VUORES Isokuusen puukerrostalokorttelien kumppanuushanke

Transkriptio

1 VUORES Isokuusen puukerrostalokorttelien kumppanuushanke ARVIOINTIPÖYTÄKIRJA Dno: 2480/2012 Tampereen kaupunki Vuores-hanke Kiinteistötoimi

2 1 VUORES Isokuusen puukerrostalokorttelien kumppanuushanke ARVIOINTIPÖYTÄKIRJA Sisällys 1 Johdanto Ehdotusten yleisarvostelu Kaupunkikuvallinen kokonaisnäkemys Puurakentaminen Pysäköintiratkaisut Energiatehokkuus Ehdotusten kokonaislaadun arviointi Ehdotusten tekijät Yritysryhmien pätevyyden arviointi Yritysryhmien preferenssit Ehdokkaiden kuuleminen Arviointiryhmän esitys Vuoreksen Isokuusen kumppaneiksi Päätökset ja pöytäkirjan allekirjoitukset Kooste ehdotuksista... 10

3 2 1 Johdanto Vuoreksen Isokuusen kaavoitus- ja toteutuskumppaneiden valintaprosessi koskee Isokuusen keskustan aloitusvaiheen puukerrostalokortteleita. Tavoitteena on toteuttaa Suomen suurin puusta rakennettu asuinalue. Valintamenettelyn tarkoituksena on löytää yritysryhmiä, jotka pystyvät laadukkaaseen suunnitteluun ja toteutukseen ja joiden kanssa kaupunki jatkaa asemakaavasuunnittelua nk. kumppanuuskaavoituksena. Yritysryhmät määrittelivät kokoonpanonsa (rakennuttaja ja/tai rakennusliike, arkkitehtitoimisto sekä puutuotealan toimija) ilmoittautuessaan valintaprosessiin. Kaavoitus- ja toteutuskumppaneiden valintaprosessi käynnistyi osallistumisohjeen julkistamisella , ja ilmoittautumisaika päättyi Määräaikaan mennessä hankkeeseen ilmoittautui 11 yritysryhmää. Ideasuunnitelmien sisäänjättö päättyi , johon mennessä saatiin 13 ehdotusta. Valintaprosessiin ilmoittautuneet laativat ehdotuksensa osallistumisohjeessa määriteltyyn kortteliin, mutta esittivät ilmoittautumisen yhteydessä toiveensa tavoittelemastaan korttelista tai korttelinosasta Isokuusen keskustassa. Ideasuunnitelmien arvioinnissa menestyneillä oli paremmat edellytykset päästä toteuttamaan haluamiaan kortteleita. Jokaiselle korkeatasoisen ja toteuttamiskelpoiseksi arvioidun suunnitelman esittäneelle ryhmälle varataan rakennusoikeutta Vuoreksessa. Idealuonnokset on arvostellut arviointiryhmä, johon kuuluivat projektijohtaja Pertti Tamminen, toimitusjohtaja Kimmo Järvinen (Finnish Wood Resarch Oy), valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen (TEM), professori Markku Hedman (TTY), professori Kari Salonen (TTY), kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala, tonttipäällikkö Reino Pulkkinen, suunnittelujohtaja Taru Hurme, rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattila, asuntojohtaja Auli Heinävä, projektiasiantuntija Jari Jokinen (ECO2) sekä projektipäällikkö Kirsti Toivonen. Arviointiryhmän puheenjohtajana on toiminut Pertti Tamminen ja sihteereinä kaavoitusarkkitehti Anna Hyyppä sekä arkkitehti yo Linda Wiksten (Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy). Arviointiryhmän ulkopuolisina asiantuntijoina toimivat Fred London ja Andreas von Zadow (John Thompson & Partners) sekä Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy. 2 Ehdotusten yleisarvostelu Suunnitelmien lähtökohtana olivat Isokuusen yleissuunnitelmaluonnos sekä keskusta-alueen tarkennettu maankäyttökaavio, josta sai perustelluista syistä poiketa. Kaikkien ryhmien tuli laatia ehdotuksensa samaan maankäyttökaaviossa osoitettuun kortteliin. Suurin osa ehdotuksista noudatti maankäyttökaavion pääperiaatteita. Arviointiryhmä jätti kilpailun ulkopuolelle nimimerkit Myötätuuli ja Taa Peli, sillä ehdotuksessa Myötätuuli oli esitetty osallistumisohjeen vastaisesti vain osa korttelista ja ehdotuksen Taa Peli asiakirjoista kävivät ilmi ehdotuksen tekijät. Kaikki työt kuitenkin arvioitiin ja kaikki työryhmät halutaan pitää mukana Isokuusen myöhemmissä rakentamisvaiheissa. Maankäyttökaavion mukainen kokonaisrakennusoikeus 7000 k-m² ylitettiin useimmissa ehdotuksissa. Ehdotusten kerrosalat vaihtelivat 6663 k-m²:stä 8937 k-m²:iin, poikkeuksena korttelin osaan esitetty 2400 k-m². Kerrosalan ylitys tuotti perusteltuja ja laadukkaita ratkaisuja, lukuun ottamatta kaikkein tehokkaimpia ja laajimpia ehdotuksia. Maankäyttökaavio edellytti toimisto-, liike- ja

4 3 työtilan vähimmäiskerrosalaksi 500 k-m². Muutama ehdotus oli selvästi pelkkä asuinkortteli, jossa liike- tai muuta vastaavaa tilaa oli esitetty vain niukasti. Arviointikriteereille ei määritelty varsinaista painotusta, mutta tärkeimpinä osa-alueina nähtiin puukerrostalorakentaminen, kaupunkikuva ja korttelin kokonaisratkaisu. Ehdotukset arvioitiin kohdekorttelin lähtökohdista, vaikka suurin osa sijoitetaan jatkosuunnittelussa muuhun kortteliin. 2.1 Kaupunkikuvallinen kokonaisnäkemys Ideasuunnitelmien kohdekortteli sijoittuu aivan Isokuusen tulevan keskusta-alueen ytimeen, osin autoilta rauhoitettavaan kävelykeskustaan. Tavoitteena oli arkkitehtonisesti korkeatasoinen puurakenteinen kortteli, joka muodostaa kaupunkimaista ympäristöä. Kokonaisvaltaisen arkkitehtonisen identiteetin luominen uudenlaiselle, kaupunkimaiselle puukerrostaloalueelle osoittautui haastavaksi. Ehdotusten arkkitehtuuri oli monilta osin anonyymiä eikä erottunut tavanomaisesta rakentamisesta. Parhaissa ehdotuksissa oli omaleimainen ja kiinnostava ote, mutta useiden ehdotusten kaupunkikuvallinen ilme jäi vaatimattomaksi ja varovaiseksi. Ehdotuksissa Caudex Borealis, Vuolle ja Kaarna oli vahva, torin laidan näkyvälle paikalle sopiva identiteetti. Seiskaparissa oli komea arkkitehtoninen ote ja Uusipuu loi omaleimaista kylämäistä tunnelmaa, joka sopii Isokuusen muihin kortteleihin. Kohdekorttelin massoittelu oli ratkaistu sekä umpikorttelina, irrallisina massoina että matalan jalustan yhdistäminä korkeampina osina. Umpikortteliratkaisut, kuten Caudex Borealis, onnistuivat luomaan kaupunkimaista ja Isokuusen kävelykeskustaan sopivaa ilmettä. Torneja tukeva matala jalustaosa sulkee yksityisemmän pihan korttelin sisään oivallisesti esimerkiksi ehdotuksissa Urbica ja Kaarna, joissa massoittelu ja suhde ympäristöön olivat onnistuneet. Pienimittakaavaisempi ehdotus Uusipuu muodosti pikkukaupunkimaisen kokonaisuuden, joka on helpompi sovittaa Isokuusen haastavaan maastoon. Muutamassa ehdotuksessa korostettiin Vuoreksen puistokadun puoleista koilliskulmaa maankäyttökaaviossa esitetyn korttelin luoteiskulman sijaan. Aksenttimaisen massan sijoittamista Vuoreksen puistokadun varteen pidettiin perusteltuna esimerkiksi ehdotuksessa Kaarna. Kappalemaisissa massoissa asuntojen avaaminen hyviin ilmansuuntiin onnistui paremmin, mutta irrallisia torneja tai avointa torin kulmaa ei pidetty tähän paikkaan sopivina. Monissa kilpailuehdotuksissa suhde julkiseen tilaan oli jätetty kokonaan huomiotta. Parhaimmillaan Vuoreksen puistokadun ja torin puoleinen katutaso oli erotettu asumisesta sekä toiminnallisesti että julkisivusommittelussa, kuten ehdotuksissa Kaarna, Urbica ja Taa Peli. Ehdotuksissa yhdistyivät perinteisemmät kerrostaloratkaisut sekä rivitalomainen townhouseasuminen. Osassa ehdotuksista oli toimivat asuntopohjat ja laaja asuntovalikoima, kun taas osassa asuntopohjat oli esitetty hyvin viitteellisesti tai niissä oli suoranaisia virheitä. Parhaat asumisratkaisut esitettiin muun muassa ehdotuksissa Kiilat, Kaarna ja Kuistilla. Sivukäytäväratkaisua ei pidetty toimivana, sillä se johtaa helposti laitosmaiseen lopputulokseen ja hankaliin asuntopohjiin.

