PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 5 / 2019 Kunnanhallitus

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 5 / 2019 Kunnanhallitus Kokousaika Maanantai 04. maaliskuu 2019 klo Kokouspaikka Kuntala, valtuustosali 33 Väliaikaisen varajäsenen nimeäminen keskusvaalilautakuntaan Eduskuntavaalien ja europarlamenttivaalien ulkomainonta Sivistyspalvelujen henkilöstön nimikemuutokset Palvelusetelin jatkosta päättäminen Viranhaltijapäätökset Hallintokuntien pöytäkirjat... 72

2 Kunnanhallitus ESITYSLISTA 5 / KOKOUSAIKA loka KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Maanantai 04. maaliskuuta 2019 klo Kuntala, valtuustosali Räsänen Antti, pj. Vilkman Mira, I pj. Ahola Pasi, II vpj. MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Aarto Tiina Kusmin Eeva-Riitta Rantanen Ari Savola Silja Mertsalmi Ilkka, valt.pj. Toivonen Heikki, valt.i vpj. Hännikäinen Rauno, valt. II vpj. Jaakkola Heikki Laakso Kristiina kunnanjohtaja, esittelijä hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Tiina Aarto ja Eeva-Riitta Kusmin. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Antti Räsänen Puheenjohtaja Padasjoki Kristiina Laakso Pöytäkirjanpitäjä Tiina Aarto Eeva-Riitta Kusmin PÖYTÄKIRJA PIDETÄÄN YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Padasjoen kunnan www-sivuilla lukien. Virka-asema Allekirjoitus hallintojohtaja Kristiina Laakso

3 59 VÄLIAIKAISEN VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN KESKUSVAALILAUTAKUNTAAN Khall. 33 Anita Saarinen on osoittanut kunnanvaltuustolle seuraavan kirjeen: Pyydän eroa keskusvaalilautakunnan varajäsenen tehtävästä. Perustelut: Minut on nimetty ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin 2019, enkä näin ollen voi lautakuntatehtävässä toimia. Kunnanvaltuusto on nimennyt seuraavan keskusvaalilautakunnan: Jäsenet Pirkka Ahola, pj. Eero Karevaara, vpj. Silja Savola Erik Jokinen Pirkko Kauren Varajäsenet siinä järjestyksessä, kuin he tulevat jäsenten sijaan 1. Tuulikki Kaunisto 2. Hannu Hertti 3. Paula Mertsalmi 4. Pekka Koskela 5. Anita Saarinen Vaalilain 14 :n mukaan kunnan keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Jos varajäsen on kuollut taikka estynyt tai esteellinen, saa kunnanhallitus tarvittaessa määrätä väliaikaisen varajäsenen. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus 1. toteaa, että Anita Saarinen on esteellinen toimimaan keskusvaalilautakunnan varajäsenenä ajanjaksolla päättää vaalilain 14 :n nojalla nimetä Anita Saarisen tilalle keskusvaalilautakuntaan väliaikaisen, viidennen varajäsenen, jonka toimikausi päättyy , jolloin vaalipiirilautakunta vahvistaa eduskuntavaalien tuloksen. Päätös:

