Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2011 Ympäristölautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2011 Kokousaika 18:06-18:24 Kokouspaikka Agricolankatu 15 A 3. krs huone nro 338 Läsnä Jäsenet Saukkonen, Lea Alhojärvi, Lauri Kettunen, Anne Marttila, Irma Pyhälahti, Timo Ilkka, Saara Kalenius, Saija puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen varajäsen Muut Björnberg-Enckell, Maria Forss, Pertti Kansanen, Pekka Kippo-Edlund, Päivi Pönkä, Antti Nurro, Jorma Moberg, Pirjo Miinalainen, Matti kaupunginhallituksen edustaja ympäristövalvontapäällikkö ympäristöjohtaja ympäristötutkimuspäällikkö ympäristöterveyspäällikkö hallintopäällikkö hallintosihteeri verkkotiedottaja

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2011 Asia 260 Yj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 261 Yj/2 Talousarvion toteutumisennuste 2/ Ystp/1 Helsingin luontotietojärjestelmän uudistettu virkamiesversio 263 Ystp/2 Lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle Käpylän Nyyrikinpuiston ja Vuoritalon asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 12062) 264 Ystp/3 Lausunto esityksestä koskien Helsingin ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelmaa , osa B, infrarakentaminen 265 Ystp/4 Lausunto Katajanokan Linnankatu 3:n ja katualueen asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 12058) 266 Ystp/5 Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajien ilmastoverkosto ja ilmastoaloitteet 267 Yvp/1 Vantaanjoen yhteistarkkailu, vedenlaatu- ja kalataloustarkkailut vuonna Yvp/2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta 269 Ytp/1 Ilmoitusasiat 270 Ytp/2 Elintarvikelain 14 :n mukainen hakemus. Royal Ravintolat Oy/Strindberg, Pohjoisesplanadi Ytp/3 Elintarvikelain 14 :n mukainen hakemus. Service Restaurants Oy/Lilla Helsingfors, Snellmaninkatu Ytp/4 Elintarvikelain 14 :n mukainen hakemus, Fornie Oy, Malmin kauppatie 18, keittiön hyväksymisestä käyttöön 273 Ytp/5 Hakemus Restel Ravintolat Oy:n/Helsingin Musiikkitalo, Mannerheimintie 13 A, elintarvikehuoneiston hyväksymisestä 274 Ytp/6 Elintarvikelain 14 :n mukainen hakemus. Riitta-Liisa Piiroinen Oy, Kirkonkyläntie 7, elintarvikehuoneisto 275 Pj/1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 276 Yj/3 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Yj/1 260 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Käsittely päätti muuttaa esitystään seuraavasti: Toiseksi pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Vierikon tilalle Ilkka. päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Pyhälahti (varalla Vierikko) ja Alhojärvi (varalla Kettunen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Kansanen Pekka: Muutan esitystäni seuraavasti: Toiseksi pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Vierikon tilalle Ilkka. ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Pyhälahti (varalla Vierikko) ja Alhojärvi (varalla Kettunen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. ympäristöjohtaja Pekka Kansanen

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Yj/2 261 Talousarvion toteutumisennuste 2/2011 HEL T Päätös päätti merkitä vuoden 2011 toisen talousarvion toteutumisennusteen tiedoksi ja todeta, ettei ennuste aiheuta toimenpiteitä. Vuoden 2011 talousarvion noudattamisohjeiden (Khs ) mukaan talousarvion toteutumisennuste laaditaan neljännesvuosittain. Ohjeiden mukaan lautakunnan on lähetettävä asiasta talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle pöytäkirjanote, josta käy ilmi, mihin toimenpiteisiin lautakunta on päättänyt ennusteen johdosta ryhtyä. Vuoden 2011 toinen toteutumisennuste on seuraava: Menot Ennusteessa 1/2011 todettiin, että palkkamäärärahat tulevat ylittymään eurolla kunta-alan palkkaratkaisusta johtuen. Tämän jälkeen Khs on myöntänyt ympäristökeskukselle vastaavan suuruisen lisämäärärahan palkankorotuksia varten tarkoitetusta Khn määrärahavarauksesta.

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Yj/2 Tulot Irtaimen omaisuuden hankinnat Ympäristöministeriö on myöntänyt ympäristökeskukselle euron määrärahan luontoinventointeihin METSO -kohteiden kartoittamiseksi kunnan omistamista metsistä ja suunnitelman laatimiseen tiedon käyttämisestä monimuotoisuuden suojelun edistämiseksi. Hanke toteutetaan vuoden 2011 aikana. Tästä aiheutuu ympäristökeskukselle euron ylimääräinen meno, joka katetaan Ympäristöministeriöltä saatavalla tuella. Tämän hetkisen ennusteen mukaan meno pystytään hoitamaan tulosbudjetin puitteissa. Koska viraston muutto toimitiloihin toteutuu vasta syyskuun aikana, eivät edelleenkään kaikki uusien toimitilojen kustannukset ole tiedossa. Mikäli seuraavan ennusteen ajankohtana menot näyttävät olevat suuremmat kuin nyt tiedossa olevat, ympäristölautakunta tehnee tarvittaessa esityksen määrärahan ylittämiseksi eurolla, perusteena vastaava tulo. Ympäristökeskuksen kuluvan vuoden talousarvion mukaista tulotavoitetta ei tulla saavuttamaan. Elintarvikelaki uudistuu lukien siten, että elintarvikehuoneistojen hyväksyntä muuttuu rekisteröinniksi ja siitä johtuen tuloja arvioidaan saatavan euroa budjetoitua vähemmän. Ympäristöministeriöltä on kuitenkin tulossa euroa METSO hanketta varten. Irtaimen omaisuuden määrärahat tullaan käyttämään kokonaisuudessaan kuluvan vuoden aikana. Investointien suuri määrä johtuu syksyllä 2011 Viikkiin valmistuvan uuden ympäristötalon kalusteiden ja laitteiden hankintakustannuksista. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet tulevat toteutumaan seuraavasti:

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Yj/2 Sitovat toiminnalliset tavoitteet tulevat toteutumaan. Esim. henkilöresursseihin kohdistuneet säästöt (avoimena pidettävät vakanssit) vaikuttavat tarkastusten ja näytteiden määrän toteumaan.

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Yj/2 Lisäksi Eviran edellyttämä jokaista elintarvikevalvontakohdetta koskeva yksityiskohtainen KUTI -luokittelu sekä Eviran Oiva-pilottitarkastuksiin (elintarvikevalvontatietojen julkistaminen) liittyvä valmistautuminen ja koulutus ovat vieneet odotettua enemmän aikaa. Yj toteaa, että vuodelle 2011 myönnetty käyttötalouden määräraha (talousarviokohta 2 37) tullaan käyttämään kokonaisuudessaan ja tuloja arvioidaan saatavan euroa budjetoitua vähemmän. Lisäksi investointimääräraha (talousarviokohta ) tullaan käyttämään kokonaisuudessaan. Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Jorma Tolvanen, taloussihteeri, puhelin: jorma.tolvanen(a)hel.fi Otteet Ote Talous- ja suunnittelukeskus Otteen liitteet Päätösehdotus

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Yj/2 päätti merkitä vuoden 2011 toisen talousarvion toteutumisennusteen tiedoksi ja todeta, ettei ennuste aiheuta toimenpiteitä. Vuoden 2011 talousarvion noudattamisohjeiden (Khs ) mukaan talousarvion toteutumisennuste laaditaan neljännesvuosittain. Ohjeiden mukaan lautakunnan on lähetettävä asiasta talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle pöytäkirjanote, josta käy ilmi, mihin toimenpiteisiin lautakunta on päättänyt ennusteen johdosta ryhtyä. Vuoden 2011 toinen toteutumisennuste on seuraava: Menot Ennusteessa 1/2011 todettiin, että palkkamäärärahat tulevat ylittymään eurolla kunta-alan palkkaratkaisusta johtuen. Tämän jälkeen Khs on myöntänyt ympäristökeskukselle vastaavan suuruisen lisämäärärahan palkankorotuksia varten tarkoitetusta Khn määrärahavarauksesta. Ympäristöministeriö on myöntänyt ympäristökeskukselle euron määrärahan luontoinventointeihin METSO -kohteiden kartoittamiseksi kunnan omistamista metsistä ja suunnitelman laatimiseen tiedon käyttämisestä monimuotoisuuden suojelun edistämiseksi. Hanke toteutetaan vuoden 2011 aikana. Tästä aiheutuu ympäristökeskukselle euron ylimääräinen meno, joka katetaan Ympäristöministeriöltä

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Yj/2 Tulot Irtaimen omaisuuden hankinnat saatavalla tuella. Tämän hetkisen ennusteen mukaan meno pystytään hoitamaan tulosbudjetin puitteissa. Koska viraston muutto toimitiloihin toteutuu vasta syyskuun aikana, eivät edelleenkään kaikki uusien toimitilojen kustannukset ole tiedossa. Mikäli seuraavan ennusteen ajankohtana menot näyttävät olevat suuremmat kuin nyt tiedossa olevat, ympäristölautakunta tehnee tarvittaessa esityksen määrärahan ylittämiseksi eurolla, perusteena vastaava tulo. Ympäristökeskuksen kuluvan vuoden talousarvion mukaista tulotavoitetta ei tulla saavuttamaan. Elintarvikelaki uudistuu lukien siten, että elintarvikehuoneistojen hyväksyntä muuttuu rekisteröinniksi ja siitä johtuen tuloja arvioidaan saatavan euroa budjetoitua vähemmän. Ympäristöministeriöltä on kuitenkin tulossa euroa METSO hanketta varten. Irtaimen omaisuuden määrärahat tullaan käyttämään kokonaisuudessaan kuluvan vuoden aikana. Investointien suuri määrä johtuu syksyllä 2011 Viikkiin valmistuvan uuden ympäristötalon kalusteiden ja laitteiden hankintakustannuksista. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet tulevat toteutumaan seuraavasti:

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Yj/2 Sitovat toiminnalliset tavoitteet tulevat toteutumaan. Esim. henkilöresursseihin kohdistuneet säästöt (avoimena pidettävät vakanssit) vaikuttavat tarkastusten ja näytteiden määrän toteumaan. Lisäksi Eviran edellyttämä jokaista elintarvikevalvontakohdetta koskeva yksityiskohtainen KUTI -luokittelu sekä Eviran Oiva-pilottitarkastuksiin (elintarvikevalvontatietojen julkistaminen) liittyvä valmistautuminen ja koulutus ovat vieneet odotettua enemmän aikaa.

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Yj/2 Yj toteaa, että vuodelle 2011 myönnetty käyttötalouden määräraha (talousarviokohta 2 37) tullaan käyttämään kokonaisuudessaan ja tuloja arvioidaan saatavan euroa budjetoitua vähemmän. Lisäksi investointimääräraha (talousarviokohta ) tullaan käyttämään kokonaisuudessaan. Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Jorma Tolvanen, taloussihteeri, puhelin: jorma.tolvanen(a)hel.fi Otteet Ote Talous- ja suunnittelukeskus Otteen liitteet

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Ystp/1 262 Helsingin luontotietojärjestelmän uudistettu virkamiesversio HEL T Ymk Päätös Käsittely Asia poistettiin esityslistalta. Kippo-Edlund Päivi: Poistan asian esityslistalta. Lisätiedot ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund Sanna Elijoki, ympäristötarkastaja, puhelin: sanna.elijoki(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi Helsingin luontotietojärjestelmän uudistetun virkamiesversion valmistumisen. Taustaa Helsingin luontotietojärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2002 kaupungin intranetissä. Luontotietojärjestelmän kautta välitetään ympäristökeskuksen luontotietoja mm. maankäytön ja luonnonhoidon suunnittelun tarpeisiin. Palvelun suurimpia käyttäjiä ovat olleet kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto ja ympäristökeskus. Luontotietojärjestelmässä käyttäjä voi tarkastella luontokohteita erilaisten pohjakarttojen tai ilmakuvan päällä. Keskeisimmät aineistot ovat luonnonsuojelualueet, Natura-alueet, luonnonsuojelulain mukaiset suojellut luontotyypit, luonnonmuistomerkit, suojellut lajikohteet, arvokkaat kasvisto- ja kasvillisuuskohteet, linnustollisesti arvokkaat kohteet, arvokkaat geologiset kohteet, tärkeät lepakkoalueet ja tärkeät matelija- ja sammakkokohteet. Järjestelmä sisältää tietoa myös mm. puroista, lammista ja lähteistä. Useimpiin kohteisiin liittyy tietoa kasvitai eläinlajistosta. Luontotietojärjestelmää laajennettiin Internetissä toimivalla yleisöversiolla vuonna Sen tietosisältöä on rajoitettu mm. laji- ja kohdetietojen osalta virkamiesversioon verrattuna.

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Ystp/1 Uudistus Jatkokehitys ja ylläpito Luontotietojärjestelmän yleisöversio tarjoaa yleiskuvan Helsingin luonnosta ja antaa helsinkiläisille tietoa omasta lähiluonnosta, luonnonarvoista ja monimuotoisuudesta. Järjestelmä soveltuu hyvin myös opetuskäyttöön. Yleisöversio on toteutettu kaupungin paikkatietopalveluympäristöön ( Vuosina toteutetussa Luontotietojärjestelmän virkamiesversion uudistaminen projektissa virkamiesversio on siirretty intranetista Internetiin paikkatietopalveluympäristöön. Käyttäjät kirjautuvat sisään heille myönnetyillä käyttäjätunnuksilla. Uudistuksen myötä luontotietojärjestelmän virkamiesversiota voivat käyttää myös kaupungin ulkopuoliset luontotietoja tarvitsevat sidosryhmät, mm. valtion ympäristöhallinto sekä maankäytön suunnittelua ja luontoselvityksiä tekevät konsultit. Virkamiesversion uudistuksessa on toteutettu Aineistojen siirtotoiminnallisuus, jolla käyttäjät voivat ladata luontoaineistojen kohderajauksia tiedostomuodossa tarkasteltavaksi omien suunnitelmien tai aineistojen kanssa. Uudistuksen teknisen toteutuksen on tehnyt Sito Tietotekniikka Oy. Työ on valmistunut heinäkuussa Luontotietojärjestelmää kehitetään edelleen sekä sen sisältöä täydennetään ja päivitetään. Järjestelmän kehityksestä ja tietojen ylläpidosta vastaa ympäristökeskus. Järjestelmä on osa kaupunkiyhteistä paikkatietopalvelu-kokonaisuutta, jonka tekninen yhteiskehitys koskee myös luontotietojärjestelmää. Luontotietojärjestelmän osoite Luontotietojärjestelmän virkamiesversio ja yleisöversio ovat osoitteessa Luontotietojärjestelmän virkamiesversion käyttöoikeuden voivat saada henkilöt, jotka tarvitsevat Helsingin luontotietoja esim. suunnitteluun, valvontaan, luonnonhoitoon tai tutkimukseen liittyvissä työtehtävissään. Ympäristökeskus myöntää järjestelmän käyttöoikeudet. ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund Lisätiedot

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Ystp/1 Sanna Elijoki, ympäristötarkastaja, puhelin: sanna.elijoki(a)hel.fi

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Ystp/2 263 Lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle Käpylän Nyyrikinpuiston ja Vuoritalon asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 12062) HEL T Päätös Käsittely päätti antaa seuraavan lausunnon. Ympäristölautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta Merkittiin, että Alhojärvi esitti muutettavaksi ensimmäiseen kappaleeseen Ympäristölautakunnalla muutosehdotuksesta sijaan Asemakaavan muutosehdotuksesta poiketen ympäristölautakunta esittää, että Helsingin kaupunki ryhtyy pikimmiten kunnostamaan Vuoritaloa ja jatkaa sellaisen vuokralaisen etsimistä, joka mahdollistaisi talon kulttuurikäytön. Esitystä ei kannatettu. Pyhälahti Timo: Esitän seuraavan toivomusponnen: Kaavapäätöksiin liittyvät aineistot tulisi toimittaa mahdollisimman kattavasti sähköisesti lautakunnan tutustuttavaksi päätöksentekoa varten. Kannattajat: Alhojärvi Lauri Alhojärvi Lauri: Ilmoitan päätökseen seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteen: Kaupungin tulee myymisen sijaan ryhtyä kunnostamaan Vuoritaloa ja etsiä sellaista vuokralaista, joka mahdollistaisi talon kulttuurikäytön. Lisätiedot ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: eeva.pitkanen(a)hel.fi Otteet Ote Kaupunkisuunnittelulautakunta Ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikkö Otteen liitteet

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Ystp/2 Päätösehdotus Alueen sijainti päättänee antaa seuraavan lausunnon. Ympäristölautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ympäristölautakunnan lausuntoa mennessä. Suunnittelualueeseen kuuluu Nyyrikinpuisto Käpylässä ja siellä sijaitseva nk. Vuoritalo. Puistoa rajaa pohjoisessa ja lännessä Nyyrikkikorttelin asuinkerrostalot ja etelässä Nyyrikintie ja Puu-Käpylän asuinkorttelit. Kaupunki omistaa Nyyrikinpuiston alueen sekä Vuoritalorakennuksen. Alue yleiskaavan mukaan Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaista aluetta, jonne sijoitetaan asumista ja toimitilaa. Suunnittelualue kuuluu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävään alueeseen. Aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Alue asemakaavaehdotuksen mukaan Asemakaavan muutoksen tavoitteena on alkuperäisestä käytöstä poistuneen rakennuksen säilyttäminen, kunnostaminen ja sen muuttaminen uuteen käyttöön alueella, jolla on olemassa tarvittavat lähipalvelut ja hyvät liikenneyhteydet sekä virkistysmahdollisuudet. Tavoitteena on samalla säilyttää Nyyrikinpuiston alueen maisemakulttuurin kannalta merkittävät arvot ja ominaisuudet. Tilakeskuksen tilapalvelun tavoitteena on myydä rakennus ja vuokrata sille muodostettava tontti. Asemakaavan muutos mahdollistaa Nyyrikinpuistossa sijaitsevan Vuoritalon säilyttämisen, kunnostamisen ja muuttamisen asuinkäyttöön siten, että pääosa puistosta säilyy edelleen virkistyskäytössä. Alkuperäisestä käytöstä poistuneelle rakennukselle ei ole pystytty löytämään käyttöä, joka luontevasti soveltuisi tiloiltaan erikoiseen rakennukseen ja toteuttaisi nykyisen kaavan edellyttämän kulttuurikäytön. Vuoritaloa varten on osoitettu tontti, joka on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Rakennukseen saa sijoittaa enintään neljä asuntoa.

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Ystp/2 Ajoyhteys on järjestetty nykyistä reittiä pitkin Nyyrikintieltä. Nykyistä korvaavan puistoalueen sisäistä jalankulkua varten rakennettavan reitin (jk) sijainti on merkitty ohjeellisena. Reitin todellinen sijainti määräytyy kulkutarpeen mukaisesti Muutosalueen pinta-ala on m2. Asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) pinta-ala on 743 m2 ja asuntokerrosalan määrä on yhteensä 650 k-m2. Kaavaehdotukseen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä osoitteessa Kaupunkisuunnitteluvirasto/Suunnitelmat kartalla. Lisätiedot ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: eeva.pitkanen(a)hel.fi Otteet Ote Kaupunkisuunnittelulautakunta Ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikkö Otteen liitteet

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Ystp/3 264 Lausunto esityksestä koskien Helsingin ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelmaa , osa B, infrarakentaminen HEL T Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon. Helsingin ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelman osa B, eli infrarakentamisen osa, on laadittu perusteellisesti ja se kattaa infrarakentamisen elinkaaren eri osien kattavan tarkastelun. Sen valmistelussa on ollut mukana useita virastoja, joille on myös määritelty toimenpiteitä ohjelman toteuttamisessa. Ohjelmaluonnos jatkaa ekologisesti kestävän toimitilarakentamisen ohjelman linjoilla. Sen linjaukset ovat valmisteilla olevan kaupungin ympäristöpolitiikan luonnoksen linjausten mukaisia ja konkretisoivat niitä infrarakentamisen osalta. Ohjelman voi myös nähdä osana kuuden suuren kaupungin kaupunginjohtajien ilmastoverkoston aloitteen "Energiaviisaan rakentamisen tiekartta" toteuttamista. Ohjelmaluonnos sisältää yhteensä 18 tavoitetta, joista jokaisen alla on listattu lukuisia toimenpiteitä. Tavoitteiden ja toimenpiteiden runsas määrä tekee ohjelmasta raskaslukuisen ja vaikeasti lähestyttävän. Sen tavoitteista tulisikin nostaa esiin ohjelman kärkihankkeet ja -tavoitteet, jotka ovat ohjelmakokonaisuuden kannalta keskeisimmät ja vaikuttavimmat. Esimerkiksi Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman toimenpiteiden täytäntöönpanoa tehostettiin valitsemalla kymmenen strategisesti tärkeintä kärkihanketta. Ohjelmassa esitetyt tavoitteet ovat luonteeltaan varsin yleistasoisia ja osittain turhan epämääräisiä. Ohjelmaa terävöittäisi, jos edes joitakin tavoitteita asetettaisiin määrällisiksi tavoitteiksi. Esimerkiksi tavoitteena voisi olla tietty määrä infrahankkeita, joissa tehtäisi elinkaari- ja/tai hiilijalanjäljen arvio. Myös kaupungin infrarakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiselle voitaisi asettaa määrällinen tavoite, joka perustuisi kaupungin ilmastotavoitteisiin ja esiselvitykseen HKR:n vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Ohjelman taloudellisia vaikutuksia on arvioitu kolmeen luokkaan sen mukaisesti, kuinka suuri resurssitarve kullakin toimenpiteellä on arvioitu olevan. Tämän lisäksi olisi tarpeen arvioida ohjelman toteuttamisen taloudellisia hyötyjä. Esimerkiksi maamassojen välivarastoinnin ja loppusijoituksen paremmalla ohjauksella on arvioitu olevan kaupungille jopa miljoonien eurojen säästöpotentiaali. Myös energiatehokkaan

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Ystp/3 kaluston hankinnalla ja käytöllä voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä vähentyneinä polttoainekustannuksina. Mikäli ohjelmaan valitaan kärkihankkeita, ennen kaikkea niiden taloudellisia vaikutuksia tuliisi arvioida. Ekologisten vaatimusten sisällyttäminen kaikkiin materiaali-, kalusto- ja palveluhankintoihin on kunnianhimoinen ja kannatettava tavoite. Se on myös linjassa kaupunginhallituksen hyväksymän hankintastrategian kanssa. Sen toteuttamisessa olisi luonnoksessa mainittujen tahojen (HKR, Stara, HKL) lisäksi hyödyllistä tehdä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa myös hankintakeskuksen ja ympäristökeskuksen kanssa. Ohjelmaluonnoksessa on kohtia, jotka korostavat ympäristöasioiden yhteyttä rakentajan ja rakennuttajan laadunhallintaan. Esimerkiksi kohdat 7.3 (Lisätään rakentamisessa ja vastaanotossa suoritettavaa toimintavaatimusten ja laadun seurantaa) sekä 8.5 (Lisätään takuuaikana suoritettavaa toimintavaatimusten ja laadun seurantaa) ovat tällaisia, ja ne voisi tässä ohjelmassa esittää tiiviimmin kytkemällä näiden asioiden edistäminen nimenomaan rakentajien ja rakennuttajien toiminta- ja laatujärjestelmien soveltamiseen myös ympäristöasioissa. Lisäksi rakentajien ja rakennuttajien ympäristöjohtamisen edistäminen tulisi näkyä ohjelmassa selkeämmin. Ohjelman rakennetta selkeyttäisi, jos osa A (Ohjelman taustat) muutettaisiin lyhyeksi johdannoksi ja kansallisten ja kaupungin linjausten tarkempi esittely siirrettäisi liitemateriaaliksi. Ekologisesti kestävän infrarakentamisen ohjelman luonnos on perusteellisesti laadittu ja sisältää oikeansuuntaisia toimenpiteitä. Ympäristölautakunnan mielestä ohjelman toimeenpanoa kuitenkin helpottaisi, jos nimettäisiin ohjelman kärkihankkeet ja -tavoitteet tai muulla tavoin priorisoitaisiin sen sisältöä. Määrällisten tavoitteiden asettaminen lisäisi ohjelman konkreettisuutta ja seurannan havainnollisuutta. Toimenpiteiden taloudellisten vaikutusten arvioinnissa olisi tarpeen arvioida myös taloudellisia hyötyjä, ei pelkkiä kustannuksia. Ohjelman toteuttamisessa keskeistä on myös sen integroiminen infrarakentamisen toimijoiden olemassa olevaan ohjaukseen ja johtamiseen. Ympäristö- ja laatujärjestelmien hyödyntäminen on tässä työssä keskeistä. Lisätiedot ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund Markus Lukin, johtava ympäristösuunnittelija, puhelin: markus.lukin(a)hel.fi

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Ystp/3 Liitteet Otteet 1 Ytlk Ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelma, osa B Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet Päätösehdotus päättänee antaa seuraavan lausunnon. Helsingin ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelman osa B, eli infrarakentamisen osa, on laadittu perusteellisesti ja se kattaa infrarakentamisen elinkaaren eri osien kattavan tarkastelun. Sen valmistelussa on ollut mukana useita virastoja, joille on myös määritelty toimenpiteitä ohjelman toteuttamisessa. Ohjelmaluonnos jatkaa ekologisesti kestävän toimitilarakentamisen ohjelman linjoilla. Sen linjaukset ovat valmisteilla olevan kaupungin ympäristöpolitiikan luonnoksen linjausten mukaisia ja konkretisoivat niitä infrarakentamisen osalta. Ohjelman voi myös nähdä osana kuuden suuren kaupungin kaupunginjohtajien ilmastoverkoston aloitteen "Energiaviisaan rakentamisen tiekartta" toteuttamista. Ohjelmaluonnos sisältää yhteensä 18 tavoitetta, joista jokaisen alla on listattu lukuisia toimenpiteitä. Tavoitteiden ja toimenpiteiden runsas määrä tekee ohjelmasta raskaslukuisen ja vaikeasti lähestyttävän. Sen tavoitteista tulisikin nostaa esiin ohjelman kärkihankkeet ja -tavoitteet, jotka ovat ohjelmakokonaisuuden kannalta keskeisimmät ja vaikuttavimmat. Esimerkiksi Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman toimenpiteiden täytäntöönpanoa tehostettiin valitsemalla kymmenen strategisesti tärkeintä kärkihanketta. Ohjelmassa esitetyt tavoitteet ovat luonteeltaan varsin yleistasoisia ja osittain turhan epämääräisiä. Ohjelmaa terävöittäisi, jos edes joitakin tavoitteita asetettaisiin määrällisiksi tavoitteiksi. Esimerkiksi tavoitteena voisi olla tietty määrä infrahankkeita, joissa tehtäisi elinkaari- ja/tai hiilijalanjäljen arvio. Myös kaupungin infrarakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiselle voitaisi asettaa määrällinen tavoite, joka perustuisi kaupungin ilmastotavoitteisiin ja esiselvitykseen HKR:n vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Ohjelman taloudellisia vaikutuksia on arvioitu kolmeen luokkaan sen mukaisesti, kuinka suuri resurssitarve kullakin toimenpiteellä on arvioitu olevan. Tämän lisäksi olisi tarpeen arvioida ohjelman toteuttamisen taloudellisia hyötyjä. Esimerkiksi maamassojen välivarastoinnin ja

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Ystp/3 loppusijoituksen paremmalla ohjauksella on arvioitu olevan kaupungille jopa miljoonien eurojen säästöpotentiaali. Myös energiatehokkaan kaluston hankinnalla ja käytöllä voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä vähentyneinä polttoainekustannuksina. Mikäli ohjelmaan valitaan kärkihankkeita, ennen kaikkea niiden taloudellisia vaikutuksia tuliisi arvioida. Ekologisten vaatimusten sisällyttäminen kaikkiin materiaali-, kalusto- ja palveluhankintoihin on kunnianhimoinen ja kannatettava tavoite. Se on myös linjassa kaupunginhallituksen hyväksymän hankintastrategian kanssa. Sen toteuttamisessa olisi luonnoksessa mainittujen tahojen (HKR, Stara, HKL) lisäksi hyödyllistä tehdä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa myös hankintakeskuksen ja ympäristökeskuksen kanssa. Ohjelmaluonnoksessa on kohtia, jotka korostavat ympäristöasioiden yhteyttä rakentajan ja rakennuttajan laadunhallintaan. Esimerkiksi kohdat 7.3 (Lisätään rakentamisessa ja vastaanotossa suoritettavaa toimintavaatimusten ja laadun seurantaa) sekä 8.5 (Lisätään takuuaikana suoritettavaa toimintavaatimusten ja laadun seurantaa) ovat tällaisia, ja ne voisi tässä ohjelmassa esittää tiiviimmin kytkemällä näiden asioiden edistäminen nimenomaan rakentajien ja rakennuttajien toiminta- ja laatujärjestelmien soveltamiseen myös ympäristöasioissa. Lisäksi rakentajien ja rakennuttajien ympäristöjohtamisen edistäminen tulisi näkyä ohjelmassa selkeämmin. Ohjelman rakennetta selkeyttäisi, jos osa A (Ohjelman taustat) muutettaisiin lyhyeksi johdannoksi ja kansallisten ja kaupungin linjausten tarkempi esittely siirrettäisi liitemateriaaliksi. Ekologisesti kestävän infrarakentamisen ohjelman luonnos on perusteellisesti laadittu ja sisältää oikeansuuntaisia toimenpiteitä. Ympäristölautakunnan mielestä ohjelman toimeenpanoa kuitenkin helpottaisi, jos nimettäisiin ohjelman kärkihankkeet ja -tavoitteet tai muulla tavoin priorisoitaisiin sen sisältöä. Määrällisten tavoitteiden asettaminen lisäisi ohjelman konkreettisuutta ja seurannan havainnollisuutta. Toimenpiteiden taloudellisten vaikutusten arvioinnissa olisi tarpeen arvioida myös taloudellisia hyötyjä, ei pelkkiä kustannuksia. Ohjelman toteuttamisessa keskeistä on myös sen integroiminen infrarakentamisen toimijoiden olemassa olevaan ohjaukseen ja johtamiseen. Ympäristö- ja laatujärjestelmien hyödyntäminen on tässä työssä keskeistä. Hallintokeskus on pyytänyt ympäristölautakunnalta lausuntoa ehdotuksesta koskien Helsingin ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelman osaa B, joka käsittelee infrarakentamista. Ohjelma on jatkoa

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Ystp/3 kaupunginhallituksen v hyväksymälle kaupungin toimitilojen ekologisen rakentamisen ohjelmalle. Ohjelmaluonnos sisältää taustaosan, toimenpideohjelman, nykytilan kuvauksen ja analyysin sekä lähteet ja tausta-aineiston. Keskeinen osa on toimenpideohjelma, joka pitää sisällään tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä niiden toteuttamiseksi infrarakentamisen elinkaaren eri vaiheissa: kaavoitus ja esisuunnittelu, suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja ylläpito sekä johtamisen, asiantuntemuksen ja yhteistyön kehittäminen. Ohjelmaluonnoksen valmistelusta on vastannut HKR-Rakennuttaja ja Pöyry Oy on avustanut sen laatimisessa. Myös ympäristökeskuksen asiantuntijaa on kuultu ohjelmaluonnoksen laatimisvaiheessa. Hallintokeskus on pyytänyt ympäristölautakunnan lausuntoa asiasta 24.8 mennessä. Lisätiedot ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund Markus Lukin, johtava ympäristösuunnittelija, puhelin: markus.lukin(a)hel.fi Liitteet 1 Ytlk Ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelma, osa B Otteet Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Ystp/4 265 Lausunto Katajanokan Linnankatu 3:n ja katualueen asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 12058) HEL T Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon. Ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Lisätiedot ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: eeva.pitkanen(a)hel.fi Otteet Ote Kaupunkisuunnittelulautakunta Ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikkö Otteen liitteet Päätösehdotus päättänee antaa seuraavan lausunnon. Ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Alueen sijainti Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ympäristölautakunnan lausuntoa mennessä. Alue sijaitsee Katajanokalla Linnankadun, Kruunuvuorenkadun ja Ankkurikadun muodostaman aukiomaisen risteysalueen laidalla Linnankadun varrella. Paikalla sijaitsee nykyään vuonna 1960 valmistunut Merimiespalvelutoimiston rakennus. Tontti on Merimiespalvelutoimiston omistuksessa. Alue yleiskaavan mukaan Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaista asumisen ja toimitilojen aluetta. Alue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Ystp/4 ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Alue asemakaavaehdotuksen mukaan Asemakaavan muutos mahdollistaa asuntolatyyppisten kerrostalojen korttelialueen (AKS) muuttamisen asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontilla sijaitseva 6-kerroksinen rakennus puretaan ja tilalle rakennetaan 6 8-kerroksinen asuinkerrostalo. Autopaikat sijoitetaan pihakannen alle ja piha kunnostetaan ulko-oleskelualueeksi ja varustetaan istutuksin. Rakennuksen ulkovaipalle on asetettu ääneneristävyysvaatimus raitiotiemelun vuoksi. Asemakaavan muutoksen rakennusoikeus on k-m2, jossa on lisäystä k-m2 nykyiseen asemakaavaan verrattuna. Suunnitteilla oleva rakennus on kuitenkin samaa kokoluokkaa kuin tontilla nykyisin oleva rakennus (toteutunut kerrosala k-m2). Tonttitehokkuus on e = 3,15. Kaavaehdotukseen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä osoitteessa Kaupunkisuunnitteluvirasto/Suunnitelmat kartalla. Lisätiedot ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: eeva.pitkanen(a)hel.fi Otteet Ote Kaupunkisuunnittelulautakunta Ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikkö Otteen liitteet

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Ystp/5 266 Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajien ilmastoverkosto ja ilmastoaloitteet HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi kaupunginjohtajien ilmastoverkoston ja ilmastoaloitteet. Lisätiedot ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund Jari Viinanen, ympäristötarkastaja, puhelin: jari.viinanen(a)hel.fi, puhelin Otteet Ote Asianosaiset Otteen liitteet Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi kaupunginjohtajien ilmastoverkoston ja ilmastoaloitteet. Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat perustivat Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston viime keväänä. Aloite kaupunginjohtajien ilmastoverkoston perustamisesta tuli Sitralta ja se sisältyy ympäristöministeriön, Tekesin ja Sitran tekemään ERA17- ohjelmaan. Verkoston tarkoituksena on edistää EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista ja ekotehokasta kaupunkikehitystä. Verkoston avulla nostetaan esille uusia aloitteita, lisätään yhteistyötä ja levitetään hyviä käytäntöjä suurten kaupunkien kesken. Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston muodostavat Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Oulun kaupunginjohtajat sekä Tampereen pormestari. Verkoston puheenjohtajana toimii Tampereen pormestari Timo P. Nieminen ja sihteerinä Tampereen kaupungin ECO2-hanke. Kaupunginjohtajat antoivat yhteisen ilmastokannanoton, jossa korostetaan kaupunkien vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnassa ja esitetään kuusi konkreettista ilmastoaloitetta, joita suurimmat kaupungit aikovat yhteistyössä edistää.

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Ystp/5 Kaupunginjohtajien ilmastokannanotto Kaupunkien tulee omalla esimerkillään vähentää päästöjä ja näyttää suuntaa vähähiiliselle toiminnalle ja kaupunkirakenteelle. Kaupunkien tulee luoda edellytyksiä asukkaiden ympäristöä säästäville ja ilmastoystävällisille valinnoille ja myös luoda markkinoita ja kysyntää puhtaalle teknologialle. Kaupungeilla on myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa suuri vastuu, sillä konkreettiset varautumistoimet liittyen rakennettuun ympäristöön tehdään kuntatasolla. Varautumalla voidaan ehkäistä mittavien inhimillisten ja aineellisten vahinkojen syntyä. Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat kannustavat esimerkillään kaikkia kuntia konkreettisiin ilmastotekoihin. Kun suuret kaupungit lähtevät liikkeelle, koko Suomi liikahtaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Kaikissa suurissa kaupungeissa lisätään uusiutuvan energian osuutta ja vähennetään fossiilisen energian käyttöä. Vähähiilisen ja hiilineutraalin kaupungin tavoite edellyttää myös energiatehokkuuden voimakasta kehittämistä. Suuret kaupungit lisäävät yhteistyötä tämän muutoksen nopeuttamiseksi. Kaupunginjohtajien ilmastoaloitteet Aloitteet liittyvät rakentamiseen, kaupunkilaisten ilmastotekojen tukemiseen sekä kaupunkien omaan toiminnan kehittämiseen. Kaupunginjohtajat päättivät viedä eteenpäin seuraavia yhteisiä ilmastotekoja: energiaviisaan rakentamisen tiekartan laatimista kuhunkin kaupunkiin rakentamisen ohjauksen ja rakennusvalvonnan kehittämistä energianeuvonnan ja laadunohjauksen suuntaan ilmastoneuvonnan kehittämistä ja asukkaiden ilmastotekojen tukemista kaupunkien yhteisprojektilla ekotukihenkilöiden nimeämistä työpaikoille matkustustarpeen vähentämistä ottamalla käyttöön videoneuvottelut budjetoinnin ilmastovaikutusten arviointia. Kannanotto ja aloitteet on luettavissa Internetissä ustava+ilmastopolitiikan

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Ystp/5 Lisätiedot ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund Jari Viinanen, ympäristötarkastaja, puhelin: jari.viinanen(a)hel.fi, puhelin Otteet Ote Asianosaiset Otteen liitteet

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Yvp/1 267 Vantaanjoen yhteistarkkailu, vedenlaatu- ja kalataloustarkkailut vuonna 2010 HEL T Päätös Käsittely päätti merkitä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n laatiman julkaisun Vantaanjoen veden laadusta vuonna 2010 ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n laatiman julkaisun kalastosta ja kalastuksesta vuonna 2010 tiedoksi. Lautakunta päätti etteivät raportit anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Pöytäkirjanote ympäristövalvontayksikölle, ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikölle, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:lle (Asemapäällikönkatu 12 C, Helsinki) ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:lle (Tapiontie 1 C, Kouvola). Pyhälahti Timo: Esitän seuraavan toivomusponnen: Päätösaineiston mukana toimitettavat viittaukset aineistoihin tai selvityksiin toimitetaan joko liitteinä tai toimivina linkkeinä Kannattajat: Ilkka Saara Lisätiedot ympäristövalvontapäällikkö Pertti Forss Sini-Pilvi Saarnio, ympäristötarkastaja, puhelin: sini-pilvi.saarnio(a)hel.fi Otteet Ote Asianosaiset Otteen liitteet Päätösehdotus päättänee merkitä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n laatiman julkaisun Vantaanjoen veden laadusta vuonna 2010 ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n laatiman julkaisun kalastosta ja kalastuksesta vuonna 2010 tiedoksi. Lautakunta päättänee etteivät raportit anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Yvp/1 Pöytäkirjanote ympäristövalvontayksikölle, ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikölle, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:lle (Asemapäällikönkatu 12 C, Helsinki) ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:lle (Tapiontie 1 C, Kouvola). Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys on toimittanut Vantaanjoen ja sen sivujokien vedenlaadun yhteistarkkailuraportin ympäristökeskukselle. Yhteistarkkailun kalasto- ja kalastusosuuden on toimittanut Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Yhteistarkkailuraportti on ensisijaisesti vesistöalueen pistekuormittajien velvoitetarkkailuraportti, mutta se antaa kaikille vesistöalueesta kiinnostuneille tietoa vesistöalueen jokien tilasta ja niiden käytöstä. Vantaanjoen yhteistarkkailussa jokiveden laatua tutkittiin 44 havaintopaikalla. Ne sijaitsivat vesistön pistekuormitetuissa joissa, lisävesijuoksutuksin kunnostettavassa Keravanjoessa ja hajakuormitettujen sivujokien alueilla. Yhteistarkkailun ensisijainen tavoite on arvioida tarkkailuvelvollisten vesistöön johtaman pistekuorman vaikutuksia jokien veden laatuun ja Keravanjoessa tarkkaillaan Päijänteestä johdettavan lisäveden vaikutuksia. Tarkkailussa pyritään lisäksi arvioimaan vesistöön kohdistuvan hajakuorman merkitystä. Laskettaessa Vantaanjoen mereen kuljettamaa ravinnekuormaa apuna käytettiin Vantaanjoen Vanhankaupunginkosken tarkkailuaineistoa ja Uudenmaan ELYkeskuksen vedenlaatuaineistoa. Vantaanjoen yhteistarkkaillun osallistuvien pistekuormittajien Vantaanjokeen ja sen sivujokiin johtaman veden määrä oli noin 2,5 % joen vuosikeskivirtaamasta. Pistekuormituksen osuus joen kuljettamasta fosforista oli 5,4 % ja typestä 13,6 %. Hydrologisesti vuosi 2010 oli tavanomaista vähäsateisempi, vaikka talvi oli kylmä ja luminen. Maaliskuun lopulla alkanut ylivirtaamakausi oli voimakas. Kohonneet vedenpinnan korkeudet eivät silti aiheuttaneet tulvahaittoja, mutta jätevesiohituksia ne aiheuttivat. Kesällä ja syksyllä oli pitkiä poutajaksoja, joten jokien vedenpinnat laskivat huomattavan alas. Helteisen kesän aikana vedet olivat myös tavanomaista lämpimämpiä. Veden laadun tarkkailunäytteitä otettiin eri vuodenaikoina. Huhtikuun ylivirtaamajaksolla näytteitä otettiin tavanomaista enemmän ravinnekuormien laskemiseksi suurten sulamisvesimäärien aikana, jolloin vesistöön kohdistui jätevesiohituksia jätevesiverkostosta ja puhdistamoilta. Jätevesien vaikutus jokialueella

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Yvp/1 Suurimmat jätevesikuormittajat vesistöalueella olivat Riihimäen, Hyvinkään ja Nurmijärven jätevedenpuhdistamot. Vantaanjoen yläjuoksu Riihimäeltä Nurmijärvelle on jätevesikuormitetuinta aluetta. Riihimäen, Hyvinkään Kaltevan ja Nurmijärven kirkonkylän puhdistamojen osuus yhteistarkkailuvelvollisten kuormittajien jätevesivirtaamasta oli noin 80 %. Toinen voimakkaasti pistekuormitettu joki oli Luhtajoki, johon johdetaan vesiä Metsä-Tuomelan jäteaseman kaatopaikkavesien puhdistamolta ja Nurmijärven Klaukkalan puhdistamolta. Elokuussa osana yhteistarkkailua toteutettu pohjan piilevien seuranta osoitti selvästi nämä samat jokialueiden rehevimmät ja likaantuneimmat osa-alueet. Jätevesien vaikutukset olivat havaittavissa selvimmin kesän ja syksyn alivirtaaman aikoina. Liuenneen fosfaatin pitoisuudet olivat jätevesikuormittamattomiin jokiin verrattuna selvästi korkeampia. Perustuottajat hyötyivät liukoisen fosfaatin jatkuvasta saatavuudesta. Riihimäellä voimakas kasvillisuus valtasi jokea ja joen vaikutusalueella olevaa Arolammia. Myös Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä ranta- ja vesikasvillisuus joessa oli rehevää. Hyvinkäällä Vantaanjoen vesi oli myös tavanomaista sameampaa. Vantaanjoen alajuoksulla korkeat klorofylli a-pitoisuudet olivat osoitus ravinteiden käytöstä levätuotantoon. Vesistön happitilanne säilyi joissa pääosin hyvänä ja vähintään välttävänä koko vuoden. Veden hygieeninen laatu oli usein selvästi heikentynyt jätevesien vaikutusalueilla ja siten jokiveden käyttökelpoisuus uima- ja kasteluvetenä oli heikentynyt. Yhteistarkkailuun osallistuvilla puhdistamoilla jätevesien puhdistus oli vuonna 2010 tehokasta. Tarkkailuvelvollisten puhdistamojen yhteiset, virtaamapainotetut, käsitellyn jäteveden puhdistustehot olivat biologisen hapenkulutuksen osalta keskimäärin 98 %, kokonaisfosforin osalta 97 %, kokonaistypen osalta 75 % ja ammoniumtypen osalta 98 %. Puhdistamojen tuloksiin oli laskettu mukaan myös puhdistamo- ja verkosto-ohitukset. Kevään jätevesiohitukset eivät aiheuttaneet vesistössä merkittäviä vaikutuksia vedenlaatuun. Vuolaasti virtaavissa vesissä happea oli runsaasti ja ravinnepitoisuudet olivat joka tapauksessa korkeita hajakuorman seurauksena. Veden hygieeninen laatu oli huono laajoilla alueilla. Kevättä merkittävämmin joen tilaan vaikuttivat elokuun alun voimakkaiden sateiden jälkeiset puhdistamoiden jätevesiohitukset, jotka heikensivät vesien käyttökelpoisuutta. Jokivedet eivät olleet turvallisia uimiseen eivätkä sopineet kastelukäyttöön kasvimailla. Haittaa aiheuttaneita päästöjä elokuun alkupuolella oli Riihimäellä ja

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Yvp/1 Hyvinkäällä. Helsingissä Pukinmäen pumppaamolla tapahtui elokuun lopulla vielä kaksi jätevesiohitusta Vantaanjokeen. Ohitukset olivat myös merkittävä imagohaitta Vantaanjoelle. Kuormitus Suomenlahteen Kalataloustarkkailu Vantaanjoen alajuoksulla vuoden keskivirtaama oli 14,8 m3/s, mikä oli noin kuution tavanomaista pienempi. Joki kuljetti vuoden 2010 aikana Suomenlahteen fosforia noin 53 tonnia ja typpeä noin 1200 tonnia. Määrät olivat 2000-luvun keskitasoa. Vantaanjoen alajuoksulla kokonaisfosforipitoisuuden mediaani oli 68 μg/l ja typpipitoisuuden mediaani oli 2100 μg/l. Pitoisuusmediaanit olivat keskimääräistä matalampia johtuen pitkistä kuivista jaksoista, jolloin hajakuormituksen vaikutus oli tavanomaista pienempi. Vuonna 2010 Vantaanjoella kalasti arviolta 4600 kalastajaa. Kalastuslupia myytiin noin 6600 kpl. Koko vesistöalueen yhteenlaskettu pyynti vuonna 2010 oli yli vrk. Kalastus painottui Helsingin, Vantaan sekä Nukarin ja Raalan kalastusalueille. Vesistöalueen yhteenlaskettu kalansaalis oli noin kg eli kalastajaa kohti laskettuna vuosisaalis oli noin 12,6 kg. Sähkökoekalastusten perusteella pistekuormittajilla ei näyttänyt olevan suurta merkitystä kalayhteisöjen muokkaajina. Vuoden 2010 tulosten perusteella kalaston rakenteen muutokset olivat selvimmin havaittavissa Käräjäkosken ja Arolamminkosken välisellä alueella, johon vaikuttavat muun muassa Versowood Riihimäki Oy ja Riihimäen jätevedenpuhdistamo. Klaukkalan puhdistamolla sen sijaan ei näyttänyt olevan vaikutusta alapuolisen kosken kalaston rakenteeseen. Sähkökoekalastuksissa Vantaanjoen vesistöalueen koskista tavattiin kaikkiaan 16 kalalajia. Runsaslukuisimmat kalalajit olivat taimen, törö ja kivisimppu. Vesistöalueen yleisimmät saalislajit olivat kirjolohi, taimen, ahven, hauki, kuha, siika ja lohi. Kalastushaitoista keskeisimmiksi nousivat vedenlaatuun liittyvät haitat, kuten sameus ja vesistön likaantuminen. Näiden lisäksi kalastajat kokivat haittaavina myös muun muassa kalastuksen valvonnan puutteen, roskaisuuden ja pienet virtaamat. Vantaanjoen haukien elohopeapitoisuudet olivat yleisesti ottaen matalia, tyypillistä petokalojen pitoisuuksien taustatasoa. Aistinvaraisesti arvioiden hauet olivat melko hyviä ruokakaloiksi. Syksyllä Arolamminkoskella kaloissa oli selviä makuvirheitä ja yksi näytekala arvioitiin ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi. Kalastustiedustelun perusteella kalastajat olivat havainneet makuvirheitä myös muilla alueilla vesistössä.

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Yvp/1 Sähkökoekalastukset osoittivat, että vuosi 2010 oli lohen ja taimenen nollavuotiaiden (0+) poikasten osalta melko huono vuosi. Vastaavia havaintoja on monilta muilta Etelä-Suomen joilta. Osasyynä huonoon poikasvuoteen on voinut olla poikkeuksellisen lämmin ja vähäsateinen kesä, jonka vuoksi myös virtaamat olivat monin paikoin hyvin alhaiset. Ympäristötekijöiden ohella myös emokalojen määrä on keskeinen poikastiheyksiin vaikuttava tekijä. Taimen oli edelleen lohta yleisempi Vantaanjoen vesistöalueen koskilla. Koeravustuksissa suurimmat yksikkösaaliit saatiin Nukarinkoskelta. Myös Arolamminkosken saaliit olivat melko suuret. Yksikkösaaliiden perusteella rapukantojen voidaan arvioida olleen kohtalaisia tai tiheitä. Palovammatautia ja rapuruttoa havaittiin Nukarinkoskella ja Seppälänkoskella. Kuormituksen vähentämismahdollisuudet Virtaamien suuruudella ja niiden ajoittumisella on ratkaiseva vaikutus Vantaanjoen kuljettaman kuormituksen määrään. Jokien virtaamiin ei juurikaan pystytä vaikuttamaan, veden laatuun sen sijaan voidaan vaikuttaa. Vantaanjoen kaikilla osa-alueilla vesiensuojelussa tulee panostaa ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen läpi vuoden. Jätevedenpuhdistamoiden tulee toimia vakaasti koko ajan. Sen takaamiseksi puhdistamoille tulevaa vuotovesien määrää on vähennettävä muun muassa verkostosaneerauksin. Puhdistamojen mitoituksen tulee olla riittävä kasvavissa kunnissa. Yhteistarkkailutulokset ovat osoittaneet selvästi, että maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormat näkyvät jokivesissä. Maatalouden vesiensuojelutoimia, muun muassa ympäristötukea, on ohjattava eroosioherkille pelloille talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja peltomaan rakennetta edistäviin toimiin. Käynnissä olevassa ravinnehuuhtoutumien hallintahankkeessa (RaHa) etsitään ratkaisuja siihen, miten maatilat pystyvät vähentämään vesistökuormitusta osana viljelytoimiaan. Etelä-Suomen rannikkoalueilla on todettu lannoitteiden käytön vähentyneen. Uudellamaalla ollaan siirtymässä yhä enemmän yhdestä kevätlannoituskerrasta nk. jaettuun lannoitukseen, jolloin voidaan huomioida paremmin kasvukauden eteneminen. Vesistöalueen kasvavien kuntien alueella maankäyttö muuttuu jatkuvasti. Tämän seurauksena myös hulevesien merkitys ympäristön tilaan on kasvamassa. Sade- ja sulamisvesien pidättäminen ja viivyttäminen syntypaikoillaan, esim. taajamissa ja logistiikka-alueilla on tärkeää. Tällä on merkitystä sekä tulvahaittojen ehkäisyn että vesistökuormituksen vähentämisen kannalta. Linkki julkaisuun Vantaanjoen yhteistarkkailu, vedenlaatu vuonna 2010 :

33 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Yvp/1 Linkki julkaisuun Vantaanjoen yhteistarkkailu - kalasto ja kalastus vuonna 2010 : Lisätiedot ympäristövalvontapäällikkö Pertti Forss Sini-Pilvi Saarnio, ympäristötarkastaja, puhelin: sini-pilvi.saarnio(a)hel.fi Otteet Ote Asianosaiset Otteen liitteet

34 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Yvp/2 Asia tulisi käsitellä Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston tekemän Helsinki-Vantaa lentoaseman toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen 49/2011/1, dnro ESAVI5/04.08/2010. Samalla ympäristölautakunta päätti, että aluehallintoviraston lupapäätös ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Lisätiedot ympäristövalvontapäällikkö Pertti Forss Juha Lahtela, johtava ympäristötarkastaja, puhelin: juha.lahtela(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston tekemän Helsinki-Vantaa lentoaseman toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen 49/2011/1, dnro ESAVI5/04.08/2010. Samalla ympäristölautakunta päättänee, että aluehallintoviraston lupapäätös ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Ilmailulaitos Finavia laittoi Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen vireille antoi hakemuksesta lausunnon Länsi- Suomen ympäristölupavirastolle ja kaupunginhallitukselle. Lausunnossa puollettiin luvan myöntämistä seuraavin ehdoin: 1) Ilmailulaitos Finavian tulee selvittää ne asuinhuoneistot, joissa yöaikainen lentomelu todennäköisemmin aiheuttaa unen häirintää. Vähintään meluvyöhykkeellä LASmax yli 85 db on selvitettävä jokaiseen asuinrakennukseen kohdistuva enimmäismelutaso. 2) Ilmailulaitos Finavian tulee ryhtyä tarpeellisiin meluntorjuntatoimenpiteisiin, mikäli kohdassa 1 esitetty valveille heräämisen kynnystaso ylittyy.

35 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (76) Yvp/2 3) Ilmailulaitos Finavian tulee raportoida määräaikaan mennessä kohdan 1 meluselvityksessä ja kohdan 2 meluntorjuntatoimenpiteistä valvontaviranomaiselle ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 4) Hakemusta tulee täydentää selvityksellä lentoonlähtömaksun käytöstä melunhallintamenetelmänä. 5) Hakemusta tulee täydentää selvityksellä suihkukoneiden yöaikaisen kello moottorijarrutuskiellon käyttömahdollisuuksista melunhallintamenetelmänä. 6) Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminta tulee järjestää siten, ettei lentomelualue laajene nykyisen maankäytön suunnittelua ohjaavan verhokäyrän ulkopuolelle eikä melulle altistuvien asukkaiden lukumäärä kasva. Ilmailulaitos Finavian vastine Ilmailulaitos Finavia toteaa vastineessaan, että Helsingin kaupungin vaatimus selvittää erikseen asuinhuoneistot, jotka sijaitsevat teoreettisen LASmax yli 85 db alueella, perustuu väärinkäsitykseen lentoaseman kiitoteiden käytöstä sekä nykyisin että tulevaisuudessa. Helsingissä ko. tasoja voisi aiheutua hyvin pienelle alueelle kiitotien 33 lähestymislinjalla siinä tapauksessa, kun kiitotietä joudutaan poikkeuksellisissa tilanteissa käyttämään suihkukoneiden laskeutumiseen. Tätä toimintatapaa ei ole tarkoitus käyttää lukuun ottamatta poikkeustilanteita, jolloin muut kiitotiet eivät kunnossapitotilanteen vuoksi ole käytössä, tai erittäin voimakkaiden tuulten vuoksi. Kaupungin vaatimus on ylimitoitettu. Tästä syystä Ilmailulaitos Finavian näkemyksen mukaan ei ole tarpeellista ryhtyä toimenpiteisiin yöaikaisen melun mahdollisten vaikutusten vuoksi. Kaupunki vaatii täydentämään hakemusta meluun perustuvan lentoonlähtömaksun käytöstä ja esittää, että riittävän korkea laskeutumismaksu saattaisi vähentää yöaikaista meluhaittaa. Ilmailulaitos Finavian mukaan myöhäisen illan laskeutumiset matkaketjujen rakentamisessa ovat logistisesti tärkeitä. Suomen lentoliikenteen palvelukyvyn kannalta on olennaista, että myöhäisen illan liikenteen jatkuvuus voidaan turvata. Ilmailulaitos Finavian maksurakenne ja sen vaikutukset ovat jatkuvassa harkinnassa. Hakemusraportin Liitekansiossa 1 liitteenä 4.1 on ote Suomen ilmailukäsikirjasta (AIP). Otteessa EFHK AD 2.21 (Melunvaimennusmenetelmät) kohta 6 on esitetty nykyinen moottorijarrutusta koskeva määräys. Moottorijarrutusta ei voida turvallisuussyistä määrätä kiellettäväksi, mutta sitä voidaan suositella vältettäväksi, kuten määräys on muotoiltu.