan ulkoyksikön pohjasta. Jos pakkanen laskee pidemmäksi aikaa alle -15 C:seen, kytketään pumppu pois kaukosäätimellä valmistajan ohjeiden mukaan. Jäähdytyskäytössä laitetta on käytettävä vain todellisen tarpeen mukaan. Kun rakennuksessa ei oleskella, pumppu on laitettava pois päältä. Jäähdytyskäytössä ei saa antaa auringon paistaa suoraan ikkunoista huoneeseen. Jos huoneen katto- ja lattiarakenteet lämpiävät, huoneen jäähdyttäminen kestää kauemmin. Yleensä jo asteen tai parin viilennys riittää tekemään sisäilman miellyttäväksi, koska huoneilmasta poistuu samalla myös kosteutta. Jottei viileys karkaisi, on pidettävä ikkunat, ovet ja muut luukut suljettuina.
14 Verkkoon kytketty aurinkosähköjärjestelmä, ominaisuuksia ja huomioitavaa Kari Kallioharju & Aki Kortetmäki, Tampereen ammattikorkeakoulu
15 Oleellisia asioita aurinkosähköstä 1) Etelä-Suomessa auringon suorasta säteilyenergiasta saadaan 90 prosenttia maaliskuun ja syyskuun välisenä aikana. 2) Aurinkopaneelien tuotto paranee viileässä, jolloin aurinkoisina kevätpäivinä tuotto on usein suurempaa kuin kesällä. 3) Yleisimmät aurinkopaneelit ovat yksi- tai monikiteistä piitä. Yhden kilowatin (1 000 W p = 1 kw p = piikkikilowatti) paneelijärjestelmä vaatii tyypillisesti 6-8 neliömetrin pinta-alan. 4) Tavallisesti yhden kilowatin tehoisella järjestelmällä voidaan tuottaa sähköä Etelä-Suomessa arviolta kwh ja Pohjois-Suomessa kwh vuodessa. Järjestelmäkoot pientaloissa tyypillisesti 3-8 kwp. 5) Aurinkosähkön myynti on mahdollista, mutta tällä hetkellä sähkö kannattaisi vielä käyttää itse. Optimaalinen aurinkosähköjärjestelmän mitoitus perustuu siis energiantuotannon sijaan kesäpäivän huipputehon suhteen mitoittamiseen. Samalla olisi hyvä miettiä, miten kulutusta voisi siirtää kesäisin päiväaikaan (esim. lämminvesivaraajien käyttö) 6) Kuluttaja ei saa aurinkosähköjärjestelmälle hankintatukea, mutta asennuksista voi hakea kotitalousvähennystä. Aurinkopaneeleiden asennukseen liittyen tulee olla yhteydessä rakennusvalvontaan ja paikalliseen sähköverkkoyhtiöön.
16 Paljonko auringosta säteilee energiaa? Alla on esitetty vuosittaisen aurinkoenergian määrä Suomessa ja muualla Euroopassa, kun laskentapintana on käytetty vaakatasosta 30 asteen kulmaan kallistettua, etelään suunnattua tasoa
17 Aurinkosähköjärjestelmien sähköenergian tuotantopotentiaali Suomessa Tavallisesti yhden kilowatin tehoisella järjestelmällä voidaan tuottaa sähköä Etelä-Suomessa arviolta kwh ja Pohjois-Suomessa kwh vuodessa. Oheisessa kuvassa on esitetty yhden kilowatin (1 kwp) järjestelmän keskimääräistä tuottoa eri puolilla Suomea. PVGIS European Union,
18 Järjestelmän mitoitus ja kannattavuus Aurinkosähköjärjestelmä kannattaa mitoittaa omakäyttöä suosivaksi. Mitoituksen voi tehdä esimerkiksi sähköverkkoyhtiöltä saatavaan tuntidataan perustuen. Alla olevassa kuvassa on esimerkki omakotitalon tyypillisestä vuorokautisesta kulutusprofiilista (sininen) ja aurinkosähkön tuotannosta kolmella erikokoisella järjestelmällä kesäpäivänä. Punainen osuus on myytävää sähköä. Oikealla on kaksi esimerkki Motivan laskelmista aurinkosähkön kannattavuuteen liittyen. Pienten järjestelmien avaimet käteen -kustannus on n euroa / kwp. Kustannuslaskurit ja lisätietoa
19 Kulutuksen siirtomahdollisuudet?
20 Yksikiteisistä piikennoista valmistettuja aurinkosähköpaneeleja. Yksikiteiset kennot ovat yleensä viistetyn neliön tai kahdeksankulmion mallisia. KKa / TATE Monikiteisistä piikennoista valmistettuja aurinkosähköpaneeleja. Verkkokytkentäinen aurinkosähköjärjestelmä Verkkokytkentäinen järjestelmä muodostuu: aurinkopaneelit + asennustelineet verkkoinvertteri kaapelointi paneeleilta invertterille ja invertteriltä sähkökeskukseen + turvakytkin dokumentaatio ja käyttöohjeet
21 Aurinkokeräinten ja -paneeleiden optimaalinen sijoittelu aurinkosähköpaneeliston pitäisi saada optimaalisesti säteilyä auringonpaistetuntien aikana vuodenajasta riippumatta. Suomessa sijoituspaikan valinnassa tulee huomioida erityisesti talvella hyvin matalalta paistavan auringon langettamat pitkät varjot varjostuminen saattaa aiheutua myös likaantumisesta tai lumesta. Suomessa tyypillisin asennuspaikka aurinkoenergialaitteille on rakennusten kattojen etelälappeilla, mikäli eteläinen lape on olemassa.
22 Aurinkokeräinten ja -paneeleiden optimaalinen suuntaus Paras suuntakulma pohjoisella pallonpuoliskolla on suoraan kohti etelää, mutta esimerkiksi esteiden vuoksi suunta-kulmaa voi säätää hieman itään tai länteen. Suuntakulman muutos itään tai länteen voi tulla kyseeseen myös silloin, kun kuormittavan kohteen huippukulutus osuu aamuun tai iltaan, tai alueella on tavallisesti kirkas taivas vain aamupäivisin. Kallistuskulma voi vaihdella sovelluksen käyttö-tarkoituksen mukaan välillä Kallistuskulmalla voidaan vaikuttaa esimerkiksi vuodenaikasidonnaisen energiantuottoon. Jos halutaan painottaa koko vuoden tuottoa, on paras kallistuskulma Suomessa noin 45 astetta. Kevättalven tuottoa optimoitaessa kulma saa olla noin 60 astetta, Pohjois- Suomessa jopa astetta. Kesän energiantuottoa painotettaessa kallistuskulma voi puolestaan olla hyvinkin pieni, noin 30 astetta
23 ST-käsikirja 40
24 Piikennoilla toteutetun 3,6 kw p optimikulmaan asennetun aurinkosähköjärjestelmän tuotto Härmälässä EU PVGIS laskentatyökalu: Vuosituotto 2870 kwh. Asennus suoraan etelään 41 asteen kallistuskulmalla. Suurin tuotto huhtitoukokuun vaihteessa, kun vielä viileää ja suhteessa eniten aurinkoisia päiviä KKa / TATE
25 EL-TRAN -konsortio tutkii, mitä resurssitehokas sähköjärjestelmä tarkoittaa, miten se toteutetaan, millaisia politiikkaongelmia sen toteutuksessa kohtaamme ja kuinka lopulta ratkomme niitä. Hanketta koordinoi Tampereen yliopisto, ja siinä ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja VTT Hankeen rahoittajana toimii vv Suomen Akatemia
26 AREA21 AREA 21 on kolmivuotinen kansainvälinen yhteistyö-projekti, jota toteuttaa 10 organisaatiota Itämeren alueelta. Projekti kehittää tulevaisuuden energiatehokkaiden kaupunkialueiden malleja, joissa otetaan strategiseen suunnitteluun ja energiajärjestelmien toteutukseen mukaan eri sidosryhmiä. twitter.com/area21_project 26
Ilmalämpöpumpun energiataloudellinen käyttö
Ilmalämpöpumpun energiataloudellinen käyttö Ilmalämpöpumpun hankinta Kun valitset ilmalämpöpumppua, harkitse valintakriteereitä. Tärkeintä on valita oikean tehoinen laite ja sijoittaa se toiminnan kannalta
LisätiedotSähkölämmityksen tulevaisuus
Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa
LisätiedotSähköteho-opas Hankkeen tulokset
Sähköteho-opas Hankkeen tulokset Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.2019 Pirkko Harsia, yliopettaja Tampereen ammattikorkeakoulu Opas ja hankeyhteistyö Sähköteho opas Tehdään ympäristöministeriön
LisätiedotSähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa
Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään
LisätiedotIlmalämpöpumput (ILP)
Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa
LisätiedotTyrnävä SÄÄSTÖÄ JA MUKAVUUTTA
Tyrnävä 16.11.2017 SÄÄSTÖÄ JA MUKAVUUTTA Energiamurros on käynnissä Älykäs energia Tarve tehdä jotain! Puhtaan energian tuotanto Älykäs energian hallinta Sähkölämmitystä on joka puolella Pientalot 485.000
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus
Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti Ulkoa tuleva
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8
Tapio Tarpio Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti
LisätiedotPRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla
PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla Raikas sisäilma energiatehokkaalla ilmanvaihdolla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu
LisätiedotSähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen
Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotEnergia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys
Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski Yritys Solartukku Oy on aurinkoenergiaan erikoistunut 2009 perustettu yritys, jolla on toimitilat ja varasto Keuruulla. Ydintoimintaamme ovat aurinkolämpöja
LisätiedotTOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA
TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotOPAS ILMALÄMPÖPUMPUN OSTAJALLE SÄÄSTÖÄ SÄHKÖNKULUTUKSEEN JA MUKAVUUTTA ASUMISEEN
OPAS ILMALÄMPÖPUMPUN OSTAJALLE SÄÄSTÖÄ SÄHKÖNKULUTUKSEEN JA MUKAVUUTTA ASUMISEEN WWW.MATTHIASFRIED.FI 0440 245 666 OIKEIN VALITUN JA ASENNETUN ILMALÄMPÖPUMPUN HYÖDYT PÄÄSEVÄT PARHAITEN OIKEUKSIINSA Ilmalämpöpumppu
LisätiedotUUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia
UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto
LisätiedotLämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo
Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan
LisätiedotAurinkosähkö kotitaloudessa
Aurinkosähkö kotitaloudessa 24.3.205 Espoo ja 26.3.2015 Vantaa Markku Tahkokorpi, Utuapu Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Suomen Lähienergialiitto ry Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö
Lisätiedot0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY
0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa
LisätiedotSAP Flexi Multi Split
PB097:0705 SAP Flexi Multi Split Ilmastointilaite lämmitykseen ja jäähdytykseen Vietämme paljon aikaamme sisätiloissa. Hyvä sisäilma on meille ensiarvoisen tärkeää. Puhdas, oikeanlämpöinen ilma on tärkeä
LisätiedotUusiutuvan energian etätuotanto
Uusiutuvan energian etätuotanto COMBI YLEISÖSEMINAARI 26.1.2017 Pirkko Harsia Yliopettaja, koulutuspäällikkö 1 COMBI WP4.5: UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTOON LIITTYVÄT YHTEISKUNNALLISET JA JURIDISET KYSYMYKSET
Lisätiedotkansi Enerventin perusilmeellä
Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin
LisätiedotENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.
ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja
LisätiedotJoustavaa tehokkuutta kotisi lämmöntarpeeseen
Joustavaa tehokkuutta kotisi lämmöntarpeeseen LÄMPÖÄSSÄ by ROTEX HPSU Compact on todistetusti monipuolinen ja energiatehokas ilma/vesilämpöpumppu patteri- ja lattialämmitysjärjestelmiin sekä käyttöveden
LisätiedotENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010
ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET Lämpöpumput 1.10.2010 Lämpöpumpun toiminta ja pääkomponentit Lämpöpumppu ottaa lämpöä alemmasta lämpötilatasosta ja siirtää sitä korkeampaan lämpötilatasoon.
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotSähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva
Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sisältö Elvarista yleensä Toiminta 2012 Tuloksia Elvari -ohjelman tavoitteet Tuottaa ja todentaa tehostamistoimia, joilla
LisätiedotLämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010
Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset
LisätiedotTestattuja keinoja sähkölämmityksen tehostamiseen, kokemuksia Elvari-hankkeesta Päivi Suur-Uski, Motiva Oy
Testattuja keinoja sähkölämmityksen tehostamiseen, kokemuksia Elvari-hankkeesta Päivi Suur-Uski, Motiva Oy Elvari-hanke 2008 2015 Sähkölämmityksen tehostaminen - Asukkaan omat käyttötoimenpiteet - Investoinneilla
LisätiedotRuukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014. Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014
Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014 1 Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014 Yleinen Ruukin aurinkoenergiatuoteperhe omakotitaloihin laajenee Ruukki aurinkosähköpaketeilla 27.10.2014 alkaen
LisätiedotEnervent-ilmanvaihto JÄRJESTELMÄT MUUHUN KUIN ASUINKÄYTTÖÖN
Enervent-ilmanvaihto JÄRJESTELMÄT MUUHUN KUIN ASUINKÄYTTÖÖN Hajautettu ilmanvaihtojärjestelmä Muissa kuin asuinrakennuksissa on järkevää käyttää hajautettua ilmanvaihtoa. Rakennus voidaan mukauttaa jakamalla
LisätiedotPirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1
Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,
LisätiedotMessut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860.
Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860 Messut Salo Miten tehdään talo jossa mukava asua ja silti energian kulutus
LisätiedotKOULUTUS, LAAJA, Vaihtoehtoisia tekniikoita
KOULUTUS, LAAJA, Vaihtoehtoisia tekniikoita 1/2016 Vaihtoventtiilitekniikka Vaihtoehtoisia maalämpötekniikoita Lämpöpumppu vuorottelee lämmitystä lämmönjakoverkon ja käyttöveden välillä. Käyttövesi on
LisätiedotEnergiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin
Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen
LisätiedotKysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille
Kysynnän jousto ja lämmityksen nykyaikaiset ratkaisut Kysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille Energianeuvonnan teemapäivät 27. 28.10.2015 Radisson
Lisätiedotwww.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)
Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotValtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri
Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Esitysmateriaalit Leanheat-yritys kahdella sivulla Tekoälysäädön toimintaperiaate Mitä tehdään ja mitä on saatu aikaiseksi? Yhteenveto ja käytännön
LisätiedotIlmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT
Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT Esityksen sisältö Tausta & tavoitteet Rakennukset Ilmalämpöpumput Laskentatyökalu
LisätiedotKaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti
Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,
LisätiedotRAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS
RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotKokemuksia ilmalämpöpumpusta lämmityskaudella 2006-2007
Teksti julkaistu Suomela-lehdessä 25.5.2007 Kokemuksia ilmalämpöpumpusta lämmityskaudella 2006-2007 Suomelan lukija lähetti oman kokemuksensa ilmalämpöpumpusta lämmityskustannusten alentajana. Teksti Hannu
LisätiedotAuringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen
Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ Keravan omakotiyhdistys 26.4.2017 Osmo Auvinen osmo.auvinen@keoy.fi Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen
LisätiedotKORPELA ENERGIA OSTAA AURINKOSÄHKÖÄ
KORPELA ENERGIA OSTAA AURINKOSÄHKÖÄ Ostamme ylijäämäsähkösi markkinahintaan Kuva: Aurinkovirta Korpelan Energia ostohyvitys Aloimme ostaa aurinkosähkön ylijäämää joulukuussa 2017 pientuottajilta. Syyt
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA
ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotScanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin
Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.
LisätiedotSähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari
2008 2015 Elvari syntyi tarpeeseen Sähkölämmitteisiä koteja on Suomessa noin 600 000 eli noin puolet kaikista pientaloista. Niissä kuluu noin kymmenes Suomen koko sähkön kulutuksesta, lähes 10 terawattituntia
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN
ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily
LisätiedotSuorahöyrystys tasavirtainvertteri
Suorahöyrystys tasavirtainvertteri Usean yksikön samanaikainen jäähdytys ja lämmitys Seinäasennus MAFP Lattia tai kattoasennus Alakattoasennus Kasetti Kanavaasennus KPAFP SPAFP CAFP DSAFP Lisävarusteet
LisätiedotAurinkopaneelin toimintaperiaate
2 Aurinkopaneelin toimintaperiaate Auringon säde/ valo osuu paneelin pinnalle joka osaltaan tuottaa aurinkoenergia. Sähkö muunnetaan vaihtovirraksi invertterissä ja liitetään talon ryhmäkeskukseen. DC
LisätiedotKOKEMUKSIA JA ESIMERKKEJÄ AURINKOSÄHKÖASENNUKSISTA
KOKEMUKSIA JA ESIMERKKEJÄ AURINKOSÄHKÖASENNUKSISTA WWW.FINNWIND.FI omakotitalot maatilat yritykset OFFGRID Kuvat: Finnwind Oy HAJAUTETUN ENERGIANTUOTANNON ASIANTUNTIJA - VUODESTA 1993 FINNWIND.FI AURINKOSÄHKÖ
LisätiedotAlternative Solutions. Alternative - WRG Energiaa säästävä ilmanvaihto- & lämmöntalteenottolaite
Alternative - WRG Energiaa säästävä ilmanvaihto- & SÄÄSTÄÄ ENERGIAA lämmöntalteenottolaite HYVÄ SISÄILMA Ihminen hengittää vuorokaudessa noin 10 000 litraa ilmaa Ilmassa olevat pienhiukkaset ovat todistetusti
LisätiedotPientalon aurinkosähköjärjestelmän liittäminen verkkoon. Salo
Pientalon aurinkosähköjärjestelmän liittäminen verkkoon Salo 10.4.2019 Carunan sähkönjakeluverkossa jo yli 4000 aurinkovoimalaa 5000 4000 3000 2000 1000 0 33 MW 17 MW 7 MW 3 MW 2015 2016 2017 2018 Aurinkovoimaloiden
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Aurinkoenergia Suomessa 28.3.2017 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti Ympäristöystävällinen, päästötön
LisätiedotAurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy
Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotAurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016
Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset
LisätiedotNaps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI Helsinki / Finland / /
Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen aurinkosähköjärjestelmien
LisätiedotMecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT
Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,
LisätiedotKannattava aurinkosähköinvestointi
Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä
LisätiedotVertailu pientalon liittymän mitoituksen ohjeista
Pirkko Harsia Vertailu pientalon liittymän mitoituksen ohjeista Kiinteistön sähköverkon mitoituksessa huipputehoa käytetään liittymän suuruuden (pääsulakkeiden) määrittelyssä. Määritettävänä tehona käytetään
LisätiedotLämmityskustannus vuodessa
Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto
LisätiedotLUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku
LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotEnergia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali
Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)
LisätiedotAurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä
Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
LisätiedotAurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa
Aurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa Energian primäärilähteet 2012 & 2007 - käytämmekö kestäviä energialähteitä? 2007 2012 Yhteensä Öljy (tuonti fossiili) 24 24% 92 TWh Hiili
LisätiedotAuringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen
Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio 21..2017 Ari Puurtinen ENERGIASEMINAARI 21..2017 Sisältö Kysyntäjousto Aurinkosähkö Aurinkosähkön tunnuspiirteet Sähkön kulutus vs. aurinkosähkön tuotto
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotTalotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen
Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA
UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.
LisätiedotPOISTOILMAN LÄMMÖN TALTEENOTTO 50%
POISTOILMAN LÄMMÖN TALTEENOTTO ELINKAARIMALLILLA JOPA 50% SÄÄSTÖ LÄMMITYSKULUISSA PALVELUKONSEPTI MARKKINOIDEN EDELLÄKÄVIJÄLTÄ PARAS PALVELUKOKONAISUUS, 2 P A L V E L U K O N S E P T I JOKA PARANTAA ASUMISVIIHTYVYYTTÄ
LisätiedotLämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate
Lämpöpumpun toiminta Lämpöpumppu eroaa monissa suhteissa perinteisestä öljylämmityksestä sekä suorasta sähkölämmityksestä. Kuten öljylämmitys, lämpöpumppulämmitys on keskuslämmitys, toisin sanoen lämpö
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTAJAPAKETTI
UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTAJAPAKETTI TEHOKASTA ENERGIANTUOTANTOA EDELLÄKÄVIJÖILLE Energiantuotanto hajautuu, jolloin myös kuluttajista tulee tuottajia. Helen tarjoaa helpon, tehokkaan ja älykkään ratkaisun
Lisätiedot5 Energiatehokkuus ja suorituskyky
5 Energiatehokkuus ja suorituskyky 5.1 ErP määritelmä Termi "ErP" sisältää kaksi direktiiviä, jotka ovat osa kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevaa eurooppalaista ohjelmaa: - ekologisen suunnittelun
LisätiedotIVT Nordic Inverter 12 KHR-N
IVT Nordic Inverter KHR-N Tehokkain ilmalämpöpumppumme. Uutuus! Hiljaisempi ääni, parempi säästö ja markkinoiden paras takuu. IVT Nordic Inverter KHR-N edustaa uutta, entistä kehittyneempää ilmalämpöpumpputekniikkaa.
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotKattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS
Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita 10 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS 1 1. TURVALLINEN 2. HUOLETON LVI lämmittimet ovat suljetun rakenteensa ansiosta lapsija paloturvallisia. Lämmittimien ja
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotUudet tuotteet Aurinkosähkö
Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen
LisätiedotMistä tietoa energiansäästöön? Kuluttajien energianeuvonta Timo Määttä, Motiva Oy Motiva Oy 1
Mistä tietoa energiansäästöön? Kuluttajien energianeuvonta Timo Määttä, Motiva Oy 16.11.2017 16.11.2017 Motiva Oy 1 KULUTTAJIEN ENERGIANEUVONTA Mistä tietoa energiansäästöön? 16.11.2017 Motiva Oy 2 Kuluttaja
Lisätiedot