Iisalmen reitin vesivisio
|
|
- Aleksi Niemelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vesiensuojelua vuodesta 1963 Iisalmen reitin vesivisio Iisalmen reitti seminaari Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry
2 Vesija vesien ekosysteemipalvelut Luontaistalous-kotitarvekäyttö-vesirakentaminen-suojelu-kunnostus-käyttäminen; EILINEN JA TÄMÄ PÄIVÄ Ekosysteemipalveluista huolehtiminen ja lisäarvon tuottaminen LÄHITULEVAISUUS Miten kehitetään, toteutetaan? Säästöjen ja karsinnan aikana tai se mahdollistaa ajattelutavan muutoksen Aktiivisesta puhdistamisesta, kunnostuksista ja suojelusta muodostuu kustannuksia kaikilla sektoreilla Vesien laajemmalla, monipuolisemmalla ja kestävällä hyödyntämisellä lisätään vesien arvoa ja arvostusta, mikä parantaa hoito-, kunnostus- ja suojelutoimenpiteiden vaikuttavuutta Suojelu- ja hoitotoimenpiteet sisällytetään tuotannollisen toiminnan huolloksi ja investoinniksi Huolehditaan ekosysteemipalveluiden tuotantokunnosta yhteisin toimin alueen kilpailukykyä parantavaksi eduksi Vesien arvostus ja yhteinen ymmärrys lisää vastuullisuutta, jolloin elinkeinotoiminta kehittyy kestävästi ja pitkäjänteisesti Sinisen talouden kokonaisuuden ymmärtäminen ja alueellinen kehittäminen = Iisalmen reitin vesivisio ( Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry
3 Vesi ja vesien ekosysteemipalvelut Miten vesiensuojelua ja -hoitoa voitaisiin kehittää pelkkien rajoitusten ja kustannusten sijaan? Huolehtimalla vesien tuottamien ekosysteemipalveluiden hyvästä tuotantokunnosta
4 TAUSTA VISIONAVIGAATTORI MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT OPETUS, TUTKIMUS TOTEUTUS Iisalmen reitin vesivisio YHTEISESTÄ PUHTAASTA VEDESTÄ HYVINVOINTIA JA MENESTYSTÄ YLÄ-SAVOON Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. (
5 TAUSTA VISIONAVIGAATTORI MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT OPETUS, TUTKIMUS TOTEUTUS MIKSI VESIVISIO? Ylä-Savon vesivarojen kestävän käytön edistämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi alueelle on keväällä 2017 luotu Iisalmen reitin vesivisio. Yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi on koottu toteutus- ja seurantaohjelma. LUONNON MONIMUOTOISUUS NYKYINEN VESIEN TILA ILMASTONMUUTOS Iisalmen reitin vesivision ovat laatineet vuorovaikutteisesti alansa parhaat asiantuntijat yläsavolaiset itse! Vesivision toimenpiteistä useat ovat sektorirajat ylittäviä yhteisiä toimenpiteitä tai toisiaan tukevia. Toimenpidekokonaisuuden kautta pohjavesiä ja vesistöjä voidaan käyttää aiempaa monipuolisemmin, kestävämmin ja tuottavammin. Globaalin vesipulan, ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen myötä Ylä-Savon elintärkeän luonnonresurssin puhtaat pohjavedet ja monikäyttöiset pintavedet arvo ja merkitys koko ajan kasvaa. Vesien tilasta huolehtiminen on kaikkien alueen toimijoiden yhteinen etu. VESIEN KÄYTÖLLÄ LISÄRESURSSEJA VESIEN HOITOON LISÄARVOA VESISTÖSTÄ GLOBAALI VESIPULA
6 TAUSTA VISIONAVIGAATTORI MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT KULTTUURI, HALLINTO TOTEUTUS PÄÄ- JA OSATAVOITTEET SEKTORITAVOITTEET JA TOIMENPITEET TOTEUTUSOHJELMA POHJAVEDEN HYVÄ LAATU, RIITTÄVYYS JA KILPAILUKYKYINEN HINTA KESTÄVÄ TUOTANTO JA VESILUONNONVAROJEN KÄYTTÖ MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS VESILUONNOSTA VIRKISTYSTÄ, TERVEYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ TERVE VESIEKOSYSTEEMI YHTEISESTÄ PUHTAASTA VEDESTÄ HYVINVOINTIA JA MENESTYSTÄ YLÄ- SAVOON MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT KULTTUURI, HALLINTO VESIEN ARVOSTUKSEN JA YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN
7 TAUSTA VISIONAVIGAATTORI MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT KULTTUURI, HALLINTO TOTEUTUS TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TAVOITTEET 1. Kuormituksen vähentäminen keskittyen oleelliseen hyvällä asenteella. 2. Maataloustuotannon lisääminen ja tehostaminen vesistövaikutuksia alentaen. 3. Veden käytön ja hallinnan tehostaminen sekä kuljetettavan veden määrän vähentäminen. MAATALOUS Iisalmen reitin 5583 km 2 :n pinta-alasta 14,5 % eli yli ha on maatalousmaata, mikä on suhteellisesti ja määrällisesti lähes kaksinkertaisesti verrattuna viereiseen Nilsiän reittiin. Noin kolmasosa 1500 tilasta on lypsykarjatiloja ja maidontuotannon määrä on noin puolet Pohjois- Savon ja 7 % koko maan tuotannosta. Karjatalousvaltaisen alueen viljelypinta-alasta noin 50 % on nurmiviljelyssä ja 30 % viljan viljelyssä (pääasiassa ohra ja kaura). Valkuaiskasvien tuotantoalat ovat lisääntymässä. Iisalmen reitin varrella harjoitetaan myös luomutuotantoa erityisesti maitotiloilla. Erikoistuotanto ja puutarhanviljely on alueella pienimuotoista. Maidon jatkojalostus on merkittävää. TOIMENPITEET Pohjaveden laatu, hinta ja riittävyys Maatilojen varavesijärjestelmät Vesiluonnosta virkistystä, terveyttä ja viihtyisyyttä Vesistötietoa viljelijöille Terve vesiekosysteemi Pohjois-Savon ja Iisalmen reitin maatalouden ja elintarviketuotannon tavoitteena on laajeneva, kustannustehokas ja kestävän tuotannon mukainen elinkeinotoiminta. Tiloilla tavoitteen saavuttaminen on mahdollista kustannuksia alentamalla, hyödyntämällä uusia tutkimustuloksia satotason lisäämiseksi sekä tukemalla kiertotalouden tehostamista raakaaineiden jalostusarvon lisäämiseksi. Taloudellisen lisäarvon saavuttaminen kestävästi tuotetuilla, laadukkailla ja paikallisilla elintarvikkeilla on vastaavasti ruokasektorin yhteinen asia. Maatalous- ja elintarviketuotannolla on erittäin suuri aluetaloudellinen merkitys, mitä pyritään pitkäjänteisesti ja kestävästi lisäämään. Tilakeskusten vedenkäytön ja hallinnan tehostaminen Vesien arvostuksen ja ympäristötietoisuuden lisääminen Vesistötietoa viljelijöille Kestävä tuotanto ja vesiluonnonvarojen käyttö Tilakeskusten vedenkäytön ja hallinnan tehostaminen Tilakeskusten veden käytön ja hallinnan tehostaminen Tiedotus, koulutus, neuvonta Ravinteiden kierrättämisen, kustannustehokkuuden ja vesiensuojelutoimenpiteiden lisääminen. Imagon hyödyntäminen Imagon hyödyntäminen Pellon vesitalouden ja maan kasvukunnon parantaminen Tiedotus, koulutus, neuvonta Imagon hyödyntäminen Ravinteiden kierrättämisen, kustannustehokkuuden ja vesiensuojelutoimenpiteiden lisääminen. Pellon vesitalouden ja maan kasvukunnon parantaminen Kestävästi tuotetun lähiruoan käytön lisääminen Maatalouden tutkimus
8 TAUSTA VISIONAVIGAATTORI MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT KULTTUURI, HALLINTO TOTEUTUS 6. Puhtaan luonnon imagon vaaliminen ja hyödyntäminen KESTÄVÄ TUOTANTO JA VESILUONNONVAROJEN KÄYTTÖ 1. Elinkeinojen ja infran kehittäminen vesiä liikaa rasittamatta 2. Ravinteiden käytön ja kierrätyksen tehostaminen 3. Kalavarojen monipuolinen ja kestävä hyödyntäminen 4. Riskienhallinta kuuluu kaikille 5. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääri-ilmiöihin varautuminen 6. Puhtaan luonnon imagon vaaliminen ja hyödyntäminen 7. Vesialan tutkimuksen vahvistaminen ja hyödyntäminen TOIMENPITEET: LISÄARVO: 1) Maatalous: Kestävästi tuotetun lähiruoan käytön lisääminen Edistetään lähiruoan arvostusta ja käyttämistä perustuen kestävästi tuotetun elintarvikkeen hyötyihin. Lisätään myös kotimaisen kalan elintarvikekäyttöä. 2) Kalatalous: Nuorten houkuttelu kalatalousalalle Toiminnan jatkumisen varmistaminen esimerkiksi mestari-kisälli-toiminnan avulla. Nuorten palkkaaminen hoitopyyntiin. 3) Matkailu: Kalastusmatkailu ja ulkomaan markkinointi Erityiskalastuskohteiden mahdollisuuksien selvittäminen. Markkinoinnin kohdentaminen kalastajaryhmiin. 4) Matkailu: Vesireittien ja vesien hyödyntäminen matkailussa Matkailualan toimijat kehittävät ja markkinoivat palveluitaan tukeutuen ja hyödyntäen aikaisempaa laajemmin vesireitin mahdollisuuksia. Toimintaa kehitetään alueellisena kokonaisuutena. 5) Matkailu: Vesiin liittyvien palveluiden lisääminen Yritysten ydintoimintojen kehittyminen mahdollistaa omien tuotteiden lisäämisen tai verkostoitumisen muiden kanssa. Selvitetään mahdollisuudet palvelutarjonnan lisäämiseen keskeisenä kohderyhmänä vapaa-ajan asukkaat. 6) Virkistyskäyttö: Reittiverkoston kehittäminen Reitit, palvelut ja vesistötiedot kootaan ja niiden löydettävyyttä parannetaan sähköisissä, etenkin karttapohjaisissa palveluissa. Kohdetietoja ja palveluita markkinoidaan kokonaisuuksina. 7) Yhdyskunnat: Kestävästi tuotetun lähiruoan käytön lisääminen Edistetään lähiruoan arvostusta ja käyttämistä perustuen kestävästi tuotetun elintarvikkeen hyötyihin. Lisätään myös kotimaisen kalan elintarvikekäyttöä. 8) Koulutus, tutkimus, kulttuuri, hallinto: Tiedonvälitys kouluissa ja opistoissa Toteutetaan opetussuunnitelmiin sisältyviä vesiaiheisia projektikursseja ja teemapäiviä sekä osallistutaan valtakunnallisiin ja kansainvälisiin vesi-, ympäristö-, kalastus- ja luonnonpäiviin. Alueen elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden lisääntyminen.
