Iisalmen reitin vesivisio Pohjois-Savon kalastusaluepäivä,
|
|
- Niko Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Iisalmen reitin vesivisio Pohjois-Savon kalastusaluepäivä, Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry.
2 Tarve ja tausta, vision tai mikä olkoonkaan Vesi elämisen perustana Globaali vesipula (sekä elintarvikepula sisältäen kalavarat) Suomessa pohjavettä laskennallisesti riittävästi, pintavesien valunnasta käytetään noin 5% Vesi ja sen käyttäminen meille itsestäänselvyys ja vesiensuojelu kustannus MUTTA, MIKSI VISIO Tuontituotteiden piiloveden määrä on lähes sama kuin itse kuluttamamme Varauduttava ilmastonmuutokseen, kehitettävä vesien tuottamia ekosysteemipalveluja Rajoituksista ja korjaustoimista kohti ekosysteemipalveluiden kehittämistä Vesiensuojelu- ja hoitokustannukset investoinneiksi tuotantohyödykkeeseen Vesien tuottama lisäarvo ja hyöty sisältäen luontoarvot huomioitava kustannusvaikutuksissa, kokonaishyöty Kustannusvaikuttavuutta parannettava, jotta vesien tilan ylläpitäminen ja parantaminen olisi taloudellisesti perusteltua ja käytännössä mahdollista Tarvitaan vesien aiempaa monitahoisempaa tarkastelemista Taloudellinen kasvu ja ekologinen kestävyys yhdistettävissä niukkaresurssisia toimintoja sekä kierto- ja biotaloutta edistämällä (mahdollistavat, investointeja) Vesien tuottavuuden lisääminen taloudellisesti ja ekologisesti
3 Veden kierto 1. Sadanta 660 mm 2. Haihdunta 340 mm 3. Valunta 320 mm
4 Vesien hyödyntäminen, ekosysteemipalvelut Eri tahot hyödyntävät vettä eri tavoin Vesiekosysteemien ihmiselle tarjoamat palvelut = ekosysteemipalvelut Hanke pyrkii selvittämään, miten ekosysteemipalvelujen käytön kestävyyttä voisi parantaa Ylläpitävät palvelut: Veden ja ravinteiden kierto, luonnon monimuotoisuus, yhteyttäminen Tuotantopalvelut: Vesi Kalat Ravut Vesivoima Liikenneväylä Vesilinnut Hyötykasvit Säätelypalvelut: Ravinteiden käsittely ja varastointi Hiilen sidonta Veden sääntely Kulttuuripalvelut: Terveys Virkistys Tiede Opetus Maisema Kulkuväylä
5 Vuorovaikutukset alueellisuus - kokonaisuus Metsätalous Kalatalous Virkistys Matkailu Maatalous Yhdyskunnat Opetus, tutkimus, kulttuuri Elinkeinosektorit ovat keskenään vuorovaikutuksessa vesistöjen ja pohjaveden hyödyntämisen kautta Vesien tuottavuutta ja käytettävyyttä olisi mahdollista lisätä sekä taloudellisesti että ekologisesti Teollisuus Vesien hoitaminen ja hyvä tila on hyödyksi kaikille vesien käyttäjille
6 Kohdealue Iisalmen reitillä noin 50 % järvistä ja 70 % joista on hyvää huonommassa tilassa Vesien käyttäjien tulee huolehtia, ettei vesien tila heikkene Vesien tilan paraneminen vaatii tehostettuja toimenpiteitä, mutta ne tuottavat lisäarvoa
7 Kohdealue Pohjavedet ovat pääsääntöisesti hyvässä tilassa Peltosalmi-Ohenmäki (kloridin raja-arvo ylittyy) Haminamäki-Humppi (kloridi, torjuntaaineiden kokonaispitoisuus, atratsiini, desetyyliatratsiini ja desetyylidesisopropyyli-atratsiini ylittävät raja-arvot Hongikko (MTBE ja kloridi ylittävät rajaarvot Suojelusuunnitelmat kaikilla I- ja II-luokan alueilla, toimenpiteiden seuranta käynnistynyt Keskitetty raakaveden hankinta, Ylä-Savon Vesi Oy
8 Hanke pähkinänkuoressa Iisalmen reitin vesivisio kustannusarvio euroa rahoittajana maaseuturahasto Tarkastellaan eri sektoreiden vesien käyttötavat, vesistövaikutukset, vesien tuottama lisäarvo, elinkeinon yleistavoitteet sekä esitetään kehitystoimenpiteet vihreän kasvun lisäämiseksi Arvioidaan edellytykset Iisalmen reitin vesien aiempaa monipuolisemmalle ja laajemmalle hyödyntämiselle huolehtien vesi- ja kalavarojen riittävyydestä ja kestävyydestä sekä ekosysteemipalveluiden toimintaedellytyksistä Maatalous Metsätalous Teollisuus Kalatalous Matkailu Virkistyskäyttö Yhdyskunnat Opetus, tutkimus, palvelut
9 Tavoite ja tulokset Luodaan visio perustuen vesien hyvään tilaan sekä laaditaan vuorovaikutteinen ja monitavoitteinen toteutusmalli kestävästä vesien käytöstä ja hoidosta Pitkän aikavälin tavoite ja miten siihen päästään Toteutusmallin soveltaminen laajemmin Maatalous Metsätalous Teollisuus Kalatalous Matkailu Virkistyskäyttö Yhdyskunnat Opetus, tutkimus, kulttuuri
10 Kalatalous -työryhmän toimintatapa TYÖRYHMÄ PROJEKTIRYHMÄ 1. Nykyinen käyttö 2. Lisäarvoa vesistöistä 3. Toimenpide-ehdotukset 4. Toimenpide-esitykset Työryhmien toimenpide-esitysten kokoaminen Vesivisioksi
11 Kala- ja raputalouden sekä vesiviljelyn käyttämiä ekosysteemipalveluita Suoran hyödyntämisen lisäksi kalatalous hyödyntää ekosysteemipalveluja vuorovaikutusten kautta Ylläpitävät palvelut: Veden ja ravinteiden kierto, luonnon monimuotoisuus, yhteyttäminen Tuotantopalvelut: Vesi Kalat Ravut Vesivoima Liikenneväylä Vesilinnut Hyötykasvit Säätelypalvelut: Ravinteiden käsittely ja varastointi Hiilen sidonta Veden sääntely Kulttuuripalvelut: Terveys Virkistys Tiede Opetus Maisema Kulkuväylä
12 Kalatalous, hyödyntämistä rajoittavat tekijät ja kehittämistarpeet Talousveden laatu ja määrä Pintaveden laatu, määrä, korkeus Vesireittien kulkumahdollisuus, pohjan liettyminen ja mataluus Kalojen makuhaitat, pyydysten limoittuminen (paikallista) Kalojen määrä, keskikoko, poikastuotanto! Kalakannan rakenne (ei rajoita, mutta luo kehittämismahdollisuuksia) Muut vesistöön liittyvät syyt (muut vesien käyttömuodot) Luvat, alueet, säätelytoimenpiteet (Toimi- ja tuotantotilat; suuremmat määrät elintarvikekäyttöön) Sivusaaliit / vähempiarvoiset kalat ja niiden hyödyntäminen Saaliin kysyntä, markkinat, hinta, jatkojalostus, verkostoituminen etenkin jatkojalostajien kanssa Muut syyt (toiminnan kehittämisen kustannukset, investointimahdollisuus) Tukijärjestelmät Toiminnan jatkuvuus, nuoret Ilmastonmuutos, jääpeitteisen ajan lyheneminen Tummennetut työryhmän tapaamisessa todettuja
13 Kalatalous, lisäarvoa vesistöistä LISÄARVOA EUROINA: Kalavarojen hyödyntäminen monipuolisemmin, vähempiarvoisen kalan ja sivusaaliin hyödyntäminen Kalakannan hoito osana vesienhoitoa ja kunnostuksia (hoitokalastus) OSANA MYÖS: luonnon monimuotoisuus, kestävä kalastus, luontaisesti lisääntyvät kalakannat MITEN: Suora tuki ei tuo lisäarvoa, mutta oikein suunnattuna ja alueellisena yhteistyönä kehittämistoimenpiteillä vaikuttamisen mahdollisuus Elintarvikekäytön lisääminen?? Kestävällä vesien käytöllä ja vesien tilan parantamisella lisäarvoa?? Tuotteiden laadulla ja imagolla lisäarvoa??
14 Kalatalous, vuorovaikutukset Muut vesien käyttäjät vaikuttavat kalatalouteen Teollisuus Maatalous Yhdyskunnat Opetus, tutkimus yms. Tuottaa tietoa Metsätalous Vedenkorkeuden vaikutus lisääntymiseen Vesihuolto, tiet ja muu infra Matkailu Luontoarvot Monipuolinen ja hyvinvoiva kalasto Säätelytoimenpiteet Rehevöityminen, imago +/- Vaikuttaa kalakantoihin (+/-) Käyttäjien väliset ristiriidat Virkistyskäyttö Kalatalous
15 Kalatalous, vuorovaikutukset Kalatalous vaikuttaa myös muihin vesien käyttäjiin Kalatalous Maatalous Metsätalous Kalamassan käyttö ravintona, maanparannusaineena tai energiana, palveluiden hankinta Kalatalouden vaatimukset Muuttaa järven ravintoverkkoa (+/-) Vaikuttaa kalakantoihin (+/-) Kompensaatiot, lupamaksut Luontoarvot Teollisuus Voi häiritä ranta-asukkaita Lähiruoka Vesien muut käyttäjät (+/-) Matkailu Yhdyskunnat Virkistyskäyttö
16 Teollisuus, vuorovaikutukset Teollisuuden vesien käyttö vaikuttaa myös muihin vesien käyttäjiin Teollisuus Maatalous Metsätalous Lisää paikallista kysyntää Sivuvirtojen hyödyntäminen Hydrologiset muutokset Rehevöityminen -> lajiston muuttuminen Maisema Kompensaatiotoimenpiteet Kalatalous Lisää tarvetta tiestölle, vedenpuhdistukselle ym. infralle Matkailu Luontoarvot Yhdyskunnat Virkistyskäyttö
17 Teollisuus, vuorovaikutukset Ja muut vesien käyttäjät vaikuttavat teollisuuteen Yhdyskunnat Matkailu Pinta- ja pohjavesien laatu Virkistyskäyttö Kalatalous Maatalous Talousveden hankinta ja käsittely Jäteveden puhdistus Vaatimukset jätevesien puhdistukselle Luontoarvot Metsätalous Pinta- ja pohjavesien laatu Raaka-aineita tuotteisiin Vaikuttavat yrityksen imagoon, + / - Tarjoavat teollisuudelle palveluita Teollisuus
18 Kalatalous, kehittämistoimenpiteet Kalavarojen hyödyntäminen monipuolisemmin, vähempiarvoisen kalan ja sivusaaliin hyödyntäminen Teollisuus, jatkojalostus tuotekehitystä vesistä huolehtiminen lisää positiivista imagoa Kalatalous Kalavarojen hyödyntäminen lisää kalatalouden merkitystä ja mahdollistaa myös luontaisten kalakantojen vahvistamisen ja luontoarvot Yhdyskunnat lähiruoka, laitoskeittiöt, poliittiset linjaukset Metsätalous Vesien tilan paranemisesta lisäarvoa Matkailu lähiruoka, vesien tilan paranemisesta lisäarvoa Maatalous alueellinen omavaraisuus, kotimaisuus, vesien tilan paranemisesta lisäarvoa Opetus, tutkimus kalan terveellisyys, ympäristö- ja taloudelliset vaikutukset, luontoarvot Virkistyskäyttö Kalakannan rakenne, vesien tilan paraneminen Kalakannan hoito osana vesienhoitoa ja kunnostuksia (hoitokalastus)
19 Kalatalous, kehittämistoimenpiteet 1. Kalavarojen hyödyntämisen toimintaketjun luominen, kumppanuudet Kalastusalueet, luvat Investoinnit Jatkojalostus, tuotekehitys Markkinat Alueellinen omavaraisuus (brandityöryhmä) Kalatalouden vahvistaminen osana elintarviketuotantoa Toimijat? Kehittämistuki
20 Strategiat ja ohjelmat tukena Maabrändiraportti 2010, vuoteen 2030 Vihreällä vedellä tuotettu ruoka (sadevesi, maaperän vesi) Hanavesi pullotetun tilalle?? Omavaraisuuden ja paikallistalouden vahvistaminen parantavat pitkäjänteistä tuotannon kehittämistä Lähiruoasta luomuruokaan?, ekologisesti ja kestävästi tuotettu Vesijalanjälki kaikkiin tuotteisiin
21 Pidetään Suomen vesitase vahvana Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry
22 Kiitos! Iisalmen reitin vesivisio hanke Magdaleena Rouhiainen Projektisuunnittelija, p Jukka Koski-Vähälä Projektipäällikkö, p
Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa
Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 225 000 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi.
LisätiedotTeija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti
Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen on merkittävin Suomen vesistöjen tilaa heikentävä ilmiö. 35 % jokipituudesta, 15 %
LisätiedotIisalmen reitin vesivisio
Vesiensuojelua vuodesta 1963 Iisalmen reitin vesivisio Iisalmen reitti seminaari Iisalmi 18.3.2019 Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry www.skvsy.fi Vesija vesien
LisätiedotPuhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.
Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotHämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050
Hämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050 Pirkanmaan ELY-keskus Anne Mäkynen, vesitalousasiantuntija 19.9.2018 Vesivision taustaa MMM esittänyt Suomeen kolmea vesistövisiokohdetta:
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotRakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito
Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja
LisätiedotVesiensuojelun kustannukset investoinneiksi
Vesiensuojelun kustannukset investoinneiksi Sosiaalisella pääomalla ja yhdessä tekemällä vaikuttavuutta Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja,
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotVESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT
VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9
LisätiedotVesivarojen arvo Suomessa
Vesivarojen arvo Suomessa Turo Hjerppe, Sari Väisänen, Lauri Ahopelto, Virpi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus, SYKE Maailman vesipäivä 22.3.2018 Kuva: Lauri Ahopelto Vesi yhteiskunnassa 3 Vesien ekologinen
LisätiedotSinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa 27.10.2015
Sinisen biotalouden näkymät Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa 27.10.2015 Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen
LisätiedotVesistöt ja maakunnallinen kehittäminen
Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa
LisätiedotHULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA
HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotEkosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi
Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö
LisätiedotMMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa
MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat
LisätiedotMetsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne
Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu
LisätiedotPuruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta
LisätiedotIisalmen reitin vesivisio
Iisalmen reitin vesivisio YHTEISESTÄ PUHTAASTA VEDESTÄ HYVINVOINTIA JA MENESTYSTÄ YLÄ-SAVOON Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. IISALMEN REITTI Iisalmen reitti
Lisätiedotja sen mahdollisuudet Suomelle
ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän
LisätiedotMetsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
LisätiedotMillaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?
Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?
LisätiedotVihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen
Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
LisätiedotJärvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus
Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja
LisätiedotVenäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen
Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla
LisätiedotBiotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään
Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet
LisätiedotEkosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia
Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema
LisätiedotVesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
Lisätiedot- Potentiaalia innovaatioiksi
- Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotSinisen Biotalouden mahdollisuudet
Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotEkosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä
Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä Rauno Yrjölä Merialuesuunnittelun keskeisiä tekijöitä Ekosysteemien huomioiminen Ihmistoiminnan tarpeiden ja vaikutusten kattava analyysi Tiedon saatavuuteen,
LisätiedotMitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat
LisätiedotBIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?
BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat
Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat Minna Hanski, MMM Inarijärven seurantaryhmän kokous 18.9.2014 Saariselkä 1 MMM:n rooli Inarijärvi-asioissa ELY-keskusten, SYKEn ja RKTL:n (jatkossa
LisätiedotMiten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?
Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin
LisätiedotHoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.
Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen
LisätiedotKalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa
Kalatalouden innovaatiopäivät 8.11.2018, Vantaa Innovaatio-ohjelmien tavoitteet ja jatko Risto Lampinen, MMM/LVO 1 Perusidea: Innovaatio-ohjelma kasvun edistäjänä Tavoitteena päämäärätietoinen, verkostomainen,
LisätiedotVesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus
Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus harkinnanvaraiset valtionavustukset ja muut rahoituslähteet 25.4.2018 Kunnostusrahojen myöntöperusteet VN asetuksesta Valtioneuvoston asetus 714/2015 Asetuksessa
LisätiedotLisää kasvua ja monimuotoisuus
Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotLakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen
Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Vesa Vanninen Varsinais-Suomen ELY-keskus Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020
LisätiedotJohdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa
Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 4.11. 2014 Eija Pouta 4.11.2014 Tähän kiva kuva MTT Agrifood Research Finland 4.11.2014 2 Mikä ekosysteemipalvelu?
LisätiedotRavinteiden kierrätys poistokalastuksessa
Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa Ravinnekierrätyksen kokeiluohjelman infotilaisuus, 29.9.2016, Mikkeli Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet
LisätiedotEkosysteemipalveluja erikoiskasveista
Ekosysteemipalveluja erikoiskasveista Erja Huusela-Veistola, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, 31600 Jokioinen, erja.huusela-veistola@luke.fi Ekosysteemipalvelut käsittävät ihmisen luonnosta saamat aineelliset
LisätiedotKalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma
Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma Rovaniemellä 20.11.2018 Kalle Torvinen Lapin ELY - keskus 24 Kalatalousalueiden tehtävät Kalatalousalueen tehtävät ovat: 1) kalavarojen kestävän käytön ja
Lisätiedot1 Järjestä ekosysteemipalvelut oikein!
1 Järjestä ekosysteemipalvelut oikein! Tavoite: Oppilaat ymmärtävät käsitteen ekosysteemipalvelu ja oivaltavat miten monimuotoisia palvelut ovat. Vaikeusaste: Helppo. Vaikeimmat kortit voi poistaa nuoremmilta
LisätiedotEkosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi
Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotKatsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö
Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen
LisätiedotKalatalouspalvelut. 2. vaihe
Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:
LisätiedotAjatuksia Vanajavesihankkeesta
Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä
LisätiedotMurrosareenatyön tulokset pähkinänkuoressa
Murrosareenatyön tulokset pähkinänkuoressa Harri Auvinen, tutkimuspäällikkö, Savonia AMK Bio- ja kiertotalouden painoala Murrosareenan keskeiset viestit 1. Pohjois-Savossa on vesiensuojelu- ja hoitotoimenpiteiden
LisätiedotMerialuesuunnittelun edistäminen
Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin
LisätiedotPaikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet
Paikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio 8.10.2016 Veli-Matti Vallinkoski Pohjois-Savon ELY-keskus 2 3 Vesienhoitoalueet ja Pohjois-Savon vesistöreitit 4 Pohjavesien
LisätiedotRuoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet
Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Olli Varis Matti Kummu, Miina Porkka, Mika Jalava Maailman väkiluku: 1960: 3.0 miljardia 2012: 7.0 miljardia 2040: ~9 miljardia
LisätiedotVesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari
Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,
LisätiedotValuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto
Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Vesistöjen ja valuma-alueiden tila Muutostekijät, vesistöjen
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotHankkeen toteutusaika
Hankkeen toteutusaika 1.2.2018-31.12.2020 Ohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Ohjelman toimenpide: 7.6 Kulttuuri- ja luonnonperintö Ohjelman alatoimenpide: Kulttuuri- ja luonnonperintö,
LisätiedotHankkeen toteutusaika
Hankkeen toteutusaika 1.2.2018-31.12.2020 Ohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Ohjelman toimenpide: 7.6 Kulttuuri- ja luonnonperintö Ohjelman alatoimenpide: Kulttuuri- ja luonnonperintö,
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotKuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?
Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla? 23.10.2018 Riikka Paloniemi, Suvi Vikström, Mika Marttunen, Aino Rekola, Turo Hjerppe, Kirsi Mäkinen, Kimmo
LisätiedotJaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011
JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteistä
Vesienhoidon rahoituslähteistä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Arto Seppälä 13.2.2017 Valtion osallistumisesta vesistökunnostushankkeiden avustamiseen säädetään valtioneuvoston asetuksessa
LisätiedotKalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotVESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA
VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotVesistöjen kunnostusstrategian esittely
Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA
Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut
LisätiedotEnergiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat
Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotKestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit
Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit 1. Yritysten toiminnan kilpailukykyisyys, kannattavuus, kehityskelpoisuus ja kasvupotentiaali. - kilpailukykyinen yritys toimii markkinahinnoin kannattavasti
LisätiedotKäyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit
Käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho V-S ELY-keskus/Kalatalouspalvelut Pohjanlahden kalastusaluepäivät, Seinäjoki 19.-20.10. 2017 1 Kestävyys Tarve
LisätiedotVYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu
VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus Maarit Satomaa ProAgria Oulu 05.04.2016 Hae VYYHTI II pilottialueeksi tule mukaan luomaan vesienhoidon verkostoa ja hyviä käytäntöjä Pilottialuehaku 2016 - Koko valuma-aluetta
LisätiedotKansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen
Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen Iijoki Foorumi 19.9.2018, Kierikkikeskus Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto Mitä vesistöaluekohtaisella vesi- tai vesistövisiolla tavoitellaan? Kokonaisvaltaista
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausuntopalvelu, kirjaamo, Webropol
LisätiedotMitä vesiviisas kiertotalous on ja mihin sillä pyritään?
Mitä vesiviisas kiertotalous on ja mihin sillä pyritään? Vesiviisautta kiertotalouteen Kohti vesiviisasta kiertotaloutta hankeen loppuseminaari 14.2.2017 Jani Salminen, Jari Koskiaho, Sarianne Tikkanen
LisätiedotGlobaalit vesihaasteet ja Suomi. Suvi Sojamo, FT Aalto-yliopisto Kestävä vedenkäyttö ja tulevaisuuden mahdollisuudet Foresight Friday: 7.9.
Globaalit vesihaasteet ja Suomi Suvi Sojamo, FT Aalto-yliopisto Kestävä vedenkäyttö ja tulevaisuuden mahdollisuudet Foresight Friday: 7.9.2018 Sitra Miltä näyttävät globaalit vesihaasteet? Miltä näyttävät
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotPyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto
Anne-Mari Co-authors: Ventelä Vuoden vesistökunnostaja Johtava vesikirppu Jukka Koski- Pyhäjärvi-instituutti Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Yhteisillä vesillä ESR-hanke Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotEKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus
EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot
LisätiedotKansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus
Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon
Lisätiedotkokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen
Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden
LisätiedotVesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut
Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee
LisätiedotEeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011
Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta
LisätiedotTarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.
Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Täydennykset LAPELY Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausunnot
Lisätiedot- KASVAVA MAHDOLLISUUS
- KASVAVA MAHDOLLISUUS Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian,
LisätiedotIlmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Rovaniemen tulevaisuusfoorumi 19.4.2010 Pirkko Heikinheimo, VNK Kiitokset valmisteluavusta MMM:lle Mihin Suomi sopeutuu? Lämpeneminen jatkuu joka tapauksessa Päästörajoitusten
LisätiedotKalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen
Kalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen Luontaista lisääntymistä edistetään ja istutuksia vähennetään tarvitaan aiempaa kustannustehokkaampia istukkaita tarvitaan kalavarojen
Lisätiedot