Hiilidioksidi talteen. Valintoja

Transkriptio

1 Hiilidioksidi talteen Valintoja

2 Suurin osa ilmastonmuutosta aiheuttavista kasvihuonekaasuista syntyy energiantuotannossa ja -kulutuksessa. Siksi jokainen meistä, niin energian tuottaja kuin käyttäjäkin, on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Fortum on jo pitkään tehnyt määrätietoista työtä ympäristön hyväksi. Vuonna 2006 yli 80 % sähköntuotannostamme ei aiheuttanut hiilidioksidipäästöjä, ja noin 40 % sähköstä ja lämmöstä tuotettiin uusiutuvilla energianlähteillä. Fortum on myös Pohjoismaiden suurin ympäristömerkityn sähkön myyjä yli asiakastamme käyttää Norppa- tai Bra Miljöval -sähköä. Edellä mainitut luvut ja paljon muuta tietoa saat lehden liitteenä olevasta ilmastoesitteestä. Se kertoo, mitä Fortum on jo tehnyt ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja mitä se aikoo tulevaisuudessa tehdä. Vaikka ilmastonmuutoksesta on puhuttu viime aikoina enemmän kuin koskaan, kyseessä ei ole "kevään puheenaihe". Aihe pysyy niin tämän lehden sivuilla kuin kaikessa toiminnassamme jatkossakin. Esitteestä löydät myös vinkkejä, miten itse voit valinnoillasi vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan mukavuudestasi tinkimättä. Ilmastokeskustelua seuratessa tulee välillä sekä syyllinen että voimaton olo. Siksi onkin hyvä kuulla uutisia uudesta teknologiasta ja uusista ratkaisuista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Fortum on Ruotsissa allekirjoittanut sopimuksen norjalaisen yrityksen kanssa hiilidioksidin poistamiseen tarkoitetun koelaitteen asentamisesta Tukholman Värtanin 16 voimalaitokseensa. Kokeiltava teknologia poistaa hiilidioksipäästöt 95-prosenttisesti. Laitteen avulla saamme kokemusta ja tietoa kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja hiilidioksineutraalin energiantuotannon kehittämiseksi. Teimme lukijatutkimuksen edellisestä Forte-lehdestä. Kysyimme mm. lehden välittämää mielikuvaa Fortumista. Lukijoista 80 % pitää yhtiötä luotettavana ja vastuuntuntoisena yrityksenä. Sitä me haluamme olla. "Energiamme edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää" ei ole vain lause, jolla kerromme toimintamme tarkoituksen. Se kertoo myös pyrkimyksestämme olla hyvä yrityskansalainen ja halustamme olla monimuotoisesti mukana ihmisten elämässä. Kiitän kaikkia lukijatutkimukseen osallistuneita ja toivon mielenkiintoisia lukuhetkiä uuden Forten parissa. Virkistävää kesää toivottaen Carola Teir-Lehtinen viestintäjohtaja

3 TÄSSÄ NUMEROSSA 15 Ajankohtaista... 4 Ympäristönmuutoksen professori Atte Korhola: pienin paha on ympäristölle hyvä... 8 Puhtaamman energian työmaalla...12 Tradeka ja Banverket varautuvat ilmastonmuutokseen...14 Eläköön norppa!...15 Esport Center laittaa liikettä niveliin...17 Fortumin kasvot -sarjassa myyntineuvottelija Päivi Teerikorpi...20 Sijoittaja etsii ajantasaista tietoa...22 Huomisen hiiliteknologiat...23 Tukea omaishoitajille Fortum on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavia energiayhtiöitä. Tuotamme, myymme ja jakelemme sähköä sekä lämpöä, tarjoamme voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalveluita sekä muita energiaan liittyviä palveluita. Päätuotteitamme ovat sähkö, lämpö ja höyry. Pyrimme kaikessa toiminnassamme ensiluokkaisiin tuloksiin. Tavoitteemme on luoda johtava sähkö- ja lämpöyhtiö ja tulla halutuimmaksi energiantoimittajaksi Pohjoismaissa ja Itämeren alueella. Fortum Oyj:n osakkeet noteerataan Helsingin Pörssissä.

4 AJANKOHTAISTA Fortumin yhteistyö FC Hongan kanssa jatkuu. Pääsponsorisopimus on voimassa vuoden 2008 loppuun asti. Pääsarjakauden avauspuheessa 22. huhtikuuta Fortumin kehitysjohtaja Timo Karttinen (kuvassa keskellä) korosti Fortumin ja FC Hongan arvojen yhteneväisyyttä: yhteiskuntavastuu sekä nuoriso- ja vammaistyö ovat molemmille tärkeitä. FC Hongan joukkueissa pelaa noin nuorta. Lahjoitusprofessuuri Tampereen teknilliseen yliopistoon Tampereen teknillinen yliopisto perustaa kuusivuotisen sähkövoimatekniikan lahjoitusprofessuurin, jonka tehtävänä on vahvistaa sähkövoimatekniikan laitoksella sähköverkkojen ja verkkoliiketoiminnan tutkimusta ja opetusta. Professuurin lahjoittavat Fortum, ABB, Energiateollisuus ja Vattenfall. Sähkön jakeluyhtiöiden haasteena on saada käyttöön ratkaisuja, jotka vastaavat käyttäjien tiukkeneviin laatuodotuksiin ja palvelevat vielä vuosikymmenien kuluttua. Tarvitsemme yhteistyötä yliopistotutkimuksen, laitevalmistajan ja jakeluyhtiöiden kesken, kommentoi lahjoitusprofessuuria kehitysjohtaja Timo Karttinen Fortumista. Kansalaiset aktiivisia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi Fortum valmistelee uuden, biopolttoaineita käyttävän lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksen rakentamista Järvenpäähän kattamaan kasvavaa kaukolämpötarvetta Järvenpään ja Tuusulan alueilla. Voimalaitos korvaa raskaalla polttoöljyllä ja maakaasulla toimivia lämpökeskuksia, joista osasta voidaan luopua, ja muutamia jätetään huippu- ja varalaitoksiksi. Samalla on tarkoitus rakentaa yhdysputki Järvenpään keskustan ja Hyrylän kaukolämpöverkkojen välille. Biopolttoaineiden korkean osuuden ansiosta kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöt alueella alenevat 50 prosentilla ja ympäristömyötäisen sähkön tuotantomäärä kasvaa. Investoinnin arvo on noin 60 miljoonaa euroa. Voimalaitoksen on suunniteltu valmistuvan vuoteen 2010 mennessä. Suomalaiset pitävät ilmastonmuutosta tärkeimpänä ihmisen elämään vaikuttavana asiana. Tämä selviää kolmatta kertaa toteutetusta, Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaan kuuluvasta tutkimuksesta. Ilmastonmuutoksen vakavimmaksi uhaksi on vastaajien mielestä tänä vuonna noussut tulvien, rankkasateiden ja myrskyjen yleistyminen. Pohjoisen mannerjäätikön sulaminen on lähes yhtä uhkaava ilmiö. Entistä useampi vastaaja sanoo myös olevansa valmis toimimaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suosituimpia toimia ovat jätteiden lajittelu ja kierrättäminen (64 %) sekä energian säästäminen (47 %). Vähemmän polttoainetta kuluttavan auton hankinta ja autoilun vähentäminen kiinnostavat joka kolmatta. Kulutustottumukset ovat Vuosina toteutettu Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma on osa kan- säilyneet viimeisen kolmen vuoden aikana samantapaisina. Yleisin sallisen ilmastostrategian toteutusta. Ohjelmalla on pyritty lisäämään suomalaisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta, ympäristöystävällinen sen vaikutuksista ja hillitsemisestä. Osana teko on edelleen lyhyiden asiointimatkojen jonka tavoitteena oli asenteiden muut- Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaa toteutettiin myös Tee muutos -kampanja, suorittaminen pyörällä taminen, kiinnostuksen herättäminen ja tietoisuuden lisääminen. tai kävellen. Kampanjan konsepti luotiin EU-komissiossa.

5 YVA-menettely käynnistyy Loviisassa Fortum on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) Loviisaan mahdollisesti rakennettavasta kolmannesta ydinvoimalaitosyksiköstä. Tarkoituksena on laatia laitoshankkeen kuvaus sekä raportoida, kuinka laitoshankkeen vaikutuksia elinoloihin, ympäristöön, luontoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen aiotaan selvittää. Ydinenergialain mukaan YVA-selvitys tarvitaan, ennen kuin valtioneuvostolle voidaan jättää periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta Suomeen. Huhtikuussa käynnistyneen YVA:n ensimmäisen vaiheen aikana Loviisan ja sen ympäristön asukkailla ja sidosryhmillä on mahdollisuus kertoa mielipiteensä selvitystyöstä ja sen toteutuksesta. Teollisuuden Voima aloittaa yhtaikaa Loviisan YVA-prosessin kanssa vastaavan prosessin Olkiluodon laitospaikan osalta. Fortumin Säätiö jakoi apurahoja Fortumin Säätiö myönsi vuonna 2007 yhteensä n euroa apurahoja mm. perustutkinnon suorittamiseen sekä jatko-opintojen ja yksittäisten hankkeiden tukemiseen. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius ja säätiön asiamies Jan-Erik Österholm luovuttivat kunniakirjat apurahansaajille. Fortumin Säätiö pyrkii apurahojen avulla edistämään sellaista energiaalan tutkimusta, kehitystä ja opetusta, jolla lisätään ymmärrystä kestävän kehityksen mekanismeihin sekä luodaan uusia ratkaisuja etenkin vastuullisen energiantuotannon ja -käytön sekä liikenteen energiaratkaisujen edistämiseen. Ministerien linjauksia EU:n energiapolitiikan tulevaisuudesta EU:n energianeuvosto kokoontui helmikuussa Brysseliin keskustelemaan alkuvuodesta valmistuneen energiapaketin sisällöstä. Keskeiset kysymykset koskivat uusiutuvalle energialle asetettavia tavoitteita sekä sisämarkkinoiden jatkotoimia. Energianeuvoston mukaan uusiutuvan energian osuutta on nostettava unionin alueella 6 7 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian "lisätaakka" on tarkoitus jakaa jäsenmaiden kesken, mikä tarkoittaa, että uusiutuvilla lähteillä tuotetun energian osuutta on esimerkiksi Suomessa nostettava erittäin merkittävästi nykyisestä 24 prosentista. Niinikään liikenteen biopolttoaineiden vähimmäisosuuden nostaminen 10 prosenttiin sekä sähkö- ja kaasumarkkinoiden toiminnan parantaminen saavat sekä Suomelta että Ruotsilta vahvan tuen. Energianeuvosto katsoi välttämättömäksi kiirehtiä energiateknologian kehittämistä, erityisesti hiilen talteenotto- ja varastointiteknologiaa. Samoin tuettiin EU:n toiminnan vahvistamista energia- ja ilmastopolitiikan ulkosuhteissa; monet jäsenmaat pitävät tarpeellisena monipuolistaa energian tuontia Eurooppaan energiavarmuuden parantamiseksi. Energiakysymykset puhuttivat Fortum järjesti 3. ja 8. toukokuuta yhteistyössä Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa kaksi yleisöluento- ja keskustelutilaisuutta, joiden teemana oli ilmastonmuutos. Tilaisuuksilla pyrittiin virittämään keskustelua ilmastonmuutoksesta sekä siihen liittyvistä energia-alan kysymyksistä. Puhujina tilaisuuksissa olivat mm. UPM:n energiajohtaja Anja Silvennoinen, KTM:n energiaosaston ylijohtaja Taisto Turunen sekä kansanedustaja Oras Tynkkynen.

6 AJANKOHTAISTA Yrittäjyyttä oppimassa Marika Grönstrand Elisabeth Teien Ung Företagsamhet on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tehtävänä on antaa lukiolaisille mahdollisuus harjoitella yrittäjyyttä oman yrityksen avulla. Lue lisää: Fortumin koko sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 107 g/kwh. Tämä on Euroopan suurten sähköyhtiöiden alhaisimpia arvoja ja selvästi alle Fortumin omien tavoitearvojen. Fortum asetti vuonna 2006 tavoitearvot sähköntuotantonsa hiilidioksidipäästöille: vuosittainen tavoite on alle 200 g/kwh. Vuonna 2006 Fortum Markets oli Pohjoismaiden suurin ympäristömerkityn sähkön myyjä. Suomessa kaikki Fortum Kesto -sähkösopimuksen tehneet asiakkaat saavat ympäristömerkittyä Norppasähköä samoin kuin Ruotsissa kaikki Fortum Enkel -sopimuksen tehneet asiakkaat saavat Bra Miljöval -merkittyä sähköä. Myös Fortumin biopolttoaineilla tapahtuvalla lämmöntuotannolla on Norppamerkki. Ilmastonmuutoskampanjoita Fortumin huolta ilmastonmuutoksesta ja panostusta ympäristömyötäiseen tuotantoon on viestitetty myös laajoilla mainoskampanjoilla niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Suomen ilmastonmuutoskampanjat pyörivät medioissa helmi maaliskuussa ja huhti toukokuussa. Ruotsin Energihjälpen-kampanjat pyörivät niin ikään koko kevään. Molemmissa kampanjoissa ihmisiä kehotetaan ympäristömyötäisiin kulutustottumuksiin ja annetaan vinkkejä miten itse voi toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Fortea tutkittiin FORTUMIN AVAINLUKUJA: 84 % sähköstä tuotettiin ilman hiilidioksidipäästöjä 40 % sähköstä tuotettiin uusiutuvilla energianlähteillä 43 % lämmöstä tuotettiin uusiutuvilla energianlähteillä 22 % enemmän biopolttoaineiden käyttöä kuin edellisvuonna 95 % liiketoiminnasta on ympäristösertifioitu SUUNNITELMISSA TUULIPUISTO TAALAINMAALLE Fortum sekä maa- ja metsäosuuskunta Orsa Besparingsskog suunnittelevat tuulipuiston rakentamista Orsa Finnmarkin alueelle Ruotsin Taalainmaalle miljoonan euron investointi käsittäisi kahdeksan 2 3 megawatin tuulivoimalaa, joiden laskennallinen vuosituotanto vastaa keskivertotalouden sähkönkulutusta vuodessa. Alueen tuuli- ja luonnonolosuhteet ovat tarkoitukseen ihanteelliset, eikä läheisyydessä ole pysyvää asutusta, joita tuulivoimaloiden siipien pyörimisestä aiheutuvat varjot tai äänet voisivat häiritä, kertoo Fortumin sähköntuotannosta Taalainmaalla vastaava Peter Alzar. Puiston suunnitellun sijaintipaikan etu on myös sen läheisyys kahteen Fortumin vesivoimalaitokseen: yhteys sähkönsiirtoverkkoon on olemassa eikä kalliita infrastruktuuri-investointeja tarvita. Ensimmäiset tuulivoimalat otettaisiin käyttöön vuonna 2009, mikäli investointi toteutuu.

7 syvyyksissä... Niklas Eriksson Kaukolämpöä...ja aalloilla Barbara Hutton

8 Pienin paha on ilmastolle Ilmastonmuutos konkretisoituu vedessä Palataan ilmastotalkoisiin tuonnempana ja tehdään ensin selväksi, mitä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan. Atte Korhola korostaa, että kyseessä on iso, kaikki elämän alueet läpäisevä ja siksi vaikea asia. Ympäristömuutoksen professori on huolissaan siitä, miten liian monet päättäjät hyppäävät ilmastoasiantuntijan rooliin ymmärtämättä kokonaiskuvaa. Yksinkertaisimmillaan ilmastonmuutos tarkoittaa meidän kaikkien tuntemissa sääoloissa tapahhyvä Ilmastonmuutos on jokaisen huulilla ja alkaa jo melkein tulla korvista ulos. Kun paljon puhutaan, asian ydin helposti hämärtyy. Mistä ilmastonmuutoksessa oikeastaan onkaan kyse? Vieläkö maapallolla on toivoa? Professori Atte Korhola vastaa. lmastonmuutoksesta tulee syyllinen olo. Me ihmisethän sen olemme saaneet aikaan, tunnutaan joka paikassa sanottavan. Ympäristönmuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta korjaa hieman käsitystä: Maapallon lämpötila on viimeisten 150 vuoden aikana noussut 0,8 astetta. Näistä asteista valtaosa on tullut viimeisten 30 vuoden aikana ja sitä ei pystytä selittämään luontaisilla tekijöillä, kuten auringon aktiivisuudella ja tulivuoritoiminnalla. Ihmisen vaikutus on siis muuttunut dominoivammaksi, mutta on hyvä muistaa, että luontaiset tekijät ovat koko ajan taustalla. Vaikka maapallo laitettaisiin nyt kiinni, lämpeneminen jatkuisi, koska kasvihuonekaasut ovat pitkäikäisiä ja meret ovat jo ehtineet lämmetä. Ne hohkaavat lämpöä vielä kauan, ja vesihöyry on tehokas kasvihuonekaasu, Korhola jatkaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toivo ilmastonmuutoksen hidastamisesta tai jopa taittamisesta olisi mennyt. Atte Korholan mukaan jo nyt tiedetään, miten kasvihuonekaasupäästöt voidaan vakauttaa vuoteen 2050 mennessä 2000-luvun alun tasolle, vaikka energiankulutus ja -tarve jatkuvasti kasvavatkin. Tieto on vain muutettava teknologioiksi ja teoiksi. Kysymys kuuluu: miten saada kaikki mukaan ilmastotalkoisiin?

9 Atte Korholan mukaan kasvihuonekaasupäästöt voidaan vakauttaa 2000-luvun alun tasolle, vaikka energiankulutus ja -tarve jatkuvasti kasvavatkin.

10 tuvaa pitkän aikavälin muutosta. Lämpötila ja sademäärä ovat tutuimmat suureet, joilla ilmastonmuutosta mitataan, Korhola tiivistää. Lämpötilan noususta taas seuraa useita jo havaittavissa olevia muutoksia. Arktinen merijääpeite on supistunut viimeisten 30 vuoden aikana kymmenen prosenttia ja samalla jäänpaksuus on ohentunut puolitoista metriä. Myös trooppisten alueiden vuoristojäätiköt ovat kutistumaan päin. Esimerkiksi Andeilla jäätikön reuna perääntyy jopa 80 metriä vuodessa. Luvut ovat hätkähdyttäviä ja niin ovat niiden vaikutuksetkin. Maisemallinen muutos, jota sitäkään Korhola ei väheksy, on murheista pienin. Pelkästään Himalajan jäätikön mahdollinen sulaminen vaikuttaa 300 miljoonan ihmisen vesivarantoihin, hän havainnollistaa. Entä luonnon biodiversiteetti. Maapallon lämpö- vyöhykkeet ovat liikkumassa jopa kymmeniä kilometrejä vuosikymmenessä pohjoiseen päin. Pallon päällä tulee vastaan Arktinen jäämeri, joka ei voi enää pohjoisemmaksi liikkua. Kokonaisia lämpövyöhykkeitä siis katoaa. Sen seurauksena jopa miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto. Monimuotoisuus on tärkeä luonnonresurssi, joka tekee luonnosta vastustuskykyisen. Ilmastonmuutos uhkaa tehdä luonnosta haavoittuvamman, Korhola selventää. Ilmastonmuutoksen välittömiin seurauksiin kuuluu myös merenpinnan nousu. On ennustettu, että seuraavan vuosisadan aikana merenpinta kohoaa senttimetriä. maan kaksi satoa yhden sijaan ja myös hehtaarimäärät kasvanevat, mutta sen jälkeen negatiiviset seikat ajavat myönteisten yli. Sama pätee metsien kasvuun, joka aluksi kiihtyy. Myöhemmin kesäajan kuivuus lisääntyy ja meille saapuu uusia tuhohyönteisiä, joihin meidän viljalajistomme ei ole sopeutunut. Metsät taas kärsivät myrskyjen yleistymisestä ja talvehtimisajan eli lepokauden lyhentymisestä. Sen sijaan aluekohtaisille sopeutumisstrategioille ympäristönmuutoksen professori näyttää vihreää valoa. Ilmastonmuutoksen torjunnan tie on nimittäin kaksisuuntainen: tarvitaan akuutteja toimenpiteitä, jotka hidastavat muutosta, sekä sopeutumista muutokseen, joka ei toimenpiteistä huolimatta hetkessä taltu. Kaikki keinot luovasti käyttöön Jotta ilmastonmuutos saisi konkreettisen muodon, aloitetaan katsaus tarvittaviin toimenpiteisiin arkisimmasta päästä. Kun asuntoja ja toimistoja rakennetaan, pitäisi huomioida ilman lämpötilan nousu ja kehittää sellaisia lämmitys- ja jäähdytyssovelluksia, jotka eivät tuota päästöjä. Kaupungit pitäisi ylipäätään rakentaa tiiviimmiksi, jotta turhaa liikkumista voidaan välttää, Atte Korhola pohtii. Turha liikkuminen tarkoittaa esimerkiksi ruokaostosten hoitamista supermarketissa, jonne on ajettava autolla. Liikenne on Euroopassa voimakkaimmin kasvava päästöjä aiheuttava sektori. Liikenteestä puhuttaessa ei voida sivuuttaa Nyt tarvitaan ennen kaikkea luovuutta, kaikkien keinojen käyttöönottoa. Alavilla seuduilla yksi senttimetri voidaan kertoa sadalla, niin tiedetään, miten nousu vaikuttaa horisontaalisesti. Maailman ihmisistä 60 prosenttia asuu alle sadan kilometrin päässä rannikolta. Ensimmäisinä vaarassa ovat Bangladesh, Kiina, Tyynenmeren saaret ja Niilin suisto. Jotain hyvääkin? Viime aikojen keskusteluissa uskaliaimmat ovat haaveilleet ilmastonmuutoksesta koituvan myös hyötyä, varsinkin tänne Pohjoismaihin, joiden asukkaat tuskin panisivat pahakseen keskieurooppalaisempaa ilmastoa. Ilmastonmuutoksen on väläytelty tuovan mukanaan myös uudenlaisia työpaikkoja. Mutta Atte Korhola tyrmää hyötynäkökohdat. Ilmastonmuutosta ei voi lainkaan tarkastella valtiokohtaisesti, vaan aina globaalilla tasolla. Jos esimerkiksi maailman vilja-aitta USA:n preerialla kuivuu, vaikutus koko maailman ravinnon tuotantoon ja hintoihin on välitön. Sivustakatsojia tai hyötyjiä ei ole. Korhola myöntää, että pohjoismainen maatalous saattaa seuraavien vuoden aikana pystyä tuottabiopolttoaineita. Biopolttoaineet parantavat monien maiden energiaomavaraisuutta, vähentävät riippuvuutta öljystä, mutta ne eivät vielä nykytekniikalla vähennä päästöjä tehokkaasti. Sitä vastoin muut ympäristönäkökohdat tulevat vastaan, Korhola toteaa ja täsmentää: Vaikka ilmastonmuutos on maailman pahin uhka, se ei vielä ole pahin ympäristöongelma. Pahempia ympäristöongelmia ovat muun muassa maaperän eroosio ja merien saastuminen. Biopolttoaineet merkitsevät todennäköisesti tehomaatalouden lisääntymistä, jolloin lannoitetaan paljon. Samalla viljelijän asenne peltoon todennäköisesti muuttuu, kun viljeltävänä on ihmisen ravinnon sijaan auton ruokaa. Välinpitämättömyys ja joidenkin alueiden kasvavat sademäärät pitävät huolen siitä, että lannoitteita alkaa valua mereen Koska ilmasto- ja ympäristöasioissa kaikki liittyy näin kaikkeen, Atte Korhola pitää EU:n päätöstä lisätä uusiutuvia energianlähteitä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä turhana keinovalikoiman rajaamisena. Olisin mieluummin puhunut päästöttömien energianlähteiden lisäämisestä.

11 Tutkimustietoa tarvitaan Helsingin yliopiston biotieteellinen tiedekunta avasi ympäristönmuutoksen professuurin viime vuonna. Professuurin täyttänyt Atte Korhola pitää sitä hienona vetona. Ympäristönmuutoksen professori tarkastelee ympäristön muutoksia laajassa mittakaavassa. Pääpaino on kuitenkin vaikutusten tutkimisessa. Tällaiselle osaamiselle on laaja-alaisesti kysyntää ja samalla tämä on hieno mahdollisuus kouluttaa kokonainen sukupolvi ympäristönmuutoksen tarkkailuun, kertoo Korhola, joka on lukenut luonnontieteitä geologiasta biologiaan ja lähes kaikkea siltä väliltä. Ympäristönmuutoksen professorille myös esitetään kysymyksiä laidasta laitaan, jopa viinilajien tulevaisuudesta on tiedusteltu. Tällä hetkellä hänen vetämässään yksikössä tutkitaan muun muassa Pohjois-Suomen jääpeiteaikoja sekä pohjoisen metsärajan reaktioita ilmastonmuutokseen. Yksi tärkeä tutkimuskohde on sen mallintaminen, miten ilmasto on aiemmin vaihdellut. Esimerkiksi lyijypitoisuuksia nousi ilmakehään yhtä paljon esiteollisella ajalla kuin teollistumisen jälkeen on noussut. Kolikoita sulatettiin ja aseisiin tehtiin panoksia jo vuotta sitten. Lisäksi tutkimme erilaisia syklejä. Maapallolla on esimerkiksi koettu kylmiä vaiheita vuoden välein, aurinkopilkut taas vaikuttavat auringon säteilyyn 11 vuoden välein. Vaikka ihminen on ilmastonmuutoksessa iso peluri, luontaiset seikat eivät lopu. Tutkimustietoa tarvitaan. Suomessa ja Ruotsissa vesivoimamaksimi on käytännössä jo saavutettu, muutamia vapaita koskia olisi järjetöntä valjastaa. Joissakin maissa voidaan hyödyntää aalto- ja tuulienergiaa ja aurinkoenergian käyttöä toki voidaan lisätä, mutta ennen kuin ne muodostavat edes muutamia prosentteja energiapaletista, on tapahduttava paljon kehitystä. Pelkään, että EU:n päätöksen myötä on alettava hakata puuta. Se saattaa merkitä, että Euroopassa hakkuut kasvavat kolminkertaiseksi, mikä on hullun hommaa, koska metsät sitovat hiilidioksidia ja ovat siten hyvä keino hillitä ilmastonmuutosta, Korhola sanoo. Ympäristönmuutoksen professori ei myöskään ymmärrä ympäristöjärjestöjä, jotka ovat kuristumassa vuosikymmeniä sitten laatimiinsa oppeihin. Ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan nyt ennen kaikkea luovuutta, kaikkien keinojen käyttöönottoa. Energiatehokkuutta ja energiansäästöä lisäämällä saavutamme tuloksia muutamassa vuodessa. Sen Ei keppiä eikä porkkanaa vaan talkoohenkeä Palataan ilmastotalkoisiin. Kuten tiedotusvälineistä on luettu ja kuultu, EU on nyt ottanut ilmastotaakan yksin harteilleen, vaikkei unioni yksin voi ilmastonmuutosta estää. Maailman kokonaispäästöistä syntyy EU:ssa tällä hetkellä vain 14 prosenttia ja osuus laskee koko ajan muiden, erityisesti kehittyvien maiden osuuksien kasvaessa. Tällä menolla teollisuus vain siirtyy muualle, sinne missä on löysemmät normit. Kiinan ja Intian päästöt ovat jo nyt yhdessä suuremmat kuin USA:n. Muu maailma on pakko saada mukaan talkoisiin, Korhola korostaa. EU:n toimintamalli perustuu pitkälti päästökauppaan ja kepin tarjoamiseen, kun USA:n mallissa puolestaan satsataan teknologioiden kehittämiseen ja porkkanoiden antamiseen, luotetaan siihen, että markkinat reagoivat ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutosta ei voi lainkaan tarkastella valtiokohtaisesti, vaan aina globaalilla tasolla. Sivustakatsojia tai hyötyjiä ei ole. lisäksi on puututtava fossiilisiin polttoaineisiin, sillä niillä tuotetaan vähintään 70 prosenttia maailman primäärienergiasta vielä vuonna Liikenneratkaisuissa on päästävä öljystä eroon ja kehitettävä vetytaloutta, hiilen poltossa on taas kehitettävä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia, luotava päästöttömiä hiilivoimaloita. Myös ydinvoiman on pakko olla mukana kuviossa, koska se on äärettömän tehokasta eikä siitä synny lainkaan pienhiukkaspäästöjä. Yksi ydinvoimala vastaa tuhatta tuuligeneraattoria. Energiantuotannossa valintaa ei voida tehdä enää hyvän ja pahan välillä, koska jokaisessa tuotantomuodossa on hyviä ja huonoja puolia. On valittava pienin paha. Meillä tietysti kritisoidaan kovasti Yhdysvaltain mallia, mutta hedelmällisintä olisi yhdistää nämä kaksi. USA:lla on esimerkiksi Aasian maiden kanssa käynnissä satakunta konkreettista projektia, joissa tutkitaan tekniikkaa uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämiseksi. Euroopan päästökauppajärjestelmä taas on Korholan mielestä nerokas, mutta se on saatava maailmanlaajuiseksi. Muuten filosofia on väärä: nyt se kurjistuttaa ja rankaisee varhaisia toimijoita. Niitä, jotka ovat jo tehneet paljon, pitäisi palkita, Atte Korhola päättää.

12 Fortumin matka ilmastonmuutoksen hillinnän tiellä on kestänyt huimasti kauemmin kuin yhtiö on tämän nimisenä ollut olemassa. Näin kertoo vuonna 1973 Imatran Voimaan töihin tullut Heikki Niininen: Fysiikkaa, kemiaa tai muita luonnontieteitä lukeneet 80-luvulla poliittinen ilmapiiri jätti ydinvoiman paitsioon, silloin oli rakennettava turve- ja kivihiilivoimaloita, mutta jo 90-luvulla hankinnat on tehty sillä tietoisuudella, että hiilidioksidivapaiden tuotantomuotojen kanssa on lähdetty ilmastoa pelastamaan. Esimerkiksi Ruotsista hankittu Gullspång Kraft oli lähes sataprosenttisesti vesivoimaa, Heikki Niininen kertoo. Ja pelkästään 2000-luvulla olemme investoineet seitsemän miljardia euroa päästöttömään tuotantoon, Kari Kankaanpää jatkaa. Tietoisuus tärkeintä Kankaanpään ja Niinisen mielestä ilmastonmuutoksen hillin- Puhtaamman energian tunsivat jo silloin ilmastokysymyksen olemassaolon. Todellista ilmastohytinää yhtiössä alkoi olla 80-luvun alun jälkeen; arvelimme, että ilmastonmuutoksesta tulee päänsärky. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC arvioi tuolloin, että ilmastonmuutoksesta muodostuu 50 prosentin todennäköisyydellä vakava asia, ja vastaavasti oli 50 prosentin mahdollisuus, ettei näin käy. Nyt uusimmassa arvioinnissa IPCC:n vastaavat luvut taitavat olla 99,9 ja 0,1 prosenttia, muistelee Niininen, joka työskenteli viime syksyyn asti Fortumin ilmastoasiantuntijana. Kun Heikki Niininen syksyllä jäi eläkkeelle, hän siirsi ohjat Kari Kankaanpäälle. Miehet olivat ennen vallanvaihdosta ehtineet työskennellä kymmenisen vuotta rinta rinnan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi nimenomaan hillitsemiseksi eikä torjumiseksi. Ihmiskunnalla on vanhaa syntiä takana niin paljon, että jonkinasteiseen muutokseen on pakko sopeutua. Päästöjä saadaan kyllä toppuutettua ja aikanaan kääntymään myös laskuun, Niininen ja Kankaanpää sanovat kuin yhdestä suusta. Energiayhtiön kannalta sopeutuminen merkitsee sen huomioimista, miten esimerkiksi tulvat vaikuttavat vesivoiman tuotantoon ja miten mahdolliset muutokset metsien kasvussa vaikuttavat bioraaka-aineen hankintaan. Sähkönjakelussa pitää niin ikään huomioida yleistyvät myrskyt. Se sopeutumisesta. Miten Fortumissa on ilmastonmuutosta hillitty? työm nässä tärkeintä on tietoisuus, tosiasioiden myöntäminen. Fortumissa tietoisuus on ryhmätyön ansiota: ilmastoasiantuntijat kertovat mielipiteensä, mutta ensisijaista on se, että kaikki fortumlaiset voimalaitosväestä tutkimus- ja kehitystyötä tekeviin tietävät tosiasiat, miehet sanovat. Fortumissa tehtiin 2000-luvun alussa vapaaehtoinen ilmastoaloite, Climate Initiative, jossa yhtiö määritteli tavoitteekseen kääntää ilmastonmuutoksen uhka mahdollisuudeksi ja olla energia-alalla edelläkävijä ympäristöasioissa. EU:n ilmastoregulaation kehityttyä vapaaehtoinen toiminta on sittemmin jäänyt sivurooliin. Euroopassa keskeisin mekanismi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on päästökauppa. Päästökaupan ladunaukaisemiseen osallistunut Niininen kysyy kollegaltaan, vieläkö suunnitelmat siitä, että tällaista markkinaperustaista mekanismia alettaisiin soveltaa muihinkin kuin hiilidioksidipäästöihin, ovat voimissaan. On ollut puhetta, että NOx- eli typenoksidipäästöille luotaisiin vastaava menettely, mutta ennestään jo tiukkojen päästörajoitusten puitteissa kaupankäynnille jäisi näistä päästöistä puhuttaessa varsin vähän mahdollisuuksia. Arvokkaampaa olisi saada ensin muita maita ja lisää toimialoja hiilidioksidin päästökaupan piiriin, Kankaanpää vastaa. Puhetta on ollut myös siitä, että päästökaupan myötä energianhinnat nousevat. Uusi kustannuskomponentti näkyy aina energianhinnoissa ja jos ei näy, tapahtuu kamalia, kuten 2000-luvun