5 4 2.2 Puurakentaminen Puurakentaminen ei heijastunut korttelin kaupunkikuvalliseen ilmeeseen kovin voimakkaana. Puuhun liittyvien ominaisuuksien keveys, rikkaus, tekstuurivaihtelu ja värit hyödyntäminen ei näkynyt ehdotuksissa toivotulla tavalla, vaan monessa oli päädytty varsin tavanomaiseen julkisivukäsittelyyn. Ehdotukset herättivät kysymyksen, voisiko puusta saada enemmän irti puukerrostaloarkkitehtuurissa. Ideasuunnitelmissa esitetyn rakentamisen tuli tukea puurunkojärjestelmien (RunkoPES) kehitystyötä. Rakennusten kantavan rungon ja julkisivujen tuli olla pääsääntöisesti puuta (pois lukien mm. kellarirakenteet, maanvastaiset rakenteet, väestönsuojat ja tarkoituksenmukaiset jäykistävät rakenteet). Varsinaisia puurakentamisen innovaatioita ei esitetty, vaan ehdotusten runkoratkaisut olivat tavanomaisia. Luonnostasolla laadittuja ehdotuksia oli tässä vaiheessa vaikea arvioida teknisesti. Joissain ehdotuksissa käytetyt tilaelementit soveltuvat lähinnä pieniin asuntoihin ja luhtiratkaisuun, ja eräitä esitettyjä ulokkeita ei ole järkevää toteuttaa puurakenteisina. Muutamissa ehdotuksissa korostettiin tavoitetta saada puu esille myös sisätiloissa. Monissa ehdotuksissa esitettiin kuitenkin hyviä puurakentamisen ratkaisuja. Ehdotuksessa Uusipuu oli ansiokkaasti tutkittu rakennetta sekä haettu uusia ratkaisuja, jotka eivät kuitenkaan vielä vaikuttaneet toteuttamiskelpoisilta. Koto on kiinnostava CLT-tekniikkaan perustuva ehdotus, jossa valittu rakentamistapa näkyy myös julkisivuissa ja tilasuunnittelussa. Myös ehdotuksessa Kiilat oli taidokkaasti tutkittu puurakentamista rakenteellisesti. Ehdotuksessa Urbica oli mielenkiintoinen puurakentamisen tekniikka ja puutalon luonnetta. Caudex Borealis hyödynsi puurakentamisen mahdollisuuksia ja Seiskapari onnistui luomaan vahvaa puurakentamisen tuntua. Ehdotuksen Kuistilla julkisivukäsittely sopii puutalorakentamiseen ja Raaveli esittelee kiinnostavana julkisivuideana modernin paanun. 2.3 Pysäköintiratkaisut Isokuusen puukortteleiden tavoitteena on keskustamainen kaupunkitila ja laadukas, viihtyisä kevytliikennepainotteinen ympäristö, jossa kortteleiden pysäköinti järjestetään pääasiassa rakenteellisena pysäköintinä. Osallistumisohjeessa oli esitetty maanalainen paikoitusratkaisu, johon pohjautuen ideasuunnitelmat tuli laatia. Muut ratkaisut ovat mahdollisia perustelluista syistä. Suurin osa ryhmistä oli ratkaissut pysäköinnin kadun alla osallistumisohjeessa esitetyn mallin mukaan. Poikkeuksia olivat ehdotukset Kaarna ja Raaveli, joissa pysäköinti oli sijoitettu pihan alle kellariin sekä ehdotukset Kuistilla ja Taa Peli, joissa pysäköinti oli esitetty pääosin rakennusten alle kellaritasoon, jolloin pysäköintikerros toimii samalla perustuksena puurakentamiselle. Ehdotuksessa Seiskapari autopaikat olivat kevyen puisen pihakannen alla avoimena maantasopysäköintinä. Ehdotuksessa Vuolle tiettyä pysäköintiratkaisua ei ollut määritelty. Lähes kaikki kuitenkin varasivat edelleen mahdollisuuden kehittää yhteisiä pysäköintiratkaisuja. Myös osallistumisohjeesta poikkeavat pysäköintiratkaisut olivat perusteltuja. Lopullinen pysäköintiratkaisun valinta, toteutustapa ja hallintamuoto ratkaistaan vasta kumppanuuskaavoitusprosessin yhteydessä.

6 5 2.4 Energiatehokkuus Ekologiset tavoitteet eivät juuri näkyneet ehdotusten arkkitehtuurissa. Työryhmien eko- ja energiatarkastelut todettiin monin paikoin puutteellisiksi, ja ryhmiltä pyydettiin täydennyksiä puuttuviin tietoihin. Ansiokkaimmin eko- ja energiatehokkuutta oli tutkittu ehdotuksessa Taa Peli. Myös ehdotus Koto ansaitsee erityismaininnan eko- ja energiatehokkuuden huomioon ottamisesta. Koska kyseessä on laajan puukerrostaloalueen pilottihanke, mitään ehdotusta ei suoraan hylätty puutteellisten tietojen takia. Todettiin, että eri tavoin laaditut laskelmat eivät ole sellaisenaan vertailukelpoisia. Huolella laaditut selvitykset kuitenkin kertovat työryhmien valmiuksista hankkeeseen sekä toimivat hyvänä lähtöaineistona eko- ja energiatehokkaalle suunnittelulle. Eko- ja energiatehokkuutta ei pidetty ehdotusten arvioinnissa pääkriteerinä, mutta se antoi kuvan ehdotusten pääratkaisuista ja tavoitteista. 3 Ehdotusten kokonaislaadun arviointi Ehdotusten taso vaihteli huolellisesti suunnitelluista ja taitavasti esitetyistä suunnitelmista kaaviomaisiin esityksiin, joiden perustella kokonaisvaltaista arkkitehtonista laatua oli vaikea arvioida. Koska kyseessä olivat kuitenkin kumppanuuskaavoitushankkeen ensimmäiset luonnokset, arviointiryhmä piti tärkeimpänä kehityskelpoisimpien ehdotusten löytämistä jatkosuunnittelun pohjaksi. Kaupunkikuvaa ja korttelin kokonaisideaa pidettiin arvioinnissa teknisiä ratkaisuja tärkeämpänä. Arviointiryhmä asetti ehdotukset paremmuusjärjestykseen seuraavasti: Yläluokka: 1. Urbica 2. Kaarna 3. Caudex Borealis 4. Kuistilla 5. Seiskapari ja Uusipuu Keskiluokka: 7. Kiilat 8. Vuolle 9. Koto 10. Raaveli 11. Armadillo Arviointiryhmä jätti kilpailun ulkopuolelle nimimerkit Myötätuuli ja Taa Peli kilpailuohjelman vastaisuuden vuoksi.

7 6 4 Ehdotusten tekijät Ehdotusten tekijöiksi osoittautuivat seuraavat ryhmät (ehdotusten vastaanottojärjestyksessä): Vuolle Armadillo Kiilat Koto Caudex Borealis Kaarna Myötätuuli Urbica Kuistilla Lujatalo Oy: Tuija Schmidt Arkkitehtitoimisto Neva Oy: Petteri Neva Woodpolis: Kyösti Heino Lujatalo Oy: Tuija Schmidt Aalto-yliopisto: Einari Sutinen, Pekka Heikkinen, Hannu Hirsi Arkkitehtitoimisto Neva Oy: Petteri Neva Woodpolis: Kyösti Heino Lujatalo Oy: Tuija Schmidt Aalto-yliopisto: Markus Heinonen, Pekka Heikkinen, Hannu Hirsi Arkkitehtitoimisto Neva Oy: Petteri Neva Woodpolis: Kyösti Heino Lakea Oy: Keijo Ullakko, Timo Mantila Arkkitehdit LSV Oy: Juha Luoma, Timo Veijonsuo, Kalle Mälkki, Tatu Rauhala, Antti Ahopelto Stora Enso: Janne Manninen, Timo Welling Insinööri Vesitaito Oy: Heikki Virkkunen Huvikummun Viesti: Päivi Karvinen Casatino Oy: Jarmo Rytkölä Arkkitehtitoimisto Lassila & Co Oy: Pekka Lassila, Tuomas Arnala, Juhani Fried, Annika Pokela, Jenni Laaksonen, Juha Tukiainen, Kari Kurkinen Arttu Oy ja Fiksu-Talo Oy NCC Rakennus Oy: Eija Pohjolainen PUUSTA Innovations Oy: Taina Jordan, Maija Perhe Stora Enso Wood Products Oy Ltd: Matti Sinivirta Optiplan Oy: Pekka Pessi, Taru Suomalainen Keski-Suomen Palvelurakennuttaja Oy: Seppo Ylinen PUUSTA Innovations Oy: Taina Jordan Stora Enso Wood Products Oy Ltd: Matti Sinivirta Studio Suonto Oy: Yrjö Suonto Arkkitehdit Sarlin+Sopanen Oy: Marja Sopanen, Olli Sarlin Rakennustoimisto Rasto Oy: Jari Suomela Peab Oy: Harri Kiviranta, Miikka Routama, Jukka Heineman Sato-Rakennuttajat Oy: Kari Koponen, Ville Rajakallio BST-Arkkitehdit Oy: Petri Tavilampi, Pekka Timola Stora Enso Wood Products Oy Ltd: Matti Sinivirta

8 7 Raaveli Taa Peli Uusipuu Seiskapari YIT Rakennus Oy: Matti Joensuu, Mari Peltonen Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy: Matti Mastosalo, Antti Heikkilä, Harri Humppi Stora Enso Wood Products Oy Ltd: Tuomas Salila Lemminkäinen Talo Oy: Janne Kivimäki Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto: Samuli Sallinen Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood: Jaakko Länsiluoto, Esa Kosonen Carelian / Joensuun tiedepuisto: Jukka Lempiäinen, Toni Kekki One 1 Oy: Jukka-Pekka Bergman Insinööritoimisto AX-LVI Oy: Antti Mäkinen Bionova Oy: Tytti Bruce, Panu Pasanen Peab Oy: Harri Kiviranta, Miikka Routama, Jukka Heineman Etera: Timo Sotavalta Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy: Eero Lahti Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood: Esa Kosonen, Jaakko Länsiluoto, Asko Keronen, Henri Salonen YH Kodit Oy: Arto Teittinen Arkkitehtitoimisto HMV Oy: Jari Viherkoski Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood: Jaakko Länsiluoto 5 Yritysryhmien pätevyyden arviointi Arviointiryhmään kuulumaton henkilö totesi kaikki ilmoittautuneet päteviksi toteuttajiksi. 6 Yritysryhmien preferenssit Yritysryhmät olivat ilmoittaneet toiveensa tavoittelemastaan korttelista tai korttelinosasta. Toiveet sijoittuivat vaihtelevasti osallistumisohjeessa esitettyihin kortteleihin, kuitenkin siten, että Vuoreksen puistokadun länsipuoliset neljä korttelia sekä puistokadun varren korttelit korostuivat. Suurin osa toivoi toteutettavakseen kokonaista korttelia, mutta muutama yritysryhmä oli valmis jakamaan korttelin toisen toimijan kanssa. 7 Ehdokkaiden kuuleminen Kaikki hankkeeseen ilmoittautuneet työryhmät kutsuttiin yritysryhmäkohtaiseen kuulemiseen Kuulemistilaisuudessa suunnittelijat ja toteuttajat esittelivät suunnitelmaehdotuksensa, rakennushankkeen liikeidean, toteutusjärjestyksen ja aikataulun sekä perustelut korttelivalinnoilleen. Lisäksi yritysryhmät selvittivät puurakentamiskonseptinsa periaatteita sekä ehdotuksen eko- ja energiatehokkuusratkaisuja. Tavoitteena oli selvittää työryhmien sitoutuminen hankkeeseen sekä varmistaa, että kaikki ehdotukset on tulkittu oikein. Ennen kuulemistilaisuuksia arviointiryhmä oli jakanut ehdotukset alustaviin luokkiin kaupunkikuvallisen ja arkkitehtonisen kokonaisratkaisun perusteella. Haastattelut eivät aiheuttaneet suuria muutoksia arviointiin. Haastatteluihin osallistuvat arviointiryhmän jäsenet Pertti Tamminen, Kirsti Toivonen, Reino Pulkkinen, Jari Jokinen sekä Anna Hyyppä. Arviointiryhmän muut jäsenet saivat tietää ehdotusten tekijät vasta arvioinnin päätyttyä.

9 8 8 Arviointiryhmän esitys Vuoreksen Isokuusen kumppaneiksi Arviointiryhmä esittää, että yläluokkaan sijoitetut neljä ehdotusta Urbica, Kaarna, Caudex Borealis ja Kuistilla otetaan mukaan kumppanuushankkeen ensimmäisen vaiheen aloitukseen tässä järjestyksessä. Lisäksi yläluokan ehdotuksia Seiskapari ja Uusipuu suositellaan otettavaksi mukaan kumppanuuskaavoitusprosessiin siten, että tutkitaan mahdollisuuksia osoittaa korttelikokonaisuudet myös näille yrityksille jo toteutuksen ensimmäisessä vaiheessa. Kiinteistötoimi tekee tästä esityksen kaupunginhallitukselle erikseen myöhemmin. Osallistumisohjeen mukaisesti yritysryhmät esittivät prioriteettilistan niistä kortteleista, joita ne halusivat päästä toteuttamaan. Tämän perusteella Vuoreksen puistokadun länsipuolisiin aloituskortteleihin 1 4 esitetään valittavaksi toteuttajat seuraavasti: Urbica kortteli 3 (Studio Suonto Oy, Arkkitehdit Sarlin+Sopanen Oy, Rakennustoimisto Rasto Oy) Kaarna kortteli 1 (NCC Rakennus Oy, PUUSTA Innovations Oy, Stora Enso) Caudex Borealis kortteli 4 (Casatino Oy, Arkkitehtitoimisto Lassila & Co Oy, Arttu Oy, Fiksu-Talo Oy) Kuistilla kortteli 2 (Peab Oy, Sato-Rakennuttajat Oyj, BST-Arkkitehdit Oy, Stora Enso) Kaikki kumppanuushankkeeseen osallistuneet työryhmät halutaan pitää mukana Isokuusen myöhemmissä rakentamisvaiheissa. Osallistumisohjeen mukaiset korttelit 1 8 (Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy).

10 9 9 Päätökset ja pöytäkirjan allekirjoitukset Vuores-projekti ja kiinteistötoimi laativat arviointiryhmän ratkaisun perusteella päätösehdotuksen kumppaneiden valitsemisesta korttelialueille sekä korttelialueiden varaamisesta kumppaneille. Päätösehdotus esitetään kaupunginhallituksen päätettäväksi Päätös lähetetään kaikille osallistuneille tiedoksi. Pöytäkirja tarkastettiin, hyväksyttiin ja allekirjoitettiin Pertti Tamminen projektijohtaja, Vuores-projekti Taru Hurme, suunnittelujohtaja, maankäytön suunnittelu Kimmo Järvinen toimitusjohtaja, Finnish Wood Resarch Oy Eija Muttonen-Mattila rakennustarkastaja, rakennusvalvonta Markku Karjalainen kehittämispäällikkö, TEM Auli Heinävä asuntojohtaja, asuntotoimi Markku Hedman professori, TTY Jari Jokinen projektiasiantuntija, ECO2 Kari Salonen professori, TTY Kirsti Toivonen projektipäällikkö, Vuores-projekti Kari Kankaala johtaja, kaupunkikehitysryhmä Anna Hyyppä kaavoitusarkkitehti, maankäytön suunnittelu Reino Pulkkinen tonttipäällikkö, kiinteistötoimi Linda Wiksten arkkitehti yo, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy