Paksusuolen tähystys selvittää syöpäriskin (sivu 6)

Transkriptio

1 JÄSENLEHTI Ihmistenkeittopadassa kylpijöitä Ipaa-kurssilla Paksusuolen tähystys selvittää syöpäriskin (sivu 6) Vaikeutunut ulostaminen ja sen hoito (sivu 8) Raportti kesäpäiviltä Hankasalmella (sivu 14)

2 2 Pää toimittajalta Tervehdys kaikille lukijoillemme Olen tuossa miettinyt, miksi sope-kursseille hakeutuminen on laskussa. Syitä on varmaankin useita, mutta yhtenä syynä on, että avanteet ovat väliaikaisia ja pysyviä avanteita tehdään entistä vähemmän. Sitä miksi näin on, en rupea tässä ruotimaan, tehköön sen joku muu vaikka lääkäri. Sanna Moksén-Aalto kirjoitti lehdessämme no , että avanneleikkauksista on lähes puolet väliaikaisia. Ehdotankin, että väliaikaisia avannepotilaita otettaisiin myös kursseillemme. Heillähän voi olla yhtä suuria psyykkisiä ja avanteen hoitoon liittyviä ongelmia kuin pysyvän avanteen saaneillakin. Eihän mielenterveyden kuntoutuskursseillekaan hakeutuvilta vaadita pysyvää mielenterveyden menetystä. Enpä usko, että RAY:llä olisi mitään sitä vastaan, että kuntouttaisimme myös väliaikaisen avanteen saaneita. Ja sitten vähän lehtiasiaa. Yhdistyksemme jäsenet kirjoittavat lehteemme kiitettävästi, mutta juttuihin liittyvät kuvat ovat välillä aika huonolaatuisia. Lähes aina syynä on liian heikko valaistus kuvanottohetkellä. Valon puutetta ei korvaa paraskaan kamera. Ehkäpä eniten minulta kysytään lehden ilmestymisaikaa. Tiedän että asia on tärkeä, koska omasta toiminnasta ilmoittaminen lehdessä on tietyissä tapauksissa tärkeää, esim. vuosikokoukset. Valitettavasti en voi antaa tarkkaa ilmestymispäivää, koska lehden valmistuminen riippuu useista tekijöistä, joita ovat mm. materiaalin saapuminen toi- mitukseen myöhässä sekä taitossa, painossa tai sitomossa olevat aiemmin varatut työtehtävät, jolloin meidän vuoromme tulee ajallaan. Niin ikään kesälomat voivat vaikuttaa juuri tähän numeroon. Postin jakelussa näyttäisi olevan suuria vaihteluita, minun tietooni on tullut jopa kuuden päivän eroja. Kaikesta huolimatta näyttäisi, että jäsenet saavat lehtensä keskimäärin noin kuukauden kuluttua materiaalin viimeisestä sisäänjättöpäivästä, eli kun tämän lehden jättöpäivä oli 5.8. niin arvioitu perilläoloaika on 5.9. Nyt lähden tästä sienimetsään! Kai Sjölund Päätoimittaja Finnilco-lehti 3/2007 (110) 32. vuosikerta Julkaisija FINNILCO RY Avanne- ja vastaavasti leikattujen valtakunnallinen keskusjärjestö. Päätoimittaja Kai Sjölund Talvikkitie 5 A Vantaa puh kaj.sjolund@gmail.com kai.sjolund@ilcouusimaa.inet.fi Toimituspäällikkö Osmo Lindroos osmo.lindroos@finnilco.fi Toimitussihteeri Tarja Smalen finnilco@finnilco.fi Toimitus Teija Kalinainen, Antti Salminen, Jarmo Salonen Ilmoitukset Kai Sjölund Taitto Taittotalo PrintOne Mikkolantie 20, Helsinki Puh minna.komppa@printone.fi Paino Kirjapaino Gosmo Ilpoistentie 16, Turku ISSN Ilmoitushinnat ¼ sivu 200,- e ½ sivu 350,- e 1/1 sivu 570,- e Värilisä 1 sivu 275,- e Kannatusilmoitus 100,- e Ilmestymisajankohdat Suluissa aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä. N:o 1 helmikuu (25.01.) N:o 2 toukokuu (10.04.) N:o 3 syyskuu (5.08.) N:o 4 joulukuu (5.11.) Aineisto päätoimittajalle mieluiten sähköpostilla tai CD-levyllä. Kiitos. (Sähköpostilla lähetettäessä perille tulon varmistamiseksi sekä päätoimittajalle että toimitussihteerille) Toimitus pidättää oikeuden muokata julkaistavaksi tarjottuja tekstejä. Kansikuva: Teija Kalinainen

3 3 Näköala paikalta Hyvää syksyn alkua teille kaikille! Vaikka kesä on ollutkin sateinen, on siihen mahtunut mukavia, aurinkoisiakin päiviä. Toivottavasti olette saanet kerättyä voimia talven varalle. Kesällähän yhdistyksemme toiminta on hiljaisempaa, mutta nyt aloitamme täydellä teholla. Tärkeimpiä tehtäviämme on kerhoiltojen, erilaisten tilaisuuksien järjestäminen ja tukihenkilökäynnit. Tukihenkilötoiminta on ollut Finnilcon perustamisesta lähtien yhdistyksen perustehtävä. Hallitus teki keväällä alustavan päätöksen kartoittaa koko maan tukihenkilökäynnit. Päätöksen taustalla oli ajatus tukihenkilötoiminnasta aiheutuvien kulujen siirtäminen suoraan Finnilcon hoidettavaksi. Paikallisyhdistyksille lähetetyn kyselyn perusteella tukihenkilökäynnit vaihtelevat suuresti eri puolella Suomea. Toisilla alueilla käyntejä on kymmeniä ja toisilla ei ole käyntejä lainkaan vuosikausiin. Leikkauksia on kumminkin tehty. Kutsu tukihenkilölle tulee aina sairaalasta. Avannehoitajat ovat avainasemassa tässä toiminnassa. Toisaalta on ymmärrettävää, että kaikki eivät halua ottaa vastaan tukihenkilöä, vaikka sitä heille ehdotetaan. Sairaalassa olo aika on myös lyhentynyt ja leikkauksesta toipuva ei aina ole vastaan ottavainen hänelle tarjottuun tietoon leikatuna olemisesta. Sairaalassahan annetaan ensitieto miten avanteen kanssa on elettävä. Todellisia asiantuntijoita ovat kuitenkin vuosikausia avanteen kanssa eläneet, jotka ovat kokemuksen kautta oppineet niksejä elämiseen avanteen kanssa. Tämä tieto pitäisi saadaan eteenpäin koulutettujen tukihenkilöiden kautta uusille avanne- tai vastaavasti leikatuille. Jäsenhankinnassa korostuu myös Puheenjohtaja Antti Salminen avannehoitajan ja sairaalahenkilökunnan merkitys. He tarjoavat yhdistyksemme sairaaloihin toimittamaa materiaalia leikkaukseen meneville tai siitä jo toipuville. Sairaalan ja Finnilcon yhteistyön tulee näin ollen olla läheistä ja kitkatonta. Yhteistyö ja sen kehittäminen sairaaloiden ja avannehoitajien kanssa onkin yksi tulevan toiminnan tavoittesta. Antti Salminen Puheenjohtaja Finnilco ry Toimisto Järjestösihteeri Tarja Smalen Santaniitynkatu 7 B Kerava Puh ma-pe klo 9-13 Fax finnilco@finnilco.fi Hallitus Puheenjohtaja Antti Salminen Rajakuja Oulu Puh antti.salminen@as-aviationart.com 1. varapuh.joht. Risto Rahkola 2. varapuh.joht. Helena Parila Jäsenet Juha Järvinen, Outi Laine, Matti Rönkkö, Jarmo Salonen Varajäsenet Raija Halonen, Teija Kalinainen, Marita Kumpulainen, Jorma Lakka, Matti Teljo, Reijo Toivonen Rahastonhoitaja Hannu Luutonen Kunniajäsenet Sakari Aukee, Kalevi Lehikoinen, Elvi Teräväinen Jäsenrekisteri ja osoitteenmuutokset Helena Parila Ukonkatu 12, Karhula Puh helena.parila@finnilco.fi TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: s. Paksusuolen tähystys selvittää syöpäriskin...6 Vaikeutunut ulostaminen ja sen hoito...8 Lastuja sieltä sun täältä...10 Mietteitä Heimarin kurssilta...13 Finnilcon kesäpäivät...14 Sope-kurssi Rokualla...16 Nuorisonurkka...20 Kuvia nuorten risteilyltä...21 Me ipaalaiset...22 Jäsenyhdistykset...24 Avannepoliklinikat...35 Loppuvuoden sope-kurssit...36

4 4 Från utsikts platsen Trevlig höst på er alla! Även om sommaren var regnig, fanns det ändå några soliga dagar. Hoppas ni har samlat krafter inför vintern. På sommaren går vår verksamhet på sparlåga, men nu sparkar vi igång med full fart. Våra viktigaste uppgifter är att ordna klubbkvällar och olika evenemang samt stödpersonsbesök. Stödpersonsverksamheten har varit en av hörnstenarna i Finnilco sedan det grundades. Regeringen fattade ett interimsbeslut om att kartlägga stödpersonsbesöken i hela landet. Tanken bakom beslutet var att styra de av stödpersonsverksamhet uppkomna kostnaderna direkt till Finnilco. I en enkät bland lokalorganisationerna framgår att det är stora variationer i antalet stödpersonsbesök i olika delar av landet. I ett område görs det tiotals besök medan det i ett annat inte görs några besök på åratal. Operationer har ändå utförts. Kallelse till stödperson kommer alltid från sjukhuset. Stomiskötarna är nyckelpersoner i stödpersonsverksamheten. Å andra sidan är det förståeligt att alla inte vill ta emot erbjudandet om stödperson. Sjukhusvistelsen har kortats och den nyopererade är inte alltid mottaglig för den information som ges vid operationen. På sjukhuset får man ju den första informationen om hur det är att leva som stomiopererad. De verkliga experterna är de som i åratal levt med sin stomi och genom erfarenhet lärt sig små knep som underlättar livet. Denna information borde föras vidare till nya stomi- och motsvarande opererade genom utbildade stödpersoner. I rekryteringsarbetet spelar stomiskötare och sjukhuspersonal en stor roll. De tillhandahåller det av Finnilco utgivna materialet för att ge till nya stomipatienter. Samarbetet mellan sjukhuset och Finnilco bör således vara nära och friktionsfritt. Utvecklingen av samarbetet med sjukhus och stomiskötare är ett av målen i framtida verksamhet. Antti Salminen Ordförande antti.salminen@as-aviationart.com Översättning: Inka Fried Vakuutustietoa matkailijalle Myös EU- tai ETA-maissa matkustettaessa kannattaa lakisääteisen terveysturvan lisäksi ottaa ehdottomasti matkavakuutus. Se takaa matkailijalle laajemman turvan tapaturmien ja sairauksien varalta kuin yleiset maiden väliset sosiaaliturvasopimukset. Vakuutusehtoihin, jotka ovat pääkohdiltaan samat kaikilla vakuutusyhtiöillä, kannattaa perehtyä tarkasti. Vakuutus korvaa yleensä matkalla tapahtuneen äkillisen sairastumisen tai loukkaantumisen aiheuttamat hoitokulut sekä ehtojen mukaiset kotiinkuljetuskustannukset. Sen sijaan jo olemassa olevan kroonisen sairauden osalta korvataan yleensä vain odottamattoman pahentumisen aiheuttama ensiapuluontoinen hoito. Sairastumista tai loukkaantumista, jonka voidaan katsoa aiheutuneen alkoholin tai huumausaineen käytöstä tai lääkeaineen väärinkäytöstä, vakuutus ei korvaa. Niin ikään tavalliset matkavakuutusehdot eivät kata joitakin vaarallisia urheilulajeja, esim. vuorikiipeilyä, koskimelontaa tai laitesukellusta. Vakuutusyhtiöön on toimitettava mahdollisimman pian tieto ulkomailla sairaalahoitoon joutumisesta. Matkustaja voi itse ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön tai sen käyttämään avustusorganisaatioon tai pyytää sairaalaa, matkanjärjestäjää tai paikallista Suomen edustustoa huolehtimaan tiedon välittämisestä. Vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärit ratkaisevat tarvittavien tutkimusten ja hoidon laajuuden sekä asianmukaisuuden, samoin sairaana tai toipilaana kotiutettavan potilaan paluumatkajärjestelyt, mm. saattajan tai erityiskuljetuksen tarpeen. Tarvittavat käytännön järjestelyt hoitaa avustusorganisaatio tai hälytyskeskus. Suomalaisten vakuutusyhtiöiden käyttämiä avustusorganisaatioita ja hälytyskeskuksia ovat EMA Group Oy (Emergency Medical Assistance) sekä MedFlight Finlandia SOS International a/s. Vakavassa tilanteessa matkustaja saa päivystysnumeroon soittamalla heti apua ja suomalaisen lääkärin asiantuntemusta. Lähde: Kansanterveyslaitos

5 6 Paksusuolen tähystys selvittää syöpäriskin Paksusuolen syöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa. Nykyisin ihmisille, joiden lähisuvussa esiintyy tätä syöpää, suositellaan paksusuolen tähystystä kerran elämässä. Keski-iän kynnyksellä tehty tähystys vapauttaa ihmisen pelosta sairastua syöpään loppuiäksi. Suomessa esiintyy sukuja, joiden jäsenillä on ns. familiaarinen polyfoosi eli erittäin suuri, jopa lähes sataprosenttinen riski sairastua paksusuolen syöpään. Tätä perinnöllistä syndroomaa sairastavat suvut tunnetaan melko hyvin ja niiden jäsenten terveydentilaa seurataan säännöllisesti. Muita paksusuolen syövän osalta seurattavia ryhmiä muodostavat henkilöt, joiden lähisukulaisilla tämä tauti on esiintynyt tai jotka sairastavat kroonista paksusuolitulehdusta. Tutkimusten mukaan myös heillä on selvästi suurempi riski sairastua syöpään muuhun väestöön verrattuna. Paksusuolen syöpä todetaan tähystyksessä - P a k s u s u o l e n t ä h y s t y s (kolonoskopia)on siitä kiitollinen toimenpide, että sen yhteydessä voimme samalla hoitaa myös mahdolliset syövän esiasteet, sanoo gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato Suomen Terveystalosta. Veri ulosteessa edellyttää tutkimusta Paksusuolen tähystykseen kannattaa hakeutua jos ulosteessa esiintyy verta tai pitkittynyt, yli kolme viikkoa kestänyt ripuli vaivaa edelleen. Joka kymmenennellä potilaalla, jolla esiintyy verta ulosteessa, todetaan paksusuolen syöpä. Myös tahaton laihtuminen, epäselvä, pitkittynyt lämmön nousu tai krooniset suolistotulehdukset edellyttävät tarkempia tutkimuksia. Ennen toimenpiteeseen tuloaan potilas noudattaa tiettyä ruokavaliota muutaman päivän ja tyhjentää suolensa suun kautta otettavalla tyhjennysaineella. Tutkimus kestää parikymmentä minuuttia, eikä aiheuta sanottavaa kipua, mikäli sen tekee kokenut ja ammattitaitoinen lääkäri. Tarvittaessa erityisen kipuherkälle potilaalle pyritään antamaan oloa lievittävää lääkitystä toimenpiteen yhteydessä. Paksusuolen tähystys kerran elämässä Tähystykseen voi tulla vaikkapa työterveyslääkärin lähettämänä, jos on yhtään huolissaan omasta tilanteesinfo Paksusuolen syöpä Paksusuolen syöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa. Jos 1-2 lähisukulaisella on suolisyöpä, riski sairastua syöpään on 2 4-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Tähystyksen yhteydessä voidaan samalla hoitaa mahdolliset syövän esiasteet. Tähystykseen kannattaa hakeutua, jos ulosteessa esiintyy verta. Paranemisennuste on hyvä: potilaat,joilla syöpä ei ole levinnyt suolen seinämän läpi, elävät prosenttisesti viiden vuoden jälkeen tähystyksestä. Tähystyksessä lääkäri vie taipuisan tähystysputken potilaan peräsuolen kautta paksu- ja ohutsuoleen. Potilas voi halutessaan seurata paksusuolen tähystystä myös itse, sillä videoskoopin välityksellä kuva välittyy kuvamonitorille. - Kun paksusuolta lähdetään tutkimaan esimerkiksi verisen ulosteen perusteella, on tärkeää tutkia suoli loppuun saakka. Pelkkä peräsuolen tähystys ei riitä, sillä yksi kolmasosa paksusuolen syövistä sijaitsee paksusuolen alkuosassa, Koskenpato tähdentää. Polyypit hoidetaan pois saman tien Tähystyksessä lääkäri saa pikkutarkan, hyvälaatuisen kuvan koko suolen limakalvosta. Hän näkee suolessa esiintyvät kasvaintyyppiset muutokset, mahdolliset suolistotulehdukset, divertikkelit eli suolistovaivoja aiheuttavat umpipussit sekä peräpukamat. - Jos löydämme suolesta polyypin, jolla on riski kasvaa syöväksi vuosien saatossa, poistamme sen saman tien. Mikäli potilaalla on taipumusta polyyppeihin, hänelle suositellaan tähystystä noin 3-5 vuoden välein. Näin ehkäistään paksusuolen syövän syntyminen. Suolesta voi löytyä myös krooninen haavainen paksusuolen tulehdus, joka vaatii jatkuvan lääkehoidon. Tai siellä voi pesiä akuutti infektio, joka vaatii antibioottikuurin.

