Lausuntopyyntö STM 2015

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM Vastausaika :42:11 Lausuntopyyntö STM Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kangasniemen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Johanna Luukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Johanna Luukkonen kunnanjohtaja Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Nimi kunnanvaltuusto 6. Onko vastaaja

2 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 005 Alajärvi Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Brändö Eckerö Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa Föglö Geta Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halsua Hamina Hammarland Hankasalmi Hanko Harjavalta Hartola Hattula Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Hirvensalmi Hollola Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkoski Hämeenkyrö Hämeenlinna 0

3 109 Hämeenlinna Ii Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari Inkoo Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jomala Joroinen Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Kaarina Kaavi Kajaani Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karkkila Karstula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kauniainen Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi 0

4 241 Keminmaa Kemiönsaari Kempele Kerava Keuruu Kihniö Kinnula Kirkkonummi Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokkola Kokemäki Kokkola Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kouvola Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmo Kuhmoinen Kumlinge Kuopio Kuortane Kurikka Kurikka Kustavi Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Kökar Köyliö Lahti Laihia Laitila Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Lapua 0

5 410 Laukaa Lemi Lemland Lempäälä Leppävirta Lestijärvi Lieksa Lieto Liminka Liperi Lohja Loimaa Loimaa Loppi Loviisa Luhanka Lumijoki Lumparland Luoto Luumäki Luvia Maalahti Lohja Maarianhamina Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Miehikkälä Masku Mikkeli Muhos Multia Muonio Mustasaari Muurame Mynämäki Myrskylä Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali Nakkila Nastola Mänttä-Vilppula Naantali Nivala 0

6 536 Nokia Nousiainen Nurmes Nurmijärvi Närpiö Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Outokumpu Padasjoki Paimio Oulu Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Pihtipudas Pirkkala Polvijärvi Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Posio Pudasjärvi Pukkila Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Pöytyä 0

7 678 Raahe Raasepori Raisio Rantasalmi Ranua Rauma Rauma Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko Rusko Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Saltvik Sastamala Sauvo Savitaipale Savonlinna Savonlinna Savukoski Seinäjoki Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sottunga Sulkava Sund 0

8 777 Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tammela Tampere Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Turku Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Ulvila Urjala Utajärvi Utsjoki Uurainen Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaala Vaasa Valkeakoski Valtimo Vantaa Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihti Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Vårdö Vöyri Ylitornio Ylivieska 0

9 980 Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Äänekoski Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Voitte perustella edellistä vastaustanne. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio rakennetaan aina ensisijaisesti yhdessä alueen oman sairaalan kanssa. Etelä-Savossa tämä integraatio on siten luontevaa rakentaa yhdessä Mikkelin ja Savonlinnan sairaaloiden kanssa. Nämä toiminnot tulevat jatkossakin kattamaan noin 95 % kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista ja muiden alueiden palveluja käytetään vain erityisen vaativissa toimenpiteissä. Etelä-Savon maakunnassa on noin asukasta eli se on Suomen maakunnista 15. suurin. Maakunta on pinta-alaltaan laaja (Etelä-Savo on pinta-alaltaan 7. suurin maakunta) ja etäisyydet ovat pitkiä. Tätä korostavat vielä maakunnan runsaat vesistöt. Maakunnassa on kesämökkiä, mikä nostaa maakunnan asukaslukua runsaasti erityisesti kesäaikaan. Etelä-Savon maakunnassa sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiotyö on jo käynnissä. Pitkälle viedyn sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon integraation lisäksi alueella toimivat erikoissairaanhoidon palvelut ollaan kytkemässä kiinteästi muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tätä koskeva toiminnallinen järjestely on parhaillaan käynnissä. Sen myötä nykyinen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä muuttuu Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymäksi. Konkreettisena toimenpiteenä Mikkelin kantakaupungin perusterveydenhuolto siirtyy sairaalakampukselle v alusta. Maakunnat ovat perinteisiä yhteistoiminta-alueita kunnille Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat)

10 Voitte perustella edellistä vastaustanne. Jos erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystyksen laajuus edelleen supistuu Mikkelissä, niin Kangasniemi haluaa kuulua Keski-Suomeen. Kangasniemi on Keski-Suomen maakunnan/itsehallintoalueen rajakunta. Asukkaiden palveluiden saatavuus toteutuu paremmin Jyväskylän vaikutuspiirissä kuin Etelä-Savon itsehallintoalueella, jos Mikkelin sairaalan palvelut eivät toteudu laajana 24/7 päivystyspalveluina. Lisäksi asukkaiden palveluiden saavutettavuus toteutuu hyvin luontaisen työmatkaliikenteen näkökulmasta. Kangasniemen kuntakeskuksesta etäisyys Mikkeliin on noin 55 km ja Jyväskylään noin 65 km Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? Ratkaisu olisi selkeämpi, jos kaikilla 18 alueella olisi oma sote-palvelujen järjestämisvastuu. Yhteinen sote-vastuu heikentää itsehallintoalueen asukkaiden ja valtuuston itsenäistä päätösvaltaa ja hämärtää johtamisvastuita. Hallituksen linjauksessa jää epäselväksi, mitä alueiden yhteinen sote-vastuu tarkoittaa ja miten se käytännössä toteutetaan. Jos 3 alueen yhteinen sote-järjestämisvastuu halutaan saattaa voimaan, mielestämme se tulisi toteuttaa siten, että nämä alueet tekevät yhteisen ehdotuksen järjestämispäätökseksi, jossa sovitaan tarvittavista yhteisistä palveluista, mutta kummallakin olisi oma sote-tuotanto. Myös rahoituksen tulisi kulkea itsehallintoalueiden kautta Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia

11 Avoimet vastaukset Jokin muu, mikä? Alueen pinta-ala ja etäisyydet sekä luontainen kuntalaisen työssäkäyntisuunta Itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? Sosiaali- ja terveyspalveluissa Etelä-Savon luontainen yhteistyösuunta on Pohjois-Savo, josta alueen nykyiset sairaanhoitopiirit hankkivat valtaosan niistä palveluista, joita alueella ei itse tuoteta. Pidämme kuitenkin välttämättömänä, että niissä erityispalveluissa, joita ei tuoteta omalla alueella, voidaan käyttää asiakkaan asuinkunnan mukaisesti aina lähimpänä olevan muun alueen sairaalan palveluita. Etelä-Savon osalta tämä tarkoittaa Kuopion yliopistollisen sairaalan lisäksi mm. Jyväskylän sairaalaa Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Voitte perustella edellistä vastaustanne.

12 Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio rakennetaan aina ensisijaisesti yhdessä alueen oman sairaalan kanssa. Etelä-Savossa tämä integraatio on siten luontevaa rakentaa yhdessä Mikkelin ja Savonlinnan sairaaloiden kanssa. Nämä toiminnot tulevat jatkossakin kattamaan noin 95 % kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista ja muiden alueiden palveluja käytetään vain erityisen vaativissa toimenpiteissä. Jos erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystyksen laajuus edelleen supistuu Mikkelissä, niin Kangasniemi haluaa kuulua Keski-Suomeen, jossa Jyväskylä tarjoaa laajempaa ympärivuorokautista päivystystä. Itsehallinnon osalta ei muutos aiheuttaisi isoa ongelmaa Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? Tämä linjaus on hyvä. Tässä vaiheessa lähtökohtaisesti emme siirtäisi itsehallintoalueelle enää suurempaa määrää muita tehtäviä. Muita tehtäviä voisi olla ne, joita kunnat jo yleisesti hoitavat yhdessä toisten kuntien kanssa mm. maatalousasiat, 2. asteen koulutus, jätehuolto, lupa-asiat Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntiin jäävien tehtävien välinen yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? Itsehallintoalueen tulisi laatia alueellinen hyvinvointikertomus- ja suunnitelma. Sen lisäksi sen tulisi antaa kunnille tekninen ja tilastollinen tuki kunnan oman hyvinvointisuunnitelman laatimiseksi. Kunnille ei tule antaa lisävelvoitteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hoitamisesta ilman valtion antamaa määrärahaa Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. Aluejako tulisi määritellä lopullisesti mahdollisimman nopeasti, jotta alueiden erilaisten palvelujen integraatiotyö voi edetä täysimääräisesti Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. Itsehallintoalueiden rahoituksessa tulee ottaa huomioon alueen väestön rakenteeseen ja sairastavuuteen liittyvät, kustannuksia kohottavat tekijät, sekä alueen laajuus ja pitkät etäisyydet. Mikäli itsehallintoalueiden rahoitus perustuu osin tai kokonaan sen omaan verotusoikeuteen, rahoitukseen tulee sisällyttää kuntien nykyisen verotulojen tasauksen mukainen osuus. Kuntien toimintaedellytykset tulee turvata. Kun kunnilta poistuu sote-vastuu ja sen mukaiset kulut sekä kuntien tulopohjaa leikataan, tulee varmistaa, että nämä erät vastaavat kuntakohtaisesti mahdollisimman hyvin toisiaan. Kokonaisveroaste ei saa nousta.