Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja

Transkriptio

1 Leipzigin peruskirja /Leipzig Charter 1) : Me kaupunkikehityksestä vastaavat Euroopan unionin jäsenvaltioiden ministerit pidämme historian saatossa kehittyneitä Euroopan erikokoisia kaupunkeja arvokkaana ja korvaamattomana taloudellisena, sosiaalisena ja kulttuurisena kehitysvalttina. Tavoitteenamme on kaupunkiemme suojelu, vahvistaminen ja edelleen kehittäminen. Tässä yhteydessä tulee kiinnittää kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin samanaikaisesti yhtä paljon huomiota. Suomen maankäyttö- ja rakennuslaki 1 Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen siten, että siinä luodaan edellytykset t hyvälle ympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. 1) Hyväksytty kaupunkikehityksestä ja aluesuunnittelusta vastaavien ministerien Leipzigissa toukokuuta 2007 pitämän kokouksen yhteydessä (YM, Sis.min/TEM)

2 Kaupunkeihimme on kerrostunut ainutlaatuisia kulttuurisia ja arkkitehtonisia arvoja ja niillä on vahva kyky edistää sosiaalista osallisuutta sekä poikkeukselliset mahdollisuudet taloudelliseen kehitykseen. Ajan oloon kaupungit eivät kuitenkaan kykene täyttämään Lissabonin strategiassa määriteltyä tehtäväänsä sosiaalisen edistyksen ja talouskasvun liikkeellepanevana voimana, ellei niiden sisäistä ja niiden välistä sosiaalista tasapainoa sekä kulttuurista monimuotoisuutta onnistuta säilyttämään varmistamalla kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin ja ympäristönsuojelun korkea laatutaso. (Leipzig Charter)

3 Uuden maankäyttö- ja rakennuslain sekä arkkitehtuuripoliittisen ohjelman valmistelu olivat samanaikaisia prosesseja. Niiden taustalla näkyy aktiivinen pyrkimys tukea Suomen kehitystä modernina turvallisena yhteiskuntana, jossa avoin hallinto kohtaa kansalaisaktiviteetin kti it ja jossa koulutukselle ja innovatiivisuudelle annetaan arvoa. Laki antaa kuitenkin ki vain tekniset t puitteet t ympäristömme suunnittelulle, arkkitehtuuripoliittisen ohjelman myötä tehtävä työ voi edesauttaa itse sisältöjen muodostumista korkealaatuiseksi. Pääministeri Matti Vanhanen ARKKITEHTI

4 Arkkitehtuuripolitiikalla tuetaan hyvän rakennetun ympäristön syntyä ja vaalimista. Toiminnan kannustimena ja tähtäimenä on viisaasti ja kestävästi uudistuva, ajallisesti ja henkisesti monikerroksinen rakennettu ympäristö, joka nostaa asukkaidensa elämänlaatua ja itsetuntoa sekä innoittaa kulttuurista ja taloudellista toimintaa. Työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa vahvuuksia ja kehitystarpeita koota yhteen kaikki yhdyskunnan y kehittämiselle tärkeät osapuolet asettaa tavoitteita ja tuottaa visioita oman yhdyskunnan/ alueen auee kokonaisvaltaiselle o as atase ekehittämiselle e kehittää toimintakulttuuria ja välineitä hyvälle hallinnolle

5 Arkkitehtuuripolitiikan taustaa Arkkitehtuuripolitiikka nousi kansainväliseksi ilmiöksi ja 1990-luvun Euroopassa. Sitä edistivät mm. nopea kansainvälistyminen talouden avautumisen aktivoima kansalais- toiminta hyvän ympäristön puolesta valtioiden tarve kilpailukykynsä ja identiteettinsä vahvistamiseen Jo ennen vuotta 2000 yli puolet EU:n viidestätoista jäsenvaltiosta oli julkaissut kansallisen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tai kehittänyt vastaavantyyppisiä lakisääteisiä järjestelyjä. Alankomaat Suomi Italia Ranska Irlanti Iso-Britannia Bit i Ruotsi Belgia (ranskank.) Lähde: A research of European Forum for Architectural Policies EFAP/ Michael D Oherty 1995

