Sisällysluettelo. Päätoimittaja Janne Selinummi. Graafikko, taittaja Ari Kaapola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo. Päätoimittaja Janne Selinummi. Graafikko, taittaja Ari Kaapola"

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo 3. Pääkirjoitus 4. Puheenjohtajan tervehdys 5. Tapahtumakalenteri 6. Suomalaisen demokratian lyhyt historia 8. Index Winter Tour 10. Vaalit, vaalit... Plaah, plaah Index Hold em 12. Akateemisia porkkanoita Vaalilupaukset opiskelijoille 14. Kuvakooste 15. Suuri vaalihaastattelu 24. Porvariyhteistyötä Ruotsin malliin 26. Indexin uuden hallituksen esittely 30. Lehdistön vapautta Itä-Euroopan malliin 31. Totuuden torvi toimitus Päätoimittaja Janne Selinummi Graafikko, taittaja Ari Kaapola Kirjoittajat Anette Ahlmgren Pasi Ahola Mira Malhotra Tuomas Tiainen Samuli Tuomikoski Julkaisija, valokuvat Index Ry. 1/2007 2

3 Indexille on valittu uusi hallitus ja kuten jo muutamana aikaisempana vuotena, järjestön toimintaa on alusta asti lähdetty aktiivisesti kehittämään monipuolisemmaksi ja yhä paremmin jäsenkunnan tarpeisiin vastaavaksi. Samalla odottelemme eduskuntavaaleja, ja ihmettelemme miksi samanlainen kehitys näyttää valtionpolitiikassa olevan käytän nössä täysin mahdotonta. Tilastoja voi lukea monella tavalla, mutta meidän kaikkien on helppo olla yksimielisiä siitä, että valtion viralliset tilastot vaikkapa kansallisesta hyvinvoinnista, yksityistalouksien ostovoimasta tai työllisyystilanteesta näyttävät varsin erilaisilta kuin joka päivä meitä kohtaava todellisuus. Poliittiseen peliin on kautta historian kuulunut mitä erilaisimmat keinot pitää kansa tyytyväisenä. Hallitustyön kritiik kiä vähentää tuntuvasti jos kritiikki voidaan tilastollisin dokumentein leimata aiheettomaksi. Viikoittain saamme uutisissa kuulla uusista yhteistoimintaneuvotteluista (mielenkiintoinen tapa kutsua joukkoirtisanomisia, muuten), terveydenhuollon ongelmista ja harmaan talouden kasvusta. Kuitenkin päätöksentekijät jatkavat samoilla linjoilla kuin tähänkin saakka. Verot ovat korkealla ja varoja käytetään mieluummin esim. tukityöpaikkojen ylläpitoon kuin yritys toiminnan tukemiseen. Samalla mietitään sormi suussa miksi suuret yritykset siirtävät toimintaansa Suomen ulkopuolelle ja miksi uusia työpaikkoja ei synny. Jos viimeistään nyt saataisiin aikaan todellisia muutoksia siinä miten valtion talous- työ- ja koulutuspolitiikkaa johdetaan, olisi kenties mahdollista että Suomi ei jäisikään kehityksen jalkoihin ja ajautuisi vastaavaan ahdinkoon kuin suomalainen työntekijä. Jos siis saisimme populistipoliitikot korvat tua sellaisilla päättäjillä, jotka haluaisivat luoda resurssit niille eduille ja tuille, joita nykyinen hallitus on tyhjästä kassastaan jakanut. Juhlavuosi olisi hyvä aikakerrankin muuttaa asioita oikeasti. Vuodesta 2007 on tulossa mielenkiintoinen. Index järjestää tänä vuon - na paljon tapahtumia jäsenilleen, ja sen perusteella mitä alkuvuoden ohjelmasta on opittu, niistä ei kannata jäädä paitsi. Suosittelen siis lämpimästi kaikkia osallistumaan Indexin tapahtumiin ne ovat loistavaa vastapainoa arjen aherrukselle tenttikirjojen parissa. Skaeyl! Janne Selinummi 3

4 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Indexläiset, tervetuloa uuteen aikaan. Aikaan, jolloin kaikki se, mikä on aiempien Indexin hallitusten visioissa siintänyt ja minkä eteen nämä ovat töitä tehneet, alkaa ottaa näkyvän muotonsa ja tulee konkreettiseksi osaksi jokaisen opiskelijamme arkea. Index on jälleen olemassa; se on voittanut 30 vuoden välikuolemansa, näkyy, voimistuu ja voi hyvin. Emerituspuheenjohtaja Tuomas Nirkkonen ennusti viime keväänä vuoden 2006 hallituksen jättävän jälkensä Indexin historiaan ja viime syksynä vuoden 2007 hallituksesta tulevan paras ikinä. Myönnettäköön, että vuosi 2006 teki Indexin uudessa historiassa ratkaisevan käänteen. Järjestöstämme tuli näkyvä, tehokas, nopeasti mukautuva ja erittäin innovatiivinen. Tänä vuonna kaikki tämä jatkuu eteenpäin, kehittyy ja vakiintuu. Index ottaa jälleen oikeutetun paikkansa suurten joukossa. Indexin suurin rikkaus on sen monipuolisuus opiskelijaa, 12 pääainetta, 8 jäsenjärjestöä, erittäin monipuoliset ideat ja traditiot yhdistettynä toisiinsa jokaista arvostavalla ja jokaisesta parhaat ominaisuudet yhdistelevällä tavalla. Ideologinen vapaus ja sitoutumattomuus, sekä toisaalta mahdollisuus vapaana historian rasitteista luoda uutta ja ainutlaatuista, on loistava lähtökohta hienolle tulevaisuudelle. Toisaalta, tässä piilee myös Indexin suurin haaste; perinteiden luoman turvan sekä historian varrella kertyneen kokemuspohjaisen tiedon puuttuessa on järjestömme jatkuvan haasteen edessä mukautuessaan uusiin haasteisiin ja samanaikaisesti sisällyttäessä toimintaansa kaikkia niitä elementtejä, jotka Indexin mittaluokan järjestölle kuuluvat. 30 vuoden kuolema ei luonnollisestikaan ole tehnyt hyvää, kaikki on ollut aloitettava alusta. Pelkästään tämän kolmen vuosikymmenen aikana kertymättä jääneen varallisuuden puute heittää jatkuvan varjonsa Indexin toiminnan ylle; epäonnistua ei saa, koska riskinsietokyky on alhainen. Jotta Index pystyy takuuvarmasti toimimaan opiskelijoidensa parhaaksi myös huonompina aikoina ja huolehtimaan tiettyjen tapahtumien, kuten excursioiden, vuosijuhlien etc. järjestämisestä, on sen oltava valmis kestämään taloudellinen riski, mikäli yllättäviä tekijöitä ilmenee. Järjestömme ei myöskään saa olla riippuvainen mistään tietystä tulon lähteestä nimenomaisesti, vaan lähteitä on oltava siinä määrin useita, ettei yhden heikkeneminen vaikuta toimintaan millään tavalla. Tämän tilanteen korjaaminen on selkeästi yksi alkaneen vuoden suuria tavoitteita; suunta on kuitenkin oikea. Tämän vuotuinen Index tulee olemaan entistä näyttävämpiä tapahtumia, entistä tehokkaampaa edunvalvontaa ja ennen kaikkea entistä hienompaa yhteishenkeä! Index on bilejärjestö, Index on edunvalvoja, Index on jokaiselle jotakin ja kaikkea nimenomaisesti. Index on meidän oma yhdistävä tekijämme, järjestö, jossa meillä kaikilla on mahdollisuus olla yhdessä oma itsemme. Vuosi 2007 on mahdollisuuksia täynnä, otetaan ne vastaan! Samuli Tuomikoski Puheenjohtaja 4