4 61 EDUSKUNTAVAALIEN JA EUROPARLAMENTTIVAALIEN ULKOMAINONTA Khall. 34 Kunnalla ei ole lakisääteisiä velvollisuuksia vaalimainonnan järjestämisessä. Kunnallinen vaalimainontakäytäntö on perustunut kuntien keskusjärjestöjen suositukseen ja sitä on noudatettu luvulta lähtien. Perusteena suositukselle on aikanaan ollut vaalimainonnan yhdenmukaistamisen tarve, kaupunki- ja maisemakuvalliset syyt sekä ympäristön siisteys. Vaalimainonnasta on muodostunut perinne, jolla voidaan katsoa olevan edelleen tiedotusarvoa. Kuntaliitto ei ole antanut suosituksia vaalimainospaikkojen maksullisuudesta. Ulkomainospaikkoja valittaessa on otettava huomioon vaalilain säännökset, jotka edellyttävät, että vaalimainoksia ei sijoiteta ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle ja niiden läheisyyteen siten, että niiden voitaisiin katsoa vaikuttavan äänestäjien vaalivapauteen. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, etteivät vaalimainokset näy vaalihuoneistoon taikka sen sisäänkäyntiin. Mainoksen sijoittamiselle tarvitaan maanomistajan / haltijan suostumus. Kunta ei voi määrätä muiden kuin omistuksessaan ja hallinnassaan olevien alueiden vaalimainontapaikoista. Jos kunnan vaalimainoskehikkoja sijoitetaan myös yksityisille alueille, kunnan on saatava omistajan tai haltijan suostumus kehikkojen sijoittamiseen. Jos kunta ei käytä vaalimainoskehikkoja, sen tulisi kuitenkin määritellä vaalimainontapaikat hallitsemillaan alueilla. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että 1. eduskuntavaalien vaalimainonta voidaan kunnan hallinnassa olevilla alueilla aloittaa ja europarlamenttivaalien ulkomainonta , 2. mainoskehikot sijoitetaan kunnanviraston parkkipaikalle, 3. maksua mainonnasta kunnan pystyttämissä vaalimainostelineissä ei peritä, mutta ehdokkaita asettavien ryhmien tulee itse vastata sekä mainosten kiinnittämisestä että niiden poistamisesta kyseisistä telineistä. Päätös:

5 62 SIVISTYSPALVELUIDEN HENKILÖSTÖN NIMIKEMUUTOKSET Siv.ltk voimaan astunut varhaiskasvatuslaki vahvisti henkilöstön koulutus- ja osaamistasoa. Uudet nimikkeet, varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, tuovat esille eri koulutustaustojen antaman erilaisen osaamisen. Kaikkien osaamista tarvitaan turvaamaan varhaiskasvatuksen laatua. Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus osana koulutusjärjestelmää on todennettu useissa tutkimuksissa. Tutkimusten mukaan alan korkea koulutus on yksi varhaiskasvatuksen keskeinen laatutekijä. Varhaiskasvatuslain tavoite on nostaa koulutustasoa siten, että vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmesta työntekijästä on korkeakoulutettuja; 1/3 opettajia, 1/3 sosionomeja ja 1/3 lastenhoitajia. Varhaiskasvatuslain 540/ luku 25 mukaan kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen palveluntuottajan on huolehdittava, että varhaiskasvatuksessa on riittävä määrä tässä luvussa säädettyä eri kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Lain perusteella lastentarhanopettajien, lastenhoitajien sekä johtajien kelpoisuudet nykyisiin tehtäviin säilyvät. Sama koskee niitä, jotka on hyväksytty opiskelemaan alaa. Esimerkiksi sosionomitaustaiset lastentarhanopettajat ovat kelpoisia toimimaan myös varhaiskasvatuksen opettajina. Lastentarhanopettaja nimikkeellä työskentelevien lastentarhanopettajien nimike muutetaan varhaiskasvatuksen opettajaksi. Erityislastentarhanopettaja nimikkeellä työskentelevän työntekijän nimike muutetaan varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi (veo). Lastenhoitaja nimikkeellä työskentelevien työntekijöiden nimike muutetaan varhaiskasvatuksen lastenhoitajaksi. Perhepäivähoidon ohjaajan nimike muutetaan varhaiskasvatuksen ohjaajaksi. Padasjoen kunnan varhaiskasvatuksessa toimii tällä hetkellä varhaiskasvatusjohtaja, varhaiskasvatuksen ohjaaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, kaksi varhaiskasvatuksen

6 63 opettajaa, määräaikainen varhaiskasvatuksen opettaja, neljä varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa, määräaikainen varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, määräaikainen päiväkotiapulainen, keittäjä, kaksi perhepäivähoitajaa ja kolme määräaikaista perhepäivähoitajaa. Kunnat vastaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista ja kehittämisestä myös maakuntauudistuksen jälkeen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä ohjaa laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta (4, 5 ), terveydenhuoltolaki (11, 12 ), sosiaalihuoltolaki (8, 9, 10 ), lastensuojelulaki (3, 12 ), laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (6, 7, ), laki ehkäisevästä päihdetyöstä (5 ) ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (3 ). Tämä on iso kokonaisuus, joka tulee huomioida kunnan palvelurakenteessa. Kunnat ovat tehneet organisaatiomuutoksia palvelurakenteisiinsa ja nimenneet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista vastaavia henkilöitä. Suurin osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista tuotetaan jo nyt kunnan vapaa-aikatoimessa. Vapaa-aikavastaava on antanut suostumuksensa uudistuksen myötä tulleiden uusien työtehtävien hoitamiseen. Vapaa-aikavastaavan työ ennen uudistusta ja varsinkin uudistuksen jälkeen pitää sisällään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelujen johtamista, koordinointia ja hän toimii kunnan yhteyshenkilönä monissa eri maakunnallisissa yhteistyöryhmissä. Nykyinen nimike ei enää vastaa työn sisältöä. Vapaa-aikavastaavan tehtävänimike muutetaan hyvinvointijohtajaksi. Samankaltaisia muutoksia on toteutettu useissa kunnissa. Lisäksi nimitys on yhdenmukainen sivistystoimen alaisuudessa toimivien muiden tulosaluejohtajien kanssa. Sivistysjohtaja: Lautakunta päättää tehdä esityksen kunnanhallitukselle, että esittelytekstissä mainitut nimikemuutokset toteutetaan. Muutokset astuvat voimaan heti. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Khall. 35 Kunnan hallintosäännön 42 :n mukaan valtuusto päättää kunnanjohtajan ja toimialajohtajien virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkanimikkeen muuttamisesta. Kunnanhallitus päättää muiden virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta ja virkanimikkeen muuttamisesta. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy sivistyslautakunnan esittelytekstissä mainitut varhaiskasvatuksen nimikemuutokset

7 64 sekä vapaa-aikavastaavan nimikkeen muuttamisen hyvinvointijohtajaksi. Päätös:

8 65 PALVELUSETELIN JATKOSTA PÄÄTTÄMINEN Siv.ltk 11 Kunnanhallitus on päättänyt palvelusetelikokeilun aloittamisesta. PALVELUSETELIN KÄYTTÖÖNOTTO Suuntauksena yleensä Suomessa on ollut, että maaseudulla joukkoliikennevuorot ovat vähentyneet ja mahdollisuus olla vaihtoehto yksityisautoilulle on samalla heikentynyt. Sama suuntaus koskee myös Päijät-Hämeen maaseutumaisia kuntia. Tähän asti yleinen joukkoliikenne on järjestetty Päijät-Hämeen maaseutukunnissa seutulipulla ja markkinaehtoisella liikenteellä, osin myös ostovuoroina. Seutulippu on joko lakannut tai loppumassa siirtymäajan liikenteen päättyessä. Markkinaehtoinen liikenne ylläpitää vain harvoja itsekannattavia vuoroja ja ostovuorot ovat kunnille työläs ja jatkuvuuden kannalta epätarkoituksenmukainen tapa järjestää joukkoliikennettä. Lahti, Asikkala ja Padasjoen välille on joukkoliikenne toteutunut markkinaehtoisesti, jota on täydennetty tarjouskilpailujen kautta. Markkinaehtoisessa liikenteessä liikennöitsijät toteuttavat vuorojen operoinnin ja suunnittelun omien tavoitteiden mukaisesti. Markkinaehtoisessa liikenteessä operaattori määrittelee itse ne lipputuotteet, joilla liikenteessä voi matkustaa. Toimivaltainen viranomainen tai kunta ei voi määrätä tai määritellä markkinaehtoisessa liikenteessä aikatauluja, reittejä eikä maksuvälineenä käyviä lipputuotteita. Markkinaehtoisen joukkoliikennestrategian valinneet kunnat ovat seutulipun väistyessä haasteellisessa tilanteessa. Joukkoliikenteen tarjonta tulisi turvata, joukkoliikenteessä matkustaminen tulisi olla todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle ja autottomien kulkeminen tulisi turvata. Palvelusetelikokeilu on yksi mahdollisuus välivaiheeseen, ennen kuin asia valtakunnan tasolla ratkeaa. Asikkalan ja Padasjoen kunnat ovat molemmat pohtineet palvelusetelikokeilun aloittamista. Asiasta on myös neuvoteltu operaattoreiden ja matkahuollon kanssa. Sysmän kunta on ollut pioneerina palvelusetelikokeilun aloittamisessa ja myös tätä valmistelua on hyödynnetty. Sysmän kunta oli selvityshankkeen aikana syksyllä 2016 selvittänyt palvelusetelin lainmukaisuutta. Lahden seudun joukkoliikennelautakunta antoi kielteisen lausunnon palvelusetelistä vedoten epäiltyyn lainvastaisuuteen. Selvitysten ja saatujen lausuntojen perusteella ei kuitenkaan löydetty lakia,

9 66 jota palveluseteli olisi rikkonut. Liikenne- ja viestintäministeriö lausui, ettei se näe estettä sille, että palvelusetelimallia kokeiltaisiin kunnan rahoituksella. Kunta ja/tai toimivaltainen viranomainen vastaa kokeilun lainmukaisuudesta. Palvelusetelin voi ottaa käyttöön joko toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä tai kunnan omalla päätöksellä kuntakokeiluna. Kuntakokeiluna toteutettaessa lainsäädännöstä voi poiketa määräajaksi. Oletusarvo on, että kuntakokeilun päättymiseen mennessä liikennekaari on laitettu täytäntöön ja koko Suomen tilanne on muuttunut olennaisesti joukkoliikenteessä. Kuntakokeilu palvelusetelillä on siirtymävaiheen järjestely seutulipun päättymisestä liikennekaaren käyttöönottoon. Palvelusetelin käyttöönotto tarkoittaa käytännössä sitä, että kunta tekee sopimuksen matkahuollon kanssa uuden lipputuotteen käyttöönotosta. Matkahuolto hoitaa clearingin ja rahaliikenteen. Sen jälkeen liikennöitsijät ilmoittavat matkahuollolle hyväksyvänsä lipputuotteen. Kunnalla ja liikennöitsijöillä ei ole sopimussuhdetta ja palvelusetelin arvo on sama ja tarjolla tasapuolisesti kaikille liikennöitsijöille. Matkahuolto laskuttaa kuntaa takautuvasti toteutuneiden palvelusetelikäyttöjen perusteella yhdellä laskulla. Liikennöitsijät ja matkahuolto hoitavat rahaliikenteen keskenään, eikä kunnalle synny palvelusetelin arvoa enempää kuluja. Asiakas saa henkilökohtaisen matkakortin, joka toimii tunnisteena. Matkahuollon kanssa on käyty neuvottelu ja he ovat ilmoittaneet, että sekä Asikkalan kunta että Padasjoen kunta voivat tehdä saman sisältöisen sopimuksen kuin Sysmä on aiemmin tehnyt. Sopimus matkahuollon kanssa tehdään tämän pykälän hyväksymisen jälkeen. Sopimuksen allekirjoittaa kunnanjohtaja. Palvelusetelimalli ei ole ainoa vaihtoehto välivaiheen ratkaisuksi. Valmistelussa ovat olleet esillä myös 1. seutulipulla jatkaminen uusin ehdoin, 2. penkkipaikkojen ostaminen autoista, 3. Walttilippu ja myös vaihtoehto, että 4. kunta ei tee mitään päätöstä jatkamisen osalta. 1. Operaattorit ovat hylänneet seutulippuvaihtoehdon. Myöskään kunnan kannalta se ei ole muita parempi vaihtoehto koska korkeammalla nousukorvauksella kustannukset eivät ole muita vaihtoehtoja edullisempi. 2. Vuorojen ja "penkkien" ostot tarkoittaa kilpailutuksia tai suoria pienhankintoja säännöllisin väliajoin. Tämä on työläämpää, eikä luo jatkuvuutta palvelutuottajille, koska vuorojen tulevaisuus on katkolla jokaisella hankintakierroksella.

10 67 3. Walttilippu on hieman kalliimpi kuin palvelusetelimalli. Lisäksi kunnille aiheutuu valtakunnallisia ylläpito- ja kehittämiskuluja, joita palveluseteliin ei sisälly. Operaattorit ovat vastustaneet Walttilippua. 4. Vaihtoehto, että ei tehdä mitään, todettiin myös huonoksi. Tässä mallissa asiakkaan maksama lipun hinta kasvaa monin kertaiseksi ja on todennäköistä, että osa asiakkaista ei enää käytä joukkoliikennettä. Tästä seuraa se, että liikenne on entistä kannattamattomampaa markkinaehtoisesti toteuttaa ja tarjonta vähenee. Näistä syistä valmisteluneuvotteluissa palveluseteli on osoittautunut parhaaksi vaihtoehdoksi. Se mahdollistaa vuorojen ajamisen kaikille liikennöitsijöille samoilla ehdoilla ja mahdollistaa vapaan kilpailun, missä kukaan ei määrittele, milloin vuoroja saa ajaa. Palveluseteli on kaikille kuntalaisille avoin liikennemuoto, jossa ei ole rajoitteita matkustusmuotojen suhteen eri kulkuneuvoilla, kunhan kyse on joukkoliikenteestä. Palvelusetelin arvoksi esitetään asetettavaksi 90 euroa, kun matka on alle 40 km ja 150 euroa, kun matka on yli 40 km. Palveluseteli käy vain matkahuollon 42 matkan sarjalipputuotteeseen. Matkustajan omavastuu lyhyemmällä matkalla esim. Padasjoki-Vääksy on noin 90 euroa ja Pidemmällä Padasjoki-Lahti välillä 250 euroa. Vaihtoehtoisesti kunta voisi toteuttaa erilaisiin kilometrirajoihin perustuvan hinnoittelun kuten esim. Sysmän mallissa: Sysmän hinnoittelumalli KM Kokonaishinta Palveluseteli Asiakashinta 6 95,80 40,80 55, ,60 44,60 60, ,20 52,20 65, ,20 60,20 70, ,50 75,50 77, ,40 87,40 89, ,20 127,20 129, ,00 150,00 152, ,80 200,80 202,00 Palvelusetelimallissa liikennöitsijä saa korvausta palvelusetelin arvon ja asiakashinnan. Kunnan talouteen tällä on taloudellista vaikutusta:

11 68 Padasjoki Kunnan osuus Asiakkaan osuus Yhteensä Seutulippu /vuosi lippu Palveluseteli / vuosi lippu (26 km) 90 86,77 176,77 Palveluseteli / vuosi lippu (70 km) ,89 402,89 Matkahuollon hinnasto Niemisen likenteen La Pa hinta 42 matkan lipulla Palvelusetelin avulla voidaan tarjota edullinen lipputuote, jonka perusteella verottaja määrittää hyväksyttävän verovähennyksen työmatkakuluista myös yksityisautoilijoille. Seutulipun poistuessa ilman korvaavaa edullista lipputuotetta, kunnan verotulot pienenevät verovähennysten kasvaessa. Työvoiman liikkuvuus edellyttää toimivaa joukkoliikennettä. Pahimmillaan joukkoliikenteen puutteet johtavat muuttoon pois maaseutukunnasta, jos omaa autoa ei ole käytettävissä. Oman auton käyttö on myös kalliimpaa kuin alle 100 omavastuu kuukaudessa olisi palvelusetelinä. Palvelujen keskittyminen lisää joukkoliikenteen tarvetta, koska palveluja joudutaan hakemaan yhä useammin kaupungista. Tämä taas kiihdyttää poismuuttoa, jos joukkoliikennetarjonta ei vastaa kulkemistarpeita. Toisen asteen opiskelijat käyttävät liikkumisessa KELA:n koulumatkatukea. Ohjeistus heille on seuraava: Osta halvin mahdollinen kuukautta vastaavan ajan lippu. Voit ostaa lipun myös muulle ajalle, mutta koulumatkatuki määräytyy kuukausilipun hinnan mukaan. Täytä koulumatkatuen hakemuslomake. Jätä hakemus omaan oppilaitokseesi. Kela maksaa tilillesi kuukausittain koulumatkatukena lipun hinnan ja 43 euron maksuosuuden erotuksen. Palveluseteli otetaan käyttöön määräaikaisena kuntakokeiluna, joka kestää vuoden 2018 toukokuun loppuun. Tähän määräaikaan on yksi optiovuosi toukokuun 2019 loppuun, ellei valtakunnallista

12 69 ratkaisua ole tähän mennessä syntynyt. Palvelusetelin käyttöönotto toimii valtakunnallisena pilottina, tarkoituksena turvata ja jopa parantaa maaseutukuntien joukkoliikennettä kustannustehokkaasti. Tällöin ei tarvittaisi kallista kaupunkiseudun brutto- tai nettomallin mukaista liikenteen järjestämistä. Palveluseteli turvaa markkinaehtoisen liikenteen, joka on edullisempi kuin suorat ostot ja brutto-/nettomalli. Valmistelu ja lisätiedot: sivistystoimenjohtaja Juha Leppialho, puh , sähköposti Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että Padasjoen kunta käynnistää kuntakokeilun palvelusetelistä joukkoliikenteeseen Tähän määräaikaan on yksi optiovuosi toukokuun 2019 loppuun, ellei valtakunnallista ratkaisua ole tähän mennessä syntynyt. Palvelusetelin arvoksi päätetään 90 euroa, kun matka on alle 40 km ja 150 euroa, kun matka on yli 40 km. Palveluseteli käy vain matkahuollon 42 matkan sarjalipputuotteeseen. Padasjoen kunta ilmoittaa kuntakokeilun tiedoksi Lahden seudun joukkoliikennelautakunnalle. Palveluseteli ei koske toisen asteen opiskelijoiden koulumatkoja Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Palvelusetelikokeilu on osoittautunut hyväksi malliksi korvaamaan seutulipun poistumisen aiheuttamaa muutosta. Palveluseteli on mahdollistanut edelleen suhteellisen edullisen työ- ja koulumatkaliikenteen. Lisäksi palveluseteliä voi käyttää epäsäännöllisessä vapaa-ajan liikkumisessa. Valtakunnallisesti palvelusetelin osalta ei vielä ole tehty linjauksia, joten tässä vaiheessa sen pysyvälle käyttöön ottamiselle ei ole edellytyksiä. Palveluseteliä on vuonna 2018 käytetty seuraavasti: Myönnettyjen palvelusetelien määrä 167 kpl. Palveluseteliin käytetty euromäärä 17,234. Sivistysjohtaja: Lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että Padasjoen kunta jatkaa edelleen palvelusetelikokeilua entisin ehdoin saakka. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

13 70 Khall. 36 Kunnanjohtaja: Padasjoen kunta jatkaa sivistyslautakunnan esityksen mukaisesti palvelusetelikokeilua entisin ehdoin saakka. Päätös:

14 71 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Khall. 37 Kunnanjohtaja 6-9/ 2019 Henkilöstöpäätökset Hallintojohtaja 2/ 2019 Kunnanjohtajan virkaa hakeneiden henkilöarvioinnit / arviointien suorittajan valinta Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee päätökset tietoonsa saatetuksi. Päätös:

15 72 HALLINTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT Khall. 71 Sivistyslautakunta Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, ettei se vaadi sivistyslautakunnan päätöksiä käsiteltäviksi. Päätös: