Jeesus aikuiseksi tutustumalla Jeesuksen opetukseen ja tekoihin. Tämän jakson pyhäkoulutoteutukset ovat perinteisiä pyhäkouluja: raamatunkertomus

Transkriptio

1 F39 30 F39 70 F KIINNI messuun Johdanto suunnitelmiin Pyhäkoulusuunnitelmat syksy 2012 kevät 2013 auttavat syventymään jumalanpalveluksen sisältöön. Pyhäkoululehdissä 4 ja 5 edetään alkuvir- restä epistolatekstiin. Tämän lehden suunnitelmissa kokoonnutaan evankeliumin ympärille. Jakson aloittaa päivän virsi, joka osuu 1. adventtiin, uuden Lasten virsi -kirja julkaisupäivään. (Tästä lähtien entiseen Lasten virteen viitataan lyhenteellä LV97 ja uuteen lyhenteellä LV.) Joulun odotusta työstetään 1. adventista lähtien useilla pyhäkouluker- roilla. ineistoista saa ideoita myös erilaisiin kirkkohetkiin ja hartauksiin. Joulun jälkeen kerrataan jouluevankeliumi, mutta myös kasvatetaan Jeesus aikuiseksi tutustumalla Jeesuksen opetukseen ja tekoihin. Tämän jakson pyhäkoulutoteutukset ovat perinteisiä pyhäkouluja: raamatunkertomus on toiminnan keskuksena eikä uusia messun osia esitellä. Jo tutuksi tullutta liturgiaa kannattaa kuitenkin käyttää, jotta siitä tulee lapsille toistuvuudessa apu pyhään syventymiseen. Edellisissä lehdissä esiteltyä messulaatikkoa ei tässä jaksossa vält- tämättä tarvita. Se toimii kuitenkin hyvin liturgian toteuttamisessa. Laatikosta löytyvät messun eri osia symboloivat esineet ja kuvat. Laatikon avaaminen on mukava leikki, jolla siirrytään messun maailmaan, joka on erilainen kuin tavallinen arki. Ohjeet messulaatikon valmistamiseen löydät kahdesta edellisestä lehdestä. Ohjeita ja kuvia on myös facebookissa Pyhäkoulufanit-ryhmän sivuilla sekä osoitteessa fi/työntueksi. Pyhäkoulun liturgia on toiminnallinen eikä siihen kyllästy. ikaa se vie. Siksi joskus voi vain laittaa käsillä olevan messun osaa kuvaavan kortin vihreän pyöreän liinan kehälle ja lausua messun osan nimen. lkutervehdys ja päivänrukous kannattaa joka tapauksessa ottaa osaksi pyhäkoulua. PyhäKoulun liturgia 1. Ota lapset lämpimästi, henkilökohtaisesti vastaan. settukaa piiriin. 2. Ota esiin yhteinen messulaatikko ja koputa sen kanteen. Mitähän täällä tänään on. Näin tehdään joka kerta, jotta korostuu ajatus siitä, että messukin voi yllät- tää ja avautua uudella tavalla, vaikka se onkin päällisin puolin aina sama. 3. Rakentakaa yhdessä alttari. (Tiukassa aikataulussa voit laittaa alttarin etukäteen valmiiksi). Laittakaa alttarille valkoinen liina ja sen päälle oikeanvärinen liturginen liina (tässä jaksossa vihreä vaihtuu 1. adventtina valkoiseen, sitten violettiin ja jouluna jälleen valkoiseen; jatketaan taas vihreällä), Raamattu, kukat ja kynttilät. 4. Ota esiin vihreä pyöreä liina ja levitä se lattialle. Haasta ihmettelemään: Mikähän tämä voisi olla? nna lasten kertoa. Voit nostaa esiin näkemyksen, että ainakin se liittyy kasvuun, koska on vihreä. Mutta se voi olla myös kaikkea muuta mainittua. 5. Näytä lapsille messulaatikon Johdanto-seinämää. Laita liinalle alkuvirsi-kortti ja kiinnitä huomio kuvaan kulkueesta. Muodostakaa kulkue. Valitkaa ristin, kynttilöiden (paperiset ja sähkökynttilät käyvät) ja Raamatun kantajat. Muut voivat soittaa triangeleja ja rytmisoittimia. Laulakaa valitsemanne alkuvirsi ja kulkekaa kulkueessa sen tahtiin. 6. Palatkaa takaisin piiriin. Laita vihreälle liinalle kort- ti Siunaus ja tervehdys ja tehkää ristimerkki lausuen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. amen, aamen, aamen. Kaikki yhdessä lausuttavat lauseet voi tehdä kaikuna ja laulaen. 7. Ota laatikosta kolme valkoista pyöreää liinaa ja levitä ne vihreän liinan keskelle kolminaisuuden symboliksi. Laita yhdelle liinalle vesiastia, sanokaa jalkoja tömistäen Jumala loi maan. Laita toiselle liinalle kynttilä, sanokaa käsiä taputtaen Jeesuksena Jumala on käsin kosketeltava. Laita viimeiselle liinalle lintu. Sanokaa käsiä heilut- taen Pyhä Henki on kanssamme kuin tuuli. Jos lapsilla on omat messulaatikot, kehota heitä rakentamaan omilla materiaaleilla eteensä sama kuva. Jatkakaa liturgiaa: Herra on keskellämme. Vietämme suurta juhlaa. Laita kynttilä palamaan (lapset voivat laittaa paperisen kynttilän liinalle). Jeesus on maailman valo. Jeesus on Herra. Tässä valossa on hyvä muistella kulunutta viikkoa. Ota lintu messulaatikosta ja lennätä sitä ilmassa. Lennetään mielessämme hyvien hetkien luo. Laita lintu kiertämään. Kun lintu on kohdallasi, voit kertoa hyvän Pyhäkoululehti

2 F39 30 F39 70 F PyhäKoulun liturgia jatkuu asian viikosta tai miettiä sitä mielessäsi. nna sitten lintu seuraavalle. Jumalan Pyhä Henki on kanssamme myös vaikeissa hetkissä. Jaamme nekin kertoen tai miettien. Jumala kuulee ajatuksetkin. Lintu lähtee jälleen kiertoon (lapset voivat myös lennättää omaa lintuaan). Laskekaa se lopuksi takaisin valkoiselle liinalle. 8. Ota laatikosta Synnintunnustus-kortti ja laita se liinalle. Ota käteesi risti (jaa lapsille kädessä pidettävät ristit tai anna heidän ottaa se omasta laatikostaan). Muistamme myös, että saamme pyytää ja antaa anteeksi. Pidä het- ken hiljaisuus ja laita risti kynttilän viereen. Odota, että lapset tekevät samoin. Ota pullo ja kaada vähän vettä maljaan. Jumala rakastaa (vieressäsi olevan nimi). nna pullon kiertää niin, että jokainen lapsi saa kaataa tilkan vettä, joko yhteiseen maljaan tai omaansa. Lausukaa yhdessä lause rakkaudesta jokaisen nimellä. 9. Ota laatikosta Synninpäästö-kortti ja laita se liinalle. Laita kukka kellumaan veteen (tai paperinen kukka vesimaljan viereen). Jumala antaa anteeksi, me saamme elää rauhassa. 10. Ota laatikosta kortti Psalmi. Keksikää laulu/tanssi tämä hetken tunnelmasta. (Voitte käyttää Liikuttavaa psalmia, ks. Lasten Pyhäkoulu 9/12, s. 8.) 11. Ota laatikosta Kyrie-kortti, lausukaa ja liikkukaa: Käänny puoleeni (kädellä iso kaari). Kuule minua (käsi korvan taakse). Tule avuksi (käsi ylös). Älä unohda (halataan itseä). nna voimasi (molemmat kädet pyytäen ylös). Siunaa (lasketaan kädet siunausasentoon). Toistakaa liikkeet ja lausukaa niiden aikana: Her- ra armahda, Kristus armahda, Herra armahda. 12. Ota laatikosta gloria-kortti. Ottakaa ilonauharenkaat/- nauhat ja laulakaa: Kunnia Jumalalle korkeuksissa. Maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. 13. Ota laatikosta kortti Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle. Laulakaa Jumala loi -virsi (135) tömistäen, taputtaen ja käsiä heiluttaen. 14. Ota laatikosta kortti Päivän rukous. Jos lapsilla on omat pienet liturgiset liinat, pyydä heitä ottamaan käteensä päivän värin mukainen liina (tee itse samoin) ja lausukaa päivälle kirjoitettu rukous kaikuna. 15. Ota laatikosta Sana-kortti. Laulakaa Lamppukaanon (LV11). Käännä laatikkoa niin, että Sana-osaa esittävä kuva on lapsiin päin. 16. Ota laatikosta kortti, jossa Jeesus lukee kirjakääröä synagoogassa. Laita se vihreä liinan keskelle. Pienemmän Jeesusta ja kirjakääröä esittävän kuvan voi laittaa kehälle (Pyhäkoululehti 5, s. 39). vatkaa Raamattu Vanhan testamentin kohdalta. nna lasten kertoa, mitkä VT:n kertomukset ja henkilöt he muistavat. 17. Ota laatikosta kortti Epistola. Jos pyhäkoulussanne on yhteinen postilaatikko, johon saa tuoda kirjeitä pyhäkoulukavereille, jakakaa kirjeet tässä. Huolehdi siitä, että kaikille on kirje vaikkapa pyhäkoulun Päkältä (tai muulta käsinukelta). Jos päivän muistolause on epistolateksti, sen voi lukea nyt. Toteuttakaa suunnitelmissa esiin tulevien ohjeiden mukaisesti muut käsiteltävät messun kohdat. Ennen kuin aloitatte enemmän tilaa vaativia työskentelyjä, nostakaa lattialle kootut tavarat alttaripöydälle. Lasten omissa maljoissa oleva vesi kaadetaan yhteiseen maljaan ja laitetaan alttarille. Huomaa, että kaikki toiminnat on tarkoitus tehdä keskustelen ja tehtäviä lapsille jakaen. Kun tämä liturgia on tullut tutuksi, sen voi johtaa myös joku lapsista. Suunnitelmissa on ideoita, miten muuttaa liturgian osista ainakin alkuvirsi ja päivänrukous pyhäpäivän päivään sopivaksi. la SteN kirkkoväärti Lasten kirkkoväärti on henkilö, joka vastaanottaa kirkkoon saapuvia lapsia ja joka ottaa vastaan toiveet tehtävästä. Kirkkoväärti kuuntelee lapsen toiveita ja opastaa sen toteut- tamiseen. Hän myös huolehtii, että muut messua toimittamassa olevat seurakuntalaiset tietävät, mikä kunkin lapsen tehtäväksi on sovittu, ja ottavat hänet myönteisesti vastaan. Tehtävän saaminen juuri ennen messun alkua saattaa siis muuttaa aikuisten avustajien tehtäviä. Siitä kaikkien aikuisten on tietysti hyvä olla tietoisia. 20 Pyhäkoululehti

3 F39 30 F39 70 F tutustu uuteen lasten virteen katso, kuka ratsastaa! Katso, kuka ratsastaa 2 & # 4 & # & # & # G C/G D/G Kat - so, ku - ka rat - sas - taa aa - sil - lan - sa siel G C/G Vä - ki - jou - kot ko G C D/G - ko - aa, lau G G - lu kuu-luu tiel Hoo - si -an - na, hoo - si -an - na, Her - ra aut - taa kan-saan-sa! G C Hoo - si - an - na, hoo - si - an - na, tä-nään-kin ja huo-men-na! D D Heini Kataja-Kantola œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ 2. Nöyrä on ja hiljainen Jeesus, Kuninkaamme. Keskellämme kulkee hän, hyvä auttajamme. Hoosianna, hoosianna... G G - - tä. tä. Katso, kuka ratsastaa on yksi uusista ja ennen julkaisemattomista Lasten virsi -kirjan lauluista. Sen tekijä Heini Kataja-Kantola kertoo: Laulu syntyi, kun ajattelin lapsia, adventin iloa ja uuden Lasten virsi -kirjan käyttöönottojuhlaa. Kertosäkeessä näin mielessäni pienet ja suuret lapset, jotka voisivat iloisesti laulaa mukana, vaikka kaikki eivät osaisikaan vielä lukea. Istuin pianoni vieressä ja tapailin alkuun vasemmalla kädellä aasin askeleita, toistuvaa oktaavikulkua. Laulu on osa jokaiseen seurakuntaan lähetettyä ensimmäisen adventtisunnuntain messumateriaalia. Materiaalilla haluamme antaa jokaiselle seurakunnalle mahdollisuuden juhlistaa uuden kirkkovuoden alkua ja uuden Lasten virsi -kirjan julkaisua. Laulun opettelu kannattaa aloittaa kertosäkeestä. Se on helppo omaksua ja oppia; iihan pienet voivat opetella vaikkapa vain sen. Kertosäe myös kertoo, mitä hoosianna tarkoittaa: Herra auttaa kansaansa. Lauluun on luontevaa ja kivaa keksiä erilaisia liikkeitä tai soitinnuksia. Soittimia voi liittää säkeistöihin vaikka näin: 1. säkeistö: kapulat 2. säkeistö: triangeli 1. säkeistö: marakassit. Kertosäkeessä Hoosianna, hoosianna soittavat kaikki. 3. Kertoon lisä-ääniä: Hoo - si -an - na, Hoo - si -an - na, Hoo - si-an - na, Hoo - si-an - na, Ota palmunoksia, huuda hoosiannaa! Täysin palkein juhlia tänään saa ja laulaa: Hoosianna, hoosianna... Heini Kataja-Kantola 2. ääni & # œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ hoo - hoo - hoo - hoo - si -an - na, si -an - na, si-an - na, si-an - na, Her - ra aut-taa tä-nään-kin ja Her - ra aut-taa tä-nään-kin ja kan-saan-sa! huo-men-na! Diskantti & # œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ kan-saan-sa! huo-men-na! Liikkeet piirissä: 1 Katso, kuka ratsastaa aasillansa sieltä. Katsellaan ja kurkitaan, varjostetaan silmiä. Väkijoukot kokoaa, laulu kuuluu tieltä. Otetaan toisia kädestä kiinni. Hoosianna, hoosianna, Neljä askelta piiriin keskelle, nostetaan kädet ylös. Herra auttaa kansaansa. Neljä askelta piirin kehälle, lasketaan kädet alas. Hoosianna, hoosianna, Neljä askelta piiriin keskelle, nostetaan kädet ylös. tänäänkin ja huomenna. Neljä askelta piirin kehälle, lasketaan kädet alas. 2 Nöyrä on ja hiljainen, Jeesus kuninkaamme. Keinutaan piirissä. Keskellämme kulkee hän, Ojennetaan vuorotellen oikea ja vasen käsi. hyvä auttajamme. Laitetaan kädet rinnalle ristiin. Hoosianna, hoosianna Samalla tavalla kuin ensimmäisessä säkeistössä Lasten virsi 2012 Lasten Keskus 3 Ota palmunoksia, huuda hoosiannaa! Heilutetaan käsiä ylhäällä. Täysin palkein juhlia tänään saa ja laulaa: Taputetaan railakkaasti. Hoosianna, hoosianna Samalla tavalla kuin ensimmäisessä säkeistössä Liikkeitä ei tarvitse tehdä piirissä. Niitä voi soveltaa rivissä tai vapaassa ryhmässä tehtäväksi. Laulun voi kuunnella osoitteesta Pyhäkoululehti

4 F39 30 F39 70 F TVOITE Lauletaan yhdessä Hoosiannaa ja saadaan kokemus siitä, kuinka hienoa on alkaa valmistautua yhdessä joulun viettoon. Mietitään, mitä merkitsee se, että Jeesus voi olla kuningas meillekin. TEKSTI Matt. 21:1 9 PÄIVÄN MUISTOLUSE Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Matt. 29:9 TÄNÄ SUNNUNTIN KIRKOISS 1. adventtisunnuntai Liturginen väri valkoinen, kaksi alttarikynttilää Ps.24:7 10, Jes. 62: 10 12, Room. 13:11 14, Matt.21:1 9 taustaa Päivän virteen eli graduaaliin kiteytyy sunnuntain teema. Sisällöltään se on yhtä aikaa julistusta, sanan mietiskelyä ja rukousta. graduaali-sanan juuret ovat latinankielisessä gradus-sanassa, joka tarkoittaa porrasta, askelmaa. Muinoin päivän virttä on laulettu tietynlaisilla askelmilla; ehkä kuuluvuuden, näkyvyyden ja tärkeyden takia. graduaali voi myös viedä meitä askel askeleelta kohti evankeliumia. On sanottu, että laulaessaan ihminen rukoilee kahdesti: sanoilla ja sävelillä. Musiikki antaa muodon monelle muuten sanoittamattomalle asialle ja auttaa käsittelemään tunteita. Virsien sanat ovat tarkkaan mietittyä puhetta Jumalalle ja Jumalasta. Ne kuvaavat yhteisön tuntoja ja toisaalta ihmisen henkilökohtaisia mielen liikkeitä. Virren kanssa on ihana ylistää, kiva kiittää ja rauhallista rukoilla. Synnintunnustus voi saada uusia ulottuvuuksia, ehtoollisteologia avautuu huomaamatta. Päivän virsi siis pureutuu päivän evankeliumiin. 1. adventin päivän virsi on suomalaisille rakas Hoosianna! (VK 1 ). Siinä liitytään niiden ihmisten joukkoon, jotka vastaanottivat Jeesuksen Jerusalemiin luvattuna kuninkaana. Jeesus saapui, kuten Vanhan testamentin kirjoituksissa oli luvattu messiaan saapuvan. Kaupungin itäpuolella, Öljymäen suunnalla, oli kultainen portti, josta Jeesus ratsasti nöyrästi aasilla. Siksi kirkot koko kristikunnassa tavallisesti edelleen rakennetaan niin, että alttari on itäseinällä. Jeesus tulee ehtoollisessa luoksemme yhä uudelleen ja pyytää saada olla sydäntemme kuningas. Me kutsumme toinen toisimme tänään häntä vastaanottamaan. PyhäkouluNohjaajaN rukous: Hoosianna! rasti huudan sinulle Jeesus, auta minua avaamaan sydämeni sinulle. Hoosianna! On helpompi huutaa yhdessä. nna minulle ihmisiä aikuisia ja lapsia, joiden kanssa yhdessä avaamme portteja ja rakennamme elämää, jossa sinun rakkauden sanomasi tulee todeksi. amen. ohjaajalle Monet haluavat 1. adventtisunnuntaina kirkkoon juuri laulamaan Hoosiannaa! Usein kokoonnutaankin yhdessä messuun pyhäkoulun sijaan. Silti pyhäkoulukin on hyvä Hoosianna!-virren paikka. Seurakuntiin on lähetetty 1. adventtisunnuntain perhemessun valmistelumateriaali (mm. lattiakuvatyöskentely), joka sopii myös pyhäkouluun (ks. myös fi). Tässä suunnitelmassa jatketaan messun osien avaamista, lauletaan paljon ja ihmetellään liturgisia värejä, jotka tällä viikolla vaihtuvat vihreästä valkoiseen ja violettiin. dventtina otetaan käyttöön uusi Lasten virsi -kirja. Pyhäkoulussa voi käyttää sekä uusia että edellisen kirjan lauluja. Uuteen Lasten virteen viitataan lyhenteellä LV ja edelliseen LV97. tarvikkeet Messulaatikon tavaroiden lisäksi voit halutessasi varata lapsille vihreitä oksia. dventtikynttelikkö tai neljä samanpituista kynttilää. Paperisia/pahvisia kruunuja, joihin on kirjoitettu Jeesuksen opetuksia. Jouluista tarjottavaa toiminta Toteuta pyhäkoulun liturgia johdannossa (s. 19) esitetyn ohjeen mukaisesti, mutta muuta se adventtiin sopivaksi: satsaa iloiseen alkukulkueeseen, valitse päivän henkeen sopivia lauluja ja tekstejä. Vieraat laulut voi laulaa kaikuna. Katso kuka ratsastaa (LV 3) tai Pienen aasin askeleet (LV 4 tai LV97, 6) Huomaa, että alttaria rakentaessa valitaan valkoinen alttariliina, ei vihreä. dventin psalmi kaikuna lausuen ja liikkuen: Kohotkaa korkeiksi portit Kohottakaa kädet yhteen portiksi ja kurottakaa mahdollisimman korkealle. avartukaa ikiaikaiset ovet Levitä kädet niin laajalle kuin saat. Kirkkauden kuningas tulee. Marssikaa paikoillanne reippaasti. Kuka on kirkkauden kuningas? Nosta kädet pään päälle kruunuksi, ota kysyvä ilme. Hän on Herra, väkevä ja voimallinen. Näytä hauista kädet nyrkissä. Hän on Herra, voiton sankari. Näytä etu- ja keskisormella voiton merkkiä. Kohotkaa korkeiksi portit. Parin kanssa kädet yhteen korkeaksi 22 Pyhäkoululehti

5 F39 30 F39 70 F portiksi. vartukaa ikiaikaiset ovet. Päästä parin käsi ja levittäkää kädet. Kirkkauden kuningas tulee. Ota alttarilta kynttilä ja anna sen kiertää kädestä käteen. (Voit myös kuljettaa kynttilää osallistujien edessä. Toistakaa lausetta kuljettamisen ajan.) Kuka on kirkkauden kuningas? Laita kynttilä alttarille, osoita sitä. Kirkkauden kuningas on Herra Sebaot! Laita kädet pään päälle kruunuksi. Kyrie ja gloria toteutetaan ohjeen mukaan (s. 20). Kiitosvirtenä Pyhälle Kolminaisuudelle Ylistäkäämme luojaamme (LV 69) tai Jumala loi (LV97, 63). Päivän rukous: Jeesus, Vapahtajamme. Tänään, ensimmäisen adventtikynttilän sytyttämisen päivänä, mielemme täyttyy iloisesta odotuksesta. Sinä, Herramme Jeesus, saavuit kerran kansasi luo nöyränä ja hiljaisena. Kiitos, että tahdot tänäänkin tulla jokaiseen kotiin ja sytyttää valosi talven pimeyteen. Tahdomme liittyä iloitsevaan joukkoon ja toivottaa sinut tervetulleeksi. Tule, rakas Jeesus. amen Käännä messulaatikosta esiin sivu Sana. Kunnian kuningas, josta psalmissa puhuttiin, on Jeesus, mutta hän oli erilainen kuin muut kuninkaat. Laita pyöreän vihreän liinan kehälle kuva, jossa Jeesus lukee kirjakääröä synagogassa. Vanhan testamentin kirjoitukset antoivat viitteitä siihen, millainen kuningas Jeesus olisi. vaa vihreälle liinalle Lapsen Raamattu sivuilta Katsokaa kuvia Jeesus-vauvasta ja lukekaa Jesajan ennustus. Ihmiset odottivat, vaikkeivät tienneet täsmälleen mitä. Laita liinalle Epistola-kortti. Nämä kirjeet kirjoitettiin sen jälkeen, kun Jeesus oli elänyt maan päällä, kuollut ja ylösnoussut. Ihmiset tiesivät, ettei hänestä tullut sotajoukoilla hallitsevaa kuningasta. Jeesuksen seuraajat arvostivat häntä enemmän kuin ketään ja antoivat hänen hallita elämäänsä uskoen hänen opetuksiinsa ja toimien niiden pohjalta. Laita liinalle kortti Päivän virsi. Tänään on erityinen päivä: ihmiset kirkossa haluavat osoittaa Jeesukselle, että hän on heidän kuninkaansa. Siksi lauletaan Hoosianna!-virttä. Tämän virren sanoilla laulettiin aikoinaan tervehdys Jeesukselle. Katsokaa kuvaa Lapsen Raamatun sivulla 133. nna lasten kertoa, mitä siinä heidän mielestään tapahtuu. Täydennä itse kertomusta tarpeen mukaan (Lapsen Raamattu s ). Laulakaa Hoosianna! ja heiluttakaa vihreitä oksia tai ilonauharenkaita. Pyydä lapsia kuvittelemaan, miltä heistä tuntuisi olla mukana väkijoukossa. nna heidän leikkiä tapahtumaa. Laittakaa oksat ja nauhat vihreälle liinalle piirin keskelle. Nosta esiin adventtikynttelikkö tai neljä kynttilää. Näytä sormella jokaista kynttilää vuorotellen, kun kerrot: Tämä päivä mukaan lukien on yksi, kaksi, kolme, neljä sunnuntaita ennen joulua. Ne ovat erityisiä jouluun valmistautumisen päiviä, varsinkin kirkossa. Pohtikaa, mitä asioita liittyy jouluun valmistautumiseen. Mitkä niistä sopivat tehtäväksi arkisin, mitkä pyhäpäivinä? Jouluun valmistautumisessa on tärkeintä miettiä sitä, mitä tarkoittaa, että Jeesus on meidän kuninkaamme. Kirkossa tälle miettimiselle varataan ainakin pyhäpäivät. Laita lattialle esiin kruunuksi leikkaamasi paperit, joihin on kirjoitettu tai kuvattu asioita, joita Jeesus on käskenyt oppilaidensa tehdä: Luota, että Taivaan Isä pitää sinusta huolta. / Rukoile Isä meidän -rukous. / Hoivaa sairaita. / Ole niidenkin ystävä, joiden on vaikea saada ystäviä. / Pyydä anteeksi, jos loukkaat toista. / nna anteeksi. / Ole antelias. / Rakasta Jumalaa. / Rakasta lähimmäistä. / Puolusta pieniä ja heikkoja. / Älä ole ankara. / Kuuntele ja mieti Raamatun kertomuksia. Jeesuksen, kuninkaamme, tahtoo, että toteutamme elämässämme näitä asioita. Muokkaa ohjeita ryhmällesi sopiviksi, lisää tai vähennä. Isot voivat pohtia, mitkä ohjeista ovat helppoja, mitkä vaikeita noudattaa, sekä valita yhden, jota haluaa erityisesti tänä adventtina harjoitella. Laittakaa kruunut seinälle, jotta niiden ohjeet muistetaan seuraavillakin kerroilla. Nyt sytytämme kynttilän (LV97, 2:1) tai (LV 2). Sytytetään 1. adventtikynttilä. Jakakaa tarjoilut ja jutelkaa, miten joulun valmistelut etenevät kotona ja muualla. Siivotaan jäljet, lauletaan lasten toivoma laulu, kiitetään kaikkia osallistumisesta ja jaetaan osallistumistarrat. lasten kirkkoväärtille Seurakuntiin on lähetetty 1. adventin perhemessun virikemateriaali, jossa on vinkkejä messun valmisteluun lasten ja lapsiryhmien kanssa. Kun asia valmistellaan etukäteen, voi lapsi viedä messua eteenpäin liturgin ja avustavan papin kanssa keskustellen. Työskentelyissä saadaan rukouksiin ja saarnaan ajankohtaista paikallista materiaalia. On tärkeää muistaa, että kaikki valmistelut ovat itsessään arvokkaita eivätkä tähtää pelkästään messun toteuttamiseen. Kaikkien tulee saada itse päättää, mitä tuotoksia jaetaan yhteisesti ja mitä jätetään pieneen piiriin. vanhemmille 1. adventtina pyhäkoulussa on harjoiteltu ottamaan Jeesus vastaan oman sydämen kuninkaana. Tuttu Hoosianna on soinut päivän virtenä ja auttanut eläytymään päivän evankeliumitekstiin. Olemme miettineet, mitä Jeesus-kuningas tahtoo meidän tekevän, mitkä ovat arkeen ja mitkä pyhäpäiviin sopivia jouluvalmisteluja. Olemme kannustaneet levollisuuteen ja auttavaisuuteen. Perheen yhteiset hetket ovat tärkeitä joulun sanomaan sisään pääsemisessä. dventtikynttilöiden sytyttäminen, rukous ja virsi voivat kotonakin raivata tilaa oikealle joululle. Pyhäkoululehti