6 European Forum for Architectural t Policies, i EFAP-FEPA FEPA perustettiin vuonna 2000 Suomen ja Ranskan aloitteesta. tukemaan tiedonvaihtoa eri maiden välillä sekä rakennetun ympäristön laadun ja arkkitehtuuripolitiikan edistämistä EU:n ja jäsenmaiden piirissä. Verkosto kokoaa yhteen alan keskeisiä toimijoita ministeriöiden edustajia alalla toimivat ammattilaisia kansallisten arkkitehtuuria ja rakennuskulttuuria edistävien kulttuurilaitosten edustajia > Yliopistojen ja korkeakoulujen sekä kuntien ja alueiden edustajia Verkosto kokoontuu yhteen puolivuosittain kulloisenkin EU-puheenjohtajuusmaan järjestämään korkean tason konferenssiin ja siihen kytkettyihin kokouksiin.

7 Under the umbrella of EU presidencies EFAP has acted as a catalyst for vital milestone documents of the built environment, such as Leipzig Charter on Sustainable European Cities by the informal ministerial meeting on urban development and dterritorial i cohesion (Leipzig i ) ) Council Conclusions on architecture: culture s contribution to sustainable development by the European ministers of culture (Brussels ) the official Statement on the subject "The sustainable and cohesive city" by the Ministers in charge of urban development (Marseille ). 2008)

8 Olli Voutilainen/TEM integroitu kokonaisvaltainen suunnittelu jossa keskeistä integroitu kokonaisvaltainen suunnittelu, jossa keskeistä sektoriyhteistyö sekä vertikaalisti että horisontaalisesti

9 Olli Voutilainen

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19 Suomen arkkitehtuuripolitiikka uudistuu Parhaillaan on meneillään uuden ohjelman pohjustustyö ympäristöministeriön (YM), opetusministeriön (OPM), työvoima- ja elinkeinoministeriön (TEM) sekä valtion rakennustaidetoimikunnan yhteisin voimin. Mm. kaupunkipolitiikan ja ilmastonmuutoksen vaatimukset, kuntien tukitarpeet sekä yeinen pyrkimys kestävään kehitykseen on voimistanut ympäristön tasapainoista rakentamista ja hoitoa edistävien linjausten kysyntää. Prosessin odotetaan päättyvän vuoden 2010 lopulla uuden ohjelman julkistamiseen.

20 Kansallisvarallisuutemme hoito ja kehittäminen vaikuttaa ratkaisevasti ti hyvinvointiimme i ja kilpailukykyymme Rakennusten ja rakennetun infrastruktuurin (tiet, sillat, vesirakenteet, tekniset järjestelmät) sekä rakennusmaan osuus on runsas kaksi kolmannesta Suomen kiinteästä kansallisvarallisuudesta Kiinteistö- ja rakentamisklusteri kattaa 72 prosenttia Suomen koko 580 miljardin euron kansallisvarallisuudesta. Rakennusten osuus energian loppukäytöstä on lähes 40 % ja liikenne mukaan lukien rakennettuun ympäristöön ä kohdentuu yli puolet maamme energian kulutuksesta.

21 Arkkitehtuuri on erittäin laajalti arvostettu taidemuoto maailmalla ja sen saavutuksilla on laajat vaikutukset myös kaupunkien ja valtioiden maineeseen. Kun ajattelemme omaa hyvinvointiamme ja elintasoamme, meillä ei ole kansakuntana varaa rakentaa huonompaa laatua kuin aikaisemmat sukupolvet. Kyse on myös kilpailukyvystämme ja kansainvälisestä näkyvyydestämme. Pääministeri Matti Vanhanen ARKKITEHTI

22 Tämän päivän Suomessa kuitenkin toteutetaan aivan liian usein raakaan hintakilpailuun perustuvia hankintamenettelyjä, joissa laatutavoitteet on jo tilauspyynnössä sivuutettu tai minimoitu. Ongelma koskee sekä kaavoitusta että uudisrakentamista, mutta mitä suurimmassa määrin myös rakennuskannan ylläpitoa ja korjaamista Kulttuurinen kestävyys on eräs keskeinen osa kestävää kehitystä. Pääministeri Matti Vanhanen ARKKITEHTI