Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää - Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö - Tavastkyro Hämeenlinna - Tavastehus Ii Iisalmi - Idensalmi Iitti Ikaalinen - Ikalis Ilmajoki Ilomantsi - Ilomants Imatra Inari - Enare Inkoo - Ingå Isojoki - Storå Isokyrö - Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen - Jockis Joroinen - Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää - Träskända Kaarina - S:t Karins Kaavi Kajaani - Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki - Bötom Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Karstula Karvia Kaskinen - Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen - Grankulla Kaustinen - Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari - Kimitoön Kempele Kerava - Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi - Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki - Kumo Kokkola - Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki - Kristinestad Kruunupyy - Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi - Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö - Kjulo Lahti - Lahtis Laihia - Laihela Laitila Lapinjärvi - Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta - Villmanstrand Lapua - Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto - Lundo Liminka - Limingo Liperi Lohja - Lojo Loimaa Loppi Loviisa - Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto - Larsmo Luumäki Luvia Maalahti - Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia - Sastmola Miehikkälä Mikkeli - S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari - Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä - Mörskom Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali - Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen - Nousis Nummi-Pusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö - Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu - Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio - Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta - Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari - Jakobstad Pihtipudas Pirkkala - Birkala Polvijärvi Pomarkku - Påmark Pori - Björneborg Pornainen - Borgnäs Porvoo - Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää - Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe - Brahestad Raasepori - Raseborg Raisio - Reso Rantasalmi Ranua Rauma - Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo - Sagu Savitaipale Savonlinna - Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo - Sibbo Siuntio - Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo - Tövsala Tammela Tampere - Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva - Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio - Torneå Turku - Åbo Tuusniemi Tuusula - Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila - Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy - Nykarleby Uusikaupunki - Nystad Vaala Vaasa - Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli - Vetil Vieremä Vihanti Vihti - Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat - Virdois Vähäkyrö - Lillkyro Vöyri - Vörå Yli-Ii Ylitornio - Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri - Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne - Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Österbotten - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli - kunnanjohtaja Nimi - Rauli Lumio Sähköposti - rauli.lumio@masku.fi Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli - hallintojohtaja Nimi - Maija Löfstedt Sähköposti - maija.lofstedt@masku.fi Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - Joissain osissa maata on tarvetta arvioida kuntarakennetta, mutta arviot ja johtopäätökset tulee jättää kuntien itse harkittaviksi seuduittain tai maakunnittain. Liitosten tulee tapahtua vapaa-ehtoiselta pohjalta rakentavassa hengessä. Jokaisessa kunnassa palvelutuotannon tulee tapahtua olosuhteet huomioon ottaen nykyistä tehokkaammalla tavalla. Jos joku kunta uhkaa jäädä yksin, maakuntatason arviointi on syytä tehdä niin, että kokonaisuus on toimiva. Uudistustarve on ymmärrettävää, koska valtion toimesta kunnille on annettu tehtäviä ilman riittävää kustannuskompensaatiota Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? - Maskun kunnan tulevaisuuden toiminnassa ei ole mitään olennaisia ongelmia tarkasteltujen kriteerien mukaan. Väkiluku on tasaisesti kasvava ja ikärakenne pysyy hyvätasoisena. Kun kunta toteuttaa kanta-maskun yleiskaavan 2020 mukaiset uudet työpaikka-alueet, työpakkojen määrä nousee yli 2000:lla ja työpaikkaomavaraisuus nousee 56 %:sta %:iin. Työssäkäynti ja asiointi kunnan ulkopuolelle vähenee ja yhdyskuntarakenne tiivistyy. Peruspalveluiden järjestäminen ei ole tulevaisuudessakaan ongelmallista. Mikään

10 nykyrakenteita suurempi organisaatio, ei sinänsä takaa niiden laadullisesti parempaa tai taloudellisesti tehokkaampaa toteuttamista. Kunnan elinkeinopolitiikka voidaan toteuttaa nykymuodossaan Turun seudun kuntien yhteistyönä tai kunnittain erikseen. Elinkeinopolitiikan tulokset riippuvat enemmän toimintatavoista kuin organisaation koosta. Noin asukaan kuntana Masku on riittävä toiminnallinen kokonaisuus huolehtimaan kunnallisista palveluistansa ja kehittämistoimista. Jos sosiaali- ja terveyspalvelut vaaditaan järjestettäväksi suuremmissa kuin asukaan kuntaryhmissä, ei toimintatapa edellytä peruskuntien yhdistämistä Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? - Taustatiedot ovat pääsääntöisesti oikeita, mutta niistä tehdyt johtopäätökset vedetty ulkopuolisin ja riittämättömin tiedoin. Maskun kunta pystyy itsenäisenä huolehtimaan peruspalveluistaan ja kehittämistoimista nykyisen kokoisenakin. Liitoksia joidenkin kuntien kanssa voidaan harkita vapaaehtoiselta pohjalta. Kartalla esitetty suur-turku ei ole realistinen vaihtoehto. Turun seudun Rakennemalli 2035:n (maankäyttö, asuminen, liikenne) valmistelu on loppusuoralla ja tulossa kuntien päätettäväksi kesään 2012 mennessä. Rakennemallin toteutukseen liittyvä MAL-aiesopimus kuntien ja valtion välillä on valmisteluvaiheessa ja tulossa myös kuntien hyväksyttäväksi vielä vuoden 2012 aikana. Lisäksi seudullista yhteistyötä tehdään vesihuollon, jätehuollon ja rakennusvalvonnan osalta, tavoitteena seudullinen yhteinen toimija.

11 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - Kuntalaisten omaa tahtoa. Sosiaalinen pääoma on vain yhteisöillä, joilla on vahva yhteenkuuluvaisuuden tunne. Tämä abstrakti käsite merkitsee myös taloudellisesti parempia mahdollisuuksia järjestää palvelut, kun sosiaalisia rakenteita käsitellään oikealla tavalla pakolla rikkomatta Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei

12 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? - Ei mikään ehdotetuista. Kunnat harkitsevat itsehallintonsa puitteissa parhaan kuntakoon ja -rakenteen Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien

13 Perustelunne aikataululle - Silloin alkaa uusi valtuustokausi. Lainsäädännölliset muutokset eivät ehdi toteutumaan sitä ennen Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? - Kannustava lainsäädäntö Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Kunnille on varattava demokratian tähden mahdollisuus uuteen lausuntokierrokseen kun kuntarakenteesta on tehty poliittinen ratkaisuesitys eduskunnalle Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? - Kuntalain pitää olla joustava ja kannustava niin, että kunnat voivat organisoida toimintansa taloudellisesti tehokkaaksi. Paikallishallinnon vahvuudet on otettava käyttöön täysimääräisinä eikä kuntia tule johtaa valtionhallinnon tiukoin säädöksin ja ohjein Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? - Lähidemokratia toimii parhaiten nykyisessä kuntarakenteessa pienkunnissa, joiden asukasluku on alle Lähtökohta lähidemokratiassa tulee olla, että ei tehdä monikerroksisia päätöksentekorakenteita, eikä siten lisää byrokratiaa. Päätöksenteon nopeus ja joustavuus on kuntalaisille tärkeää. Kuntakoosta riippumatta kaikissa kunnissa tulisi riittävän merkittävissä asioissa kysyä kuntalaisten mielipidettä erikseen esim. sähköpostilla tai kirjeitse. Lisäksi kunta esittää, että tutkittaisiin mahdollisuutta laskea äänestysikärajaa 16 vuoteen.

14 Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? - Järjestelmän tulee ottaa huomioon objektiiviset erot mahdollisuuksista toteuttaa kunnallinen toiminta maan eri osissa sekä tulo- ja ikärakenne. Muuten sen tulee kannustaa taloudellisen palvelujärjestelmän kehittymiseen kaikissa kunnissa Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Valtion ja kuntien tehtävänjako - Tässä kohdin vastaus kaikkiin kolmeen arvioitavaksi esitettyyn seikkaan: Kunnan ja valtion tehtävänjakoa tulisi harkita ja toteuttaa uudelleen erikoissairaanhoidon osalta. Kustannuksiin on varauduttava realistisesti ja oikeudenmukaisesti: paikalliset verot ja maksut ja valtionverot on kansalaisten maksettava. Maan kulloisenkin hallituksen on harkittava, mikä osuus maksetaan valtionverotuksen kautta. Tuleva vanhuspalvelulaki ei saa aiheuttaa kuntien menojen lisäystä. Mahdollisiin kustannusten lisäyksiin on saatava valtion täysi kompensaatio. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Uudistusesitys on Turun seudulla laadittu yksipuolisesti. Kansantaloudellisesti ja seudullisesti on parempi, että Turun kaupunki organisoi oman toimintansa ensin uudelleen ottaen mallia esim. Raisiosta tai Kaarinasta. Turun tulot riittävät maakuntapääkaupungin toiminnan toteuttamiseen mainiosti. Koko hallintokulttuuri on vain muutettava uudenlaiseksi. Maskun kunta on toteuttanut kuntaliitoksen Lemun ja Askaisen kuntien kanssa alkaen. Kansantalouden kannalta on tärkeää, että kunta voisi keskittyä elinkeinotoimensa avulla työpaikkojen luomiseen ilman, että päättäjien ja henkilöstön tarmo keskitetään jatkuviin hallinnon muutoksiin. Maskun kunta katsoo, että se selviytyy itsenäisenä myös tulevaisuuden haasteiden edessä ja pystyy turvaamaan asukkailleen peruspalvelut. Maskun kunta esittää, että kuntia kuullaan uudestaan vielä syksyllä kun sote-rakenneuudistuksen raportti on valmistunut. MASKUN KUNTA LÄHETTÄÄ TÄYDENTÄVÄT ERITYISPERUSTELUT TÄHÄN LAUSUNTOON LIITTYEN ERILLISENÄ LAUSUNTOKIRJEENÄ.