IMATRAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA KAUPKLTK 2/2019. Kaupunkikehityslautakunta Julkinen. Aika klo 17:30-10:55

Transkriptio

1 Julkinen Aika klo 17:30-10:55 Paikka Kaupungintalo, Imatrankoski (h. 308) Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 11 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 12 Hyvinvointikertomus raportti 2018 ja tavoitteet Lautakunnan edustajien nimeäminen Imatran kaupungin 7 liikkumisohjelman valmistelutyöryhmään 14 Tiedoksiannot lautakunnalle 8 15 Kaupunkikehityslautakunnan pöytäkirjanpitäjän nimeäminen 9 16 Imatran Veden toiminta-alueen laajennus Kuparin kaupunginosassa Asemakaavan muutos 1081, kaupunginosa 55, Rajapatsas Poikkeamishakemus 847, Lehto Tilat Oy Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite: Imatran 16 paikallisliikenteen bussilippujen vaihto-oikeuden jatkaminen 20 Kaupunkikehityslautakunnan alaisten kuntalaisaloitteiden käsittely Kaupunkikehityslautakunnan vuoden 2018 tilinpäätösraportti Kaupunkikehityslautakunnan käyttötalouden käyttösuunnitelma Viranhaltijapäätökset Saapuneet kirjeet Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus pöytäkirjaan 24

2 Aika klo 17:30-10:55 Paikka Kaupungintalo, Imatrankoski (h. 308) Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätieto Läsnä Lattu Antero Puheenjohtaja Prior Sanna Pöytäkirjan tarkastaja Peltonen Pentti Jäsen Patrakka Marja-Leena Jäsen Pulkkinen Arto Jäsen Partanen Jouko Jäsen Juutilainen Jerena Jäsen Hasu Mervi Jäsen Kosunen Timo Jäsen Kuikka Tuija Jäsen Rossi Jouko Pöytäkirjan tarkastaja Poissa Roiha Ulriikka Nuorisovaltuuston edustaja Muut osallistujat Saaristo Lilla Kaupunginhallituksen edustaja Solonen Eemeli Nuorisovaltuuston edustaja Äikäs Topiantti Kaupunkikehitysjohtaja Pekkanen Päivi Kaupungininsinööri Saapui kokoukseen: 17:50 Käsitellyt asiat Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja nähtävillä klo Imatran kaupungin asiakaspalvelupisteessä sekä alkaen Sivu 2/25

3 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Sivu 3/25

4 11 Pöytäkirjantarkastajien valinta Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Sanna Prior ja Jouko Rossi. Sivu 4/25

5 12 Hyvinvointikertomus raportti 2018 ja tavoitteet 2019 IMR/167/ /2019 Valmistelija: Kujala Arja Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki, jota kunnan strategiatyö linjaa ja joka toimii talouden ja toiminnan yhtenä perustana. Hyvinvointikertomus on tiivis, eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima strateginen asiakirja. Valtuustolle on terveydenhuoltolain mukaan kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus, joka kytketään kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun. Imatran laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa Tämän lisäksi kuntalaisten hyvinvoinnista ja sen eteen toteutuneista toimenpiteistä on lain mukaan raportoitava valtuustolle vuosittain. Liitteenä olevassa raportissa on kyse vuoden 2018 vuosiraportista sekä vuoden 2019 tavoitteista. Vuosittaisen hyvinvointikertomuksen päivityksestä on vastannut kaupunginhallituksen nimeämä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä Terveyden Vuoksi. Työryhmän varsinaiset jäsenet ovat: Ellonen Hanna-Kaisa puheenjohtaja, Rovio Minna, Leinonen Minna, Kujala Arja sihteeri, Sarlomo Sirkku, Äikäs Topiantti, Purtilo Sarianna, Rautio Aija, Kainulainen Armi ja Turunen Sami. Vuosiraporttiin 2018 on koottu yhteenveto kuluneen vuoden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteumasta ikäryhmittäin huomioiden kaupunkikonsernin eri palvelut. Vuosiraportti on toteutettu maakunnallisen hyvinvointityöryhmän valmistelemalle pohjalle. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteiksi vuodelle 2019 on asetettu seuraavat asiakokonaisuudet: Lasten, lapsiperheiden ja nuorten osalta tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen varhaiskasvatus- ja kouluympäristö lapsille ja nuorille, lasten ja nuorten pahoinvoinnin vähentäminen sekä aktiivinen viestintä palveluverkkouudistuksesta. Ikäihmisten kohdalla Voimaa vanhuuteen -mentorointiohjelman myötä tavoitteena on löytää liian vähän liikkuvia iäkkäitä kuntalaisia sekä innostaa heitä ohjattuun ryhmäkuntoiluun sisällä ja ulkona. Kaikkien kuntalaisten osalta tavoitteena on liikuntaohjelman valmistelu, kestävä kehitys kaikessa toiminnassa, joukkoliikenteen edelleen kehittäminen osana palveluverkkouudistusta ja muuttuneita asiakastarpeita, Imatrankosken keskustan kehittäminen paremmin kuntalaisten ja matkailijoiden tarpeita palvelevaksi, uusien osallistamista tukevien viestintäkanavien kartoittaminen sekä erahan suunnittelu. Sivu 5/25

6 Oheismateriaali 1. Hyvinvointikertomus raportti 2018 ja tavoitteet 2019 luonnos Kaupunkikehitysjohtajan päätösesitys: Kaupunkikehityslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy oheisen liitteen mukaisen Imatran hyvinvointikertomuksen raportin vuodelta 2018 ja suunnitelman vuodelle 2019 edelleen lähetettäväksi kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Hyväksyttiin. Kaupungininsinööri Päivi Pekkanen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo Tähän asti kokouksen sihteerinä toimi kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikäs. Hyvinvointipalveluiden päällikkö Arja Kujala oli kokouksessa pykälien 12 ja 13 käsittelyn ajan. Sivu 6/25

7 13 Lautakunnan edustajien nimeäminen Imatran kaupungin liikkumisohjelman valmistelutyöryhmään IMR/162/ /2019 Valmistelija: Kujala Arja Oheismateriaali 1. Liikuntaohjelman valmistelu lautakunta Kaupunkikehitysjohtajan päätösesitys: Liikkumattomuus on yksi merkittävimmistä hyvinvointia heikentävistä tekijöistä. Vain noin neljännes väestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Imatran kaupunki käynnistää ensimmäisen liikkumisohjelman valmistelun yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Liikkumisohjelmassa keskitytään erityisesti eri ikäisten kuntalaisten arjen aktiivisuuden lisäämiseen. Liikkumista edistetään yhä laaja-alaisemmin kaupungin tuottamilla palveluilla. Kaupunkiympäristöä sekä liikuntatarjontaa kehitetään liikkumiseen ja arkiaktiivisuuteen kannustavaksi tasapuolisesti eri kaupunginosissa. Lapsia ja nuoria liikutetaan yhä enemmän kiinteänä osana heidän arkeaan varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Kaupunkia suunnitellaan ja rakennetaan tavalla, joka ottaa erilaiset käyttäjät huomioon. Väestöryhmien erot tunnistetaan ja palveluja kohdennetaan erityistä tukea tarvitseville ja korkean riskin kohderyhmille. Imatra houkuttelee aktiivisesti ikäihmisiä liikkeelle liikunnan pariin. Kuntalaisten liikkeelle lähtemisen tukena hyödynnetään kaupungin markkinointiviestintäkampanjaa. Liikkumisohjelma tukee kaupungin strategian tavoitteiden toteutumista niin hyvinvoinnin edistämisen kuin elinvoimaisuuden vahvistamisen osalta, unohtamatta uudistuvia tapoja tuottaa palveluita. Ohjelma voidaan yhdistää osaksi hyvinvointikertomusta. Liikkumisohjelman valmistelutyöryhmään pyydetään nimeämään edustajat hyvinvointi- ja kaupunkikehityslautakunnista, kustakin lautakunnasta kaksi edustajaa. Valmistelutyöryhmä tulee kokoontumaan neljä kertaa vuoden 2019 aikana. Ohjelman on määrä valmistua vuoden 2020 alussa. Kaupunkikehityslautakunta päättää nimetä liikkumisohjelman valmistelutyöryhmään lautakunnan edustajiksi ja. Kaupunkikehityslautakunta päätti nimetä liikkumisohjelman valmistelutyöryhmään lautakunnan edustajiksi Jouko Partasen ja Mervi Hasun. Hyvinvointipalveluiden päällikkö Arja Kujala oli kokouksessa pykälien 12 ja 13 käsittelyn ajan. Sivu 7/25

8 14 Tiedoksiannot lautakunnalle Kaupunkikehitysjohtajan päätösesitys: 1. Kaupunkikehityslautakunnan muihin toimielimiin nimeämien edustajien ja kaupunginhallituksen edustajan tiedoksiannot - Vammaisneuvoston edustaja Mervi Hasun tiedoksianto: vammaisneuvosto päätti esittää Imatran kaupungin rakennusvalvonnalle tehtäväksi kartoittaa kaupungin ja yksityisten pysäköintialueiden invapysäköinti-paikkojen mitoitus ja velvoittaa vastuutahoja tarvittaessa korjaamaan havaitut puutteet. - Kaupunginhallituksen edustaja Lilla Saaariston tiedoksianto: Joukkoliikenteessä havaittu kapasiteetti-ongelma, johon kaupungininsinöörin selvityksen mukaan on jo reagoitu ja asia on ratkaistu. 2. Imatran seudun liikenneturvallisuussuunnitelman tilannekatsaus 3. Joukkoliikenteen kehittäminen kouluverkkouudistuksen etenemisen mukaan 4. Kaupunkikehityslautakunnan excursio Joensuuhun Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Sivu 8/25

9 15 Kaupunkikehityslautakunnan pöytäkirjanpitäjän nimeäminen IMR/151/ /2019 Valmistelija: Hätönen Sirkku Kaupunkikehitysjohtajan päätösesitys: Imatran kaupungin hallintosäännön 117 :n mukaan pöytäkirjanpitäjänä toimii toimielimen tähän tehtävään määräämä henkilö. Kaupunkikehittämislautakunta on nimennyt lautakunnan pöytäkirjanpitäjäksi kaupungininsinööri Päivi Pekkasen. Hänen estyneenä ollessa pöytäkirjanpitäjän toimii talouspäällikkö Sirkku Hätönen. Sirkku Hätönen jää pois työelämästä, joten lautakunnan on nimettävä pöytäkirjanpitäjäksi toinen sijainen. Kaupunkikehityslautakunta nimeää alkaen kaupungininsinööri Päivi Pekkasen estyneenä ollessa pöytäkirjanpitäjäksi kaupungingeodeetti Sini Pekkalan. Hyväksyttiin. Sivu 9/25

10 16 Imatran Veden toiminta-alueen laajennus Kuparin kaupunginosassa IMR/1510/ /2018 Oheismateriaali 1. Toiminta-alueen rajaus 1 2. Asemakaava_1030 Valmistelija: Pietarinen Kari Kaupunkikehitysjohtajan päätösesitys: Vesihuoltolain 7 :n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Vesihuoltolain 8 :n mukaan kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuollosta huolehtimiseen soveltuvan laitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toimintaalueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa sekä varattava valvontaviranomaisille mahdollisuus antaa lausunto ja alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Kuparin kaupunginosassa on tarve laajentaa Imatran Veden talous- ja jäteveden toiminta-alueita kiinteistöjen RN:o ; RN:o , RN:o , RN:o ; RN:o ja RN:o osalta. Alueelle on kaavailtu rakennettavan mm. palvelutalo, kerrostaloja sekä rivitaloja. Korttelin nro 143 palvelutalohanke on jo rakenteilla. Suunniteltu toiminta-alueen laajennus on esitetty kartalla päätösesityksen oheismateriaalina. Alueella on voimassa oleva asemakaava nro. 1030, joka on saanut lainvoiman Asemakaava on esityksen oheismateriaalina. Alueen kunnallistekniikka on rakennettu vaiheittain vuodesta 2015 alkaen. Vuonna 2015 Kuparintielle rakennettiin uutta 100V-vesijohtoa yhteensä 520 m. Vuoden 2018 lopun ja vuoden 2019 alun aikana uutta vesijohtoa, jäte- ja hulevesiviemäriä rakennetaan Voimantielle noin 160 metrin matkalle, jonka lisäksi uutta verkostoa rakennetaan Volttikujalle noin 50 m sekä Voimantien ja Kuparintien välille noin 70 metrin matkalle. Toiminta-alueen laajennuksen edellyttämä kunnallistekniikka valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2019 aikana. Kaupunkikehityslautakunta päättää, että ehdotus Imatran Veden talousja jäteveden toiminta-alueiden laajennuksesta asetetaan yleisesti nähtäville ja ehdotuksesta pyydetään lausunnot Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Imatran seudun ympäristöviranomaiselta. Myös kiinteistöjen omistajille ja haltijoille varataan tilaisuus tulla kuulluiksi. Sivu 10/25

11 Hyväksyttiin. Sivu 11/25

12 17 Asemakaavan muutos 1081, kaupunginosa 55, Rajapatsas IMR/1656/ /2018 Valmistelija: Huovinen Jaana Kaava-alueen määrittely: Kaupunginosa 55, RAJAPATSAS Korttelit 91, 92 ja 101 sekä katu- ja lähivirkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit 91, 92 ja 101 sekä katuja lähivirkistysaluetta. Sitovalla tonttijaolla muodostuu korttelin 91 tontit 4-9, korttelin 92 tontit 4 ja 5 sekä korttelin 101 tontit 4-6. Kaavamuutosalue sijaitsee Kuparin alueella kaupunginosassa 55, Rajapatsas. Alue sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä Imatran keskustasta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa viheralueeseen, etelässä ja lounaassa Vuokseen ja kaakkoisosiltaan pientaloalueeseen. Luoteessa alue rajautuu energiahuollon korttelialueeseen. Asemakaavan muutos on käynnistetty maanomistajan, Stora Enso Oyj:n, aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa erillispientalojen rakentaminen omille tonteilleen Honkapirtin kadun itäpuolelle ja jakaa voimassa olevassa kaavassa liikerakennusten korttelialue, KL-4, kolmeksi eri tontiksi. Käytöstä poistuneen tenniskentän alueelle on osoitettu kaksi erillispientalotonttia. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AP/s). Rakennushistoriallisesti merkittävät ja asemakaavassa suojelluiksi merkityt rakennukset säilytetään. Kaavamuutos on tullut vireille kuulutuksella Uutisvuoksessa Kaavamuutoksen pinta-ala on noin 5 ha. Stora Enso Oyj:n omistuksessa ovat Honkapirtinkadun varrella sijaitsevat korttelit 91 ja 101. Vaikutusten arviointi: Asemakaavamuutoksen vaikutukset on arvioitu kaavaselostuksessa. Peruste: Koska asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä, kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Oheismateriaali Kaavakartta_ehdotus Kaavaselostus_ehdotus Osalllistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Liite 1 Vuorovaikutusraportti Liite 2 Poistuva kaava Liite 3 Honkapirtin kohde- ja alueinventointi 7. Liite 4 Seurantalomake 1081 Kaupunkikehitysjohtajan päätösesitys: Sivu 12/25

13 Kaupunkikehityslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan muutos 1081, joka koskee kaupunginosaa 55, Rajapatsas, hyväksytään. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan kaupunkikehityslautakunnan käsittelyn jälkeen nähtäville 30 päivän ajaksi. Hyväksyttiin. Sivu 13/25

14 18 Poikkeamishakemus 847, Lehto Tilat Oy IMR/131/ /2019 Valmistelija: Huovinen Jaana Poikkeamishanke: Lehto Tilat Oy hakee lupaa poiketa asemakaavassa annetusta kerrosluvusta ja autopaikkamitoituksesta. Tarkoituksena on rakentaa IIkerroksinen vanhusten ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen yksikkö, joka poikkeaa voimassa olevassa kaavassa käytettävästä kerrosluvusta (I). Autopaikkoja rakennushankkeessa on osoitettu 18, joka poikkeaa voimassa olevassa asemakaavassa osoitetusta 41 autopaikasta. Poikkeamishanke koskee Vuoksenniskan kaupunginosan 74 korttelin 45 tonttia 10 osoitteessa Tammiharju 5. Tontti on Imatran kaupungin omistuksessa. Poikkeamisen laatu: Maankäyttö- ja rakennuslain mom, rakentaminen vastoin asemakaavaa. Kaavoitustilanne: Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava 401, jossa tontti on osoitettu sairaalaa ja muita sosiaalisia toimintoja palvelevien yleisten rakennusten käyttöön varatuksi korttelialueeksi (YS). Tontille on mahdollisuus rakentaa rakennusoikeudeltaan 1979 kem2 suuruinen I-kerroksinen rakennus. Autopaikkoja on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu seuraavasti: 1 ap/ asunto ja 1 autopaikka/ 1 hoitopaikkaa kohti. Poikkeamisen perustelut ja erityiset syyt: Hakija perustelee poikkeamista kaavassa käytettävästä kerrosluvusta I ja asemakaavassa edellytetystä autopaikkamäärästä seuraavasti: Poikkeaminen kaavamääräyksistä mahdollistaa tarkoituksenmukaisen, toimivan ja taloudellisesti kannattavan hoivayksikön sekä toimintaan riittävien autopaikka- ja piha-alueiden rakentamisen. Rakennus ei merkittävästi poikkea ympäristöstään koillis- ja itäpuolen kiinteistöillä olevien rakennusten ollessa osin kaksikerroksisia. Kaavoituksen arviointi hankkeesta: Poikkeamishanke mahdollistaa vanhusten ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen yksikön rakentamisen alueelle. Hanke sijoittuu keskelle rakennettua ympäristöä hyvien kulkuyhteyksien äärellä. Suunniteltu rakennus soveltuu alueelle käyttötarkoitukseltaan ja sopii kaupunkikuvallisesti keskelle ympäröivää rakennuskantaa. Rakentamisen mahdollistaminen II-kerrokseen ja autopaikkamäärän tiukentaminen jättävät tontille piha-aluetta virkistyskäyttöön. Alueen Sivu 14/25

15 Liitteet 1. PL847_sijaintikartta Kaupunkikehitysjohtajan päätösesitys: rakentuminen tiivistää kaupunkirakennetta, lisää hyvinvointipalveluja sekä vahvistaa kaupungin elinvoimaisuutta. Lausunnot ja kuuleminen: Imatran kaupunki on kuullut hakijan puolesta tonttinaapureita Poikkeamishakemus liitemateriaaleineen on lähetty tonttinaapureille. Naapureilla ei ole huomauttamista hankkeeseen. Rakennusvalvonta puoltaa hanketta lausunnossaan (ID 27155). Kaksikerroksisen rakennuksen voidaan katsoa soveltuvan ympäristöön. Asemakaavan mukaisesta autopaikkamäärityksestä voidaan poiketa ottaen huomioon rakennuksen käyttötapa. Rakennusvalvonta puoltaa poikkeamista asemakaavassa määrätystä kerrosluvusta ja autopaikkojen lukumäärästä. Vaikutusten arviointi: Rakennushankkeen vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset. Rakennusluvan myöntäminen ei vaikeuta korttelin muun osan käyttöä eikä asemakaavan toteutumista. Rakennushankkeen voidaan katsoa sopivan ympäristöön. Perustelut: Maankäyttö- ja rakennuslain 171.n 1 momentin mukaan kunta voi myöntää poikkeuksen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Imatran kaupungin hallintosääntöön perustuen (3. luku, mom. kohta 4) kaupunkikehityslautakunta päättää poikkeusten myöntämisestä. Kaupunkikehityslautakunta päättää, että lupa poikkeamishakemuksen mukaiselle rakentamiselle myönnetään, koska poikkeamishanke soveltuu ympäristöönsä ja hanke voidaan ottaa huomioon alueen asemakaavaa muutettaessa. Hanke ei vaikeuta korttelin muun osan käyttöä eikä asemakaavan toteutumista. Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta. Ennen rakennustöiden alkamista hankkeelle tulee hakea poikkeamispäätöstä vastaava rakennuslupa. Rakennusluvan myöntämisen edellytykset ratkaistaan rakennusluvassa. Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa. Hyväksyttiin. Sivu 15/25

16 19 Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite: Imatran paikallisliikenteen bussilippujen vaihto-oikeuden jatkaminen IMR/1745/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Aiempi käsittely: Kaupunginvaltuusto 114 Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti seuraavan valtuustoaloitteen kaupunginvaltuustolle: Imatran paikallisliikenteen bussilippujen vaihto-oikeuden jatkaminen Imatran paikallisliikenne on uudistuksen jälkeen kehittynyt jatkuvasti parempaan suuraan. On hienoa, että meillä on useita linjoja sekä lippuhinnat ovat varsin kohtuullisia. Yksi asia kuitenkin on, jolla voisi vielä parantaa bussien käytettävyyttä, ja se on pidentämällä vaihto-oikeus kolmeen tuntiin. Tällä hetkellä vaihto-oikeus on tunnin, ja se ei riitä esimerkiksi silloin, jos haluaa Vuoksenniskalta käydä Citymarketissa tai Imatrankoskelta lähteä Honkaharjuun lääkärille. Monelle vanhukselle bussi on ainoa väline päästä liikkumaan kauemmaksi, ja heille vaihtoajan pidennys olisi iso apu. Imatralla asuu myös valitettavasti monia ihmisiä, joille olisi iso apu se, ettei heidän tarvitsisi maksaa toista bussilippua käydessään hypermarketeissa tarjousostoksilla, päästessään elokuviin tai asioidessaan Honkaharjussa lääkärillä. Vaihtoajan pidentämistä puolta myös se, että bussivuorot kulkevat harvaan. Vuoroilla on usein väli tunti, jopa enemmän. Tällöin yhden tunnin vaihto-oikeutta ei pysty lainkaan hyödyntämään. Kaupunginvaltuusto päätti puheenjohtajan esityksestä ja hallintosäännön 89 :n mukaisesti lähettää valtuustoaloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus Valmistelija: Heino Kaisa Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää saattaa aloitteen kaupungininsinöörin valmisteltavaksi. Asia tulee saattaa jatkovalmisteluun konsernipalveluiden hallintopalveluihin kaupunginhallituksen päätöksentekoa varten mennessä. Hyväksyttiin. Sivu 16/25

17 Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija: Pekkanen Päivi Imatran paikallisliikenteen linjasto kattaa hyvin suurimman osan kaupunkialueesta. Linjastoa ei ole mahdollista suunnitella tämän kokoisessa kaupungissa siten, että yhteydet kaikkien kaupunginosien välillä onnistuisivat ilman linjan vaihtoa. Tästä syystä paikallisliikenteessä on käytössä vaihtolippu joka mahdollistaa yhdensuuntaisen matkan jatkamisen toisella linjalla samalla kertamaksulla. 60 minuutin vaihtoaika toimii hyvin arkiliikenteessä jolloin palvelutarjonta on suurin. Monissa kaupungeissa vaihto-oikeus on rajattu 60 minuuttiin (Savonlinna, Tampere, Lappeenranta, Lahti, Joensuu, Helsinki ja Rovaniemi) ja ainoastaan seutuliikenteessä vaihto-oikeutta on pidennetty minuuttiin linjasivujen pituuden takia. Pidennettyä vaihtoaikaa käyttävät alueet ovat pinta-alaltaan moninkertaisia Imatran pinta-alaan nähden. Vaihtolipun voimassaolon jatkaminen kolmeen tuntiin mahdollistaa miltei kaikilla matkoilla edestakaisen matkan tekemisen yhdellä maksulla. Tämä tarkoittaa lipputulokertymän huomattavaa pienentymistä. Vuonna 2017 kertalipulla tehtyjen matkojen lipputulokertymä oli euroa ja euroa vuonna Aloitteessa mainitulla Imatrankoski Honkaharju Vuoksenniska -reitillä liikennöi arkipäivisin tunnin vuorovälillä linjat 1 ja 2, jotka kuljettavat asiakkaat Honkaharjun oven eteen. Linja 3 ajaa myös Imatrankoski Honkaharju Vuoksenniska -reittiä noin tunnin vuorovälillä, sen pysäkiltä tosin on Honkaharjuun 650 metrin kävelymatka. Vuoksenniskalta on järjestetty asiointibussi tiistaisin ja torstaisin Mansikkalan kauppakeskittymään. Asiointibussi vie kauppaliikkeiden ulko-oven eteen, sekä hakee samasta paikasta. Linjoilla 1 ja 2 pääsee myös 800 metrin päähän Mansikkalan marketalueesta. Saavutettavuudeltaan 800 metriä on palvelutaso-päätöksen mukainen kävelymatka. Talousarvio 2019 valmistelun aikana joukkoliikenteen määrärahoista keskusteltiin aktiivisesti, mutta keinoja lisätä joukkoliikenteen määrärahoja ei löytynyt. Vastuualueen talousarviosta karsittiin euroa, josta euroa kohdentui kaupunki-infra -yksikköön jonka vastuulla joukkoliikenne on. Tässä taloudellisessa tilanteessa vastuualueella/yksikössä ei ole rahoitusta kattamaan lipputulojen menetystä, joten ainoa tapa kattaa menetetyt tulot olisi karsia liikenneostoja. Uusien koulukeskusten käyttöönoton myötä joukkoliikennepalveluiden tarve kasvaa ja korostuu. Näin ollen tässä tilanteessa ei ole järkevää heikentää palvelutarjontaa, erityisesti kun koululaiset eivät pääse kolmen tunnin vaihto-oikeudesta hyötymään koulupäivien kestäessä useimmiten yli 3 tuntia. Kuten valtuustoaloitteessakin mainitaan, Imatran joukkoliikenteen taksat ovat jo nyt varsin kohtuulliset. Aloitteessa nostetaan esiin Sivu 17/25

18 Kaupungininsinöörin päätösesitys: erityisesti vanhukset, jotka muodostavat n. 30 % joukkoliikenteen asiakaskunnasta. Eläkeläisille on vuonna 2015 otettu käyttöön 30 päivän kausikortin alennettu hinta ja vuonna 2016 otettiin käyttöön oma alennettu taksa kertamatkalle. Eläkeläisalennus on 30 % normaalitaksasta. Kaupunkikehityslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että paikallisliikenteen vaihto-oikeus pidetään 60 minuutissa ja aloite merkitään loppuun käsitellyksi. Hyväksyttiin. Sivu 18/25

19 20 Kaupunkikehityslautakunnan alaisten kuntalaisaloitteiden käsittely IMR/203/ /2019 Valmistelija: Pekkanen Päivi Kaupunkikehitysjohtajan päätösesitys: Imatran kaupungin hallintosääntö 13 Luku Tiedottaminen ja kaupungin asukkaiden aloitteet 123 Aloiteoikeus ja aloitteen käsittely: Kaupungin asukkaalla sekä kaupungissa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kaupungin toimintaa koskevissa asioissa. Palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita palveluaan koskevassa asiassa. Aloite tulee tehdä kirjallisesti tai sähköisellä asiakirjalla. Aloitteesta tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä aloitteen tekijän nimi, kotikunta ja yhteystiedot. Aloitteen käsittelee se kunnan viranomainen, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä aloitteen tarkoittamassa asiassa. Kaupunginhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla päättää, mitkä aloitteista on loppuun käsitelty. Kaupunginhallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot kaupunginhallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla. Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista, aloite on kuuden kuukauden kuluessa vireille tulosta otettava toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava kuukauden kuluessa aloitteen saapumisesta missä viranomaisessa aloite käsitellään, arvioitu käsittelyaika sekä keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. Sen jälkeen kun aloite on käsitelty loppuun, aloitteen tekijälle on ilmoitettava, onko aloite johtanut toimenpiteisiin. Kaupunkikehityslautakunta päättää, että lautakunnalle on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä luettelo sen toimivaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Hyväksyttiin. Sivu 19/25

20 21 Kaupunkikehityslautakunnan vuoden 2018 tilinpäätösraportti IMR/159/ /2019 Valmistelija: Hätönen Sirkku Kunnan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kaupunginhallitus käsittelee alustavan tilinpäätöksen ja lopullinen tilinpäätös viedään kaupunginhallituksen allekirjoitettavaksi Tilintarkastajien tarkastama tilinpäätös on valtuuston käsittelyssä viimeistään kesäkuussa Kaupunginhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty kaupunkikonsernissa. Lisäksi on annettava selvitys siitä, onko valvonnassa havaittu puutteita päättyneellä tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää tulevalla taloussuunnittelukaudella. Kaupunkikehityslautakunnan taloudesta ja toiminnasta on laadittu raportti taloushallinnon ohjeiden mukaisesti. Lisäksi on laadittu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteko sisäisen tarkastuksen ohjeiden mukaisesti. Oheismateriaali 1. TP2018 Kaupunkikehittämislautakunnan tekstit käyttötalous 2. TP2018 Kunnallistekniikan investoinnit Kaupunkikehitysjohtajan päätösesitys: Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy tilinpäätösraportin 2018 edelleen kaupunginhallitukselle toimitettavaksi. Lautakunta oikeuttaa kaupunkikehitys ja tekniset palvelut vastuualueen tekemään mahdolliset tekniset tarkennukset raporttiin. Lisäksi lautakunta merkitsee sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteon vuodelta 2018 tiedokseen. Hyväksyttiin. Sivu 20/25

21 22 Kaupunkikehityslautakunnan käyttötalouden käyttösuunnitelma 2019 IMR/39/ /2019 Valmistelija: Hätönen Sirkku Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2019 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman. Kuntalain perusteella toimielimen on vielä päätettävä talousarvion käyttösuunnitelmastaan. Käyttösuunnitelmalla tarkoitetaan talousarviossa hyväksyttyjen rahamäärien jakamista eri kuukausille ja niiden jatkuvaa seuraamista. Liitteet 1. Kaupunkikehityslautakunnan käyttösuunnitelma 2019 Kaupunkikehitysjohtajan päätösesitys: Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy käyttösuunnitelmansa vuodelle Hyväksyttiin. Sivu 21/25

22 23 Viranhaltijapäätökset Kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut -vastuualueen viranhaltijapäätökset viikoilta 3 6 ovat oheismateriaalina. Oheismateriaali: 1. Kaupunkikehityslautakunnan viranhaltijapäätökset vko 3 2. Kaupunkikehityslautakunnan viranhaltijapäätökset vko 4 3. Kaupunkikehityslautakunnan viranhaltijapäätökset vko 5 4. Kaupunkikehityslautakunnan viranhaltijapäätökset vko 6 Kaupunkikehitysjohtajan päätösesitys: Kaupunkikehityslautakunta päättää merkitä edellä esitetyt viranhaltijapäätökset tiedoksi todeten, ettei kaupunkikehityslautakunta käytä ottooikeuttaan. Hyväksyttiin. Sivu 22/25

23 24 Saapuneet kirjeet Kaupunkikehitysjohtajan päätösesitys: Vanhusneuvoston pöytäkirja Vammaisneuvoston pöytäkirja Nuorisovaltuuston pöytäkirja B6yt%C3%A4kirja% pdf Nuorisovaltuuston pöytäkirja B6yt%C3%A4kirja% pdf Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Sivu 23/25

24 25 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus pöytäkirjaan OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 10-12, 14, 15-17, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät: 13 HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Oikaisuvaatimusohjeet Kieltojen perusteet Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Kaupunkikehityslautakunta Virastokatu Imatra Sähköpostiosoite: kirjaamo@imatra.fi Pykälät: 13 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista klo 15 mennessä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa Sivu 24/25

25 Valitusosoitus Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusajan alkaminen Päätös katsotaan saadun tiedoksi jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusviranomainen, osoitteet: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, Kuopio Postiosoite: PL 1744, Kuopio Puhelin: (vaihde), Faksi: Sähköposti: Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Kunnallisvalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät: 18 Valitusaika 30 päivää Tuomioistuinmaksulain 1455/ (tarkistettu oikeusministeriön asetuksella /1383) mukaan valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa alkaen vireille tulevissa asioissa on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei tuomioistuinmaksulain 9 :n nojalla peritä. Maksua ei myöskään peritä tuomioistuinmaksulain 5.ssä erikseen säädetyissä asioissa eikä saman pykälän 15- kohdan perusteella myöskään asioissa, joiden käsittely tuomioistuimessa on muualla laissa säädetty maksuttomaksi. Maksuvelvollinen on tuomioistuinmaksulain 6 :n nojalla vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Markkinaoikeus Radanrakentajantie HELSINKI Sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi 14 päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirja Valitusviranomainen ja valitusaika Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: -päätös, johon haetaan muutosta -miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi -perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: -päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä -todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta -asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat on toimitettava 1 ): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1 ) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Liitetään pöytäkirjaan Sivu 25/25