Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Muistin nimittäin dokumentin avatessani yhtäkkiä väkevästi sen työpajan. En siksi että pääsin keinumaan siinä hauskassa rinkikeinussa, vaan siksi, että työpaja äkisti ja ihanasti paljasti inhimillisessä mittakaavassa lomittumisominaisuuden, jonka Hyte sisältää. Yhteistyöryhmä maalasi näkymää siitä, mistä just meidän mielestämme hyte-edistämisen kokonaisuudessa on kyse: Mistä kaikkeuksista on huolehdittava ja mitä on vaalittava, jotta päijäthämäläinen on hyvinvoiva. Tuo työpaja toi Hyte-edistämisen perusasioitten hallinnasta hyvin lähelle ihmistä ja kenen tahansa vaikutettavaksi, eli ihmisen keskiöön niin saajana kuin mahdollistajana. Jotain siitä yhteistyöryhmän yhdessä luomasta "minä-tilauksesta" tai "motivaatioperustasta" haluaisin myös rapsaan kertomaan, mistä Hytessä on kyse. Jotta jok'ikinen lukija johdattuisi ymmärtämään, ettei kyse ole ainakaan vain sotepalvelujen ja asiakkaan välisestä suhteesta tai jonkun yksilön yksilöllisestä kokemuksesta. Kyse on arkitodellisuudesta, jossa elämme ja johon myös itse aktiivisina toimijoina vaikutamme. Siksi tehtävä on yhteinen: Puhdas vesi ja ilma, turvallisuudentuntu, liikkuminen luonnossa ja ihmisten ilmoilla, julkinen liikenne, viihtyisät ympäristöt, tekeminen ja harrastaminen, vähemmän yksinäisyyttä, lasten asioiden pitäminen edellä, perheet, työ ja mahdollisuus ottaa työtä vastaan, heikommassa asemassa olevien mukana olemisen mahdollistaminen, merkityksellisyydenkokemus, ihan omat tavat elää, oikeus oppimiseen, yhteisöllisyys, aika, yhdenvertaisuus... -Valmisteluryhmän jäsen 1. Valmistelun lähtökohtia Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Päijät-Hämeessä oli valmistelun alkaessa ollut jäsentymätöntä, eikä johtajuutta oltu määritelty. Työn kustannustehokkuudesta ei ollut saatavilla tietoa eikä näyttöä. Seudullista yhteistyötä sekä yhteistoiminnan sisältöjä ja rakennetta oli kuitenkin kehitetty jo useamman vuoden ajan. Edeltävien vuosien työskentelyn tuloksena syntynyt ehdotus maakunnallisesta hyte-rakenteesta toimi valmistelun lähtökohtana. Valmistelun lähtökohtana oli myös esioletus tulevasta, että maakunnalla on oltava keskeinen rooli hyte-työssä. Muina keskeisinä toimijoina pidettiin kuntia, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita, kolmatta sektoria ja yksityisiä yrityksiä. Maakunnallisen Hyte-rakenteen toivottiin tulevaisuudessa mahdollistavan toimijoiden yhdessä tekemisen ja esimerkiksi maakunnan tuen kunnille. 2. Valmistelun rakenteet ja prosessi Valmisteluryhmään (kuva 1) kutsuttiin edustajia Lahden kaupungista sekä Hartolan ja Hollolan kunnista, Hämeen poliisista, Lahden seurakuntayhtymästä, Lahden ammattikorkeakoulusta, Hämeen ELY-keskuksesta, Päijät-Hämeen yrittäjistä, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysturva ry:stä, Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu ry:stä, Päijät-Hämeen liitosta, Sosiaalialan osaamiskeskus Versosta ja Päijät- 1