5 5

6 Suomalaisen Demokratian Lyhyt Historia Ensimmäisistä eduskuntavaaleista on nyt kulunut tasan sata vuotta. Mitä on tapahtunut matkalla Venäjän vallasta Euroopan Unioniin? Näiden sadan vuoden ajan Suomi ollut demokratian kehityksen kärjessä mukana, ja toiminut muutamissa asioissa myös edelläkävijänä. Paljon on luonnollisesti muuttunut, mutta jotkin asiat ovat entisellään: äänestäjien suosiosta kilpaillaan taas vaalien alla kiivaasti ja puoluepolitiikka voidaan edelleen jakaa vasen-oikea akselille. Demokratian synty antiikin Kreikan kaupunkivaltioissa on ollut lähtölaukaus nykyisen länsimaisen hallintokoneiston kehitykselle, mutta moderni edustuksellinen demokratia on joka tapauksessa hyvin kaukana alkuperäisestä mallista. Nykyisenkaltaisen järjestelmän muotoutumiseen on vaikuttanut poliittinen kehitys niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin, suurien konfliktien (Ranskan vallankumous, Yhdysvaltojen itsenäistyminen) jälkimainingeissa on otettu suuria askeleita vanhasta yksinvallan mallista kohti nykyaikaista demokratiaa. Toisaalta tietyllä tavalla antiikin Kreikasta tähän päivään on lyhyt matka. Esimerkiksi antiikin Ateenassa noin joka kymmenes asukas sai äänestää, nykyään vastaavasti päätöksiä tekee edustajisto, joka on hyvin pieni osa koko kansasta. Jo Rooman tasavallassa järjestelmä 6 vastasi ajatuksen tasolla pitkälti nykyaikaista menettelyä. Rooman tasavaltamalli, senaatille keskitetty valta, onkin ollut vaikuttamassa nykyisiä kansanvaltoja luotaessa. Italian kaupunkivaltioissa renessanssin ajalla oli nähtävissä perinteisen demokratian periaatteita, ja vuoden 1688 vallankumous Englannissa synnytti Euroopan ensimmäisen säännöllisesti kokoontuvan parlamentin, vaikka virallisesti monarkia säilytettiinkin. Vuosina 1906 ja 1907 toteutuivat Suomessa demokratian kannalta tärkeimmät muutokset. Venäjän tsaari Nikolai II oli keskellä poliittista myskyä Japanin sodan ja orastavan vallankumouksen vaikutuksesta, ja tässä ilmapiirissä myönnytyksiä oli pakko tehdä. Suomi hyötyi tilanteesta sikäli, että 1906 saatiin käyttöön yleinen äänioikeus ja Suomen valta omiin asioihinsa kasvoi selvästi. Harppaus oli suuri, kun Suuriruhtinaskunnasta tuli puolittain itsenäinen demokratia. Edelläkävijänä Suomi myönsi ensimmäisenä eurooppalaisena valtiona täyden äänioikeuden myös naisille. Ennen uudistusta valtiopäivillä oli vallinnut feodaaliperäinen säätyjako, nyt valta keskitettiin yksikamariselle edustajistolle, ja samalla työväestön edustus lisääntyi huomattavasti. Maaliskuussa 1907 järjestettiin ensimmäiset eduskuntavaalit, joten tämänvuotiset vaalit ovat kuukauden tarkkuudella 100-vuotisjuhlavaalit. Varsinkin nuori väestö näkee nykyisen järjestelmän vanhakantaisena, mutta muistettava on, että vasta toisen maailmansodan jälkeen edustuksellisesta demokratiasta on tullut globaali normi käytännössä on siis kyse vasta yhden ihmisiän pituisesta historiasta. Itsenäisen Suomen alkutaivalta väritti sisällissota v Suuressa osassa Eurooppaa kuohunut sosialistinen kansannousu vaikutti myös Suomessa, ja sota jakaa kansan kahtia. Sisällissota päättyi sosialistien tappioon, ja Suomesta tuli virallisesti perustuslaillinen tasavalta. Vaikka suurvalloista poiketen Suomi ei näin joutunukaan täydessä mittakaavassa ensimmäisen maailmansodan pyörteisiin, keskeisen Euroopan tapahtumat peilautuivat myös suomalaiseen poliittiseen ilmapiiriin. Todellisen haasteen tuoreelle demokratiallemme asetti kansan rikkirevitty tila. Sisällissodan arvet olivat syvät ja paranivat hitaasti luvulla demokratian tila vakiintui ja ilmapiiri oli rauhallisempi, kunnes vuoden 1929 Yhdysvaltain pörssiromahdus horjutti maailmantaloutta, ja ääriainekset alkoivat taas liikehtiä. Levottomuudet kulminoituivat Mäntsälän kapinaan 1932, minkä jälkeen äärijärjestöjä kiellettiin. Talvisota asetti suomalaisen demokratian jälleen uhatuksi Venäjällä sosialismi oli kehittynyt totalitaariseksi diktatuuriksi, ja Stalinin johtama Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Suomen itsenäisyys säilyi, mutta suuria alueita menetettiin idässä Suomi liittyi Saksan suurhyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan.

7 Jatkosota hävittiin, ja lisää alueita menetettiin, mutta edelleen Suomi sai säilyttää itsenäisyytensä. Yksi suuri isku lisää oli mittavat sotakorvaukset jotka Suomi velvoitettiin maksamaan Neuvostoliitolle. Pitkällä tähtäimellä tämä tuli kuitenkin olemaan Suomen talouden ja teollisuuden kannalta tärkeää sotakorvausten edellyttämä teollisuuden kehittäminen auttoi Suomen nopeaan taloudelliseen kasvuun. Maailmalla kulloinkin vallitsevat poliittiset suuntaviivat vaikuttavat luonnollisesti aina myös suomalaiseen politiikkaan. Kylmä sota ja naapuriasema Neuvostoliiton kanssa väritti suomen poliittisia painotuksia Neuvostoliiton sortumiseen saakka. Presidentinvalta huipentui Suomessa Urho Kekkosen pitkään hallintokauteen vuosina Kekkonen ylläpiti lämpimiä suhteita itänaapuriin, mutta tiettyjen kriitikkojen mielissä Kekkosen hallinto muistutti yksinvaltaa. Euroopan yhdentyminen on ollut pitkä prosessi. Suomenkin kannalta ensimmäisiä askelia kohti unionia otettiin jo 1961, kun Suomesta tuli Euroopan vapaakauppaliitto EFTA:n ulkojäsen. Kehitys sai jatkoa vuonna 1989, kun Suomi liittyi Euroopan neuvoston jäseneksi. Kansa jakautui taas kahtia, kun 1990-luvulla pohdittiin EU:n täysjäsenyyttä. Jäsenyys vahvistui vuonna 1995, ja tästä eteenpäin suomalaisen demokratian olikin sovitettava oma lainsäädäntönsä yleiseurooppalaisiin kehyksiin. EU toi mukanaan uuden valuutan sekä suomalaiselle politiikalle uuden foorumin: Euroopan parlamentin. Nykyaika ja tulevaisuus näyttääkin olevan demokratian kannalta kaksitahoista toimintaa: Suomessa oma hallinto toimii Euroopan osana, mutta kuitenkin itsenäisesti, mutta lisäksi Suomi on osaltaan vaikuttamassa koko Euroopan kehittämiseen EU:n valtakoneistossa. Suomi on unionissa saanut myös huomiota osakseen toimittuaan nyt jo kahdesti EU:n puheenjohtajamaana. Kaikkia vallitsevia ilmiöitä on aina kritisoitu, eikä demokratia ole tietenkään poikkeus. Yksi vasta-argumentti on ollut se, että kun demokratiassa pyritään yhdessä vaikuttamaan yhteisön hyväksi, ihmisten motiivit ovat kuitenkin todellisuudessa enemmän tai vähemmän itsekkäitä. Toinen ongelma on ihmisten vähäinen kiinnostus politiikkaan ja yhteiskunnassa vaikuttamiseen. Voidaan kysyä onko kyse lainkaan kansanvallasta silloin, jos vain tietty, yhteiskunnallisesti aktiivinen kansanryhmä äänestää ja vaikuttaa. Tutkimusten mukaan yhä useampi yksityishenkilö ei usko omiin vaikuttamisenmahdollisuuksiinsa, ja tämä ei luonnollisestikaan lisää aktiivisuutta. Yhtenä edustuksellisen demokratian ongelmana on pidetty myös nk. byrokratisoitumista, eli että valta keskittyykin virastoille ja eduskunnan ulkopuolisille organisaatioille, jolloin kansa ei pääsekään valitsemaan todellisia päättäjiä. On selvää, että mikään järjestelmä ei ole virheetön, mutta jos uskotaan, että kehitys on vääjäämättä vienyt kohti kehittyneempää ja koetellumpaa järjestelmää, parhaasta mahdollisesta asiain tilasta puuttuu vain yksilöiden aktiivisuus ajaa niitä muutoksia joilla olemassa olevia epäkohtia voitaisiin korjata. Vaikka arvostelijoita riittää joka aikakaudella, ollaan nykyisin kuitenkin melko yksimielisiä siitä, että edustuksellinen demokratia on paras kompromissi. Janne Selinummi LÄHTEET: Turun Yliopisto: Eduskunnan satavuotisen historian kirjoitushanke (Eduskuntatutkimuksen projekti, 2006) Satu Paasilehto: Demokratiaa ja säädöspolitiikkaa (2006) Suomi.fi/historia: Itsenäinen Suomi Eduskunta.fi: Eduskunnan historia 7