6 7 - Koska paksusuolen syövän esiasteet todetaan tähystyksessä helposti, jo alkuvaiheessa oleva syöpä saadaan kiinni, sanoo gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato. taan tai jos lähisukulaisilla on esiintynyt syöpää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa jotkut vakuutuslaitokset jopa edellyttävät keski-ikäiseltä ihmiseltä ennen vakuutussopimuksen allekirjoittamista paksusuolen tähystystä. On esitetty, että Yhdysvalloissa joka kahdeskymmenes ihminen sairastuu paksunsuolensyöpään. - Jos keski-iän ylittänyt henkilö käy tähystyksessä kerran elämässään, eikä siinä näy syövän esiasteita, voimme sanoa varsin suurella todennäköisyydellä, ettei hän koskaan tule sairastumaan paksusuolen syöpään, Koskenpato toteaa. Hyvä paranemisennuste Koska paksusuolen syövän esiasteet voidaan todeta tähystyksessä helposti, jo alkuvaiheessa oleva syöpä saadaan kiinni nopeasti ja voidaan parantaa. - Poiketen monista muista syöpätyypeistä paksusuolisyöpää saatetaan pystyä hoitamaan leikkaamalla, vaikka se olisi lähettänyt maksaan etäpesäkkeitä, niin hyvin usein myös ne pystytään nykyisin hoitamaan. Kaiken kaikkiaan paksusuolen syöpä on hyvin kiitollinen hoidettava ja juuri siksikin sitä kannattaa etsiä, Koskenpato painottaa. Paranemisennuste on varsin hyvä. Potilaat, joilla paksusuolen syöpä ei ole levinnyt suolen seinämän läpi, elävät prosenttisesti vielä viiden vuoden jälkeen tähystyksestä eli tulevaisuudenennuste on lähes sama kuin kenellä tahansa. Lähde: Suomen Terveystalon asiakaslehti 1/07 Teksti: Leena Toiviainen Tutkimukset tukevat oireettomien seulontaa - Jos yhdellä tai kahdella lähisukulaisella on suolisyöpä, henkilön riski sairastua syöpään on 2-4-kertainen normaaliväestöön verrattuna, kertoo gastroenterologian erikoislääkäri, professori Jukka-Pekka Mecklin Suomen Terveystalosta. - Tästä syystä paksusuolen tähystäminen vuoden iässä on perusteltua. Minusta sukutaustaan perustuva paksusuolen tähystys on tarpeen jo silloin kun 1-2 lähisukulaista on sairastunut syöpään - etenkin, jos he ovat keskimääräistä nuorempia, hän korostaa. Mecklinin mukaan yhä useammat tutkimukset tukevat oireettomien riskiryhmien seulontaa. Esimerkiksi hiljattain ilmestynyt ensimmäinen laaja, paksusuolen tähystykseen perustunut puolalainen väestöseulontatutkimus osoitti sukutaustan merkittävyyden. Sen mukaan joka kuudennelta sellaiselta henkilöltä, joiden sukulaisista 1-2 oli sairastunut paksusuolen syöpään tai sen esiasteeseen, löydettiin syöpä. - Tutkimukset pitäisi kohdistaa riskiryhmiin kuuluviin oireettomiin potilaisiin, sillä silloin myös tulokset ovat mahdollisimman hyvät, professori Mecklin sanoo.

7 8 Vaikeutunut ulostaminen ja sen hoito MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA? Jos ulostaminen vaatii kovaa ponnistelua ja siitä huolimatta jää tunne, ettei peräsuoli tule täysin tyhjäksi, on kyse vaikeutuneesta ulostamisesta. Käytännössä tämä voi ilmetä toistuvana ulostamistarpeena tai epämääräisenä painon tunteena lantionpohjassa, joskus myös kipuna. Ulostaminen voi myös vaatia sormiavustusta joko painamalla peräsuolen ulkopuolelta tai kaivamalla itse sormella. Uloste voi pilkkoutua, jolloin se tulee papanamaisena tai omia aikojaan kun itse ulostaminen on jo lopetettu ja on lähdetty liikkeelle tai vaihdettu asentoa. Tällöin voi syntyä tahatonta ulosteen karkailua tai ulosteen aiheuttamaa tuhrimista. Tyypillistä tälle vaivalle on, että se pakottaa käymään WC:ssä toistuvasti ja usein erityisesti aamupäivisin. Joskus kova ponnistelu voi suorastaan estää ulostamisen lukitsemalla lantionpohjan. Tämä on tyypillistä miehille, joilla on tarve käyttää vahvoja vatsalihaksia ponnistuksen apuna. Vaikeutunut ulostaminen voi pahentua ulosteen ollessa kovaa, mutta sitä esiintyy myös ulosteen ollessa pehmeää. MIKÄ AIHEUTTAA ONGELMAN? Tärkein syy vaikeutuneeseen ulostamiseen on lantionpohjan lihasten heikentyminen. Tämä on lähes yksinomaan naisten ongelma ja se liittyy sekä ikään että lantionpohjan aikaisempiin rasituksiin. Raskaudet ja synnytykset rasittavat naisten lantionpohjaa ja vaikutukset tulevat näkyviin usein pikkuhiljaa vasta menopaussi-iässä, kun muukin fyysinen kunto heikkenee. Myös hormooneilla, sukutaustalla, muilla sairauksilla ja lantion alueen leikkauksilla voi olla vaikutusta. Sen sijaan ruumiinrakenteella ei ole osoitettu selvää yhteyttä ja ongelmaa voi esiintyä sekä hoikilla että ylipainoisilla. Lantionpohja muodostaa kantavan rakenteen, joka toimii kuten lihaskalvo. Lantionpohjan tulisi pysyä tietyllä tasolla, jotta se voisi tukea kaikkia niitä elimiä, joita sen läheisyydessä on eli kohtua, emätintä, virtsarakkoa ja peräsuolta. Kun lantionpohja heikkenee, se putoaa alaspäin ja tuki edellä mainituille elimille heikkenee. Tällöin voi kehittyä niin sanottu laskeumavaiva eli puhutaan esimerkiksi kohdun, virtsarakon tai peräsuolen laskeumasta. Peräsuolen laskeumassa sen loppuosa venyttyy ja sitä ympäröivä lihaskerros ohenee tai häviää. Tällöin peräsuoli ei ulostamisen yhteydessä oikene kohti peräaukkokanavaa kuten normaalisti vaan taipuu mutkalle ja sen etuseinä työntyy kohti emätintä. Mitä kovempaa ponnistaa, sitä suuremmaksi venytys muodostuu. Syntyy niin sanottu rektoseele eli säkkimäinen uloke, johon uloste ohjautuu. Tällöin peräsuoli ei pysty tyhjenemään kunnolla ja ulostetta jää säkkiin. Määrä on riippuvainen säkin koosta. Toistuvat ulostamisyritykset tyhjentävät säkkiä hivenen lisää, mutta eivät välttämättä täysin ja loppuosa tyhjenee usein vasta liikkeelle lähdettäessä ja vahinko voi syntyä, jos sulkijalihakset ovat myös heikentyneet. Nämä lihakset heikentyvät usein laskeumavaivaisilla, koska ne ovat osa samaa lihasrakennetta ja niillä on myös osaksi yhteinen hermotus. Ponnistaessa peräsuolen venyttynyt etuseinä muodostaa rektoseelen. Lisättäessä ponnistusta venyttynyt peräsuolen osa tuppeutuu ja estää ulosteen poistumisen.