2 Hämeen hyvinvointiyhtymästä. Työryhmän puheenjohtajana toimi yksikön päällikkö Risto Kuronen PHHYKY:n Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksiköstä. Työryhmä kokoontui vuoden 2018 aikana, ajalla , yhteensä 7 kertaa. Vuonna 2019 kokouksia ehdittiin ennen valmistelun päättymistä pitämään kahdesti ajalla Maaliskuulle (19.3.) suunniteltu kokous, minkä aiheena oli tiedolla johtaminen, jouduttiin perumaan ja siirtämään toiseen ajankohtaan. Osallistujat sitoutuivat tapaamisiin kiitettävästi koko valmistelurupeaman ajan. Työryhmä työskenteli avoimessa vuoropuhelussa toistensa kanssa sekä yhteistyössä alueellisen hyvinvointikoordinaattori Heli Lehtovaaran johtaman kuntien hyvinvointiverkoston ja eräiden muiden, olemassa olevien työryhmien, kanssa. Kuva 1. Valmisteluryhmän kokoonpano Valmisteluryhmän työskentely eteni, edellisvuosien kokemusten pohjalta, suunnitelmallisesti, prosessimaisesti ja asetettuihin tavoitteisiin nojaten. Alkuvaiheessa valmisteluryhmän jäsenet esittelivät omaa toimintaansa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Organisaatiotaiteilija Eili Ikonen laati kesäkuisen kehittämispäivän pohjalta evokatiivisen raportin (liite 1), jota myöhemmin hyödynnettiin osana kehittämisprosessia. Työryhmä tunnisti toimijoita (mahdollistajia), heidän erilaisia roolejansa ja vastuitansa ja kuvasi ne Hyte-hyrrään (liite 2). Hyrrään liitettiin myös arvot ja toimijoiden yhteinen arvolupaus, hyvinvoiva päijäthämäläinen. Loppuvuodesta 2018 valmisteluryhmä laati esityksen alueellisesta hyte-rakenteesta ja esitteli sen VaTe:ssa ja poliittisessa ohjausryhmässä. Työskentely jatkui edeten tiedolla johtamisen määrittelyyn sekä yhdyspintojen tunnistamiseen. Työskentelylle laadittiin tavoitteet vuosille , ja työryhmä oli halukas jatkamaan toimintaansa valmistelun päätyttyä maaliskuun lopussa

3 3. Tavoitteet Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmistelutyön tavoitteena vuonna 2018 oli määritellä ja kuvata työn rakenne, toimijat, vastuut ja sisältö sekä viedä ne käytäntöön. Tavoitteisiin päästiin muiden, paitsi käytäntöön viemisen osalta. Työskentely jatkui vuonna 2019 ja uudeksi tavoitteeksi vuosille asetettiin laatia esitys maakunnallisesta maakuntastrategiaan kytkeytyvästä hyte-ohjelmasta. Ohjelman laatimiseksi sovittiin hyte-tiedon määrittelystä ja kokoamisesta, alueellisen hyvinvointikertomus -simulaation laatimisesta, riippuvuuksien ja keskeisten yhdyspintojen määrittelystä sekä kokonaiskuvan muodostamisesta hyten ydinsisällöistä. Työskentelyyn ryhdyttiin hyte-yhteistyöryhmän (valmisteluryhmä) roolin ja tehtävien määrittelyllä uudessa maakunnassa. Käyntiin ehdittiin saada myös yhdyspintatyö. 4. Rakenne Valmisteluryhmä jätti joulukuussa 2018 esityksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteesta. Siihen määriteltiin keskeisimmät roolit ja kuvattiin kuntien hyte-rakenne, eri palvelutuottajaorganisaatioiden sekä kolmannen ja ensimmäisen sektorin kansalais- ja yhteiskuntavastuutoimintojen asema. Rakenteeseen määriteltiin myös hyte-johtamista ja koordinaatiota, minkä kaavailtiin tapahtuvan maakunnan järjestäjäorganisaatiosta käsin. Samassa yhteydessä kuvattiin järjestäjän ohjausmekanismeja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Hyte-valmisteluryhmän rooli kirjoitettiin rakenteeseen ja sen kaavailtiin jatkavan työtään maakunnallisena hyte-yhteistyöryhmänä. Kuvattu rakenne nosti esiin laaja-alaisen yhteistyön ja -toiminnan sekä koordinaation merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. (Liite 3). 5. Yhdyspinnat Tiedolla johtaminen valmistelija Hilkka Kemppi HYTE-tiedolla johtamisessa koottiin kansallisia hyvinvointi-indikaattoreita, hahmotettiin maakunnallisia tiedon virtoja ja suunniteltiin yhteistä maakunnallista tiedon prosessia. HYTE- tietotarve on jaettavissa neljään osaan: tutkittu väestötieto, asiakastieto ja kokemusasiantuntijuus, operatiivinen tieto ja nopea tilannetieto. Tilannetiedon tarve on kuvattu tiedolla johtamisen tiekarttaan termillä Tilannehuone. Tällä kuvataan nopeaa tiedon vaihdon tarvetta Päijät-Hämeen maakunnan eri toimijoiden, kuten soten, kasvupalveluiden ja varautumisen asiantuntijoiden kesken ennakoivan toimintakulttuurin luomiseksi. Hyvinvoinnin edistämiseksi alueen eri toimijoiden tulee tehdä nykyistä enemmän hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä. Päijät-Hämeessä tulisi kehittää yhteistä hyvinvoinnin johtamista, panostaa 3

4 yhteisen työn määrittelyyn, viestintään ja ihmisten kohtaamiseen. Tilannehuoneen merkitys korostui hahmottelemalla tiedon virtoja. Vuoropuhelun tulee toimia, jotta yhteinen käsitys maakunnan asukkaiden hyvinvoinnista on mahdollista ja palvelutarpeita osataan ennakoida. Kuva 2: Luonnos tiedolla johtamisen tietovirroista Yhteinen prosessi tiedon hyödyntämiseksi johtamisen tueksi: Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että kaikki maakunnan asukkaiden parissa toimivat tahot sitoutuvat maakunnassa asetettuihin tavoitteisiin. Yhtä tärkeää on se, että tavoitteet johdetaan tutkitun tiedon ja asiakaskokemuksen perusteella hahmotetuista tarpeista niin, ettei päällekkäistä työtä eri toimijoiden kesken synny. Esimerkiksi Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä tekee säännöllisesti strategiansa, jossa se määrittelee tavoitteita ja kehittämistoimenpiteitä. Myös Päijät-Hämeen kunnat tekevät kuntalain mukaiset strategiansa kerran valtuustokaudessa. Strategioissa tulee huomioida mm. alueellisen hyvinvointikertomuksen kokoamat onnistumiset ja kehittämiskohteet. Hyvinvointisuunnitelma auttaa määrittämään hyvinvoinnin tilaa ja tarpeita. Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä ja sen jäsenkunnat sopivat vuosittain palvelusopimukset, jossa on kuvattu yhteistyön tavoitteet. Kuntien ja maakunnan tiedolla johtamisen kivijalka tulee olla kunnossa, jotta yhteiseen prosessiin tiedon hyödyntämiseksi päästään. 4

5 Kuva 3: Hyte tiedolla johtamisen prosessi (luonnos) Kulttuurihyvinvointi Valmistelija, organisaatiotaiteilija Eili Ikonen Kulttuurihyvinvointisuunnittelun valmistelu kiinnitettiin Hyte-valmisteluun Lähtökohta oli, että Päijät-Hämeessä ei ole alueellista kulttuurihyvinvoinnin yhteistyöverkostoa eikä rakennetta. Kulttuurihyvinvointia koordinoidaan ensisijaisesti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän Vuoksi -toiminnan verkostoissa. Maakuntavalmistelun päättymisestä johtuen kulttuurihyvinvoinnin edistämisen rakennetta ei päästy määrittelemään yhdessä eri yhdyspintojen kanssa, eikä näin ollen voitu määritellä myöskään alueellisia tavoitteita eikä alustavasti kuvattujen sisältöjen vastuita. Valmistelussa laadittiin kulttuurihyvinvoinnin edistämisen esiselvitys ja kehys, jonka pohjalta kulttuurihyvinvointisuunnitelma voidaan laatia tulevaisuudessa muodostettavan verkoston toimesta. Kulttuurihyvinvoinnin koordinoinnin ja johtamisen vastuu tulee asettua jatkossa alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuteen. Päijät-Hämeen kulttuurihyvinvoinnin valmistelusta on laadittu erillinen raportti. Kasvupalvelut hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Valmistelija Maarit Ahomäki Kasvupalvelutoimijat osallistuivat hyte-valmisteluun aktiivisesti ja nostivat esiin rooliansa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Yhteisessä määrittelyssä päästiin hyvää alkuun. Kasvupalvelujen valmistelija Maarit Ahomäki täydensi hyte kasvupalveluissa -lomakkeen työn jatkon pohjaksi (Liite 4). Yhteistyötä tulee jatkaa. 5

6 Kokonaisturvallisuus hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen Varautumisen valmistelija Mika Nevalainen Eri turvallisuusalueiden asiantuntijat ja toimijat osallistuivat hyte-valmisteluun aktiivisesti ja pohtivat rooliansa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Yhteisessä määrittelyssä päästiin hyvää alkuun. Yhteistyötä tulee jatkaa. Yhdistykset hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Järjestöt 2.0 -hanke, Yhdistysten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, Yhteinen Päijät-Häme - hanke, Järjestöt 2.0 mukana muutoksessa projektipäällikkö Helena Haaja Päijät-Hämeen monipuolisen yhdistyskentän vaikuttavuus kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä täydentävänä ja lisäävänä voimavarana on huomioitu hyte -valmistelussa tasavertaisena ja arvostettavana kumppanina. Yhdistysten hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen näkyväksi tuominen on käynnistynyt valmisteluverkoston avulla suunnitelmallisesti. Yhteistyötä tulee jatkaa. 6. Työkalut Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmistelussa kehitettiin kaksi työkalua, joita oli tarkoitus käyttää jatkotyöskentelyssä. Työkalut soveltuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistyön välineeksi. Hyvinvoiva päijäthämäläinen -työkalu parastettiin POP-maakuntien hyte-valmistelun joogaajamallista, jota he hyödynsivät omassa työskentelyssään. Työkalua (Liite 6) kokeiltiin valmisteluryhmän kokouksessa ja se päätettiin ottaa käyttöön hyte-työn ydinsisältöjen kuvaamisessa ja yhdyspintojen tunnistamisessa. Työssä päästiin vasta alkuun. HyTe SoTessa -työkalun idea löytyi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Päihdepalveluketju -mallista. Muotoilimme siitä mallin (Liite 7) Päijät-Hämeen toimintaympäristöön sopivaksi ja testautimme sen Palvelujen järjestäminen -työryhmässä. Työkalu otettiin käyttöön Heinolan sote-palveluissa. Sen pilotoinnista sovittiin myös Hyvinvointiyhtymän Perhe- ja sosiaalipalveluiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön kuvaamiseksi. Varautumisen (kokonaisturvallisuuden) ja kasvupalvelujen valmistelukokonaisuuksissa kokeiltiin työkalua heidän tekemänsä hyte-työn näkyväksi tekemisessä. 7. Arvio hyte-valmistelun onnistumisesta Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmisteluryhmä työskenteli innovatiivisesti, proaktiivisesti ja tekemiseensä väkevästi uskoen. Työskentely synnytti uutta toimintakulttuuria ja vahvisti yhdessätekemisen osaamista. Moniäänisyys, avoin vuoropuhelu ja toista kunnioittava kohtaaminen antoi edellytykset nousta työskentelyn ja valmistelun aikana tasolle, jota ei alkuvaiheessa osattu edes kuvitella. Valmisteluryhmä arvioi omaan työskentelyään kokouksessaan Tehdyn arvioinnin perusteella hyvänä pidettiin toteutunutta yhteistyötä, yhteisöllistä toimintatapaa, tasa-arvoista 6

7 työskentelyä, keskustelua sekä avointa ja kriittisyydenkin sallivaa vuorovaikutusta. Yhteistyö valmisteluun osallistuneiden organisaatioiden kesken kehittyi koko valmistelun ajan, ja mukanaolevien tahojen omistajuus asiassa vahvistui. Valmisteluryhmän lisäksi yhteistyöhön kytkeytyi kuntien hyvinvointiverkosto. Vuoropuhelu näiden ryhmien välillä oli aktiivista ja tiivistä. 8. Esitys jatkotyöskentelystä Valmisteluryhmän yhteisenä näkemyksenä on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä Päijät- Hämeessä tulee johtaa ja koordinoida suunnitelmallisesti ja systeemisesti, ja se tarvitsee tuekseen rakenteen. Rakenteesta ja koordinaatiosta tulee muodostaa yhteinen ja yhteisesti hyväksytty ymmärrys, ja tehtyä työtä ei sen suunnittelussa ja toteutuksessa tule sivuuttaa. Tiedolla johtamisen rakenteiden kehittämistä tulee jatkaa osana pysyvien organisaatioiden kehittämistä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä tulee seurata ja johtaa tietoon perustuen. Tiedon täytyy nousta monipuolisesti eri lähteistä. Keskeisessä roolissa ovat alueellinen hyvinvointikertomus ja sen pohjalta laadittu alueellinen hyvinvointisuunnitelma sekä mm. verkostojen luoma ennakoiva tieto. Hyvinvointisuunnitelman tulee nojata mm. kuntien ja Hyvinvointiyhtymän strategioihin. Alueellisia ongelmia tulee pyrkiä ratkaisemaan proaktiivisesti ja avoimesti innovoiden. Tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyötä tulee tehdä mm. alueen kuntien, järjestöjen, yritysten, seurakuntien, TE-palveluiden, ELY-keskuksen, oppilaitosten ja korkeakoulujen, turvallisuus- ja pelastusalan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa alueellisen yhteistyön jatkamiseen. Asukkaiden osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuuksia tulee lisätä. Yhdyspintojen tunnistamista tulee jatkaa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön vastuuta esimerkiksi TE-palvelujen ja ELY-keskuksen sekä kokonaisturvallisuustyön näkökulmasta tulee syventää. Järjestöjen, yritysten, oppilaitosten ja korkeakoulujen, kulttuurialan toimijoiden, uskonnollisten yhteisöjen ja monien muiden tahojen tekemä hyte-työ tulee huomioida osana kokonaisuutta. Yhteistyötä tulee vahvistaa ja siinä tulee kunnioittaa toista arvostavaa työotetta, avointa vuoropuhelua ja yhteiseen hyvään tähtäävää monialaista toimintaa. Työn keskiössä ja sen lähtökohtana tulee olla hyvinvoiva päijäthämäläinen, aktiviinen toimijuus, luottamus, kumppanuus ja oikeudenmukaisuus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinoinnin ja johtamisen tulee sisältää kulttuurihyvinvointiverkoston muodostamisen ja jatkotyöskentelyn ainakin vuoden 2019 loppuun saakka, jonka jälkeen verkoston ohjautuvuutta poikkihallinnollisesti voidaan arvioida. Jatkotyöskentelyssä yhdyspinnat määrittelevät kulttuuri-hyvinvointisuunnitelman sisältöjä osaksi hyvinvointikertomuksia sekä suunnittelevat tiedontuotannon tavat, joilla mahdollistetaan TEA-tiedonkeruu sekä tarvelähtöisten palvelumuotojen suunnittelu ja osaamisenhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntien ja taiteen toimialan kulttuurihyvinvoinnin tuottajien ja kehittäjien, sekä muiden oleellisten sidosryhmien välillä. 7

8 Valmisteluryhmä esittää, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatiota jatketaan valmistelusta saatuihin kokemuksiin nojaten. Valmistelun taustalla työskennelleen suunnitteluryhmän näkemyksenä on, että Risto Kurosen johtama, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö voisi toimia laaja-alaista, alueellista hyte-työtä koordinoivana yksikkönä, mutta toiminta edellyttää toimivaltuutta kunnilta. (Liite 7). Muita mahdollisia vaihtoehtoja, kuten Päijät-Hämeen liitto, tulee myös tarkastella. Hyte-työtä ei ole tehty wordissa vaan worldsissa. Näen, että just siksi hyte-yhteistyö oli onnistunutta, siihen sitouduttiin ja siltä alettiin uskaltaa odottaa myös työkaluja ja valtuuksia viedä asioita kukin omilla tahoillaan eteenpäin. -Valmistelutyöryhmän jäsen 8

9 Liite 1: Evokatiivinen raportti, Eili Ikonen

10 Liite 2: HyTe-hyrrä 10

11 Liite 3: Päijät-Hämeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenne 11

12 Liite 4: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kasvupalveluiden viitekehyksessä, työllisyyden edistäminen 12

13 Liite 5: Hyvinvoiva päijäthämäläinen -työkalu 13

14 Liite 6: HyTe SoTessa -työkalu 14

15 Liite 7: Esitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteesta ja koordinaatiosta sote- ja maku-uudistuksen kaatuessa 15