Armonlaakson laitumilla sydän liikkuu suvisilla. Iloon, toivoon, vapauteen henki nousee kirkkauteen. Armonlaakson aarre.

Transkriptio

1 Naantalin seurakuntalehti 2/ Armonlaakson aarre -näytelmän ensi-ilta klo 20.15, muut näytökset klo ja klo 19. Lue lisää s. 3 Rukous ja uni ovat sukulaisia. Lue lisää s. 4 Varkkarit vauhdissa! Lue lisää s. 6-7 Seurakunnan tapahtumat Lue sivuilta Armonlaakson laitumilla sydän liikkuu suvisilla. Iloon, toivoon, vapauteen henki nousee kirkkauteen. Virsi 569:2

2 Pääk irjoitus Agricola ja Naantali Agricolan juhlavuosi 2007 on jo pitkällä. Vuoden pääjuhlat on vietetty toisena pääsiäispäivänä. Silloin tuli kuluneeksi 450 vuotta tuon suurmiehen kuolemasta. Hän jätti kansaamme ja maahamme sellaiset pysyvät jäljet, myös tänne Naantaliin, että niitä on syytä muistella vähän pitempäänkin. Naantalin kannalta juhlat ovat vasta edessäpäin, loppukesällä. Naantalin syntymäpäivien tienoossa esitetään Agricolasta Naantalin luostarissa kertova näytelmä Armon laakson aarre. Näytelmä kertoo Agricolan tarkastusmatkasta saariston seurakuntiin ja tulosta viimein Naantalin birgittalaisluostariin. Siinä yhteydessä piispa toimitti kuninkaalta saamaansa tehtävää kerätä kirkoista omaisuutta. Valtio oli köyhtynyt käymiensä sotien johdosta ja tarvitsi kipeästi varoja Venäjän tsaaria vastaan käymäänsä sotaan. Samassa yhteydessä piispa levitti uskonpuhdistuksen aatetta seurakuntiin ja myös luostariin. Agricolan käynti Naantalissa ei näytä kovin kunniakkaalta. Harvoin todellinen elämä on sitä. Näytelmä antaa meille mahdollisen kuvan siitä, miksi luostarin toiminta hiipui uskonpuhdistuksen myllerryksessä. Mutta se kertoo meille myös jotakin siitä, miksi Naantali jäi elämään ja on yhä olemassa. Menneiden asioiden tutkiminen ja pohtiminen on elämän ymmärtämisen kannalta hyödyllistä. Usein haluaisimme kuitenkin kiirehtiä eteenpäin ja jättää menneet taakse. Tuntuu siltä, ettei aika riitä kaikkeen. On niin paljon tehtävää ja saavutettavaa. Mitä hyötyä historian tietämisestä ja ymmärtämisestä on. Ehkä opimme sitä kautta tunnistamaan, mitkä asiat kestävät ja ovat arvokkaita. Ehkä opimme myös paremmin tietämään keitä olemme ja mistä me tulemme. Tätä kaikkea me tarvitsemme, jotta osaisimme elää. Armon laakson aarre -näytelmä houkuttelee katsojansa pohtimaan omaa elämäänsä. Näytelmää esitetään Naantalin kirkossa 22. ja sekä Birgitanpäivien yhteydessä. Lisäksi on ennakkonäytöksiä joihin myös on saatavilla lippuja. Missio 2008 haasteita tulevaan toimintaan Seurakunnassa on käynnistymässä uusi työjakso. Uudet haasteet ovat edessä. Olen aloittamassa uutena seurakunnan luottamustehtävää aikuis- ja lähetystyön johtokunnassa. Aina kun viestikapula siirtyy uusiin käsiin, juoksu jatkuu, mutta jotain uutta tulee siihen mukaan. Juoksurata säilyy samana, mutta maisemat vaihtuvat. Näin voidaan ajatella myös hengellisellä kentällä. Kaikkea entistä ei tarvitse muuttaa. On hyvä säilyttää se luja ja kestävä arvopohja, jonka varaan hengellinen perustus on vuosien saatossa seurakunnassa rakennettu. Kuitenkin elämän muuttuva dynamiikka tuo mukanaan uusia haasteita, joihin kirkonkin on tarpeellista vastata. On tärkeää herätellä kysymyksiä ja käydä Juha-Pekka Mikkola (31) tulla tupsahtaa ovesta kainalossaan nippu Agricola-näytelmän julisteita. Hymyilevä mies ei näytä kiireiseltä, vaikka hänellä on monta rautaa tulessa. Hän näyttelee Turun Kaupunginteatterissa sekä ohjaa ja tuottaa Harri Raittiin Naantalin kirkkoon kirjoittamaa Armon laakson aarre -kamarinäytelmää, joka saa ensi-iltansa 22. elokuuta. Harjoitukset ovat käynnissä. Juha-Pekka Mikkola opiskeli näyttelijäksi Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksella (Näty) ja sai valmistuessaan 2001 kiinnityksen Turun Kaupunginteatteriin. vuoropuhelua siitä, miten viedä evankeliumi lähelle nykyajan ihmistä. Samoin on hyvä kysyä, miten seurakunta näkyisi kirkkaammin tämän ajan keskellä ja miten ilosanoma tavoittaisi mahdollisimman monta seurakunnasta vieraantunutta ihmistä. Yhtenä konkreettisena ehdotuksena on tuotu esille missio-tyyppisen tapahtuman järjestäminen omassa Naantalin seurakunnassa. Ajankohdaksi on suunniteltu syksyä Visio lähtee syvällisesti siitä, että tapahtuma koituisi koko kaupungin parhaaksi. Siinä on pyrkimyksenä löytää juuri Naantalille sopiva ja ominainen hengellinen sanoma huomioiden oman kaupunkimme eri asukasryhmien tarpeet. Suuri voimavara on siinä, Juha-Pekka Mikkola, melkein naantalilainen On tuntunut hyvältä palata tänne nyt seestyneempänä ja rauhallisempana,näkemään tuttuja asioita uudesta perspektiivistä. Hän on työskennellyt useiden tunnettujen ohjaajien kuten Juha Hurmeen, Fiikka Forsmanin, Katariina Lahden, Pentti Kotkaniemen, Jouko Turkan, Tiina Brännaren ja Maarit Ruikan kanssa. Nuoresta iästään huolimatta Mikkola on ehtinyt olla mukana yli kuudessakymmenessä teatteriproduktiossa näytellen sekä vakavia että koomisia rooleja. - Syksystä lähtien olen free-lanser eli vapaa taiteilija. Ohjaamista olen harrastanut pyydettäessä ja kokenut saavani siitä runsaasti eväitä myös näyttelijätyöhön, kertoo Mikkola. Luottamusmiehiltä Aira Orava, fil.maist., Naantalin seurakunnan aikuistyön ja lähetystyön johtokunnan puheenjohtaja. että koko seurakunta kaikkine työaloineen tulisi mukaan hankkeen taakse. Myös vapaaehtoisia vastuunkantajia tullaan tarvitsemaan paljon. Näin kaikki eri kohderyhmät, aikuiset, nuoret, perheet ja lapset, tavoitetaan parhaiten. Kun tällaista yhteistä näkyä synnytetään, tarvitaan paljon rukousta, suunnittelua ja valmistelutyötä. On tärkeä nähdä, että hyvin toteutettuna tällainen missio on pitkä prosessi. Se alkaa valmistelevilla toimenpiteillä ja tapahtumilla. Sitä seuraa varsinainen missio-tapahtuma, mikä voi pitää sisällään useampia erilaisia tilaisuuksia eri kohderyhmille. Prosessi jatkuu myös mission jälkeen. Silloin ne ihmiset, jotka ovat tapahtuman kautta löytäneet tiensä seurakunnan yhteyteen, saatetaan hyvään hengelliseen kasvuun. Uskoon juurtuminen on jokaiselle ihmiselle ainutlaatuinen prosessi, mihin seurakunta voi tarjota erilaisia kasvun mahdollisuuksia. On muistettava, että tällaiset missiot eivät itsessään ole erillisiä työmuotoja, vaan ne täydentävät seurakunnassa jo olemassa olevaa muuta monipuolista hengellistä työtä. Näin erilaiset työmuodot ja visiot yhdessä tukevat toisiaan ja toteuttavat Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä, jossa hän kehottaa menemään kaikkialle maailmaan ja julistamaan evankeliumia kaikille luoduille. Aira Orava Mikä Agricolassa puhuttelee? Mikael Agricolan persoonasta tai edes ulkonäöstä ei paljoa tiedetä, hänessä on hiukkasen enigmaa, arvoituksellisuutta. Hän on ollut aikansa kiistaton suurmies, mutta tuntuu, että hän ei jotenkin muitta mutkitta halunnut tuohon rooliin sopeutua. Itsepäisyyttä ja turhamaisuutta Agricolasta luultavasti on löytynyt siinä missä viisautta ja nerouttakin, useinhan nuo ominaisuudet kulkevat käsi kädessä. Katsotaan, minkä verran pystymme hänen persoonaansa näytelmän keston puitteissa esiin tuomaan. Mikä näytelmän henkilöistä on sinusta kiehtovin? Kaikissa keskeisissä rooleissa on näyteltävää. Näytelmän keskiössä on Agricolan ja luostarin abbedissan kiistely siitä, onko oikeutettua Perustettu vuonna 2004 Jyrki Rautiainen Kirkkoherra Naantalin seurakuntalehti Toimitus Piispantie Naantali Puh: Faksi ISSN: Päätoimittaja: Margit Virkkala Puh , margit.virkkala@evl.fi Toimitussihteeri: Hanne Tuulos Puh , hanne.tuulos@evl.fi Toimituskunta: Margit Virkkala Pirkko Hallanoro Maija Karinkanta Hanne Tuulos Levikki: kpl Kustantaja: Kotimaa-yhtiöt Paino: Salon Lehtitehdas, Salo, 2007 Kannen kuva: Hanne Tuulos Seuraava Vesper ilmestyy