9 TAUSTA VISIONAVIGAATTORI MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT KULTTUURI, HALLINTO TOTEUTUS TOIMENPIDEKORTTI Kestävästi tuotetun lähiruoan käytön lisääminen TARVE JA TAUSTA Elintarviketuotannon tulee olla kustannustehokasta, ympäristövaikutuksiltaan kestävää, maineeltaan hyvä ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävää. Maatilat vastaavat raaka-aineen tuottamisessa näiden tavoitteiden saavuttamisesta. Taloudellisen lisäarvon luominen kestävästi tuotetuilla ja laadukkailla tuotteilla on kuitenkin ruokasektorin yhteinen asia. Alueellisella ja paikallisella toiminnalla sekä kotimaisuudella on mahdollista lisätä tuotannon arvoa, mikä mahdollistaa alkutuotannon riittävän vakauden myös jatkojalostukselle ja vientimarkkinoille. Toimenpiteen kuvaus: Edistetään lähiruoan arvostusta ja käyttämistä perustuen kestävästi tuotetun elintarvikkeen hyötyihin. Vaikutetaan alueellisiin päätöksiin lähiruoan lisäämiseksi julkisissa ruokapalveluissa. Viestintään, edistämiseen ja vaikuttamiseen yhdistetään myös Kotimaisen kalan monipuolisempi hyödyntäminen ja käytön lisääminen elintarvikkeena toimenpide sekä yhteisen vesiviestin sisältö. Kohderyhmä: 1) Laitokset, maakunnan ja kuntien hankintatoimi 2) Tuottajat, kuluttajat Toteuttaja 1) Maakunnan ja kuntien hankintatoimi 2) MTK Pohjois-Savo 3) Maakuntahallinto Vastuutaho: Maakuntahallinto ja MTK Pohjois-Savo LISÄARVO Kestävä tuotanto ja kulutus lisääntyvät sekä aluetalous, omavaraisuus ja vakaus vahvistuvat. Alueellisella yhteistyöllä vaikuttavuutta. Toteutettavuus: Ohjauskeinoja: Kustannusarvio: Vaatii toimintakentän selvittämisen. Poliittiset päätökset kunnissa sekä alueellinen yhteistyö. Vesivision koordinoitu toiminta ja ymmärrettävä yhteinen vesiviesti. Yhteistyö elinkeinokalatalouden kanssa. Sisältyy toimijoiden perustehtäviin.
10 TAUSTA VISIONAVIGAATTORI MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT KULTTUURI, HALLINTO TOTEUTUS TOIMENPIDEKORTTI TARVE JA TAUSTA Kalavarojen monipuolinen hyödyntäminen ja kiertotalouteen perustuva vesiviljely ovat tärkeä osa kotimaisen kestävästi tuotetun ruoan tuotannossa. Iisalmen reitin vahvat kalakannat mahdollistavat jo lyhyellä aikavälillä elinkeinokalatalouden toimintaverkoston kehittämisen jalostukseen ja edelleen kuluttajalle saakka. Kotimainen kala sisältyy elintarvikesektorin lähiruoan lisäämisen toimenpiteeseen. Kalan käyttöä edistetään myös tiedotuksen, koulutuksen ja neuvonnan kautta. Lisäksi kalakannan rakenteen parantaminen ja vesistöjen hoitokalastukset tukeutuvat kalojen monipuolisempaan hyödyntämiseen elintarvikkeena. LISÄARVO Turvallisen, terveellisen, laadukkaan ja ekologisesti kestävästi tuotetun ruoan käyttö lisääntyy. Bio- ja aluetalouden arvo kasvaa. Kotimaisen kalan monipuolisempi hyödyntäminen elintarvikkeena Toimenpiteen kuvaus: Kehitetään ja toteutetaan vähemmän hyödynnetyn kalan pyynti ja jalostaminen elintarvikekäyttöön kustannustehokkaasti. Toiminnassa painotetaan särkikalan talvi- ja kevätpyynnin kehittämistä sekä kootaan elinkeinokalatalouden toimintaverkosto kuluttajalle saakka. Kehittäminen toteutetaan yhteisesti vähemmän hyödynnetyn kalan muun käytön sekä vesistöjen hoitokalastuksen kanssa. Kotimaiset kalat ovat osana alueellisten elintarvikkeiden käytön lisäämistä, missä julkisen ruokapalvelun valinnoilla on keskeinen merkitys. Kalan käyttöä edistetään myös yhteisellä vesiviestillä, jossa tuodaan esille kotimaisen kalanpositiiviset ympäristö-, terveys- ja aluetalousvaikutukset. Kohderyhmä: 1) Kaupalliset kalastajat 2) Jalostajat 3) Ravintolapalveluyritykset 4) Kuluttajat, julkinen ruokapalvelu Toteuttaja 1) Yritykset 2) Kehitysyhtiö SavoGrow 3) Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Vastuutaho: Toteutettavuus: Ohjauskeinoja: Kehitysyhtiö SavoGrow, yritykset Järvikalan hyödyntämisen kehittäminen käynnissä. Toiminnan laajentaminen vaatii alueellisen toimintaympäristön selvittämisen. Riittävän laaja pyyntiverkosto ja ammattimaiset yhteistyökykyiset toimijat saaliin jalostukseen ja hyödyntämiseen. Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR). Kustannusarvio: euroa / 3 vuotta
11 TAUSTA VISIONAVIGAATTORI MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT KULTTUURI, HALLINTO TOTEUTUS TOIMENPIDEKORTTI TARVE JA TAUSTA Laaja-alaisen Iisalmen reitin vesivision toteutuminen vaatii alueen toimijoiden sitoutumista kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen sekä kokonaisuuden koordinointia. Edistäminen ja ohjaus vaativat riittävästi resursseja sekä selkeän tehtävien- ja vastuunjaon. Iisalmen reitin vesivision toimenpiteiden edistämiseksi Pohjois-Savon ELY-keskus on nimennyt ohjausryhmän ja koordinointihankkeen vastuulle on määritelty useiden toimenpiteiden edistäminen. Vesivision viestintä, koordinointi ja seuranta Toimenpiteen kuvaus: Kohderyhmä: 1) Vesivision toteuttajat 2) Kansalaiset 3) Media Vesivision toteutumista edistää ja seuraa ohjausryhmä yhteistyössä Pohjois-Savon ELYkeskuksen vesienhoidon vastuuhenkilöiden kanssa. ELY-keskus vastaa vesivision seurantatiedoista ja ajan tasaistaa vesivision hallintatyökalua. Toiminnan käytännön aktivointi ja kokoaminen vaativat kuitenkin riittävät resurssit. Viestintään, koordinointiin ja toimintojen kokoamiseen hankitaan lisäresurssia koordinointihankkeella. Hankkeen tehtävä on tukea ohjausryhmän ja ELY-keskuksen työtä. Toimenpide on luonteva jatkumo vesivision vuorovaikutteiselle laatimiselle. Hankkeen tehtävä on myös aktivoida toimijoita ja edistää useita toimenpiteitä, joilla ei ole selkeää vastuutahoa. Toteuttaja 1) Vesivision ohjausryhmä 2) Pohjois-Savon ELY-keskus 3) Kunnat 4) Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry LISÄARVO Vain viestinnällä, koordinoinnilla ja aktivoinnilla saavutetaan vesivision synergiaedut. Vastuutaho: Toteutettavuus: Ohjauskeinoja: Kustannusarvio: Vesivision ohjausryhmä, Pohjois-Savon ELY-keskus Vesivision ohjausryhmän työ käynnissä, Pohjois-Savon ELY-keskus koordinoi vesienhoitotyön kautta, toiminnan käytännön aktivointi ja kokoaminen vaatii lisäresurssia. Vesivisioon osallistuneiden tahojen aktiivisuus. Lisäresurssia koordinointihankkeella euroa / vuosi
12 TAUSTA VISIONAVIGAATTORI MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT KULTTUURI, HALLINTO TOTEUTUS TOIMENPIDEKORTTI TARVE JA TAUSTA Iisalmen reitin vesivision laatimisessa on korostunut puhdas vesi elämisen ja toimintojen perustana. Vesien hyödyntäminen vaikuttaa vesien tilaan, joten oma vastuullisuus on edellytyksenä kestävälle toiminnalle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle. Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin vaativat tiivistä, asiaperusteita ja ymmärrettävää vesitietoa. Tiedotus, koulutus, neuvonta Toimenpiteen kuvaus: Tuotetaan havainnollista ja tiivistä tietoa veden merkityksestä. Tiedotetaan vesien tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä kaikille toimijoille ymmärrettävällä kielellä. Tuodaan esille kotimaisen kalan ympäristö- ja terveysedut. Toimenpiteessä laaditaan Iisalmen reitille asiaperusteinen yhteinen vesiviesti, jota jalkautetaan useiden toimijoiden ja työkalujen kautta kunkin tahon painopistealueiden mukaisesti. Vesiviestiä hyödynnetään useissa vesivision toimenpiteissä. Teemavuoden kautta kootaan toimijoita ja toimenpiteitä. Vesiviestin sisällössä huomioidaan Iisalmen reitin vesivision tavoitteet, reittivesien ominaisuudet sekä alueellinen ja paikallinen merkitys ja vaikuttavuus yleisten normien sijaan. Toimenpide aloitetaan kartoittamalla olemassa olevan tiedon käyttökelpoisuus ja kokoamalla reitin tiedot omalle Iisalmen reitin verkkosivustolle. Toimenpidettä tukevat lisäksi Vesistötietoa viljelijöille, Metsätalouden tiedotus, koulutus ja neuvonta, Tiedonvälitys kouluissa ja opistoissa sekätutkimustoiminnan lisääminen. Kohderyhmä: 1) Kansalaiset, järjestöt, media 2) Kaikki elinkeinosektorit, oppilaitokset LISÄARVO Vesien arvostuksen kautta vastuullisuutta lisäresurssia vesien hoitoon. Kustannnusten sijaaan investointeja tuotantohyödykkeeseen. Alueellisella toiminnalla vaikuttavuutta. Toteuttaja 1) Kunnat, oppilaitokset, tutkimusorganisaatiot 2) Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Vastuutaho: Toteutettavuus: Ohjauskeinoja: Vesivision koordinointi kokoaa. Verkkosivuston materiaalia on runsaasti käytettävissä, mutta kokoaminen vaatii resursseja. Teemavuosi sekä oppilaitosten projektikurssit hyödynnettävissä. Kustannusarvio: euroa
13 YHTEISESTÄ PUHTAASTA VEDESTÄ HYVINVOINTIA JA MENESTYSTÄ YLÄ-SAVOON Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta.
14 Pidetään Suomen vesitase vahvana Vesiensuojelua vuodesta Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry
Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa
Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 225 000 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi.
Vesiensuojelun kustannukset investoinneiksi
Vesiensuojelun kustannukset investoinneiksi Sosiaalisella pääomalla ja yhdessä tekemällä vaikuttavuutta Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja,
Iisalmen reitin vesivisio
Iisalmen reitin vesivisio YHTEISESTÄ PUHTAASTA VEDESTÄ HYVINVOINTIA JA MENESTYSTÄ YLÄ-SAVOON Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. IISALMEN REITTI Iisalmen reitti
Iisalmen reitin vesivisio Pohjois-Savon kalastusaluepäivä,
Iisalmen reitin vesivisio Pohjois-Savon kalastusaluepäivä, 27.10.2016 Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Tarve ja tausta, vision tai mikä olkoonkaan Vesi elämisen
Hämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050
Hämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050 Pirkanmaan ELY-keskus Anne Mäkynen, vesitalousasiantuntija 19.9.2018 Vesivision taustaa MMM esittänyt Suomeen kolmea vesistövisiokohdetta:
Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
Maaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät
Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014
Vesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.
Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten
Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa
Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 MONIMUOTOISUUS MAATALOUDEN OHJAUKSESSA 5.4.2006 Tutkimusjohtaja Ilkka P. Laurila ilkka.p.laurila@mtt.fi Mitä pelloilla
Maaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme
Murrosareenatyön tulokset pähkinänkuoressa
Murrosareenatyön tulokset pähkinänkuoressa Harri Auvinen, tutkimuspäällikkö, Savonia AMK Bio- ja kiertotalouden painoala Murrosareenan keskeiset viestit 1. Pohjois-Savossa on vesiensuojelu- ja hoitotoimenpiteiden
Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät
Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019-2023 Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät 27.-28.8.2019 Nyt on veden vuoro Suurten vesialueiden maana kannamme suurta vastuuta vesistä.
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta
Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta 1.3.2017 Palvelukyky säilytetään muutoksen aikana sekä uusien maakuntien ja valtion viraston toiminnan alkuvaiheessa.
Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito
Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja
Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan
Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019 2021 suunnitelmista toimintaan Höytiäisen tulevaisuus yhteinen asia 23.11.2018 Polvijärvi, Huhmari Ylijohtaja Ari Niiranen Periaatteet ja painopisteet Lähtökohtana
Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta
UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA
Maakuntauudistusta Uudellamaalla valmisteleville tahoille Viite: Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n kirje 15.1.2018 (liitteenä) ESITYS 18.1.2018 UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN
Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
Kalatalouspalvelut. 2. vaihe
Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:
Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö
Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima 21.8.2018 Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö Yli 70 % Suomen EU:lta saamasta rahamäärästä maaseudun ja maatalouden rahoituksen
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen
Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto
Kalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa
Kalatalouden innovaatiopäivät 8.11.2018, Vantaa Innovaatio-ohjelmien tavoitteet ja jatko Risto Lampinen, MMM/LVO 1 Perusidea: Innovaatio-ohjelma kasvun edistäjänä Tavoitteena päämäärätietoinen, verkostomainen,
Vesistöjen kunnostusstrategian esittely
Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan
Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan
Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan
Kiehtovat kalavedet. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia
Kiehtovat kalavedet Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia 2014 2020 SISÄLTÖ KALATALOUDEN KEHITTÄMISTYÖKALUT ALUEEN ESITTELY KAUSI 2009 2014 KEHITTÄMISSTRATEGIA 2014-2020 RAHOITUSKEHYS PÄÄTÖKSENTEKO
Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat
Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat Minna Hanski, MMM Inarijärven seurantaryhmän kokous 18.9.2014 Saariselkä 1 MMM:n rooli Inarijärvi-asioissa ELY-keskusten, SYKEn ja RKTL:n (jatkossa
Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?
Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?
Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö
Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus www.omahäme.fi Tehtävä: Kalatalous 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelu vastaa eri lakeihin
Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla
Rattailla Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2018-2021 Taustaa ja tavoitteita Rattailla toimenpiteet uudistettiin keväällä 2018 korvaamaan aiempaa Rattailla
Satakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa 27.10.2015
Sinisen biotalouden näkymät Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa 27.10.2015 Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen
Vesienhoidon rahoituslähteistä
Vesienhoidon rahoituslähteistä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Arto Seppälä 13.2.2017 Valtion osallistumisesta vesistökunnostushankkeiden avustamiseen säädetään valtioneuvoston asetuksessa
Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere
Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere 26.1.2018 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho 26.1.2018 5.2.2018 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 1 Nykytila:
Kainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
Neuvottelu Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lapin maakuntien välillä. Rovaniemi , Keuruu
Neuvottelu Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lapin maakuntien välillä Rovaniemi 24.4.2018, Keuruu 27.4.2018 Lähiruoan aluetaloudellinen hyöty Talous Komponenttien valmistus (Alueellisista raaka-aineista, korvaa
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tavoitteista tuloksiin 1 Maaseutuohjelman kolme strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti
MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö
MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä 22.11.2018 Kaisa Äijö ALY -palvelukokonaisuus Alueiden suunnittelu ja käyttö Liikenne Ympäristö Epävarmuudesta huolimatta muutosorganisaatiossa
Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?
Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden
VESIVIESTILLÄ VAIKUTTAVUUTTA
VESIVIESTILLÄ VAIKUTTAVUUTTA HANKKEEN NIMI: Vesiviestillä vaikuttavuutta HANKESUUNNITELMA AJALLE: 1.6.2018-31.10.2020 HANKKEEN KESTO: 1.6.2018-31.10.2020 SUUNNITELMAN LAATIJA: Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus
Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus harkinnanvaraiset valtionavustukset ja muut rahoituslähteet 25.4.2018 Kunnostusrahojen myöntöperusteet VN asetuksesta Valtioneuvoston asetus 714/2015 Asetuksessa
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto
VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT
VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9
Kiertotalous maataloudessa
Kiertotalous maataloudessa Tunkiotaloudesta kohti kierrätysbisnestä - seminaari Harri 13.1.2016 Maatalous kiertotalouden alana Olennainen globaalisti Välttämätön, perustarpeet, kohtalonkysymys Perustuu
Vesivisio. Kokemäenjoen vesistöalue. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin
Vesivisio Kokemäenjoen vesistöalue Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.9.2017 Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin Hankkeen taustaa ja esittelyä - MMM esittänyt Suomeen kolme vesistövisiokohdetta: Iijoki,
Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro
Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen
Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju
Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100
Työryhmän tapaaminen
Työryhmän tapaaminen 25.1.2019 Aikataulu: klo 9:00-11:30 Virittäytyminen klo 9:00 9:20 Työryhmä mikä se on? 9:20-9:25 Vesienhoidon tehostamisohjelman mahdollisuudet klo 9:25-9:45 Vesienhoidon 3. kausi,
Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila
Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos
Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.
Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.2018 Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot Hankkeen tarve ja tausta Hankkeen
MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus
MATO-tutkimusohjelman esittely Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelma MATO 2016-2020 MMM ja YM rahoittavat ja koordinoivat
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN
Kuva Arto Iwendorff HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN Riina Rahkila, projektipäällikkö, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset / ProAgria Oulu ry MIKSI TEHOA VESIENHOITOON? Kuva Arto Iwendorff Hyvä
Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju
Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta
Toimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus. Sini Olin, Suomen ympäristökeskus
Toimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus Sini Olin, Suomen ympäristökeskus Vesienhoidon suunnittelun vaiheet Toimenpiteiden suunnittelun aikataulu Vesienhoidon
Yleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä
Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY
Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet
Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tehostaminen ja ravinteiden kierrätyksen edistäminen Viestintä- ja verkostoitumisseminaari hankkeille 25.-26.9.2017
Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2022 Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus 2.3.2015 Merenhoidon suunnittelu Meristrategiadirektiivi 2008 Laki vesien- ja merenhoidosta (muutos) 2011 Suomen
Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
Kalatalousavustukset Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus 29.5.2017 Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hallinnoimat määrärahat,
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
Ryhmätyöt. Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen ja vesienhoidon suunnittelu
Ryhmätyöt Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen ja vesienhoidon suunnittelu 1 Suunnittelussa ELYn apuna oli alatyöryhmiä Toimenpiteiden toteutus yhteinen asia, useita vastuutahoja miten yhteistyöryhmä
Itä-Suomi -yhteistyö. Pohjois-Savon ELY-keskus Sivu 1
Itä-Suomi -yhteistyö Pohjois-Savon ELY-keskus 25.10.2016 Sivu 1 Alueiden väliset hankkeet 10348 Ravinnerenki I-S 13895 Tuottava itäsuomalainen naudanlihatuotanto I-S 11193 Rautalammin-Konneveden luontomatkailunkoordinointihanke
Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen
Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa
EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus
EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot
Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020
Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat
Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään
Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet
Maa- ja metsätalousvaliokunta toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt / Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
Maa- ja metsätalousvaliokunta 7.4.2017 toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt / Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Toiminnan tarkoitus Maa- ja kotitalousnaiset on valtakunnallinen, ruuan, maaseutumaiseman ja
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Käynnistetty Valmis Vesien- ja merenhoidon kärkitoimenpiteiden toteutus Ravinnekuormituksen
Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet
Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö
LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE
LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle
Kalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen
Kalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen Luontaista lisääntymistä edistetään ja istutuksia vähennetään tarvitaan aiempaa kustannustehokkaampia istukkaita tarvitaan kalavarojen
Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala
Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien
VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen
Kuva Arto Iwendorff VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen 8.11.2018 Kuva Arto Iwendorff VYYHTI II pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa, hallinnoija ProAgria Oulu ry Toteutusaika 2016-2018 Kustannusarvio
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen
Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä
Ajatuksia Vanajavesihankkeesta
Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä
Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä
Kärkölän kunnan KH 4.9.2017 KV 18.9.2017 KÄRKÖLÄN KUNTA puh. 044 770 2200 karkolan.kunta@karkola.fi Virkatie 1 16600 Järvelä www.karkola.fi KÄRKÖLÄN STRATEGIA Sisällys VISIO... 3 ARVOT... 3 STRATEGIAN
Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto
Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia: