JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Sivu 64 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Omistajaohjausjaosto Aika klo 14:00-15:03 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 64 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 65 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 66 Talouden näkymät vuodelle

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Omistajaohjausjaosto Läsnä Eskelinen Seppo puheenjohtaja Autti Hannele jäsen Järvinen Anni jäsen Kauppinen Markku jäsen Törmälä Anssi jäsen Karjalainen Kari kaupunginjohtaja, esittelijä Himanka Riitta hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Horttanainen Jari kansliapäällikkö Huikuri satu talousjohtaja Paikalla 66 klo 14:35-15:03 Allekirjoitukset Seppo Eskelinen puheenjohtaja Riitta Himanka pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Anssi Törmälä pöytäkirjan tarkastaja Anni Järvinen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjanpitäjä Riitta Himanka

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Omistajaohjausjaosto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus OMOHJ Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Omistajaohjausjaosto Pöytäkirjan tarkastajien valinta OMOHJ Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Anssi Törmälä ja Anni Järvinen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Omistajaohjausjaosto Talouden näkymät vuodelle / /2018 OMOHJ Kansantalous Suomen talouskasvu on osoittautunut aiemmin ennakoitua paremmaksi. Maa ilman ta lou den vahvan vireen ja Suomelle tärkeiden vientimaiden talouskasvun vauh dit ta ma na Suomen BKT kasvoi 2,6 % vuonna Myös kuluvana vuonna BKT:n ennustetaan kasvavan 2,6 %. Yksityisen kulutuksen kasvu kiihtyy työl lisyy den nousun seurauksena. Suomen talouskasvun nopeutuminen sekä myöntei nen kansainvälinen kehitys ylläpitävät myös investointien kasvua. Viennin kas vu hidastuu, mutta säilyy vahvana. Vuonna 2019 kasvu hidastuu 2,2 %:iin. Kes ki pit käl lä aikavälillä talouden kasvu hidastuu edelleen ja jää alle 1,5 %:n. Talouden laajapohjainen ja nopea vahvistuminen paransi työllisyyttä vuoden 2017 aikana. Työllisyys parantui vuodenvaihteen molemmin puolin poik keuk sel li sen nopeasti, mutta työvoiman kysyntä lisääntyy edelleen ripeästi. Myönteisen talouskasvun myötä työllisyysasteen ennustetaan nousevan 72,5 %:iin vuonna Työttömyyden paraneminen jää kuitenkin hitaaksi avoimena ole vien työpaikkojen kasvusta huolimatta piilotyöttömyyden ja työvoiman ul kopuo lel la olevien aktivoiduttua työnhakuun. Työttömyys laskee kuitenkin ta saises ti ja työttömyysasteen ennustetaan olevan 7,0 % vuonna 2020, kun vuonna 2017 koko maan työttömyysaste oli 8,6 %. Talouden ja työllisyyden kasvu ovat vahvistaneet myös julkista taloutta ja jul kinen talous on kääntymässä ylijäämäiseksi vuonna 2020 ensimmäisen kerran sitten vuoden Julkisen talouden vahvistumisesta huolimatta hyvä ta lou del linen tilanne ei riitä ratkaisemaan julkisen talouden rakenteellista ongelmaa. Väes tö ra ken tees ta johtuva hoito- ja hoivamenojen kasvu kiihtyy 2020-luvulla eikä nähtävissä oleva talouden kasvu riitä rahoittamaan nykyisenlaajuisia julkisia pal ve lu ja. Julkisen talouden kestävyysvaje on noin 2,5 % suhteessa BKT:hen. Talou den kasvun myötä julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyi las kuun vuonna 2016, mutta nimellisesti velka kasvaa edelleen. Koska suotuisa suh dan ne ti lan ne ei korjaa julkisen talouden pitkän aikavälin ongelmia, uhkaa vel ka suh teen aleneminen jäädä väliaikaiseksi. Julkinen velka on lisäksi hyvin korkeal la tasolla seuraavan laskusuhdanteen koittaessa, minkä vuoksi julkinen talous on aiempaa paljon haavoittuvaisempi kohtaamaan uuden taantuman. Kuntatalous Kuntatalouden tilanne on kohentunut muutaman viime vuoden aikana. Suo tuisaan kehitykseen ovat myötävaikuttaneet useat eri tekijät. Hyvän ta lous ti lanteen ansiosta verotulot ovat kasvaneet odotettua paremmin, ja toimintamenot ovat puolestaan kehittyneet varsin maltillisesti mm. kilpailukykysopimuksen sekä kuntatalouteen kohdistuneiden valtion ja kuntien sopeuttamistoimien an siosta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2017 noin 3,9 mrd. euroa, mikä riitti kattamaan nettoinvestoinnit. Kuntien lainakanta laski ensim mäi sen kerran vuoden 2000 jälkeen, sen sijaan kuntayhtymien lainakanta kas voi 260 milj. euroa. Kuntien talouden vahvistumisesta huolimatta kuntien väli set erot ovat kuitenkin suuria.

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Omistajaohjausjaosto Maakunta-ja sote-uudistus muuttaa kuntatalouden rakenteita ja yksittäisten kun tien taloutta merkittävästi. Kuntien järjestämisvastuulla olevat tehtävät vähen ty vät huomattavasti, mutta vastaavasti siirtyviä tehtäviä vastaava rahoitus siir tyy pois kunnilta maakunnille. Muutos toteutetaan koko maan tasolla kus tannus neut raa lis ti, mutta yksittäisten kuntien tasolla siirtyvien tulojen ja siirtyvien kus tan nus ten välillä voi olla erittäin suuria eroja. Muutosta lievennetään tasausja siirtymäsäännöksillä siten, että yksittäisen kunnan näkökulmasta muutoksen suu ruus voi olla enintään euroa/asukas. Uudistukseen sisältyy kun ta talout ta vakauttavia tekijöitä sote-palvelujen järjestämisvastuun siirtymisen myötä, mutta uudistuksen myötä kuntien tulopohja pienentyy merkittävästi ja kuntien mahdollisuudet tasapainottaa talouttaan ovat nykyistä kapeammat. Kuntien suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa myös selvästi. Maakunta- ja so te-uudis tuk sen voimaantulon jälkeen huonoimmassa asemassa ovat kunnat, joilla on ta lous epätasapainossa ennen uudistusta. Kuntatalouden näkymät tuleville vuosille ovat aiempaa suotuisammat hyvän talou den suhdannetilanteen johdosta. Toimintamenojen kasvupaine pysyy kui tenkin maakunta- ja sote-uudistukseen saakka suurena, sillä palvelutarvetta kas vattaa väestön ikärakenteen muutos. Toisaalta kuntatalouden sopeutumistoimien me no jen kasvua hillitsevä vaikutus hiipuu. Väestömäärältään kasvavissa kun nissa palvelutarpeen kasvuun vastaaminen aiheuttaa myös haasteita. Kuntien laina kan nan kasvu on hidastunut, mutta investointitarpeet pysyvät edelleen mit tavi na ja lainakannan ennustetaankin edelleen kasvavan. Kuntien talouden so peutus pai neis sa on merkittäviä kuntakokoryhmittäisiä eroja. Kuntatalouden pai nelas kel man mukaan kuitenkin kaikissa kuntakokoryhmissä yli asukkaan kun tia lukuun ottamatta on jo vuonna 2019 veroprosentin korotuspaineita. Julkisen talouden suunnitelma sisältää kuntataloutta koskevat tavoitteet. Ra hoitus ase maa koskevan tavoitteen mukaan kuntatalouden alijäämä saa olla korkein taan 0,5 % suhteessa kokonaistuotantoon vuonna Tämän hetkisen arvion mukaan kuntatalous on saavuttamassa sille asetetun ra hoi tus ase ma ta voitteen, mutta se edellyttää, että kunnissa hyödynnetään hallitusohjelman toi menpi tei den sekä kilpailukykysopimuksen mahdollistama säästöpotentiaali. Julkisen ta lou den suunnitelmassa on lisäksi asetettu kuntataloudelle sitova eu ro mää räinen menorajoite, jolla rajoitetaan valtion toimenpiteistä kuntatalouden toi minta me noi hin aiheutuvaa painetta. Kuntatalouden menorajoite vuodelle 2019 on -830 milj. euroa, ts. hallituksen päättämät toimet mahdollistavat sen, että kuntien toimintamenojen taso on tämän verran alempi vuonna 2019 vuoteen 2015 näh den. Kuntien omilla päätöksillä on kuitenkin merkittävä vaikutus tavoitteen to teu tu mi seen. Kuntatalouden toimintamenot ovat kehittyneet viime vuosina maltillisesti, mutta kasvu kiihtyy vuonna 2019 palkankorotusten ja kilpailukykysopimuksen lo mara ha leik kauk sen päättymisen vuoksi. Kuntien verorahoituksen kasvu on kui tenkin jäämässä verotulojen kasvuennusteiden parantumisesta huolimatta suh teelli sen matalaksi valtionosuuskehityksen johdosta. Valtionosuuksien taso on jäämäs sä selvästi kuluvaa vuotta matalammalle tasolle vuonna 2019 val tion osuuksiin tehtävien kustannustenjakoa koskevien tarkistusten, val tion osuus leik kausten sekä valtionosuuksien määrään vaikuttavien kuntien tehtävämuutosten vaiku tuk ses ta. Talouden suhdannetilanteen ja palkkaratkaisujen myötä kuntien vero tu lo jen arvioidaan kuitenkin kasvavan vuonna 2018 lähes 3 % ja vuonna 2019

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Omistajaohjausjaosto noin 4,5 %. Vuonna 2020 kuntien verotulojen taso puolittuu sote- ja maa kun tauu dis tuk sen vuoksi. Verotulojen tilitysjärjestelmä vaikuttaa kuitenkin vielä vuonna 2020 kuntien verotulokertymää nostavasti. Joensuun kaupungin talous Talouden suhdannetilanteen parantuminen on vaikuttanut myönteisesti myös Joen suun taloudelliseen tilanteeseen. Vuoden 2017 tulos muodostuikin yli jäämäi sek si mm. ennakoitua paremman verotulokertymän, kertaluontoisten maankäyt tö kor vaus ten ja käyttötalouden talousarviota nähden paremman ke hi tyksen johdosta. Myös kuluvana vuonna talouden ennustetaan toteutuvan ta lous arvion mukaisena tai hieman sitä paremmin, lievästi ylijäämäisenä parantuneiden ve ro tu lo ar vioi den johdosta. Merkittävimmät riskit kohdistuvat rahastojen tu losta voit teen toteutumiseen ja käyttötaloudessa koulutuspalvelujen talousarvioon se kä työmarkkinatuen kehitykseen. Talouden merkittävänä haasteena on korkeasta investointitasosta johtuva nopea lainakannan kasvu. Lainakanta kohosi vuonna 2017 jo 3008 euroon/asukas, mi kä on kuntien keskimääräistä lainarasitusta korkeampi. Lainakannan ohella myös leasingvastuiden määrä on kasvanut. Lainakannan ennustetaan kasvavan edel leen vuonna 2018, joskin vuosia maltillisemmin. Leasingvastuiden mää rä kohoaa kuitenkin vuonna 2018 merkittävästi, kun ta lon ra ken nus hank keita toteutetaan kiinteistöleasingrahoituksella 22,4 milj. eurolla. Laina- ja lea singvas tui den ohella myös kaupungin takausvastuut ovat kasvaneet voimakkaasti eri tyi ses ti kaupungin opiskelija-asuntotuotannon toteuttamiseen antamien takaus ten johdosta. Vuoden 2019 ja vuosien talousarvion ja suunnitelman valmistelun läh tö koh ta na ovat kaupungin strategian mukaiset taloustavoitteet. Kestävän talou den pi don tavoitteena on Päätöksenteossa huomioidaan pitkäaikaiset talousvaikutukset. Talous pidetään kunnossa ja valmistaudutaan maakuntauudistuksen aiheut ta miin ennalta arvaamattomiin seurauksiin. Toimintakatteen kasvu on verojen ja valtionosuuksien kasvua hitaampaa. Lainakanta sekä pitkäaikaiset leasing- ja vuokravastuut kääntyvät ta loussuun ni tel ma kau del la laskuun. Vastaamme Siun soten omistajaohjauksesta osaltamme niin, että kus tannus ke hi tys pysyy maltillisena. Joensuun veroprosentit ovat kilpailukykyiset. Strategiassa on lisäksi todettu muun muassa, että valtuustokauden ta lous stra tegia laaditaan kahdessa osassa, ensin mahdolliseen maakuntauudistukseen varau tuen ja sitten päätöksiin sopeutuen. Talouden suhdannetilanteen myönteisestä kehityksestä huolimatta talousarvion ja -suunnitelman laadinnan lähtökohdat ovat varsin haasteelliset viime vuosien kor keas ta investointitasosta johtuen. Poikkeuksellisen korkean ta lon ra ken nuksen sekä yhdyskuntatekniikan investointitason johdosta käyttötalouden menot se kä käyttöomaisuudesta tehtävien poistojen taso nousevat voimakkaasti, mikä vai kut taa olennaisesti talouden liikkumavaraan. Kustannuspaineet ovat kas vaneet myös muilta osin mm. palkkaratkaisujen sekä kilpailukykysopimuksen lo-

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Omistajaohjausjaosto ma ra ha leik kauk sen päättymisen johdosta. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän onnistuminen so siaa li- ja terveyspalvelujen kustannusten hallinnassa on edelleen merkittävässä ase mas sa kaupungin talouden hallinnan näkökulmasta, koska runsas 60 % perus kau pun gin käyttötalouden toimintakatteesta kohdistuu kuntayhtymän maksu osuuk siin. Sote-menojen maltillisen kasvun merkitystä korostaa myös maakun ta uu dis tuk sen taloudellisia vaikutuksia tasaavat tekijät: tasausmekanismien joh dos ta kuntien vuosien sote-menoilla on suora ja pysyvä vaikutus kau pun gin valtionosuuksien määrään myös uudistuksen voimaantulon jälkeen. Myös kaupungin verotulojen kasvuarviot ovat parantuneet talouskehityksen vah vis tu mi sen myötä, mutta kokonaisuutena verorahoituksen kasvuarvio jää kui ten kin koko maan tavoin suhteellisen matalaksi valtionosuuskehityksen johdos ta. Kaupungin saamat valtionosuudet ovat laskemassa ennakkolaskelmien mu kaan lähes 4 milj. eurolla vuoden 2018 tasoon nähden mm. valtionosuuksiin teh tä vän kustannustenjaon tarkistuksen johdosta. Verotulojen arvioidaan kas vavan hieman koko maan tasoa hitaammin, mutta kasvu on viime vuosia no peampaa. Kokonaisuutena verojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan kuluvan vuo den ennusteeseen nähden 1,5-2,0 %. Valmisteilla olevan 10 vuoden investointiohjelman mukainen investointitaso on mer kit tä väs ti talouden kestävää tasoa korkeammalla tasolla. Lainakannan pysyt tä mi nen nykyiselle, jo varsin korkealle tasolla, merkitsee investointiohjelman so peut ta mis ta karkeasti 150 milj. eurolla. Omien investointien lisäksi on huomioi ta va mahdollisten vuokravastuiden kasvu. Lainakannan kasvun myötä myös kor ko ris ki on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Hyvin maltillinenkin kor kota son muutos tulee vaikuttamaan lähivuosina käyttötalouden liikkumavaraan. Talouden lähivuosien haasteita lisää maakuntauudistuksen kaupungin ra hoi tusase maa heikentävä vaikutus. Ennakkolaskelmien mukaan maakuntauudistus hei ken täi si kaupungin rahoitusasemaa euroa/asukas eli runsaat 7,6 milj. euroa. Vaikutus toteutuu neljän vuoden siirtymäajalla. Muutoksen vaikutus mer kitsee noin 0,6 % -yksikön veronkorotuspainetta. Lopullinen vaikutus määräytyy vuo sien toteutumien perusteella. Uudistuksen tasausmekanismit koros ta vat hyvän taloudellisen tilanteen merkitystä uudistusta edeltävinä vuosina. Ennusteiden mukaisilla tulotasoilla talouden tasapainon säilyttäminen näyttää osoit tau tu van haasteelliseksi tavoitteeksi hyvin maltillisillakin menojen kasvulla eri tyi ses ti hyvinvoinnin toimitilamuutosten sekä poistojen kasvun johdosta. Kaupun gin pidemmän aikavälin talouden kestävyyden arviointi edellyttää lisäksi poik keuk sel li sen korkean investointitason sekä maakuntauudistuksen kau pungin taloutta heikentävän vaikutuksen johdosta aiempaa tarkempaa tulevien vuosien suunnittelua. Tulorahoituksen pienentyessä maakuntauudistuksen seu raukse na talouden sopeuttamismahdollisuudet ovat aiempaa pienemmät. Alustava aikataulu talousarvion käsittelylle: valtuuston talousseminaari 3.9. talousarviokehys kaupunginhallituksessa ma lauta- ja johtokuntien esitykset pe kaupunginjohtajan esitys to veroprosentit valtuustossa ma

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Omistajaohjausjaosto kaupunginhallituksen 1. käsittely ti kaupunginhallituksen 2. käsittely ma talousarvio valtuustossa ma Valmistelija: talousjohtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Omistajaohjausjaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto merkitsee talouden näkymät vuodelle 2019 tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Talousjohtaja Satu Huikuri oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana.

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Omistajaohjausjaosto :t OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain ( /410) 136 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, kos ka päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain ( /410) 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätök siin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valit ta mal la. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite ja sähköposti: Joensuun kaupunginhallitus Käyntiosoite: Rantakatu 20, JOENSUU (klo ) Postiosoite: PL 59, JOENSUU Sähköposti: kirjaamo@joensuu.fi Pykälät Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa las kettaes sa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirjaon nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päi vän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saan ti to dis tus ta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saan ti to dis tuk sen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suos tu muk sel laan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oi kai su vaa ti muskir jel män laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuul la voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa ti mus vi ran omaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös säh kö pos ti vies ti nä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa ti mus vi ranomai sen aukioloajan päättymistä. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun pää tökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oi kai su vaa timuk sen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 Postiosoite: PL 1744, Kuopio Puhelin: (vaihde) Faksi: Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene. Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluessa siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saa neen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöy tä kir ja ote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asian osai sel le, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tie dok si saan ti to dis tuk seen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suos tu muk sel laan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan pu heval taa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, va li tus kir jelmäs sä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä pää tös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaa ti muk sen sa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi va li tus asia kirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeis tään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lä hettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle): Pykälät Lisätietoja Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.