6 F39 30 F39 70 F TVOITE Maistellaan ja koetaan yhdessä, miten evankeliumin ilo on eri asia kuin hauska. Mietitään, miten joku voi olla vakavaa ja riemullista yhtä aikaa. Tutustutaan Jeesuksen äitiin Mariaan. TEKSTI Luuk. 1:26 38, Lapsen Raamattu s.136 PÄIVÄN MUISTOLUSE Suuret ovat meidän Herramme teot, niistä me saamme iloita. Ps. 126:3 TÄNÄ SUNNUNTIN KIRKOISS 2. adventtisunnuntai Kuninkaasi tulee kunniassa Liturginen väri violetti, kaksi alttarikynttilää Ps. :15 20, Hoos. 2:20 22, 1. Piet. 1:13 17, Luuk. 21:25 33 taustaa Olemme edenneet jumalanpalvelusta avaavissa pyhäkoulusuunnitelmissa evankeliumiin. Ei liene sattumaa, että se tapahtuu tässä joulun alla, onhan koko kristikunta valmistautumassa elämään lävitse jouluevankeliumin. Tämän ihmeellisen kertomuksen alussa Jumala valitsee Jumalan äidiksi tavallisen nuoren tytön, Marian. Kirkossa puhutaan, kuinka jouluna Sana tulee lihaksi. Ilmaisu voi tuntua oudolta. Liha ei kuulosta elävältä, vaikka elämään sillä nimenomaan viitataan käsin kosketeltavaan, tuntevaan ja kokevaan elämään. Jeesus on Jumalan Sana, joka syntyy, hengittää, juo ja syö, tarvitsee lämpöä ja huolenpitoa, kuten me kaikki. Luukas on ainoa evankelista, joka tarjoaa yksityiskohtaisen kertomuksen Jeesuksen syntymästä. Sen historiallista todenperäisyyttä tärkeämpää on se, miten hienolla tavalla se kuvaa Jumalan tapaa lähestyä ihmisiä: hän arvostaa tavallista pientä ihmistä, joka on alttiina häpeälle ja vaaroille ja joka tarvitsee apua. Rikkauden ja vallan kautta Jumala ei saisi Sanaansa kuuluviin yhtä hyvin. Tuntuu tärkeältä Jumalan johdatukselta, että tämä Luukkaan kertomus on päässyt mukaan kristittyjen arvovaltaisimpiin kirjoihin, evankeliumeihin. Ilman kertomusta Mariasta ja enkelistä, Joosefista ja jouluyöstä pienessä Betlehemin tallissa, lasten olisi vaikea tavoittaa Jumalan viestiä ihmiskunnalle. Lapsen on helppo tuntea läheiseksi Jeesus, joka tarvitsi äiti Marian ja isä Joosefin kasvaakseen tehtäväänsä. PyhäkouluNohjaajaN rukous: Jeesus, sinä olet kasvanut Marian kohdussa ja syntynyt ihmiseksi, jota Joosefkin sai hoivata. nna minun oppia olemaan Marian ja Joosefin kaltainen, jotta sinä voisit kasvaa minussa ja toimia kauttani kaikkien niiden parhaaksi, joita kohtaan. amen. ohjaajalle Selvitä esimerkiksi kanttorilta, millä sävelmällä Halleluja lauletaan teidän kotikirkossanne ja harjoittele sitä niin, että osaat opettaa sen lapsille. Vaihtoehtoisesti voitte käyttää laulua Halleluja (LV97, 66). tarvikkeet Laita Raamatun väliin Luukkaan evankeliumin 1. luvun kohdalle musta (4), valkoinen (4), sininen (5) ja punainen (6) paperi. Varaa myös jokaiselle osallistujalle samanlaiset paperit. Liimaa sekä halutessasi kulta- ja hopeakyniä ja kimalteita. toiminta Katso, kuka ratsastaa (LV 3) tai Pienen aasin askeleet (LV 4 tai LV 97, 6) lttarille violetti alttariliina! Ota Psalmi-kortti ja laita se vihreälle liinalle. Lausukaa muistolauseena oleva Psalmi 126:3 kaikuna ainakin kolmesti ja anna lasten keksiä, millaiset liikkeet sopivat kuvaamaan lauseen sisältöä. Kyrie ja gloria toteutetaan ohjeen mukaan (s. 20). Kiitosvirtenä Pyhälle Kolminaisuudelle Ylistäkäämme luojaamme (LV 69) tai Jumala loi (LV 68 tai LV97, 63). Päivän rukous: Jeesus, Vapahtajamme. Tänään, toisen adventtikynttilän sytyttämisen päivänä, muistelemme Jeesuksen äitiä Mariaa. Jumala lähetti enkeli gabrielin Marian luokse kertomaan, että hänestä tulisi Jumalan äiti. Maria otti tehtävän iloisena vastaan, vaikka tiesi, ettei se olisi helppo. Jumala, anna meille jokaiselle sopiva tehtävä palvella sinua. nna voimaa ja iloa tehtävän toteuttamiseen. amen. Päivän virsi: Nyt sytytämme kynttilän (LV97, 2:2). Sytytetään 2. adventin kynttilät. Laita vihreän liinan kehälle kortti Evankeliumi ja liinan keskelle Raamattu tai Lapsen Raamattu. Katsokaa, kuinka suuri osa kirjasta on Vanhaa testamenttia ja kuinka suuri Uutta testamenttia. Tutkikaa, mikä osa Uudesta testamentista on evankeliumeita. Tämän päivän kertomus on Luukkaan evankeliumista. Messussa evankeliumi on niin tärkeä, että se kuunnellaan seisten. (Nouskaa seisomaan ja etsikää erityisen kunnioittavaa ja vastaanottavaa asentoa.) Evankeliumin luku saa enkelitkin innostumaan. Me liitymme enkelien kuoroon laulamaan hallelujaa. Harjoitelkaa kotikirkossanne ennen evankeliumia laulettava Halleluja tai laulakaa Halleluja (LV97, 66). Ota Raamatun välistä eteesi musta, valkoinen, sininen ja punainen paperi. Kosketa mustaa ja valkoista paperia mainitessasi 24 Pyhäkoululehti

7 F39 30 F39 70 F valo ja pimeä. Tuolloin ihmisistä tuntui, että elämässä oli enemmän pimeää kuin valoisaa. Ei niin, että aurinko olisi paistanut vähemmän tai yöt olisivat olleet pimeämpiä, vaan että elämässä oli enemmän pelottavia kuin mukavia asioita, suruja enemmän kuin iloja. Ihmisillä ei tuntunut olevan toivoa. Maata hallitsivat vieraat sotilaat, ihmiset eivät voineet elää vapaasti. Ota valkoinen paperi ja revi siitä enkelin hahmoa samalla kun ker- rot: Profeetat ovat ihmisiä, jotka tietävät, mitä Jumala tahtoo. Profeetat rohkaisivat ihmisiä: Jumala ei ole jättänyt teitä. Tulee kuningas, joka vapauttaa, tuo valon pimeä keskelle. (Laita enkelihahmo mustan pahvin päälle.) Tämä on enkeli gabriel. Hän oli välittänyt Jumalan viestejä monille profeetoille ja muillekin ihmisille. Enkeleiden viestit ovat aina valoisia, hyviä viestejä silloinkin, kun ne tuntuvat ihmisistä ensin vaikeilta ja pelottavilta. Ota sininen paperi ja revi siitä Marian hahmo: Nasaretin kaupungissa eli nuori tyttö nimeltä Maria. Hän ei ollut profeetta vaan vain ihan tavallinen tyttö. Maria luotti Jumalaan ja siihen, että valo voittaisi. Silti Maria säikähti, kun näki enkeli gabrielin. Enkeli sanoi: Älä pelkää Maria, Jumala on kanssasi. Sinä synnytät pojan ja annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän kasvaa aikuiseksi ja häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi. Maria oli ihmeissään. Eihän vauvoja voi saada ilman isää. Enkeli selitti Marialle, että hänen pitäisi vain luottaa Jumalaan. Vauva olisi Jumalan oma poika. Enkelin valo rohkaisi Mariaa, hän vastasi: Tapahtukoon minulle niin kuin sinä sanot. (Laita repimäsi Maria enkeli päälle.) Ota punainen paperi ja revi siitä sydän: Maria alkoi odottaa Jeesusvauvan syntymistä. Hän mietti samalla sitä, mitä enkeli gabriel oli hänelle puhunut ja miten ihmeellisen tehtävän Jumala oli antanut juuri hänelle. Samalla kun Jeesus kasvoi hänen sisällään, kuten me kaikki olemme kasvaneet oman äitimme sisällä, myös luottamus Jumalaan Marian mielessä vahvistui. Maria kohtasi monia vaikeuksia Jumalalta saamansa tehtävän vuoksi. Hänellä ei ollut hauskaa, mutta hän oli iloinen. Tehtävä oli hänelle tärkeä, sillä sen avulla hän saattoi auttaa monia. (Laita repimäsi sydän hetkeksi oman sydämesi kohdalle ja avaa keskustelu.) Mietin, millä tavalla hauska ja iloinen sinun mielestäsi eroavat toisistaan? nna lapsille aikaa, älä selitä itse. Jatka hetken kuluttua: Mietin, minkä tehtävän Jumala on antanut sinulle? (Laita keskustelun jälkeen sydän Maria-hahmon päälle.) Marialle enkeli ilmestyi (Kirkkomuskari, 75) tai Nuori neitsyt Maria (LV 26:1 tai LV97, 26:1) Jaa kaikille osallistujille samanlaiset paperit ja pyydä heitä kertaamaan mielessään kertomus enkelistä, Mariasta ja tehtävästä, jonka Jumala antaa, ja tekemään siitä itselle kuvataulu joulun odotuksesta. Jokainen saa toteuttaa näkemystään vapaasti. Paperit liimataan tauluksi ja niitä saa koristella kulta- ja hopeakynillä ja kimalteilla. Voitte myös keksiä joulun odotus -toivotuksia. Taulut viedään kotiin innoittamaan jouluvalmisteluja. Jakakaa tarjoilut ja jutelkaa, miten joulun valmistelut etenevät kotona ja muissa paikoissa, joissa lapset viet- tävät aikaansa. Siivotaan jäljet, lauletaan lasten toivoma laulu, kiitetään kaikkia osallistumisesta ja jaetaan osallistumistar- rat. lasten kirkkoväärtille Evankeliumin luku on tavallisesti saarnaavan papin tehtävä. Evankeliumikulkueen järjestäminen mahdollistaa lapsille ja muillekin seurakuntalaisille osallistumisen evankeliumin lukuun. Samalla osoitetaan, kuinka tärkeä evankeliumi kristityille on. Evankeliumikulkueeseen tarvitaan ristinkantaja, kynttilöiden kantajat, evankeliumikirjan kantaja ja pitäjä sekä tekstin lukija. Kulkue kuljettaa evankeliumikirjan seurakunnan keskelle eli noin kirkon keskikäytävän puoliväliin. Lasten kanssa evankeliumikulkuetta voidaan harjoitella etukäteen pyhäkoulussa. vanhe MMille Lapselle äiti ja isä ovat äärettömän tärkeitä. Siksi joulun kertomus on yksi Raamatun tärkeimmistä. Tänään tutustuimme pyhäkoulussa Mariaan, joka sai tehtävän olla Jumalan äiti. Teimme taulun, jossa taustana on musta, vaikeita aikoja kuvaava paperi, sen päälle toivoa tuomaan on asetettu viestin tuonut valkoinen enkeli gabriel, sininen Maria ja punainen sydän, joka kuvaa sekä Marian odottamaa vauvaa, että meidän jokaisen Jumalalta saamaa kutsumustehtävää. Mietimme myös hauskan ja iloisen eroa ja totesimme, että iloon voi liittyä myös haasteita, kuten Marian vaikeaan tehtävään Jeesuksen äitinä. Lapsellasi voi olla aivan oma näkemys tehdystä kuvasta. Se sopii. Varmista vain, että mielikuvat tuovat hänelle turvallisuutta. Katsokaa yhdessä taululle sopiva paikka, sillä se muistuttaa teitä joulun tärkeimmästä sanomasta kaikkien jouluvalmistelui- den keskellä. Pyhäkoululehti