8 Vuosi 2007 jää historiaan, ja vaihtelevan voimakkaisiin muistikuviin, vuotena jolloin lanseerattiin suuren yleisön tietoisuuteen Index Winter Tour! Aluksi pöydällä oli vain pulma: mitä tarvitaan sellaisen laskiaisen järjestämiseen joka takaisi säpinää koko juhlapäiväksi ja pitäisi yllä päivään traditionaalisesti liitettyjä kisailun perinteitä? Vuonna miekka ja kirveshän laskiaispäivänä juhlittiin aina pääsiäiseen saakka kestävän paaston alkamista. Tuolloin tarkoituksena oli syödä mahdollisimman paljon ja rasvaisesti, ja sitten kaiken kerätyn energian voimalla suunnata kelkkamäkeen laskemaan naapurin piiat kisasta ulos. Ratkaisu pulmaan löytyi kuin mela lumihangesta: Index Winter Tour, kymmenen rastin baarisuunnistus, jossa neljän hengen tiimit pääsisivät toteuttamaan kunnon laskiaistankkausta nykyaikaisten anniskeluravintoloiden tarjoamalla pullaa nestemäisemmällä eväällä. Tervehenkistä kisailun perinnettä vaalimaan Publicumin pihalle pystytettäisiin Winter Gamesloppurasti, joka erottelisi laskiaisjyvät akanoista. Ajatus kuulosti kertakaikkisen toimivalta. Vaan kuinka sujui tosipaikan edessä, suunnitelman herätessä henkiin laskiaistiistaina 2007? Seuraavassa reportaasi päivästä hyvin tapahtuman kohderyhmään solahtavan 3-D palapeleistä huumoria repivän ekstrovertin valtiotieteilijän kaljalasien läpi. `Laskiainen 2007 pamahtaa hyvin käyntiin. Herään vapusta asti(!) asuntoni nurkassa vaikuttaneen Paavo Pesusieni-heliumpallon tuijotukseen ja totean uinuneeni hieman pommiin. Mutta ei se mitään- laskiainen on täällä! Sotisopa ylle, ilmapatja kainaloon ja ulos. Rantaudun yliopistolle juuri kreivin aikaan, etten sanoisi. Jään pihalle auringonpaisteeseen kikkailemaan ja hetken mietin mihin kaikkialle tie tulee tänä iltana viemään. Erivärisiä haalareita sujahtelee suuntaan jos toiseen ja tarjolla oleva poikkeuksellisen maukas mehukattibooli enteilee pitkälle kantavaa juhlatuulta. Kun lumipesut on vastaanotettu, sukat kasteltu ja puhakan tätiä häiritty otan suunnan tiukasti kohti Vartiovuorenmäkeä. Seurueeni mäenlasku alkaa hulvattomasti, mutta tyssää myös hyvin pikaisesti lumikinokseen ilmapatjamme sisällä. Eikö niitäkään osata enää kunnolla tehdä?! Saksalaisen valmistajan parjaaminen loppuu kuin linnunlaulu, kun toteamme Index Winter Tourin lähtölaukauksen lähenevän. Vihdoinkin! Tutun punainen banderolli löytyy helposti vaikka kuinka vinoon katsoisi, ja hakeudumme lähtöalueelle kyräilemään kilpasiskojamme alta kulmain. Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Pysähdyn katsomaan kun hieman yli viisikymmentä joukkuetta ampaisee luvan saatuaan liikkeelle. Pakkokin todeta, että hyvältä näyttää suuret odotukseni baarirasteilun hupaisuudesta kasvavat entisestään ja säntään oman riemulaumani keralla kartta ylösalaisin kohti ensimmäistä etappia. Charge! And the world s your oyster! Kuinka paljon vitsiä ihminen voi kehittää satunnaisen kapakin wc:n seinistä? Paljonkin ilmeisesti. Todella paljon. Mutta se ei nyt ole oleellista. Oleellista on se, että olemme turvallisesti rymisemällä saavuttaneet kunnioitettavan puolimatkan rajapyykin kymmenen rastin kierroksellamme! Huumoria irtoaa myös maallisista asioista, kuten pöytäjalkapallopelistä ilman palloa. Kisakunto on vielä korkealla, palloja tai ei, ja tunnemme olevamme suorastaan tulessa. Huonoja juttuja ja hyviä tunnelmia, aikamoinen balanssi, sanon minä. Eteenpäin jatkamisen halu on kova, ja juhlavasti päätämme pyrkiä kuppiloissa kääntymisen epäviralliseen nopeusennätykseen, mikä osoittautuu kuin osoittautuukin oikeinkin päteväksi ratkaisuksi. Alta aikayksikön hallussamme on korea, joka riviltään täysi kisapassi, ja tilanne on kypsää pässinlihaa. Otamme vankasti askelkulun kohti loppurastia, Publicumin pihaa ja Winter Gamesia. Tavoitteemme on selkeä kuin kiilto silmissämme; kierroksen kuninkuus! Karttaan merkittyjen pisteiden seuraaminen ei ole ollut turhaa, ja kinoksessa steppaaminen ei ole kuuna päivänä ollut yhtä hauskaa kuin nyt. Edes huolestuttava lumitilanne haalarikankaan väärällä puolella ei saa idioottimaista hymyä hyytymään. Tällä meiningillä lopun pitäisi olla historiaa. Vai pitäisikö sanomani legendaa.

9 Taputan itseäni olkapäälle. Olen selvinnyt legendaaristakin legendaarisempiin loppukesteihin asti! Jouduin tosin ovella vääntelemään itseäni mitä oudoimpiin asentoihin, sillä olin unohtanut mihin olin pääsylippuni ommellut, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Joukkueellamme on illan juhlien teemaan sopivasti myös hieman legendaarinen olo. Vaikka Tourin voitto ei tällä kertaa meidän olisikaan, olemme kertakaikkisen tyytyväisiä aukottomaan rastikierrokseemme. ÄIJÄ! Kaikista aukoista(muisti yms.) emme voi mennä takuuseen. Eli jos kuulet outoja tarinoita muista toki että ei pidä uskoa kaikkea mitä kuulee. Jytäjumppa alkaa. Ei voi muuta sanoa kuin että vapise, INDEX Winter Tour 2008!

10 Eduskuntavaalien alla juttu nuorten alhaisesta äänestysaktiivisuudesta ei ole kovin yllättävää luettavaa. Aiheina vaalit ja politiikka tuntuvat yhtä raikkailta kuin tammikuinen loska. EUYOUPART(Political Participation of Young People in Europe)-tutkimus paljastaa, että haastatelluista suomalaisnuorista vain 35% ilmoitti olevansa kiinnostunut politiikasta. Nuorten äänestysprosentti on laskenut 70-luvulta lähtien. Politiikka ei kiinnosta, mikä näkyy myös äänestysaktiivisuudessa. Vaikuttaa siltä, että ilmiö on täällä jäädäkseen. Mistä kenkä puristaa? Miksi meitä ei kiinnosta? Erinäisissä tutkimuksissa mainitaan,että pitkäjänteiseen toimintaan liitetyt arvot ovat menettäneet merkitystään, ja että äänestysinnon lasku--- onkin nähtävän osana yleistä äänestysaktiivisuuden ja puoluepolitiikkaa kohtaan osoitetun kiinnostuksen laskua. Tutkijat eittämättä tietävät mistä puhuvat, mutta koin kuitenkin tärkeäksi tutkia poliittista kiinnostusta siloiteltujen excel-taulukoiden takana, kaveriruohonjuuritasolla. Suoritinkin pikaisen kahden nuoren henkilön(a,b) otannan. Tutkimuskysymyksiä olivat: 1) Oletko kiinnostunut politiikasta? 2) Jos olet/et ole,miksi? 3) Aiotko äänestää ensi vaaleissa? 4) Tiedätkö mitä puoluetta ää nestät? Pikaotanta vastasi tuloksiltaan jo tehtyjä tutkimuksia. A ilmoitti, ettei ole kovin kiinnostunut, kun taas B ilmoitti olevansa kiinnostunut. Syyksi kiinnostuksen puutteelle A sanoi: Varmaan ku en tiiä mistään politiikkajutuista mitään, jos tietäisin ja oisi vähän perehtyny meijän yhteiskuntaan--- niin sitten kiinnostas. Ja koska mun mielest kaikki asiat on ihan tarpeeks hyvin A:n vastaus pätee varmastikin useiden politiikasta vähemmän kiinnostuneiden kohdalla. B sen sijaan totesi olevansa kiinnostunut, koska poliittiset päätökset kaikesta huolimatta vaikuttavat omaan elämään. siis lähtien työstä, opiskelusta yms. kuinka rahaa jaetaan ja mitä tuetaan. Sekä A, että B aikoo äänestää tulevissa vaaleissa. Molemmat myös tietävät mitä puoluetta he äänestävät. Empiirisesti erittäin arvelluttava Mira Malhotra pikaotanta ei varmastikaan kuvaa hyvin minkäänlaista populaatiota, mutta-mikä tärkeintä- se muistuttaa meitä siitä, että äänestystulokset ja siten myös päätökset tehdään yhdessä.joukossa on niitä joita kiinnostaa ja joita ei kiinnosta. Ja miksi vouhotus kiinnostuksen puutteesta? On aika saada alhaiset äänestysprosentit nousuun ja on aika saada eduskunnasta jotain muuta kuin entisten urheilijoiden, laulajien ja missien areena. Jos tuntuu, että kaikki on tarpeeksi hyvin, mieti tarkkaan onko todella niin jos ja kun seuraavan kerran löydät itsesi Idols/tosi-tv-keskustelun ääreltä. Joskus nimittäin voi tulla todella hyvä mieli ihan oikeista asioista, kuten siitä että ympärillä on ihmisiä jotka välittävät ja joita kiinnostaa. Niin kuin taannoin, kun baarissa käteeni lykättiin vaaliflaijeri, joka sanoi: Vaikuta ennen kuin maailma muuttuu huonoksi katastrofielokuvaksi. No eks tää nyt mee vähän yli,totesin. Lähteet: Paakkunainen Kari(toim): Nuorten ääni ja kunnantalon heikko kaiku, Nuoret kunnallisessa demokratiassa ja paikallisissa vaikuttajaryhmissä, Edita, Helsinki 2004 Myllyniemi Sami: Nuorisobarometri 2006 SORA - Institute for Social Research and Analysis: EUYOUPART

11 Pokerihuuma on vallannut myös opiskelijapiirit. Indexin järjestämä pokeriturnaus keräsi peräti yli 40 osallistujaa, ja silti lähes kaikilla oli aikaisempaa pelikokemusta. Pelata sai kahdessa sarjassa, maistereissa tai kandeissa, sen mukaan kuinka taitavaksi pelaajaksi kukin itsensä koki. All in Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti moneksi tunniksi, kun Texas Hold em piti pelaajia otteessaan. Tyyliin oli myös panostettu pelaajilla nähtiin Las Vegas tyylisiä kampauksia, pelimies -hattuja sekä tietenkin ammattipelurienkin suosiossa olevia aurinkolaseja. Gilles Gårdeniin turnausiltana astuessaan saattoikin luulla saapuneensa World Poker Tourin osakilpailuun. Järjestäjät olivat huolehtineet kaikesta: Aitoja pelimerkkejä riitti kaikille, säännöistä pidettiin illan aluksi koulutusta, eikä juomapuoltakaan ollut unohdettu. Kaikki oli siis valmiina ikimuistoista peliiltaa varten. Pokeria pelattiin ns. nousevin blindein, eli alkupanokset kasvoivat illan kuluessa koko ajan. Näin saatiin pelaajia karsittua tasaista tahtia. Illan päätteeksi jokaisesta pöydästä kaksi parasta pelaajaa koottiin finaalipöytään, jossa ratkaistiin lopuksi Indexin Pokerimestari Finaali olikin varsinainen titaanien taisto, ja olisi helppo kuvitella että pokeriturnauksesta tulisi Indexin perinne. Finaalipöydässä oli kenties odotetustikin hyvä edustus niin T-Klubin kuin Fobiankin jäsenistä. Niille jotka eivät asiaa sen syvällisemmin tunne, pokeri on peli jossa matematiikka ja vastapelaajien analysointi ovat tärkeässä osassa. Kun finaalipöydässä peli sitten alkoi, ei katsojien tarvinnut kauaa odottaa todellista toimintaa. Pelissä nähtiin heti alusta asti rohkeita korotuksia ja bluffausyrityksiä. Selvästi oli nähtävissä, että Indexin jäsenistössä on runsaasti potentiaalia vaikkapa yrityselämään tai politiikkaan! Finalistit Kandipöydästä voittajana finaalipöytään tiensä selvitti Eveliina Kankkunen. Strategia oli kuin suoraan oppikirjasta, ja se toimikin varsin hyvin. Finaalipöydässä peli alkoi vauhdikkaissa merkeissä. Heti alussa potti meni kahdesti jakoon, ja täyskättä huonommalla kädellä ei ollut peliin asiaa. Pelimerkit vaihtoivat omistajaa ja yleisö hurrasi. Ilmassa oli, kuluneen ilmaisun mukaisesti, suuren urheilujuhlan tuntua. Ilta oli jo pitkällä kun alettiin elää ratkaisun hetkiä. Vaikka peli oli säilynyt jännittävänä koko illan, osa yleisöstä oli jo malttamattomana lähdössä jatkoille. Niinpä olikin paikallaan, että finaali tiivistyi nopeasti kahdenkeskiseen peliin. Vastakkain olivat Heikki Liukas T-Klubista, sekä Antti Klemettilä Fobiasta. Liiasta varovaisuudesta ei näitä pelaajia ainakaan voinut syyttää finaalin ratkaisuvaiheessa jokaisessa jaossa jompikumpi panosti kaikki pelimerkkinsä. Ihailtavaa voimapokeria! Viimeisessä jaossa Liukkaan jätkäpari sai taipua Klemettilän ässäparille. Heikki Liukas, tulit turnauksessa hienosti kakkoseksi, mutta mikä ratkaisi pelin? Ylitsepääsemätön taito, ei mahtanut mitään. Onnittelut joka tapauksessa komeasta kakkostilasta. Ja Indexin Pokerimestari 2007, Antti Klemettilä, miltä nyt tuntuu? Vähän kyllä harmittaa, liian helppoa kevyttä pullaa ja kumiankkaa tämmöinen. Olisi voinut olla vähän kovempaa vastusta. Seuraavana Nagano Mutta mikä oli menestyksen salaisuus? Ray Banit. Onnittelumme myös vaatimattomalle voittajalle. Näin oli siis mestaruus ratkaistu, ja kenties puitteet perinteelle luotu. Index Pokerimestari 2007 Antti Klemettilä 11

12 Eduskuntavaalien lähestyessä opiskelijan ei tarvitse hiipiä nöyränä lakki kädessä, vaan hän voi liittyä meluavaan väkijoukkoon ja vaatia päitä vadille eli nykytermein niitä bonuspalloja tilille. Minkälaista korkeakoulupolitiikkaa viisi suurinta puoluetta ajavat ja mitä he opiskelijalle lupaavat? Mikä ihmeen akateeminen vapaus? Akateeminen vapaus on selvästi ongelmallinen aihe puolueille. Vasemmistoliitto ja vihreät ottavat selvästi kantaa sen puolesta ja vastustavat jyrkästi putkitutkintoja. Myös demarien julistuksessa todetaan, että jokaisella ihmisellä on oltava mahdollisuus hankkia sivistystä, mutta siinä se. Kokoomus pyrkii eikä ainoastaan pyri vaan tekee kaikkensa, jotta opintoja saataisiin nopeutettua ja koulutuslaitokset integroitua tiiviisti osaksi työmaailmaa. Lukija kaipaa sisältöä. Mitä on tämä akateeminen vapaus on ja miksi sitä tulee kunnioittaa? Vihreiden mukaan akateeminen vapaus tarkoittaa sitä, että opiskelijoilla ja tutkijoilla on oikeus tutkia sitä mikä heitä kiinnostaa riippumatta sen välittömistä vaikutuksista talouskasvuun. Myös vasemmistoliitto korostaa vapaan tutkimuksen rahoituksen turvaamisen tärkeyttä. Tämän lisäksi se ottaa kriittisesti kantaa yritysmaailman ja tutkimuksen väliseen suhteeseen. Yliopistoista talouskasvun vetureita ja loppu vapaamatkustukselle Tuomas Tiainen Opiskelijoiden hidas valmistuminen koetaan kaikkien puolueiden kannalta ongelmalliseksi. Taustalla olevien syiden ja helpottavien keinojen suhteen puolueet kuitenkin eroavat toisistaan. Vihreät ja vasemmistoliitto painottavat opiskelijan sosiaalisen aseman parantamisen merkitystä nopeuttavana tekijänä. Kokoomuksen mielestä lukukauden jakaminen useampaan jaksoon mahdollistaa opiskelun ja työnteon mielekkään jaksottamisen ja siten nopeamman valmistumisen. Puolueet ottavat kantaa myös jossain määrin korkeakouluopetuksen sisältöön ja toteuttamistapaan. Kaikki puolueet ovat samaa mieltä siitä, että globaalis- 12

13 sa jatkuvasti kiihtyvässä talouskilpailussa Suomelle tärkeä valtti on koulutus. Eroja löytyy kuitenkin sen suhteen millaista koulutusta pidetään parhaimpana. Vasemmistoliiton mukaan laajat ja monipuoliset ainekokonaisuuksia ennakkoluulottomasti yhdistävät tutkinnot ovat tulevaisuudessa pärjäämisen kannalta avainasemassa. Vihreät ovat samoilla linjoilla. Keskusta puhuu puolueohjelmassaan kansantajuisesti yliopistoista mm. Suomen korkean osaamisen strategian vetureina. Demarit viittaavat epämääräisesti koulutuksen laadun parantamiseen, huippuluokan tutkimukseen/opetukseen ja toisiaan täydentäviin osaamisalueisiin. Kokoomuksen ohjelmasta ei löydy mitään selkeää vastausta kysymykseen, mutta ilmeistä on työmarkkinoiden ja opiskelumaailman tiivis sitominen toisiinsa. Kokoomus on lähiajan tavoiteohjelmassaan muuttamassa oppilaitoksia alueellista osaamispääomaa tuottaviksi yksiköiksi, joita tarkastellaan jatkuvasti opetusviranomaisten, oppilaitosten ja yritysten kesken. Opiskelijoilla ei ole siis mitään pelättävää. Rahapussin nyörit auki Kaikki puolueet näyttäisivät ainakin muodollisesti kannattavan opintorahan korottamista. Vasemmistoliiton mukaan opintoraha on nostettava perustoimeentulon tasolle (300 euroon) ja sidottava elinkustannusindeksiin. Puolueet painottavat myös opiskelijoiden erilaisten elämäntilanteiden huomioimisen tärkeyttä tukiratkaisuissa. Kokoomus tivaa selkeästi 20 prosentin korotusta opiskelijan vapaan tulon rajoihin. Myös muut puolueet kannattavat tulorajojen tarkistamista, mutta eivät ilmaise asiaa yhtä konkreettisesti. Kokoomus esittää myös opintolainan verovähennyksen nostamista 50 prosenttiin ja 2500 euron omavastuurajan poistamista. Asumistuen suhteen puolueet eivät lupaa suuria muutoksia. Vasemmistoliitto kuitenkin haluaisi asumistuen ympärivuotiseksi, jolloin sitä voisi saada myös kesäloman ja pidempien sairastelujaksojen aikana. Vihreiltä löytyy näiden vaalien radikaalein ehdotus 440 euron suuruisesta perustulosta (ent. kansalaispalkka), jonka myötä mm. opintotuki poistuisi kokonaan. Toimeentulotuki ja asumistuki säilytettäisiin perustuen lisänä tarpeen mukaan. Toiset voivat pitää tätä lähtölaukauksena uuden pätkätyöläisten proletariaatin synnylle ja toiset puolestaan yrityksenä reagoida maailman muuttumiseen ennen kuin on liian myöhäistä. Summa summarum Kokoomus pyrkii yleisen politiikkansa mukaisesti selvästi siirtämään vastuuta toimeentulosta opiskelijalle itselleen. Keskusta ja demarit ovat kovin ympäripyö reitä ja varovaisia opiskelijoille suunnatuissa lausunnoissaan. Aistittavissa on hallitusvastuun tuomaa varovaisuutta ja myös vähän omahyväistä tyytyväisyyttä hyvin sujuneen eduskuntakauden jälkeen. Vihreät ja vasemmistoliitto muistuttavat aika tavalla toisiaan, mutta samalla lähestyvät opiskelijaa varsin konkreettisin ehdotuksin. Merkille pantavaa on kaikkien puolueiden vaikeneminen tukien kestoa koskevista kysymyksistä. Keskusta: eduskuntavaaliohjelma 2007, koulutuspoliittinen asiakirja Sdp: eduskuntavaaliohjelma 2007 Kokoomus: eduskuntavaaliohjelma 2007, lähiajan tavoiteohjelma Vasemmistoliitto: eduskuntavaaliohjelma 2007, Vihreät: eduskuntavaaliohjelma

14 14

15 Maaliskuussa Suomeen valitaan seuraavalle kaudelle uusi eduskunta. Yhteiskunnalli sesti valveutuneena järjestönä Index halusi kantaa kortensa kekoon, ja tarjota jäsenilleen evästä oman ehdokkaan valinnassa. Haastattelimme neljän suurimman puolueen kansanedustajaehdokasta ajankohtaisista aiheista. Ajatuksena oli hakea vastauksia nimenomaan sellaisiin kysymyksiin, joissa oletimme eroja syntyvän. Uskomme, että haastattelumme anti tulee olemaan lukijoillemme mielenkiintoinen. Kiinnostusta lisää varmasti se, että haastateltavamme ovat kaikki valmistuneet meidän omasta tutusta opinahjostamme, ja vieläpä yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta. Näin voimme tutustua kyseisiin ehdokkaisiin meitä kiinnostavien aiheiden ympärillä. Suomi kärsii edelleen nuorten äänestäjien heikosta osallistumisesta yhteiseen päätöksentekoon. Toivottavasti haastattelumme voi omalta osaltaan rohkaista osallistumaan. Olkaamme me, yhteiskuntatieteilijät ja mahdolliset tulevaisuuden päättäjät, nyt aktiivisia äänestäjiä näissä eduskuntavaaleissa sitä kautta meillä on vähintään oikeus arvostella tulevaa hallintoa mikäli meidän kannattamamme linja ei jatkossa toteudu. Kysymykset haastatteluumme laati Indexin puheenjohtaja Samuli Tuomikoski. Haluamme vielä erikseen kiittää kaikkia haastatteluun osallistuneita ehdokkaita sekä heidän taustavoimiaan, joiden apu teki projektistamme mahdollisen. Mielenkiintoisia lukuhetkiä! Haastattelussa Piia Elo, Ville Niinistö, Petteri Orpo ja Tytti Seppänen. 15

16 Piia Elo, SDP 1. Nimi, ikä, oppiarvo, valmistumisvuosi, työ ja kotikunta Piia Elo, 29, valtiotieteiden maisteri pääaineena valtio-oppi, 2004, jatko-opiskelija ja Turku 2. Järjestöaktiivisuutesi opiskeluaikana sekä sen vaikutus myöhempään urakehitykseesi? Toimin aikanaan ensimmäisessä ainejärjestössäni Slavassa (Venäjän kieli ja kulttuuri) melko aktiivisesti, mutta sitten lähdin ulkomaille vaihtoon ja se hieman jäi. Innostuin vuotta ennen valmistumista politiikasta ja sitä kautta pääsin sitten myös TYY:n edustajistoon ja vaikuttamaan ylioppilaskuntapolitiikkaan. Demarinuorissa ja Tosyssa olin siitä lähtien myös erittäin aktiivinen. 3. Miten koet Turun Yliopistossa hankkimasi koulutuksen auttaneen sinua urallasi? Jäikö jotain puuttumaan; millaisia ohjeita antaisit entisen pääaineesi nykyisille opiskelijoille? Turun yliopisto ja valtio-opin laitos opetti ainakin itsenäisyyttä ja itsekuria, sillä melko itsenäisesti piti asiat suorittaa ja tehdä sekä saada valmiiksi. Kyky analysoida ja ottaa selvää sekä saada asioihin perspektiiviä ovat ainakin osittain taitoja, joita opinnot minussa kehittivät. Nykyisille valtio-opin opiskelijoille antaisin sellaisen ohjeen, että takapuoli penkkiin ja nimi paperiin. Ei kannata jäädä hiomaan ja oikomaan vaan saada homma valmiiksi ja tarttua uusiin haasteisiin. Loputtomasti voi hioa, mutta ei se ole työelämässäkään mahdollista, joten pieni hetki itsekriittisyydelle ja sitten reippaasti työ kansiin. 4. Keskeiset teemasi ja arvosi hakiessasi kansanedustajaksi. Teemani liittyvät tulevaisuuteen, siihen kuinka turvaamme hyvinvoinnin silloinkin, kun pienet ikäluokat ovat ainoat sitä turvaamassa. Työelämän reiluus ja tasa-arvoisuus: määräaikaiset työsuhteet johtavat uupumukseen, tuottavuuden laskuun ja yleiseen epävarmuuteen huomisesta, naisten asemaa työelämässä on kohennettava. Toisena tärkeänä tekijänä tulevaisuuden tekemisessä on ennaltaehkäisevän toiminnan painottaminen. Jos asiat jätetään huomiseksi on hinta paljon korkeampi kuin tänään. Nuoriso- ja liikuntatyölle sekä koulutukselle on annettava arvoa. Kolmas tärkeä tekijä on ympäristön pahoinvointiin puuttuminen. Suomella on mahdollisuus toimia siis sen pitää toimia kestävien energiamuotojen kehittelyssä, ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja Itämeren suojelussa. Kantavia arvoja minulle ovat tasa-arvo, solidaarisuus ja kestävä kehitys, kaikessa. 5. Huono itsetunto ja itseluottamuksen puute puetaan suomalaisessa kulttuurissa usein termeiksi vaatimaton ja nöyrä. Kuinka vahvasti uskot omiin mahdollisuuksiisi tulla valituksi, vai oletko vain tukemassa puoluettasi? Kyllä kampanjaa suomalaisessa vaalijärjestelmässä tehdään töitä niiden arvojen eteen joihin itse uskoo. Nöyryys ja vaatimattomuus saattavat toisinaan kaunistaa, mutta eduskuntaan ei tarvita vaatimattomia vaan päteviä ja sanavalmiita edustajia. 6. Veden kantaminen kaivoon ei ole toimiva ratkaisu. Milloin yhteiskuntamme lopettaa holhoamisen ja opettaa maamme kansalaiset kantamaan vastuun omasta elämästään? Huomautus, tämä ei tarkoita sosiaaliturvan poistamista joten ethän lähesty kysymystä siltä kannalta. Mielestäni suomalainen yhteiskunta ei holhoa. Täällä pidetään huoli siitä, että kaikki saavat ihmisarvoisen elämän ja kaikilla on mahdollisuus tulla toimeen. Samalla huolehditaan myös siitä, ettei kuilu ihmisryhmien välillä kasva niin suureksi, että se aiheuttaisi ongelmia yhteiskuntaan. Kyllä suomalaiset ottavat vastuun omasta elämästään, ei kukaan muu sitä heidän puolestaan tee. 7. Turku-Helsinki -väli on yksi vuosittain eniten ihmishenkiä vaativista tieosuuksista maassamme. Kuitenkin, huomattavasti turvallisemman moottoritien valmistuminen on viivästynyt useita vuosia muun muassa oravan takia. Oliko tässä asiassa luonnonsuojelun prioriteetit asetettu yhteiskunnassamme oikeaan suhteeseen? Mikä on oikea tapa ottaa ympäristö huomioon modernissa yhteiskunnassa? Huomattavasti turvallisempaa kuin moottoritiellä ajaminen olisi raideliikenteeseen siirtyminen. Turussa on maan ainoa junalauttasatama, josta pystyttäisiin oitis siirtämään tavaraliikenne kumipyöriltä raiteille. Parantamalla rantarataa, rakentamalla kaksoisraide Turusta Saloon ja Elsa-rata saataisiin huomattavasti turvallisempi yhteys Turusta Helsinkiin kuin moottoritiellä. Ja tämä olisi oikea tapa myös huomioida ympäristö modernissa yhteiskunnassa. Ratkaisut, jotka tukevat kestävää kehitystä, hillitsevät ilmastonmuutosta ja ovat vielä turvallisia, ovat ensisijaisia kun valtion rahaa jaetaan. 8. Suomalaiset ohjataan verotuksen keinoin ajamaan vanhoilla, ei-ympäristöystävällisillä ja turvattomilla autoilla. Milloin autojen hinnat laskevat Suomessa esimerkiksi Ruotsin tasolle? Olen pyrkimässä kansanedustajaksi en ennustajaeukoksi, joten tarkkaa päivämäärää en voi kertoa, milloin autojen hinnat laskevat Suomessa Ruotsin tasolle. Totta on, että suomalainen autokanta on erittäin vanhaa ja saastuttavaa. Oleellista olisikin siirtää autoverotuksen painopistettä hankintaverosta päästöveroihin. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan ole niin yks oikoinen, sillä myös uuden auton valmistaminen ja logistiikka tuottaa saasteita ja lisäksi vanhan auton tuhoaminen tekee sitä. Toisaalta pitää ottaa myös huomioon vähäosaiset, joilla ei ole varaa hankkia uutta autoa, mutta ovat pakotettuja ajamaan autoaan esimerkiksi suuren perheen tai työmatkojen takia. 9. Perustele perintöveron oikeudenmukaisuus. Vallankumouksen vuonna 1789 toteutettiin ensimmäinen nykyisen kaltainen perintövero, jolla pyrittiin vähentämään epätasa-arvoisen yhteiskunnan epäkohtia. Aatelisperheen poika joutui luopumaan osasta maitaan torppareiden hyväksi. Omaisuuden jako suuromistajilta kansalle oli myös demokratiateoreetikko Alexis de Tocquevillen mukaan tärkein demokratian edellytys. Perintövero on ideologinen vero, jonka tarkoituk- 16

17 sena on taata kaikille hyvinvointia, mutta kuitenkin niin, ettei se ole keneltäkään pois. Maallista mammonaa ei hautaan voi viedä, mutta sillä voi tehdä paljon hyvää yhteiskunnassa. Suomessa perintö- ja lahjaverolla kerrytetään hyvinvointipalveluiden järjestämiseen 550 miljoonaa euroa, sen ideologinen ja reaalinen merkitys on niin suuri, että se riittäisi tasa-arvon lisäksi yksinkin oikeutukseksi. 10. Miten olisi 25 % tasaverojärjestelmä tuloverotukseen tai siirtyminen puhtaaseen arvonlisäverotukseen? Miten ja mihin suuntaan verotusta tulee kehittää? Tasaverojärjestelmä on mielenkiintoinen ajatus jos oltaisiin Suomesta tekemässä amerikkalaistyyppistä rikkaat puhaltelee, köyhät kyykistelee -tyyppistä yhteiskuntaa. Onneksi näin ei ole, vaan Suomessa pyritään luomaan kaikille hyvät elämisen edellytykset ja tulemaan toimeen tuloillaan. Jos taas ajateltaisiin arvonlisäveroa ainoana verotusmuotona, ollaan todella hukassa. Tuotteiden, myös ruuan, hinnat nousisivat huomattavasti, pienituloisten rahan reaaliarvo tipahtaisi, sillä ei olisi minkäänlaista tasausta suuri- ja pienituloisten välillä. Verotusta tulisi muuttaa siten, että tuloloukkoja ei tulisi vaan pienipalkkaiselle pieni lisäansio ei laskisi nettotuloja, kuten nyt saattaa käydä veroprosentin noustessa. Muutos pitää myös saada siihen, ettei pienituloinen eläkeläinen joudu maksamaan suuremmalla prosentilla veroa kuin työssäkäyvä. Perintöveroa voitaisiin uudistaa maltillisesti siten, että verotettavien perintöjen alarajaa nostettaisiin hieman ja lesken ja alaikäisten lasten asema turvattaisiin kuolemantapauksen kohdatessa perhettä. 11. Perustellaan Suomen tarvitsevan lisää maahanmuuttajia täyttämään tulevaisuuden työpaikkoja. Suurin osa näistä maahanmuuttajista ollaan ottamassa maista, joista tulijoiden kulttuurilliset erot suomalaiseen yhteiskuntaan ovat valtavat. Miten näiden ihmisten kulttuurillinen sopeuttaminen aiotaan toteuttaa, jotta vältetään esim. Ruotsin ja Hollannin ongelmat? Onko tällaisen maahanmuuttopolitiikan harjoittaminen järkevää vai tuleeko mahdolliseen työvoimapulaan varautua muin keinoin, ottaen vielä huomioon se että suurin osa kyseisistä maahanmuuttajista työllistyisi joka tapauksessa matalapalkka-aloille mikä olisi vielä omiaan lisäämään kyseisten väestöryhmien sosiaalista turhautumista ja eristäytymistä suomalaisesta kulttuurista? Millaista maahanmuuttopolitiikkaa Suomen tulee harjoittaa ja miksi? Suomella on mahdollisuus toteuttaa erittäin kestävää maahanmuuttopolitiikkaa, jossa ei pelkästään avata rajoja vaan tehdään aktiivista ja pitkäjänteistä työtä sen eteen, että maahanmuuttajat myös sopeutuvat Suomeen. Mielenkiintoinen on toimittajan ajatus siitä, että suurin osa maahanmuuttajista tulee joka tapauksessa työllistymään matalapalkkaaloille. Tässä ajatuksessa lähdetään perusolettamuksesta, että maahanmuuttaja on toisarvoinen ja vähäpätöisempi kuin suomalainen, eikä häntä tulla kouluttamaan saati sopeuttamaan suomalaiseen työhön ja kulttuuriin. Tällaisen politiikan tekeminen ei tosiaan ole järkevää vaan pitää lähteä siitä, että kaikilla aloilla, myös koulutetuilla on maahanmuuttajia ja suvaitsevaisuuskasvatus menee niin pitkälle, ettei klikkejä suomalaisten ja maahanmuuttajien välille synny. 12. Viime syksynä yritetty korotus opintorahaan ei toteutunut. Kuitenkaan, mallissa ei oltu lainkaan huomioitu opintotuen tulorajoja, joiden tuntuva korottaminen olisi vähintäänkin yhtä tärkeää kun indeksikorotuksen saaminen opintorahaan. Miksi näin, ja onko tähän tulossa muutos seuraavaa esitystä tehtäessä? Eikö oikeus opintorahaan tulisi kytkeä opintojen edistymiseen eikä opintojen ohella ansaittuihin tuloihin, mikäli siis opiskeluvauhti ei työssäkäynnin johdosta hidastu? Miten uskotte 30 kuukausittaisen lisäopintorahan ratkaisevan opiskelijan rahaongelmat kun jo pelkän keskustayksiön vuokra on 450 /kk? Toimittajalla ei taida olla ihan faktat hallussa, sillä ministeri Saarela toi budjettiriiheen esityksen tulorajojen korottamisesta eikä opintorahan, vaikka juuri opintorahan korottaminen oli opiskelijakuntien ja SYL: n yhteinen tavoite. Opintorahan korottaminen tulee olla ensisijainen tavoite, sillä siten pystytään varmistamaan kaikille opiskelijoille hieman parempi toimeentulo. Opintotuki ei ole palkka tai palkinto opiskelusta vaan rinnastettava muihin sosiaaliturviin, kuten vaikka toimeentulotukeen, joihin myös tulot vaikuttavat. Suomalaisen järjestelmä tuntuu sumentaneen joidenkin silmät, sillä suuri palkinto, jonka hyvinvointiyhteiskunta on tarjonnut on ilmainen koulutus ja tasa-arvoinen mahdollisuus opiskeluun kaikille suomalaisille. Useat opiskelijat elävät tällä hetkellä köyhyysrajan alapuolella ja tähän pitää saada muutos, mutta ei opiskelijoiden pidäkään lähtökohtaisesti asua keskustayksiössä vaan yhteiskunta tarjoaa edullisia opiskelija-asuntoja. 13. Kyllä vai Ei? a. Suomen NATO-jäsenyys? EI b. Presidentin valtaoikeuksien vähentäminen? EI c. Lisäydinvoima? EI d. Opinto-oikeuden rajoittaminen yhteen korkeakoulututkintoon? EI e. EU/ETA -alueen ulkoa tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut? EI 14. Vapaa sana Suomalaista tasa-arvoista hyvinvointia rakennetaan yhdessä siten, että kaikilla on arvonsa ja kaikista huolehditaan. Tällainen pitää myös tulevaisuuden olla, ei itsekkyydellä ja tuloeroilla pystytä pitämään yllä yhteiskuntaa, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, terveydenhuoltoon, liikuntapalveluihin ja vaikkapa osallistua yhteisiin ympäristötalkoisiin. Nämä ovat olleet merkittävät tekijät myös suomalaisen kilpailukyvyn ja luotettavuuden rakentamisessa ja näistä tulee myös tulevaisuudessa pitää kiinni. Piia Elo 17

18 Ville Niinistö, Vihreät 1. Nimi, ikä, oppiarvo, valmistumisvuosi, työ ja kotikunta Ville Niinistö, 30, VTM, 2003, tutkija (apuraha väitöskirjatutkimukseen Turun yliopiston poliittisen historian laitoksella), Turku. 2. Järjestöaktiivisuutesi opiskeluaikana sekä sen vaikutus myöhempään urakehitykseesi? Olin mm. P-klubin puheenjohtaja (1998), olin mukana perustamassa Soihdunkantajia ja olin TYY:n edustajiston jäsen Soihdunkantajien ryhmässä ( ). Opiskelijatoiminnan kautta perehdyin laajasti koulutus- ja tiedepolitiikan kysymyksiin, ja tulin valituksi TYY:n koposihteeriksi ( ). Vaikka sen jälkeen olen siirtynyt tutkijan uralle, on opiskelijaliikkeen ja koulutuspolitiikan tuntemus keskeisiä osaamisalueitani ja siitä on hyötyä myös politiikan ulkopuolella. 3. Miten koet Turun Yliopistossa hankkimasi koulutuksen auttaneen sinua urallasi? Jäikö jotain puuttumaan; millaisia ohjeita antaisit entisen pääaineesi nykyisille opiskelijoille? Poliittinen historia antaa edellytykset menestyä melkein missä vaan, mutta tärkeintä on oma aktiivisuus. Työtä ei tulla kotiin asti tarjoamaan. Kannattaa rakentaa sellainen opintokokonaisuus, jossa on työnsaantia helpottava erikoistuminen esimerkiksi maantieteelliseen alueeseen ja ko. alueen kieleen. 4. Keskeiset teemasi ja arvosi hakiessasi kansanedustajaksi. Toimin politiikassa, koska maailman tulevaisuus on aivan liian tärkeä asia sivuutettavaksi. Olen vannoutunut arvoliberaali, ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden puolestapuhuja. Keskeisiä vaaliteemojani ovat ilmastonmuutoksen torjunta ja ekologinen rakennemuutos, oikeudenmukaisempi työelämä perustulon avulla sekä panostaminen sivistykseen - eli lisää resursseja opiskelijoille, koulutukseen ja tieteeseen. Talous on väline, ei päämäärä, ja siksi sitä on ohjattava. Suomi menestyy siirtymällä luovan talouden, kestävän kehityksen ja hyvän elämänlaadun yhteiskuntaan. Haluan tuoda päätöksentekoon myös nuorten näkökulmaa. Opintotuen jälkeenjääneisyys ja tietoyhteiskunnan kehitystä rajoittava tekijänoikeuslainsäädäntö ovat esimerkkejä siitä, kuinka viisikymppinen eduskunta ei ymmärrä päätöstensä vaikutuksia. 5. Huono itsetunto ja itseluottamuksen puute puetaan suomalaisessa kulttuurissa usein termeiksi vaatimaton ja nöyrä. Kuinka vahvasti uskot omiin mahdollisuuksiisi tulla valituksi, vai oletko vain tukemassa puoluettasi? Aika hyvältä mahdollisuudet näyttää. Galluppien mukaan vihreille on tulossa Varsinais-Suomesta kaksi paikkaa, ja olin jo viime vaaleissa listamme kakkonen. Nyt täytyy vain saada omat kannattajat myös äänestämään, jotta vihreät saavat vaalivoiton ja voimme hallitusneuvotteluissa ajaa tavoitteitamme läpi. Puolueen varapuheenjohtajana olisin keskeinen toimija eduskuntaryhmässämme, en takarivin kansanedustaja. 6. Veden kantaminen kaivoon ei ole toimiva ratkaisu. Milloin yhteiskuntamme lopettaa holhoamisen ja opettaa maamme kansalaiset kantamaan vastuun omasta elämästään? Huomautus, tämä ei tarkoita sosiaaliturvan poistamista joten ethän lähesty kysymystä siltä kannalta. Vihreä ajattelu yhdistää yksilönvastuun ja vapauden sekä sosiaalisen vastuuntunnon. Sosiaaliturvaa ja yleensäkin yhteiskunnan pelisääntöjä on uudistettava siten, että ihmisillä on edellytykset elää haluamaansa elämää riippumatta esimerkiksi seksuaalisesta suuntautumisesta. Perustulo takaisi kaikille perusturvan, jonka avulla voisi tehdä haluamiaan elämänvalintoja. Se kannustaisi yritteliäisyyteen ja luovuuteen. Itse uskon rawlsilaiseen vapauden periaatteeseen: jokaisella henkilöllä tulee olla oikeus niin suuriin perusvapauksiin, kuin sopii yhteen muiden kansalaisten samojen vapauksien kanssa. Aito yhdenvertaisuus on mahdollista vain silloin, kun jokaiselle, erityisesti nuorille, annetaan yhtälaiset mahdollisuudet kehittää kykyjään ja taitojaan. Sosiaalisesti tasa-arvoinen yhteiskunta on myös kilpailuetu, sillä meillä kaikkien osaamispotentiaali on yhteiskunnan käytössä. Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. 7. Turku-Helsinki -väli on yksi vuosittain eniten ihmishenkiä vaativista tieosuuksista maassamme. Kuitenkin, huomattavasti turvallisemman moottoritien valmistuminen on viivästynyt useita vuosia muun muassa oravan takia. Oliko tässä asiassa luonnonsuojelun prioriteetit asetettu yhteiskunnassamme oikeaan suhteeseen? Mikä on oikea tapa ottaa ympäristö huomioon modernissa yhteiskunnassa? Toimittajaa ei voi ainakaan epäillä siitä, että hän esittäisi kysymykset neutraalisti, ja asiantuntemuskin on hiukan hukassa. :) Esitetäänpä kysymys toisin: tuleeko merkittävissä hankkeissa arvioida niiden ympäristövaikutukset, ja toteuttaa hankkeet siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa ympäristössään? Ainoa sivistynyt vastaus on kyllä. Tervemenoa Neuvostoliittoon, jos on eri mieltä. Yhteiskuntaa on kehitettävä pitkän aikavälin elämänlaadun, kestävän kehityksen ja viihtyisyyden perusteella, eikä mennä kaavoituksessa sieltä missä aita on matalin. Kun kaavoituksessa alusta alkaen lähdetään ympäristöarvojen huomioimisesta, ei ongelmia suunnitelmien toteuttamisessa tule. Jos sen sijaan ympäristöarvoja ei huomioida, on vain aivan oikein, että oikeusistuimien kautta voidaan varmistaa ympäristölainsäädännön toteutuminen. Ja yksikään orava (ei edes suojeltu liito-orava) ei ole viivästyttänyt moottoritietä vuosia, vaan hankkeen linjauksesta tehdyt valitukset koskien merkittävien hankkeen vaikutuksia merkittäville luonnonsuojelualueille. Lopputuloksena on esimerkiksi pitkä tunneli Lohjanharjun ali, jonka avulla luontoarvot voidaan säilyttää. 8. Suomalaiset ohjataan verotuksen keinoin ajamaan vanhoilla, ei-ympäristöystävällisillä ja turvattomilla autoilla. Milloin autojen hinnat laskevat Suomessa esimerkiksi Ruotsin tasolle? Torjutaanko ilmastonmuutosta tukemalla autoilua hinta-alella? Tämä on vain puolet totuudesta. Autoverotuksessa painopistettä on siirrettävä ostamisen verottamisesta kuluttamisen verottamiseen. Autoverotus on porrastettava voimakkaasti myös hiilidioksidipäästöjen mukaan, jotta ihmiset ostavat ympäristöystävällisempiä autoja. Pelkkä auton uutuus ei ole tae ympäristöystävällisyydestä. 18

19 9. Perustele perintöveron oikeudenmukaisuus. Verotuksessa verotetaan yleensä rahan siirtoa omistajalta toiselle. Tästä näkökulmasta perintövero on täysin linjassa muiden verotuksen muotojen kanssa. Pienten perintöjen verotusta on kuitenkin kevennettävä ja yritystoimintaan menevien perintöjen verotusta on kohtuullistettava, jotta yrityksen sukupolvenvaihdos ei vaaraannu. 10. Miten olisi 25 % tasaverojärjestelmä tuloverotukseen tai siirtyminen puhtaaseen arvonlisäverotukseen? Miten ja mihin suuntaan verotusta tulee kehittää? Esitetty tasaveromalli johtaisi kasvaviin tuloeroihin, sosiaalisiin ongelmiin ja lisääntyvään eriarvoisuuteen. Se ei sovi suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Verotusta voidaan kuitenkin yksinkertaistaa ja työnteon kannattavuutta parantaa muillakin keinoin. Vihreiden perustulomallissa tulonjakoa tasataan perustulon avulla, jolloin itse työn verotusta voidaan yksinkertaistaa ja siirtyä kaksiportaiseen verotukseen (39%+49% yli e/kk ansioista). Puhtaaseen alv-verotukseen siirtyminen ei ole realistista, mutta työn verotusta on kevennettävä samalla kun ympäristöverotusta lisätään. On absurdia, että työ jonka tekemiselle hyvinvointi rakentuu verotetaan nykyään enemmän kuin mitään muuta rahanvaihtoa. 11. Perustellaan Suomen tarvitsevan lisää maahanmuuttajia täyttämään tulevaisuuden työpaikkoja. Suurin osa näistä maahanmuuttajista ollaan ottamassa maista, joista tulijoiden kulttuurilliset erot suomalaiseen yhteiskuntaan ovat valtavat. Miten näiden ihmisten kulttuurillinen sopeuttaminen aiotaan toteuttaa, jotta vältetään esim. Ruotsin ja Hollannin ongelmat? Onko tällaisen maahanmuuttopolitiikan harjoittaminen järkevää vai tuleeko mahdolliseen työvoimapulaan varautua muin keinoin, ottaen vielä huomioon se että suurin osa kyseisistä maahanmuuttajista työllistyisi joka tapauksessa matalapalkka-aloille mikä olisi vielä omiaan lisäämään kyseisten väestöryhmien sosiaalista turhautumista ja eristäytymistä suomalaisesta kulttuurista? Millaista maahanmuuttopolitiikkaa Suomen tulee harjoittaa ja miksi? Ruotsalainen yhteiskunta on joistakin ongelmista huolimatta huomattavasti tasa-arvoisempi ja suvaitsevaisempi kuin Suomi. Ruotsissa on helppo olla myös suomalaisena maahanmuuttajana. Ongelma ei ole itse maahanmuutto, vaan maahanmuuttajien mahdollisuudet saada työtä ja integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Siihen on panostettava, ja työmarkkinoilla esiintyvä yleinen syrjintä on poistettava. Esimerkiksi korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ennen kaikkea nimensä tai ulkonäkönsä perusteella maahanmuuttajiksi tunnistettavien on lähes mahdotonta saada oman alansa työtä. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee asennemuutosta, jossa erilaisuus nähdään rikkautena. Globaalissa taloudessa menestyvät ne maat, jotka osaavat verkostoitua ja luoda kaupallisia suhteita. Siksi Suomen on erityisesti houkuteltava ulkomaalaisia opiskelijoita korkeakouluihimme ja huippuosaajia yrityksiimme. Pakolaisten osalta Suomen on nykyistä rohkeammin kannettava globaali vastuumme: sivistynyt ja humaani yhteiskunta auttaa omassa maassaan vainon kohteeksi joutuneita ilman ennakkoluuloja ja ehtoja. 12. Viime syksynä yritetty korotus opintorahaan ei toteutunut. Kuitenkaan, mallissa ei oltu lainkaan huomioitu opintotuen tulorajoja, joiden tuntuva korottaminen olisi vähintäänkin yhtä tärkeää kun indeksikorotuksen saaminen opintorahaan. Miksi näin, ja onko tähän tulossa muutos seuraavaa esitystä tehtäessä? Eikö oikeus opintorahaan tulisi kytkeä opintojen edistymiseen eikä opintojen ohella ansaittuihin tuloihin, mikäli siis opiskeluvauhti ei työssäkäynnin johdosta hidastu? Miten uskotte 30 kuukausittaisen lisäopintorahan ratkaisevan opiskelijan rahaongelmat kun jo pelkän keskustayksiön vuokra on 450 /kk? Tulorajojen korottaminen maksaa, ja sen hyöty menee pelkästään keskimääräistä parempituloisille opiskelijoille. Siihen menevä rahoitus on pois opintorahan yleisestä korotuksesta. Se antaisi myös signaalin, että opiskelijan kuuluukin tehdä työtä. Mielestäni tärkeintä on parantaa opiskelijoiden edellytyksiä keskittyä oikeaan työhönsä eli opiskeluun. Vihreiden tavoite on nostaa opintorahaa vähintään 15 prosenttia ja ympärivuotistaa asumislisä. Perustulomallissamme opiskelijat saavat 440 euroa verotonta perustuloa kuussa, sekä oikeuden yleiseen asumistukeen (vajaat 200 e/kk) opintolainakin säilyisi. Tällöin opiskelijoiden perusturva kohenisi yli 200 euroa. Silloin olisi aidot edellytykset keskittyä opintoihin ja antaa työttömien tehdä ne työt, joita opiskelijat nyt tekevät toimeentulonsa turvaamiseksi. Opiskelijat on nykyisellään ainoa väestöryhmä, jonka nähdään voivan elää köyhyysrajan alapuolella. Ja vielä lainarahalla. Tähän on vihdoin puututtava. 13. Kyllä vai Ei? a. Suomen NATO-jäsenyys? EI. b. Presidentin valtaoikeuksien vähentäminen? Kyllä, parlamentarismia on lisättävä. c. Lisäydinvoima? EI. d. Opinto-oikeuden rajoittaminen yhteen korkeakoulututkintoon? EI. e. EU/ETA -alueen ulkoa tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut? EI. 14. Vapaa sana Kysymykset olivat kuin suoraan kokoomuksen markkinaliberaalin ja konservatiivisen siiven oppikirjasta otettuja. Jos toimittaja haluaa esittää itse omia näkemyksiään, kannattanee jatkossa tehdä kolumni johdattelevien kysymysten sijaan. Näin journalistisen etiikan ja lukijan kannalta se olisi huomattavasti mielekkäämpää. :) Ville Niinistö 19

20 Petteri Orpo, Kokoomus 1. Nimi, ikä, oppiarvo, valmistumisvuosi, työ ja kotikunta Petteri Orpo, 37 vuotta, VTM pääaineena taloustiede, 2002, Turun aikuiskoulutuskeskuksen yrityspalvelujohtaja, Turku 2. Järjestöaktiivisuutesi opiskeluaikana sekä sen vaikutus myöhempään urakehitykseesi? Olin niin sanotusti yliaktiivinen, T-klubin toiminnasta (sihteeri ja pj) edustajistoon, TYY:n hallitukseen (kopovastaava) ja 1994 elokuussa TYY:n pääsihteeriksi. Siitä minut valittiin SYL:n pääsihteeriksi vuosiksi Näiden tehtävien vaikutus on ollut minulle suuri. Järjestöaktiivisuudesta tuli minulle ammatti, jossa vaikuttamisen lisäksi vastasin järjestöjen taloudesta, henkilöstöhallinnosta, tiedottamisesta ja arkipäivän toiminnasta. Opin tuntemaan valtavan määrän ihmisiä eri puolilta Suomea. Syntynyt verkosto on edelleen työni ja luottamustehtävieni hoitamisen perusta. 3. Miten koet Turun Yliopistossa hankkimasi koulutuksen auttaneen sinua urallasi? Jäikö jotain puuttumaan; millaisia ohjeita antaisit entisen pääaineesi nykyisille opiskelijoille? Koulutus on antanut minulle hyvä pohjan ja valmiudet toimia eri tehtävissä. Taloustieteen opinnoista on ollut suuri apu, tilastotieteen pakkoopinnotkin ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Ekonomistia minusta ei tullut tuli yhteiskuntatieteilijä. Hyvä oppiaine. Ne meistä, jotka todella panostivat taloustieteen opintoihin ovat työllistyneet hyvin alan töihin. 4. Keskeiset teemasi ja arvosi hakiessasi kansanedustajaksi. Koulutus: Suomen nykyisen ja tulevan menestyksen tärkein osatekijä. Riittävät määrärahat peruskoulusta yliopistoihin. Ylipistojen perusopetuksen määrärahat ja tutkimus sekä tuotekehitysrahat sellaiselle tasolle, että menestymme kansainvälisessä kilpailussa. Turvallisuus: Hyvä elämän peruselementti. Turvallisuus koostuu hyvistä palveluista ja turvallisesta ympäristöstä. Riittävät resurssit välttämättömille peruspalveluille päiväkodeista vanhustenhuoltoon. Ympäristöstä huolehdittava hyvällä energia ja ilmastopolitiikalla. Kannustavuus: Suomalainen hyvinvointi syntyy suomalaisesta työstä. Siksi meidän on kannustettava suomalaisia opiskelemaan, tekemään työtä ja yrittämään. Opintorahaan ja sen tulorajoihin tasokorotus, työn verotusta maltillisesti alas kaikissa tuloluokissa ja yrittäjyydelle aito yhteiskunnan tuki. 5. Huono itsetunto ja itseluottamuksen puute puetaan suomalaisessa kulttuurissa usein termeiksi vaatimaton ja nöyrä. Kuinka vahvasti uskot omiin mahdollisuuksiisi tulla valituksi, vai oletko vain tukemassa puoluettasi? Uskon mahdollisuuksiini. Sopiva ikä ja vahva kokemus politiikasta valtakunnantasoa myöden. Toimiessani Ville Itälän erityisavustajana sisäministeriössä sekä Kokoomuksen apulaispuoluesihteerinä opin tuntemaan hyvin valtakunnanpolitiikan sekä maakunnan asiat että ihmiset. Jäsenäänestyksessä tulin neljänneksi ja kaksi istuvaa kansanedustajaa jäi taakse. Se oli kuitenkin vain esivaali. 6. Veden kantaminen kaivoon ei ole toimiva ratkaisu. Milloin yhteiskuntamme lopettaa holhoamisen ja opettaa maamme kansalaiset kantamaan vastuun omasta elämästään? Huomautus, tämä ei tarkoita sosiaaliturvan poistamista joten ethän lähesty kysymystä siltä kannalta. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on muodostunut passivoivaksi. Sen pitäisi tukea yksilöä silloin kun hänellä on ongelmia kuten työttömyys tai sairastuminen ja auttaa hänet takaisin omilleen. Nyt ei ole näin, vaan järjestelmään jäädään kiinni. Aktiivisuutta ei palkita. Meidän on aloitettava sen kokonaisuudistus kohti mallia, joka kannustaa aina työntekoon. Jokaisen tehdyn työtunnin pitää kasvattaa käteen jäävää tuloa. Näin ei ole nyt. 7. Turku-Helsinki -väli on yksi vuosittain eniten ihmishenkiä vaativista tieosuuksista maassamme. Kuitenkin, huomattavasti turvallisemman moottoritien valmistuminen on viivästynyt useita vuosia muun muassa oravan takia. Oliko tässä asiassa luonnonsuojelun prioriteetit asetettu yhteiskunnassamme oikeaan suhteeseen? Mikä on oikea tapa ottaa ympäristö huomioon modernissa yhteiskunnassa? Järjenkäytölle pitäisi antaa enemmän tilaa. Lisäksi suurten ja merkityksellisten hankkeiden tapauksissa pitäisi viranomaisten käsitellä valitukset tai ympäristökysymykset nopealla aikataululla. 8. Suomalaiset ohjataan verotuksen keinoin ajamaan vanhoilla, ei-ympäristöystävällisillä ja turvattomilla autoilla. Milloin autojen hinnat laskevat Suomessa esimerkiksi Ruotsin tasolle? Seuraavalla vaalikaudella autojen verotuksessa pitäisi siirtyä ostamisen verotuksesta käytön verotukseen. Se ohjaa uudistamaan autokantaa, jolloin saamme turvallisempia, taloudellisempia ja ympäristöystävällisempiä autoja liikenteeseen. Dieselveron voisi samalla poistaa. 9. Perustele perintöveron oikeudenmukaisuus. En perustele. Se ei ole oikeudenmukainen vero. Tänä päivänä tavalliset suomalaiset palkansaajat jättävät perintöinä asuntoja ja kesämökkejä. Ne on kovalla työllä ansaittuja ja niistä on jo verot moneen kertaan maksettu. 10. Miten olisi 25 % tasaverojärjestelmä tuloverotukseen tai siirtyminen puhtaaseen arvonlisäverotukseen? Miten ja mihin suuntaan verotusta tulee kehittää? En ole tasaveron kannalla. Työn verotusta on laskettava kaikissa tuloluokissa ja ylin marginaali pitäisi laskea 50 prosenttiin. Pääomavero on hyvällä eurooppalaisella tasolla. Perintöverotuksesta tulee luopua. 11. Perustellaan Suomen tarvitsevan lisää maahanmuuttajia täyttämään tulevaisuuden työpaikkoja. Suurin osa näistä maahanmuuttajista ollaan ottamassa maista, joista tulijoiden kulttuurilliset erot suomalaiseen yhteiskuntaan ovat valtavat. Miten näiden ihmisten 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin

Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin Ennen puhelua - Opettele argumentit huolella niin, että osaat kertoa opintotuen indeksiin sitomisesta, maksuttomasta koulutuksesta ja opintotuen huoltajakorotuksesta

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta JULKAISTAVISSA 13.. KLO 01.00 JÄLKEEN KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta Kunnan lainanoton lisääminen sai vähiten kannatusta keinona tasapainottaa taloutta. Tämä käy

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Onneksi olkoon, sinut on valittu!

Onneksi olkoon, sinut on valittu! Perustulohack 2016 Onneksi olkoon, sinut on valittu! Tietopaketti perustulopilottiin valituille. Silja Uusikangas & Minna Manninen Mikä on perustulo? Perustulo on tuloa, joka maksetaan säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45 SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat. KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

http://www.nelostuote.fi/suomi/rummikubsaan.html

http://www.nelostuote.fi/suomi/rummikubsaan.html Sivu 1/5 Pelin sisältö 104 numeroitua laattaa (numeroitu 1-13) 2 laattaa kutakin neljää väriä (musta, oranssi, sininen ja punainen) 2 jokerilaattaa, 4 laattatelinettä, pelisäännöt Pelin tavoite Tavoitteena

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Haku HELBUS ohjelmiin

Haku HELBUS ohjelmiin Haku HELBUS ohjelmiin Henkilötiedot Valokuva Nimi: Postiosoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Syntymäaika: Aiempi koulutus: Liimaa kuvasi tähän. Vastaa seuraaviin esseekysymyksiin suomeksi tai englanniksi

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch?

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch? Mark Glickman on työskennellyt Fountain Housen koulutuskoordinaattorina ja sen jälkeen San Diegossa Kaliforniassa. Aion käsitellä erästä myyttiä siitä, kuinka toimimme Klubitalona ja kuinka meidän pitäisi

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf Ry:n Seniorikysely Ajankohta: Helmikuu 2015 Sähköpostiosoitteet: Kytäjä Golf Ry:n jäsenrekisteri Jäsenrekisterissä 1.2.2015 273 senioria (miehet 55v,

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot