Hiilidioksidi talteen. Valintoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hiilidioksidi talteen. Valintoja"

Transkriptio

1 Hiilidioksidi talteen Valintoja

2 Suurin osa ilmastonmuutosta aiheuttavista kasvihuonekaasuista syntyy energiantuotannossa ja -kulutuksessa. Siksi jokainen meistä, niin energian tuottaja kuin käyttäjäkin, on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Fortum on jo pitkään tehnyt määrätietoista työtä ympäristön hyväksi. Vuonna 2006 yli 80 % sähköntuotannostamme ei aiheuttanut hiilidioksidipäästöjä, ja noin 40 % sähköstä ja lämmöstä tuotettiin uusiutuvilla energianlähteillä. Fortum on myös Pohjoismaiden suurin ympäristömerkityn sähkön myyjä yli asiakastamme käyttää Norppa- tai Bra Miljöval -sähköä. Edellä mainitut luvut ja paljon muuta tietoa saat lehden liitteenä olevasta ilmastoesitteestä. Se kertoo, mitä Fortum on jo tehnyt ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja mitä se aikoo tulevaisuudessa tehdä. Vaikka ilmastonmuutoksesta on puhuttu viime aikoina enemmän kuin koskaan, kyseessä ei ole "kevään puheenaihe". Aihe pysyy niin tämän lehden sivuilla kuin kaikessa toiminnassamme jatkossakin. Esitteestä löydät myös vinkkejä, miten itse voit valinnoillasi vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan mukavuudestasi tinkimättä. Ilmastokeskustelua seuratessa tulee välillä sekä syyllinen että voimaton olo. Siksi onkin hyvä kuulla uutisia uudesta teknologiasta ja uusista ratkaisuista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Fortum on Ruotsissa allekirjoittanut sopimuksen norjalaisen yrityksen kanssa hiilidioksidin poistamiseen tarkoitetun koelaitteen asentamisesta Tukholman Värtanin 16 voimalaitokseensa. Kokeiltava teknologia poistaa hiilidioksipäästöt 95-prosenttisesti. Laitteen avulla saamme kokemusta ja tietoa kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja hiilidioksineutraalin energiantuotannon kehittämiseksi. Teimme lukijatutkimuksen edellisestä Forte-lehdestä. Kysyimme mm. lehden välittämää mielikuvaa Fortumista. Lukijoista 80 % pitää yhtiötä luotettavana ja vastuuntuntoisena yrityksenä. Sitä me haluamme olla. "Energiamme edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää" ei ole vain lause, jolla kerromme toimintamme tarkoituksen. Se kertoo myös pyrkimyksestämme olla hyvä yrityskansalainen ja halustamme olla monimuotoisesti mukana ihmisten elämässä. Kiitän kaikkia lukijatutkimukseen osallistuneita ja toivon mielenkiintoisia lukuhetkiä uuden Forten parissa. Virkistävää kesää toivottaen Carola Teir-Lehtinen viestintäjohtaja

3 TÄSSÄ NUMEROSSA 15 Ajankohtaista... 4 Ympäristönmuutoksen professori Atte Korhola: pienin paha on ympäristölle hyvä... 8 Puhtaamman energian työmaalla...12 Tradeka ja Banverket varautuvat ilmastonmuutokseen...14 Eläköön norppa!...15 Esport Center laittaa liikettä niveliin...17 Fortumin kasvot -sarjassa myyntineuvottelija Päivi Teerikorpi...20 Sijoittaja etsii ajantasaista tietoa...22 Huomisen hiiliteknologiat...23 Tukea omaishoitajille Fortum on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavia energiayhtiöitä. Tuotamme, myymme ja jakelemme sähköä sekä lämpöä, tarjoamme voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalveluita sekä muita energiaan liittyviä palveluita. Päätuotteitamme ovat sähkö, lämpö ja höyry. Pyrimme kaikessa toiminnassamme ensiluokkaisiin tuloksiin. Tavoitteemme on luoda johtava sähkö- ja lämpöyhtiö ja tulla halutuimmaksi energiantoimittajaksi Pohjoismaissa ja Itämeren alueella. Fortum Oyj:n osakkeet noteerataan Helsingin Pörssissä.

4 AJANKOHTAISTA Fortumin yhteistyö FC Hongan kanssa jatkuu. Pääsponsorisopimus on voimassa vuoden 2008 loppuun asti. Pääsarjakauden avauspuheessa 22. huhtikuuta Fortumin kehitysjohtaja Timo Karttinen (kuvassa keskellä) korosti Fortumin ja FC Hongan arvojen yhteneväisyyttä: yhteiskuntavastuu sekä nuoriso- ja vammaistyö ovat molemmille tärkeitä. FC Hongan joukkueissa pelaa noin nuorta. Lahjoitusprofessuuri Tampereen teknilliseen yliopistoon Tampereen teknillinen yliopisto perustaa kuusivuotisen sähkövoimatekniikan lahjoitusprofessuurin, jonka tehtävänä on vahvistaa sähkövoimatekniikan laitoksella sähköverkkojen ja verkkoliiketoiminnan tutkimusta ja opetusta. Professuurin lahjoittavat Fortum, ABB, Energiateollisuus ja Vattenfall. Sähkön jakeluyhtiöiden haasteena on saada käyttöön ratkaisuja, jotka vastaavat käyttäjien tiukkeneviin laatuodotuksiin ja palvelevat vielä vuosikymmenien kuluttua. Tarvitsemme yhteistyötä yliopistotutkimuksen, laitevalmistajan ja jakeluyhtiöiden kesken, kommentoi lahjoitusprofessuuria kehitysjohtaja Timo Karttinen Fortumista. Kansalaiset aktiivisia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi Fortum valmistelee uuden, biopolttoaineita käyttävän lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksen rakentamista Järvenpäähän kattamaan kasvavaa kaukolämpötarvetta Järvenpään ja Tuusulan alueilla. Voimalaitos korvaa raskaalla polttoöljyllä ja maakaasulla toimivia lämpökeskuksia, joista osasta voidaan luopua, ja muutamia jätetään huippu- ja varalaitoksiksi. Samalla on tarkoitus rakentaa yhdysputki Järvenpään keskustan ja Hyrylän kaukolämpöverkkojen välille. Biopolttoaineiden korkean osuuden ansiosta kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöt alueella alenevat 50 prosentilla ja ympäristömyötäisen sähkön tuotantomäärä kasvaa. Investoinnin arvo on noin 60 miljoonaa euroa. Voimalaitoksen on suunniteltu valmistuvan vuoteen 2010 mennessä. Suomalaiset pitävät ilmastonmuutosta tärkeimpänä ihmisen elämään vaikuttavana asiana. Tämä selviää kolmatta kertaa toteutetusta, Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaan kuuluvasta tutkimuksesta. Ilmastonmuutoksen vakavimmaksi uhaksi on vastaajien mielestä tänä vuonna noussut tulvien, rankkasateiden ja myrskyjen yleistyminen. Pohjoisen mannerjäätikön sulaminen on lähes yhtä uhkaava ilmiö. Entistä useampi vastaaja sanoo myös olevansa valmis toimimaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suosituimpia toimia ovat jätteiden lajittelu ja kierrättäminen (64 %) sekä energian säästäminen (47 %). Vähemmän polttoainetta kuluttavan auton hankinta ja autoilun vähentäminen kiinnostavat joka kolmatta. Kulutustottumukset ovat Vuosina toteutettu Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma on osa kan- säilyneet viimeisen kolmen vuoden aikana samantapaisina. Yleisin sallisen ilmastostrategian toteutusta. Ohjelmalla on pyritty lisäämään suomalaisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta, ympäristöystävällinen sen vaikutuksista ja hillitsemisestä. Osana teko on edelleen lyhyiden asiointimatkojen jonka tavoitteena oli asenteiden muut- Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaa toteutettiin myös Tee muutos -kampanja, suorittaminen pyörällä taminen, kiinnostuksen herättäminen ja tietoisuuden lisääminen. tai kävellen. Kampanjan konsepti luotiin EU-komissiossa.

5 YVA-menettely käynnistyy Loviisassa Fortum on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) Loviisaan mahdollisesti rakennettavasta kolmannesta ydinvoimalaitosyksiköstä. Tarkoituksena on laatia laitoshankkeen kuvaus sekä raportoida, kuinka laitoshankkeen vaikutuksia elinoloihin, ympäristöön, luontoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen aiotaan selvittää. Ydinenergialain mukaan YVA-selvitys tarvitaan, ennen kuin valtioneuvostolle voidaan jättää periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta Suomeen. Huhtikuussa käynnistyneen YVA:n ensimmäisen vaiheen aikana Loviisan ja sen ympäristön asukkailla ja sidosryhmillä on mahdollisuus kertoa mielipiteensä selvitystyöstä ja sen toteutuksesta. Teollisuuden Voima aloittaa yhtaikaa Loviisan YVA-prosessin kanssa vastaavan prosessin Olkiluodon laitospaikan osalta. Fortumin Säätiö jakoi apurahoja Fortumin Säätiö myönsi vuonna 2007 yhteensä n euroa apurahoja mm. perustutkinnon suorittamiseen sekä jatko-opintojen ja yksittäisten hankkeiden tukemiseen. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius ja säätiön asiamies Jan-Erik Österholm luovuttivat kunniakirjat apurahansaajille. Fortumin Säätiö pyrkii apurahojen avulla edistämään sellaista energiaalan tutkimusta, kehitystä ja opetusta, jolla lisätään ymmärrystä kestävän kehityksen mekanismeihin sekä luodaan uusia ratkaisuja etenkin vastuullisen energiantuotannon ja -käytön sekä liikenteen energiaratkaisujen edistämiseen. Ministerien linjauksia EU:n energiapolitiikan tulevaisuudesta EU:n energianeuvosto kokoontui helmikuussa Brysseliin keskustelemaan alkuvuodesta valmistuneen energiapaketin sisällöstä. Keskeiset kysymykset koskivat uusiutuvalle energialle asetettavia tavoitteita sekä sisämarkkinoiden jatkotoimia. Energianeuvoston mukaan uusiutuvan energian osuutta on nostettava unionin alueella 6 7 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian "lisätaakka" on tarkoitus jakaa jäsenmaiden kesken, mikä tarkoittaa, että uusiutuvilla lähteillä tuotetun energian osuutta on esimerkiksi Suomessa nostettava erittäin merkittävästi nykyisestä 24 prosentista. Niinikään liikenteen biopolttoaineiden vähimmäisosuuden nostaminen 10 prosenttiin sekä sähkö- ja kaasumarkkinoiden toiminnan parantaminen saavat sekä Suomelta että Ruotsilta vahvan tuen. Energianeuvosto katsoi välttämättömäksi kiirehtiä energiateknologian kehittämistä, erityisesti hiilen talteenotto- ja varastointiteknologiaa. Samoin tuettiin EU:n toiminnan vahvistamista energia- ja ilmastopolitiikan ulkosuhteissa; monet jäsenmaat pitävät tarpeellisena monipuolistaa energian tuontia Eurooppaan energiavarmuuden parantamiseksi. Energiakysymykset puhuttivat Fortum järjesti 3. ja 8. toukokuuta yhteistyössä Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa kaksi yleisöluento- ja keskustelutilaisuutta, joiden teemana oli ilmastonmuutos. Tilaisuuksilla pyrittiin virittämään keskustelua ilmastonmuutoksesta sekä siihen liittyvistä energia-alan kysymyksistä. Puhujina tilaisuuksissa olivat mm. UPM:n energiajohtaja Anja Silvennoinen, KTM:n energiaosaston ylijohtaja Taisto Turunen sekä kansanedustaja Oras Tynkkynen.

6 AJANKOHTAISTA Yrittäjyyttä oppimassa Marika Grönstrand Elisabeth Teien Ung Företagsamhet on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tehtävänä on antaa lukiolaisille mahdollisuus harjoitella yrittäjyyttä oman yrityksen avulla. Lue lisää: Fortumin koko sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 107 g/kwh. Tämä on Euroopan suurten sähköyhtiöiden alhaisimpia arvoja ja selvästi alle Fortumin omien tavoitearvojen. Fortum asetti vuonna 2006 tavoitearvot sähköntuotantonsa hiilidioksidipäästöille: vuosittainen tavoite on alle 200 g/kwh. Vuonna 2006 Fortum Markets oli Pohjoismaiden suurin ympäristömerkityn sähkön myyjä. Suomessa kaikki Fortum Kesto -sähkösopimuksen tehneet asiakkaat saavat ympäristömerkittyä Norppasähköä samoin kuin Ruotsissa kaikki Fortum Enkel -sopimuksen tehneet asiakkaat saavat Bra Miljöval -merkittyä sähköä. Myös Fortumin biopolttoaineilla tapahtuvalla lämmöntuotannolla on Norppamerkki. Ilmastonmuutoskampanjoita Fortumin huolta ilmastonmuutoksesta ja panostusta ympäristömyötäiseen tuotantoon on viestitetty myös laajoilla mainoskampanjoilla niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Suomen ilmastonmuutoskampanjat pyörivät medioissa helmi maaliskuussa ja huhti toukokuussa. Ruotsin Energihjälpen-kampanjat pyörivät niin ikään koko kevään. Molemmissa kampanjoissa ihmisiä kehotetaan ympäristömyötäisiin kulutustottumuksiin ja annetaan vinkkejä miten itse voi toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Fortea tutkittiin FORTUMIN AVAINLUKUJA: 84 % sähköstä tuotettiin ilman hiilidioksidipäästöjä 40 % sähköstä tuotettiin uusiutuvilla energianlähteillä 43 % lämmöstä tuotettiin uusiutuvilla energianlähteillä 22 % enemmän biopolttoaineiden käyttöä kuin edellisvuonna 95 % liiketoiminnasta on ympäristösertifioitu SUUNNITELMISSA TUULIPUISTO TAALAINMAALLE Fortum sekä maa- ja metsäosuuskunta Orsa Besparingsskog suunnittelevat tuulipuiston rakentamista Orsa Finnmarkin alueelle Ruotsin Taalainmaalle miljoonan euron investointi käsittäisi kahdeksan 2 3 megawatin tuulivoimalaa, joiden laskennallinen vuosituotanto vastaa keskivertotalouden sähkönkulutusta vuodessa. Alueen tuuli- ja luonnonolosuhteet ovat tarkoitukseen ihanteelliset, eikä läheisyydessä ole pysyvää asutusta, joita tuulivoimaloiden siipien pyörimisestä aiheutuvat varjot tai äänet voisivat häiritä, kertoo Fortumin sähköntuotannosta Taalainmaalla vastaava Peter Alzar. Puiston suunnitellun sijaintipaikan etu on myös sen läheisyys kahteen Fortumin vesivoimalaitokseen: yhteys sähkönsiirtoverkkoon on olemassa eikä kalliita infrastruktuuri-investointeja tarvita. Ensimmäiset tuulivoimalat otettaisiin käyttöön vuonna 2009, mikäli investointi toteutuu.

7 syvyyksissä... Niklas Eriksson Kaukolämpöä...ja aalloilla Barbara Hutton

8 Pienin paha on ilmastolle Ilmastonmuutos konkretisoituu vedessä Palataan ilmastotalkoisiin tuonnempana ja tehdään ensin selväksi, mitä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan. Atte Korhola korostaa, että kyseessä on iso, kaikki elämän alueet läpäisevä ja siksi vaikea asia. Ympäristömuutoksen professori on huolissaan siitä, miten liian monet päättäjät hyppäävät ilmastoasiantuntijan rooliin ymmärtämättä kokonaiskuvaa. Yksinkertaisimmillaan ilmastonmuutos tarkoittaa meidän kaikkien tuntemissa sääoloissa tapahhyvä Ilmastonmuutos on jokaisen huulilla ja alkaa jo melkein tulla korvista ulos. Kun paljon puhutaan, asian ydin helposti hämärtyy. Mistä ilmastonmuutoksessa oikeastaan onkaan kyse? Vieläkö maapallolla on toivoa? Professori Atte Korhola vastaa. lmastonmuutoksesta tulee syyllinen olo. Me ihmisethän sen olemme saaneet aikaan, tunnutaan joka paikassa sanottavan. Ympäristönmuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta korjaa hieman käsitystä: Maapallon lämpötila on viimeisten 150 vuoden aikana noussut 0,8 astetta. Näistä asteista valtaosa on tullut viimeisten 30 vuoden aikana ja sitä ei pystytä selittämään luontaisilla tekijöillä, kuten auringon aktiivisuudella ja tulivuoritoiminnalla. Ihmisen vaikutus on siis muuttunut dominoivammaksi, mutta on hyvä muistaa, että luontaiset tekijät ovat koko ajan taustalla. Vaikka maapallo laitettaisiin nyt kiinni, lämpeneminen jatkuisi, koska kasvihuonekaasut ovat pitkäikäisiä ja meret ovat jo ehtineet lämmetä. Ne hohkaavat lämpöä vielä kauan, ja vesihöyry on tehokas kasvihuonekaasu, Korhola jatkaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toivo ilmastonmuutoksen hidastamisesta tai jopa taittamisesta olisi mennyt. Atte Korholan mukaan jo nyt tiedetään, miten kasvihuonekaasupäästöt voidaan vakauttaa vuoteen 2050 mennessä 2000-luvun alun tasolle, vaikka energiankulutus ja -tarve jatkuvasti kasvavatkin. Tieto on vain muutettava teknologioiksi ja teoiksi. Kysymys kuuluu: miten saada kaikki mukaan ilmastotalkoisiin?

9 Atte Korholan mukaan kasvihuonekaasupäästöt voidaan vakauttaa 2000-luvun alun tasolle, vaikka energiankulutus ja -tarve jatkuvasti kasvavatkin.

10 tuvaa pitkän aikavälin muutosta. Lämpötila ja sademäärä ovat tutuimmat suureet, joilla ilmastonmuutosta mitataan, Korhola tiivistää. Lämpötilan noususta taas seuraa useita jo havaittavissa olevia muutoksia. Arktinen merijääpeite on supistunut viimeisten 30 vuoden aikana kymmenen prosenttia ja samalla jäänpaksuus on ohentunut puolitoista metriä. Myös trooppisten alueiden vuoristojäätiköt ovat kutistumaan päin. Esimerkiksi Andeilla jäätikön reuna perääntyy jopa 80 metriä vuodessa. Luvut ovat hätkähdyttäviä ja niin ovat niiden vaikutuksetkin. Maisemallinen muutos, jota sitäkään Korhola ei väheksy, on murheista pienin. Pelkästään Himalajan jäätikön mahdollinen sulaminen vaikuttaa 300 miljoonan ihmisen vesivarantoihin, hän havainnollistaa. Entä luonnon biodiversiteetti. Maapallon lämpö- vyöhykkeet ovat liikkumassa jopa kymmeniä kilometrejä vuosikymmenessä pohjoiseen päin. Pallon päällä tulee vastaan Arktinen jäämeri, joka ei voi enää pohjoisemmaksi liikkua. Kokonaisia lämpövyöhykkeitä siis katoaa. Sen seurauksena jopa miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto. Monimuotoisuus on tärkeä luonnonresurssi, joka tekee luonnosta vastustuskykyisen. Ilmastonmuutos uhkaa tehdä luonnosta haavoittuvamman, Korhola selventää. Ilmastonmuutoksen välittömiin seurauksiin kuuluu myös merenpinnan nousu. On ennustettu, että seuraavan vuosisadan aikana merenpinta kohoaa senttimetriä. maan kaksi satoa yhden sijaan ja myös hehtaarimäärät kasvanevat, mutta sen jälkeen negatiiviset seikat ajavat myönteisten yli. Sama pätee metsien kasvuun, joka aluksi kiihtyy. Myöhemmin kesäajan kuivuus lisääntyy ja meille saapuu uusia tuhohyönteisiä, joihin meidän viljalajistomme ei ole sopeutunut. Metsät taas kärsivät myrskyjen yleistymisestä ja talvehtimisajan eli lepokauden lyhentymisestä. Sen sijaan aluekohtaisille sopeutumisstrategioille ympäristönmuutoksen professori näyttää vihreää valoa. Ilmastonmuutoksen torjunnan tie on nimittäin kaksisuuntainen: tarvitaan akuutteja toimenpiteitä, jotka hidastavat muutosta, sekä sopeutumista muutokseen, joka ei toimenpiteistä huolimatta hetkessä taltu. Kaikki keinot luovasti käyttöön Jotta ilmastonmuutos saisi konkreettisen muodon, aloitetaan katsaus tarvittaviin toimenpiteisiin arkisimmasta päästä. Kun asuntoja ja toimistoja rakennetaan, pitäisi huomioida ilman lämpötilan nousu ja kehittää sellaisia lämmitys- ja jäähdytyssovelluksia, jotka eivät tuota päästöjä. Kaupungit pitäisi ylipäätään rakentaa tiiviimmiksi, jotta turhaa liikkumista voidaan välttää, Atte Korhola pohtii. Turha liikkuminen tarkoittaa esimerkiksi ruokaostosten hoitamista supermarketissa, jonne on ajettava autolla. Liikenne on Euroopassa voimakkaimmin kasvava päästöjä aiheuttava sektori. Liikenteestä puhuttaessa ei voida sivuuttaa Nyt tarvitaan ennen kaikkea luovuutta, kaikkien keinojen käyttöönottoa. Alavilla seuduilla yksi senttimetri voidaan kertoa sadalla, niin tiedetään, miten nousu vaikuttaa horisontaalisesti. Maailman ihmisistä 60 prosenttia asuu alle sadan kilometrin päässä rannikolta. Ensimmäisinä vaarassa ovat Bangladesh, Kiina, Tyynenmeren saaret ja Niilin suisto. Jotain hyvääkin? Viime aikojen keskusteluissa uskaliaimmat ovat haaveilleet ilmastonmuutoksesta koituvan myös hyötyä, varsinkin tänne Pohjoismaihin, joiden asukkaat tuskin panisivat pahakseen keskieurooppalaisempaa ilmastoa. Ilmastonmuutoksen on väläytelty tuovan mukanaan myös uudenlaisia työpaikkoja. Mutta Atte Korhola tyrmää hyötynäkökohdat. Ilmastonmuutosta ei voi lainkaan tarkastella valtiokohtaisesti, vaan aina globaalilla tasolla. Jos esimerkiksi maailman vilja-aitta USA:n preerialla kuivuu, vaikutus koko maailman ravinnon tuotantoon ja hintoihin on välitön. Sivustakatsojia tai hyötyjiä ei ole. Korhola myöntää, että pohjoismainen maatalous saattaa seuraavien vuoden aikana pystyä tuottabiopolttoaineita. Biopolttoaineet parantavat monien maiden energiaomavaraisuutta, vähentävät riippuvuutta öljystä, mutta ne eivät vielä nykytekniikalla vähennä päästöjä tehokkaasti. Sitä vastoin muut ympäristönäkökohdat tulevat vastaan, Korhola toteaa ja täsmentää: Vaikka ilmastonmuutos on maailman pahin uhka, se ei vielä ole pahin ympäristöongelma. Pahempia ympäristöongelmia ovat muun muassa maaperän eroosio ja merien saastuminen. Biopolttoaineet merkitsevät todennäköisesti tehomaatalouden lisääntymistä, jolloin lannoitetaan paljon. Samalla viljelijän asenne peltoon todennäköisesti muuttuu, kun viljeltävänä on ihmisen ravinnon sijaan auton ruokaa. Välinpitämättömyys ja joidenkin alueiden kasvavat sademäärät pitävät huolen siitä, että lannoitteita alkaa valua mereen Koska ilmasto- ja ympäristöasioissa kaikki liittyy näin kaikkeen, Atte Korhola pitää EU:n päätöstä lisätä uusiutuvia energianlähteitä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä turhana keinovalikoiman rajaamisena. Olisin mieluummin puhunut päästöttömien energianlähteiden lisäämisestä.

11 Tutkimustietoa tarvitaan Helsingin yliopiston biotieteellinen tiedekunta avasi ympäristönmuutoksen professuurin viime vuonna. Professuurin täyttänyt Atte Korhola pitää sitä hienona vetona. Ympäristönmuutoksen professori tarkastelee ympäristön muutoksia laajassa mittakaavassa. Pääpaino on kuitenkin vaikutusten tutkimisessa. Tällaiselle osaamiselle on laaja-alaisesti kysyntää ja samalla tämä on hieno mahdollisuus kouluttaa kokonainen sukupolvi ympäristönmuutoksen tarkkailuun, kertoo Korhola, joka on lukenut luonnontieteitä geologiasta biologiaan ja lähes kaikkea siltä väliltä. Ympäristönmuutoksen professorille myös esitetään kysymyksiä laidasta laitaan, jopa viinilajien tulevaisuudesta on tiedusteltu. Tällä hetkellä hänen vetämässään yksikössä tutkitaan muun muassa Pohjois-Suomen jääpeiteaikoja sekä pohjoisen metsärajan reaktioita ilmastonmuutokseen. Yksi tärkeä tutkimuskohde on sen mallintaminen, miten ilmasto on aiemmin vaihdellut. Esimerkiksi lyijypitoisuuksia nousi ilmakehään yhtä paljon esiteollisella ajalla kuin teollistumisen jälkeen on noussut. Kolikoita sulatettiin ja aseisiin tehtiin panoksia jo vuotta sitten. Lisäksi tutkimme erilaisia syklejä. Maapallolla on esimerkiksi koettu kylmiä vaiheita vuoden välein, aurinkopilkut taas vaikuttavat auringon säteilyyn 11 vuoden välein. Vaikka ihminen on ilmastonmuutoksessa iso peluri, luontaiset seikat eivät lopu. Tutkimustietoa tarvitaan. Suomessa ja Ruotsissa vesivoimamaksimi on käytännössä jo saavutettu, muutamia vapaita koskia olisi järjetöntä valjastaa. Joissakin maissa voidaan hyödyntää aalto- ja tuulienergiaa ja aurinkoenergian käyttöä toki voidaan lisätä, mutta ennen kuin ne muodostavat edes muutamia prosentteja energiapaletista, on tapahduttava paljon kehitystä. Pelkään, että EU:n päätöksen myötä on alettava hakata puuta. Se saattaa merkitä, että Euroopassa hakkuut kasvavat kolminkertaiseksi, mikä on hullun hommaa, koska metsät sitovat hiilidioksidia ja ovat siten hyvä keino hillitä ilmastonmuutosta, Korhola sanoo. Ympäristönmuutoksen professori ei myöskään ymmärrä ympäristöjärjestöjä, jotka ovat kuristumassa vuosikymmeniä sitten laatimiinsa oppeihin. Ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan nyt ennen kaikkea luovuutta, kaikkien keinojen käyttöönottoa. Energiatehokkuutta ja energiansäästöä lisäämällä saavutamme tuloksia muutamassa vuodessa. Sen Ei keppiä eikä porkkanaa vaan talkoohenkeä Palataan ilmastotalkoisiin. Kuten tiedotusvälineistä on luettu ja kuultu, EU on nyt ottanut ilmastotaakan yksin harteilleen, vaikkei unioni yksin voi ilmastonmuutosta estää. Maailman kokonaispäästöistä syntyy EU:ssa tällä hetkellä vain 14 prosenttia ja osuus laskee koko ajan muiden, erityisesti kehittyvien maiden osuuksien kasvaessa. Tällä menolla teollisuus vain siirtyy muualle, sinne missä on löysemmät normit. Kiinan ja Intian päästöt ovat jo nyt yhdessä suuremmat kuin USA:n. Muu maailma on pakko saada mukaan talkoisiin, Korhola korostaa. EU:n toimintamalli perustuu pitkälti päästökauppaan ja kepin tarjoamiseen, kun USA:n mallissa puolestaan satsataan teknologioiden kehittämiseen ja porkkanoiden antamiseen, luotetaan siihen, että markkinat reagoivat ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutosta ei voi lainkaan tarkastella valtiokohtaisesti, vaan aina globaalilla tasolla. Sivustakatsojia tai hyötyjiä ei ole. lisäksi on puututtava fossiilisiin polttoaineisiin, sillä niillä tuotetaan vähintään 70 prosenttia maailman primäärienergiasta vielä vuonna Liikenneratkaisuissa on päästävä öljystä eroon ja kehitettävä vetytaloutta, hiilen poltossa on taas kehitettävä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia, luotava päästöttömiä hiilivoimaloita. Myös ydinvoiman on pakko olla mukana kuviossa, koska se on äärettömän tehokasta eikä siitä synny lainkaan pienhiukkaspäästöjä. Yksi ydinvoimala vastaa tuhatta tuuligeneraattoria. Energiantuotannossa valintaa ei voida tehdä enää hyvän ja pahan välillä, koska jokaisessa tuotantomuodossa on hyviä ja huonoja puolia. On valittava pienin paha. Meillä tietysti kritisoidaan kovasti Yhdysvaltain mallia, mutta hedelmällisintä olisi yhdistää nämä kaksi. USA:lla on esimerkiksi Aasian maiden kanssa käynnissä satakunta konkreettista projektia, joissa tutkitaan tekniikkaa uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämiseksi. Euroopan päästökauppajärjestelmä taas on Korholan mielestä nerokas, mutta se on saatava maailmanlaajuiseksi. Muuten filosofia on väärä: nyt se kurjistuttaa ja rankaisee varhaisia toimijoita. Niitä, jotka ovat jo tehneet paljon, pitäisi palkita, Atte Korhola päättää.