8 MITEN ULOSTAMISVAIKEUTTA TUTKITAAN JA HOIDETAAN? Tärkein tutkimus on niin sanottu ponnistus-rtg-kuvaus (= defekografia). Sen avulla saadaan kuvattua lantionpohjan toiminta ulostamista jäljittelevässä vaiheessa. Pelkässä lepotilassa kuten esimerkiksi makuulla ollessa ei lantionpohjan laskeumaa voi luotettavasti todeta. Siksi esimerkiksi gynekologi ei voi pelkällä sisätutkimuksella sanoa laskeumasta kovin paljoa. Defekografiassa peräsuoli täytetään tahnamaisella varjoaineella ja tutkimuksen aikana yritetään saada suoli tyhjenemään mahdollisimman hyvin ulostamalla normaalisti. Mahdollinen rektoseele tulee näkyviin, jos peräsuolen täyttö onnistuu riittävästi. Samalla nähdään rektoseelen koko ja miten se tyhjenee. Myös muiden lantionelinten käyttäytyminen ponnistuksen aikana havainnoidaan. Lisätutkimuksena selvitetään usein myös peräaukon sulkijalihasten toiminta ja rakenne. Hoito on riippuvainen vaivan vaikeusasteesta. Tämän selvittämiseksi on myös olemassa kyselykaavake, johon vastaamalla saadaan käsitystä ongelman suuruudesta. On tärkeätä ymmärtää, että kyseessä ei ole vaarallinen vaiva ja välttämättä ei tarvita mitään hoitoa. Yleensä pienet rektoseelet (= alle 2 cm halkaisijaltaan) tyhjenevät melko hyvin ja niiden tyhjenemistä voidaan auttaa painamalla kevyesti vastaan emättimen puolelta ponnistuksen aikana. Ulosteen pitäminen pehmeänä lääkkeillä ja sopivalla ruokavaliolla voi auttaa. Jos uloste on papanamaista ja pilkkoutuvaa, voi illalla otettu pienoisperäruiske pehmittää sen aamua varten. Rektoseele voidaan saada tyhjenemään täysin huuhteluhoidolla alakautta. Tätä varten on olemassa valmis huuhtelusetti, jonka saa hoitotarvikkeena omalta terveysasemalta. Siihen kuuluu pehmeä katetri ja huuhtelupussi ja sen käyttö on helppo oppia. Huuhtelu voidaan tehdä päivittäin aamuisin omassa WC:ssä eikä siitä ole haittaa suolelle jatkuvassakaan käytössä. Lantionpohjaa tulee vahvistaa niin sanotulla kohotusvoimistelulla päivittäin. Lisäksi suositetaan sauvakävelyä tunnin verran päivittäin. Sen sijaan kovaa ja hyppyyttävää jumppaa kuten lenkkeilyä ja aerobickiä tulee välttää. Jos rektoseele on kookas (= yli 5 cm halkaisijaltaan) tai se ei lainkaan tyhjene ulostamisen aikana, tarvitaan usein kirurgista hoitoa. Hoidolla pyritään poistamaan liiallinen velttous peräsuolesta poistamalla osa peräsuolen venyttyneestä seinämästä sekä edestä että takaa. Tämä tapahtuu peräaukon kautta tehtävällä leikkauksella joko nukutuksessa tai selkäpuudutuksessa. Leikkauksen jälkeen voi alkuun peräsuoli tyhjentyä useampia kertoja kuin ennen leikkausta, koska sen tilavuus pienenee. Erona on, että suoli tyhjenee. Tila rauhoittuu yleensä muutamassa viikossa. Gynekologin tekemä emättimen takaseinämän ompelu ei pysty poistamaan peräsuolen velttoutta eikä sitä nykyään enää suositeta rektoseelen hoidoksi, koska vaiva ei häviä. Myös muut lantionpohjan laskeumaan liittyvät vaivat, kuten kohdun laskeuma tai virtsarakon laskeuma tai peräaukon sulkijalihasten heikkous, voivat vaatia oman kirurgisen hoitonsa. On tavallista, että vaivoja joudutaan tutkimaan eri erikoislääkärien toimesta (suolikirurgi, gynekologi, urologi, fysiatri) ja toimenpiteiden tekemistä tulee aina harkita tarkoin. Apulaisylilääkäri, kirurgian dosentti Pekka Luukkonen Lantionpohjaterapia-keskus HYKS/ Peijaksen sairaala puh Nuoret huomio, marraskuussa tapahtuu! Finnilcon nuoriso kokoontuu viettämään viikonloppua ja pikkujoulua ohjelman kera Tampereelle, Tampereen kylpylään. Merkitkää kalentereihinne! Lisätietoa luvassa postitse/sähköpostilla. Hyvää syksyn alkua! T: Niina Haapaniemi niina.haapaniemi@gmail.com, puh

9 10 Lastuja sieltä sun täältä Ruotsissa kesän kynnyksellä ilmestyneessä ILCO bladet 2/2007 -lehdessä haastateltiin jo nyt eläkkeellä olevaa naapurimaamme ensimmäistä avannehoitajaa, Inger Palseliusta. Hän työskenteli päätoimisena avannehoitajana kahdessa göteborgilaisessa sairaalassa vuosina Useiden vuosien ajan hän oli keskeisessä asemassa uusien avannehoitajien koulutuksessa naapurimaassamme. Vuonna 1977 Ingerillä oli mahdollisuus itse osallistua jatkokoulutukseen Ohiossa USA:ssa. Siellä hän pani merkille erään tärkeän käytännön asian: veden käyttämisen bensiinin asemesta ihon puhdistamiseen avannesidoksen vaihdon yhteydessä. Ruotsissa oli nimittäin yleisesti käytetty bensiiniä. Näin taisi olla myös meillä Suomessa. Kun minut vuonna 1980 leikattiin, kävin sairaalasta päästyäni ensi töikseni ostamassa kaupasta puhdistettua bensiiniä. Ilmeisesti jostain, todennäköisesti sairaalasta, olin saanut ohjeen sen käyttämiseen. Toista pulloa en koskaan ostanut, koska turkulaiselta avannehoitajalta, Anja Niemiseltä, sain neuvon käyttää pelkästään vettä luvulla muistan Ruotsin silloisen puheenjohtajan, Märta Carlssonin, kirjoituksen heidän jäsenlehdessään. Siinä hän oli huolissaan mahdollisuudesta kuljettaa pientä bensiini- tai vastaavaa pulloa käsimatkatavaroissa lentokoneessa. Nykyisin tiedetään, että ainoa oikea neste ihon puhdistamiseen on pelkkä vesi. * * * Samaisessa lehdessä kirjoittaa Christina Christoffersson huolestuneena välinejakelusta Ruotsissa. Christina kuuluu Ruotsin Ilcon hallitukseen vastuualueenaan avannevälineet. Perinteisesti välinejakelu on sujunut naapurimaassamme mallik- kaasti. Tarvittavat välineet on saanut paikallisesta apteekista ilmaiseksi. Niitä on saanut riittävästi ja vaihtomahdollisuus iho-ongelmien tai muiden syiden takia on sujunut kitkattomasti. Noin kymmenen vuotta sitten tilanteeseen tuli radikaali huononnus: avannesidokset tulivat maksullisiksi. Ne saa edelleen apteekista, mutta niistä on maksettava. Näin ainakin alkuvuodesta, kunnes ns. maksukatto on ylitetty. Nyt median välityksellä Christinalle on muodostunut paha aavistus, että asioista päättävissä elimissä on jälleen suunnitteilla jotain, joka ei välttämättä ole avanneleikattujen etujen kannalta parasta mahdollista. Päinvastoin. Säilyykö välineiden lajivalikoima yhtä suurena kuin tähän asti? Tuleeko avanneleikatuilla edelleen olemaan samanlaiset olosuhteet välineiden saannissa riippumatta siitä missä päin valtakuntaa asuu? Meillä täällä Suomessa välinejakelu on hyvällä mallilla. Toivottavasti niin on jatkossakin. * * * Huhti-toukokuun vaihteessa jouduin olemaan pari viikkoa erittäin pahan kuivumisen seurauksena (ohutsuoli-avanneleikattujen ns. liitännäisvaiva) Tyksin sisätautiosastolla. Tuon pariviikkoisen viimeisinä päivinä jo jonkin verran kuntoutuneena kävin silloin tällöin kävelemässä osaston pitkällä käytävällä. Helppo oli tajuta sairaaloille eri puolilla maatamme tyypillinen tilanne eli tilanahtaus. Tiettyyn aikaan päivästä käytävällä oli potilasvuode toisensa jälkeen. Joidenkin kanssa keskustelin ja joidenkin kuulin keskustelevan joko toisen potilaan, vierailijan tai kännykän päässä olevan kanssa. Sain vaikutelman, että osastolla oli runsaasti suolistotulehdus-potilaita. Muutaman kerran kuulin myös sanan mielipide-ero: hoidetaanko lääkkeillä vai leikkauksella. Ilmiselvä painotus on lääkityksellä. Tätä edesauttaa lääkkeiden kohdalla tapahtunut kehitys. On parempia lääkkeitä ja on myös ns. täsmälääkkeitä, joiden haitalliset sivuvaikutukset ovat ilmeisesti aikaisempaa vähäisempiä. Suolistotulehdusten runsas esiintyminen ilmenee myös siten, että Crohn & Colitis ry:n jäsenmäärä on ollut voimakkaassa kasvussa. Tällä hetkellä se lienee noin * * * Lopuksi vielä muutama sana internetiin liittyen. Osoitteessa www. ostomy.evansville.net on viikottain luettavissa uutiskirje, jonka sisällöstä mainittakoon esimerkkinä eräitä muutamassa viimeisessä olleita alaotsikoita: - uiminen, matkustaminen ja auringonotto kesällä - minulle sopivin sidostyyppi - vinkkejä sidoksen vaihtoon - oikea pastan käyttö sidoksen vaihdon yhteydessä - läheisten tuki - natrium-, kalium- ym. vastaava tasapaino - kuivumisvaara ohutsuoliavanneleikatuilla Varsin käytännönläheisiä ohjeita meille avanneleikatuille. Oheisten linkkien välityksellä avautuu lisäksi runsassisältöinen pohjois-amerikkalainen avanne -ja vastaavasti leikattujen maailma. Suosittelen. Hyvää syksyä kaikille lukijoille! Osmo Lindroos

10 Mietteitäni Heimarin yksilökurssin jälkeen 13 Kai Sjölund Marita Kumpulainen Mikko lääkärintarkastuksessa. Olen 75-vuotias leskimummo Helsingin Kannelmäestä. Kuin rajumyrskyn yllättämänä jouduin päivystystapauksena vatsaleikkaukseen Meilahden sairaalaan. Sen seurauksena sain paksunsuolen avanteen. Ennen leikkausta olin yli viisi päivää yksin kotona olettanut sairastavani noroviruksen aiheuttamaa vatsatautia (tosiasiassa puhjennutta paksusuolta). Tulehdus oli melkoinen ja sydänkin alkoi oireilla. Nyt on flimmeri ja Marevan-lääkitys. Meilahdessa tuli vielä tulehtuneen haavan takia toinenkin leikkaus. Mutta mutta. Suurimmat pulmat siinä hötäkässä minulle tulivat tuon avanteen kanssa. Mitä tavallinen vanha täti voi tietää sellaisesta käsitteestä kuin avanne? Eipä juuri paljonkaan. Taustalevy irtoili joka toinen ellei joka päivä. Iho kirveli ja ulosteen haju kauhistutti. Kun olin epätoivon partaalla palaamassa Meilahden avannehoitajan vastaanotolta satuin vilkaisemaan sairaalasta löytämääni Finnilcon jäsenlehden 4/2006 takasivua. Siellä oli maininta avanneleikattujen yksilökurssista hotelli Heimarissa Ristiinassa. Rohkeasti soitin kurssin johtajalle Kai Sjölundille. Kurssin alkuun oli reilut pari päivää, mutta onnekseni joku oli peruuttanut osanottonsa ja pääsin kuin onnen kaupalla mukaan. Paperit kuntoon ja niinpä sunnuntaiaamuna 3.6. istua köröttelin junassa kohti Mikkeliä. Siellä asemalla löytyi porilainen Eija, Kurssilaiset tauolla. jolla oli sama määränpää, joten yhteistaksilla Heimariin. Kerroin syntyneeni Porissa, joten ensimmäinen lämmin tuttavuus ja yhteenkuuluvuus alkoi heti ensi kilometreillä. Kurssin taukohetkillä meillä oli monta yhteistä juttelutuokiota. Sunnuntai meni leppoisasti: Tulokahvien jälkeen johtaja Kai ja vetäjät Sanna, Ulla ja Marita ja myöhemmin osanottajat, kaksitoista naista ja kolme miestä esittäytyivät. Seurasi tutustuminen ympäristöön. Olimme Saimaan rannalla, kauniin maiseman ympäröimänä Suomen hehkeimmän suven keskellä auringon paistaessa siniseltä taivaalta. Kaikki oli melkein käsittämättömän upeata. Syömään ja mölkkyä pelaamaan. Ryhmä alkoi tuntua tutulta. Iltapala ja nukkumaan. Kurssin paras juttu tapahtui minulle heti maanantaiaamuna. Sanna vaihtoi avannesidokseni toisenlaiseksi. Nytpä alkoi taustalevykin pysyä tukevasti kiinni minun hankalan mahani iholla. Ehkä tästä sittenkin vielä selvitään? Kun tiistai-iltana pääsin saunaan ja uimaan ja levy pysyi aina vaan, niin taisi jo hymykin löytyä jostain. Saunan jälkeinen makkaran syönti, yhteislaulut ja keskustelut tekivät mielen aina vain paremmaksi. Sain kokea, että paras auttaja vaikeuksissa on vertaistukiryhmä. Joka päivä oli päivän avaus tasan klo 9.00 aamiaisen jälkeen. Luennoilla saimme tietoa sosiaalietuuksista, avanteista ja opimme selviytymään elämän myllerryksissä Matti Keski- Nisulan viisaiden pohdintojen myötä. Taitava, kokenut terapeutti piti kolmituntisen luentonsa ajan meidät vireästi asioissa mukana. Oli rentoutumisharjoittelua, ryhmäkeskusteluja. Keskiviikkona saimme energiaa elämään Maija-Leena Matikaiselta. Sauvakävelyitä, luento seksuaalisuudesta voimavarana ym. Kun olimme olleet tunnollisia kurssilaisia, pääsimme perjantaina risteilemään m/s Jaarlilla melkein viideksi tunniksi Saimaalle katsomaan mm. Astuvansalmen kalliomaalauksia. Illalla monitoiminen Sannamme osoittautui muusikoksi, koomikoksi ja yleensä illan hauskuttajaksi, kuten muutkin kurssin vetäjät. Sannan isä orkestereineen piti huolta tanssimusiikista ja meillä kaikilla oli niin mukavaa. Olin lähtenyt kurssille uteliaana ja toiveikkaana. Viikon aikana totesin, että sekä tehokas tiedon jako että mielen virkistäminen toimivat. Sain uuden asenteen, viha laantui, huumori löytyi. Kiitos Finnilcolle, kurssin johtajalle, vetäjille ja kaikille kurssin osanottajille! Autoitte minua suuresti vaikeassa tilanteessani. Eläkäämme elämäämme parhaalla mahdollisella tavalla. Helsingissä Laila Kotiranta

11 14 Finnilcon kesäpäivät Hankasalmen Revontulessa Teija Kalinainen Lämmin kesäsää houkutteli kesäpäiville runsaasti osanottajia. Tänä vuonna pidettyjen kesäpäivien säätä ei ainakaan voinut moittia, sillä aurinko paistoi taivaan täydeltä. Suuri osa osallistujista tulikin Lomakeskus Revontuleen nauttimaan kesäisistä päivistä jo perjantaina, minkä vuoksi tuntuikin, että perinteiset lauantaista sunnuntaihin kestävät kesäpäivät venyivät pidemmiksi. Mikäpäs sen mukavampaa, kun jäi aikaa enemmän yhdessäoloon ja kuulumisten vaihtoon. Koska perjantaina tulijoita oli jo paljon, päätimme me kesäpäivien järjestäjät Matit Rönkkö ja Tenhunen sekä minä, että jotakin yhteistä ohjelmaa on pikapikaa keksittävä, jotta saadaan porukka kokoon jo perjantaina eikä kenenkään tarvitse iltaa yksin viettää ellei sitten sitä itse halua. Muutama puhelinsoitto ja niinpä paikalle saatiinkin Lea ja Janne mukanaan karaokelaitteet. Seuraavaksi piti neuvotella Revontulen henkilökunnan kanssa poikkeuksellisesta ravintolan aukiolosta. Näin saatiin aikaiseksi finnilcolaisten oma karaokeilta ja löytyihän niitä laulajiakin iltaa myöten, joskin aluksi aika harvakseen. Myös tanssilattia oli kovassa käytössä. Kiitokset kaikille laulaville taiteilijoille sekä erikoiskiitos järjestelyistä ja esityksestä Lealle ja Jannelle. Kuten yleensäkin, ilta loppui monen mielestä juuri kun se oli vasta kunnolla alkanut, joten ipaalaisten mökillä jatkettiin illanviettoa makkaranpaiston ja tanssin merkeissä sekä tietenkin tarinoiden. Lauantaina aamupäivällä alkoi myös loppuosa osallistujista saapua paikalle, sillä kesäkisat alkoivat puoliltapäivin. Parhaimmillaan meitä olikin noin 80 kesäpäivien viettäjää. Kesäkisojen pitopaikaksi valittiin rantasaunan piha-alue, rantasaunalla myös nautittiin päiväkahvit kisojen lomassa sekä saatiinpa aikaiseksi myös rantalentopallokisakin. Varsinaiset kesäkisalajit olivat perinteiset tikanheitto ja muutama vuosi sitten betanquen tilalle tullut mölkky. Kisojen jälkeen oli mukava seu-

12 15 rata näytelmää nimeltä Karhunkaato. Näyttelijät valittiin satunnaisesti kesäpäiväporukan joukosta. Näytelmän ajatuksena oli, että näyttelijät näyttelivät sitä mukaa kun kertojan Helena Leikkaan lukemana tarina eteni. Karhuna oli Simo, karhunkaatajana Osmo, nigertelttana Pekka H., jota partiolainen Lea kuljetti mukanaan, mäntynä Ari, jonka oksilla pörräsi mäntypistiäinen Outi ja tikka Hannele. Suota esitti Pekka P. ja suolla kasvavaa suopursua Marita. Näyttelijäsuoritukset olivat niin hyviä, että voisimmepa melkein perustaa Finnilcolle oman näytelmäkerhon. Lopuksi pullakahvien jälkeen oli vuorossa arpajaiset sekä halukkaille saunomista ja uimista. Illalla jatkettiin yhdessäoloa päivällisen ja palkintojen jaon merkeissä. Myöhemmin illalla osaa tanssitti orkesteri Revontulisalissa ja osa suuntasi kohti Hangan lavaa ja Marita Taavitsaista. Näyttelijät eläytyivät rooleihinsa Karhunkaato-näytelmässä. Kiitos vielä sekä minun että Mattien puolesta kaikille osallistujille. Meillä järjestäjillä oli ainakin mukavaa ja mukavaa oli myös järjestää tapahtumaa näinkin isolle, välittömälle ja iloiselle porukalle. Teija Kalinainen Teija Kalinainen Tikanheiton joukkuekisan tulokset: Tikanheiton henkilökohtaisen kisan tulokset: 1. Oulun Seudun Ilco ry, 109 pistettä 1. Helenius Kirsti, Oulun Seudun Ilco ry, 55 pistettä 2. Ipaa-Yhdistys ry, 95 pistettä 2. Kangas Hannele, Oulun Seudun Ilco ry, 54 pistettä 3. Savon Ilco ry, 93 pistettä 3. Satuli Aleksi, Savon Ilco ry, 51 pistettä Tikkataulun saivat Risto Väisänen/Savon Ilco ry ja Kalle Iltamaa/Ilco Uusimaa ry. Mölkky-kisan tulokset: 1. Kasuilco ry, Teija Kalinainen ja Ari Solonen 2. Länsi-Pohjan Ilco ry, Ritva ja Esa Hurtig 3. Itä-Savon Ilco ry/turun Seudun Ilco ry, Reijo Toivonen ja Jarmo Salonen Päijät-Hämeen Ilco ry, Heimo Kemppainen ja Tapio Hytti jakoivat kolmannen sijan Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa Aineisto mieluiten sähköpostilla tai CD-levyllä, perillä viimeistään Jos aineisto lähetetään sähköpostilla, se on perille tulon varmistamiseksi lähetettävä sekä päätoimittajalle tai että toimitussihteerille

13 16 Avanneleikattu ja läheinen kurssi Rokualla Aurinkois ena torstaipäivänä saavuimme Rokuan kuntokeskukseen. Luonnonkaunis Rokua sijaitsee Vaalan pitäjässä Oulujärven länsipuolella. Majoituttuamme ja syötyämme etsimme luentotilan, jossa meidät ottivat vastaan Pirjo Sirviö ja Risto Rahkola, he olivat meidän vetäjinämme seuraavat päivät. Hieman vielä jännittyneinä, mitä tuleman pitää, esittelimme itsemme toisillemme. Täytyy heti sanoa, että oli ihan sopivaa porukkaa. Meitä oli kaksikymmentä osallistujaa ja varmaankin iältään yli viisikymppisiä kaikki. Tämän jälkeen johtaja esitteli meille kuntokeskusta ja paljon oli toimintoja. Muodostimme eri ryhmiä Musta Pekka -korttien avulla ja piirsimme mielikuvien avulla kurssin odotuksista kuvia ja kukin ryhmä antoi nimen piirrokselleen. Kurssin nimeksi huutoäänestyksessä tuli Selviytyjät. Seuraavaksi piti osaston ylilääkäri Seppo Laitinen OYS:stä luennon avanteista ja niiden toiminnasta. Ihan ekapäivänä oli mahdollisuus päästä avannehoitajan ja lääkärin vastaanotoille ja kyllä mahdollisuutta hyödynnettiinkin kiitettävästi. Hotellihuoneet olivat kaksikerroksisia ja rauhallisia viettää yönsä. Aamulenkit olivat piristäviä: saatiin ihailla Rokuan upeaa luontoa, halata puita ja kiviä ja välillä pitää toisiamme lähellä. Sen jälkeen maistuikin aamupala jokaiselle. Aamut aloitettiin kuuntelemalla Veikko Lavia ja jotain rauhoittavaa musiikkia ennen luentoja. Oma vetäjämme, avannehoitaja Pirjo Sirviö, kertoi avanteista kaiken mitä tarvitseekin tietää. Itselle oli yllätys, kuinka vähän avannetuotteet lopulta maksavat. Myös seksuaalisuudesta Pirjo kertoi mielenkiintoisesti eri tilanteissa. Tuote-edustajat neljästä eri lääkefirmasta esittelivät tuotteitaan, kertoivat mitä uutta on tullut, neuvoivat ja vastailivat auliisti kysymyksiimme. Avanneleikatun ravitsemuksesta Merja Jäntti piti mielenkiintoisen luennon ja sosiaaliturvasta luennoinut Elma Karjalainen kertoi mm., mitkä tuet meiltä saattavat jäädä hakematta. Kriisiluennon piti psyk. esh Inka Nenonen ja sen jälkeen mentiin ryhmiin keskustelemaan, omaiset ja leikatut erikseen. Saimme kuulla erilaisia kohtaloita ja huomata, että niistä selviää. Jossain välissä syötiin kuntokeskuksen tarjoamia maukkaita ruokia. Illalla saatiin toimintaterapiaan tuntumaa tekemällä sabluunaa apuna käyttäen toisillemme T-paidat. Kangasväreillä painettiin paidan etupuolelle tekstiä ja kuvia niin paljon kuin mahtui. Iltaisin oli ohjelma muutenkin vapaata, sai seurustella ja tanssia valintansa mukaan. Itse pidin allasjumpasta eniten ja aamuisin sai käydä jo kuuden jälkeen uimassa ja porekylvyssä. Altaalla ei ollut tungosta varsinkaan sunnuntaiaamuna. Viimeisenä iltana vietettiin rentoutushetki kuuntelemalla kasetilta ohjeita, muuten hyvä mutta joku alkoi heti kuorsata, yritä siinä sitten rentoutua. Samana iltana oli illanvietto, jonka järjestivät kurssiemäntä Maija Lehtomaa ja kurssi-isäntä Ari Helistö. Ohjelma saatiin omin voimin toteutettua. Unto lausui runoja sarjakuvia apunaan käyttäen ja tällä tavoin elävöitti esityksen. Vetäjät esittivät oman improvisaation, jossa Hilma ja Valtteri muistelivat nuoruuden päiviä ja missä olivat tavanneet. Tapsa ja Maija näyttelivät, että he olivat jossain asuntovaunuilemassa ja perillä Tapsa lauloi riioo-laulun eli kosintalaulun Maijalleen. Lähtöpäivänä Finnilcon puheenjohtaja Antti Salminen esitteli pääjärjestön toimintaa. Samana päivänä oli todistusten jako ja kaikkia muistettiin jollain tavalla. Kurssista jäi jokaiselle hyvä mieli ja lopuksi jokainen toivotti tervetulleeksi kotiinsa, jos liikkuu lähistöllä. Jossain välissä julistettiin itsekunnioitusjulistuskin, että Minä olen minä ja kelpaan kyllä. Hyvän kurssin muodostavat osallistujat ja vetäjät yhdessä. Tämä kurssi oli sellainen. Halauksin ja itkuin saatiin erota taas kerran. Terveisin Hannu Siltaloppi

14 18 FINNILCO RY LYHYT VERTAILEVA TULOSLASKELMA Edellinen vuosi Vuosisaldo VARSINAINEN TOIMINTA SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kurssitulot, RAY , ,13 Kulut , ,83-601,25-158,70 TUKIHENKILÖTOIMINTA , ,58 VIRKISTYSTOIMINTA - 375,20-382,70 TIEDOTUSTOIMINTA Tuotot , ,00 Kulut , , , ,54 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA , ,58 TUTKIMUSTOIMINTA - 179, VARAINJAKO JÄSENYHDISTYKSILLE , ,90 MUU VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot 1000, ,00 Henkilöstökulut , ,26 Toimistokulut , ,45 Kokous- ja matkakulut , ,94 Muut kulut , , , ,06 KULUJÄÄMÄ , ,06 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA 101,23 566,74 SATUNNAISET ERÄT 5,16-3,06 KULUJÄÄMÄ , ,38 YLEISAVUSTUKSET (RAY) , ,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 1 078,21-8,38 TASE Edellinen vuosi Vuosisaldo PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet 0,00 916,24 Sijoitukset 37,00 37,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0,00 845,00 Siirtosaamiset 539,15 988,66 539, ,66 Rahat ja pankkisaamiset , ,72 VASTAAVAA yhteensä , ,62 ========= ========= OMA PÄÄOMA Toimintapääoma Toimintapääoma , ,55 Tilikauden ylijäämä/alijäämä ,21 8, , ,17 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,41 Siirtovelat , ,26 Muut velat ,69-909, , ,45 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,62 ========= ========= Koonnut: Rauno Nieminen

15 20 Nuoriso nurkka Pohjoismaiset nuoret kokoontuivat ensimmäistä kertaa Färsaarilla pidetyn pohjoismaisen kokouksen yhteydessä. Olimme matkalla yhdessä Finnilcon puheenjohtajan Antti Salmisen kanssa. Minun ja Jarin lisäksi nuorisoa edustivat Norjasta Per-Arne ja Petter, Ruotsista Jennie ja Ellen sekä Islannista Gunnar ja Sonja. Torstaina iltapäivällä saavuimme Tanskalle kuuluville Färsaarille. Ensivaikutelmat maisemista lentokoneen ikkunasta ja pienen lentoaseman ympärillä olivat karua, puutonta, mutta kiehtovaa. Ensimmäisenä iltana tutustuimme nopeasti koko kokousväkeen, kuuntelimme Dansacin esittelyä sekä illastimme. Nuorisotiimimme jatkoi iltaa ja tutustumista omalla porukalla. Ja nopeastihan me löysimme yhteisen sävelen. Tuli taas todettua, että saman kokeneiden kanssa ystävystyminen on helppoa. Eivät edes eri kansallisuudet tuo siihen muutosta. Perjantaina ohjelmassa oli kokousta. Nuorisotiimimme erkaantui muusta ryhmästä omaksi keskusteluriiheksi, jonka aikana tutustuimme tarkemmin toisiimme ja mui- Pohjoismainen kokous Färsaarilla ! Pohjoismaiset nuoret ja pääkaupunki Thorshavn. den maiden nuorten toimintaan. Norjassa nuorten toiminta on ollut käynnissä onnistuneesti jo vuosia, mistä voimme vaan ottaa oppia Islannin kanssa. Valitettavasti Tanskan nuoret eivät päässeet paikalle, joten täysi pohjoismainen katsaus jäi toteutumatta. Päätimme, että tämä kokoontuminen ei jää viimeiseksi. Ja että jatkossa voimme kehittää nuorten toimintaa yhdessä myös rajojen ulkopuolelle. Illalla me nuoret kävimme haistelemassa paikallista rockkulttuuria. Asfalt -festivaalissa esiintyi nuoria färsaarelaisia bändejä. Saimme nähdä myös elämää pienessä pääkaupungissa. Lauantai olikin sitten varattu kokonaan kiertoajeluun. Tutustuimme Färsaarten upeaan luontoon niin bussilla kuin veneelläkin. Näimme rannikon korkeita kallioita, luolia, lintuja ja muutaman hylkeenkin. Päivä oli pitkä, mutta antoisa. Sunnuntaina ryhmällä oli vielä ohjelmassa vierailu paikalliseen sairaalaan sekä yhteenvetoja. Valitettavasti lentoaikataulujen vuoksi jouduimme Jarin kanssa lähtemään jo aamulla aikaisin, joten hyvästit tapahtuivat illan ja yön aikana. Ikimuistoinen matka, ei muuta voi sanoa. Lisäksi mukavinta oli saada uusia ystäviä ja toivoa tulevaan. Ensi vuonna toivottavasti näemme norjalaiset, ruotsalaiset, islantilaiset ja tanskalaiset ystävämme seuraavassa pohjoismaisessa kokouksessa Helsingissä. Kiitos Antille ja Jarille matkaseurasta! Niina Haapaniemi Kalliomuodostelmia rannikolta Eväspaikkamme maisemia Huom. sivulla 9 ilmoitus MARRASKUUSSA TAPAHTUU!

16 21 FINNILCON NUORTEN RISTEILY TUKHOLMAAN Perinteinen ryhmäpotretti, smile! Baila, baila... Valmiina metroajeluun ja kohti Tulkholman keskustaa, jihaa!... hytissä ja tanssilattialla! Kuvat by Niina & Jani Tehtävä: Valitse kuvasarjan linssilude

17 22 Me Ipaalaiset Ipaa-leikattujen yksilökurssi Tyrväntö Niina Haapaniemi Käynnistän auton. Taas myöhässä, mutta vielä ehtii. Matka Tampereelta sujuu mallikkaasti nopeusrajoituksia noudattaen. Nyt ei ole kiire, ei oikeastaan huvittaisi edes mennä. Vielä kuukausi sitten, päässä humisi ja mieli oli korkealla. Ei enää, onko tosiaan pakko mennä? Kurvaan pihaan. Toinen luuseri parkkeeraa viereiseen ruuttuun. Olisko menossa myös kurssille? Kaunis päivä. Muistaakseni. Pyörin autoni ympärillä ja kerään tavarani. Hotellin aulaan on kerääntynyt muutamia pöytäseurueita. Olisko noilla? Voisko olla? En ollut sairaalasta lähdön jälkeen tavannut yhtään vastaavasti operoitua. Etummaisessa pöydässä istuu pieni tyttö, tai oikeesti aikuinen kaunis nainen, kun tarkemmin katsoni. Pyörin hiukan aikaa, kunnes törmään käteen. IPAA-kurssille tulossa? Ilmeisesti, vastaan. Meidät saatetaan kurssitilaan. Pöydät U-muodossa. Etsin paikan läheltä ovea, pääsen karkuun, jos alkaa ahdistaa. Toinen käsi työntyy kohti, naapuri tervehtii. Päivää, Ruusiala. Esittelyn jälkeen huomaan, olen kokenut pussinkuljettaja aloittelijoiden joukossa. IPAA-vuosia 12, toiset vielä tissimaidolla. Käynnistän auton. Haikea mieli, surullisia ajatuksia, vimmaista puhetta ja outoa kaipuuta. Tässäkö tämä? Nyt kotiin ja elämää jatkamaan? Muuttuuko mikään? Haavi auki, haava auki eteenpäin? Muistelen viikonloppua. Hauska seksuaaliterapeutti näyttää tuhmia kuvia, kirurgi pätkittyjä suolia, viimein saa avantohoitaja puheenvuoron. Savusaunaa ja ihmistenkeittopataa. Merja ynnää vuorovaikutustaidot, ja Teija sosiaalietuudet. Joku tanssii, toinen laulaa. Moni nauraa. Ruokaa! Mitä tuo syödä saa? Vatsaa vääntää, välillä helpottaa. Viinitilan verho heilahtaa, ei herukkaa huulille pisaroimaan. Kortit on jaettu, voiko niitä vaihtaa? Valo voittaa, taivas aukeaa. Uusi maa, uuden ruumiin saan. Uusi nimi annetaan. Kivun kautta uutta luodaan. Joskus kaikki on taas helpompaa. Jarmo

18 24 JÄSENYHDISTYKSET ILCO UUSIMAA RY Kai Sjölund, puheenjohtaja Talvikkitie 5 A 124, Vantaa Puh kai.sjolund@ilcouusimaa.inet.fi Marja-Leena Monto, sihteeri Pajukatu 2 A 9, KERAVA Puh tai m-l.monto@ilcouusimaa.inet.fi Yhdistyksen kotisivu: VERTAISTUKITAPAAMINEN Kokoontuu Reumayhdistyksen tiloissa, Kotkankatu 9 A 15 (3 krs.) Helsinki. Klo To Jukka Karjalainen/Oriola Convatec To Projektisuunnittelija Jari Kämäräinen/ Filha, luento keuhkosairauksista, astmasta ja keuhkoahtaumataudista To Liisa Kiiskinen, Helsingin alueen omahoitotarvikejakelusta SYYSKOKOUS Ilco Uusimaa ry:n sääntömääräinen syykokous la klo 13- Reumayhdistys, Kotkankatu 9 A 15, Helsinki. Paikalla avannetarvikkeiden tuote-esittely: B. Braun, Coloplast, Hollister ja Oriola. K a h v i t a r j o i l u. T e r v e t u l o a. Pidän elämästä. Olen kyllä joskus ollut pohjattoman masentunut ja epätoivoinen, mutta kaiken senkin jälkeen olen edelleen varma siitä, että on suurenmoista elää. ( Agatha Christie ) Ilco Uusimaa/Marja-Leena PÄIJÄT-HÄMEEN ILCO RY Markku Rossi, puheenjohtaja Tuokkostie 2 B 12, Heinola Puh , markku.rossi@phnet.fi Laura Murto, varapuheenjohtaja Murrontie 15, Vähimaa Puh , Eija Kymäläinen, sihteeri Välitie 9, Hämeenkoski Puh eijakym@phnet.fi Yhdistyksen toimi- ja kokoontumispaikka: Lahden Invakeskus, Hämeenkatu 26 A, Lahti Puh Internet: Vuoden 2007 syksyn tapahtumakalenteri: Kerhoillat: maanantaisin alkaen klo 17.00, 15.9., luento, jonka aiheena muistihäiriöt, ja pikkujoulun merkeissä. Hyvää Syksyä Kaikille! P-H Ilco ry Hallitus

19 25 KANTA-HÄMEEN ILCO RY Anne Salmi, puheenjohtaja Pikku-Parolantie 7 as HÄMEENLINNA Puh anne.salmi@suomi24.fi Airi Jäppinen, rahastonhoitaja Puh Päivi Latva-Pietilä, sihteeri Puh Tapani Yrjönen, varapuheenjohtaja, Kivimiehenkatu 11 A TERVAKOSKI Puh ANNIKO ry Outi Laine, puheenjohtaja Vasamakatu 3 A 7, Kerava Puh Pirjo Sohlman, sihteeri puh ma-pe klo Kotisivu: anniko@anniko.fi ANNIKO-YHDISTYS Kaunista alkavaa syksyä kaikille! Tätä kirjoitettaessa kesä on allakan mukaan kääntynyt kohti syksyä, mutta juuri säätiedotuksessa lupailtiin kesän lämpimimpiä aikoja tulevaksi! Toivottavasti sää suosii vielä risteilyymme asti, tänäkin vuonna teemme sen yhdessä Ilco Uusimaalaisten kanssa. Toukokuun viimeisessä purinapiirissä meillä oli vieraana isännöitsijä Timo Kangasmaa; hän kertoi perusteellisesti, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon tehtäessä asuntoon välttämättömiä muutostöitä. Kuulimme, mitä kuuluu vuokranantajalle, mitä taloyhtiölle, mitä asukkaalle itselleen ja mihin kaikkeen voi hakea korvausta ja mistä. Esimerkiksi kunnollinen peseytymistila EI suinkaan ole WC käsisuihkulla, ilman lattiakaivoa ja ammeena saavi, joka pitää tyhjentää käsienpesulavuaariin ämpärillä tai kauhalla... Tällaisessa tapauksessa, rakennettaessa toimivaa ja kunnollista peseytymistilaa, tarvitaan aina asunnon omistajan lupa (jos ei oma asunto). Kustannuksista tulee taloyhtiölle ainakin vesieriste, tarvittavat putket ja hanat, pintamateriaalit jäävät asukkaan kustannettaviksi, mikäli taloyhtiö ei niitä rahoita. Varsinaisiin rakennus kustannuksiin voi hakea kotitalouden verovähennystä tai sitten kunnalta koko hommaan vammaisavustusta. Periaatteessa kunta on velvollinen kustantamaan tiettyjä korjaus- ja muutostöitä vammaislakiin perustuen (esim. luiskat oville ja rappuun). Silloin tarvitaan lääkärinlausunto korjausten välttämättömyydestä ja joskus vielä toimintaterapeutin tai fysioterapeutin lausunto. Samoin saimme vastauksia esim. seuraaviin kysymyksiin: WC:ssä SAA käydä useitakin kertoja yöllä, samoin tarvittaessa suihkussa sekä huuhtoa pyykin odottamaan kunnon pesua päiväsaikaan. Mikäli nämä häiritsevät (kohtuullisessa määrin) liikaa naapureita, on taloyhtiön vastuulla saada riittävä äänieristys normaalin elämisen äänien tasolle. Monilla nimittäin oli karvaita kokemuksia, kun em. asioista oli valitettu! Syksyn purinapiirit alkavat taas (huom! poikkeava päivä!) ja jatkuvat sitten joka kuukauden ensimmäinen arkitiistai klo ravintola White Ladyssä Helsingissä. Iltaryhmä perustetaan, jos halukkaita ilmaantuu! Joulukuun teatteriretkeä on alustavasti suunniteltu kauniiseen Aleksanterin teatteriin. Sääntömääräinen syyskokous on klo 16 White Ladyssä tai Kampin palvelukeskuksessa; paikka tarkennetaan kokouskutsussa lokakuun puolivälissä. Esillä mm. sääntömääräiset asiat; jäsenmaksun suuruus, puheenjohtajan ja hallituksen valinta, tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma v:lle Tervetuloa tapahtumiin toivoo kaikkien annikolaisten puolesta Outi

20 26 IPAA-YHDISTYS RY Teija Kalinainen, puheenjohtaja Hukankatu 43, Imatra Puh Helena Leikas, varapuheenjohtaja Aravatie 3 D 5, JUVA Puh helena.leikas@pp1.inet.fi Jari Juntunen, sihteeri Puh: jari.juntunen@dnainternet.net Yhdistyksen kotisivu: Yhdistyksen keskustelupalsta: Matti Sorjonen, puh , matti@prophics.fi nuorisoasiat: Niina Haapaniemi: puh , niina.haapaniemi@gmail.com Taas on kesä takanapäin ja nopeastihan se menikin. Tänä vuonna ipaalaisten kesäpäiviä vietettiin yhdessä Finnilcon kesäpäivien kanssa jo tutuksi tulleessa Hankasalmen Lomakeskus Revontulessa. Juttua noista kesäpäivistä toisaalla tässä lehdessä. Muistattehan myös Finnilcon järjestämät kurssit. Niistäkin tietoa tässä lehdessä. Kursseille kannattaa aina hakeutua. Lisää kursseista ja tapahtumista myös omassa jäsenpostissa. Seuraava oma tapahtuma: Ipaa-Yhdistyksen pikkujoulut Tampereen kylpylä Mukavaa syksyä kaikille, Teija Kalinainen KASUILCO RY Elvi Teräväinen, puheenjohtaja Jäppilänniementie 129, Imatra Puh , Varapuheenjohtaja: Jouni Laukkanen Rahastonhoitaja: Teija Kalinainen Ari Solonen, sihteeri Harkkokuja 1 as 2, Imatra Puh ari.solonen@suomi24.fi Tulevia tapahtumia: Syyskokous ja tapahtumapäivä Adventtilounas Tapahtumista tarkemmin jäsenkirjeessä. T: Elvi SATAILCO RY Jalo Turunen, puheenjohtaja Yläruukintie 7 A 6, Pori, puh Pentti Peltola, varapuheenjohtaja Huhtalantie 10, Pori puh Satailcon hallituksen puheenjohtaja Jalo Turunen on kuollut. Satailco menetti näin sympaattisen ja koko tarmollaan yhdistyksen asioihin omistautuneen henkilön. Jalo Turunen ehti toimia hallituksen puheenjohtajana vain kahden ja puolen vuoden ajan, mutta jo tänä aikana hänen vaikutuksensa niin hallituksen työskentelyyn Eila Vehmanen, sihteeri Alasentie 16, Honkakoski Puh , kuin jäsenistön osallistumisiin oli merkittävä. Alkoi näkyä niin sanottua yhteen hiileen puhaltamisen meininkiä. Tätä on nyt jatkettava uusin voimin. Jalo Turusen aloitteesta yhdistys teetti pienen lehtisen, jossa kerrotiin yhdistyksen olemassaolosta ja sen toiminnasta. Lehtinen jaettiin alueemme sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Satailcon väki suree poisnukkunutta puheenjohtajaansa. terveisin Matti Teljo rahakirstunvartija