PÄÄTÖS Nro 27/05/1 Dnro PSY-2004-Y-158 Annettu julkipanon jälkeen ASIA SELVITYKSEN TEKIJÄ

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 27/05/1 Dnro PSY-2004-Y-158 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kemin kromiittikaivoksen johdettavan veden happipitoisuuden nostamista ja typpipitoisuuden vähentämistä koskeva selvitys, Keminmaa SELVITYKSEN TEKIJÄ Outokumpu Chrome Oy Kemin kaivos TORNIO

2 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIA JA SEN VIREILLETULO... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 SELVITYKSEN SISÄLTÖ... 3 Typpikuormitus... 4 Vaikutukset vesistössä... 4 Happipitoisuus... 5 Vaikutukset vesistössä... 6 SELVITYKSESSÄ ESITETYT TOIMET... 6 Typpipitoisuuden vähentäminen... 6 Happipitoisuuden nostaminen... 7 Vaikutukset ympäristöön... 7 SELVITYKSEN KÄSITTELY... 8 Selvityksestä tiedottaminen ja kuuleminen... 8 Lausunnot... 8 Selvityksen tekijän vastine... 9 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU... 9 RATKAISUN PERUSTELUT... 9 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN SOVELLETTU SÄÄNNÖS KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT Ratkaisu Perustelu Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 11

3 3 ASIA JA SEN VIREILLETULO Ympäristölupaviraston AvestaPolarit Chrome Oy:lle myöntämässä ympäristö- ja vesitalousluvassa nro 77/02/1 yhtiö on määrätty jättämään ympäristölupavirastoon mennessä selvitys mahdollisuuksista nostaa selkeytysaltaista pois johdettavan veden happipitoisuutta ja vähentää kaivoksen typpikuormitusta sekä selvitys siitä, onko toimilla mahdollista parantaa alapuolisen vesistön tilaa. Yhtiö on toimittanut määräyksen mukaisen selvityksen ympäristölupavirastoon. AvestaPolarit Chrome Oy:n nimi on muuttunut Outokumpu Chrome Oy:ksi. Tässä päätöksessä käytetään yhtiöstä viimeksi mainittua nimeä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella. SELVITYKSEN SISÄLTÖ Kemin kaivokselta johdetaan vesiä vesistöön hallitusti kahta reittiä. Rikastamon vesikierrosta poistettava vesi johdetaan selkeytysaltaasta 5 ylivuotona Iso-Ruonaojaan ja Viianmaan avolouhokseen kertyvä ylimääräinen vesi pumpataan suoraan Iso-Ruonaojaan. Lisäksi kaivokselta johdetaan vesistöön muita vesiä, jotka muodostuvat lähinnä rikastushiekka- ja selkeytysaltaiden suotovesistä sekä kaivosalueen valumavesistä. Purkuvesistönä oleva Iso-Ruonaoja laskee Hepolahteen, josta vedet kulkeutuvat edelleen Perämeren Veitsiluodonlahdelle. Kaivoksen vesistökuormituksen suuruus on riippuvainen sääolosuhteista; virtaamien ollessa suuret myös kuormitus on suurta. Erityisesti hallittujen vesien ja kaivoksen valumavesien määrä pienenee virtaamien pienentyessä. Sen sijaan altaiden suotovesien määrä on kohtalaisen tasainen. Viianmaan avolouhokselta pumpattavien vesien ja altaan 5 ylivuodon yhteenlaskettu osuus (30 49 %) oli vuosina pienempi kuin hallitsemattomien suoto- ja valumavesien yhteenlaskettu määrä. Viime vuosina vesistöön johdetut vesimäärät on esitetty seuraavassa kuvassa.

4 4 m Viianmaan avolouhokselta lähtevät vedet Altaan 5 ylivuoto Altaiden vesimäärän muutos Muut kaivosalueelta lähtevät vedet Suotovedet Typpikuormitus Selkeytysaltaalta tulevassa kuormituksessa nitraattimuotoisen typen osuus oli vuosina % kokonaistypestä. Ammoniumtypen osuus kokonaistyppikuormituksesta oli 8 34 %. Selkeytysaltaiden ammoniumtyppikuormitukset olivat noin kahta kertaluokkaa Viianmaan avolouhoksen ammoniumtyppikuormituksia suurempia kaikkina vuosina. Viianmaan avolouhoksen typpikuormituksesta suurin osa (n. 90 %) oli nitraattityppeä kaikkina vuosina. Kuormituksen vaihteluvälit vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa. Kaivoksen typpikuormitus tuli em. vuosina suurelta osin kaivosalueen kontrolloimattomista valuma- ja suotovesistä. Kuormittaja Kokonaistyppi kg/a Nitraattityppi kg/a Ammoniumtyyppi kg/a Selkeytysallas Viianmaan avolouhos Koko kaivos Vaikutukset vesistössä Kemin kaivokselta tulevissa vesissä on runsaasti rehevöitymistä edistävää typpeä. Typpi on pääosin leville käyttökelpoisessa, epäorgaanisessa muodossa. Kokonaistypen ja epäorgaanisen typen pitoisuudet laskevat kaivoksen alapuolisessa vesistössä. Viianmaan avolouhokselta lähtevien vesien kokonaistyppipitoisuudet (ka 11,8 mg/l) olivat vuosina selvästi muiden kaivosalueelta lähtevien vesien tai tarkkailupisteiden pitoisuuksia korkeampia. Selkeytysaltaan veden kokonaistyppipitoisuudet (ka 2,8 mg/l) olivat vuosina yleensä korkeammalla tasolla kuin kaivoksen alapuolisen pisteen pitoisuudet (ka 2,0 mg/l) Iso-Ruonaojassa. Iso-Ruonaojan kokonaistyppipitoisuus oli vuosien keskiarvon perusteella noin kolme kertaa korkeampi kuin kaivoksen yläpuolisella pisteellä Kirvesojassa. Iso-Ruonaojan alaosan kokonaistyppipitoisuus (1,7 mg/l) oli vielä lähes kolme kertaa Kirvesojan pitoisuutta korkeampi. Hepolahden ja Kirvesojan kokonaistyppipitoisuuksien ero ei ollut enää suuri, ja pitoisuudet olivat usein samaa tasoa. Hepolahden keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus (0,7 mg/l) oli vuosina

5 kuitenkin Kirvesojan pitoisuutta (0,6 mg/l) korkeampi Hepolahden tarkkailutulosten perusteella. Epäorgaanisen typen pitoisuus ja osuus kokonaistypestä pieneni vesistössä alaspäin mentäessä. Vuosien vuosikeskiarvojen perusteella kaivoksen alapuolisen pisteen epäorgaanisen typen pitoisuus (1,7 mg/l) oli 25 kertaa Kirvesojan pitoisuutta (67 µg/l) korkeampi. Iso-Ruonaojan alaosallakin pitoisuus (1,3 mg/l) oli vielä 20 kertaa Kirvesojan pitoisuutta korkeampi. Hepolahdella epäorgaanisen typen pitoisuus (0,2 mg/l) oli enää kolme kertaa Kirvesojan pitoisuutta korkeampi. Mineraaliravinnesuhteiden perusteella Kirvesojassa rajoittavana ravinteena on ollut typpi, mutta kaivoksen alapuolisella pisteellä Iso-Ruonaojassa fosfori. Tosin Iso-Ruonaojan fosfaattifosforipitoisuudetkin ovat usein olleet korkeita, eli käytännössä Iso-Ruonaojan tuotantoa ovat rajoittaneet muut tekijät, esimerkiksi virtausolosuhteet tai valon määrä. Samat tekijät ovat rajoittaneet tuotantoa myös Kirvesojassa. Hepolahdella epäorgaanisen typen pitoisuudet ovat olleet jo huomattavasti Iso-Ruonanojan pitoisuuksia alhaisempia ja tuotantoa on rajoittanut fosforin lisäksi usein myös typpi- ja fosfori yhdessä, mutta myös valon määrä. Näin ollen kaivosalueelta tulevalla typellä on lievä rehevöittävä vaikutus sekä Iso-Ruonaojassa että Hepolahdessa. Vuosien keskiarvojen perusteella kaivoksen osuus Kemin edustan merialueen typpikuormituksesta oli pieni. Veitsiluodonlahdella kaivoksen aiheuttaman typpikuormituksen merkitys kasvaa. Epäorgaanisen typen osalta Kemin kaivoksen laskennallisen vuosikuormituksen (40 kg/d) on suurempi kuin samaa vesialuetta kuormittavan Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon sellu- ja paperitehtaan kuormitus (11,5 kg/d). Hepolahden kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet Veitsiluodonlahden pitoisuuksia korkeampia. Veitsiluodonlahdella minimiravinteena on toiminut fosfori tai typpi tai molemmat ravinteet yhdessä, joten Hepolahden typpikuormitus saattaa lisätä alueen rehevyyttä lievästi, mutta koko Kemin edustan merialueen osalta kaivoksen aiheuttama typpikuormituksen merkitys on pieni. Veitsiluodonlahdella tuotantoa rajoittanee osaltaan myös valon vähyys veden tummuuden vuoksi. 5 Happipitoisuus Happipitoisuus ja hapen kyllästysasteet vaihtelevat suuresti erilaisten kaivokselta tulevien vesien välillä. Viianmaan avolouhokselta pumpattavien vesien happitilanne oli talvisin (v ) selvästi parempi kuin selkeytysaltaan, jossa tilanne oli ajoittain huono. Kesäisin avolouhoksilta pumpattavien vesien happitilanne oli pääosin hyvä ja selkeytysaltaan happitilanne tyydyttävä hyvä. Rikastushiekka-altaan suotovesien ja kaivosalueen valumavesien happitilanteesta ei ole tutkittua tietoa. Suotovesien happitilanteen voidaan kuitenkin olettaa olevan heikentynyt, koska vesi kulkee maaperässä pitkään ennen kuin tulee vesistöön. Kaivoksen yläpuolisen Kirvesojan happitilanne oli talvisin usein heikko, ja kesäisinkin ojan happitilanne vaihteli useimmiten välttävästä tyydyttävään. Kirvesojan happitilanne oli vuosien aikana toisinaan selvästi heikompi kuin kaivoksen alapuolisessa Iso-Ruonaojassa. Kirvesojan heikentynyt happitilanne johtuu veden suuresta humuspitoisuudesta. Iso-Ruonaojan happitilanne vaihteli Kirvesojan tilanteen tavoin kesäisin pääasiassa välttävästä tyydyttävään, ja talvisin Iso-Ruonaojan happitilanne oli ajoittain heikko. Vuosina ojan alhaisimmat hapen kylläs-

6 Vaikutukset vesistössä tysasteet (min. 15 %) havaittiin talvella , jolloin sekä selkeytysaltaalta että Kirvesojasta tulevat vedet olivat vähähappisia usean kuukauden ajan. Iso-Ruonaojan happitilanteeseen kaivoksen alapuolella vaikuttavat siis sekä happipitoisuuksiltaan erilaatuiset kaivosvedet että Kirvesojan vesi, mutta Iso-Ruonaojan vesi ei happipitoisuudeltaan poikkea suuresti Kirvesojan vedestä. Iso-Ruonanojan alaosalla ja etenkin Hepolahdella happitilanne oli huomattavasti parempi kuin muilla havaintopisteillä. Alusveden heikentynyt happitilanne vaikuttaa hapetus-pelkistysreaktioihin ja saa aikaan ravinteiden sekä metallien liukenemista pohjasedimentistä. Tässä selvityksessä selkeytysaltaan huonon happitilanteen havaittiin olevan yhteydessä ammoniumtypen, fosfaattifosforin ja kalsiumin kasvaneisiin pitoisuuksiin. Raskasmetallit ovat niukkaliukoisia, eikä happipitoisuuden väheneminen todennäköisesti vaikuta merkittävässä määrin raskasmetallien pitoisuuksiin. Raskasmetalli- ja happipitoisuuksien välillä ei havaittu yhteyttä. Eri eliölajien hapentarve vaihtelee hyvin suuresti ja samankin lajin vaatimukset ovat erilaiset riippuen muun muassa veden lämpötilasta ja lajin elinkierron vaiheesta. Iso-Ruonaojan kaivoksen alapuoliset vähähappiset olosuhteet saattavat vaikuttaa joidenkin lajien elinolosuhteisiin, mutta toisaalta ojan happiolosuhteet eivät juurikaan poikkea Kirvesojan luonnontilasta. 6 SELVITYKSESSÄ ESITETYT TOIMET Typpipitoisuuden vähentäminen Kemin kaivoksen aiheuttama typpikuormitus on pääasiassa peräisin räjähdysaineiden sisältämästä typestä. Räjähdysainemäärät ovat vähentyneet ja vähenevät tulevaisuudessa, koska sivukiven louhintamäärät vähenevät. Viime vuosina räjähdysainetta on käytetty tonnia vuodessa ja kulutus vähenee alle kolmannekseen vuoteen 2008 mennessä. Räjähdysaineen laatu ei muutu. Räjähdysaineen käytön vähentämisen myötä sekä hallittujen että hallitsemattomien kaivosvesien aiheuttama typpikuormitus pienenee. Valumavesien typpikuormitus aiheutuu mitä ilmeisimmin suureksi osaksi sivukivikasoilta sadeveden mukana huuhtoutuvasta typestä. Avolouhinnan loppuessa sivukivikasoihin ei varastoida lisää sivukiveä vuoden 2007 jälkeen. Sivukivi tarvitaan maanalaisen kaivoksen louhosten täyttöön. Vanhoista kasoista aiheutuu typpikuormitusta edelleen, ja lisäksi niiden käyttöönotosta johtuen typpeä saattaa lähteä liikkeelle sadevesien huuhtomana. Sivukivikasoja ei voi peittää pintamaalla, koska se vaikeuttaisi niiden hyötykäyttöä. Suurin osa ammoniumtyppikuormituksesta tulee rikastushiekka-altaiden suotovesistä. Tätä kuormitusta ei kuitenkaan ilmeisesti enää voida pienentää, sillä alueella on tehty jo lukuisia parannuksia suotautuvien vesien vähentämiseksi. Vanhojen altaiden peittäminen ja maisemointi vähentävät suotovesien muodostumista jatkossa. Uusien rakennettavien altaiden vaikutuksesta suotovesien kokonaismäärä ei kuitenkaan vähene oleellisesti tulevaisuudessa.

7 Happipitoisuuden nostaminen Vaikutukset ympäristöön Hallittujen vesien typpikuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta on suurimmillaan virtaamien ollessa suuria. Hallittujen vesien aiheuttamaa typpikuormaa voidaan mahdollisesti pienentää varastoimalla vettä tehokkaammin ja välttämällä pumppaamasta runsaasti nitraattimuotoista typpeä sisältäviä Viianmaan avolouhoksen vesiä Iso-Ruonaojaan kesäaikana. Selvityksessä on esitetty toteutettavaksi seuraava toimenpide kaivoksen typpikuormituksen haitallisten vaikutusten parantamiseksi: 1. Vuodesta 2005 lähtien vältetään pumppaamasta runsaasti nitraattimaista typpeä sisältävää Viianmaan avolouhoksen vettä Iso- Ruonaojaan kesällä (kesäkuu elokuu), jolloin epäorgaanisella typellä on ekologista merkitystä vesistössä. Vettä pyritään pumppaamaan syys toukokuun aikana. Talviaikainen pumppaus tammi marraskuussa on otettu huomioon myös happipitoisuuden parantamisessa. Selkeytysaltaasta poisjohdettavan veden heikkoa happitilannetta voitaisiin kohentaa rakentamalla purkupaikan yhteyteen porrasjärjestelmä, jossa vesi ilmastuisi ennen Iso-Ruonaojaa. Selkeytysaltaan vesiä voitaisiin varastoida talvikautena ja purkaa vesiin keväällä ja kesällä ilmastusportaikon kautta. Talvikuukausina (tammi maaliskuu) vesiä on mahdollista pumpata pääasiassa Viianmaan avolouhoksesta, jonka veden happitilanne on hyvä. Iso-Ruonaojan kaivoksen alapuolisen pisteen happitilanteeseen vaikuttavat myös rikastushiekka-altaiden suotovedet, joiden happitilanteeseen ja pääsyyn purkuvesistöön ei juurikaan voida vaikuttaa. Tilanne tosin tulee parantumaan pitkällä aikavälillä, sillä vanhojen altaiden suotovesien määrä tulee vähenemään niiden täyttyessä ja altaiden peittämisen myötä. Myös suoritettavat altaiden patojen korjaukset pienentävät suotovesien määrää. Selvityksessä on esitetty toteutettavaksi seuraavia toimenpiteitä kaivoksen alapuolisen vesistön happitilanteen parantamiseksi: 1. Selkeytysaltaasta pois johdettavan veden happipitoisuutta nostetaan rakentamalla purkupaikan yhteyteen kesällä 2005 porrasjärjestelmä, jossa vettä ilmastetaan. 2. Kaivosalueen vesien ohjaus Iso-Ruonaojaan toteutetaan vuodesta 2005 lähtien siten, että selkeytysaltaan 5 ylivuotoa lasketaan talviaikana vesistöön mahdollisimman vähän. Vesien johtaminen pyritään ajoittamaan keväälle ja kesään, jolloin vedet johdetaan edellä mainitun ilmastusportaan kautta Iso-Ruonaojaan. Happirikasta Viianmaan avolouhoksen vettä pumpataan Iso-Ruonaojaan talviaikana mahdollisimman paljon. Kemin kaivoksen hallittujen vesien typpikuormituksen vähentäminen pienentää jonkin verran Iso-Ruonaojan pitoisuuksia. Iso-Ruonaojan pitoisuuksien pienentämiseksi tulisi vähentää myös kaivosalueen kontrolloimattomien vesien aiheuttamaa typpikuormaa. Kaivoksen aiheuttama vesistökuormitus tulee vähenemään tulevaisuudessa, mikä todennäköisesti pienentää Iso-Ruonaojan kokonaistyppipitoisuuksia ja vaikuttaa siten rehevyyteen. Rehevyysvaikutukset Iso-Ruonaojassa saattavat vähentyä pitoisuuksien pienetessä etenkin vuosina, jolloin virtaus on vähäisempää tai ylipäätään suvantokohdissa, joissa vesi seisoo. Tosin 7

8 vaikka kuormitus vähenisi selvästi, on kaivosvesien ongelmana juuri epäorgaanisen typen suuri osuus kokonaistypestä, sillä levät pystyvät käyttämään tehokkaimmin juuri epäorgaanista typpeä. Toisaalta levien kasvua rajoittavina tekijöinä ovat etupäässä todennäköisesti virtaus ja valon vähyys. Iso-Ruonaojassa alaspäin mentäessä fosfori pidättyy selvästi typpeä paremmin, ja fosfaattifosforipitoisuudet ovat Hepolahdella jo varsin pieniä. Vaikka Hepolahdella minimiravinteena oli vuosina usein fosfori, myös typpirajoitteisuutta esiintyi. Kemin kaivoksen typpikuormituksen pienentäminen vähentäisi todennäköisesti lievästi myös Hepolahden ja Veitsiluodonlahden rehevyyttä. Veitsiluodonlahdella ja etenkin Hepolahdella valon vähyys on kuitenkin merkittävä tuotantoa rajoittava tekijä. Selkeytysaltaan happitilanteen kohentaminen parantaisi mahdollisesti hieman Iso-Ruonaojan kaivoksen alapuolisen pisteen happitilannetta. Happitilanteen parantamisella ei todennäköisesti olisi kovinkaan suurta ekologista merkitystä, sillä Kirvesojassa ja heti kaivoksen alapuolella sijaitsevalla pisteellä Iso-Ruonaojassa happipitoisuudet ovat lähes samaa tasoa. 8 SELVITYKSEN KÄSITTELY Selvityksestä tiedottaminen ja kuuleminen Lausunnot Ympäristölupavirasto on pyytänyt selvitykseen liittyen lausuntoa Lapin ympäristökeskukselta, Keminmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskus on pitänyt selvitystä asianmukaisena ja riittävänä tässä vaiheessa ja puoltanut esitettyjä toimenpiteitä purkuvesistön typpipitoisuuden laskemiseksi happipitoisuutta lisäämällä. Ympäristökeskus on vaatinut, että yhtiö tulee velvoittaa selvittämään edelleen lisämahdollisuuksia etenkin sivukivialueilta tulevan typpikuormituksen vähentämiseksi. Selvitys ja sen pohjalta tehty toimenpidesuunnitelma typpikuormituksen vähentämiseksi on esitettävä ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen yhteydessä. Ympäristökeskus on pitänyt velvoitetta tarpeellisena, koska kaivokselta vesistöön johdettava typpikuormitus on verrattain suuri ja pääosa typestä on suoraan vesistön perustuotannolle käyttökelpoisessa muodossa. Ilman lisätoimenpiteitä typpikuormituksen ei ole katsottu vähenevän olennaisesti, vaikka räjähdysaineiden käyttö toiminnassa väheneekin edelleen. 2. Keminmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen on puoltanut veden happipitoisuuden nostamista esitetyllä porrasratkaisulla. Viianmaan avolouhoksen vesien johtamisen osalta on todettu, että pumppaamalla niitä vesistöön talviaikana parannetaan alapuolisen vesistön happitilannetta mutta aiheutetaan rehevöittävien typpiyhdisteiden kulkeutuminen kauemmaksi kaivosalueesta. Lausunnossa on vaadittu, että yhtiö tulee velvoittaa selvittämään, onko sivukivikasojen aiheuttamaa kuormitusta mahdollista vähentää sivukivikasojen alueella toteutettavilla puhdistusjärjestelmillä.

9 9 Selvityksen tekijän vastine 3. Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen on puoltanut veden happipitoisuuden nostamista esitetyllä porrasratkaisulla. Outokumpu Chrome Oy on antamassaan vastineessa todennut, että selvityksessä esitetyt toimenpiteet ovat ongelmiin nähden oikein mitoitettuja ja riittäviä. Yhtiö on pitänyt Keminmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimusta erillisen puhdistamoratkaisun toteuttamisesta sivukivialueiden läheisyyteen liioiteltuna ja vastustanut sitä. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Outokumpu Chrome Oy:n on vuoden 2005 aikana toteutettava tehdyn selvityksen mukaiset toimenpiteet Iso-Ruonaojan happipitoisuuden nostamiseksi ja typpipitoisuuden vaikutusten vähentämiseksi. Ympäristölupavirasto täydentää Outukumpu Chrome Oy:n ympäristö- ja vesitalouslupaa nro 77/02/1 seuraavalla määräyksellä: 1. Outokumpu Chrome Oy:n on tehtävä selvitys mahdollisuuksista edelleen pienentää erityisesti kaivoksen epäorgaanisen typen kuormitusta Iso-Ruonaojassa. Selvityksen yhteydessä on esitettävä toimenpidesuunnitelma ja aikataulu typpipäästöjen edelleen rajoittamiseksi noudattaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan perusteita. Selvitys on toimitettava ympäristölupavirastoon yhdessä lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen kanssa. RATKAISUN PERUSTELUT Selvityksen mukaan kaivoksen vesistöön johdettavien päästöjen haitallisia vaikutuksia on mahdollista vähentää hyväksytyillä toimilla. Toiminnan sijainti ja havaitut ympäristövaikutukset sekä annettu lisäselvitysvelvoite huomioon ottaen ei toiminnalle ole tässä vaiheessa katsottu tarpeelliseksi määrätä jätevesien typpi- tai happipitoisuutta koskevia raja-arvoja. Tällä hetkellä suomalaisessa kaivostoiminnassa ei ole käytössä tekniikoita, joilla kaivosten nitraattikuormitusta olennaisesti vähennettäisiin. Nitraattikuormituksella on vaikutuksia alapuolisten vesistön perustuotantoon ja sitä kautta haitallisia seurauksia esim. kalatalouteen. Ottaen huomioon, että Kemin kaivoksen tuotanto tulee jatkumaan näillä näkymin vielä kymmeniä vuosia ja sivukivikasojen nitraattikuormitus mahdollisesti vielä kaivostoiminnan jälkeenkin, on perusteltua määrätä yhtiö edelleen kartoittamaan mahdollisuuksia pienentää nitraattikuormitusta. Selvityksessä on kiinnitettävä erityistä huomiota suurimpien päästökohteiden päästöjen tai niiden vaikutusten rajoittamismahdollisuuksiin. Koska asia vaatii perustutkimusta ja mahdollisesti uusien menetelmien soveltamista vesien puhdistamiseen, on selvityksen tekemiselle annettu riittävästi aikaa ja määrätty se toimitettavaksi ympäristölupavirastoon lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen yhteydessä, joka on määrätty jätettäväksi mennessä.

10 Toiminta täyttää luvan tarkentamisen jälkeenkin ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. 10 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksessä ja sen perusteluissa ilmenevästi. Keminmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnosta poiketen ympäristölupavirasto katsoo, että Viianmaan avolouhoksesta pumpattavien vesien johtaminen vesistöön talviaikana ei aiheuta Kemin edustan merialueella ennalta arvioiden sellaisia haittoja, etteikö toimintaa voitaisi sallia. SOVELLETTU SÄÄNNÖS Ympäristönsuojelulaki 43 1 momentti ja 55 3 momentti KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT Ratkaisu Käsittelymaksu on Perustelu Oikeusohje Sovelletussa oikeusohjeessa ei ole suoraan määrätty ympäristön suojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesta luvan täydentämisestä perittävää maksua. Käsittelymaksu peritään maksutaulukon kohdan muu ympäristölupaasia mukaista tuntimaksua käyttäen. Asian käsittelyn vaatimana tuntimääränä on käsittelymaksun laskennassa käytetty 30 tuntia. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 1238/2003.

11 11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Matti Hepola Urpo Myllymaa Erkki Kantola Sami Koivula Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Urpo Myllymaa (tarkastava jäsen ) ja Erkki Kantola. Asian on esitellyt esittelijä Sami Koivula. SK/lk Liite Valitusosoitus

12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja - jäljennös valituskirjelmästä Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse tai telekopiona. Mikäli käytetään telekopiota, alkuperäinen valituskirjelmä on kuitenkin toimitettava viipymättä Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde (08) ; telekopio (08) aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.