3 Juha-Pekka Mikkola (ohjaaja), Heikki Kustila (Kustaa Vaasa), Jussi Helminen (kalastaja Martti), edessä Ulla Korpela (abbedissa) ja Veli-Pekka Teponoja (Mikael Agricola). tista. Koska seurakunnalla ei ollut aiempaa kokemusta näytelmien tekemisestä, päätettiin toimenkuvakseni muodostaa sekä ohjaaja että tuottaja. Alkuvuosi meni ennakkosuunnittelussa, näytelmän teksti valmistui huhtikuussa ja toukokuussa aloitimme harjoitukset. Aikaisemmat yhteytesi Naantaliin? Isäni on syntynyt Luonnonmaalla, jossa sukuamme yhä asuu. Vartuin Raisiossa, mutta kaikki lapsuuden kesät tuli vietettyä näissä maisemissa. Pari vuotta sitten näyttelin presidenttikomediassa Kultaranta Kailon saaressa, jossa myös muistan nähneeni Naantalin Teatterin kesänäytelmiä pienenä. On tuntunut hyvältä palata tänne nyt seestyneempänä ja rauhallisempana, näkemään tuttuja asioita uudesta perspektiivistä. Mitkä ovat tunnelmasi tässä vaiheessa? takavarikoida kirkon omaisuutta kruunulle. Molemmat ovat asemansa vankeja, kantavat valtiomiehiin verrattavaa suurta vastuuta, mikä tietysti mutkistaa kanssakäymistä. Kustaa Vaasan rooli on pienempi, mutta merkittävä vastavoima. Kalastaja-Martti taas toimii kertojana, eräänlaisena narrina, joka pyrkii luomaan siltaa katsojien ja näyttämön välille. Mitä haasteita kohtaat ohjajana tai näyttelijänä kristillisissä aiheissa? Olen näytellyt kahdessa kirkkonäytelmässä. "Mies ja tuli" kertoi saarnaaja Frans Hannulasta ja "Jokamies" oli keskiaikaisen moraliteetin päivitetty versio. Kristillisissä aiheissa hyvä asia on se, että konfliktit ovat suuria ja roolihahmot lähes poikkeuksetta joutuvat käymään läpi suuria muutoksia eli niissä riittää näyteltävää. Vaarana on, että asiat jäävät leijumaan liian korkealle katsojan ulottumattomiin. Tärkeätä on pyrkiä säilyttämään tietynlainen juureva ote teemojen suuruudesta huolimatta. Eikä huumoriakaan sovi unohtaa. Kirkko esitystilana asettaa uudenlaisia haasteita mm. äänenkäytölle ja visuaalisuudelle, mutta onneksi esitystekniikka tulee olemaan hyvissä käsissä. Miten sinusta tuli näyttelijä? Olen näytellyt kymmenvuotiaasta alkaen mm. Raision Teatterissa ja lapsi- ja nuorisoteatterissa sekä Turun ylioppilasteatterissa. Lukioikäisenä näytteleminen alkoi kiinnostaa vakavammin, se tuntui haastavimmalta, hauskimmalta ja monipuolisimmalta uravaihtoehdolta. Mikä olisit, jos et olisi näyttelijä? Jos en olisi näyttelijä, olisin mahdollisesti opettaja tai sarjakuvapiirtäjä. Kuinka päädyit ohjaajaksi? Viime syksynä kirkkoherra Jyrki Rautiainen otti yhteyttä ja kertoi ajatuksesta tehdä Agricola-aiheinen näytelmä Naantalin kirkkoon. Kirjailijaksi väläyteltiin jo tuolloin Harri Rai- Näyttelijät ovat hyviä ja sopivat rooleihinsa erinomaisesti. Sain mukaan ne ihmiset, jotka halusin. Samoin Jouko Valkosen johtama kuoro on löytänyt hienon soinnin. Tähän asti olemme harjoitelleet seurakuntakeskuksessa, mutta nyt toukokuun lopulla siirrymme pariksi päiväksi itse esityspaikalle eli kirkkoon. Treenit jatkuvat heinäkuun lopulla, mutta jäämme kesätauolle turvallisin mielin. Tuottajana kehotan vielä kaikkia kipin kapin ostamaan lippuja näytöksiin! Loppukesän illat ovat mitä sopivimpia pienelle teatteriretkeilylle hyvässä seurassa. Esitykset ja klo ja klo 19. Margit Virkkala Tuulta purjeisiin Kaiken oli oltava askeettisen ankaraa, sileää tekoa, nöyrää ja voimakasta. Keskiaikainen harmaakivinen luostarikirkko, Naantalin evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkko, kesäisin Musiikkijuhlien konserttipaikka ja myös tiekirkko. Eri ihmiset tuntevat kirkon sellaisista yhteyksistä, mikä itse kullekin on se läheisin kosketuspinta. Minulle sitä on ehdottomasti keskiaikainen luostarikirkko ja sen vanha esineistö. Olen oppaana tutustunut kirkon historiaan ja niihin tapahtumiin, jotka johtivat kirkon pystyttämiseen juuri sille paikalle, jossa se seisoo nyt lähes 550 vuotta myöhemminkin ylväänä kaupungin maamerkkinä ja tunnuksena. Kun Naantalin birgittalaisluostari erinäisten vaiheiden jälkeen sai lopullisen sijoituspaikkansa Raision Ailostenniemellä alkoi myös Vallis Gratien (Armonlaakson), Nådendalin eli Naantalin kaupungin historia Samoihin aikoihin alkoi myös kirkon rakentaminen. Ajan voittamiseksi rakennettiin ensin pienempi puukirkko, joka myöhemmin ympäröitiin kivikirkolla. Piispa Konrad Bitz vihki kirkon tarkoitukseensa lokakuussa Tämä vihkiminen, niin kutsuttu reformaatio merkitsi luostarin itsenäistymistä ja irtaantumista Vadstenan luostarin holhouksesta. Kuningas Kustaa Vaasan toteuttama uskonpuhdistus vaikutti, että luostarin hyvä toiminta-aika Naantalissa kesti vain noin sata vuotta. Naantalin kirkon sisustus noudattaa Pyhän Birgitan ilmestyksissään saamien ohjeiden mukaista kaavaa, esim. ikkunat saavat olla vain keltaista tai kirkasta lasia, seinät ovat valkoisiksi kalkitut eikä siellä ole seinämaalauksia vihkiristejä lukuun ottamatta. Kaiken oli oltava askeettisen ankaraa, sileää tekoa, nöyrää ja voimakasta. Kirkon pääalttari oli aluksi länsipäässä nykyisen pääsisäänkäynnin kohdalla, jotta toteutui Birgitan ohje hiljaisesta vedestä alttarin takana. Lisäksi oli yli kaksikymmentä muutakin alttaria. Kirkon sisustuksesta luostariaikana saa hyvän käsityksen käydessään tutustumassa Naantalin Museossa Kai ja Tiina Puumalaisen tekemään luostarinäyttelyyn. Kun kävelee kirkon keskikäytävää kohti alttaria katse kiinnittyy luostariaikaisiin arvokkaisiin esineisiin. Ensin katosta riippuvaan krusifiksiin, munkkien 1400-luvulla veistämään Jeesukseen ristillä. Tammesta tehty alttarikaappi esittää keskellään Neitsyt Marian taivaallista kruunausta. Kruunaajien lisäksi siinä on kuvattuna oikealla Pyhä Birgitta kirja kädessään ja hänen työnsä jatkaja, tytär Katarina vasemmalla. Sivukaapeissa olevat pienikokoiset veistokset esittävät kahtatoista apostolia sekä neljää muuta pyhimystä. Alttarikaappia pidettiin kirkon alttarilla 1860-luvun korjauksiin asti, jolloin se korvattiin alttaritaululla (R.W. Ekmanin maalaus vuodelta 1868, joka esittää syntistä naista fariseuksen huoneessa), joka nykyään on kirkon seinällä. Kaappi tuotiin takaisin alttarille 1960-luvulla. Alttarikaapin alapuolella arvokas teos on pieni tuntemattoman mestarin tekemä orjantappuroilla kruunattua Kristusta esittävä puuveistos luostariajalta. Hiljainen katselija voi vielä nytkin tämän kuvan äärellä oppia ymmärtämään Raamatun sanoja: Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi (Jes. 53:5) Luostariajalta ovat myös kalkkikivinen kasteallas ja Katarina Jagellonican lahjoittama Neitsyt Mariaa ja Jeesusta esittävä maalaus, jonka arvellaan olevan El Grecon tai jonkun hänen oppilaansa maalaama. Katariina oli yksi Turun linnan kolmesta Katarinasta, Varsinais-Suomen herttuan ja myöhemmin Ruotsin kuninkaan Juhana III:n katolinen puolalaissyntyinen puoliso, joka yritti vielä 1500-luvun puolivälissä elvyttää luostarin kituvaa elämää. Vanhin esine on vuodelta 1369 kirkon takaosassa sijaitseva goottilaistyylinen rautaristikkoinen teräväksi torniksi suippeneva ehtoollisleivän säilytykseen käytetty sakramenttikaappi. Luostarikirkkoon kuului ehdottomasti rautainen vihkimäkruunu, jonka alla noviisit antoivat nunnalupauksensa ja piispa vihki heidät nunniksi. Hyvin säilynyt on myös lasisuojuksen alla oleva nunnien tekemä alttarivaate 1500-luvun alusta. Paljon myöhempää runsaskoristeista renessanssityyliä edustaa saarnastuoli, jonka kartanonherra Henrik Fleming ja vaimonsa Ebba Bååt lahjoittivat kirkkoon vuonna Heidän molempien sukujensa vaakunat koristavat saarnastuolin kattoa. Paljon arvokasta, todella vuosisatoja vanhaa esineistöä on jäljellä keskiaikaisessa luostarikirkossamme, muistona ajoilta, jolloin nykyaikaisista tuotantomenetelmistä ei osattu edes unelmoida ja kuitenkin saatiin aikaan kauniita, aikaa kestäviä esineitä ja rakennuksia. Pirkko Hallanoro 3

4 Levolle lasken Luojani... Mitä rukous on? Uni ja rukous ovat sukulaisia koska kummassakin on kysymys heittäytymisestä olemassaolon armoille, antautumisesta sellaisen varaan, joka ei ole minun hallittavissani. Kun minä nukahdan, se on usein periksi antamista, kun en enää jaksa valvoa ja pidellä lankoja käsissäni, mutta silloinkin se on suloista. Siinä on kysymys armosta. Näin kirjoittaa pastori Jaakko Heinimäki kirjassa, jossa hän käy vuoropuhelua lauluntekijä Mikko Kuustosen kanssa. Raamatussa meitä kehotetaan: Rukoilkaa lakkaamatta. Miten helposti tuo hyvää tarkoittava kehotus alkaakin tuntua taakalta, pakolta, velvollisuudelta, vaatimukselta, suoritukselta, josta ei koskaan tule kiitettävää arvosanaa. Jos näin käy, rohkenen arvella, että olemme ymmärtäneet jotakin perustavalla tavalla väärin. Teeskentely on mahdotonta 4 Jumala ei tarvitse meidän rukouksiamme, Jumala ei tarvitse meiltä mitään suorituksia. Mutta ihminen tarvitsee Jumalaa ja ihminen tarvitsee rukousta. Rukouksessa me usein sanoitamme ja pohdimme omaa elämäämme, rukouksessa me pyydämme apua, rohkeutta ja viisautta, me kiitämme, me raivoamme, me syytämme. Rukouksessa ei ole olemassa väriä sanoja, väärää aikaa tai väärää paikkaa. Rukouksessa me jäsennämme oman elämämme iloja, suruja ja murheita Jumalan kasvojen edessä ja sen saa jokainen tehdä juuri omalla tavallaan. Jumalan edessä ei ole tarpeen eikä mahdollista teeskennellä. Mutta eikö oikeaa rukousta voi olla myös se, että me vain levollisesti tiedostamme, että jos Jumala on, Hän näkee ja tietää kaiken, salatuimpaan saakka? Jumala tietää meidän elämästämme ja tästä maailmasta kaiken, vaikka me emme saisi suustamme yhtään järjellistä sanaa. Jumalan edessä ei ole olemassa muuta kuin aito, rehellinen, raadollinen totuus. Jumalan edessä saamme olla täydellisen riisuttuina kaikesta suorittamisesta. Rukous antaa meille mahdollisuuden päästää hetkeksi irti elämänhallinnan pakosta, se antaa mahdollisuuden jättäytyä suurempiin käsiin. Ihminen ei ole human doing vaan human being. Juutalaisten ja kristittyjen Jumala sanoo itsestään, että minä olen. Ehkä Jumalan kuvana oleminen on syvimmiltään armollista olemista ja parhaansa tekemistä eikä aikaansaannoksia, toteaa Mikko Kuustonen. Tätä viisasta ajatusta voinee hyvin soveltaa myös rukoukseen. Ehkä rukouskin on syvimmiltään vain armollista olemista Jumalan edessä ja Isän sylissä? Esirukous kantaa ja tuntuu sydämessä Esirukous on rukousta toisen ihmisen, toisten ihmisten, yhteisten asioiden ja koko maailman puolesta. Jumalanpalveluksessamme on aina esirukous, johon myös kuka tahansa seurakuntalainen tai muu kadunkulkija voi jättää oman esirukousaiheensa. Lukuisista kristillisistä lehdistä löytyy palsta, jonne lukijat voivat lähettää esirukouspyyntöjään. Esirukouksesta on kyse myös vaikkapa siinä, jos ihminen huokailee Jumalalle naapureidensa vaikeaa elämäntilannetta ja pyytää heidän elämäänsä helpotusta ja siunausta. Kyllä se vaan tuntuu mahdottoman hyvältä tietää, että on ihmisiä, jotka rukoilevat minun ja perheeni puolesta, kertoo eräs Naantalin seurakunnan jäsen. Yllättävät, raskaat elämänkäänteet ja sairaudet ovat ajaneet hänet välillä aivan äärirajoille, mutta yhdeksi kantavaksi voimaksi elämässään hän on kokenut juuri esirukouksen. Vaikka en itse enää jaksaisi uskoa mihinkään enkä rukoilla mitään, tuntuu esirukous sydämen pohjalla kannattelevalta ja turvalliselta. Se kertoo, että on ihmisiä jotka välittävät ja se auttaa luottamaan myös välittävään Jumalaan, seurakuntalainen kiteyttää kokemuksiaan. Esirukous on arvokasta työtä, jota voi tehdä vaikka olisi aivan sänkyyn sidottu. Miten monet vanhat ihmiset kantavatkaan läheisiään sekä kansakunnan ja koko maailman asioita rukouksissaan Jumalan tykö. Uskomme mukaan meillä kaikilla on taivaassa myös yksi esirukoilija ylitse muiden, Jeesus itse. Vanhassa körttivirressä tästä aiheesta lauletaan koskettavasti: Kun me uuvumme niin, ettei rukouksiin eikä valvomahan ole voimaa, Hän on Puolustaja, Esirukoilija, eikä heikkoja, huonoja soimaa. Rukous tuo rauhaa ja oivalluksia Toisten kirjoittamat viisaat rukoustekstit voivat puhutella syvällisesti ja tuoda elämään oivalluksia. Ne voivat myös tarjota samaistumispintaa, synnyttää tunteen siitä että en ole näine ajatuksineni tai epäilyksineni yksin. Vanhoja, vahvoja ja puhuttelevia rukouksia löytyy valtavasti esimerkiksi psalmeista tai virsikirjasta. Hyvin usein myös veisuu on väkevää yhteistä rukousta. Iltarukous on ollut ja on monille lapsille turvallisen unen tuoja. Lapsena opittu Levolle lasken Luojani tai muu riimitelty rukous lienee palannut mieleen ja tuonut turvaa elämän myrskyissä lukemattomille ihmisille myös vanhemmalla iällä. Rukouksen mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Rukous purkaa paineita, rukous kantaa kiitoksen oikeaan osoitteeseen, rukous huutaa apua viimeisillä voimilla. Rukous kannattelee syntymässä ja kuolemassa. Rukouksessa me saamme pyytää omaan sydämeemme ja koko maailmaan sitä Jumalan Rauhaa, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi. Yksi nykykirjailija, jota on siunattu puhuttelevalla rukouskynällä, on Anna-Mari Kaskinen. Häntä siteeraten: Herra, auta meitä muistamaan, että jokainen ihminen on jonkun lapsi. Kun joku ihminen herättää meissä vastustusta ja inhoa, kun olemme valmiit epäilemään jopa hänen olemassaolonsa oikeutusta, auta meitä muistamaan, että joku äiti on hänet synnyttänyt, jonkun naisen silmissä on välkähtänyt ilo, kun lapsi on päästänyt ilmoille ensimmäisen parkaisunsa. Herra, auta meitä muistamaan, että vihollisia ei ole. On vain rakkaita lapsia, jotka ovat ajautuneet eri puolille, ihmiskunnan haavojen tähden. Emilia Hirvi Miten jätän esirukouspyynnön? Voit lähettää esirukouspyynnön seurakunnan verkkosivujen kautta tai jättää paperilapun tai kirjeen kirkon eteisessä olevaan esirukouslaatikkoon. Esirukousaiheen voi kertoa myös suoraan seurakunnan työntekijälle. Hän huolehtii siitä, että rukous luetaan jumalanpalveluksessa tai muussa sopivassa tilanteessa. Seurakunnan työntekijät ovat vaitiolovelvollisia. Rukouspyynnön ei tarvitse olla hyvin muotoiltu, asian kertominen riittää.

5 Alina on juuri aloittanut leikkikoulun ja Akio käy ala-asteen ensimmäistä luokkaa. Kun Suomessa kaipauksella odotamme kesälomia ja koululaiset laskevat päiviä vapauden koittoon, niin Japanissa koulujen ja oppilaitosten uusi lukuvuosi on juuri alkamassa. Huovisten lähettiperheen lapset Japanin Kobessa ovat juuri palanneet kevätlomalta. Alina on aloittanut leikkikoulussa ja Akio ala-asteen ekaluokkalaisena Uozakin yli 1400 oppilaan alaasteella. Myös Harri-isä on siirtynyt kielikoulun ylätasolle. Harrin kielikoulu loppuu joulukuussa, jonka jälkeen Elina ja Harri aloittavat varsinaisen työnsä ja laativatkin parhaillaan raporttia tulevasta työnäystään yhteistyökirkon johdolle. Vaikka Huovisten työ Japanissa on vielä alussa ja aika on mennyt tähän asti enimmäkseen kielenopiskelun parissa, Huovisten lähettikirjeet sisältävät usein jännittäviä uutisia siitä, miten Jumalan sana Japanissa menee eteenpäin ja saavuttaa ihmisten sydämet. Tällä kertaa Harri ja Elina kertovat uusimmassa lähettikirjeessään siitä, kuinka lähettikirjeissäkin aikaisemmin rukousaiheena mainittu Tomo-poika on löytänyt Jeesuksen elämäänsä: Pääsiäissunnuntaina saimme juhlia Jeesuksen ylösnousemuksen lisäksi myös toista iloista tapahtumaa, kun kirjeessämmekin rukousaiheena ollut lukiolaispoika Tomo Tokiyasu puettiin Pyhässä kasteessa Kristuksen vanhurskauteen. Kyllä oli iloinen juhla; kirkko oli täynnä ihmisiä. Tämä kristityn äidin poika kertoi todistuspuheessaan monenlaisten elämän vaikeuksien ajaneen hänet tilanteeseen, jossa hän tajusi, ettei enää voinut elää ilman Jeesusta ja siksi halusi kasteessa tulla Jeesuksen omaksi. Rukoilemme hänelle kasvua Kristuksen tuntemisessa Raamatun äärellä ja myös että hän löytäisi paikkansa seurakunnassa, sekä että hänen isänsä ja isoveljensäkin voisivat löytää Pelastuksen Jeesuksessa. Kasteen toimitti Rokkoo Airandon kirkon aikanaan perustanut norjalainen lähetystyöntekijä, joka oli kotimaanjaksoltaan käymässä maassa. Tervehdys keväisestä Kobesta! Eikö ole mahtavaa, että Jumalan lupaukset ovat totta, eikä Hän ole unohtanut Japanin kansaa? Vaikka meistä läheteistä joskus näyttää, että työ etenee kovin hitaasti, tällaiset iloiset juhlapäivät muistuttavat, että työ menee kuin meneekin eteenpäin! Kiitos Herralle! Haasteellisista kieliopinnoistaan huolimatta Elina ja Harri ovat jo olleet mukana musiikkityössä useissa seurakunnissa. Maaliskuun 10. päivän huilu-pianokonsertti keräsi mukavasti ihmisiä Nishinomiyan uuteen kirkkosaliin. Elina sai soittaa japanilaisen kristityn 1,5 miljoonan asukkaan Kobe on Huovisten kotikaupunki. pianistin Kumiko Tokiyasun kanssa mm. suomalaista ja japanilaista klassista musiikkia. Elinan isä Seppo Vänskä puhui tilaisuudessa Psalmin 117 pohjalta musiikin Luojasta, jota kaikkien kansojen tulisi ylistää. Toukokuun 12. päivänä Elina ja Harri pitivät uusia ihmisiä tavoittavan konsertin kotikirkossaan Rokkoo Airandolla ja 27. päivä Kita- Osakan kirkolla. Herran Jeesuksen siunaamaa kevättä teille jokaiselle toivottavat Harri ja Elina sekä Akio ja Alina Huovinen Japanista Matkaevääksi Yhdeksäs käsky Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta. Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme petokseen turvautuen tavoittele lähimmäisemme perintöä tai kotia emmekä ota sitä haltuumme lain ja oikeuden varjolla, vaan auliisti autamme häntä säilyttämään sen. (Lutherin Vähä Katekismus) Eräässä tutkimuksessa oli selvitetty naapurikateutta auton hankinnan näkökulmasta. Oletus oli, että kun ostaa uuden auton, niin naapuri kateudesta haluaa myös ostaa uuden auton. Tulos oli yllättävä. Liikkeelle paneva voima ei ollutkaan kateus, vaan tiedon saanti. Naapurilta kyseltiin uudesta autosta sen hyvistä ja huonoista puolista. Tämän saadun tiedon pohjalta syntyi tarve hankkia uusi, taloudellisempi, turvallisempi, käytännöllisempi... uusi auto. Tutkimuksen perusteella suhteet naapuriin ovat siis paremmassa kunnossa kuin aluksi oletettiin. Pitääkö tämä paikkansa? Milloin viimeksi olet ollut auttamassa naapuria? Esimerkiksi lomamatkan aikana olet auttanut häntä postin tai pihan kanssa ja muutenkin seurannut, että kaikki on kunnossa? Oletko lainannut työkaluja, kahvia, peräkärryä, omaa osaamista Remonttireiskana? Toteutuuko Lutherin ajatus lähimmäisen auttamisesta hänen omaisuutensa kanssa? Oletko itse saanut apua, entä luotatko edes omiin naapureihisi? Asuntoalueilla, joissa vaihtuvuus on vähäistä, on aikaa tutustua naapuriin ja löytää yhteisiä elämänpiiriin sopivia tekijöitä. Entä kun asukkaat vaihtuvat nopeampaan kuin kerkiää kirjaa pitämään. Vaikea siinä on tutustua ja montako kertaa sitä jaksaa toivottaa tervetulleeksi jälleen uudet asukkaat. Kannattaako edes tutustua kun he kuitenkin kohta muuttavat pois? Kun apua tarvitaan, sitä pyytää ja saa, niin se yhdistää oli sitten kysymys pitkäaikaisesta tuttavuudesta tai ensitapaamisesta. Ystävyys alkaa aina jostain yhteisestä ja se vaatii aikaa ja vaalimista pysyäkseen olemassa. Ystävyydestä ja rakkaudesta nousee halu auttaa lähimmäistä ihmisenä katsomatta hänen omaisuuteensa. Kari Salo Seurakuntapastori 5

6 Varkkarit Varkkarit ovat 7 14-vuotiaita varhaisnuoria, joille on tarjolla kaikenlaista kivaa toimintaa, hiljentymistä ja raamattuopetusta. Toiminnan ytimenä ovat kerhot ja leirit, jotka ovat useimmiten "loppuunmyytyjä". Leirit Leiri on kevään, kesän ja syksyn kohokohta. Kevään leirillä oli loistava tunnelma ja matka Joosefin mukana oli mukaansa tempaava. Leirillä oli myös paljon vapaa-aikaa, joka vietettiin ulkona tai sisällä yhdessä touhuten. Kerhotoiminta Kokkikerhoja on pidetty keväällä Maijamäessä ja Suopellossa. Kerhoja vetävät vapaaehtoiset, koulutetut kerhonohjaajat. Kerholaiset ovat tehneet niin mokkapaloja kuin uuniperunoitakin. Ruokaa tehdään kerhonohjaajan ohjeistuksella ryhmissä. Herkkujen valmistuttua päästään ruokarukouksen jälkeen maistamaan tuotoksia. Kerhonohjaajat suunnittelevat ohjelman, hankkivat materiaalit sekä valmistelevat kerhohartaudet sekä alku-, loppu- tai ruokarukoukset. Kerhonohjaaminen on myös hyvin antoisa harrastus. Omaa lahjakkuutta piirtämisessä, askartelussa tai muussa pääsee jakamaan eteenpäin, ohjaamaan ryhmää, tutustumaan moneen uuteen ihmiseen sekä ennen kaikkea viettämään kivoja hetkiä lasten kanssa. Jippii! Minä pääsen taivaaseen. Jippii! Minä uskon Jeesukseen! Jippii! Minä lähden aarteesta myös toisille kertomaan! Jippii!! Laulu soi lähes tauotta jokaisella vapaalla hetkellä ja jäi soimaan monen mieleen leiriltä lähdettyä. Leirihartauteen hiljentymisessä auttoi hartausportti, jonka leiriläiset tekivät ovensuuhun. Seurakunta on mukana koulujen ja kaupungin nuorisotoimen kanssa kouluilla järjestettävissä kaverikerhoissa. Tänä keväänä aloittaneen Lietsalan kaverikerhon myötä neljällä Naantalin viidestä alakoulusta on nyt oma kaverikerhonsa. Hiljaisella viikolla kaverikerhot pohtivat Tarina kolmesta puusta pohjalta, millaisia he itse olisivat puina. Arvaatko kuka on tehnyt kuvassa olevan? Runo antaa vihjeen. 6

7 Vauhdissa! Sekä lei kerho reillä, että i nytää ssa hiljenn har tautee n. Kaupungin nuorisotoimen kanssa seurakunta vetää myös Tyttöjenjuttuja Tullilla. Tyttöjen Juttuja on tarkoitettu.-.luokkalaisille tytöille. Viime toimintakautena ohjelmassa oli mm. helmikorujen teko, koiran ulkoilutus, tyttöjen hemmotteluhoidot, Caribiassa käynti, valokuvausta ja kehysten valmistus parhaaseen valokuvaan. Tule mukaan taas koulujen alettua tiistaisin Tullille suunnittelemaan ja touhuamaan tyttöjenjuttuja. Kerhonohjaajista on huutava pula Sinua tarvitaan! hossa ttuja -ker Tyttöjen ju eellisia it ta ä ääll otettiin kev ainen valitsi Jok valokuvia. itse lle valmisti jo, parhaan ra u a L a ss Kuva kehyksen.. a n Ii ja Voi kun voisin ta imen lailla todennäköisyyk siä uhmata paljastaa sisimpä ni siemenen sisäl tä. Rohkeasti nousta maan suojista. Kasvaa korkeaks i puuksi. Suojaksi toisten taimien kasvaa. J.E. Keväällä pyörineet kolme kokkikerhoa ovat olleet ääriään myöten täynnä. Monelle innokkaalle kerholaiselle tai heidän puolestaan soittavalle vanhemmalle on jouduttu kertomaan paikkojen olevan täynnä. Seurakunta etsii juuri sinua kerhonohjaajaksi, olit sitten 15 tai jo eläkeikään ehtinyt. Kerhon teemana voi olla lähes mitä tahansa askartelusta näyttelemisen kautta tietokoneiden kokoamiseen. Mitä sinä osaisit ohjeistaa ja lapset tahtoisivat tehdä. Kerhon ohjaajat saavat kerhokerta-kohtaista palkkiota, tuen kerhonvetoon ja koulutuksen avukseen. Jos kiinnostuit hiukankin, laita sähköpostia tai soita minulle johanna.erkkila@evl.fi tai Voit ottaa yhteyttä heti, syksyllä tai myöhemmin. Kerhonohjaajapalaveri ja ilmoittautuminen kerhonohjaaja koulutukseen on 16.8 klo Dipolilla, seurakuntakeskuksessa, (Piispantie 2). Johanna Erkkilä Varhaisnuorisotyönohjaaja 7

8 8 Illat nuorille Nuortenillat! Toisin kuin monessa muussa seurakunnassa, Naantalissa srk:n nuorisotoimi järjestää joka torstai nuortenillan, jossa on viikoittain vaihtuva aihe. Ilta aloitetaan paikalla olevan nuorisotyönohjaajan hartaudella. Tämän jälkeen joko oman seurakunnan työntekijä tai vieraileva tähti aloittaa puheenvuorollaan, johon nuoretkin yhtyvät. Ilta jatkuu vapaan oleskelun, kuten pelien ja lauleskelun ja keskustelun merkeissä. Vierailevien vetäjien ohella iltoja on tähdittänyt myös huippugospelbändit ympäri Suomen (myös oma super hausbändimme Four Man Quintet). Rennon, leppoisan ja kahvintuoksun täyteisen iltaman päättää usein loppuhartaus tai rukous, jonka jälkeen nuoret palaavat iloisina Dippeltä koteihinsa, malttamattomina odottaen seuraavan viikon nuorteniltaa. Muistakaahan nuoret: vaikka koulu päättyy ja kesä lähestyy huimaa vauhtia, jatkuvat nuortenillat läpi lähes koko kesän. Virallinen nuorten kesäohjelma eli Gesä 07 lärpäke ilmestyy ja sen voi noutaa takataskuunsa Dipolilta. Susannne Aalto, Maiju Lehtimäki, Christina Nybondas Four - Man Quintet Four-Man Quintet on hausbändi, joka Juuso Vuorinen Yhtye perustettiin ajatuksella, että on viihdyttänyt Naantalin nuoria DiPoli- nimisessä seurakunnan nuortenti- äänellään hengellisen musiikin ihmeellisestä laulua mahtavalla, kantavalla naantalilaiset nuoret saisivat nauttia lassa melkein joka toinen torstai. Bändi soittaa tuttuja riparibiisejä sekä muu- Jere Kore Koivisto siikin uuteen valoon erilaisilla omilla maailmasta. Hausbändi saa gospelmuta gospelmusiikkia. lahjakkaalla kitaransoitollaan versioillaan, jotka todellakin svengaavat Vuoden 2006 syksyllä Tuomas Merilahti sai idean nuortenilloissa soitta- Joonas Kalliola mansa musisoinnin ulosantia ja heilu- ja saavat katsojat ihastelemaan kuulevasta nuorten omasta bändistä. Hän kyseli ja keräsi nuoria lahjakkaita muusik- loistavilla basistin taidoillaan maan sen tahdissa. koja yhteen ja kokoonpanoksi syntyi sekä itse perustaja Tuomas Hanna Bergström loppujen lopuksi Four Man Quintet, Merilahti toimii rytmittäjänä eli rumpujen takana. Mikä ihmeen isonen? Keitä ovat nämä salaperäiset, fiksut ja filmaattiset otukset, jotka hengailevat esimerkiksi Soiniemen leirikeskuksessa kesäisin rippileirillä? Näitä mystisiä olentoja kutsutaan isosiksi. Tekemämme katugallupin mukaan käsite isonen näyttää olevan tavalliselle tallaajalle häilyvän usvan peitossa. Siksi onkin ehkä syytä tarkentaa, mitä sana isonen tarkoittaa. Mutta ensin tuloksiin: Kysymyksemme tallaajille: 1. mikä on isonen? 2. mitä isosen hommiin kuuluu? Vastaaja A 1. rippikoulun esimies 2. tupavalvoja, valvoo ja laulattaa ryhmää Vastaaja B 1. opettaa riparilla pikkuisia 2. opettaa Raamatun oppeja eli pitää raamiksia ja nostattaa ryhmähenkeä Vastaaja C 1. en tiedä, en osaa selittää 2. se on palomies Vastaaja D 1. kaveri, johon voi turvautua ja ohjaaja, toimii rippileirillä 2. opastaa ja ohjaa Vastaaja E 1. semmonen apuohjaaja, leiriläisten ja työntekijöiden välikappale, esim. jos ei uskalla sanoa vetäjille, voi puhua isoselle 2. iltaohjelmien teko, raamikset, vapaa-ajalla viihdyttäminen ja yhteishengen luominen Vastaajilla oli oikeita aavistuksia ja viimeisen vastaajan vastauksia tiimimme kuvailisi mallivastauksiksi. Isoset saavat tehtäväänsä koulutuksen, joten hommat tulevat sillä tavoin tutuiksi. Kaiken kaikkiaan isonen on riparilla leiriläisiä varten ja hänen ensisijaisiin tehtäviinsä kuuluu uhrautua ja tehdä leiristä kaikille ikimuistoinen! Tämän takia isoset ovat seurakunnan toiminnassa lähes korvaamattomia. Jutun isostelijat ja gallupin toteuttajat: Emma, Meeri ja Toni Kesän nuortenillat alkavat ja jatkuvat torstaisin DiPolilla normaalisti klo Mukana kesämieliset ohjaajat ja pastorit, kesäpelit ja kesälaulut.

9 Saaristoseurakuntako? N aantalin ja lähikuntien kuntarakenteen muutosselvitykset ovat edenneet jo pitkälle ja työ päättyy toukokuun lopussa. Samalla ajankohtaiseksi on tullut kuulostella ja kartoittaa Naantalin, Merimaskun ja Rymättylän seurakuntien yhdistymishaluja ja -toiveita. Uudenlainen tilanne saattaa olla edessä aikaisintaan alkaen. Seurakunnan johtoryhmä seuraa kuntaliitoksen syntymistä käsitellen asiaa viikoittaisissa kokouksissaan kuunnellen asiantuntijoita sekä järjestäen tarpeen mukaan tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia henkilökunnalle ja luottamushenkilöille sekä myös seurakuntalaisille. Lisätietoa saa mm. johtoryhmän jäseniltä, verkkosivuiltamme ( ja Naantalin kaupungin sivuilta ( sekä syksyn Vesperistä. MV Tunne- ja vuorovaikutuskoulu jatkuu syksyllä I hminen elää koko elämänsä ajan niin kotona, avioliitossa, opiskelu- ja työpaikoilla kuin harrastustenkin parissa jatkuvassa tunteiden ja vuorovaikutustilanteiden virrassa. Vuorovaikutustilanteista selviämiseen tarvitaan tunneprosessointia, keskustelua, kohtaamista, kuuntelua sekä ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja. Naantalin seurakunnassa kevättalvella alkanut tunne- ja vuorovaikutuskoulu jatkuu syksyllä. Koulutus pyrkii antamaan eväitä arkielämän moninaisiin tilanteisiin, joissa vuorovaikutus ja suun avaaminen Hikeä pintaan gospel-jumpassa Mitä on gospel-jumppa? Se on tavallista, tehokasta ja laadukasta jumppaa, jossa soi reipas hengellinen musiikki. Gospel-jumpassa ei ole suorituspaineita, sillä mukana on eri kuntoisia ja eri ikäisiä naisia ja jokainen voi jumpata oman kunnon sen hetkisen tason mukaan. Voi tehdä rauhassa niin paljon kuin jaksaa ja levätä välillä. Lapsiakin voi ottaa mukaan. Gospel-jumppa on pyörähtänyt käyntiin Naantalin seurakunnassa kuluneena keväänä. Ryhmä naisia ja P erjantaina alkavilla Kirkkopäivillä Turun Tuomiokirkontori ympäristöineen kuhisee elämää. Turussa järjestetään 43. valtakunnalliset Kirkkopäivät toukokuuta. Tuomiokirkontorille, Vanhalle Suurtorille ja niiden liepeille odotetaan jopa kirkossa toimivaa, kirkosta kiinnostunutta ja kirkkoa kaihtavaa osallistujaa etsimään yhdessä Pyhää yksinkertaisuutta. Kirkkopäivät on kansanjuhla ja keskustelufoorumi, jossa kohtaavat jännittää tai ihmisen kohtaaminen tuntuu kankealta. Syksyn ensimmäinen tunne- ja vuorovaikuskoulu järjestetään la klo seurakuntakeskuksessa (ryhmähuone 4) ja opettajana toimii edelliseltä kerralta tuttu puheviestinnän opettaja Hanna Kivimäki Jämsästä. Seminaarin ajaksi on järjestetty lastenhoito ja paikanpäällä on mahdollisuus ruokailuun. Lisätietoja tilaisuudesta saa Marja Saantolalta (p , marja.saantola@evl.fi). Marjalle myös iloittautumiset lastenhoitoon. tyttöjä on kokoontunut keskiviikkoiltaisin seurakuntakeskukseen saamaan hikeä pintaan. Jumppaan mahtuu mukaan ja seuraava kerta on keskiviikkona klo 18 seurakuntakeskuksessa. Jumppa jatkuu koko kesän, mutta kesäksi siirrytään ulos. Jumpan vetäjänä toimii fysioterapeutti Heli Fagerström. Jumpasta ja kesän kokoontumispaikoista voi kysellä lisää seurakuntapastori Marja Saantolalta (p , marja.saantola@evl.fi). Lähde etsimään, kohtaamaan ja kuulemaan Toistasataa tapahtumaa Kirkkopäivillä kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta. Toukokuisena viikonloppuna eri puolilla Turkua järjestetään toistasataa tapahtumaa lapsille, nuorille ja aikuisille: ulkoilmajuhlia, teatteria, messuja, keskusteluja, konsertteja, työpajoja, näyttelyjä, seminaareja, hiljaisuutta ja kohtaamista. Kirkkopäivät on kirkon suurtapahtuma, joka järjestetään joka toinen vuosi eri puolilla Suomea. Turun Kirkkopäivät toteutetaan Kirkkopalvelujen ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteishankkeena. Nykyisen lainsäädännön mukaan kuntaliitoksesta seuraa muutos myös seurakuntarakenteeseen. Orpokotijuhlat Saarella N aantalista ja Turusta tehdään juhlille bussimatka jos Luoja suo- ja jos matkalle osallistujia on riittävästi. Lähtö perjantaina klo 8.00 ja paluu sunnuntaina noin klo Matkan hinta osanottajamäärästä riippuen on 125 euroa/henkilö. Hintaan sisältyy kuljetus, menomatkalla ruokailu, perillä majoittuminen omin liinavaattein, aamu- ja iltapalat. K uudennen kerran järjestettävä Velkua Soi musiikkitapahtuma kokoaa jälleen Velkuan Pyhän Henrikin kirkkoon ammattimuusikoita sellomusiikkipainotteisen kamarimusiikin pariin. Viime kesänä konserttien ohjelmisto rakentui J.S Bachin ja Sitovat ilmoittautumiset diakoni Anita Mäkilä, Naantalin seurakunta, Piispantie 2, Naantali. Voit jättää myös viestin. Kerro nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Ilmoittautumiset mielellään mennessä. Paikat varataan sitovan ilmoittautumisen suorittamisjärjestyksessä. Matkalle ilmoittautuneille lähetetään heinä-elokuun vaihteessa tarkempi matkaohjelma. Velkua Soi Ti 3.7. Beethoven I Velkuan kirkko klo Seppo Laamanen, sello Risto Lauriala, piano Ke 4.7. Grieg & Sibelius 150 vuotta Velkuan kirkko klo Samuli Hyvarinen, sello Mikael Ingman, piano J. Brahmsin sellomusiikin ympärille. Kesällä 2007 konserttien rungon muodostavat L.van Beethovenin sellosonaatit. Lisäksi kunniotetaan pohjoismaisia säveltäjämestareita Jean Sibeliusta ja Edvard Griegiä, joiden kuolemasta on tänä vuonna kulunut yhteenlaskettuna 150 vuotta. VI Velkua Soi To 5.7. Beethoven II Velkuan kirkko klo Leila Kurkikangas, sello Markus Pelli, sello Päivi Rusko, piano Joanna Broman, piano Pe 6.7. Musiikkia laidasta laitaan Velkuan kirkko klo Musiikkia laidasta laitaan ja ehkä reelingin ylikin... Matkan laskuttaa Naantalin seurakunta eri laskulla heinäkuun aikana. Lisätietoja saa joko Johannes Pelkoselta p tai Anita Mäkilältä p. (02) Naantalin seurakunta Mikaelin seurakunta Turun Tienoon Parikkoiset Esiintyjäkaarti on sekoitus nuoruuden intoa ja rautaista (mutta nuorekasta) kokemusta, kun taiteellisen johtajan sellisti/ laulaja Samuli Hyvärisen johtama nuorten muusikkojen joukko saa seurakseen sellotaiteilija Seppo Laamasen sekä pianotaiteilija Risto Laurialan. La 7.7. Beethoven III Velkuan kirkko klo Mikko Susitaival, sello Aissa Bah, piano Konsertteihin on vapaa pääsy. Ohjelma maksaa 10 Velkuan Pyhän Henrikin kirkko sijaitsee Palvan saaressa, jonne on vaijerilossiyhteys Teersalosta. Järj. Velkua Soi ry ja yhteistyötahot 9

10 S e u r a k u n n a s s a t a p a h t u u Jumalanpalvelukset kirkossa TOUKOKUU messu Helluntai, Pyhän hengen vuodattaminen. Nuorten lauluryhmä. Jyrki Rautiainen, Kari Salo, Kari Vuola. KESÄKUU 3.6. Messu Salattu Jumala. Johtokuntien ja työryhmien jäsenten tehtäviin siunaaminen. Marja Saantola, Kari Salo, Nicholas Söderlund, Miika Hartikainen Musiikkijuhlien messu Katoavat ja katoamattomat aarteet. Pertti Ruotsalo, Nicholas Söderlund, Miika Hartikainen, Kari Vuola Sanajumalanpalvelus Kutsu Jumalan valtakuntaan. Jyrki Rautiainen, Marja Saantola, Miika Hartikainen Kansanlaulukirkko Tien raivaaja. Marja Saantola, Nicholas Söderlund. Mukana Kainot Pojat, joht. Kaino Viljanen Messu Kadonnut ja jälleen löytynyt. Leena Flander, Kari Salo, Nicholas Söderlund. HEINÄKUU 1.7. Messu Armahtakaa! Jyrki Rautiainen, Miika Hartikainen 8.7. Konfirmaatiomessu Herran palveluksessa. Marja Saantola, Kari Salo, Miika Hartikainen Messu Rakkauden laki. Leena Flander, Marja Saantola, Kari Vuola Sanajumalanpalvelus Kirkastettu Kristus. Esa Keuru, Ensio Ruskovuo, Nicholas Söderlund Messu Totuus ja harha. Ensio Ruskovuo, Nicholas Söderlund. ELOKUU 5.8. Messu Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa. Jyrki Rautiainen, Marja Saantola Messu Kari Salo, Ensio Ruskovuo Konfirmaatiomessu Itsensä tutkiminen. Marja Saantola, Jyrki Rautiainen Messu Jeesus, Parantajamme. Leena Flander, Ensio Ruskovuo. SYYSKUU 2.9. Perhemessu Lähimmäinen. Vapaaehtoisten siunaaminen. Kirkkokahvit Messu Kiitollisuus. Marja Saantola, Leena Flander Messu Jumalan huolenpito. Jyrki Rautiainen, Ensio Ruskovuo. Messun jälkeen kirkon hautausmaan laajennusosan käyttöön vihkiminen. Vihkimisen toimittaa lääninrovasti Pertti Ruotsalo. Kirkkokuoro. Kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa. Tilaisuuksia Velkualla KESÄKUU 2.6. Koulun kevätkirkko klo 10 Velkuan kirkossa. Kari Salo Ehtoollishartaus klo 17 Kummelissa. Maarit Viitala Messu klo 18 Velkuan kirkossa Katoavat ja katoamattomat aarteet. Maarit Viitala Sanajumalanpalvelus klo 18 Velkuan kirkossa Kutsu Jumalan valtakuntaan. Jyrki Rautiainen, Miika Hartikainen Messu klo 18 Velkuan kirkossa Tien raivaaja. Marja Saantola, Nicholas Söderlund. HEINÄKUU 1.7. Sanajumalanpalvelus klo 18 Velkuan kirkossa Armahtakaa! Leena Flander, Reini Koivusalo Messu klo 18 Velkuan kirkossa Herran palveluksessa. Marja Saantola, Reini Koivusalo Ehtoollishartaus klo 17 Kummelissa. Leena Flander Sanajumalanpalvelus klo 18 Velkuan kirkossa Rakkauden laki. Leena Flander, Jonna Vartiainen Messu klo 18 Velkuan kirkossa Kirkastettu Kristus. Ensio Ruskovuo, Nicholas Söderlund Sanajumalanpalvelus klo 18 Velkuan kirkossa Totuus ja harha. ELOKUU 5.8. Messu klo 18 Velkuan kirkossa Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa. Jyrki Rautiainen Iltahartaus klo 17 Kummelissa (ei ehtoollista). Annukka Vilenius- Anttila Sanajumalanpalvelus klo 18 Velkuan kirkossa Etsikkoaikoja. Kari Salo Messu klo 18 Velkuan kirkossa Itsensä tutkiminen. Marja Saantola Messu klo 18 Velkuan kirkossa Jeesus, Parantajamme. Ensio Ruskovuo. Jumalanpalveluksen jälkeen lähetystilaisuus. SYYSKUU 9.9. Messu klo 13 Velkuan kirkossa Ystäväpiiri klo Kummelissa. Konsertteja klo 19 Hans Fagiuksen urkujensoiton mestarikurssi opiskelijoiden konsertti. Yhteistyössä Paraisten Urkupäivien kanssa. Ohjelma klo 19 Alexander Fiseisky (Venäjä), urut. Ohjelma klo 19 Miika Hartikainen, urut. Ohjelma klo 19 Tapani Yrjölä, viulu. Evelyn Lim (Singapore), urut. Ohjelma klo 19 Eero Annala, urut. Ohjelma klo 19 Gijsbert Lekkerkerker (Hollanti), urut. Ohjelma klo 19 Michael Gailit (Itävalta), urut. Ohjelma klo 19 Jacques van Oortmerssen (Hollanti), urut. Ohjelma klo 19 Nicholas Söderlund, bassobaritoni. Kari Vuola, urut. Ohjelma 5. Seurakuntakeskus: Lastenhoitoparkki ma ke klo 9 12 ja kesän puuhakerho ti to klo Perheretki Puuhamaahan 7.6. Hinnat: 2 /lastenhoitoparkki/kerta Puuhamaan retki 10 meno-paluu + 15 sisäänpääsy/henkilö, alle 3 v. Ilmaiseksi Elokuu: Pienten koululaisten ja koulualokkaiden reppukeho 2 viikkoa ennen koulun alkamista klo 8 16, sis. Ruokailun hinta 17 /viikko/lapsi Nuhjalan seurakuntakodin koululaiskerho Auki päivittäin klo Hinta 17 /viikko/lapsi, sis. ruokailun. Lapsityöntekijät lomalla heinäkuun. 10 LAPSITYÖN KESÄTOIMINTAA ILMOITTAUTUMISLOMAKE (leikkaa irti ja postita): Syksyn päiväkerhot Nyt kannattaa jo varata kerhopaikka joko osoitteesta tai täyttämällä seuraava kaavake ja palauttamalla se lapsityön ohjaajille tai osoitteella Naantalin seurakunta, Lapsityöntoimisto, Piispantie 2, Naantali Tervetuloa mukaan! Tiedustelut lapsityön ohjaaja Tuulikki Palonen-Poikkeus p tai Nuhjalan srk-koti p tai srk-keskus/kerhot p Kerhopiste: Lapsen nimi: Lapsen syntymäaika: Osoite: Vanhempien nimet: Yhteystiedot lapset vanhempiin/hoitajiin: Ruoka-aineallergiat: Muuta: Lähetys Kesäinen illanvietto Velkualla Klo 18 messu Velkuan kirkossa Messun jälkeen lähetyshenkinen illanvietto. Bussikuljetus Naantalista järjestetään. Tervetuloa mukaan! Lähetyksen piirien alkamisesta ilmoitetaan syyskuussa paikallislehdissä. Sanan ja rukouksen ilta (järj. Israel-työ ry/esa Keuru) , 8.8. ja klo 18 Kohtaamispaikalla Gospel-jumppa ke klo 18 seurakuntakeskuksessa. Viikottaiset jumpat jatkuvat kesäkuukausien ajan ulkona. Jumppaa vetää fysioterapeutti Heli Fagerström. Tiedustelut: seurakuntapastori Marja Saantolalta, p , marja.saantola@evl.fi. Näytelmä Mikael Agricolasta, Kustaa Vaasasta ja Naantalin luostarista Teksti: Harri Raitis Ohjaus: Juha-Pekka Mikkola Kapellimestari: Jouko Valkonen Esitykset Naantalin kirkossa klo klo klo Liput 15 /13 /10 Lippuvaraukset: Naantalin Matkailu (02)

11 Kesän rummikupit ja mölkyt: Kesäkuussa ja elokuussa Rummikuppia pelataan Kohtaamispaikalla tiistaina klo Mölkkyä ja Petankia pelataan kirkkopuistossa keskiviikkoisin klo Diakoniatyön leirit ja retket: 30.5.Kevätretki diakoniatyön vapaaehtoisille.tiedustelut Mari Syrjäkoski-Vuollet p Seurakuntaretki Someron ja Salon seudulle.hinta 15. Lähtö srk-keskuksesta klo 9. Tiedustelut ja ilmoittautumiset mennessä Minna Pykälämaa tai Annukka Vilenius- Anttila p Liikuntavammaisten retki (rovastikunnallinen) Turkuun. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 4.6. mennessä Minna Pykälämaa Diakonian syyskauden alkua Diakoniatyön säännöllinen toiminta kesäkauden jälkeen alkaa seuraavasti: Kahvio ja kirpputori klo (ma-to) Hyvää huomenta naantalilaiset klo 11 ( joka tiistai ) Äiti Teresan peittopiiri klo 11 (joka keskiviikko) Rummikuppi klo 13 (joka keskiviikko ) Avoin runopiiri klo 14 (kerran kk:ssa) Yhteislaulua klo 12 (kerran kk:ssa) Lukunurkka klo 14 (kerran kk) Askartelua Eilan johdolla klo 11 (kerran kk:ssa) Diakoniatyöntekijät kesäaikana Diakonissa Minna Pykälämaa Vanhus- ja vammaistyö Puhelin: , Minna.Pykalamaa@evl.fi Vuosilomalla: Diakoni Anita Mäkilä Päihde- ja mielenterveystyö Puhelin: Anita.Makila@evl.fi Kesäaikana ei tavattavissa Klubitalolla eikä Tuulentuvassa. Vuosilomalla: , Diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet Vapaaehtoistyö, Kohtaamispaikka, Omaishoitajat Puhelin: , Mari.Syrjakoski-Vuollet@ evl.fi Vuosilomalla: Diakonissa Annukka Vilenius-Anttila Johtava diakoniatyöntekijä, Velkuan diakoniatyö Puhelin: , Annukka.Vilenius-Anttila@evl.fi Vuosilomalla: Diakoniatoimistossa ( Piispantie 2 ) päivystys maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9-11 Diakonian toimintaa p Vanhemman väen leiripäivä Soiniemessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset mennessä Minna Pykälämaa p Veteraanien leiripäivä 1. Soiniemessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 7.8. mennessä Minna Pykälämaa p tai Annukka Vilenius-Anttila p Veteraanien leiripäivä 2. Tiedustelut ja ilmoittautumiset kuten edellä Kutsuleiri 70-vuotiaille Soiniemessä. Henkilökohtainen kutsu tänä vuonna 70 vuotta täyttäville seurakunnan jäsenille Perheleiri Soiniemessä. Yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 8.8. mennessä Annukka Vilenius- Anttila p Inkeripiiri klo 13 (kerran kk:ssa) Omaishoitajaryhmä klo 13 (kerran kk:ssa) Liikuntavammaisten ryhmä klo 13 (kerran kk:ssa) Päihdenuorten läheisten ryhmä 6.9. (kerran kk:ssa) Vammaisten lasten vanhempien ryhmä (kerran kk:ssa) Vanhustenkerho klo 13 (kerran kk:ssa) Potero veteraanien keskusteluryhmä klo (parill.viikkojen torstai) Ystäväpiiri Kummelissa klo (kerran kk:ssa) Jatkokokoontumisista ilmoitetaan syyskuun Vesperissä. Arkiehtoollinen Keskiviikkoisin klo juhannukseen saakka seurakuntakeskuksen kappelissa. Juhannuksen jälkeen arkiehtoollisen vietto siirtyy kirkkoon elokuun loppuun saakka. Syyskuun alusta ehtoollista vietetään taas seurakuntakeskuksen kappelissa. Tule virkistymään Pyhän ehtoollisen äärelle keskellä päivää! Juhannusaaton juhla klo 18 Soiniemen leirikeskuksessa Mukana pastori Leena Flander. Vanhat ja nuoret, perheet ja sinkut, kaikki ovat tervetulleita! Ja tämä on se uskallus, joka meillä on Häneen, että jos me jotakin anomme Hänen tahtonsa mukaan, niin Hän kuulee meitä. (1 Joh. 5:14) Rukoilemme joka viikko naantalilaisten ja velkualaisten sekä yhteisen seurakuntamme puolesta. Leikkaa kalenteri talteen, kiinnitä se vaikka jääkaapin oveen. Rukousaiheet löytyvät viikoittain myös seurakunnan nettisivuilta osoitteesta: www. naantalinseurakunta.fi/ rukouskalenteri. Rukoilemme seuraavien asioiden puolesta: Vko 22 ( ) - rohkaisua rukouselämäämme. Vko 23 ( ) - kesän rippileirit Vko 24 ( ) - nimikkolähettimme kentällä ja kotimaassa Vko 25 ( ) - että voisimme olla osoittamassa kanssaihmisillemme tietä Kristuksen luokse Pihaseurat klo 14 Teuvo Aittokallion mökillä Pirttiluodossa Mukana Päivö Parviainen. Kohtaamispaikka ja kirpputori avoinna kesä- ja elokuussa tiistaisin klo Samoina päivinä on myös Hyvää huomenta naantalilaiset klo Kohtaamispaikalla. Rukouskalenteri Vko 26 ( ) - perheiden lomat ja perherauha, varjelusta lomamatkoille Vko 27 ( ) - toivoa ja rohkaisua niille, jotka elävät keskellä toivottomuutta Vko 28 ( ) - pakolaisille juurtumista yhteiskuntaamme ja oman paikan löytymistä, kesän aikana Naantaliin muuttaville nopeaa kotiutumista ja oman paikan löytymistä Vko 29 ( ) - että Kristuksen merkitys kirkastuisi meille Lämpimät kiitokset Vko 30 ( ) -valpasta ja valveilla olevaa uskoa myös kesäkuukausina, jolloin seurakunnassa on vähemmän toimintaa Vko 31 ( ) - että työskentelisimme uskollisesti niillä paikoilla, joihin Jumala on meidät asettanut Vko 32 ( ) - eheytymistä ympärillämme eläville rikkinäisille ihmisille Vko 33 ( ) - koulun aloittavat lapset Vko 34 ( ) - sairaat ympärillämme ja yhteiskunnassamme Vko 35 ( ) - seurakunnassa tällä viikolla alkavat pienpiirit ja niiden vetäjät Vko 36 ( ) - nuorten toiminnan alkaminen seurakunnassa, jatkoriparille osallistuville oman paikan löytymistä Vko 37 ( ) - että luottaisimme Jumalan huolenpitoon Vko 38 ( ) - uudet Alfa-kurssilaiset Opastetut kesäiset hautausmaakierrokset 20.6., 18.7 ja klo Naantalin oppaiden vetämät kierrokset päättyvät Vesper-soittoon tai iltahartauteen. kaikille Yhteisvastuukeräystä lahjoituksin tukeneille yrityksille ja yksityisille henkilöille. Samoin kiitos niille kymmenille vapaaehtoisille kerääjille ja eri tilaisuuksien talkoolaisille, jotka ovat antaneet aikaansa ja työpanostaan Yhteisvastuulle. Tämän vuoden keräyksellä turvataan Ehjää lapsuutta niille lapsille ja nuorille, joiden kasvua varjostaa vanhempien mielenterveysongelmat. Seurakuntalaiskyselyn tulokset lyhyesti astaajat suhtautuivat seurakuntaan ja sen palveluihin Vmyönteisesti. Kuitenkin, seurakunta koettiin etäiseksi ja seurakunnan palvelut olivat melko vähän tunnettuja vastaajien keskuudessa. Vastaajista 2% oli tällä hetkellä ja 7% oli ollut aiemmin mukana seurakunnan vapaaehtoistoiminnassa. Tulevaisuudessa vapaaehtoistoiminnassa haluaisi olla mukana varmasti 5% ja ehkä 29% vastaajista. Eniten halukkuutta osoitettiin haravointitalkoita, lähimmäispalvelua ja kohtaamispaikan kahvilaa kohtaan. Seurakunnan palveluita haluttiin kehittää erityisesti ikäihmisille ja nuorille. Palvelujen toivottiin olevan maksuttomia tai hinnoittelussa toivottiin ainakin harkintaa maksukyvyn mukaan tai palvelukohtaisesti. Kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaus pitäisi seurakunnan jäsenten saada kirkollisverolla, ilman lisämaksua. Palvelujen tärkeimmäksi tekijäksi arvioitiin tasa-arvoisuus kaikkia kohtaan maksuttomuuden ohella. Seurakunnan toimintaa toivottiin kehitettävän tavalla, jossa yhdistyvät matala kynnys tulla, perhekeskeisyys, auttaminen ongelmatilanteissa ja syrjäytymisen ehkäisy. Toteutukselta toivottiin myös rennompaa otetta, jossa hengellinen sisältö yhdistetään uuteen toteutustapaan. Samoin, toivottiin virastopalvelujen ilta-aikaa, lasten kerhojen jatkumista kesällä tai jumalanpalveluksia iltapäivisin. Sisäpiirimäisyydestä ja ulkokultaisuudesta tuli moitteita, vaikka Naantalin seurakunnan maine ja julkisuuskuva todettiinkin hyväksi. Kiitosta saivat hyvät työntekijät ja runsaat tapahtumat. Naantalin seurakunta toteutti osana Naantalin seurakunnan strategia ja tulevaisuus -hanketta (Nastu-) seurakuntalaiskyselyn tammikuussa Satunnaisotantana valitulle 2000:lle seurakunnan 15 vuotta täyttäneelle jäsenelle lähetettiin kysely, johon saatiin vastauksia 662 kpl (33.1%). Vastaajista 63% oli naisia ja 36% miehiä. Vastaajissa oli eniten vuotiaita. Vähiten vastauksia saatiin vuotiailta. Vastaajista 59% eli avioliitossa ja 35%:lla oli lapsia kotona. Vastaajista 81% oli muuttanut muualta Naantaliin. Velkualaisia vastaajia oli reilu 1%, yhteensä 8 henkeä, joista 2 oli syntyperäisiä velkualaisia. Tutkimusjohtaja Tarja Meristö ja tutkija Hanna Tuohimaa 11

12 Naantalin seurakunta omistaa erittäin harvinaisen keskiaikaisen messukirjan, latinankielisen breviariumin. Kirja on akatemiantutkija Tuomas Heikkilän mukaan 1200 luvun lopulta tai varhaiselta 1300-luvulta. Messuja ja hetkipalveluksia varten olevat tekstit on kirjoitettu käsin eläimennahasta tehdyille pergamenttilehdille joko Englannissa tai Ranskassa. Uudelleen löydetty Kirjakaunotar on monelle tuttu S Akatemiantutkijana työskentelevä Tuomas Heikkilä vetää Helsingin yliopistossa sekä Kansalliskirjastossa Suomen keskiajan kirjallisen kulttuurin tutkimushanketta. eurakunnan viranhaltijoiden vaihtumisesta ja uusista arkistojärjestelyistä johtuen nykyinen henkilökunta ei ollut tietoinen tästä kirjaharvinaisuudesta. Aloimmekin sen takia etsiä mahdollista hiljaista ja tärkeää muistitietoa asiasta. Kysyimme muistoja tai jotain tuokiokuvaa kirjan tiimoilta Naantalin seurakunnan entisiltä työntekijöiltä. Heti kun luin uutisen Turun Sanomista, nousi silmiini hämärä mielikuva 1980-luvulta. Elettiin kai Antti Haavion aikaa, kun minulle näytettiin ja pidin käsissäni arkiston vanhoja kirjoja. Oli yksi kookkaampi vanha kirja, jota ihastelin, ja sitten sanottiin, että tämä tässä on varmasti vielä arvokkaampi: pieni, paksu ja vähän "pullistunut" kirja, jossa oli värikkäät anfangit kellastuneilla ja osin repeytyneilläkin lehdillä, kuvailee muistojaan Kyllikki Karapinoja Ihailin ja ihmettelin kirjaa ja sen tekijöiden ammattitaitoa ja kärsivällisyyttä. Vuosisatojen taakse luostarin hiljaisuuteen tuo kirja käsissäni kuljin. Siksi ehkä muistankin vain kirjan, mutta en tilannetta enkä sen esittelijöitä. Kyllikki Krapinoja toimi Naantalin seurakunnan tiedotusja seurakuntasihteerinä 1980-luvulla. Naantalin seurakunnan entinen kirkkoherra, nykyinen tuomiorovasti Rauno Heikola tiesi, että seurakunnalla on todella arvokas hetkirukousten kirja, breviarium, jota on käytetty aikanaan Naantalin Birgittalaisluostarissa. On hienoa, että se on säilynyt tähän päivään. Ollessani Naantalin kirkkoherrana kirjaa esiteltiin silloin tällöin lähinnä ulkomaalaisille vieraille, mutta myös suomalaisille asiantuntijoille. Se on myös ollut esillä joissakin näyttelyissä, kertoo Heikola. Kirjaa on säilytetty virastotalon holvissa valolta suojassa. Muutenkin sen arvo huomioon ottaen kirjaa tulee säilyttää turvallisesti, hän toivoo. Rauno Heikola muistelee, että Naantalin seurakunnalla on vanhoista kirjoista kirjallisuusluettelo, jossa on mainittu myös tämä arvokas breviarium. Pirkko Hyvärinen toimi vuosikymmenet seurakunnan talouspäällikön virassa ja muistaa hyvin seurakunnan arkiston eri vaiheita ja myös breviariumin. Kirkkoherra Rauno Heikola tuli huoneeseeni ja sanoi: Kato nyt Pirkko, kuinka arvokas kirja meillä on. Hän sela- si sitä ja totesi sen olevan todella vanhan kirjan. Vuonna 1972 opettaja, maankuulu arkistonjärjestäjä Paavo Vihervirta perusti Pirkko Hyvärisen mukaan Naantalin seurakunnan arkiston virastotaloon. Arkisto oli ollut pappilassa vielä kirkkoherra Lasse Jyväksen aikana. Jyväs oli muuten numismaatikko ja osasi arvostaa vanhaa, muistuttaa Pirkko Hyvärinen. Viimeiseen seurakuntakeskuksen peruskorjaukseen saakka samassa arkistossa olivat kirkonkirjat ja talousarkisto. Vanhat kirjat olivat kirkonkirjalaatikoiden yläpuolella olevilla hyllyillä. Arkisto oli suuri huone, jossa oli myös ikkunat. Muistan myös hyvin, että arkistoluettelo oli tummansinisessä, kapeassa mapissa, kertoo Hyvärinen. Margit Virkkala Breviarium on mainittu Suomen kirkot -julkaisussa, C.A. Nordman Nils Cleve, Turun arkkihiippakunta VI osa, 1972 Kirjaa säilytetään asianmukaisesti holvissa valolta suojattuna. Kirjan tulevaisuudesta ei ole päätöksiä. Mukana elämäsi kaikissa vaiheissa Naantalin seurakunta Naantalin seurakunta Osoite: Seurakuntakeskus, Piispantie 2, Naantali etunimi.sukunimi@evl.fi Kirkkoherra Jyrki Rautiainen p , Kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9-13 (muuna aikana sopimuksen mukaan) Toimistosihteeri Outi Kattelus p Toimistosihteeri Päivi Kummila p Pappien yhteystiedot: Ensio Ruskovuo p Marja Saantola p Kari Salo p Leena Flander p Taloustoimisto ma-pe klo 9-13 Talousjohtaja Jorma Koivula p , Palkat, hauta-asiat Heli Ylikleemola p Kirjanpito, Merja Läksy p Toimistotyöntekijä Jukka Nurmi p Kanttorit Kari Vuola p Miika Hartikainen p Nicholas Söderlund p Diakoniatoimisto Päivystys ma ja ke klo 9-11 (muuna aikana sopimuksen mukaan) Minna Pykälämaa, p Mari Syrjäkoski-Vuollet p Anita Mäkilä p , Annukka Vilenius-Anttila p , Nuorisotoimisto (DiPoli) p Aino Ranta p Johanna Erkkilä p Johan Savola p Lapsityöntoimisto (srk-keskus) p Lapsityönohjaaja Tuulikki Palonen-Poikkeus p Päiväkerhot Srk-keskus Jaana Härmä, Tarja Lehto p Päiväkerhot Nuhjala p Tellervo Lehtonen, Elina Hämäläinen, Kirsti Koskenoja p Leena Koskinen, Sisko Vainio p Kiinteistöt Kiinteistötoimenhoitaja Pekka Airas p Kirkko Seurakuntamestari Ritva Mannelin p Seurakuntamestari Liisa Suominen p Hautausmaanhoitaja Pekka Suominen p Velkuan kirkko Seurakuntamestari Ilkka Puonti p Seurakuntakeskus, keittiö Emäntä Anni Nieminen p Soiniemen leirikeskus p Tiedotustoimisto Tiedottaja Margit Virkkala p , Seurakuntasihteeri Hanne Tuulos p ,