12 Fortumin matka ilmastonmuutoksen hillinnän tiellä on kestänyt huimasti kauemmin kuin yhtiö on tämän nimisenä ollut olemassa. Näin kertoo vuonna 1973 Imatran Voimaan töihin tullut Heikki Niininen: Fysiikkaa, kemiaa tai muita luonnontieteitä lukeneet 80-luvulla poliittinen ilmapiiri jätti ydinvoiman paitsioon, silloin oli rakennettava turve- ja kivihiilivoimaloita, mutta jo 90-luvulla hankinnat on tehty sillä tietoisuudella, että hiilidioksidivapaiden tuotantomuotojen kanssa on lähdetty ilmastoa pelastamaan. Esimerkiksi Ruotsista hankittu Gullspång Kraft oli lähes sataprosenttisesti vesivoimaa, Heikki Niininen kertoo. Ja pelkästään 2000-luvulla olemme investoineet seitsemän miljardia euroa päästöttömään tuotantoon, Kari Kankaanpää jatkaa. Tietoisuus tärkeintä Kankaanpään ja Niinisen mielestä ilmastonmuutoksen hillin- Puhtaamman energian tunsivat jo silloin ilmastokysymyksen olemassaolon. Todellista ilmastohytinää yhtiössä alkoi olla 80-luvun alun jälkeen; arvelimme, että ilmastonmuutoksesta tulee päänsärky. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC arvioi tuolloin, että ilmastonmuutoksesta muodostuu 50 prosentin todennäköisyydellä vakava asia, ja vastaavasti oli 50 prosentin mahdollisuus, ettei näin käy. Nyt uusimmassa arvioinnissa IPCC:n vastaavat luvut taitavat olla 99,9 ja 0,1 prosenttia, muistelee Niininen, joka työskenteli viime syksyyn asti Fortumin ilmastoasiantuntijana. Kun Heikki Niininen syksyllä jäi eläkkeelle, hän siirsi ohjat Kari Kankaanpäälle. Miehet olivat ennen vallanvaihdosta ehtineet työskennellä kymmenisen vuotta rinta rinnan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi nimenomaan hillitsemiseksi eikä torjumiseksi. Ihmiskunnalla on vanhaa syntiä takana niin paljon, että jonkinasteiseen muutokseen on pakko sopeutua. Päästöjä saadaan kyllä toppuutettua ja aikanaan kääntymään myös laskuun, Niininen ja Kankaanpää sanovat kuin yhdestä suusta. Energiayhtiön kannalta sopeutuminen merkitsee sen huomioimista, miten esimerkiksi tulvat vaikuttavat vesivoiman tuotantoon ja miten mahdolliset muutokset metsien kasvussa vaikuttavat bioraaka-aineen hankintaan. Sähkönjakelussa pitää niin ikään huomioida yleistyvät myrskyt. Se sopeutumisesta. Miten Fortumissa on ilmastonmuutosta hillitty? työm nässä tärkeintä on tietoisuus, tosiasioiden myöntäminen. Fortumissa tietoisuus on ryhmätyön ansiota: ilmastoasiantuntijat kertovat mielipiteensä, mutta ensisijaista on se, että kaikki fortumlaiset voimalaitosväestä tutkimus- ja kehitystyötä tekeviin tietävät tosiasiat, miehet sanovat. Fortumissa tehtiin 2000-luvun alussa vapaaehtoinen ilmastoaloite, Climate Initiative, jossa yhtiö määritteli tavoitteekseen kääntää ilmastonmuutoksen uhka mahdollisuudeksi ja olla energia-alalla edelläkävijä ympäristöasioissa. EU:n ilmastoregulaation kehityttyä vapaaehtoinen toiminta on sittemmin jäänyt sivurooliin. Euroopassa keskeisin mekanismi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on päästökauppa. Päästökaupan ladunaukaisemiseen osallistunut Niininen kysyy kollegaltaan, vieläkö suunnitelmat siitä, että tällaista markkinaperustaista mekanismia alettaisiin soveltaa muihinkin kuin hiilidioksidipäästöihin, ovat voimissaan. On ollut puhetta, että NOx- eli typenoksidipäästöille luotaisiin vastaava menettely, mutta ennestään jo tiukkojen päästörajoitusten puitteissa kaupankäynnille jäisi näistä päästöistä puhuttaessa varsin vähän mahdollisuuksia. Arvokkaampaa olisi saada ensin muita maita ja lisää toimialoja hiilidioksidin päästökaupan piiriin, Kankaanpää vastaa. Puhetta on ollut myös siitä, että päästökaupan myötä energianhinnat nousevat. Uusi kustannuskomponentti näkyy aina energianhinnoissa ja jos ei näy, tapahtuu kamalia, kuten 2000-luvun