13 aalla Kolmijalka ei kaadu vaisuudessa, tarvitsemme teknologiaa, Kankaanpää lisää. Fuusiovoima tuntuu aina olevan vuoden päässä vähän niin kuin öljyn loppuminenkin. Ensimmäinen hiilidioksidin erotussuunnitelma tehtiin sen sijaan 80-luvulla 50 vuoden päähän, ja nyt on jo muutama pilottilaitos syntymässä, Niininen puolestaan jatkaa. Hän näkisi mielellään maailman tukeutuvan energiantuotannossa kolmijalkaan, sillä tuolikin kaatuu, jos jalkoja on vain kaksi. Ensimmäinen jalka olisivat fossiiliset polttoaineet puhdistettuina, toinen uusiutuvat energianlähteet niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy. Ja ydinvoima olisi näiden rinnalla hyvä apupoika, se kolmas jalka. Kari Kankaanpään mukaan kuluvan vuoden tavoite Fortumissa on jatkaa ilmastotietoisuuden viemistä ruohonjuuritasolle, kertoa yksittäisen ihmisen mahdollisuuksista säästää energiaa ja tehdä muita arjen ilmastotekoja. Ilmastoteema on tullut jäädäkseen. Heikki Niininen puolestaan jatkaa eläkkeelläkin ilmastoasioiden parissa. Hän on liittynyt energia-alan eläkeläisten kerhoon. Siellä juuri muistelimme, että Fortumissa ilmastonmuutos ja sen tuomat liiketoimintamahdollisuudet ymmärrettiin jo varhain. Tärkeintä on tosiasioiden myöntäminen, Kari Kankaanpää (oik.) ja Heikki Niininen sanovat.

14 ASIAKKAAN ÄÄNI Yritykset varautuvat ilmastonmuutokseen Tietoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksesta on kasvanut yrityksissä. Kysyimme, miten suomalainen Tradeka ja ruotsalainen Banverket ovat huomioineet kehityksen. Rautateillä matkustajat ja tavarat liikkuvat energiatehokkaasti anverket vastaa Ruotsin rautateistä. Ilmastonmuutos B asettaa kalustolle ja rautateiden suunnittelulle uudenlaisia vaatimuksia. Rautateiden rooli liikenteen päästöjen vähentäjänä voi olla merkittävä. Se kuitenkin edellyttää merkittäviä panostuksia, joilla parannetaan rautateiden kilpailukykyä suhteessa tie- ja lentoliikenteeseen. Ilmastonmuutoksen myötä voimistuvat tulvat ja vedenpinnan nousu edellyttävät lisäpanostuksia esimerksi pumppauslaitoksiin, siltoihin ja alikulkutunneleihin. Ylläpitokustannukset kasvavat, samoin kuin kustannukset esimerkiksi siltarumpujen mitoituksen muutoksista. Yleistyvät ja entistä kovemmat myrskyt nostavat puiden johdinlinjoille kaatumisen riskiä. Kasvavien riskien johdosta ilmastonmuutos on huomioitava sekä rataverkoston infrastruktuurin suunnittelussa että liikenteenohjausjärjestelmissä. Se tarkoittaa muun muassa voimalinjoja uhkaavien puiden kaatamista ja veden eroosiovaikutuksen ehkäisyä. Myös radan kuntoa valvovia järjestelmiä kehitetään jatkuvasti. Junaliikenne on energiatehokas tapa kuljettaa suuria matkustaja- ja tavaramääriä, joten rautateillä on hyvät mahdollisuudet pienentää liikenteen aiheuttamia ilmastovaikutuksia. Ruotsin rautatieliikenteestä jo 96 prosenttia kulkee vesi- ja tuulivoimalaitoksissa tuotetulla uusiutuvalla energialla. Asiakkaamme painottavat ympäristönäkökohtia eidän kaikkien on Mosallistuttava talkoisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Uskon, että tietoisuus ilmastonmuutoksesta vaikuttaa kuluttajien käytökseen ja kaupan toimintaan. Muutos heijastuu esimerkiksi logistiikkaan, tavaroiden pakkauskäytäntöihin ja kylmäkoneiden käytön optimointiin. Jokaisessa vaiheessa on mietittävä, miten päästöjä voidaan vähentää. Meillähän logistiikka on varsin kehittynyttä energiansäästön kannalta. Yhdistelemme kuljetuksia, joten kuormissa tulee kerralla useamman toimittajan tavaroita. Tradeka on Suomen suurin lähikauppias: sillä on 540 Siwaja 183 Valintatalo-myymälää sekä 26 Euromarketia. Pidämme tärkeänä, että ihmisillä on mahdollisuus asioida helposti lähikaupassaan, eivätkä ainoiksi vaihtoehdoiksi jää isot hypermarketit. Arvoissamme korostetaan ympäristön merkitystä. Käytännön toimissa se näkyy esimerkiksi siinä, että meillä on Joutsenmerkin saanut myymälä, jossa ympäristöasiat on otettu erityisesti huomioon. Ihmisten ympäristötietoisuuden parantuessa ympäristömyötäisellä imagolla on merkitystä vähittäiskaupassa. Tradekassa ilmastonmuutoksen hillinnän ja energian säästämisen välille on vedetty vahvat yhtäläisyysmerkit. Kun energiankulutusta saadaan pienennettyä, samalla myös päästöt pienenevät. Olemme tehneet Fortumin kanssa sähkösopimuksen, joka kattaa ensi vuonna koko sähkönkulutuksemme. Silloin kaikki ostamamme sähkö on tuotettu päästöttömästi.

15 Eläköön hmisten ympäristötietoisuus on kasvanut entisestään viime vuosina. Menneen talven lumettomuus ja lämmin sää herättivät viimeisetkin puhumaan ilmastonmuutoksen merkityksestä ja pohtimaan, miten itse kukin voi sitä hillitä. Energiantuottajalle tämä asettaa vaatimuksia, joita ei voi ohittaa: ympäristöstä on huolehdittava ja huolenpidon täytyy näkyä konkreettisesti. Fortum haluaa vastata markkinoiden kysyntään, mutta olla myös itse pelastamassa maapalloa. Yhtiö on jo kymmenen vuotta tarjonnut asiakkailleen ympäristömerkittyä Norppasähköä, jonka valitsemalla kotitaloudet voivat helposti vaikuttaa luonnon ja ilmaston puhtauteen. Ruotsissa vastaavan ympäristömyötäisen sähkön tunnistaa Bra Miljöval -merkistä. Fortumin Norppasähkön suosio on kasvanut huimaa vauhtia; huhtikuun 2007 alussa käyttäjiä oli Suomessa jo ja Ruotsissa saman verran. Täysin puhdasta Nimensä Norppasähkö on saanut siitä, että sen tuotantoprosessi täyttää Suomen Luonnonsuojeluliiton kriteerit. Energiantuottajan on pystyttävä osoittamaan, että ekoenergiana myydyt kilowattitunnit on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä, kuten aurinko- tai tuulienergialla, puulla, muilla biopolttoaineilla, biokaasulla tai kriteerit täyttävällä vesivoimalla, joka on rakennettu ennen vuotta Energiayhtiön on myös osoitettava voimalaitoksensa ympäristövaikutukset sekä toimet niiden minimoimiseksi. Fortumin tarjoama Norppasähkö tuotetaan sataprosenttisesti uusiutuvilla energialähteillä, käytännössä vesivoimalla ja biopolttoaineilla. Biomassaa saadaan metsistä, soilta ja pelloilta. Biopolttoaineeksi kelpaa myös osa yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden orgaanisista jätteistä. Suomessa ympäristömerkittyä vesivoimaa tuotetaan Imatrankoskella ja Tainionkoskella. Ruotsissa vastaavaa Bra Miljöval -ympäristömerkittyä sähköä tuotetaan vesi-, bio- ja tuulivoimalla. Ympäristömerkkiä voi käyttää, mikäli sähkö täyttää energiantuotannossa syntyvien päästöjen määrään sekä uusiutuvien energianlähteiden käyttöön liittyvät vaatimukset. Lisäksi merkki velvoittaa myyjät siirtämään osan energian myyntituloistaan rahastoon, jonka avulla vähennetään vesivoimatuotannon ympäristöhaittoja. Kotitaloudet voivat olla varmoja siitä, että töpseliin todellakin tulee Norppa- tai Bra Miljöval -sähköä, koska ympäristömyötäisen energian tuotantoa valvotaan tiukasti.

16 Elämää Klarälven-joessa Yhteistyöllä ympäristöjärjestöjen kanssa Fortum pyrkii konkreettiseen toimintaan ja näkyviin lopputuloksiin luonnon puolesta. Fortum on tehnyt jo 90-luvulta asti yhteistyötä Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Svenska Naturskyddsföreningenin kanssa. Jokaisesta Bra Miljöval -merkitystä sähkön kilowattitunnista menee osa Fortumin omaan pohjoismaiseen ympäristörahastoon, jolla rahoitetaan toimia vesivoiman ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Vuonna 2006 käynnistyi kaksivuotinen projekti, jossa Fortumin Bra Miljöval -tuotteiden myynnistä kertyneillä varoilla kunnostetaan Klarälven-jokea Ruotsin Värmlannissa. Tavoitteena on purkaa tukinuittoa varten tehtyjä rakennelmia, muuttaa kosket takaisin luonnontilaan ja avata sivu-uomat 29 kilometrin matkalta. Yhteistyötä tehdään Torsbyn kunnan kanssa. Vaikutukset näkyvät sekä ympäröivän luonnon hyvinvointina että uhanalaisen Klarälvenin lohen lisääntymismahdollisuuksien parantumisena. Klarälven-lohi on yksi viidestä makean veden lohilajista koko Euroopassa. Klarälven-jokea käytettiin 90-luvun alkuun asti uittoväylänä, Kesto Suomessa Norppasähköä eli takuuvarmasti ympäristömyötäistä energiaa saa valitsemalla Fortum Kesto -sähkösopimuksen. Ruotsissa vastaava tuote on Fortum Enkel, joka on Bra Miljöval -ympäristömerkittyä sähköä. Asiakkailla on mahdollisuus ostaa myös Norppalämpöä. jonka kosket oli perattu ja sivuuomat suljettu. Teollisuutta palvelevan väylän muokkauksella tuhottiin maan rikas lohikanta sekä ympäröivää luontoa. Ympäristön hyväksi tekemänsä työn lisäksi Fortum on ollut mukana myös sosiologisessa parannustyössä muun muassa Oulujoen EU-rahoitteisessa projektissa, jossa tutkitaan kalojen käyttäytymistä voimalaitosten lähellä sekä jokialueen merkitystä asukkaille. Fortum osallistuu paikallisen yhteisön jäsenenä yhdessä ympäristökuntien ja TE-keskusten kanssa rantojen kunnostamiseen virkistyskäyttöön ympäröivää luontoa kunnioittaen. Nykyajan kuntosalilaitteet ovat tehokkaita, tietää Esport Centerin toimitusjohtaja Lasse Durchman. Vieressä Fortumin myyntipäällikkö Meeri Sallinen. Norpan matkassa Saimaannorppa elää nimensä mukaisesti Saimaalla, ja se on ainoa nisäkäs, jonka suojeluvastuu on kokonaan suomalaisilla. Norppa rauhoitettiin vuonna 1955, mutta yhä edelleen se kuuluu erittäin uhanalaisiin lajeihin. Norpalla on erityinen asema suomalaisten mielissä. Kun Fortum järjesti norppa-aiheisen piirustuskilpailun asiakkailleen, piirustuksia tuli huimat kpl, ja taiteilijoiden iät vaihtelivat 3 ja 78 vuoden välillä. Norppien elinolosuhteita pyritään parantamaan muun muassa lajin käyttäytymistä tutkimalla. Fortum tukee Joensuun yliopistossa toteutettavaa hanketta, jossa selvitetään ympäristötekijöiden, kuten lumen, jäätilanteen ja vedenkorkeuden, vaikutusta norpan lisääntymismenestykseen. Samalla tutkitaan ihmisten aiheuttamien häiriötekijöiden, kuten pilkkikalastuksen ja moottorikelkkailun, vaikutuksia norppien elinympäristön valintaan. Fortum osallistuu projektiin hankkimalla tutkimuslaitteita: norppaan kiinnitettävän GPS/GSM-lähettimen avulla sen liikkumista voidaan seurata reaaliajassa.

17 ASIAKKAAN ÄÄNI Toimitusjohtaja Lasse Durchman on luotsannut Esport Centeriä koko sen 25-vuotisen olemassaolon ajan. Klassiset mailapelit ovat aina vain suosionsa huipulla, ja sinne ovat kapuamassa myös fitness- eli kuntosali- ja ryhmäliikuntapalvelut. Ahtaista saleista on siirrytty avariin tiloihin, ja nykyajan kuntosalilaitteet ovat tehokkaita ja helppokäyttöisiä. Jumppatuntien ohjaajat ovat alan ammattilaisia. Samanaikaisesti kilpailu on pitänyt hintatason kurissa, Durchman selvittää lajien kehitystä. Esport Centerin ryhmäliikuntatunnit sisältävät erityyppistä aerobicia, spinningia eli sisäpyöräilyä ja trimmikiertoharjoittelua. Viikkoon mahtuu yli sata erilaista liikuntatuntia. Moni tuntee Esport Centerin kuitenkin ennen kaikkea mailapelien mekkana. Tennis-, squash- ja sulkapallokenttiä on kymmeniä, ja tiloissa toimii maineikas tenniskoulu. Suomalaisten pelaajien menestys maailmalla on entisestään lisännyt kiinnostusta tennikseen. Keskuksessa järjestetään vuosittain tenniksen ja squashin harrastajien Esport Cup, jolla on takanaan yli kymmenvuotinen historia. Liikettä niveliin Liikuntakeskukset ovat nyt pop. Espoolainen Esport Center on liikuttanut kaupunkilaisia jo neljännesvuosisadan ajan, ja toissa syksynä kylkeen avattu urheilun monitoimikeskus Esport Arena monipuolistaa tarjontaa entisestään.

18 Esport Cup on monen mailapeliharrastajan vuoden kohokohta. Tänä vuonna tenniksen miesten sarjaan osallistuu 250 pelaajaa, Durchman kertoo. Perinteitä pitää yllä myös yritysjohtajien jumppatunti, jota on pidetty Esport Centerissä tiistaiaamuisin aina vuodesta Ryhmään pääsee mukaan vain kutsusta. Durchmanin mukaan asiakkaat hakevat liikuntakeskuksesta nyt samoja asioita kuin neljännesvuosisata sitten. Liikkujat haluavat pysyä kunnossa ja saada kuntoilusta hyvän mielen. Uutta on painonpudotuksen korostuminen motiivina. Peruskonseptimmekaan ei ole vuosien saatossa muuttunut. Asiakkaille halutaan tarjota hyvä liikuntakokemus. Tuotteet ja tilat ovat muuttuneet sitäkin enemmän. Esport Centeriä on jatkuvasti laajennettu ja tiloja muunneltu sitä mukaa, kun ne ovat käyneet pieniksi tai asiakkaiden vaatimukset muuttuneet. Viime vuosina fitness-palveluille on osoitettu enemmän tilaa, ja kuntosalin laitteisto on uusittu. Ohjaus on entistä ammattimaisempaa ja tunnit entistä suunnitelmallisempia. Ohjaajien ammattitaito on keskeinen laatutekijä. Vaadimme ohjaajiltamme alan koulutusta, ja olemme alkaneet järjestää nuorille ohjaajille koulutusta itsekin, Durchman huomauttaa. Vastapaino työlle Yritysasiakkaiden määrä on kasvanut vuosien varrella huomattavasti ja kasvu jatkuu. Durchmanin mukaan jokainen vakavasti otettava yritys tukee nykyään työntekijöidensä liikuntaharrastuksia. Menestysreseptimme Tutkimustenkin mukaan ei ole liikunta salaisuus. on yksi parhaista keinoista On vain keventää paiskittava henkisen lujasti työn kuormittavuutta. töitä, Koko henkilöstön kuntotestaus on tehokas lähtölaukaus keksittävä hyvä liikeidea ja löydettävä kuntoiluun. erinomainen henkilöstö. Ja tietysti Kunnon testaaminen herättää ihmiset liikkumaan, ja puolen vuoden tarvitaan kuluttua myös järjestettävä hyppysellinen seurantatesti onnea, pitää hyvän vireen Kopparbergs yllä, Durchman Bryggeri vinkkaa. AB Keskuksessa -panimokonsernin järjestetään usein myös toimitusjohtaja liikunnan teemapäiviä yritysten henkilöstölle. Toissa vuonna avatussa Peter Bronsman sanoo. Esport Arenassa on urheilulle ja muulle toiminnalle tilaa yli neliötä. Arenalta löytyy muun muassa täysimittainen jalkapallokenttä, seitsemän salibandykenttää, rullaluistelu- ja sisäjuoksurata, kuntosali sekä ravintola ja urheilukauppa. Räätälöityä liikuntaa ja yksilöllistä kannustusta Esport Centerissä riittää asiakkaita aamusta iltaan. Reippaimmat käyvät kuntoilemassa ennen työpäivää, kotiäidit aamupäivisin ja pääjoukko työpäivän jälkeen. Asiakkaita keskuksella on toistakymmentätuhatta, joista suurin osa työssäkäyviä aikuisia.

19 Ainoa hiljainen hetki on alkuiltapäivä, mutta siihenkin Lasse Durchmanilla on idea. Suunnittelemme ryhmäliikuntatunteja ja yksilöllisesti ohjattua kuntosaliharjoittelua ikäihmisille, sillä kynnys osallistua nuorempien joukossa aerobictunnille voi olla korkea. Kohderyhmä on entistä kiinnostavampi, sillä Espoon kaupunki on esimerkillisesti päättänyt kustantaa kaikille yli 70-vuotiaille kaupunkilaisille kuntosalikortteja ja uimalippuja. Toinen tulevaisuuden suunnitelma on henkilökohtaisen kuntovalmennuksen eli personal trainer -palveluiden kehittäminen. Myös ryhmäliikunnan uskotaan houkuttelevan uusia asiakasryhmiä. Tämän hetken suosituin jumppamme ei sisällä koreografiaa vaan yksinkertaisia lihaskuntoliikkeitä painoja apuna käyttäen. Se on saanut miehetkin osallistumaan ryhmäliikuntaan, mikä on Suomessa uutta. Uskon heidän vähitellen uskaltautuvan muillekin tunneille, Durchman ennustaa. Reippaimmat käyvät kuntoilemassa ennen työpäivää, kotiäidit aamupäivisin ja pääjoukko työpäivän jälkeen. Virtaa Balance Plus -sähköstä Esport Center on ollut paikallisen energiayhtiön asiakas koko olemassaolonsa ajan. Nyt Fortumilta ostetaan sekä sähköä että kaukolämpöä. Sähköä kuluu runsaat kolme gigawattituntia vuodessa. Siirryimme viimevuotisessa kaupassa E.ONin mukana Fortumille, koska emme halunneet lähteä Espoon ulkopuolelle, Durchman kertoo. Esport Centerin sähkösopimusta tarkistettiin viime syksynä. Alun perin Esport Centerillä oli spothintoihin perustuva sopimus, jolloin sähkön hinta vaihteli koko ajan markkinahinnan mukaan. Vaihdoimme sen Balance Plus -sopimukseen, jolla saadaan enemmän vakautta ja varmuutta tulevaan sähkönhintaan myös pidemmällä aikavälillä, Esport Centerin asiakasvastaava, Fortumin myyntipäällikkö Meeri Sallinen kertoo. Fortumin salkunhoitaja hoitaa sähkönoston NordPool-sähköpörssistä asiakkaan puolesta niin, että tuleva hinta on tiedossa aina puoli vuotta etukäteen. Salkunhoitaja seuraa aktiivisesti markkinaa ja ostaa sähköä hinnan ollessa alhaalla. Hajauttamalla hankintaa eriin ja ajoittamalla hankinnat oikein saadaan hyöty hinnan vaihtelusta asiakkaalle. Balance Plus -sähkö on ympäristöystävällistä vesisähköä.

20 FORTUMIN KASVOT Omalla