8 F39 30 F39 70 F TVOITE Tulemme tutuksi evankeliumin ilosanoman kanssa jouluevankeliumin myötä. Tieto siitä, että joulua vietetään Jeesuksen syntymän kunniaksi. Rukoillaan, että Jeesus syntyisi sydämissämme. Saamme eväitä joulun valmisteluun. TEKSTI Luuk 2:1 20 Joulun sanoma, Lapsen Raamattu s PÄIVÄN MUISTOLUSE Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme! Jes 40:3 TÄNÄ SUNNUNTIN KIRKOISS 3. adventtisunnuntai Tehkää tie kuninkaalle Liturginen väri violetti, kaksi alttarikynttilää Ps. 85:9 14, Jer.3: 21 25, 1. Kor. 4:1 5, Matt.11:2 10 taustaa Voisin lyödä vetoa, että jouluevankeliumi lienee suomalaisten parhaiten tuntema kohta Raamatusta. Kaikissa kouluissa ei kuitenkaan enää lueta joulujuhlassa jouluevankeliumia tai esitetä kuvaelmaa ja yhä harvemmassa perheessä tehdään niin. Toisaalta. Jos kertomus on läpeensä tuttu, saatetaan sitä toistaa monotonisesti, miettimättä ja yllätyksiä odottamatta. Kuitenkin: evankeliumin tarkoitus on yllättää ja koskettaa. Päivän muistolause haastaa meidät tekemään sisimmässämme tietä ihmeelliselle sanomalle: Jumala on syntynyt ihmiseksi, pieneksi vauvaksi. Jouluevankeliumin historiallisesta totuudesta on esitetty monia näkemyksiä. Se on varmaa, ettei teksti ole dokumentti Jeesuksen elämän ensipäivistä. Sen sijaan kertomus on täynnä haasteita ja lahjoja kristitylle. Jumala tulee ihmiseksi ja valitsee lähimmikseen, äidikseen ja isäkseen, köyhät ihmiset. Hän on pieni vauva jonka edessä on viisaiden ja valtaapitävien kumarruttava. Ihmeen todistajiksi Jumala kutsuu työläisiä, paimenia, joiden ammatista tulee tärkein vertauskuva ihmisen ja Jumalan väliselle suhteelle. Jeesus on paimenten paimen, hän tuntee meidät nimeltä ja laittaa itsensä alttiiksi, että jokainen pääsisi lopulta turvaan taivaan kotiin. Voit löytää jouluevankeliumista tämän ja paljon muuta. Silti tehtäväsi ei ole selittämällä selittää tätä kaikkea lapsille. nna lapselle mahdollisuus osallistua kertomukseen niin, että hän voi mielessään rakentaa siihen itselleen juuri nyt tärkeitä merkityksiä. PyhäkouluNohjaajaN rukous: Jeesus, kumarrun nöyränä paimenena eteesi. nna minulle viisautta jakaa pienten kanssa sinun ihmeitäsi. amen. ohjaajalle Vaikka tekstinä on jouluevankeliumi, vielä ei varsinaisesti vietetä joulua vaan vasta valmistaudutaan joulun viettoon. Koska pyhäkouluryhmät tapaavat harvoin joulunpyhinä, vietetään suunnitelmissa joulua vasta loppiaisena. Voit katsoa idean 6.1. pyhäkoulusuunnitelmasta. Jos pyhäkoulut alkavat teillä joulun jälkeen vasta myöhemmin, voit tätä kertaa suunnitellessasi yhdistää ideoita kahdesta kokonaisuudesta. Jumalanpalveluksen näkökulmasta nyt avataan sitä, mikä on evankeliumi (jatkoa edelliseen kertaan), seuraavassa suunnitelmassa pohditaan, mikä on saarna. Siksi nyt keskitytään kertomukseen sellaisenaan ja seuraavalla kerralla pohditaan enemmän sitä, mitä evankeliumi voi tänä jouluna meille merkitä. Liikuttava jouluevankeliumi auttaa lapsia tunnustelemaan koko kehollaan, miltä kertomus tuntuu. tarvikkeet Jos teette joululahjan toiselle pyhäkoululaiselle, tarvitsette paperia, kyniä ja kirjekuoria. Joulun alla on mukava maistella jotain jouluista ja kaikkien ruokavalioon sopivaa. toiminta Toteuttakaa pyhäkoulun alkuliturgia (s. 19) ryhmällenne sopivan pituisena ja tehkää peruskaavaan seuraavia jouluisia muutoksia. Marialle enkeli ilmestyi (Kirkkomuskari, 75) tai Nuori neitsyt Maria (LV 26:1,2 tai LV97 26:1,2) Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle: Joulun kiitosvirsi (LV97, 10; mahdollisesti kaikuna) tai Pieni liekki (LV 16 tai LV97 21) Päivän rukous: Ottakaa käteenne pienet violetit liinat ja lausukaan kaikuna. Jeesus, muistamme tänään ensimmäisen joulun, jolloin sinä synnyit ihmiseksi. / Muistamme lampaat ja paimenet ja kirkkaat enkelit, jotka ilmestyivät pimeälle yötaivaalle. / Muistamme tähden, joka loisti pienen tallin yllä. / Muistamme äiti Marian, isä Joosefin ja itämaan tietäjät, jotka toivat sinulle lahjoja. / Sinä synnyit, että tietäisimme Jumalan rakastavan meitä ja olevan aina kanssamme. / Sinä synnyit, että olisimme rohkeita olemaan hyviä. / Kiitos, että vaikka emme näe sinua, olet luvannut olla kanssamme kaikkina päivinä. / Kun sinä olet lähellä, on hyvä olla. / amen Päivän virsi: Nyt sytytämme kynttilän (LV97, 2:1 3). Sytyttäkää adventtikynttilät. Laita vihreälle liinalle Evankeliumi-kortti ja laulakaa edellisellä kerralla harjoiteltu Halleluja. 26 Pyhäkoululehti

9 F39 30 F39 70 F Liikuttavassa jouluevankeliumissa kahden ohjaajan pyhäkoulussa toinen lukee tekstin ja toinen näyttää liikkeet. Tehokkainta on, jos kertomuksen kertoo sydämestään ulkoa. Seisokaa piirissä. Osallistujat toistavat kaikuna sekä tekstin että liikkeet. Siihen aikaan antoi keisari ugustus käskyn, Tee käsillä kruunu pään päälle. että kaikkien oli kirjoitettava nimensä valtakunnan veroluetteloon. Osoita oikean käden sormella käskevästi eteenpäin. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. Tartutaan käsi käteen ja marssitaan paikalla. Niin myös Joosef lähti galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Marssikaa piirin keskelle ja takaisin. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. stukaa aasin selkään ja ratsastakaa oikea käsi ohjaksilla, vasemmalla hierokaa vatsaa. Heidän siellä ollessaan Maria synnytti pojan. Istukaa maahan ja heijatkaa käsillä kuin vauvaa sylissä. Maria kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Tehkää sormilla härän sarvet ja sanokaa hiljaa muu. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Kulkekaa rauhallisesti ympäri huonetta kuin lampaita paimentaen. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Levittäkää kädet vauhdikkaasti enkelin siiviksi. Pelko valtasi paimenet, Vetäkää kädet tiukasti puuskaan rinnalle. mutta enkeli sanoi heille: Älkää pelätkö! Ojentakaa kädet kutsuvasti eteen. Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Hymyilkää leveästi ja näyttäkää sormillakin hymyä. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Tehkää sormilla tähden tuiketta. Hän on Kristus, Herra. Tehkää ristinmerkki koskien otsaa, rintaa ja molempia olkapäitä. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä. Heijatkaa vauvaa sylissä. Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: Muodostakaa enkelikuoro ja laulakaa seuraava Gloria pyhäkoulun liturgiasta tutulla sävelellä. Kunnia Jumalalle korkeuksissa! Maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Heiluttakaa käsiä (voitte käyttää ilonauharenkaita). Enkelit palasivat taivaaseen, Pyörähtäkää ympäri paikoillanne, palatkaa piiriin. paimenet sanoivat toisilleen: Nyt Betlehemiin! Sanokaa Nyt Betlehemiin ja tehkää käsillä kutsuva ele. He lähtivät kiireesti Juoskaa piirissä kolme kierrosta. ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Pysähtykää. Nostakaa vasen käsi oikealle olkapäälle, sitten oikea käsi vasemmalle olkapäälle ja keinuttakaa vauvaa sylissä. Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä. Taputtakaa oikealle kädellä sydämen kohtaa. Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Hypähdelkää iloisesti piirissä. Joulupuu on rakennettu (LV 18 tai LV97, 22) tai Joulukaanon (LV97, 13) lle kouluikäisten kanssa voitte liikunnallisen jouluevankeliumin lisäksi lukea evankeliumin Raamatusta ja harjoitella evankeliumikulkueen toteuttamista niin, että yksi on ristinkantaja, kaksi kynttilän kantajaa, yksi pitää Raamattua ja yksi lukee tekstin. Jos lapsia on useampia, voi rooleihin vaihtaa välillä toiset lapset. Jos aikaa on, lapset voivat piirtää paperille mielestään ihanimman joululahjan, jonka haluasi antaa toiselle pyhäkoululaiselle. Piirrokset laitetaan kauniisiin kirjekuoriin ja jaetaan satunnaisesti ryhmäläisille, jotta he voivat avata kirjeen jouluaattona kotona. Lauletaan lapsille tuttuja joululauluja ja nautitaan jouluisia herkkuja. Siivotaan yhdessä pyhäkouluhuone joulukuntoon ja jaetaan osallistumistarrat. lasten kirkkoväärtille Jumalanpalveluksissa käy jouluna tavallista enemmän lapsiperheitä. Lasten mahdollisuutta osallistua messun toimittamiseen kannattaa pitää esillä tekemällä aiheeseen liittyvä esite lapsille ja vanhemmille. Joulun jumalanpalveluksiin voi myös sisältyä osia, joissa avustajia otetaan mukaan ilman etukäteisperehtymistä. Lapsen voi kutsua sytyttämään adventtikynttilät, kantamaan evankeliumikirjaa, keräämään kolehtia, kattamaan ehtoollispöytää silloin, kun puheessa havainnollistetaan se, miten nämä liittyvät joulun sanoman toteutumiseen meidän elämässämme. vanhemmille Tänään tutustuttiin jouluevankeliumiin. Kotonakin voi suunnitella sitä, miten joulun sanoma nivoutuu omaan joulunviettoon. Lasten Pyhäkoulu -lehdessä 12/2012 on kertomus pienestä enkelistä, joka etsii sanoja joulun ihmeen kuvaamiseen. Se on mukava pohjustus kotoisalle joulujutustelulle. Lapset odottavat innolla joululahjoja, mutta on hyvä harjoitella myös antamista. Mikä olisi hyvä tapa antaa lahja teidän perheessänne? Kirjoittaa (ehkä aikuisten avustamana) jokaiselle kirje, jossa kerrotaan, mitä mukavaa lupaa tehdä juuri tämän perheenjäsenen kanssa joulun aikaan? Myös kummeja voisi kutsua vaikka laulamaan yhdessä joululauluja Pyhäkoululehti

10 F39 30 F39 70 F TVOITE Harjoitellaan löytämään oikeita sanoja itselle tärkeästä asiasta kertomiseen. Tehdään tutuksi saarnan merkitystä. Jaetaan joulun kuulumiset ja pohditaan joulun sanoman merkitystä arjessa. TEKSTI Matt. 1:18 2:12 PÄIVÄN MUISTOLUSE Jeesus sanoo: Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo. Joh. 8:12 TÄNÄ SUNNUNTIN KIRKOISS Loppiainen Liturginen väri valkoinen, kuusi alttarikynttilää Ps. 72:1 3, 8 12, Jes. 60:1 6, Ef. 3:2 9, Matt. 2:1 12 taustaa Valmistellessasi loppiaisen pyhäkoulua voit syventää omaa juhlaasi jakamalla sen lasten kanssa. Joulun sanoma kuuluu niihin ihmeellisiin asioihin, jotka kasvavat ja tulevat merkityksellisemmiksi jaettaessa. Ennen joulua elettiin jouluevankeliumi Luukkaan mukaan. Loppiaisen kertomuksessa tulevat mukaan itämaan tietäjät. Heistä kertoo vain evankelista Matteus. Luukkaalle äiti Maria on tärkeä, Matteus katsoo joulun ihmettä isä Joosefin silmin. Jumala antaa Joosefille tehtävän, joka on yhtä aikaa äärettömän vaikea ja ihana, kuten Mariankin tehtävä. Isot haluavat ehkä keskustella tästä aiheesta. Joosef ei saa sellaista perhettä, josta hän oli unelmoinut. Hänen on ryhdyttävä isäksi lapselle, joka ei ole hänen omansa. Hän ottaa tehtävän vastaan mahdollisimman hienotunteisesti. Myöhemmin hän ymmärtää, että tämä oli paras mahdollinen perhe juuri hänelle. ina ei joulu täytä kaikkia meidänkään odotuksiamme, mutta silloin, kun pidämme ystävyyttä ja rakkautta tärkeimpänä, saamme enemmän kuin olemme osanneet toivoa. Tämän pyhäkoulukerran tavoitteena on avata saarnan merkitystä. Saarna on evankeliumin tekemistä eläväksi ja merkitykselliseksi koolla olevalle seurakunnalle. Saarnan kuuluu tehdä armo todelliseksi. Jeesus on saarnaajalle tärkeä esikuva. Hän puhui Jumalan valtakunnasta niin, että ihmiset saattoivat ymmärtää, miten se liittyy heihin itseensä. Lapset opettelevat sanojen merkityksiä, mutta tuntuvat olevan kuin luonnostaan taitavia tulkitsemaan sanattomia viestejä. Tärkeintä siis onkin, että avaatpa evankeliumin sanomaa heidän kanssaan miten hyvänsä, toimintaan liittyy vapautta, rakkautta ja huolenpitoa, evankeliumin oikeaa henkeä armoa. PyhäkouluNohjaajaN rukous: Jumala, sinä tiedät, miltä minusta tuntuu olla pyhäkoulun ohjaaja sen mikä minulle on vaikeaa ja mikä helppoa. Ole tukenani, anna minulle oikea tapa avata armollista evankeliumia niin itselle kuin pyhäkoululaisillekin. amen. ohjaajalle Lahjan avaaminen on tuttu ja turvallinen evankeliumin ilosanoman avaamisen vertauskuva. Siksi tänään askarrellaan lahjoja. Ohjeen kuvissa laatikon askartelee nottinghamilainen St. Nicsin seurakunnan lapsityöntekijä Mina Muns. tarvikkeet Sakset, teippiä ja vanhoja joulukortteja (kysy, myös tuttujen varastoista). Pienille pyhäkoululaisille valmiita lahjalaatikoita ja esineitä, joita lapset voivat laittaa paketoida ja antaa leikisti toisilleen. Koska etenkin pienen lienee vaikea antaa pois, voitte antaa lopuksi kaikki lahjat Päkä-lampaan ehdotuksesta Jeesus-lapselle. Muistolause jokaiselle osallistujalle. toiminta Toteuta pyhäkoulun liturgia (s. 19) mukaillen seuraavat osat joulun aikaan sopivaksi. Joulukaanon (LV97, 13) tai Lamppukaanon (LV 71) tai lasten ehdottama joululaulu Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle: Joulun kiitosvirsi (LV97, 10) tai Pieni liekki (LV 16 tai LV97, 21) tai Kuului laulu enkelten (LV 14) Päivän rukous: Jumala, tänään muistelemme joulujuhlaa ja kiitämme sinua siitä. Me muistamme myös idän viisaita tietäjiä, jotka lähtivät pitkien matkojen takaa etsimään Jeesus-lasta tähti oppaanaan. nna meille sama ilo, jonka tietäjät saivat, kun he löysivät Jeesuksen. nna meille hyvät sanat, joilla jakaa ilomme. Kiitos, että sinä ymmärrät ajatuksemmekin. amen. Laita vihreälle liinalle Päivän virsi -kortti. Laulakaa Seuraa tähteä (LV97, 24) tai Tähtilaulu (LV 23) tai Kolme hienoa herraa (LV 22). Laita vihreälle liinalle Evankeliumi-kortti. Toteuttakaa isompien kanssa evankeliumikulkue risteineen, kynttilöineen, raamatunkantajineen, lukijoineen. Laulakaa kotikirkossanne käytettävä Halleluja tai laulu LV97, 66. Pienempien kanssa riittää, että avaat Lapsen Raamatun keskelle ja tutkitte kuvat sivuilta nna jokaiselle mahdollisuus kertoa, mitä he muistavat jouluevankeliumista. Myös Päkä-nukke innostaa lapsia kertomalla omia joulumuistojaan. Lukekaa isojen kanssa Matt. 1:18 2:12 ja verratkaa sitä Luukkaan evankeliumin joulukertomukseen. Laita vihreälle liinalle Saarna-kortti. Kysy, mitä lapsille tulee siitä mieleen ja ovatko he koskaan 28 Pyhäkoululehti

11 F39 30 F39 70 F nähneet kuvassa esitettyä tilannetta (pappi korkealla saarnatuolissa). Saarnaajan tehtävä on rukoillen miettiä, mitä Jumala tahtoo kertoa kauan sitten kirjoitetulla evankeliumin kertomuksella meille, jotka nyt olemme tulleet jumalanpalvelukseen. Saar- naajan pitäisi osata suunnitella puhe niin, että se saa ihmiset tuntemaan Jeesusta paremmin ja kokemaan, että Jumala rakastaa juuri heitä. Saarnan pitää rohkaista luopumaan sellaisesta, mikä aiheuttaa itselle ja toisille pahaa ja lisäämään iloa ja toivoa. Saarnan pitää kannustaa ihmisiä elämään niin kuin Jeesus opetti ihmisiä elämään. Hyvä saarna on kuin lahja. Siksi me valmistelemme tänään lahjan, joka avataan ja jaetaan yhdessä täällä pyhäkoulussa. Lahja on hyvä ajatus, jonka kirjoitamme tai piirrämme paperille tai jonka voi valita käytössä olevista esineistä. Jo lahjapaketin tulee kertoa sen ilahduttavasta sisällöstä. joululahja-askartelu Laita esille erilaisia joulukortteja, mieluiten kristilliseen sisältöön liittyviä. Muista, että joulukuusellakin on kristillinen merkitys: ikivihreänä puuna se symboloi iankaikkista elämää, paratiisin elämän puuta. Tonttukortit sopivat etenkin isommille, jotka tuntevat jo kertomuksen Pyhästä Nikolauksesta ja joulupukista. nna lasten valita kortti, joka muistuttaa heitä itselle joulussa mieluisesta asiasta. Jos kortit ovat avattavia kortteja, niitä tarvitaan vain yksi. Tavallisia tarvitaan kaksi. Tehkää lahjalaatikot vaiheittain: näytä mallia ja lapset tekevät perässä. Lapset voivat auttaa toinen toisiaan. Leikkaa kaksiosaisen kortin osat erilleen tai valitse kaksi korttia, joista toisesta tulee laatikon kansi ja toisesta pohja. Leikkaa pohjaksi tuleva kortti pari milliä pienemmäksi. Tee/ota pahvinen mittasuikale, jonka leveys on laatikon syvyys. Piir- rä lyijykynällä mittasuikaleen avulla kortteihin apuviivat joka reunaan. Taita kortti apuviivojen kohdalta. Leikkaa päihin viillot apuviivoista muodostuneiden neliöiden toiseen reunaan niin, että syntyy pieni taitettava lippa, jonka voi taittaa laatikon kulmaksi. Piirrä apuviivat, leikkaa ja taittele samoin pienemmäksi leikattu kortti, josta tulee näin sopivan kokoinen laatikon pohjaksi. Pyydä lapsia valitsemaan jokin huoneessa olevista esineistä tai piir- tämään pieni kuva, joka kertoo heidän mielestään tärkeimmästä asiasta joulussa, sellaisesta, jonka he tahtoisivat antaa toisille lahjaksi. Järjestäkää huoneeseen saarnatuoli eli erityinen paikka, jossa kaikki saavat vuorollaan käydä esittelemässä laatikkonsa ja kertomassa sen sisältämästä asiasta. Oman saarnavuoron päätyttyä laatikko laitetaan alttarille jäljitellen itämaan tietäjiä, jotka toivat lahjoja Jeesus-lapselle. Jutellaan lopuksi, miltä kertominen tuntui. Oliko oikeiden sanojen löytäminen helppoa vai vaikeaa? Käy laittamassa muistolauseliuska jokaiseen rasiaan. Lapset voivat nähdä, mitä teet, mutta sano, että liuskan teksti on salaisuus. Sen saa katsoa vasta kotona. Laulakaa joululauluja, jotka lasten mielestä kertovat parhaiten joulun sanomasta. Nauttikaa jouluherkkuja. Siivotkaa jäljet, jakakaa osallistumistarrat. nna jokaiselle hänen tekemänsä lahja mukaan ja kiitä häntä pyhäkouluun osallistumisesta. lasten kirkkoväärtille Joulu on lapsille tutuin kristillinen juhla. Loppiaisena joulu on tuoreessa muistissa. Lasten kirkkoväärti voi valmistella innokkaiden lasten kanssa etukäteen esittelytekstin jumalanpalveluksen teemasta. Messun alkutervehdyksen jälkeen lapsi voi lukea lyhyen esittelytekstin ja näyttää mahdollisesti siihen liittyviä kuvia. Loppiainen on hyvä pyhä aloittaa tämä tapa, sillä aihe on lapsille tuttu ja seurakunta saa muistutuksen siitä, että kaikki kristityt pienimpiä myöten on kutsuttu ilosanoman välittäjiksi. vanhe MMille Tänään kerrattiin joulumuistoja ja tehtiin lahjapaketteja, joiden avulla lapset ovat kertoneet toisille heidän mielestään mukavimmasta asiasta joulussa. Omien ajatusten sanoittaminen ei ole helppoa. Tarvitaan turvallisia hetkiä, joissa aikuinen auttaa lapsia kertomaan ajatuksistaan ja kuuntelemaan toinen toistaan. Pyhäkoululaisesi on tuonut tekemänsä lahjapaketin kotiin. Tutkikaa sitä yhdessä. Sen sisällä on muistolause, jonka merkitystä voitte ihmetellä. Mitä tarkoittaa, että Jeesus on maailman valo? Milloin perheenjäsenet ovat valoja toisilleen? Teemaa jatketaan ensi sunnuntain pyhäkoulussa, jossa aiheena on kaste. Ehkä onkin aika kaivaa esiin valokuvat lapsen kastejuhlasta ja tutkia niitä yhdessä. Pyhäkoululehti

12 F39 30 F39 70 F TVOITE Pohditaan kasteen merkitystä ja koetaan, että Jumala on ottanut meidät omakseen ja rakastaa meitä. Mietitään, miten kasteen merkityksestä kannattaa puhua, jotta toisetkin ymmärtävät, mitä tarkoitetaan. TEKSTI Matt. 3:13 17, Jeesuksen kaste PÄIVÄN MUISTOLUSE Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. gal. 3:27 TÄNÄ SUNNUNTIN KIRKOISS 1. sunnuntai loppiaisesta, teema kasteen lahja, Liturginen väri valkoinen, neljä alttarikynttilää Ps. 89:19 22, 27 30; Jes ; Tit. 3:4 7; Matt. 3:13 17 taustaa Kristitty ottaa elämässään huomioon maallisen tiedon lisäksi Jumalan erityisen ilmoituksen Raamatussa. Kristitty ajattelee kuuluvansa jopa tätä maailmaa voimakkaammin Taivasten valtakuntaan, jossa Jumalan tahto toteutuu täydellisesti, jossa kuolemaa ei ole ja jossa rakkaus ja oikeudenmukaisuus toteutuvat. Usko Jumalaan ja taivasten valtakuntaan suuntaa kristityn elämää. Tiedämme taivaallisen Isämme vihaavan epäoikeudenmukaisuutta, itsekkyyttä ja välinpitämättömyyttä ja siksi suuntaamme rohkeasti oikeudenmukaisuuteen ja lähimmäisenrakkauteen, vaikka ne ovatkin meille vaikeita asioita. Kristityn taivaankotikasvatukseen kuuluu myös nöyryys, sen ymmärtäminen, että Jumalan edessä minulla ei ole ansioita, joilla voisin vaatia häneltä mitään. Olen taivaan kansalainen armosta ja hyvä, jota maailmassa saan, on lahjaa Jumalalta. Tänään aiheena on kaste. Se on portti taivaan kansalaisuuteen. Kasteen toimintalogiikka on taivaan valtakunnasta kotoisin eikä järjellä selitettävissä. Me kastamme ihmisiä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, koska Jeesus on niin käskenyt. Me tiedämme, että kastetuilla on Jumalan valtakunnan kansalaisoikeudet. Se, mitä kaikkea kaste on Jumalan näkökulmasta, jää salaisuudeksi. Tällä hetkellä suomalaisista lapsista kastetaan vajaat prosenttia, helsinkiläisistä enää puolet. Tämä tarkoittaa, että pyhäkoululaisissa ja ainakin heidän kavereissaan on kastamattomia. Kasteopetuksen yhteydessä lapsia ei pidä asettaa eriarvoiseen asemaan. Lapsi ei ole vastuussa vanhempiensa ratkaisuista, mutta hänen on tärkeää saada ajatella vanhempiensa tehneen hyviä päätöksiä. Kasteen lahjaa avataan pikkuhiljaa uskon kautta toiset meistä avaavat jo saatua lahjaa, toiset saavat ikään kuin vinkkejä siitä, millainen lahja heitä odottaa. Jo luomisen perustella kaikki ovat rakkaita Jumalan kuvia, joille kansalaisuus Jumalan valtakunnassa on tarjolla. PyhäkouluNohjaajaN rukous: Rakas taivaan isä, sinun lapsenasi saan olla ylpeä itsestäni. Sinä olet tahtonut, että minä olen olemassa. Johdata minua täyttämään antamasi tehtävä tässä maailmassa. amen ohjaajalle Pyhäkoulun liturgiassa kastetta muistetaan aina alkutervehdyksen yhteydessä. Joskus olet saattanut lyhentää tätä kohtaa ja painottaa aiheena olevaa toimintaan. Nyt siihen on hyvä käyttää aikaa. Tarvitset messulaatikon kolme valkoista huopaympyrää, vesimaljan ja kannun, kynttilän ja linnun. Jumalanpalveluksessa voi synnintunnustuksen ja -päästön sijoittaa myös saarnan yhteyteen ja jättää ne pois johdanto-osasta. Nyt mekin teemme niin. Kyrie, gloria ja kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle säilyvät entisillä paikoillaan. Tarvitset myös pieniä kiviä, jotka on laitettu koriin ja peitetty liinalla, sekä eläviä tai paperista leikattuja kukkia sekä mahdollisesti tarjoilua. toiminta Toteuta pyhäkoulun liturgia (s. 19) muokaten sitä seuraavilta osin teemaan sopivaksi. lkuvirsi Jumalan kämmenellä (LV 133 tai LV97, 99) Laita vihreälle liinalle kortti Siunaus ja tervehdys. Tehkää ristimerkki lausuen: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. amen, aamen, aamen. Ota messulaatikosta kolme valkoista liinaa ja levitä ne vihreän liinan keskelle kolminaisuuden symboliksi. Laita yhdelle liinalle vesiastia. Tömistäkää jalkoja sanoen Jumala loi maan. Laita toiselle liinalle kynttilä. Taputtakaa käsiä sanoen Jeesuksena Jumala on käsin kosketeltava. Laita yhdelle liinalle lintu. Heiluttakaa käsiä sanoen Pyhä Henki on kanssamme kuin tuuli. Jos lapsilla on omat messulaatikot, he rakentavat omilla materiaaleilla eteensä saman kuvan. Jatkakaa liturgiaa: Herra on keskellämme. Vietämme suurta juhlaa. Laita kynttilä palamaan (lapset voivat laittaa paperisen kynttilän liinalle) ja sano: Jeesus on maailman valo. Tässä valossa on hyvä muistella kulunutta viikkoa. Ota lintu messulaatikosta ja lennätä sitä ilmassa. Lennetään mielessämme hyvien hetkien luo. Laitan linnun kiertämään ja kun pidät sitä, voit kertoa hyvän asian viikostasi tai miettiä sitä hetken hiljaa ja antaa linnun seuraavalle. Jumalan Pyhä Henki on kanssamme 30 Pyhäkoululehti

13 F39 30 F39 70 F myös vaikeissa hetkissä. Jaamme ne samoin, kertoen tai miettien. Jumala kuulee ajatuksetkin. Lintu kiertää jälleen (lapset voivat myös lennättää omaa lintuaan). Lopuksi se lasketaan takaisin liinalle. Tänään toimitaan vähän erilailla kuin tavallisesti. Synnintunnustus- ja synninpäästökortti laitetaan sivuun, koska niitä käytetään vasta saarnakortin kanssa, kuten joskus messussa. Kyrien ja glorian jälkeen kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle voi tänään olla tuttu Jumala loi (LV 68 tai LV97, 63). Päivän rukous: Jumala, sinä olet antanut meille suuria lahjoja niin kuin elämä, Jeesus ja kaste. Tänään mietimme, mitä kaste tarkoittaa. Ole kanssamme Jeesus. amen. Laita liinalle Epistola-kortti, lue Raamatusta muistolause (gal. 3:27). Mikä tämän päivän teema voisi tekstin pohjalta olla? Laita liinalle päivän virsi -kortti ja laulakaa Kirkas kasteen vesi (LV 88). Laita liinalle evankeliumi-kortti ja laulakaa Halleluja (kotikirkkonne liturgian mukaan tai LV97, 66). vaa Lapsen Raamattu sivuilta ja kerro: Muistatte, kuinka enkeli gabriel ilmoitti Marialle, että hän saisi vauvan, jota kutsuttaisiin Jumalan pojaksi. Maria ja Joosef kuitenkin kasvattivat poikansa ihan tavallisesti. Ihmiset eivät ajatelleet Jeesuksessa olevan mitään kovin erikoista. Jeesuksella oli lähes samanikäinen sukulaispoika, joka oli saanut Jumalalta erityisen tehtävän: hänen tuli valmistaa ihmisiä ottamaan vastaan Jeesus Messiaana, taivaan valtakunnan kuninkaana. Koska tämä Johannes kastoi ihmisiä, häntä kutsuttiin Johannes Kastajaksi. Lue tai pyydä lukutaitoisia lapsia lukemaan tekstiä lyhyissä pätkissä. Pohtikaa välillä, mitä ajatuksia kuultu herättää. Kasteesta alkoi Jeesuksen suuri tehtävä. Niin suurta tehtävää ei voi olla kenelläkään muulla. nna lasten kertoa, mitä he ajattelevat Jeesuksen tehtävästä pelastaa ihmiset kaikesta pahasta ja osoittaa, että Jumala rakastaa heitä. Jeesus teki kaiken hyvän, jonka pystymme kuvittelemaan ja enemmänkin. Me emme voi täysin ymmärtää kaikkea, mitä Jeesuksen tehtävään liittyy. Ota laatikosta kortti synnintunnustus ja laita se liinalle saarnakortin jälkeen. Ota käteesi risti (lapset ottavat omasta laatikostaan tai jaa heille kädessä pidettävä risti). Muistamme, että Jeesus kuoli ristillä. Se on surullista, mutta samalla iloista, koska hän nousi kuolleista. Hän on luvannut, ettei ole mitään pahaa, jota hän ei voisi voittaa. Kaikki kääntyy parhain päin, kun pyydämme anteeksi ja annamme anteeksi. Pidä hetken hiljaisuus ja laita risti kynttilän viereen valkoiselle ympyrälle. Odota, että lapset tekevät samoin. Ota vesipullo ja kaada vettä toisen ympyrän päällä olevaan maljaan ja sano: Tämä on vettä, jonka Jumala on luonut. Tämä on vettä, jossa Jeesus kastettiin ja jossa minut ja sinut on kastettu tai ellei ole, voidaan kastaa. nna pullon kiertää niin, että jokainen lapsi saa kaataa tilkan vettä joko yhteiseen maljaan tai omaansa. Lausukaa samalla yhdessä Jumala rakastaa (sen nimi, joka vettä kaataa). Ota liinalla peitetty kori, jossa on kiviä. nna lasten tunnustella ja kuvailla korin sisältöä kertomatta suoraan, mitä siellä on (kovaa, painavaa elotonta, vaarallista heittää). Jutelkaa siitä, miten asiat, joita pitää pyytää anteeksi, synnit, muistuttavat kiveä. Millaisia asioita pitäisi pyytää anteeksi? Kun asioita kertyy, kerro, että jokainen ihminen on joskus tilanteessa, jossa pitäisi pyytää anteeksi. Mutta on helpottavaa, kun sitä ei tarvitse pelätä. Pudota pieni kivi veteen. Synti on painavaa kuin kivi. Se hukkuu veteen. nna jokaisen kokeilla. Synti on painavaa ja hukuttaisi meidät, emmekä pääsisi Jumalan luo, jos Jeesus ei kantaisi syntejämme. Kaste muistuttaa meitä siitä. Ota laatikosta kortti synninpäästö ja laita se liinalle: Synti hukkuu, mutta se, mikä on elävää, jatkaa elämää Taivasten valtakuntaan asti. Laita kukka kellumaan veteen: Jumala antaa anteeksi, me saamme elää. Keksitään ja leikitään leikkejä, joissa ollaan oikein iloisia. Tänään voisi olla tarjoilua, joka liittyy jotenkin kastejuhlaan. Sammutetaan kynttilät, kiitetään kaikkia osallistumisesta ja jaetaan osallistumistarrat. lasten kirkkoväärtille Kasteen sunnuntaina vauvatkin voivat avustaa messussa. Tämä vaatii lastenkirkkoväärtiltä etukäteen yhteistyötä pappien ja perheiden kanssa. Kasteen yhteydessä papit kutsuvat perheitä messuun, jonka esirukouksessa nimeltä mainiten rukoillaan kastettujen puolesta. Tuota sunnuntaita varten pappi voi pyytää kasteperheen vanhemmilta, että he nousevat esirukouksen yhteydessä seisomaan ja esittelevät uuden seurakuntalaisen muille. Kirkkoväärti voi olla ottamassa näitä perheitä vastaan ja opastamassa käytännön toimissa. vanhemmille Pyhäkoulun teemana on ollut kaste. Olemme pudottaneet kiven synnin symbolina veteen ja huomanneet sen hukkuvan. Olemme laittaneet kukan kellumaan symboloimaan sitä, kuinka me pelastumme ja saamme elää Taivaan kansalaisina. Symboliikka on voimakas. On hyvä varmistaa, että lapsen mieleen on päällimmäisenä jäänyt turvallinen Jumalan kämmenellä eläminen. Kotona voi lapsen kasteen muistamisen kunniaksi polttaa hetken kastekynttilää ja kertoa lapselle hänen kastejuhlastaan. Jos lasta ei ole kastettu, voitte sanoa, että kaste on olemassa myös häntä varten. Se odottaa. Pyhäkoululehti

14 F39 30 F39 70 F TVOITE Tutustutaan Jeesuksen tekoihin ja opetukseen, joita jumalanpalveluksen saarnan kuuluu tehdä todeksi eri sukupolville. Tänään ihmetellään Jeesuksen ihmetekoja, mikä niissä on tavallista ja mikä ihmeellistä. TEKSTI Joh 2:1 11, Kaanan häät PÄIVÄN MUISTOLUSE Toivokaa ja iloitkaa, ahdingossa olkaa kestäviä, rukoilkaa hellittämättä. Room. 12:12 TÄNÄ SUNNUNTIN KIRKOISS 2. sunnuntai loppiaisesta, Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa Liturginen väri vihreä, kaksi alttarikynttilää Ps. 105:2 5, 39 42; 2. Kun. 4:1 7; Jes. 12:1 6; Room. 12:6 16; J oh 2:1 1 taustaa Erityisesti Johanneksen evankeliumi painottaa sitä, että Jeesus on enemmän kuin tavallinen nasaretilainen. Kertomus Kaanaan häistä löytyy vain Johannekselta. Noin vuotta Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen eläneellä kirjoittajalla on voinut olla lähteenään joku, joka tunsi jonkun kertomuksen häävieraista. Kirjoittaja on pyrkinyt vakuuttamaan lukijansa Jeesuksen jumaluudesta. Kertomus paljastaa myös Jeesuksen sitoutumisen köyhien ihmisten elämään. Rikkaiden häistä ei viini olisi päässyt loppumaan. Köyhän Joosefin leskenä äiti Maria ymmärsi noloon tilanteeseen joutunutta sulhasta. Jeesus oli kaikessa köyhien ja syrjään työnnettyjen puolella miksi hän sitten ensin kieltäytyi ihmeestä? Jeesuksen tehtävä oli elää tavallinen ihmisen elämä, joka Jumalan näkökulmasta lienee yhtä ihmeellistä kuin nämä tavallisuuden rajat rikkovat teot. inoa todella merkittävä ihme on kuoleman voittaminen, syntien sovittaminen. Ihmisten ei pitäisi juosta muiden ihmeiden perässä. Kertomuksessa Jeesus päätyy auttamaan sulhasta, mutta viittaa samalla meillekin tarjolla olevaan ihmeeseen. Jeesus osoitti kolmea 120 litran vesiallasta, joissa juutalaiset peseytyivät rukoillen synneistä puhdistautumista. Ensimmäisenä ihmetekonaan hän muutti niihin lasketun veden viiniksi, juomaksi, jonka hän muutaman vuoden kuluttua viimeisellä ateriallaan asettaa armon välineeksi ehtoolliseksi. Tämä viini todella puhdistaa syntisen ihmisen ja avaa tien taivaan valtakuntaan, kaikkien hääjuhlien alkukotiin. Saarnan ja pyhäkoulun tehtävä on tehdä tämä kertomus merkitykselliseksi tässä ja nyt. Lapset miettivät ihmeitä ja todellisuutta tavallisemmin kuin aikuiset. Leikit vaativat ihmeitä. ikuisen onkin viisasta antaa lapsille tilaa. Selittäminen ei nyt auta. Jeesus pelasti sulhasen häpeältä. Sellaisiin arjen ihmeisiin kannattaa kaikkia kannustaa. Lapset ovat herkkiä häpeälle ja autetuksi tulemiselle. PyhäkouluNohjaajaN rukous: Jumala, auta minua tarjoamaan lapsille hetki, jossa on tuntua sinun ihmeellisestä valtakunnastasi. amen. ohjaajalle Kaanaan häät ovat vauhdikas ja jännittäväkin kertomus, jota on mukava leikkiä. Tarvitset värikyniä, valkoisia kangasneliöitä (vaikka vanhasta lakanasta), neulan, lankaa, hääjuhlaan sopivia roolivaatteita, laimennettavaa mehua, vettä ja keksejä. toiminta Toteuta pyhäkoulun alkuliturgia (s. 19) muokaten sitä teemaan sopivaksi seuraavilta osin. lkuvirsi On ilo, ilo ilo olla yhdessä (LV 57 tai LV97, 59) Päivän rukous lttarin väri vaihtuu tänään valkoisesta vihreäksi; siirrytään juhlasta kasvun aikaan. Voit pyytää lapsia pitämään kädessään pientä vihreää liinaa rukouksen ajan. Rakas Jeesus, sinä olet elänyt maailmassa pienenä vauvana, poikana ja aikuisena miehenä. Sinulla oli tärkeä tehtävä auttaa ihmisiä ymmärtämään, millainen Jumala on. Sinä elät edelleen, mutta eritavalla kuin silloin. Kiitos, että voimme puhua sinulle rukouksessa. uta meitäkin ymmärtämään paremmin, millainen Jumala on. Tee pyhäkoulustamme hyvä. amen. Laita liinalle Epistola-kortti. Lukekaa muistolause kaikuna ja miettikää hetki, mitä se voi tarkoittaa. Päivän virsi Kiitän sua, Jeesus (LV97, 119) tai Ei ole olemassa parempaa (LV 163) Laita vihreälle liinalle evankeliumikortti. Isojen kanssa voitte toteuttaa evankeliumikulkueen risteineen, kynttilöineen, Raamatun kantajineen, lukijoineen. Laulakaa kotikirkossanne käytettävä Halleluja tai LV97, 66. Lukekaa kertomus Joh 2:1 11 tai Lapsen Raamattu sivulta 158. Laita vihreälle liinalle Saarna-kortti. Miettikää, mitä tämä kertomus meille tarkoittaa. Sen avaamiseksi leikitään se. Jutelkaa, mitä kertomuksesta jäi mieleen. Lukekaa kohtia tarvittaessa uudestaan Raamatusta. Kerätkää vihreä liina kortteineen takaisin messulaatikkoon ennen leikin alkua. 32 Pyhäkoululehti

15 F39 30 F39 70 F nna lapsille värikyniä ja palat valkoista kangasta. Siihen aikaan ei ihmisillä ollut kameroita, mutta piirtäjä saattoi ikuistaa joitain muistoja kankaalle. Te olette nyt piirtäjiä. Sopikaa keskenänne, minkä kohdan kertomuksesta kukakin piirtää. Kun kuvat ovat valmiit, liittäkää ne yhteen muutamalla ompelupistolla. Kankaista syntyy hääjuhlaliina. Varaa häihin sopivia roolivaatteita: huntuja, hattuja, solmioita, kukkakimppuja. Muistelkaa ja pohtikaa, mitä häissä tapahtuu. Kun kaksi ihmistä haluaa perustaa perheen ja pitää huolta toisistaan, heille on apua siitä, että he tekevät asiasta virallisen sopimuksen ja ilmoittavat siitä julkisesti. Näin tapahtuu, kun mennään naimisiin ja pidetään häät. Häät ovat iloinen juhla, jossa vieraat kannustavat hääparia pitämään huolta toisistaan ja mahdollisesta perheestään. Häissä myös rukoillaan. Jumala läsnäolo tuntuu kaikissa häissä. Tänään jokainen saa olla sulhanen tai morsian, rooleja saa myös vaihtaa. Oleellista on tunnustella mielessään rooleihin liittyviä tunteita ja kohdata Jeesus roolin näkökulmasta. Käykää piiriin. Kukin menee vuorollaan piirin keskelle morsiameksi/sulhaseksi, jota piirissä olevat juhlivat. Laulakaa tuttua syntymäpäivä- tai muuta laulua. Laulun päätyttyä kaikki saavat antaa leikisti häälahjan mitä tahansa ihanaa. (Huolehdi, että lahjat ovat oikeasti ilahduttavia lahjoja. Tarkenna tarvittaessa, millaisia lahjoja voi antaa.) Istuutukaa piiriin. Kiitä kaikkia lahjoista. Miettikää, mitä tarvittaisiin, että voisi oikeasti antaa minkä vaan lahjan. Tarvittaisiinko ihme? Levitä keskelle tekemänne hääliina ja nosta sille tarjoilu: pieni tilkka mehua ja keksejä. Jaa mehu, mutta huolehdi siitä, että sitä on liian vähän. Miettikää, miltä tuntuu olla vieraana /järjestäjänä juhlissa, joissa tarjoilut loppuvat kesken. Kaada vettä suuresta kannusta mehukannuun. Jeesus osoitti sormellaan kolmea ammeen kokoista allasta. Ne eivät olleet ihan tavallisia ammeita. Ihmiset kylpivät niissä rukoillen, että Jumala antaisi heille heidän syntinsä, pahat tekonsa anteeksi. Ne olivat siis vähän kuin meidän kastemaljamme. Kaada mehua veden sekaan. Jeesus oli yhtä aikaa Jumala ja ihminen. Hänelle se, mikä ihmisille on tavallista, oli yhtä ihmeellistä kuin se, mitä ihmiset pitävät ihmeenä. Jeesuksen mielestä tämä mehu on ihana asia, jos jaamme sen keskenämme ja meillä on hyvä juhla. Jeesus halusi, että kaikki arvostaisivat tavallista eivätkä odottaisi ihmeitä paitsi ensimmäisen pääsiäisaamun ihmettä: Jeesus nousi kuolleista. Jaa kaikille mehua muki täyteen. En tietysti tiedä, mitä Jeesus todella ajatteli. Mutta muuttamalla veden viiniksi, hän toimi kuin Jumala, ei kuten ihminen. Hän teki sulhasen ja juhlaväen iloiseksi, mutta samalla opetti meitä. Muistatteko, että kirkossa, messussa jaetaan ehtoollista, leipää ja viiniä ja sanotaan: Jeesuksen Kristuksen ruumis ja veri sinun puolestasi annettu ja vuodatettu. Siinä on kyse samanlaisesta ihmeestä. Se on Jeesuksen juhla-ateria, jota syödään ikuista elämää varten. Se, joka sitä syö ja uskoo Jeesukseen, saa olla mukana Taivaan valtakunnan hääjuhlassa. Miettikää, miltä sellaisessa juhlassa tuntuisi olla mukana. Pieni pala tuota juhlaa on meidän elämässämme aina, kun autamme toisiamme ja pelastamme toisemme noloilta ja hankalilta tilanteilta. Jeesus teki asioita, joita hän pystyi tekemään. Jotkut niistä tuntuvat meistä ihmeiltä. Mutta tärkeintä on, että me teemme hyvää, vaikka tekisimme ihan tavallisia asioita. Nauttikaa yhteisestä ateriasta. Lasten ehtoollislaulu (LV 78 tai LV97, 69). Siivotkaa jäljet, jakakaa osallistumistarrat. lasten kirkkoväärtille Tänä sunnuntaina sekä pyhäkoulussa että messussa on evankeliumitekstinä Kaanaan häät. Jos pyhäkoulu kokoontuu messun aikana kirkkosalin lähellä, voi kirkkoväärti huolehtia siitä, että pyhäkoululaiset pääsevät osallistumaan ehtoolliselle. Kirkkoväärti voi sopia pyhäkoulunohjaajan kanssa, missä vaiheessa hän tulee pyytämään lapsia kirkon puolelle (esimerkiksi esirukouksen aikana). Jos lasten vanhemmat ovat paikalla, lapset voivat nauttia ehtoollisen heidän kanssaan, muutoin he voivat tulla alttarin luo siunattavaksi. He voivat myös auttaa pappia kattamaan ehtoollispöydän. Tänään ehtoollispöytää verrataan hääpöytään Kaanassa ja viini on pohjimmiltaan samaa viiniä kuin noissa juhlissa nautittu viini. vanhemmille Pyhäkoulusta saatetaan tänään palata häätunnelmissa ja puhua ihmeellisestä vedestä ja viinistä. Kertomus Kaanaan häiden tapahtumista löytyy mm. Lapsen Raamatun sivulta 158. Kertomuksessa on tärkeää, että Jeesus arvosti tavallisten ihmisten elämän iloja ja huolia. Hän teki ihmeen, joka pelasti köyhän sulhasen nolosta tilanteesta. Lapset tuntevat itsensä herkästi noloiksi tai nolatuiksi. He kohtaavat kiusaamista tai kiusaavat tunteakseen itsensä vahvemmaksi. Jeesuksen esimerkki kannustaa pelastamaan toisen pulasta. Kertomus saattaa myös ihmettelemään ehtoollisen ihmettä. Mitä siinä oikein tapahtuu? Ollaankohan siinä Jeesuksen kanssa ihan oikeasti? Tiesithän, että lapsi voi tulla kanssasi ehtoollispöytään ja nauttia ehtoollisen. Pyhäkoululehti

16 F39 30 F39 70 F TVOITE Tutustutaan Jeesuksen tekoihin ja opetukseen, joita jumalanpalveluksen saarnan kuuluu tehdä todeksi yhä uudelleen eri sukupolville. Tänään ihmetellään, miksi Jeesus kertoi vertauksia ja miten vertaukset toimivat edelleen. TEKSTI Matt. 7:24 27, Kaksi rakentajaa PÄIVÄN MUISTOLUSE Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä. Hepr. 11:1 TÄNÄ SUNNUNTIN KIRKOISS 3. sunnuntai loppiaisesta, Jeesus herättää uskon Liturginen väri vihreä, 2X alttarikynttilää Ps. 102:16 23; 5. Moos. 10:17 21; 1. Kun 8:41 43; Room. 1:16 17; Matt 8:5 13 taustaa Jeesus on hyvä opettaja, ei vain opetuksen sisällön vaan opetustavan vuoksi. Hän liittää puheensa tuttuihin tapahtumiin, ympäristöön ja ihmisiin. Hän piirtää maahan, liikkuu, koskettaa, tarjoaa makuja ja laittaa ihmiset oivaltamaan itse. Vertausten idea on siinä, että kuulija joutuu käymään läpi oma kokemusmaailmaansa, liittämään opetuksen itseensä, ei vain tietämään. Vertaukset ovat leikki, siksi niillä on leikiteltävä, ei selitettävä. Jeesus ei päästä vertauksillaan ihmisiä helpolla. Äkkiseltään tuntuu selvältä, että on tyhmempää rakentaa hiekalle kuin kalliolle, mutta Jeesuksen kuulijoiden mielestä homma oli kimurantimpi vuoden takaisessa Palestiinassa joka kivi käännettiin käsivoimin ja kallio oli korkealla. Sinne oli rankkaa saada aikaiseksi kunnollisia talonperustuksia. Paikallistietämyksen valossa hanke oli paljon tyhmempi kuin hiekalle rakentajan, joka ei hänkään tehnyt taloaan uimarannalle vaan kuivuneeseen joenuomaan, wadiin. utiomaassa oli joskus virrannut joki, joka oli jättänyt jälkeensä tasaisen, betonimaisen pohjan. Sille rakennettaessa ei tarvittu vaivalloisia perustustöitä, paalutusta tai tukirakennelmia. Talo valmistui hiekalle viikkoja aiemmin kuin kalliolle. Joki ei ollut virrannut siinä miesmuistiin, miksi nytkään. Jeesuksen kuulijat eivät naureskelleet vertauksen tyhmälle miehelle. He tunnistivat hänessä itsensä. Niin mekin. Pyrimme tekemään mahdollisimman viisaita ja harkittuja ratkaisuja: käymään koulut, pesemään hampaat, syömään vihanneksia, heräämään aamulla töihin. Silti kaikki voi mennä pieleen. Vain taivasten valtakuntaan tähyäminen, sinne kodin rakentaminen kestää kaikki maailman myrskyt. Vertauksien idea on, että niitä voi tulkita monin eri tavoin. Jos lapset löytävät tarinasta useita tulkintoja, älä tyrmää niitä ne ovat yhtä oikeita kuin omasi. Vertaus tulee sitä kiinnostavammaksi, mitä useammasta eri kulmasta sen pääsee avaamaan. PyhäkouluNohjaajaN rukous: Jeesus, anna minun oppia sinun tavastasi opettaa elämänmakuisesti. Ole kanssani tässä pyhäkoulussa. amen. ohjaajalle Tämä suunnitelma edellyttää eläytymiskykyä. Valmistaudu lukemalla vuorisaarna (Matt. 5 7) ja miellä itsesi Jeesuksen kuulijoiden joukkoon. Kerronnassa leikkimielinen ote ei tarkoita, että tekeydyt lapseksi vaan että leikit ihan oikeasti omana itsenäsi yhdessä lasten kanssa. Heti kun lapset pääsevät leikin virrasta kiinni, voit antaa heille lisää tilaa ja vain huolehtia turvallisuudesta ja ajatuksen avaruudesta. Ihmettely on mukavaa. Sinun ei tarvitse olla oikeassa, rehellinen vain. Keskeistä on antaa tilaa sen miettimiselle, miten vertaus toimii (joku/jokin on kuin ). Se auttaa etenkin, kun puhutaan jostain, mitä kuulijat eivät ole oikeasti ennen nähneet, kuten Jumalan taivas. Pieni määrä roolivaatteita voi auttaa leikkiin heittäytymisessä. Niitä voi käyttää myös vertausleikissä ja liaksessa toiminta Toteuta pyhäkoulun alkuliturgia (s. 19) muokaten sitä seuraavilta osin päivän teemaan sopivaksi. lkuvirsi Jumalan kämmenellä (LV 133 tai LV97 99) tai Lapset saavat tulla (LV 96 tai LV97, 84) Päivän rukous Voit pyytää lapsia pitämään kädessään pientä vihreää liinaa rukouksen ajan. Rakas Jeesus, sinä olet hyvä opettaja. Sinä opetat, mikä elämässä on todella tärkeää. Ole tänään meidän kanssamme ja opeta meitä, kun leikimme kertomuksen, jonka sinä kerroit. amen. Laita liinalle Epistola-kortti. Lukekaa muistolause kaikuna ja miettikää, mitä se voi tarkoittaa. Päivän virsi Minä olen (LV97, 92) tai Hyvä paimen (LV 99 tai LV97, 93) Laita vihreälle liinalle Evankeliumikortti. Isojen kanssa voitte toteuttaa evankeliumikulkueen risteineen, kynttilöineen, Raamatun kantajineen, lukijoineen. Laulakaa kotikirkossanne käytettävä Halleluja tai LV97, 66. Lukekaa kulkueessa kertomus Matt. 7: Jos ette tee kulkuetta, siirtykää suoraan seuraavaan työskentelyyn. 34 Pyhäkoululehti

17 F39 30 F39 70 F Laita vihreälle liinalle Saarna-kortti. Jeesus ei kiivennyt saarnatuoliin, vaan hän kulki ulkona ja puhui ihmisille järven rannalla tai vuorenrinteellä. Evankelista Matteus kokosi hänen puheitaan ja kutsui kertomustaan vuorisaarnaksi, koska hänelle tutut ihmiset muistivat usein kuunnelleensa Jeesusta vuorenrinteellä. (Nouskaa seisomaan, kävelkää paikoillanne.) Kuvitellaan, että kuljemme vuorelle. (Kulkekaa leikisti jyrkempää ja loivempaa kohtaa.) Katsokaa, tuolla on kallio. Onneksi meidän ei tarvitse kiivetä sinne. (Osoita sormella ylös leikkikallion suuntaan.) Katsokaa, joku on rakentamassa taloa kalliolle. Eikö hän ole parempaa paikkaa löytänyt! Kalliolle on vaikea kuljettaa rakennustarvikkeita ja saada lattia suoraan. (Kulkekaa eteenpäin.) Nyt olemme korkealla, täältä näkyy kauas! Tuolla alhaalla on ihana kimmeltävä järvi, tuolla kauempana joki. Pystytkö näkemään, kuinka se kimmeltää virratessaan järveen? Jos katsot tarkkaan, näet ehkä, että joella on ollut joskus toisiakin kulkuväyliä. Ne näkyvät oikein tasaisina kohtina. Niissä on paljon taloja. On ollut paljon viisaampaa rakentaa talo sinne kuin kalliolle. Maa on valmiiksi tasaista, ei tarvitse tehdä sen kummempia perustuksia, ja talo pysyy suorassa paikoillaan. Ympärillä on runsaasti hyvää viljavaa maata viljelemiseen ja ruohoa eläimille. Minäkin haluaisin asua sellaisessa paikassa, en kalliolla niin kuin tuo mies tuolla. Istutaan tähän ja kuunnellaan, mitä Jeesuksella on tänään sanottavana. Hyvä, että hän puhuu tuolla vähän alempana. Kaikki näkevät ja kuulevat hyvin. Jeesus on kuulemma puhut paljon siitä, millainen on taivasten valtakunta. Se on niin erilainen kuin tämä maa, jossa asumme. Sinne minäkin tahtoisin joskus asumaan. Kuinkahan sinne pääsee? Ota käteesi kynttilä Jeesuksen symboliksi. Jos et muista ulkoa, voit lukea: Jeesus sanoi: Jokainen, joka kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Laita kynttilä maahan ja ihmettele, miksi muka kalliolle rakentava oli järkevä. Ota kynttilä ja jatka: lkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, koska se oli rakennettu kallioperustalle. Jokainen, joka kuulee sanani, mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. lkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui täysin. Laita kynttilä jälleen lattialle. Nyt on kyllä mietittävä, mitä Jeesus oikein tarkoitti. Mietitään yhdessä. Muistakaa, että kaikki ajatukset ovat nyt tarpeen, mikään ei ole väärin. uta lapsia pohtimaan kertomusta eri näkökulmista. godly Play -menetelmästä opitulla tyylillä voi olla mielekästä pohtia, olivatko rakentajat onnellisia. Mihin perustui onnellisuus aluksi, entä lopuksi? Miettikää, oletteko koskaan olleet vastaavassa tilanteessa, jossa olisi ollut samanlaisia tuntemuksia kuin rakentajilla. Miettikää, mitä Jeesus oikeasti tarkoitti taloilla ja rakentajilla. Ole avoin lasten esittämille vaihtoehdoille. nna aikaa tehdä kertomuksesta omia leikkejä, piirustuksia ja muuta, mihin kertomus heitä innostaa. Leikin voi rakentaa lauluun Kaksi taloa (LV97, 89). Vertausleikki: Voit innostaa lapsia keksimään omia vertauksia. Kootkaa piirin keskelle erilaisia esineitä pyhäkouluhuoneesta. Jokainen valitsee vuorollaan jonkin esineen ja jatkaa lausetta: Tämä on kuin lias: Voitte pelata liasta. Isojen kanssa peli onnistuu myös messun osia esittävillä korteilla: Jokaiselle jaetaan yksi kortti. Kukin kuvailee vuorollaan, mitä messun osaa kortti esittää mainitsematta osan nimeä. Toiset arvaavat, mistä osasta on kyse. Nauttikaa jotakin pientä syötävää. Laulakaa lasten muistamia lauluja, joissa puhutaan Jeesuksesta tai Oi Jeesus, ota syliisi (LV97, 56). Siivotkaa jäljet, jakakaa osallistumistarrat. lasten kirkkoväärtille Draama voi olla hyvä työkalu saarnan toteutuksessa, vaikka seurakunnalla ei olisi omaa näytelmäryhmää. Lasten kirkkoväärti, joka on jo tutustunut pyhäkoululaisiin tai muuten kirkossa käyvin lapsiin, voi saattaa yhteen saarnaavan papin ja näyttelemisestä innostuneet perheet ideoimaan yhdessä toiminnallisen saarnan. Lasten läsnäolo kannustaa koko seurakuntaa sukeltamaan sisään kertomuksen maailmaan. VaNhemmille Pyhäkoululaiset ovat leikkineet ja pohtineet vertausta kalliolle ja hiekalle rakentavista miehistä. Ehkä kotonakin puhutaan vielä asioista, jotka ovat niin kuin jokin toinen. Jotakuta saattaa mietityttää nimenomaan se, mikä on hyvä rakennuspaikka talolle. Vertaukset ovat kertomuksia, joka avautuvat oman elämänkokemuksen pohjalta eri tavoin eri elämänvaiheessa. Vertausta ei tarvitse yrittää selittää, mutta on mukava jakaa eri ihmisten käsityksiä. Pohdintaan evästä löytyy myös Lasten Pyhäkoulu -lehdestä. Pyhäkoululehti