13 aalla Kolmijalka ei kaadu vaisuudessa, tarvitsemme teknologiaa, Kankaanpää lisää. Fuusiovoima tuntuu aina olevan vuoden päässä vähän niin kuin öljyn loppuminenkin. Ensimmäinen hiilidioksidin erotussuunnitelma tehtiin sen sijaan 80-luvulla 50 vuoden päähän, ja nyt on jo muutama pilottilaitos syntymässä, Niininen puolestaan jatkaa. Hän näkisi mielellään maailman tukeutuvan energiantuotannossa kolmijalkaan, sillä tuolikin kaatuu, jos jalkoja on vain kaksi. Ensimmäinen jalka olisivat fossiiliset polttoaineet puhdistettuina, toinen uusiutuvat energianlähteet niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy. Ja ydinvoima olisi näiden rinnalla hyvä apupoika, se kolmas jalka. Kari Kankaanpään mukaan kuluvan vuoden tavoite Fortumissa on jatkaa ilmastotietoisuuden viemistä ruohonjuuritasolle, kertoa yksittäisen ihmisen mahdollisuuksista säästää energiaa ja tehdä muita arjen ilmastotekoja. Ilmastoteema on tullut jäädäkseen. Heikki Niininen puolestaan jatkaa eläkkeelläkin ilmastoasioiden parissa. Hän on liittynyt energia-alan eläkeläisten kerhoon. Siellä juuri muistelimme, että Fortumissa ilmastonmuutos ja sen tuomat liiketoimintamahdollisuudet ymmärrettiin jo varhain. Tärkeintä on tosiasioiden myöntäminen, Kari Kankaanpää (oik.) ja Heikki Niininen sanovat.

14 ASIAKKAAN ÄÄNI Yritykset varautuvat ilmastonmuutokseen Tietoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksesta on kasvanut yrityksissä. Kysyimme, miten suomalainen Tradeka ja ruotsalainen Banverket ovat huomioineet kehityksen. Rautateillä matkustajat ja tavarat liikkuvat energiatehokkaasti anverket vastaa Ruotsin rautateistä. Ilmastonmuutos B asettaa kalustolle ja rautateiden suunnittelulle uudenlaisia vaatimuksia. Rautateiden rooli liikenteen päästöjen vähentäjänä voi olla merkittävä. Se kuitenkin edellyttää merkittäviä panostuksia, joilla parannetaan rautateiden kilpailukykyä suhteessa tie- ja lentoliikenteeseen. Ilmastonmuutoksen myötä voimistuvat tulvat ja vedenpinnan nousu edellyttävät lisäpanostuksia esimerksi pumppauslaitoksiin, siltoihin ja alikulkutunneleihin. Ylläpitokustannukset kasvavat, samoin kuin kustannukset esimerkiksi siltarumpujen mitoituksen muutoksista. Yleistyvät ja entistä kovemmat myrskyt nostavat puiden johdinlinjoille kaatumisen riskiä. Kasvavien riskien johdosta ilmastonmuutos on huomioitava sekä rataverkoston infrastruktuurin suunnittelussa että liikenteenohjausjärjestelmissä. Se tarkoittaa muun muassa voimalinjoja uhkaavien puiden kaatamista ja veden eroosiovaikutuksen ehkäisyä. Myös radan kuntoa valvovia järjestelmiä kehitetään jatkuvasti. Junaliikenne on energiatehokas tapa kuljettaa suuria matkustaja- ja tavaramääriä, joten rautateillä on hyvät mahdollisuudet pienentää liikenteen aiheuttamia ilmastovaikutuksia. Ruotsin rautatieliikenteestä jo 96 prosenttia kulkee vesi- ja tuulivoimalaitoksissa tuotetulla uusiutuvalla energialla. Asiakkaamme painottavat ympäristönäkökohtia eidän kaikkien on Mosallistuttava talkoisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Uskon, että tietoisuus ilmastonmuutoksesta vaikuttaa kuluttajien käytökseen ja kaupan toimintaan. Muutos heijastuu esimerkiksi logistiikkaan, tavaroiden pakkauskäytäntöihin ja kylmäkoneiden käytön optimointiin. Jokaisessa vaiheessa on mietittävä, miten päästöjä voidaan vähentää. Meillähän logistiikka on varsin kehittynyttä energiansäästön kannalta. Yhdistelemme kuljetuksia, joten kuormissa tulee kerralla useamman toimittajan tavaroita. Tradeka on Suomen suurin lähikauppias: sillä on 540 Siwaja 183 Valintatalo-myymälää sekä 26 Euromarketia. Pidämme tärkeänä, että ihmisillä on mahdollisuus asioida helposti lähikaupassaan, eivätkä ainoiksi vaihtoehdoiksi jää isot hypermarketit. Arvoissamme korostetaan ympäristön merkitystä. Käytännön toimissa se näkyy esimerkiksi siinä, että meillä on Joutsenmerkin saanut myymälä, jossa ympäristöasiat on otettu erityisesti huomioon. Ihmisten ympäristötietoisuuden parantuessa ympäristömyötäisellä imagolla on merkitystä vähittäiskaupassa. Tradekassa ilmastonmuutoksen hillinnän ja energian säästämisen välille on vedetty vahvat yhtäläisyysmerkit. Kun energiankulutusta saadaan pienennettyä, samalla myös päästöt pienenevät. Olemme tehneet Fortumin kanssa sähkösopimuksen, joka kattaa ensi vuonna koko sähkönkulutuksemme. Silloin kaikki ostamamme sähkö on tuotettu päästöttömästi.

15 Eläköön hmisten ympäristötietoisuus on kasvanut entisestään viime vuosina. Menneen talven lumettomuus ja lämmin sää herättivät viimeisetkin puhumaan ilmastonmuutoksen merkityksestä ja pohtimaan, miten itse kukin voi sitä hillitä. Energiantuottajalle tämä asettaa vaatimuksia, joita ei voi ohittaa: ympäristöstä on huolehdittava ja huolenpidon täytyy näkyä konkreettisesti. Fortum haluaa vastata markkinoiden kysyntään, mutta olla myös itse pelastamassa maapalloa. Yhtiö on jo kymmenen vuotta tarjonnut asiakkailleen ympäristömerkittyä Norppasähköä, jonka valitsemalla kotitaloudet voivat helposti vaikuttaa luonnon ja ilmaston puhtauteen. Ruotsissa vastaavan ympäristömyötäisen sähkön tunnistaa Bra Miljöval -merkistä. Fortumin Norppasähkön suosio on kasvanut huimaa vauhtia; huhtikuun 2007 alussa käyttäjiä oli Suomessa jo ja Ruotsissa saman verran. Täysin puhdasta Nimensä Norppasähkö on saanut siitä, että sen tuotantoprosessi täyttää Suomen Luonnonsuojeluliiton kriteerit. Energiantuottajan on pystyttävä osoittamaan, että ekoenergiana myydyt kilowattitunnit on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä, kuten aurinko- tai tuulienergialla, puulla, muilla biopolttoaineilla, biokaasulla tai kriteerit täyttävällä vesivoimalla, joka on rakennettu ennen vuotta Energiayhtiön on myös osoitettava voimalaitoksensa ympäristövaikutukset sekä toimet niiden minimoimiseksi. Fortumin tarjoama Norppasähkö tuotetaan sataprosenttisesti uusiutuvilla energialähteillä, käytännössä vesivoimalla ja biopolttoaineilla. Biomassaa saadaan metsistä, soilta ja pelloilta. Biopolttoaineeksi kelpaa myös osa yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden orgaanisista jätteistä. Suomessa ympäristömerkittyä vesivoimaa tuotetaan Imatrankoskella ja Tainionkoskella. Ruotsissa vastaavaa Bra Miljöval -ympäristömerkittyä sähköä tuotetaan vesi-, bio- ja tuulivoimalla. Ympäristömerkkiä voi käyttää, mikäli sähkö täyttää energiantuotannossa syntyvien päästöjen määrään sekä uusiutuvien energianlähteiden käyttöön liittyvät vaatimukset. Lisäksi merkki velvoittaa myyjät siirtämään osan energian myyntituloistaan rahastoon, jonka avulla vähennetään vesivoimatuotannon ympäristöhaittoja. Kotitaloudet voivat olla varmoja siitä, että töpseliin todellakin tulee Norppa- tai Bra Miljöval -sähköä, koska ympäristömyötäisen energian tuotantoa valvotaan tiukasti.

16 Elämää Klarälven-joessa Yhteistyöllä ympäristöjärjestöjen kanssa Fortum pyrkii konkreettiseen toimintaan ja näkyviin lopputuloksiin luonnon puolesta. Fortum on tehnyt jo 90-luvulta asti yhteistyötä Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Svenska Naturskyddsföreningenin kanssa. Jokaisesta Bra Miljöval -merkitystä sähkön kilowattitunnista menee osa Fortumin omaan pohjoismaiseen ympäristörahastoon, jolla rahoitetaan toimia vesivoiman ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Vuonna 2006 käynnistyi kaksivuotinen projekti, jossa Fortumin Bra Miljöval -tuotteiden myynnistä kertyneillä varoilla kunnostetaan Klarälven-jokea Ruotsin Värmlannissa. Tavoitteena on purkaa tukinuittoa varten tehtyjä rakennelmia, muuttaa kosket takaisin luonnontilaan ja avata sivu-uomat 29 kilometrin matkalta. Yhteistyötä tehdään Torsbyn kunnan kanssa. Vaikutukset näkyvät sekä ympäröivän luonnon hyvinvointina että uhanalaisen Klarälvenin lohen lisääntymismahdollisuuksien parantumisena. Klarälven-lohi on yksi viidestä makean veden lohilajista koko Euroopassa. Klarälven-jokea käytettiin 90-luvun alkuun asti uittoväylänä, Kesto Suomessa Norppasähköä eli takuuvarmasti ympäristömyötäistä energiaa saa valitsemalla Fortum Kesto -sähkösopimuksen. Ruotsissa vastaava tuote on Fortum Enkel, joka on Bra Miljöval -ympäristömerkittyä sähköä. Asiakkailla on mahdollisuus ostaa myös Norppalämpöä. jonka kosket oli perattu ja sivuuomat suljettu. Teollisuutta palvelevan väylän muokkauksella tuhottiin maan rikas lohikanta sekä ympäröivää luontoa. Ympäristön hyväksi tekemänsä työn lisäksi Fortum on ollut mukana myös sosiologisessa parannustyössä muun muassa Oulujoen EU-rahoitteisessa projektissa, jossa tutkitaan kalojen käyttäytymistä voimalaitosten lähellä sekä jokialueen merkitystä asukkaille. Fortum osallistuu paikallisen yhteisön jäsenenä yhdessä ympäristökuntien ja TE-keskusten kanssa rantojen kunnostamiseen virkistyskäyttöön ympäröivää luontoa kunnioittaen. Nykyajan kuntosalilaitteet ovat tehokkaita, tietää Esport Centerin toimitusjohtaja Lasse Durchman. Vieressä Fortumin myyntipäällikkö Meeri Sallinen. Norpan matkassa Saimaannorppa elää nimensä mukaisesti Saimaalla, ja se on ainoa nisäkäs, jonka suojeluvastuu on kokonaan suomalaisilla. Norppa rauhoitettiin vuonna 1955, mutta yhä edelleen se kuuluu erittäin uhanalaisiin lajeihin. Norpalla on erityinen asema suomalaisten mielissä. Kun Fortum järjesti norppa-aiheisen piirustuskilpailun asiakkailleen, piirustuksia tuli huimat kpl, ja taiteilijoiden iät vaihtelivat 3 ja 78 vuoden välillä. Norppien elinolosuhteita pyritään parantamaan muun muassa lajin käyttäytymistä tutkimalla. Fortum tukee Joensuun yliopistossa toteutettavaa hanketta, jossa selvitetään ympäristötekijöiden, kuten lumen, jäätilanteen ja vedenkorkeuden, vaikutusta norpan lisääntymismenestykseen. Samalla tutkitaan ihmisten aiheuttamien häiriötekijöiden, kuten pilkkikalastuksen ja moottorikelkkailun, vaikutuksia norppien elinympäristön valintaan. Fortum osallistuu projektiin hankkimalla tutkimuslaitteita: norppaan kiinnitettävän GPS/GSM-lähettimen avulla sen liikkumista voidaan seurata reaaliajassa.

17 ASIAKKAAN ÄÄNI Toimitusjohtaja Lasse Durchman on luotsannut Esport Centeriä koko sen 25-vuotisen olemassaolon ajan. Klassiset mailapelit ovat aina vain suosionsa huipulla, ja sinne ovat kapuamassa myös fitness- eli kuntosali- ja ryhmäliikuntapalvelut. Ahtaista saleista on siirrytty avariin tiloihin, ja nykyajan kuntosalilaitteet ovat tehokkaita ja helppokäyttöisiä. Jumppatuntien ohjaajat ovat alan ammattilaisia. Samanaikaisesti kilpailu on pitänyt hintatason kurissa, Durchman selvittää lajien kehitystä. Esport Centerin ryhmäliikuntatunnit sisältävät erityyppistä aerobicia, spinningia eli sisäpyöräilyä ja trimmikiertoharjoittelua. Viikkoon mahtuu yli sata erilaista liikuntatuntia. Moni tuntee Esport Centerin kuitenkin ennen kaikkea mailapelien mekkana. Tennis-, squash- ja sulkapallokenttiä on kymmeniä, ja tiloissa toimii maineikas tenniskoulu. Suomalaisten pelaajien menestys maailmalla on entisestään lisännyt kiinnostusta tennikseen. Keskuksessa järjestetään vuosittain tenniksen ja squashin harrastajien Esport Cup, jolla on takanaan yli kymmenvuotinen historia. Liikettä niveliin Liikuntakeskukset ovat nyt pop. Espoolainen Esport Center on liikuttanut kaupunkilaisia jo neljännesvuosisadan ajan, ja toissa syksynä kylkeen avattu urheilun monitoimikeskus Esport Arena monipuolistaa tarjontaa entisestään.

18 Esport Cup on monen mailapeliharrastajan vuoden kohokohta. Tänä vuonna tenniksen miesten sarjaan osallistuu 250 pelaajaa, Durchman kertoo. Perinteitä pitää yllä myös yritysjohtajien jumppatunti, jota on pidetty Esport Centerissä tiistaiaamuisin aina vuodesta Ryhmään pääsee mukaan vain kutsusta. Durchmanin mukaan asiakkaat hakevat liikuntakeskuksesta nyt samoja asioita kuin neljännesvuosisata sitten. Liikkujat haluavat pysyä kunnossa ja saada kuntoilusta hyvän mielen. Uutta on painonpudotuksen korostuminen motiivina. Peruskonseptimmekaan ei ole vuosien saatossa muuttunut. Asiakkaille halutaan tarjota hyvä liikuntakokemus. Tuotteet ja tilat ovat muuttuneet sitäkin enemmän. Esport Centeriä on jatkuvasti laajennettu ja tiloja muunneltu sitä mukaa, kun ne ovat käyneet pieniksi tai asiakkaiden vaatimukset muuttuneet. Viime vuosina fitness-palveluille on osoitettu enemmän tilaa, ja kuntosalin laitteisto on uusittu. Ohjaus on entistä ammattimaisempaa ja tunnit entistä suunnitelmallisempia. Ohjaajien ammattitaito on keskeinen laatutekijä. Vaadimme ohjaajiltamme alan koulutusta, ja olemme alkaneet järjestää nuorille ohjaajille koulutusta itsekin, Durchman huomauttaa. Vastapaino työlle Yritysasiakkaiden määrä on kasvanut vuosien varrella huomattavasti ja kasvu jatkuu. Durchmanin mukaan jokainen vakavasti otettava yritys tukee nykyään työntekijöidensä liikuntaharrastuksia. Menestysreseptimme Tutkimustenkin mukaan ei ole liikunta salaisuus. on yksi parhaista keinoista On vain keventää paiskittava henkisen lujasti työn kuormittavuutta. töitä, Koko henkilöstön kuntotestaus on tehokas lähtölaukaus keksittävä hyvä liikeidea ja löydettävä kuntoiluun. erinomainen henkilöstö. Ja tietysti Kunnon testaaminen herättää ihmiset liikkumaan, ja puolen vuoden tarvitaan kuluttua myös järjestettävä hyppysellinen seurantatesti onnea, pitää hyvän vireen Kopparbergs yllä, Durchman Bryggeri vinkkaa. AB Keskuksessa -panimokonsernin järjestetään usein myös toimitusjohtaja liikunnan teemapäiviä yritysten henkilöstölle. Toissa vuonna avatussa Peter Bronsman sanoo. Esport Arenassa on urheilulle ja muulle toiminnalle tilaa yli neliötä. Arenalta löytyy muun muassa täysimittainen jalkapallokenttä, seitsemän salibandykenttää, rullaluistelu- ja sisäjuoksurata, kuntosali sekä ravintola ja urheilukauppa. Räätälöityä liikuntaa ja yksilöllistä kannustusta Esport Centerissä riittää asiakkaita aamusta iltaan. Reippaimmat käyvät kuntoilemassa ennen työpäivää, kotiäidit aamupäivisin ja pääjoukko työpäivän jälkeen. Asiakkaita keskuksella on toistakymmentätuhatta, joista suurin osa työssäkäyviä aikuisia.

19 Ainoa hiljainen hetki on alkuiltapäivä, mutta siihenkin Lasse Durchmanilla on idea. Suunnittelemme ryhmäliikuntatunteja ja yksilöllisesti ohjattua kuntosaliharjoittelua ikäihmisille, sillä kynnys osallistua nuorempien joukossa aerobictunnille voi olla korkea. Kohderyhmä on entistä kiinnostavampi, sillä Espoon kaupunki on esimerkillisesti päättänyt kustantaa kaikille yli 70-vuotiaille kaupunkilaisille kuntosalikortteja ja uimalippuja. Toinen tulevaisuuden suunnitelma on henkilökohtaisen kuntovalmennuksen eli personal trainer -palveluiden kehittäminen. Myös ryhmäliikunnan uskotaan houkuttelevan uusia asiakasryhmiä. Tämän hetken suosituin jumppamme ei sisällä koreografiaa vaan yksinkertaisia lihaskuntoliikkeitä painoja apuna käyttäen. Se on saanut miehetkin osallistumaan ryhmäliikuntaan, mikä on Suomessa uutta. Uskon heidän vähitellen uskaltautuvan muillekin tunneille, Durchman ennustaa. Reippaimmat käyvät kuntoilemassa ennen työpäivää, kotiäidit aamupäivisin ja pääjoukko työpäivän jälkeen. Virtaa Balance Plus -sähköstä Esport Center on ollut paikallisen energiayhtiön asiakas koko olemassaolonsa ajan. Nyt Fortumilta ostetaan sekä sähköä että kaukolämpöä. Sähköä kuluu runsaat kolme gigawattituntia vuodessa. Siirryimme viimevuotisessa kaupassa E.ONin mukana Fortumille, koska emme halunneet lähteä Espoon ulkopuolelle, Durchman kertoo. Esport Centerin sähkösopimusta tarkistettiin viime syksynä. Alun perin Esport Centerillä oli spothintoihin perustuva sopimus, jolloin sähkön hinta vaihteli koko ajan markkinahinnan mukaan. Vaihdoimme sen Balance Plus -sopimukseen, jolla saadaan enemmän vakautta ja varmuutta tulevaan sähkönhintaan myös pidemmällä aikavälillä, Esport Centerin asiakasvastaava, Fortumin myyntipäällikkö Meeri Sallinen kertoo. Fortumin salkunhoitaja hoitaa sähkönoston NordPool-sähköpörssistä asiakkaan puolesta niin, että tuleva hinta on tiedossa aina puoli vuotta etukäteen. Salkunhoitaja seuraa aktiivisesti markkinaa ja ostaa sähköä hinnan ollessa alhaalla. Hajauttamalla hankintaa eriin ja ajoittamalla hankinnat oikein saadaan hyöty hinnan vaihtelusta asiakkaalle. Balance Plus -sähkö on ympäristöystävällistä vesisähköä.

20 FORTUMIN KASVOT Omalla

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee vesi- VOIMAA FORTUMIN ENERGIAKATSAUS JOULUKUU 2015 Uusiutuva, päästötön ja joustava vesivoima olennainen osa tulevaisuuden energiajärjestelmää Vesivoimalla on

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta!

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta! Tiedä tai arvaa 1 1. Turvetta käytetään Suomessa a) Etelä-Suomen sähköntuotantoon b) sähkön ja lämmön yhteistuotantoon c) Pohjois-Suomen sähköntuotantoon 2. Biokaasua syntyy a) voimalaitoksilla polttoaineen

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Matkailun ympäristövaikutukset

Matkailun ympäristövaikutukset Matkailun ympäristövaikutukset Onko tulevaisuudessa vielä ympäristöä, johon matkustaa ja jossa elää? Heikki Korpela Tehty Turun yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöviikon

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmasto yrityksen strategiassa Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Miksi yritys ottaisi ilmastonmuutoksen strategiaansa? Menestyneimmät yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot