OSALLISTUJAT Koski Matti puheenjohtaja Päätöksentekijät Hurtta Pia varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Luumi Jari kaupunginhallituksen edustaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSALLISTUJAT Koski Matti puheenjohtaja Päätöksentekijät Hurtta Pia varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Luumi Jari kaupunginhallituksen edustaja"

Transkriptio

1 -1, KALA :00 OSALLISTUJAT Koski Matti puheenjohtaja Päätöksentekijät Hurtta Pia varapuheenjohtaja Bohm Tarja jäsen Elo Jari Leijamaa Päivi Mamia Nanni Mielonen Joona Niininen Kari Paananen Jani Savolainen Kai Suursoho Soile Tyster-Pöhö Terttu Muut osallistujat Luumi Jari kaupunginhallituksen edustaja Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Hannonen Markku kaupunkisuunnittelujohtaja Heikkilä Maarit controller Kukkonen Marja asemakaava-arkkitehti Masalin Elina kaavasuunnittelija, sihteeri Masalin Tom maankäyttöinsinööri Ruutiainen Kirsti kaupungingeodeetti Aura Mila nuorisovaltuutettu Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA Matti Koski Elina Masalin PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät 102 PÖYTÄKIRJAN Kaupungintalossa asianhallintayksikössä, 5. krs TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Kaupungintalossa asianhallintayksikössä, 5. krs Sihteeri Elina Masalin

2 102, KALA :00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oikaisuvaatimusohjeet

3 103, KALA :00 Pöytäkirjan tarkastajat Valittiin Ei oikaisuvaatimusohjetta

4 104, KALA :00 Käsittelyjärjestys Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

5 105, KALA :00 TETA: 131/2014 Viranhaltijoiden mennessä saapuneet päätökset Kala Kaupunkisuunnittelujohtajan päätökset Kantasataman Breeam Communities -ympäristösertifikaatin tuki ja -arviointityön hankinta välivaiheen sertifikaattiin asti Asemakaava-arkkitehdin päätökset Kantasataman liikenneselvitys -lisätyö Kaupungingeodeetin päätökset Hylkyveneen myynti Maankäyttöinsinöörin päätökset Katualueen käyttölupa Pihlavan Ikkuna Oy:lle Maaperän haitta-ainetutkimus Alueen vuokraaminen YIT-Rakennus Oy:lle Teollisuustonttien varaaminen Kotolahdesta Maantietaulun siirto Veneenrakennuspaikan vuokraaminen Markku Sinkkoselle Lupa kaapelin sijoittamiseen Katualueen aitaamislupa Kiinteistö Oy Kotkan Meritornille Omakotitontin vuokraaminen Kaukolasta Teollisuustontin vuokraaminen Tontin vuokrasopimuksen purkaminen Omakotitontin vuokraaminen Kalliokoskelta Lupa joulupatakeräykseen Omakotitonttivarauksen siirtäminen Kalliokoskella Lupa ilmoitustaulun pitoon Karhulan Katajaiset ry:lle Alueen vuokraaminen Kivenkorvansalmesta Alueen vuokraaminen Esko Kososelle Alueen vuokraaminen Neste Markkinointi Oy:lle Mastopaikan vuokraaminen TeliaSonera Finland Oyj:lle Alueen vuokraaminen jätekatosta varten Lupa Katariinanpuiston käyttöön vesipelastuksen SM-kisoihin Alueen vuokraaminen Aittakorvesta Määräalan ostaminen Ristinkalliolta Tontin vuokraaminen uudelleen Asuntosihteerin päätökset Enimmäishinnan vahvistaminen Suomen Asumisoikeus Oy, Karhulantie Asumisoikeuden haltijan hyväksyminen asumisoikeustaloon Huvipurrentie 1 Esittelijä: Ehdotus: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, ettei esiteltyjen päätöspöytäkirjojen johdosta käytetä kuntalain 51 :ssä tarkoitettua otto-oikeutta. Ei oikaisuvaatimusohjetta

6 106, KALA :00 TETA: 741/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutosluonnos Kotkan Kantasatama, kaava nro 0314 Kala Valmistelijat: Asemakaava-arkkitehti Marja Kukkonen, puh , Kaavoitusarkkitehti Patricia Broas, puh Kotkan kaupunkisuunnittelussa on valmistunut luonnos Asemakaava 1. kaupunginosa Kotkansaari, vesialue, asemakaavan muutos 1. kaupunginosa Kotkansaari, kortteli 135, osa korttelia 129, katu-, satama- ja vesialueet. Kantasataman kaava-alue sijaitsee Kotkansaaren kaupunginosassa, Kotkan keskustan koillispuolella. Kaava-alue käsittää Tornatorintien, osan Satamakadusta, Merikeskus Vellamon tontin sekä siihen rajoittuvan satamaalueen, joka kaakkoisreunastaan rajautuu Kotkamillsin tehdasalueeseen. Asemakaavaan kuuluu myös satama-alueen ja Merikeskus Vellamon tontin edustalla olevia kaavoittamattomia merialueita. Koko suunnittelualue on suuruudeltaan noin 57,2 ha. Alueesta noin 29,7 ha on vesialuetta ja 27,5 ha maa-alueita. Kaavaluonnos käsittää koko suunnittelualueen, vaikka alueen rakentaminen tapahtuukin vaiheittain. Tavoiteaikataulun mukaan kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen voisi käynnistyä kesällä Tavoitteena on, että ensimmäinen vaihe on valmis viimeistään kesään 2017 mennessä. Muutossuunnittelu aloitettiin Kotkan Kantasataman osayleiskaavatyönä loppuvuonna Kaksi vuotta myöhemmin kaupunki julkisti tiedon hankekehittäjästä, jonka kanssa on yhteistyössä laadittu alueelle suunnitelma Kantasataman käytöstä pääosin liikerakentamiseen. Tässä yhteydessä kaavatyötä päätettiin jatkaa asemakaavamuutoksena. Asemakaavan vireille tulosta ilmoitettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä ollessa siitä antoivat palautta Kymen Vesi Oy, HaminaKotka Satama Oy, Liikennevirasto, Museovirasto, Kotkamills Oy, Kotkan ympäristöseura ry, Kymenlaakson museo, Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on käyty neuvotteluja mm. HaminaKotka Satama Oy:n, Kotkamills Oy ja Merikeskus Vellamon kanssa. Viranomaisyhteistyötä on tehty Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Aluehallintoviraston, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES:in ja Liikenneviraston kanssa. Kaavamuutos mahdollistaa toteutuessaan nykyisen pääosin satamakäytöstä poistuneen satama-alueen kehittämisen osaksi kaupunkikeskustaa. Alueelle on tarkoitus toteuttaa liiketiloja, hotelli, viihdekeskus ja muita kaupallisia palveluita sekä asumista. Kaavoituksessa tarkastellaan aluetta osana keskustaa, mutta myös uutena, omana vetovoimaisena kaupallisena kokonaisuutena. Lähtökohtana on toimiva kaupunkirakenne sekä kestävän kehityksen mukainen laadukas ja ekotehokas rakentaminen. Kaavaluonnoksen pohjana olevassa suunnitelmassa on esitetty rakennettavaksi outlet-alue, joka sisältää vaatteisiin keskittyviä erikoistavarakauppoja, ravintoloita ja sekä muuta liiketilaa. Erikoistavarakaupan sijoittuminen keskustaan vahvistaa Kotkansaaren keskustan rakennetta ja on Ympäristöministeriön hyväksymän Kymenlaakson vaihemaakuntakaavan Kauppa ja Merialue mukainen. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta C. Uudenlaisen kauppakonseptin uskotaan houkuttelevan Kotkaan uusia ostosmatkailijoita, jotka käyttävät seudun palveluja laajemminkin. Monipuoli-

7 106, KALA :00 TETA: 741/2014 nen tarjonta voi vähentää seudulta ulospäin suuntautuvaa ostosmatkailua. Toteutuessaan suunnitelma tuo paikkakunnalle runsaasti uusia työpaikkoja sekä rakentamisen että toiminnan aikana. Kaavaluonnoksessa on esitetty rakennusoikeutta liike-, toimisto- ja asuinrakentamiseen yhteensä noin kerrosalaneliömetriä. Tämän lisäksi on alueelle osoitettu korttelialueita ja niiden osia pysäköintilaitosten rakentamista varten. Merikeskus Vellamon nykyiselle tontille pohjoislaiturille on osoitettu rakennuspaikka hotellirakentamista varten. Vellamon laajennusvaraus on osoitettu uuteen paikkaan lähemmäs Vellamon sisäänkäyntiä. Kaavaluonnoksessa on varauduttu myös venesataman rakentamiseen ja veneilypalvelujen lisäämiseen. Kaavamuutoksen myötä viereisen Kotkamillsin tehtaan ja HaminaKotka Sataman liikennejärjestelyt on mahdollista toteuttaa niin, että raskas liikenne ja alueella lisääntyvä henkilöautoliikenne erotetaan toisistaan. Liikennejärjestelyillä pyritään liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Itälaituri ja sen pohjoisosa laitureineen jäävät edelleen satamakäyttöön. Suunnitelma perustuu oletukseen siitä että satama-alueella kulkeva sähkölinja muutetaan sataman osalla maakaapeliksi. Järjestely mahdollistaa rakentamisen lähelle rantaviivaa. Kantasatamaa suunnitellaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, ja yhtenä suunnittelun tavoitteena on ollut ekotehokkuuden vahva huomiointi. Suunnittelua ohjaamaan on laadittu kaupungin ja hankekehittäjän yhteistyönä ympäristöohjelma, jossa kuvataan keskeiset periaatteet ekotehokkuuden huomiointiin. Ekotehokkuus otetaan huomioon laaja-alaisesti ja teema tulee näkymään niin rakentamisen, liikkumisen kuin energiaasioiden suunnittelussa ja ratkaisuissa. Tavoitteena on, että ympäristöystävällisyys toimii vetovoimatekijänä alueelle sijoittumiseen ja liittyy positiivisen mielikuvan muodostumiseen sekä alueesta että Kotkan kaupungista. Samalla sen on tarkoitus palvella alueen sijoittajia niin, että investointien arvo säilyy myös tässä suhteessa. Ympäristöohjelma keskeisenä työkaluna on kansainvälinen kestävän aluesuunnittelun BREEAM -sertifikaatti. Kaavaluonnoksessa on pyritty huomioimaan sertifioinnin edellytykset, ja suunnittelun edetessä tavoitellaan mahdollisimman korkean tason sertifiointia. BREEAM Communities - sertifiointijärjestelmän prosessissa otetaan systemaattisesti huomioon kestävyyden eri ulottuvuudet, eli ympäristön, talouden sekä sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmat. BREEAM-sertifikaatti ja sen suunnitteluperiaatteet toteuttavat tavoitteita alueen ekotehokkuudesta kansainvälisesti tunnustetulla menetelmällä ja antavat myös mahdollisuuden vertailla kehitystä muihin eurooppalaisiin kaupunkikehityskohteisiin. Alueelle tavoitellaan kestävän aluesuunnittelun BREEAM-sertifikaattia (Breeam Communities) yhtenä ensimmäisistä kohteista Suomessa. Ensimmäisen vaiheen työ on aloitettu WSP Finland Oy:n kanssa. Kaavahankkeen aikana on tarkoitus järjestää monipuolista vuorovaikutusta eri osapuolten välillä, erityisesti luonnoksen nähtävillä ollessa../. Asemakaavamuutosluonnoksen kartta merkintöineen ja määräyksineen sekä asemakaavaselostuksen luonnos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ympäristöohjelman luonnos ovat esityslistan liitteenä. Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen

8 106, KALA :00 TETA: 741/2014 Ehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hyväksyä Asemakaava 1. kaupunginosa Kotkansaari, vesialue, asemakaavan muutos 1. kaupunginosa Kotkansaari, kortteli 135, osa korttelia 129, katu-, satama- ja vesialueet sekä ympäristöohjelman luonnoksena nähtäville asetettavaksi sekä ympäristöohjelman ohjeellisena noudatettavaksi. Lautakunta päättää myös, että kaupunkisuunnittelu voi tehdä kaava-asiakirjoihin tarvittavia teknisluontoisia muutoksia ennen kaavan nähtäville asettamista. Toimeenpano: Ote: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kymenlaakson liitto Kotkamills Oy HaminaKotka Satama Oy Merikeskus Vellamo Cursor Oy Kotkan Kantasataman kehitys Oy Ei oikaisuvaatimusohjetta

9 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavamuutosluonnoksen kartta Z Z Z Z Z 2 Zmo Z Zmo Z z 5717 Helikopterikenttä Trukkit z 4 20 Trukkit Katos Katos II z Huoltorak Z kt kt III kt kt Huoltorak. kt ak Pmo Katos Z Huoltorakennus IV vr Varasto I Pmo 30 V Peräporttiramppi kt III-IV bs 1 Varasto Varasto Z Peräporttiramppi Z Katos Z 2011 S S Z Z Zmo Peräporttiramppi Z Z Varasto 16 kt 5483 kt Katos Zmo 93 Zmo Pmo Katos Peräporttiramppi 5649 Tehdas Varasto Sahatavaravarasto Paloposti kt kt Paloposti Sahatavaravarasto Paloposti kt LUONNOS ( ) 9,0 8,5 ( ) kp W ( ) 8,5 9,0 ra kp ra 6,4 ( ) jk KL VIII XII jk/pp/h jk/pp/h LV lvw jk/pp/h ajo VIII X AL ajo jk/pp/h VIII XII LS kp 10,0 ( ) W lvw 50% ra jk/pp KL-2 NOSTURIKUJA 8,5 ( ) WM kävelysilta 135 YY y-1 TORNATORINTIE PV IV LPA IV III jk jk/pp/h LS-1 ajo ajo lsw vk 10% K III ajo vk 10% hel V LR SATAMAKATU 7000 lrs 667 TORNATORINTIE V I 3400 ma X XII 7 LS TV IV 137 AL-2 LR I I ALK I VI SALAKULJETTAJANTIE V m 1700 POKARA lrs ma p RUUKINKATU jk/pp LPA AL-2 50% LR SATAMAKATU IV V VI VP le IV ma AL-1 jk/pp 139 K III y lrs 136 jk PV z X LR z jk/pp jk/pp vaaka LHA lrs jk ajo -1 SATMAKATU TT p V ma-lt 1-2 1:1000 KOTKANSAARI Tukkilajittelija 129 LUONNOS

10 106, KALA :00 / Pykälän liite: merkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset: KL-1 KL-2 K AL-1 Liikerakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa hotellin, kasinon, viihdetoimintaa sekä kulttuuri- ja museokäyttöä sekä venesatamaa palvelevia tiloja. Alue on osa Kotkan kansallista kaupunkipuistoa. Rakennusten arkkitehtuurin ja rakentamisen laadun tulee olla korkeatasoista, kaupunkipuiston arvoja tukevaa. Liikerakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa hotellin, kasinon, viihdetoimintaa sekä kulttuuri- ja museokäyttöä sekä venesatamaa palvelevia tiloja. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa myös venesatamaa palvelevia tiloja. Asuin- ja liiketilojen välisen äänieristävyyden tulee olla riittävä. KIINTEISTÖJEN TURVALLISUUS Rakennukset tulee varustaa pelastusviranomaisten hyväksymällä kaasutunnistimella sekä automaattisesti sulkeutuvalla koneellisella ilmastoinnilla. Raitisilman sisäänottoa ei saa suunnata etelän suuntaan. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma pelastustoimenpiteistä huomioiden viereisen Seveso-laitoksen turvallisuusriskit sekä turvallisuusselvitys. Alueelle rakennettaessa on huomioitava, että alue kuuluu tulvavaara-alueeseen. Tämä on huomioitava erityisesti pelastusteiden suunnittelussa. Kastumisesta vaurioituvien alimpien rakennusosien korkeusasema tulee olla vähintään korkeusjärjestelmä N2000 tasolla m. Alueelle rakennettaessa on pilaantuneet maa-alueet puhdistettava ELY -keskuksen ohjeiden mukaisesti. AL-2 YY WM W (10,0) Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa hotellin, museon ja kulttuuri- sekä opetustoimintaa palvelevia tiloja. Asuin- ja liiketilojen välisen äänieristävyyden tulee olla riittävä. Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Alueella sijaitsevissa rakennuksissa saa olla tiloja esim. museoita, näyttelyjä, urheilua ja kokoontumista varten sekä niihin liittyviä liiketiloja. Liiketiloja saa olla enintään 10% toteutuneesta kerrosalasta. Alue on osa Kotkan kansallista kaupunkipuistoa. Rakennusten arkkitehtuurin ja rakentamisen laadun tulee olla korkeatasoista, kaupunkipuiston arvoja tukevaa. Vesialue. Alueelle saa sijoittaa pysyvästi aluksia ja laiturirakenteita. Aluksissa saa olla liike- ja ravintolatiloja. Alueelle saa sijoittaa myös kelluvia rakennuksia ja uimalaitureita. Alusten ja kelluvien rakennusten pysyvä sijoittaminen edellyttää rakennuslupaa. Luvasta on haettava kaavoitus- ja museoviranomaisen lausunto. Vesialue. Vesiväylä ja -syvyys. AJONEUVOPYSÄKÖINTI KL-1 korttelialueella pysäköinti tulee toteuttaa rakennuksen alimpiin kerroksiin. Autopaikkoja on varattava - 1 autopaikka / hotellihuone - 1 autopaikka / 35 ravintolapaikkaa - 1 autopaikka / 50 k-m² liiketilaa, venesatamaa palvelevaa tilaa - 1 autopaikka / 100 k-m² kasinoa tai viihdetoimintaa palvelevaa tilaa - 1 autopaikka / 200 k-m² museotilaa KL-2 korttelialueella pysäköinti tulee toteuttaa LPA- korttelialueelle KL-1- korttelin välittömässä läheisyydessä, autopaikkamääräykset kuten KL-1. K- korttelialueella pysäköinti on toteutettava LPA- korttelialueille vähintään - 1 autopaikka / 50 k-m² AL-1- korttelialueella pysäköinti tulee toteuttaa rakennuksen alimpiin kerroksiin. Autopaikkoja on varattava - 1 autopaikka / 85 k-m² kuitenkin vähintään 80%:lle asuntojen lukumäärästä - 1 autopaikka / 50 k-m² liike-, toimisto- tai venesatamaa palvelevaa tilaa - 3 vierasautopaikkaa piha-alueelle / asuinrakennus AL-2- korttelialueella pysäköinti tulee toteuttaa rakenteellisena pysäköintinäjoko erilliseen pysäköintirakennukseen tai rakennuksen alimpiin kerroksiin. Autopaikkoja on varattava - 1 autopaikka / 85 k-m² kuitenkin vähintään 80%:lle asuntojen lukumäärästä - 1 autopaikka / 50 k-m² liike- ja toimistotilaa - 3 vierasautopaikkaa piha-alueelle / asuinrakennus PV-1 PV-2 LPA139 LPA-1 Huvi- ja viihdepalvelujen korttelialue. Alueelle saa sijoittaa myös museon ja muuta kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja. Huvi- ja viihdepalvelujen korttelialue. Alueelle saa sijoittaa myös liiketoimintaa palvelevia tiloja. Autopaikkojen korttelialue. Numero kirjainten jäljessä osoittaa korttelin jonka autopaikkoja saa sijoittaa alueelle. Alueelle on varattava 30 autopaikkaa venesatamaa varten. Pysäköintitalon julkisivujen tulee olla arkkitehtuuriltaan ja toteutukseltaan korkealaatuiset. Autopaikkojen korttelialue. YY- korttelialueella autopaikkoja tulee museoita varten varata - 90 autopaikkaa - muiden toimintojen autopaikat saa osoittaa myös korttelialueen ulkopuolelta - 7 linja-autopaikkaa sijoitetaan korttelin 139 LHA -alueelle PV -1 ja PV -2 korttelialueella pysäköinti on toteutettava LPA- korttelialueille vähintään - 1 autopaikka / 50 k-m² liiketilaa, venesatamaa palvelevaa tilaa - 1 autopaikka / 100 k-m² kasinoa tai viihdetoimintaa palvelevaa tilaa - 1 autopaikka / 200 k-m² museotilaa Rakenteelliseen pysäköintiin varattu kerrosala ei mitoita autopaikkojen eikä väestönsuojien rakentamista ja sen saa toteuttaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. LHA Henkilöliikenneterminaalin korttelialue. Alueelle saa sijoittaa korttelin 135 YY -alueen linja-autopaikat. Alueelle saa sijoittaa 300 k-m² aluetta palvelevia tiloja. p IV Pysäköintirakennuksen rakennusala. Kirjaimen jälkeinen roomalainen luku osoittaa rakennuksen suurimman sallitun kerrosluvun. Pysäköintilaitos palvelee K- korttelialueiden pysäköintiä. Pysäköintilaitoksen tehtaan puoleinen julkisivu tulee olla mahdollisimman umpinainen.

11 106, KALA :00 / Pykälän liite: merkinnät ja määräykset LV lvw pj ra LS LS-1 lsw LR lrs -1-2 V Venesatama. Alueelle saa sijoittaa pääasiassa venesatamaa palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alueelle saa sijoittaa polttoaineen jakelupisteen. - rakennusoikeuden määrä Vesialueena säilytettävä venesataman alueen osa, jolle saa sijoittaa venelaitureita. Alueelle saa sijoittaa myös kelluvia rakennuksia ja uimalaitureita. Alueelle rakennettaessa on huomioitava läheisten laivaväylien aiheuttamat vesivirtaukset. Ohjeellinen polttoaineen jakelupisteen rakennusala. Ohjeellinen venesataman ranta-alueeksi tarkoitettu alueen osa. Satama-alue. Satamaliikenteen alue. Aluetta ei saa aidata pysyvin rakentein. Alueella ei saa olla pysyviä liikennettä haittaavia rakennelmia. Vesialueena säilytettävä satama-alueen osa. Rautatiealue. Rautatien kanssa risteävä katualue. Katu. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katualue. Yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti linja-autoliikenettä varten. Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti tehdasalueen raskasta liikennettä varten. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Tori. Virkistysalue. POLKUPYÖRIEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VÄHIMMÄISMÄÄRÄT AL-1, AL-2 -korttelialueella - 2 ppp / asunto KL-1 -korttelialueella - 1 ppp / 300 k-m² KL-2 -korttelialueella - 1 / 150 k-m² K -korttelialueella - 1 ppp / 300 k-m² työntekijöitä varten - 1 ppp / 300 k-m² asiakkaita varten PV ja YY -korttelialueella - 1 ppp / 300 k-m² LHA -korttelialueella30 ppp Asukkaiden, hotellin asiakkaiden sekä työntekijöiden polkupyörien pysäköintipaikat tulee sijoittaa lukittuun, katettuun tilaan. Asiakkaita varten tarkoitetut polkupyörien pysäköintipaikat tulee sijoittaa sisäänkäyntien yhteyteen, samoin asuntopihojen pistäytymis- ja vieraspaikat. Pysäköintipaikkojen sijoituksessa tulee pyrkiä paikkojen helppoon käytettävyyteen. LHA -korttelialueen polkupyöräpaikat tulee sijoittaa katokseen. Mitoituksessa on esitetty polkupyörien pysäköintipaikkojen vähimmäismäärät. ARKKITEHTUURI JA RAKENTAMINEN Alueen tulee olla toteutukseltaan korkeatasoista, merellinen ympäristöhuomioivaa nykyaikaista arkkitehtuuria. Kansallisen kaupunkipuiston alueeseen kuuluva Merikeskus Vellamo ja sen arkkitehtuuri tulee huomioida erityisesti sen lähelle rakennettaessa. Erituyisesti K -korttelialueella tulee rakennusten julkisivumateriaalina käyttää puuta. Julkisivujen suunnittelussa on huomioitava, että kulkureittien varren julkisivut ovat mielenkiintoisia ja avautuvat reiteille päin. Asuinrakennusten julkisivujen ja ikkunoiden ääneneristävyyden määrittelyssä ja tilojen suuntauksessa tulee huomioida liikenteen ja tehtaan aiheuttamat meluhaitat. Ikkunoiden ja seinärakenteiden ääneneristävyyden tulee olla vähintään 40 db. Rakennuksiin voi asentaa aurinkoenergian tuotantoon sopivia aurinkopaneeleja ja keräimiä, jotka tulee integroida luontevaksi osaksi rakennusten arkkitehtuuria. Korttelialueille sijoittavat muuntamot, ilmanvaihtokonehuoneet ja tekniset laitteet tulee integroida rakennuksiin. Rakennukset saa tonttien välisellä rajalla rakentaa yhteen. Rakennuksia voidaan tällöin paloteknisessä mielessä tarkastella yhtenä rakennuksena. Korttelialueille on laadittava istutus- ja pihasuunnitelmat, jotka tulee hyväksyttää rakennusvalvonnassa. Julkisten tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida ympäristön esteettömyys. Alueesta on laadittava hulevesisuunnitelma, joka on hyväksytettävä rakennusluvan yhteydessä. Hulevedet on mahdollisuuksien mukaan puhdistettava ja viivytettävä. VP-1 Puisto. le Leikki- ja oleskelutilaksi varattu alueen osa. Leikkialue on erotettava viereisestä pysäköintipaikasta istutuksin ja turva-aidoin. Istutettava puurivi.

12 106, KALA :00 / Pykälän liite: merkinnät ja määräykset 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 1 KOT 135 Korttelin numero. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. TORNATORINTIE Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 50% Luku osoittaa kuinka suuren osan rakennusalasta saa käyttää rakentamiseen. KOTKA ASEMAKAAVA 1. KAUPUNGINOSA KOTKANSAARI, VESIALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSA KOTKANSAARI, III Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. KORTTELI 135, OSA KORTTELIA 129, KATU-, SATAMA- JA VESIALUEET vk 10% Rakennusala. Viherkatto. Vesikattorakenteesta tulee toteuttaa vähintään10 % viherkattorakenteena Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema. Asemakaavan muutoksella muodostuu 1. kaupunginosa Kotkansaari korttelit Voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu , , ,.10.95, ja Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 mukainen ja tarkistettu y-1 Kadun ylittävä kevyen liikenteen yhteys. Juhani Lempinen Paikkatietoinsinööri Johtoa varten varattu alueen osa. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. LUONNOS kp Kansallinen kaupunkipuisto. Kotka y Kadun ja rautatiealueen ylittävä ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys. Marja Kukkonen Asemakaava-arkkitehti ma-lt Ohjeellinen liikennetunnelia varten varattu katualueen osa. ajo Ohjeellinen ajoyhteys. Patricia Broas Kaavoitusarkkitehti jk Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Yhteystarve on sitova, väylän sijainti valittavissa. Rakennuksen sisällä väylän tulee olla vähintään 5 m leveä ja jatkuva. jk/pp Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. jk/pp/h Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo on sallittu. hel Ohjeellinen helikopterin laskeutumispaikka Suunnittelu Marja Kukkonen / Patricia Broas Atk-piirto Satu v.zansen Kaava no 0314 Kv hyv.

13 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 1 KOTKA 1. KOTKANSAARI KANTASATAMA (0314) Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta

14 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kantasatama (0314) asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaava 1. Kotkansaari kaupunginosan vesialueelle ja asemakaavan muutos Kotkan kaupungin 1. Kotkansaari kaupunginosan korttelille 135, osalle korttelia 129, katu- satama- ja vesialueille Asemakaavalla muodostuvat 1. Kotkansaari kaupunginosan korttelit 135, 137, 138 ja 139, katualueet, aukio, satama-alue, vesialueet, puistot sekä venesatama-alue. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Asemakaava on hyväksytty Kaupunkisuunnittelulautakunnassa Kaupunginhallituksessa Kaupunginvaltuustossa Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kustaankatu 2, PL 114, Kotka Yhteyshenkilö, kaavan valmistelija: Marja Kukkonen asemakaava-arkkitehti puh Patricia Broas kaavoitusarkkitehti puh

15 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos Kaava-alueen sijainti Kantasataman kaava-alue sijaitsee Kotkansaaren kaupunginosassa, Kotkan keskustan koillispuolella. Kaava-alue käsittää Tornatorintien, osan Satamakadusta, merikeskus Vellamon tontin, sekä siihen rajoittuvan satama-alueen, joka kaakkoisreunastaan rajautuu KotkaMillsin tehdasalueeseen. Asemakaavaan kuuluu myös satamaalueen ja Merikeskus Vellamon tontin edustalla olevia kaavoittamattomia merialueita. Koko suunnittelualue on suuruudeltaan noin 57,2 ha. Alueesta noin 29,7 ha on vesialuetta ja 27,5 ha maa-alueita. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kantasatama, asemakaavan muutos (0314) Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Kantasataman kehittäminen osaksi kaupunkikeskustaa: alueelle on tarkoitus toteuttaa liiketiloja, hotelli, viihdekeskus ja muita kaupallisia palveluita sekä asumista. Kaavamuutoksen myötä viereisen Kotkamillsin tehtaan ja HaminaKotka Sataman liikennejärjestelyt on mahdollista toteuttaa niin, että raskas liikenne ja alueella lisääntyvä henkilöautoliikenne erotetaan toisistaan tehokkaasti. Liikennejärjestelyillä pyritään liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Itälaituri ja sen pohjoisosa laitureineen jäävät edelleen satamakäyttöön. Kaavoituksessa tarkastellaan aluetta osana keskustaa mutta myös uutena, omana vetovoimaisena kaupallisena kokonaisuutena. Lähtökohtana on toimiva kaupunkirakenne sekä kestävän kehityksen mukainen laadukas ja ekotehokas rakentaminen.

16 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos Selostuksen sisällysluettelo Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet... 26

17 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset energia- ja ilmastoasioihin Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake (liitetään aineistoon ehdotusvaiheessa) 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maanomistus 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä luonnoksesta saatujen lausuntojen lyhennelmät ja vastineet niihin (liitetään aineistoon ehdotusvaiheessa) 5. Asemakaavakartta 6. Liikenneselvityksiä ja toimivuustarkastelu, Strafica Oy, Sito Oy Kotkan Kantasataman perhosselvitys 2014, Luontoselvitys Kotkansiipi Kotkansaaren-Metsolan ketomarunaan sidonnaisten perhoslajien esiselvitys 2014, Acleris Kantasataman kaavamuutosalue, maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, Ympäristökonsultointi Niemeläinen Oy An economic impact analysis of Kotka Old Port project, Oxford Research Oy Lokakuu 2014, tiivistelmä 11. Tulvakartta SYKEn tulvakarttapalvelusta Kantasataman ympäristöohjelma, luonnos 13. Havainnekuvat 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava Kauppa ja merialue maakuntakaava Kotkan yleiskaava 88, ei oikeusvaikutteinen 4. Kotkansaaren osayleiskaava 96, ei oikeusvaikutteinen 5. Kotkan Kantasataman osayleiskaavan luontoselvitys, Museoviraston kaupunkiarkeologinen selvitys Kotkansaaresta 7. Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla, Syke, Ilmatieteen laitos, Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö Kotkan kaupungin rakennusjärjestys, Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelma 2030, Tiehallinto, Kotka, Linea konsultit

18 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos Kotka, Kotkansaari, Ruukinkatu 15 tontti kaupunkiarkeologinen kaivaus , kaivauskertomus, Kymenlaakson museo Kotka, Kotkansaari, Ruukinkatu 15 tontti kaupunkiarkeologinen kaivaus 2012, kaivauskertomuksen karttaosa, Kymenlaakson museo Kotka, Kotkansaari, Ruukinkatu 15 tontti kaupunkiarkeologinen kaivaus 2012, kaivauskertomuksen löytö- ja näyteluettelot, Kymenlaakson museo Kotka, Kotkansaari /5/7 kasvillisuuskartoitus, Kymenlaakson museo Kotka, Kotkansaari, Satamakadun ja Ruukinkadun kulmaus, kasvijäännetutkimuskset 2012, Turun yliopisto, Kasvimuseo/Paleoetnobotaniikan laboratorio Kotka, Kotkansaari 2012 Osteologinen analyysi, Kymenlaakson museo Kotkan Kantasataman osayleiskaavan luontoselvitys 2011, Luontoselvitys Kotkansiipi Kotkan Kantasatama rakennushistoriallinen selvitys, Kymenlaakson museo Kotka-Kyminlinna 110 kv johdon siirto, esiselvitys v.1.1, Kotkan kaupunki, Kuntatekniikka Pohjaolosuhteet, Kuntatekniikka 20. Preliminary assessment for BREEAM Communities TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Osayleiskaavan vireilletulosta on ilmoitettu päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten Loppuvuodesta 2013 Kotkan kaupunki julkisti tiedon hankekehittäjästä, jonka kanssa kaupunki sopi alueen suunnitteluvarauksesta. Kantasataman alueelle päätettiin laatia asemakaavan muutos yhteistyössä laaditun suunnitelmaan pohjautuen. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten Osallisten mielipiteet pyydettiin mennessä. Aloite asemakaavasta on tullut Kotkan kaupungilta.

19 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutoksen myötä satama-alue muuttuu osaksi kaupungin keskustaa sekä monipuoliseksi liiketoimintojen, kulttuuripalvelujen ja asumisen alueeksi. Alueen pääpaino on kaupallisessa toiminnassa jota tukee ravintola-, viihde- ja kulttuuripalvelut, huvivenetoiminta, sekä hotellit. Alueella on myös asumista, joka on edellytys elävälle kaupunkirakenteelle. Alueen tontit vuokrataan hankekehittäjälle ja rakentaminen voi alkaa kaavan vahvistuttua. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Suunnittelualue on suurimmalta osaltaan satama-, varasto- ja liikennealuetta. Korkeussuhteiltaan alue on hyvin tasainen ja korkeusasemaltaan matala, noin 2 metriä merenpinnasta. Alueella sijaitsee erikokoisia ja -ikäisiä varastohalleja. Hallien kunto on vaihteleva, ja niistä osa on käytössä. Hallien välissä on asfaltilla päällystettyjä liikenne-, pysäköinti- ja varastokenttiä. Aluetta halkoo teollisuusratapiha. Koko alue on luonteeltaan rakennettua, teollista ympäristöä. Laitureista suuri osa on perustettu täyttömaalle. Hiekkapintaiseksi jääneet alueet ovat ajan kuluessa saaneet myös jonkin verran kasvillisuutta päälleen. Kantasataman länsireunalle on 2000-luvulla rakennettu museokeskus Merikeskus Vellamo. Museokeskuksen viereisen Härniemen laiturin kunnostussuunnittelu on käynnissä. Suunnittelualueen vesialue kuuluu Kymijoen suistoalueeseen, jonka pohjasedimentit voivat olla saastuneita. Maisemarakenne, luonnonolot Kaava-alue on pääosin satama-aluetta jolloin maisemaa hallitsevat satamarakenteet laitureineen ja varastorakennuksineen. Maisemassa ehdottomana painopisteenä toimii merikeskus Vellamo.

20 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 8 Alueella on jonkin verran ruderaatti-kasvillisuutta, mutta ei varsinaista luonnonmukaista ympäristöä. Maanpinta on laajasti asfaltoitu tai sorapohjaista ratakiskoaluetta. Maapinnan korkeus vaihtelee ,5 m välillä, mutta on pääosin noin +2 metrin korkeudessa. Aluetta ympäröi merialue joka kuuluu Kymijoen suistoalueeseen. Luonnonsuojelu Rakennettu ympäristö Kesällä 2014 Kantasataman alueella tehdyssä hyönteisselvityksessä todettiin erityisesti suojeltavan marunapeilikääriäisen (Pelochrista infidana) esiintyvän alueella. Laji elää toukkana ratapiha-alueella kasvavan ketomarunan (Artemisia campestris) juuressa toukoheinäkuussa. Vuonna 2011 tehdyssä luontoselvityksessä ilmeni, että käyttämättömien pistoraiteiden vieressä soralla pesii tiirayhdyskunta. Alueella pesi sekä lapintiiroja (Sterna paradisaea) että kalatiiroja (Sterna hirundo). Tiirat on rantalintujen ryhmä, johon kuuluvia lajeja elää kaikkialla maailmassa. Tiirat viettävät suuren osan elämästään merellä. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Kaava-alue rajautuu ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Yhdyskuntarakenne Satama-alue on aikoinaan ollut merkittävä työllistäjä ja osa kaupungin ydintoimintoja. Teollisuus ja satama- toiminnat ovat yhdessä luoneet edellytykset koko kaupungin synnylle ja kasvulle. Satama-toiminnat ovat pääosin siirtyneet muihin HaminaKotka satamiin. Keskustan kaupunkirakenne tiivistyy ja laajenee pikkuhiljaa käsittämään koko Kotkan saaren. Vellamon sekä meripäivätapahtumien myötä alue on jo tullut osaksi keskusta-aluetta. Kaava-alue rajautuu kaakossa Kotkamillsin tehdasalueeseen, joka on laajuudeltaan noin 75 ha. Palvelut Alueella sijaitsee 2008 toimintansa aloittanut Merikeskus Vellamo, jossa toimivat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo sekä tietokeskus Vellamo. Pohjoislaituri on siirtynyt satamalta merikeskuksen käyttöön.

21 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 9 Kantasataman jokakesäinen suurtapahtuma on Kotkan Meripäivät. Tapahtuma keskittyy suunnittelualueen osalta Vellamon tuntumaan, Härniemen laituriin sekä Pohjois- ja Välilaiturille. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alueella toimii HaminaKotka Satama Oy. Kolmesta satamalaiturista Itälaituri ja Välilaituri ovat sataman käytössä. Laitureille johtavat 7,7-10,0 m syvyiset väylät. Satama-alueella on pääosin Kotkan kaupungin omistamia varastohalleja, jotka on vuokrattu. Osa halleista on yksityisomistuksessa. Kantasataman City-terminaalin kautta kulkee paperia, sellua ja muuta rahtia, mutta volyymit ovat pienehköjä verrattuna sataman muihin osiin. Tällä hetkellä osassa satamaa kontitetaan tavaraa, joka kuljetetaan muihin sataman osiin laivattavaksi. Rahtilaivojen ohella laitureihin on kiinnitetty ajoittain mm. museo- ja matkustajalaivoja. Virkistys Suunnittelualueella ei ole virkistysaluetta. Kotkansaarella on useita laajoja puistoalueita. Liikenne Suunnittelualueella sijaitseva Satamakatu on Kotkansaaren tärkeä liikennettä välittävä katu. Sitä pitkin kulkevat sekä keskustaan saapuvat ja sieltä poistuvat henkilöautot että Kotkamillsin tehtaita palveleva rekkaliikenne. Maaliikennettä satamaan tuovat sekä tavarajunat että rekat. Sataman liikennettä välittävän ratapihan ohella alueella kulkee myös Kotkamills Oy:n teollisuusalueelle vievä raide. Suunnittelualueen lounaisella laidalla sijaitsee henkilöliikenneseisake, josta lähijunat lähtevät kohti Kouvolaa. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Historiallisten lähteiden perusteella on Kotkansaarella sijainnut luvulla rakennettuja sotilaskasarmeja piha-alueineen sekä käymälöineen. Niihin liittyviä Ruotsinsalmen aikaisia ( luku) kulttuurikerroksia ja/tai rakenteita voi olla säilyneinä alueen maakerroksissa. Kantasatama on ollut 00-luvulta asti satamakäytössä, ja satamaalueella on myös ollut pienteollista toimintaa nykypäivään asti. Rantaviivaa on siirretty täyttäen kohti syvempää vettä useaan

22 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 10 otteeseen historian aikana. Täyttöön on käytetty sekalaista maaainesta, mm. laivojen painolastihiekkaa, ruopattua merihiekkaa sekä ylijäämärimoja satama-alueella ja muualla Kotkassa sijainneilta sahoilta. Kaava-alueella ei ole historiallisia rakennuksia. Merenpohjaa ei ole järjestelmällisesti tutkittu historiallisten löydösten osalta. Merenpohjaa on syytä tutkia viistokeilaamalla, mikäli siihen on tarkoitus tehdä rakenteita tai muuten muokata. Tekninen huolto Kaava-alue on kunnallisessa vesi- ja viemärijärjestelmässä. Alueen halki kulkee Kotka-Kyminlinna 110 kv sähkölinja, joka syöttää sähköä paitsi kaupungin keskustaan myös KotkaMillsin tehtaalle. Sähkölinja on nykyisellään ilmajohto, mutta johto on tarkoitus vaihtaa maakaapeliin asemakaavan toteutumisen myötä. Alueen laiturien rakenteissa on vaihtelevasti mm. rimatäyttöä, merihiekkaa, ym. Maaperän rakennettavuus sekä laitureiden kunto on tarkistettava. Viereinen Härniemen laituri kunnostetaan 2017 mennessä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kantasatama ei ole tiettävästi missään vaiheessa toiminut varsinaisesti kemikaalisatamana, vaan alueella on käsitelty ja laivattu kappaletavaraa ja mm. puunjalostusteollisuuden tuotteita. Kantasataman alueella on suoritettu maaperän haitta-ainetutkimus jossa todettiin, että maaperän pintakerros on paikoin metalleilla ja öljyllä pilaantunut. Syvemmällä sijaitsevassa puutäyttöä sisältävässä täyttökerroksessa todettiin paikoin korkeita haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia. Lisäksi yhdessä tutkimuspisteessä todettiin maakerros, jossa PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat merkittävästi koholla. Vaikka alueen pilaantuneisuus ei ole merkittävää on alueelle rakennettaessa tehtävä lisäselvityksiä ja tarpeen mukaan massanvaihdoksia. Kantasataman edustan vesialueet kuuluvat Kymijoen haarojen valumaalueisiin. Vesialueiden pohjasedimenttien oletetaan olevan saastuneita johtuen teollisesta toiminnasta jota on harjoitettu vuosien ajan joenvarressa. Asemakaavan lähtökohtana on ollut, ettei merenpohjaan uloteta rakentamista, eikä pohjasedimenttejä siksi ole tutkittu. Kaava-alue rajoittuu viereiseen KotkaMillsin tehdasalueeseen jonka teollisuustoiminnasta aiheutuu ajoittain melua ja hajuja ympäristöön. Liikennöinnistä tehdasalueelle aiheutuu tavanomaisia liikenteen ympäristöhaittoja. Tehtaan toiminnalle on asianmukaiset ympäristöluvat, jotka on myönnetty jo olemassa oleva lähellä sijaitsevat keskustatoiminnot asumisineen huomioituna.

23 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos Suunnittelutilanne Maanomistus Suunnittelualue kuuluu Kotkamillsin Sevesokonsultointivyöhykkeeseen, kuten suurin osa Kotkansaarta. Sosiaalinen ympäristö Alue on pääosin satama-aluetta eikä muodosta erityistä sosiaalista ympäristöä. Kaava-alue on pääosin Kotkan kaupungin omistama. Pieni osa alueesta on Kotkamillsin omistuksessa. Liite Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kymenlaakson maakuntakaava Kantasataman suunnittelua ohjaa Kymenlaakson taajama-alueiden maakuntakaava sekä kauppa ja merialuekaava. Maakuntakaava on luonteeltaan strateginen suunnitelma, joka osoittaa maankäytön tarpeita yleispiirteisesti. Siinä ei esitetä maankäytön yksityiskohtia. Taajamat ja niiden ympäristö

24 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 12 Maakuntakaavassa alueen läntiset osat on osoitettu keskusta-alueeksi, ja itäiset osat teollisuuskäyttöön. Myös satamakäyttö on esitetty maakuntakaavassa. Teollisuus- ja satamakäytön kohdemerkinnät sisältävät oletuksen alueen luonteen muutoksesta. Kauppa ja merialuekaava Kauppa ja merialue -maakuntakaava on vahvistettu Kaavassa keskustatoimintojen alue on ulotettu käsittämään myös Kantasataman alueen. Kantasatamaan ulottuu kaavassa myös matkailun ja virkistyksen kehittämiseksi kohdennettu alue. Yleiskaava ja Kotkansaaren osayleiskaava Kotkan yleiskaavassa (hyväksytty.3.86), sekä Kotkansaaren osayleiskaavassa (hyväksytty ) on Kantasatama satamaaluetta. Kotkan yleiskaavaa ja sitä tarkentava Kotkansaaren osayleiskaava ovat kumpikin oikeusvaikutuksettomia. Asemakaava Valtaosa kaavamuutosalueesta on LS satama-aluetta jolle saa rakentaa satamatoimintoihin liittyviä teollisuus- ja varastorakennuksia. Alueella on sallittua rakentaa 50 % rakennusalasta. (Asemakaava vahvistettu , kaavanumero 4/81 ) Alueen länsiosassa on YY Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jonka rakennuksissa saa olla tiloja esim. museoita,

25 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 13 näyttelyjä, urheilua ja kokoontumisia varten sekä niihin liittyviä liiketiloja. Kortteli rajautuu länsi- ja pohjoisosiltaan WM vesialueeseen. Vesialueelle saa sijoittaa pysyvästi aluksia ja laiturirakenteita. Aluksissa saa olla liike- ja ravintolatiloja. Korttelissa on yhteensä k-m 2 rakennusoikeutta. Lisäksi alueella on Tornatorintien katualue. (Asemakaava vahvistettu , kaavanumero 1403) Kotkamillsin alue on kaavassa teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT). Alueella saa olla toimintaa, joka saattaa aiheuttaa häiriötä asutukselle melun ja saasteiden muodossa. Toimintaa ei saa kuitenkaan sijoittaa 60 m lähemmäs viereisen AK-alueen asuinrakennuksista lukien. (Asemakaava vahvistettu.10.95, kaavanumero 14/94 ) Ote asemakaavasta Rakennusjärjestys Kotkan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako ja -rekisteri Tilat ja tontti ovat kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Kotkan kaupungin Kaupunkisuunnittelun Kaupunkimittaus. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa.

26 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 14 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kotkansaari on kokonaan kaavoitettu. Kotkansaarta ympäröivät merialueet ovat osittain kaavoittamatta. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kantasataman alueella aiemmin vilkkaana toiminut satamaliikenne on vuosien mittaan hiipunut ja satamatoimintoja on siirtynyt muille HaminaKotka satamille. Kantasataman alueelle päätettiin laatia osayleiskaava, jonka työ oli määrä käynnistyä loppuvuodesta Loppuvuodesta 2013 Kotkan kaupunki julkisti tiedon hankekehittäjästä, joka suunnitteli muotivaatteisiin keskittyvän outlet-keskuksen rakentamista Kantasatamaan. Lisäksi alueelle haluttiin rakentaa hotelli sekä muita kaupallisia palveluita. Kaupunki sopi hankekehittäjän kanssa alueen suunnitteluvarauksesta, eli hankekehittäjä laatii suunnitelman alueelle yhteistyössä kaupunkisuunnittelun kanssa. Suunnitelmaan pohjautuen laaditaan alueelle asemakaavan muutos, joka mahdollistaa suunnitelman toteuttamisen. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa kaupallinen hanke ja alueen rakentuminen osaksi kaupungin keskustaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kantasataman osayleiskaavan valmistelu käynnistettiin kaupungin aloitteesta. Alueen kaavoitusta päätettiin jatkaa osayleiskaavan sijaan asemakaavan muutoksena. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Osallisina kaavoituksessa ovat: alueen ja lähialueen maanomistajat ja asukkaat, Lähialueen toimipaikat, yritykset ja niiden työntekijät, HaminaKotka Satama Oy ja Kotkamills Oy, Merikeskus Vellamo Yhdistykset ja yhteisöt: Kotkan ympäristöseura ry, Kotka-Seura ry, Meri-Kymen luonto ry Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset: kaupunkimittaus, kuntatekniikka, puistotoimi, rakennusvalvonta ja ympäristökeskus

27 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 15 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kymenlaakson liitto Liikennevirasto Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes Aluehallintovirasto Museovirasto Kymenlaakson museo Kymenlaakson pelastuslaitos Kymen Vesi Oy Kymenlaakson Sähkö Oy Kymenlaakson sähköverkko Oy Kotkan Energia Oy Gasum Oy KYMP Oy Telia Sonera Finland Oy Kymenlaakson Jäte Oy VR-yhtymä Oy Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä (MRA 30 ) Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin mennessä. Nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Ankkuri -lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallisille lähetettiin kirjeitse tieto OAS:sta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin palautetta seuraavilta tahoilta: Kymen Vesi Oy HaminaKotka Satama Oy Liikennevirasto Museovirasto Kotkamills Oy Kotkan ympäristöseura ry Kymenlaakson museo Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kymen Vesi Oy esitti kaupungille tiedoksi kartan jossa on säilytettävä vesihuoltoverkosto. HaminaKotka Satama Oy esitti huolensa vuokraamansa satama-alueen tulevaisuuden käyttömahdollisuuksiin liittyen. Kotkamills Oy, esitti puolestaan että suunnittelualuetta tulisi kaventaa ja satama-alue tulisi säilyä nykyisenlaisessa käytössä. Liikennevirasto huomautti, että asemakaava-alueelle johtavat vesiväylät tulisi merkitä kaavakartalle.

28 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos Viranomaisyhteistyö Museovirasto esitti lausunnossaan, että Merikeskus Vellamon nykyinen toiminta sekä toiminnan kehittäminen on turvattava kaavassa. Lisäksi lausunnossa todetaan, että selvitykset maalla sijaitsevien muinaisjäännösten osalta ovat riittävät, mutta mikäli asemakaavassa osoitetaan muuttuvaa maankäyttöä vesialueelle, tulee tarkempien vesialueen käytön suunnitelmien selvittyä toteuttaa vedenalaisinventointi. Kotkan ympäristöseura esitti lausunnossaan, että asemakaava-alueelle tulisi esittää vaihtoehtoinen ei-kaupallinen maankäyttösuunnitelma. Kymenlaakson museon lausunnossa peräänkuulutettiin kulttuuristen vaikutusten selvittämistä ja arviointia koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan vaikutuksia. Lausunnossa pidettiin tärkeinä, että näkymät kaava-alueelta Kotkanlahden teollisuusympäristöihin säilyisi ja että sataman historia ja identiteetti säilyisi. ELY-keskus suositteli lausunnossaan, että suunnittelutyön yhteydessä saatettaisiin vireillä oleva osayleiskaavan laatiminen päätökseen. Esitettiin, että kaavoituksessa kiinnitettäisiin erityisesti huomiota valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, jalankulkuun ja kevyen liikenteen verkostoon, sekä tulvariskiin. Lisäksi esitettiin, että tehtyä luontoselvitystä tulisi täydentää hyönteisselvityksellä. Kaavaluonnoksen valmistelun yhteydessä on lisäksi käyty neuvotteluja kaavaratkaisuista Kotkamills Oy:n, HaminaKotka Satama Oy:n ja Merikeskus Vellamon (Kymenlaakson museo ja Suomen merimuseo) kanssa. Asemakaavan muutoksesta on neuvoteltu Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen, Aluehallintoviraston, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ja Liikenneviraston kanssa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Suunnittelulla on useita tavoitteita, jotka voidaan myös luonnehtia haasteina. Satamakäytöstä poistuva alue muutetaan osaksi kaupungin keskustaa. Liiketoiminnan (uusia työpaikkoja ja palveluita) ohella alueelle tavoitellaan uusia kaupunkiasuntoja ja asukkaita. Alueen ydin on uusi kaupan alue, joka liittyy luontevasti nykyiseen ja antaa positiivisen lisän kaupunkiin niin, että satamaa ja kotkalaista identiteettiä samalla tuetaan.

29 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 17 Alueen historiaa nostetaan esiin ja pyritään löytämään sekä sataman luonteeseen, että keskustaan sopiva tilallinen luonne. Julkiselle tilalle ja alueen arkkitehtuurille tavoitellaan korkeaa laatua ja koko alueelle kokonaisvaltaista energiatehokkuutta sisältäen mm. rakentamisen, energia-asioiden sekä liikenteen ekotehokkuuden. Alueen liikenneratkaisut suunnitellaan niin, että eri liikennemuodot huomioidaan ja kestäviä liikennemuotoja edistetään. Uusien tavoitteiden ohella turvataan Kotkamills Oy:n teollisuuden toimintaedellytykset sekä HaminaKotka Satama Oy:n satamatoiminnan edellytykset. Lisäksi säilytetään yhteysmahdollisuudet Hovinsaaren ja Hallan suuntiin. Kaava pyrkii luomaan edellytykset toteuttaa alueesta myös matkailun kannalta vetovoimainen kohde, jossa on Kotkalle luonteikasta, iloista ja rohkeaa arkkitehtuuria sekä korkeaa rakentamisen laatua. Ekotehokkuus ja ympäristöohjelma Kantasatamaa suunnitellaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, ja yhtenä suunnittelun tavoitteena on ollut ekotehokkuuden vahva huomiointi. Suunnittelua ohjaamaan on laadittu kaupungin ja hankekehittäjän yhteistyönä ympäristöohjelma, jossa kuvataan keskeiset periaatteet ekotehokkuuden huomiointiin. Ekotehokkuus otetaan huomioon laaja-alaisesti ja teema tulee näkymään niin rakentamisen, liikkumisen kuin energia-asioiden suunnittelussa ja ratkaisuissa. Liitteenä 15 on Kantasataman ympäristöohjelma, jossa em. periaatteisiin on kytketty suunnittelua tarkemmin ohjaavia tavoitteita. Ympäristöohjelma keskeisenä työkaluna on kansainvälinen kestävän aluesuunnittelun BREEAM -sertifikaatti. Kaavaluonnoksessa on pyritty huomioimaan sertifioinnin edellytykset, ja suunnittelun edetessä tavoitellaan mahdollisimman korkean tason sertifiointia. BREEAM Communities -sertifiointijärjestelmän prosessissa otetaan systemaattisesti huomioon kestävyyden eri ulottuvuudet, eli ympäristön, talouden sekä sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmat. BREEAM-sertifikaatti ja sen suunnitteluperiaatteet toteuttavat tavoitteita alueen ekotehokkuudesta kansainvälisesti tunnustetulla menetelmällä ja antavat myös mahdollisuuden vertailla kehitystä muihin eurooppalaisiin kaupunkikehityskohteisiin. Alueelle tavoitellaan kestävän aluesuunnittelun BREEAM-sertifikaattia (Breeam Communities) yhtenä ensimmäisistä kohteista Suomessa. BREEAMia varten tehty alustava arviointi aluesuunnittelusta on selostuksen liitteenä 16.

30 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelutyö on pohjautunut maakuntakaavan mukaisiin tavoitteisiin sekä valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä aluerakenteen tasapainoista kehittämistä hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita. Kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Hyvät liikenneyhteydet painottuvat suunnittelualueella. Yhdyskuntarakennetta kehitetään tavoitteiden mukaisesti siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa, asuinalueiden läheisyydessä. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Suunnitteluratkaisuilla edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle sijoitusmahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään ja muutoinkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksiin pyritään varautumaan. Alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti sijoitetaan uusi huomattava asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alue kiinni olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Kaupallinen rakentaminen sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue sijoittuu Kantasataman alueelle ja käsittää satama-alueen lisäksi Merikeskus Vellamon tontin, viereisiä katualueita sekä pienen osan viereisestä teollisuusalueesta. Liikerakennusten korttelialue (K) ja Outlet Kaava-alueen ydin muodostuu liikerakennusten korttelialueista (K) joille on tarkoitus toteuttaa Outlet-tyyppisiä liikkeitä. Liikkeiden pysäköintipaikat sijoittuvat K korttelialueelle autopaikoille osoitetulle alueelle sekä LPA-2-autopaikkojen korttelialueelle. Outletin asiakkaiden on ajateltu saapuvan pääasiassa henkilöautoilla, mutta myös reitti- ja tilaus linja-autoilla, junalla sekä

31 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos matkustajalaivoilla. Pääasiallinen kevyen liikenteen reitti kaupungin keskustasta alueelle on Kirkkokadun päästä, jossa mahdollistetaan myös Satamakadun ylittävä osuus. Liikerakennusten korttelialuetta kiertää kevyen liikenteen reitit ja erityisesti korttelialueen meren puoleinen reuna on kävelijöille tarkoitettu. Liikekorttelin läpi on osoitettu sekä katettuja jalankulkuyhteyksiä että ulkoyhteyksiä laiturialueille. K-korttelin länsipuolella sijaitsee lisäksi pienempi liikerakennusten korttelialue (KL-2) jolle saa sijoittaa hotellin, kasinon, viihdetoimintaa, kulttuuri- ja museokäyttöä sekä venesatamaa palvelevia tiloja. Alueen keskellä sijaitsevan aukio palvelee ulkotapahtumien paikkana sekä Kotkan Meripäivien aikana tapahtuma-aukiona. LPA-2 pysäköintialueen viereiseen puistoon on varattu alue leikki- ja oleskelutilaksi. Vellamo Vellamon tontti säilyy nykyisessä käyttötarkoituksessaan, kulttuuritoimintaa palvelevana korttelialueena (YY), mutta tontin laituriosan käyttötarkoitus muuttuu liikerakennusten korttelialueeksi (KL-1). Uudella liikerakennusten korttelialueelle on ajateltu ensisijaisesti toteutettavan hotelli ja siihen liittyviä liiketiloja, mutta kaavamääräys sallii museon toteuttamisen alueelle jatkossakin. Vellamon tontti sekä uusi KL-1 alue ovat osana kansallisen kaupunkipuiston aluetta. Kaavamuutos varmistaa museon toiminnan jatkumisen nykyisenlaisena. Autopaikat säilyvät entisenlaisina mutta lisäksi museon linja-autopaikat saa sijoittaa uudelle henkilöliikenneterminaalin korttelialueelle (LHA) ja henkilöautopaikkoja saa sijoittaa viereiselle LPA pysäköintialueelle. Museon laajennusvaraus osoitetaan kaavassa Vellamon itäpuolelle, huvi- ja viihdepalvelujen korttelialueelle (PV-1). PV-1 -korttelialueen on ajateltu soveltuvan museolaajennukselle sijaintinsa vuoksi: alueelta voidaan järjestää Tornatorintien yli kulkuyhteys museoon. Asemakaavassa sallitaan lisäksi museon rakentaminen Satamakadun ja Salakuljettajantien väliselle asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle. Asuinkorttelit Niin sanottu Välilaituri on asemakaavassa varattu asuin- liike- ja toimistorakentamiselle. Alueelle on tarkoitus toteuttaa asuinrakennuksia joiden ensimmäisessä kerroksessa voi olla liiketiloja. Laiturin reunat ovat venesatama-aluetta (LV) joka on tarkoitus pitää julkisena kulkualueena pääasiassa pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Nosturikujan päästä on osoitettu yhteystarve LV-alueelle, huoltoajoa varten.

32 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 20 Asemakaava-alueella on lisäksi kaksi asuinkorttelia Satamakadun ja Salakuljettajantien välissä. AL-2 asuin-, liike- ja toimistokortteleihin saa sijoittaa lisäksi hotellin, museon sekä kulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevia tiloja. Satama Itälaiturin itäinen kärki on asemakaavassa varattu satama-alueeksi (LS). Alueella sijaitsee peräportti laivojen liikennettä ja lastausta varten. Satama-alueella sijaitsee myös ohjeellinen helikopterikenttä. Sataman liikennettä palvelee Satamakatu, joka kaavan mukaan jatkuu nykyisestä kadusta ja kiertää liikekeskusalueen itäreunaa myöten. Itälaiturin länsireunaan on lisäksi määritelty satamaliikenteen alue LS-1, joka tarjoaa kulun satama-altaan perällä sijaitsevalle peräportille. Kulkutarpeen on ajateltu olevan satunnaista jolloin LS-1 alue toimii pääasiallisesti aukiona ja jalankulkutilana. Kadut ja liikenne Asemakaava-alueen liikenne liittyy katuverkkoon Tornatorintien sekä Pokaran liittymien myötä. Autoliikenne ohjataan pääasiassa Tornatorintien liittymän kautta alueelle, siksi Tornatorintien katualuetta on laajennettu Satamakadun liittymän kohdalla niin, että siihen mahtuu liikenneympyrä. Pokaran liittymän kohdalla - joka sijaitsee Ruukinkadun päässä - on Satamakadulle varattu vasemmalle kääntyvien kaista. Pääosa liikenteestä alueella tulee menemään pysäköintialueille (LPA)jossa valtaosa korttelialueiden paikoitus sijaitsee. Paikallisten linja-autovuorojen on ajateltu tulevan ja lähtevän pois alueelle Pokara kadun kautta, jossa olisi myös linja-auto pysäkit. Henkilöliikenneterminaali (LHA) toimisi sekä paikallisliikenteen asemana, että tilauslinja-autojen pysäköintipaikkana. Satamakatua on jatkettu Kotkamillsin suuntaan ja yhä edelleen satamaalueelle, joka kaavassa sijoittuu Itälaiturin kärkeen. Katuverkko on suunniteltu niin, että sataman ja Kotkamillsin raskas liikenne ajaa Satamakatua pitkin kun taas alueelle tuleva henkilöliikenne ohjataan Tornatorintien sekä Pokaran kautta alueen pysäköintialueille. Satamakadun jatkeelle on tehty tilavaraus tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavalle tunnelille, josta olisi tieyhteys Hallaan. Suunnitelmassa varaudutaan myös tehtaan raskaan liikenteen kasvuun mahdollistamalla rekkojen jonotuskaistan rakentamisen katualueen kylkeen. Alueen pääasiallinen jalankulkuyhteys keskustan muihin osiin on Kirkkokadun jatkeena sijoittuva kevyen liikenteen reitti Satamakadulta uudelle liikealueelle. Asemakaavassa on varattu mahdollisuus jalankulun ylikulkusillan rakentamiselle (Satamakadun yli).

33 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 21 Polkupyöräreitistö ulottuu kaava-alueen kaikkiin osiin paitsi satamaalueelle. Asemakaavassa on korttelialueille määrätty vähimmäisvaatimus polkupyöräpaikoille. Polkupyöräpaikat tulee kattaa ja sijoittaa sisäänkäyntien yhteyteen. LR-alue on rataliikenteelle varattu alueen osa. Nykyisellään junarataa pitkin toimitetaan Kotkamillsin tehdasalueelle tai sieltä pois tavaraa. Rataosuudella liikkuu keskimäärin yksi juna päivässä. Henkilöliikenteen pysäkki sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella, Satamakadun ja Tornatorintien välissä. Kaava-alue käsittää myös vesialueita, joilla on laivaväyliä. Laivaväylät ovat jo ennestään käytössä, ja niitä pitkin laivat kulkevat sekä lähialueen satamiin, että kaava-alueen satama-alueelle. Kaava-alueella on myös venesatama-alue (LV), joka on tarkoitettu yksityisille veneille ja huvialuksille Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin kaiken kaikkiaan noin 57,2 ha, josta noin 29,7 ha on vesialuetta ja 27,5 ha on maa-alueita.

34 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 22 Alueelle muodostuu yhteensä K sekä KL liikerakennusten korttelialuetta n. 9,2 ha PV huvi- ja viihdepalvelujen korttelialuetta n. 0,8 ha AL asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta n. 2,8 ha YY kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta n. 3,7 ha LPA pysäköintialuetta n. 1 ha LHA henkilöliikenneterminaalin aluetta n. 0,9 ha Lisäksi viheraluetta (V ja VP-1) n. 0,2 ha ja aukio n. 0,5 ha Kaava-alueelle muodostuu kaiken kaikkiaan noin k-m 2 rakennusoikeutta (pois lukien autopaikoista syntyvä kerrosala). Alueelle muodostuu K ja KL liikerakennusten rakennusoikeutta k-m 2 PV huvi- ja viihderakennusten rakennusoikeutta k-m 2 AL asuin-, liike- ja toimistorakennusten rakennusoikeutta k-m 2 YY kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten rakennusoikeutta k-m Palvelut Asemakaava mahdollistaa runsaasti uusia kaupallisia ja kulttuuripalveluita alueelle, olemassa olevan Merikeskus Vellamon lisäksi. Kaava-alueelle tulee lisäksi jopa noin k-m2 asumista, joka lisää palveluiden tarvetta ja kysyntää sekä kaava-alueella, että kaupungin keskustassa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavatyön pohjaksi on laadittu Kantasataman ympäristöohjelma, jossa määritellään alueen ekotehokkuustavoitteet. Ympäristöohjelma keskeisenä työkaluna on kansainvälinen kestävän aluesuunnittelun BREEAM -sertifikaatti. BREEAM-sertifikaatti ja sen suunnitteluperiaatteet toteuttavat tavoitteita alueen ekotehokkuudesta kansainvälisesti tunnustetulla menetelmällä. Osana kestävää aluesuunnittelua on kaavan valmistelussa laajasti oltu vuorovaikutuksessa osallisten ja viranomaistahojen kanssa. Näin on suunnitteluratkaisujen osalta haettu osallisten kannalta kestäviä ratkaisuja. Ekotehokkuustavoitteiden mukaisesti on kaavassa haettu kestäviä liikenteellisiä ratkaisuja mahdollistamalla monipuoliset joukkoliikenteen yhteydet sekä jalankulku- ja polkupyöräyhteydet. Tavoitteiden mukaisesti ohjataan rakentamista myös asemakaavamääräyksin. Asemakaavamääräyksissä esitetään rakennettavaa kerrosalaa kohti polkupyöräpaikkavaade, joka on toteutettava katettuna ja sisäänkäyntien läheisyyteen. Rakennuksen julkisivumateriaalina käytetään puuta, osalle rakennuksia on toteutettava viherkattoja ja aurinkopaneelit sallitaan.

35 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 23 Kestävän kehityksen mukaisena pidetään myös arkkitehtuurin ja toteutuksen korkeaa tasoa rakennettaessa. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Kaava-alueen ydin koostuu KL ja K liikerakennusten korttelialueista, joihin myös on osoitettu suurin osa alueen rakentamisesta. AL-1 ja -2 asuin, liike- ja toimistorakennusten korttelialueet pitävät sisällään liikerakennusten jälkeen seuraavaksi eniten rakennusoikeutta. Alueelle on uutena liikenteen solmukohtana osoitettu katualueiden lisäksi sekä satama-alue helikopterikenttineen, venesatama, henkilöliikenneterminaalin alue sekä rautatiealue. Muuten suhteellisen tehokkaasti rakennettavan alueen keskiosiin on osoitettu aukio ja puistoalue. Myös laitureiden reuna-alueet ovat kaikille avointa julkista tilaa. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueet - K Alueelle muodostuu yhteensä kaksi K liikerakennusten korttelialuetta joihin on tarkoitus toteuttaa ns. Outlet -liikekeskus. Liikekeskus koostuu monesta erillisestä, pienestä muotialan liikkeestä, jotka sijoittuvat katumaisten katettujen käytävien varrelle. Satama-altaiden puolelle, liikekeskuksen meren puoleisille reunoille on tarkoitus toteuttaa rantakahviloita ja -ravintoloita, luoden rantabulevardin kauppakeskuksen kylkeen. Korttelit ovat kooltaan noin 3,4 ja 5,1 ha ja niihin saa rakentaa liiketilaa enintään k-m 2. Kortteliin saa lisäksi rakentaa liiketilan vaatimat autopaikat, autopaikoille varatulle alueelle. Osa korttelin autopaikoista sijoitetaan viereiselle LPA-alueelle. Liiketiloja saa toteuttaa enintään kolmeen kerrokseen ja autopaikkoja enintään viiteen kerrokseen. Autopaikkoja on toteutettava 1 ap / 50 k-m 2. Autopaikkoja saa rakentaa useampaan tasoon, jolloin autopaikoista muodostunut kerrosala voidaan toteuttaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi. Korttelialueella on toteutettava yksi polkupyöräpaikka jokaista 300 k- m 2 kohti. Korttelialueen läpi on järjestettävä kulkuyhteys venesataman laiturialueelle. Liikerakennusten korttelialue - KL-2 Korttelialueelle on tarkoitus toteuttaa ylempiin kerroksiin kasino ja maantasokerrokseen ns. marina, joka palvelee venesatamaa. Marinan yhteydessä on tarkoitus olla ravintoloita ja muuta kaupallista toimintaa, joka täydentää viereisen rantabulevardin tarjontaa.

36 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 24 Korttelissa (n m 2 ) on 5000 k-m 2 rakennusoikeutta, jonka saa toteuttaa kolmeen kerrokseen. Autopaikkoja on toteutettava 1 ap / 50 k-m 2 ja ne sijoitetaan läheiselle LPA-alueelle. Korttelialueella on toteutettava yksi polkupyöräpaikka jokaista 150 k-m 2 kohti. Liikerakennusten korttelialue - KL-1 Aiemmin Merikeskus Vellamon tonttiin kuulunut laituri on asemakaavassa osoitettu liikerakentamiselle, tarkoituksena hotellin toteutuminen alueelle. Hotellin yhteydessä on tarkoitus olla myös ravintola- ja kongressitiloja. Hotellin edustalla olevalle vesialueelle saa asemakaavan mukaan toteuttaa lisäksi kelluvia tiloja, kuten sauna tai ravintolalaiva ym. Korttelialue kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon ja siksi alueen toteutumisessa vaaditaan erityisesti arkkitehtuurin ja toteutuksen korkeaa tasoa. Korttelissa (n m 2 ) on k-m 2 rakennusoikeutta, jonka saa toteuttaa 8-12 kerrokseen. Autopaikkoja on toteutettava 1 ap /hotellihuone ja 1 p/35 ravintolapaikkaa. Autopaikat sijoitetaan KL-1 alueelle. Korttelialueella on toteutettava yksi polkupyöräpaikka jokaista 300 k-m 2 kohti. Huvi- ja viihdepalvelujen korttelialue - PV-1 Korttelialue on suunniteltu Merikeskus Vellamon mahdollista laajennusta ajatellen. Korttelialueen sijainti on näkyvällä paikalla aukion reunalla ja siitä on mahdollista järjestää kulkuyhteys suoraan Merikeskus Vellamoon. Laajennustarpeen ollessa epävarma on asemakaavassa osoitettu korttelialueelle mahdollisuus toteuttaa huvija viihdepalveluita. Korttelissa (n m2) on 5000 k-m 2 rakennusoikeutta, jonka saa toteuttaa neljään kerrokseen. Korttelialueella on toteutettava yksi polkupyöräpaikka jokaista 300 k-m 2 kohti. Huvi- ja viihdepalvelujen korttelialue - PV-2 Korttelialue sijaitsee pääjalankulkureitin varrella, heti alueelle saavuttaessa. Korttelissa (n m2) on k-m 2 rakennusoikeutta, jonka saa toteuttaa kuuteen kerrokseen. Korttelialueella on toteutettava yksi polkupyöräpaikka jokaista 300 k-m 2 kohti. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue - AL-1 Välilaiturilla sijaitsevalle korttelialueelle on tarkoitus toteuttaa korkealaatuisia asuinkerrostaloja joiden pohjakerroksissa voi olla liiketiloja. Korttelialuetta ympäröi LV venesatama-alue, joka tarjoaa julkista tilaa laiturialueen reunoilla, muillekin kuin korttelin asukkaille.

37 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 25 Korttelissa (n m 2 ) on k-m 2 rakennusoikeutta, jonka saa toteuttaa 8-10 kerrokseen, sekä laiturin päässä enintään 12 kerrokseen. Autopaikkoja on toteutettava rakennusten alimpiin kerroksiin 1autopaikka/ 85 k-m 2 kuitenkin vähintään 80 %:lle asuntojen lukumäärästä. Liiketiloja varten on toteutettava 1 autopaikka/50 k-m 2 ja lisäksi on toteutettava 3 vieraspaikkaa piha-alueella, asuinrakennusta kohti. Korttelialueella on toteutettava kaksi polkupyöräpaikkaa jokaista asuntoa kohti. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue - AL-2 Satamakadun ja Salakuljettajantien väliin jääviin kortteleihin tarkoitus toteuttaa pääasiassa asuinrakennuksia. Vellamoa lähinnä olevaan kortteliin on ajateltu toteutettavaksi hotelli, jonka voi muusta korttelialueesta poiketen rakentaa kerrokseen. Korttelialueille voi myös toteuttaa museon tai kulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevia tiloja. Korttelissa 137 (n m 2 ) on 000 k-m 2 rakennusoikeutta. Rakennusoikeuden saa toteuttaa osin kerrokseen ja osin kuuteen kerrokseen. Korttelissa 138 ( n m 2 ) on k-m 2 rakennusoikeutta, jonka saa toteuttaa kuuteen kerrokseen. Autopaikkoja on toteutettava rakenteellisena pysäköintinä 1autopaikka/ 85 k-m 2 kuitenkin vähintään 80 %:lle asuntojen lukumäärästä. Liiketiloja varten on toteutettava 1 autopaikka/50 k-m 2 ja lisäksi on toteutettava 3 vieraspaikkaa piha-alueella, asuinrakennusta kohti. Hotellia varten on toteutettava autopaikkoja vähintään 1 hotellihuonetta kohti. Korttelialueella on toteutettava kaksi polkupyöräpaikkaa jokaista asuntoa kohti. Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue - YY Korttelialueella sijaitsee Merikeskus Vellamo. Asemakaavan myötä Vellamolle varattu korttelialue on jonkin verran muuttunut ja museon laajennusvaraus on siirretty viereiselle korttelialueelle (PV-1). Asemakaava mahdollistaa museon toiminnan jatkumisen ja korttelialueella on lisäksi käyttämätöntä rakennusoikeutta museon mahdollisille laajennustarpeille. Korttelissa (n m 2 ) on k-m 2 rakennusoikeutta. Korttelin autopaikkavaade 90 autopaikkaa on toteutettuna alueelle. 7 linjaautopaikkaa osoitetaan tontille tai LHA-kortteliin. Korttelialueella on toteutettava yksi polkupyöräpaikka jokaista 300 k-m 2 kohti. Kortteli sijaitsee kansallisen kaupunkipuiston alueella. Merikeskus Vellamon rakennus on arkkitehtuuriltaan ja toteutukseltaan korkeatasoista ja vastaa kansallisen kaupunkipuiston alueelle vaadittavaa tasoa.

38 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos Muut alueet Autopaikkojen korttelialueet - LPA Merikeskus Vellamon itäpuolella sijaitsevalle LPA-alueelle saa toteuttaa pysäköintiä viiteen tasoon. Pysäköintilaitoksen julkisivujen on oltava korkeatasoisia. Alueelle osoitetaan venesataman, PV-1 korttelialueen sekä viereisen K korttelialueen autopaikkoja. Salakuljettajantien varrella on lisäksi LPA-alue, johon paikoitus toteutetaan maan tasoon. Henkilöliikenneterminaalin alue - LHA Salakuljettajantien päässä sijaitseva henkilöliikenneterminaalin alue toimii tilauslinja-autoliikenteen pysäköintinä sekä paikallisliikenteen linja-autoasemana. Alueelle saa sijoittaa Merikeskus Vellamon linjaautopaikat ja lisäksi alueelle saa rakentaa 300 k-m 2 aluetta palvelevia tiloja. LHA-korttelialueelle tulee lisäksi toteuttaa 30 polkupyöräpaikkaa katokseen. Venesatama - LV Venesataman alue käsittää sekä laiturialueita että vesialueita. Asemakaavassa on lisäksi määritelty lvw-vesialueet, jotka on säilytettävä vesialueina. Vesialueille saa kuitenkin sijoittaa laitureita sekä ja kelluvia rakennuksia. Vesialueilla on huomioitava läheisten laivaväylien mahdollisesti aiheuttavat voimakkaat vesivirtaukset. Venesatama-alueella sijaitsevat satamalaiturit on tarkoitettu julkisiksi alueiksi, joille toteutetaan rantabulevardi-tyyppinen korkeatasoinen oleskelualue tai katu. Venesataman 30 autopaikkaa toteutetaan viereiselle LPA-alueelle. Satama - LS sekä satamaliikenteen alue LS-1 Sataman alue käsittää sekä satamalaituria että siihen liittyvää vesialuetta. Laiturialueella sijaitseva LS-1 alue on tarkoitettu satunnaisesti tarvittaviin sataman liikennejärjestelyihin. LS-1 aluetta ei saa aidata pysyvästi, eikä alueella saa olla pysyviä liikennettä haittaavia rakennelmia. Pääosan ajasta LS-1 alue on tarkoitettu toimivan osana rantabulevardia. Satama-alueella on ohjeellinen helikopterikenttä. Viheralueet Kaava-alueen keskellä sijaitsee noin 1600 m 2 puistoalue jolle on tarkoitus toteuttaa leikki- ja oleskelutilat. Tornatorintien kulmassa sijaitsee lisäksi pieni, noin 900 m 2 virkistysalue. Katualueet

39 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 27 Asemakaava-alueelle on suunniteltu toteutettavaksi Tornatorintien jatke, Satamakadun suuntainen Salakuljettajantie, Nosturikuja, Pokara sekä Satamakadun jatke. Katualueille on tarkoitus toteuttaa myös aluetta palveleva kevyen liikenteen verkkoa, mukaan lukien alueen pyöräilyreitit. Alueella on lisäksi erilliset kevyen liikenteen reitit. Kevyen liikenteen reitit, mukaan lukien pyöräilyreittien on tarkoitus sijoittua osittain myös LV venesatama-alueelle, aukiolle, sekä K-korttelialueelle. Rata-alueet Satamakadun varrella oleva LR-alue on junarataa varten, jota kautta viedään ja tuodaan tavaraa Kotkamillsin tehdasalueelle. Satamakadun ja korttelin 138 välinen LR-osuus on mitoitettu niin, että osuudelle mahtuu tarvittaessa uusi henkilöliikenteen junaseisake. Junaseisaketta varten LR-alueelle mahtuu 130 m pitkä suora radan osuus. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Asemakaavan toteutuminen tiivistää Kotkansaaren kaupunkirakennetta ja eheyttää kaupunkikuvaa. Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueen rakentaminen lisää palveluja, luo uusia työpaikkoja sekä tarjoaa uusia mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle. Virkistys Sataman turvamääräykset ovat aiemmin estäneet kaupunkilaisten pääsyn meren äärellä sijaitseville satamalaitureille. Asemakaavan muutoksen myötä nämä laiturialueet tarjoavat mahdollisuuden liikkua meren sekä palveluiden ääressä. Alueelle ei kaavamuutoksen myötä toteudu juurikaan viheralueita, mutta meri tarjoaa merkittävän luontokokemuksen alueella. Kaava-alueen rakentuessa vaiheittain on tarkoitus muokata ja maisemoida myöhemmin rakennettavat alueet virkistystoimintaan sopiviksi. Liikenne Asemakaavan valmistelun yhteydessä on selvitetty kaavan toteutumisen vaikutuksia liikenteeseen Kotkansaaren sisääntuloteillä sekä Kotkansaaren katuverkossa laajemminkin. Alueen toteutuessa liikenne lisääntyy, mutta kaavaratkaisujen myötä on liikenteen sujuvuus turvattu. Asemakaava laajentaa kevyen liikenteen verkkoa

40 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 28 Kotkansaarella ja lisää saavutettavuutta. Asemakaavan alue muuttuu luontevaksi liikenteen solmukohdaksi. Rakennettu kulttuuriympäristö Asemakaavan toteutuminen parantaa Merikeskus Vellamon ympäristöä ja myös kansallinen kaupunkipuisto kulttuuriympäristönä vahvistuu. Satamatoiminto osana kulttuuriympäristöä muuttuu kaavan toteutumisen myötä niin, että satamaympäristö muuttuu kaupunkimaiseksi ja satamatoiminnot keskittyvät aiempaa pienemmälle alueelle. Voidaan ajatella, että tämä vaikuttaa kaupungin identiteettiin satamakaupunkina. Tekninen huolto Alueen kunnallistekniikkaa täydennetään. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Uuden alueen tuottamat häiriöt ympäristöön ovat pääasiassa lisääntyvän liikenteen tuottaman melun ja pakokaasujen muodossa Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, maisemakuva Vaikutukset maisemakuvaan ovat pääosin myönteiset, entisten varastohallien väistyessä kaupunkirakenteen tieltä. Luonnon monimuotoisuus Kaava-alueella ei ole varsinaista luonnonmukaista ympäristöä, joskin voidaan todeta, että kaavan toteutuminen vaikuttaa alueen ruderaattikasvillisuudessa elävään perhoslajiin ja siten saattaa vähentää luonnon monimuotoisuutta Vaikutukset energia- ja ilmastoasioihin Taulukko. Energia- ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Asia Arvio* Perustelut arviolle ja lisätietoja Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (vähentää liikenteen päästöjä) Sijainti yhdyskuntarakenteessa sekä mm. palveluiden ja asumisen välisen sijoittumisen suhde Alueen joukkoliikenneyhteydet / olosuhteet Reittien tiheys ja sujuvuus (yhteydet keskeisiin kohteisiin) Etäisyydet ja yhteydet pysäkeille. 3 Sijaitsee keskeisen yhdyskuntarakenteen äärellä. 3 Sijaitsee nykyisten keskeisten paikallisliikennereittien välittämässä läheisyydessä. Kaava mahdollistaa sekä

41 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 29 Kävelyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien turvallisuus ja kattavuus Pyöräilyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien ehjyys ja innostavuus Polkupyörien pysäköinti Kestävien energiaratkaisujen mahdollistaminen paikallisliikenteen kehittämisen palvelemaan aluetta, sekä henkilöjunaliikenteen sekä pitkän linja linja-autoliikenteen kulkemisen alueelle. 2/3 Alueen kävelyreitit ovat turvallisia ja tarjoavat hyvän saavutettavuuden alueen kaikkiin osiin. Alueelle saapuminen jalan ei ole ihanteellinen Satamakadun ylityksestä johtuen. Satamakadun kävelyreitin ylikulkuun on kuitenkin varauduttu kaavassa. 2/3 Asemakaava mahdollistaa pyöräreittien toteutuksen kattavasti alueen kaikkiin osiin. Kaavassa on määrätty polkupyöräpaikkojen lukumäärästä, kattamisesta ja sijoituksesta sisäänkäyntien läheisyyteen. 2 Kaukolämpö mahdollinen alueelle (Kotkan kaukolämmössä uusiutuvan energian osuus yli 50 %) Jäähdytyksessä tutkitaan uusiutuvan energian mahdollisuutta. Kaavamääräyksissä sallitaan aurinkopaneelien rakentaminen. *asteikko: 0 toteutuu heikosti, 1 toteutuu kohtalaisesti, 2 toteutuu hyvin, 3 toteutuu erinomaisesti,? ei arvioitavissa/ei arvioitu 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Läheisen tehtaan alueella sijaitsee Seveso-laitos, jonka johdosta kaavaalue sekä valtaosa Kotkansaarta kuuluvat konsultointivyöhykkeeseen. Tehtaan ympäristöluvat ovat kuitenkin asianmukaiset ja kunnossa asumiseen ja keskustatoimintoihin nähden. KL-1 Liikerakennusten korttelialue Alueelle saa sijoittaa hotellin, kasinon, viihdetoimintaa sekä kulttuuri- ja museokäyttöä sekä venesatamaa palvelevia tiloja. Alue on osa Kotkan kansallista kaupunkipuistoa. Rakennusten arkkitehtuurin ja rakentamisen laadun tulee olla korkeatasoista, kaupunkipuiston arvoja tukevaa. KL-2 Liikerakennusten korttelialue Alueelle saa sijoittaa hotellin, kasinon, viihdetoimintaa sekä kulttuuri- ja museokäyttöä sekä venesatamaa palvelevia tiloja.

42 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 30 K Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. AL-1 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa myös venesatamaa palvelevia tiloja. Asuin- ja liiketilojen välisen äänieristävyyden tulee olla riittävä. AL-2 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa hotellin, museon ja kulttuuri- sekä opetustoimintaa palvelevia tiloja. Asuin- ja liiketilojen välisen äänieristävyyden tulee olla riittävä. YY Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Alueella sijaitsevissa rakennuksissa saa olla tiloja, esim. museoita, näyttelyjä, urheilua ja kokoontumista varten sekä niihin liittyviä liiketiloja. Liiketiloja saa olla enintään 10 % toteutuneesta kerrosalasta. Alue on osa Kotkan kansallista kaupunkipuistoa. Rakennusten arkkitehtuurin ja rakentamisen laadun tulee olla korkeatasoista, kaupunkipuiston arvoja tukevaa. WM Vesialue Alueelle saa sijoittaa pysyvästi aluksia ja laiturirakenteita. Aluksissa saa olla liike- ja ravintolatiloja. Alueelle saa sijoittaa myös kelluvia rakennuksia ja uimalaitureita. Alusten ja kelluvien rakennusten pysyvä sijoittaminen edellyttää rakennuslupaa. Luvasta on haettava kaavoitusja museoviranomaisten lausunto. W Vesialue PV-1 Huvi- ja viihdepalveluiden korttelialue Alueelle saa sijoittaa myös museon ja muuta kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja. PV-2 Huvi- ja viihdepalveluiden korttelialue. Alueelle saa sijoittaa myös liiketoimintaa palvelevia tiloja. LV Venesatama. Alueelle saa sijoittaa pääasiassa venesatamaa palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alueelle saa sijoittaa polttoaineen jakelupisteen. Venesataman osana on vesialueena säilytettävä venesataman alueen osa, jolle saa sijoittaa venelaitureita. Alueelle rakennettaessa on huomioitava läheisten laivaväylien aiheuttamat vesivirtaukset. Venesataman alueelle saa sijoittaa lisäksi polttoaineen jakelupisteen. LPA Autopaikkojen korttelialue. Numero kirjainten jäljessä osoittaa korttelin, jonka autopaikkoja saa sijoittaa alueelle. Alueelle on varattava 30 autopaikkaa venesatamaa varten. Pysäköintitalon julkisivujen tulee olla arkkitehtuuriltaan ja toteutukseltaan korkealaatuiset. Suluissa olevat numerot osoittavat korttelit ja kortteleiden tontit, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa.

43 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 31 LPA-1 Autopaikkojen korttelialue. Suluissa olevat numerot osoittavat korttelit ja kortteleiden tontit, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa. K korttelialueelle on osoitettu alue jonka p / IV -merkintä tarkoittaa: Pysäköintirakennusten korttelialue. Kirjaimen jälkeinen roomalainen luku osoittaa rakennuksen suurimman sallitun kerrosluvun. Pysäköintilaitos palvelee K-korttelialueiden pysäköintiä. Pysäköintilaitoksen tehtaan puoleinen julkisivu tulee olla mahdollisimman umpinainen. LHA Henkilöliikenneterminaalin korttelialue. Alueelle saa sijoittaa korttelin 135 YY -alueen linja-autopaikat. Alueelle saa sijoittaa 300 k-m 2 aluetta palvelevia tiloja. Kaava-alueelle on lisäksi määritelty seuraavia alueita: LR Rautatiealue. lrs Rautatien kanssa risteävä katualue. Kadun ja rautatiealueen ylittävä ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys. LS Satama-alue. LS-1 Satamaliikenteen alue. Aluetta ei saa aidata pysyvin rakentein. Alueella ei saa olla pysyviä liikennettä haittaavia rakennelmia. lsw Vesialueena säilytettävä satama-alueen osa. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Satamakadun osalla on merkintä: Ohjeellinen liikennetunnelia varten varattu katualueen osa. K liikerakennusten korttelin osalla on merkintä ohjeelliselle yleiselle jalankululle varatulle alueen osalle. Yhteystarve on sitova, väylän sijainti on valittavissa. Rakennuksen sisällä väylän tulee olla vähintään 5 m leveä ja jatkuva. Satama-alueelle on osoitettu ohjeellinen helikopterin laskeutumispaikka. Osalle K liikerakennusten korttelia on osoitettu alue viherkatoille: Vesikattorakenteesta tulee toteuttaa vähintään 10 % viherkattorakenteena.

44 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 32 Tori V Virkistysalue VP-1 Puisto. Puistoalueelle on osoitettu le: Leikki- ja oleskelutilaksi varattu alueen osa. Leikkialue on erotettava viereisestä pysäköintipaikasta istutuksin ja turva-aidoin. Kansallinen kaupunkipuisto. Yleisiä määräyksiä alueelle: Kiinteistöjen turvallisuus Rakennukset tulee varustaa pelastusviranomaisten hyväksymällä kaasutunnistimella sekä automaattisesti sulkeutuvalla koneellisella ilmastoinnilla. Raitisilman sisäänottoa ei saa suunnata etelän suuntaan. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma pelastustoimenpiteistä huomioiden viereisen Seveso-laitoksen turvallisuusriskit sekä turvallisuusselvitys. Alueelle rakennettaessa on huomioitava, että alue kuuluu tulvavaaraalueeseen. Tämä on huomioitava erityisesti pelastusteiden suunnittelussa. Kastumisesta vaurioituvien alimpien rakennusosien korkeusasema tulee olla vähintään tasolla N ,0 m. Alueelle rakennettaessa on pilaantuneet maa-alueet puhdistettava ELYkeskuksen ohjeiden mukaisesti. Ajoneuvopysäköinti KL-1 korttelialueella pysäköinti tulee toteuttaa rakennuksen alimpiin kerroksiin. Autopaikkoja on varattava - 1 autopaikka/hotellihuone - 1 autopaikka/35 ravintolapaikkaa - 1 autopaikka/50 k-m 2 liiketilaa, venesatamaa palvelevaa tilaa - 1 autopaikka/100 k-m 2 kasinoa tai viihdetoimintaa palvelevaa tilaa - 1 autopaikka/200 k-m 2 museotilaa KL-2 korttelualueella pysäköinti tulee toteuttaa LPA-korttelialueelle KL- 1 -korttelin välittömässä läheisyydessä, autopaikkamääräykset kuten KL-1. K-korttelialueella pysäköinti on toteutettava LPA-korttelialueille vähintään 1 autopaikka /50 k-m 2. AL-1 -korttelialueella pysäköinti tulee toteuttaa rakennuksen alimpiin kerroksiin. Autopaikkoja on varattava - 1autopaikka/ 85 k-m 2 kuitenkin vähintään 80%:lle asuntojen lukumäärästä - 1 autopaikka/50 k-m 2 liike- ja toimistotilaa - 3 vieraspaikkaa piha-alueella / asuinrakennus

45 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 33 AL-2 -korttelialueella pysäköinti tulee toteuttaa rakenteellisena pysäköintinä joko erilliseen pysäköintilaitokseen tai rakennuksen alimpiin kerroksiin. Autopaikkoja on varattava - 1autopaikka/ 85 k-m 2 kuitenkin vähintään 80%:lle asuntojen lukumäärästä - 1 autopaikka/50 k-m 2 liike- ja toimistotilaa - 3 vieraspaikkaa piha-alueella / asuinrakennus YY -korttelialueella autopaikkoja tulee museoita varten varata - 90 autopaikkaa - muiden toimintojen autopaikat saa osoittaa myös korttelialueen ulkopuolelta - 7 linja-autopaikkaa sijoitetaan korttelin 139 LHA-alueelle PV-1 ja PV-2 korttelialueella pysäköinti on toteutettava LPAkorttelialueille vähintään - 1 autopaikka/50 k-m 2 liiketilaa, venesatamaa palvelevaa tilaa - 1 autopaikka/100 k-m 2 kasinoa tai viihdetoimintaa palvelevaa tilaa - 1 autopaikka/200 k-m 2 museotilaa Rakenteelliseen pysäköintiin varattu kerrosala ei mitoita autopaikkojen eikä väestönsuojien rakentamista. Rakenteellisen pysäköinnin saa toteuttaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Polkupyöräpysäköintipaikkojen vähimmäismäärät AL 1, AL-2- korttelialueella - 2 ppp/ asunto KL-1-korttelialueella - 1 ppp/ 300 k-m² KL-2-korttelialueella - 1/ 150 k-m² K- korttelialueella - 1ppp/300 k-m² työntekijöitä varten - 1 ppp/ 300 k-m² asiakkaita varten PV-, ja YY-korttelialueella - 1ppp/ 300 k-m² 50 ppp/ Venesatama Asukkaiden, hotellin asiakkaiden sekä työntekijöiden polkupyörien pysäköintipaikat tulee sijoittaa lukittuun, katettuun tilaan. Asiakkaita varten tarkoitetut polkupyörien pysäköimispaikat tulee sijoittaa sisäänkäyntien yhteyteen, samoin asuntopihojen pistäytymis- ja vieraspaikat. Pysäköintipaikkojen sijoituksessa tulee pyrkiä paikkojen helppoon käytettävyyteen. Mitoituksessa on esitetty polkupyörien pysäköintipaikkojen vähimmäismäärät.

46 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 34 Arkkitehtuuri ja rakentaminen Alueen tulee olla toteutukseltaan korkeatasoista, merellisen ympäristön huomioivaa nykyaikaista arkkitehtuuria. Kansallisen kaupunkipuiston alueeseen kuuluva Merikeskus Vellamo ja sen arkkitehtuuri tulee huomioida erityisesti sen lähelle rakennettaessa. Erityisesti K-korttelialueella tulee rakennusten julkisivumateriaalina käyttää puuta. Julkisivujen suunnittelussa on huomioitava, että kulkureittien varren julkisivut ovat mielenkiintoisia ja avautuvat reiteille päin. Asuinrakennusten julkisivujen ja ikkunoiden ääneneristävyyden määrittelyssä ja tilojen suuntauksessa tulee huomioida liikenteen ja tehtaan aiheuttamat meluhaitat. Ikkunoiden ja seinärakenteiden ääneneristävyyden tulee olla vähintään xxdb. Rakennuksiin voi asentaa auringon tuotantoon sopivia aurinkopaneeleja ja -keräimiä, jotka tulee integroida luontevaksi osaksi rakennusten arkkitehtuuria. Korttelialueille sijoitettavat muuntamot, ilmanvaihtokonehuoneet ja tekniset laitteet tulee integroida rakennuksiin. Rakennukset saa tonttien välisellä rajalla rakentaa yhteen. Rakennuksia voidaan tällöin paloteknisessä mielessä tarkastella yhtenä rakennuksena. Korttelialueille on laadittava istutus- ja pihasuunnitelmat, jotka tulee hyväksyttää rakennusvalvonnassa. Julkisten tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida ympäristön esteettömyys. Alueesta on laadittava hulevesisuunnitelma, joka on hyväksytettävä rakennusluvan yhteydessä. Hulevedet on mahdollisuuksien mukaan puhdistettava ja viivytettävä. 5.7 Nimistö Asemakaavan mukaisesti Tornatorintietä jatketaan Pohjoislaiturin KL-1 kortteliin saakka. Tornatorintieltä erkanee uusi katu Nosturinkuja, joka johtaa välilaiturin asuinkortteliin. Tornatorintieltä erkanee myös Satamakadun suuntainen Salakuljettajantie, jonka varrella on lyhyt katuosuus Pokara, joka yhdistää Salakuljettajantien ja Satamakadun. Satamakadulle tulee uusi jatke Itälaiturin päähän saakka. Salakuljettajantie ja Nosturikuja ovat nimiä, jotka ovat olleet käytössä satama-alueen sisällä, epävirallisina katuina. Pokara on alueella uusi nimi ja sana tarkoittaa lastauspiikkiä, jota käytetään metsätöissä ja puun korjuussa. Pokaran avulla nostetaan ja vedetään puita esimerkiksi niitä pinottaessa tai lastattaessa. Nimistöllä viitataan alueen historialliseen satamatoimintaan.

47 106, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostuksen luonnos 35 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava-alue on tarkoitus toteuttaa eri vaiheissa. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus toteuttaa liikekeskuksen (K - liike ja toimistorakennusten kortteli) läntinen osa, eteläisimmät osat Välilaiturin asuinkorttelista, sekä KL-1 Vellamon viereisen laiturialueen KL-1 liiketontille hotelli. Liikerakennusten vaatimat autopaikat toteutetaan aluksi maantasoon ja seuraavien vaiheiden myötä rakenteellisena pysäköintinä. Satamakadun ja Salakuljettajantien väliset korttelit toteutuvat luultavasti myöhemmissä vaiheissa ja siksi alueet on tarkoitus maisemoida alueen viihtyisyyden lisäämiseksi.

48 106, KALA :00 / Pykälän liite: osallistumis- ja arviointisuunnitelma KANTASATAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaupunkisuunnittelu

49 106, KALA :00 / Pykälän liite: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kotkan kaupunkisuunnittelu käynnistää Kantasataman alueen asemakaavan muutoksen laatimisen. Alueesta suunnitellaan toiminnallisesti monipuolista, keskustarakennetta jatkavaa kaupunginosaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on MRL 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä kaavoitustoimistossa (kaupungintalon 4. krs, Kustaankatu 2) sekä internet-sivustolla Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi lähettää nähtävillä oloaikana osoitteeseen: tai Kotkan kaupunki, PL 205, KOTKA Asemakaavan muutos? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan rakentamista. Asemakaavassa määritellään alueita mm. asumisen, työpaikkojen, palvelujen, ulkoilun ja virkistyksen sekä liikenteen tarpeisiin. Siinä määrätään yleensä kaavamääräyksin rakennusten muoto ja sijoittuminen, pysäköintialueiden ja leikkipaikkojen sijainti ja mitoitus, rakentamistapaa koskien esimerkiksi julkisivumateriaalit, ääneneristysmääräykset ja huleveden käyttö. Asemakaavassa määritellään myös, kuinka paljon tontille saa rakentaa (tehokkuusluku tai rakennusoikeus). Asemakaava esitetään kartalla ja lisäksi siihen kuuluvat kaavamerkinnät ja kaavamääräykset sekä kaavaselostus. Asemakaavan muutoksessa muutetaan alueella jo olevaa voimassa olevaa asemakaavaa. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (lyhenne OAS) esitetään, miten osalliset kuten kuntalaiset, yritykset, yhdistykset ja viranomaiset voivat osallistua ja vaikuttaa asemakaavan laadintaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan asemakaavan muutoksen tarkoitus, lähtötilanne ja asemakaavan laadinnan eri työvaiheet. Siinä esitetään myös miten asemakaavan vaikutuksia on tarkoitus arvioida. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko suunnitteluprosessin ajan ja siihen on mahdollisuus ottaa kantaa, kunnes asemakaava viedään ehdotusvaiheeseen. OAS:ia päivitetään tarpeen mukaan koko suunnitteluprosessin ajan.

50 106, KALA :00 / Pykälän liite: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen taustat ja aikaisemmat vaiheet Osalliset Osallistuminen Kotkan Kantasataman alueella on ollut vireillä osayleiskaavan laatiminen, jonka oli määrä käynnistyä loppuvuodesta Osayleiskaava on asemakaavaa yleispiirteisempi suunnitelma, joka ohjaa maankäyttöä. Loppuvuodesta 2013 Kotkan kaupunki julkisti tiedon hankekehittäjästä, joka suunnittelee muotivaatteisiin keskittyvän outletkeskuksen rakentamista Kantasatamaan. Lisäksi alueelle haluttaisiin rakentaa hotelli sekä muita kaupallisia palveluita. Outletin ja hotellin muodostama kokonaisuus on tarkoitus rakentaa vaiheittain muutaman vuoden aikana. Kaupunki on sopinut hankekehittäjän kanssa alueen suunnitteluvarauksesta, eli hankekehittäjä laatii suunnitelman alueelle yhteistyössä Kaupunkisuunnittelun kanssa. Suunnitelmaan pohjautuen laaditaan alueelle asemakaavan muutos, joka mahdollistaa suunnitelman toteuttamisen. Ely-keskuksen kanssa on neuvoteltu alueen kaavoittamisesta asemakaavamuutoksella. Asemakaavoituksen yhteydessä tullaan tarkastelemaan aluetta laajemmin ja sovittamaan yhteen alueen toiminnallinen ja tilallinen kokonaisuus sekä sen liittyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Asemakaavoituksen yhteydessä tullaan myös tekemään samat selvitykset kuin osayleiskaavatyön yhteydessä oli tarkoitus tehdä. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) määrittelee, miten asemakaava on laadittava ja käsiteltävä. Lain mukaan osallisille on järjestettävä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa asemakaavan laadintaan. Asemakaavan muutoksen osallisia ovat kaikki, joiden oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Näitä ovat mm. alueen toimijat ja käyttäjät, naapurit, kaupungin asukkaat, yritykset ja näiden työntekijät sekä yhteisöt, joiden toimintaalueeseen kaava-alue kuuluu. Viranomaisista osallisia ovat mm. Kymenlaakson liitto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Liikennevirasto, Museovirasto, Kymenlaakson museo, pelastusviranomaiset ja kaupungin ympäristöviranomaiset. Muita osallisia ovat mm. HaminaKotka Satama Oy, Kotkamills Oy, energiayhtiöt, kuntayhtymät jne. Asemakaavamuutosta koskevat päätökset tehdään kaupungin luottamuselimissä: kaupunkisuunnittelulautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Asemakaavan muutoksen luonnos ja ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin osallisilla on tilaisuus esittää niistä mielipiteitä, lausuntoja ja muistutuksia.

51 106, KALA :00 / Pykälän liite: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kantasataman asemakaavoituksen aikana järjestetään esittelytilaisuuksia ja neuvotteluja. Tavoitteena on saada kaupungin asukkaiden osaaminen ja näkemys suunnittelun voimavaraksi ja parantamaan lopputulosta. Asemakaavan muutokseen liittyviä mielipiteitä voi esittää milloin tahansa suunnittelun aikana. Kuntalaisilla ja muilla asianosaisilla on myös oikeus valittaa asemakaavamuutoksen hyväksymispäätöksestä. Osallistumisen eri vaiheet on esitetty tarkemmin kohdassa Kaavatyön vaiheet ja osallistuminen. Aluerajaus Asemakaavan muutoksen suunnittelualue on esitetty oheisella kartalla. Siihen kuuluvat nykyiset satama-alueet laitureineen ja viereisine vesialueineen. Alue rajautuu kaakkoiselta reunaltaan Kotkamills Oy:n teollisuusalueeseen. Suunnittelualueeseen kuuluvat myös sataman ratapihojen alue ja osa Satamakadusta sekä Norskankatu nykyisen kaupunkirakenteen reunaan saakka. Alueen lounainen kulma ulottuu Suomen puuvenekeskukselle. Puuvenekeskuksen ja Vellamon välinen laiturialue sekä laiturialueen viereinen ratapiha sisältyvät myös suunnittelualueeseen. Suunnittelualueen laajuus on noin 50 ha, josta maapinta-alaa noin 30 ha. Suunnittelualueen rajaus on alustava, ja varsinainen kaava-alueen rajaus tarkentuu työn aikana. Alue nyt Suunnittelualue on suurimmalta osaltaan satama-, varasto- ja liikennealuetta. Korkeussuhteiltaan alue on hyvin tasainen ja korkeusasemaltaan matala. Alueella sijaitsee erikokoisia ja -ikäisiä varastohalleja. Hallien kunto on vaihteleva, mutta hallit ovat pääosin käytössä. Hallien välissä on asfaltilla päällystettyjä liikenne-, pysäköinti- ja varastokenttiä. Aluetta halkoo teollisuusratapiha. Koko alue on luonteeltaan rakennettua, teollista ympäristöä. Laitureista suuri osa on perustettu täyttömaalle. Hiekkapintaiseksi jääneet alueet ovat ajan kuluessa saaneet myös jonkin verran kasvillisuutta päälleen. Kantasataman länsireunalle on 2000-luvulla rakennettu museokeskus ja Suomen puuvenekeskus. Museokeskuksen viereisen Härniemen laiturin kunnostussuunnittelu on käynnissä. Suunnittelualueen vesialue kuuluu Kymijoen suistoalueeseen, jonka pohjasedimentit voivat olla saastuneita.

52 106, KALA :00 / Pykälän liite: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kantasataman suunnittelua ohjaa Kymenlaakson taajama-alueiden maakuntakaava sekä kauppa ja merialuekaava. Maakuntakaavassa alueen läntiset osat on osoitettu keskusta-alueeksi, ja itäiset osat teollisuuskäyttöön. Myös satamakäyttö on esitetty maakuntakaavassa. Teollisuus- ja satamakäytön kohdemerkinnät sisältävät oletuksen alueen luonteen muutoksesta. Kymenlaakson maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kauppa ja merialue -maakuntakaavan Kaavassa keskustatoimintojen alue on ulotettu käsittämään myös Kantasataman alueen. Kantasatamaan ulottuu kaavassa myös matkailun ja virkistyksen kehittämiseksi kohdennettu alue. Maakuntakaava on luonteeltaan strateginen suunnitelma, joka osoittaa maankäytön tarpeita yleispiirteisesti. Siinä ei esitetä maankäytön yksityiskohtia. Yleiskaavat Kotkan yleiskaavaa ja sitä tarkentava Kotkansaaren yleiskaava ovat oikeusvaikutuksettomia. Ne käsittelevät Kantasataman aluetta satama-alueena. Asemakaavat Kantasataman alueella on voimassa museokeskus Vellamon rakentamista varten laadittu asemakaava, jossa museokeskuksen tontti on osoitettu kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Suurin osa alueesta on asemakaavoitettu satama-alueeksi. Muut suunnitelmat Kantasataman aluetta on kaavailtu monipuolisten kulttuuri- ja matkailutoimintojen alueeksi 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Kulttuurisatama -nimen saaneessa hankkeessa alueelle on laadittu viitesuunnitelmia. Näihin on liitetty niin ikään 2000-luvun alkupuolella Kotkan sataman teettämä arkkitehtuurin diplomityö, jossa tutkittiin matkustajaterminaalin sijoittamista Kantasatamaan. Kotkan kaupunki osti satamavarastot itselleen vuonna Tähän liittyen kaupunki käynnisti yhteistyön Cursor Oy:n, SRV Oy:n ja Skanska Oy:n kanssa. Yhteistyön sisältönä on ollut Kantasatamaan liittyvien merkittävien rakennushankkeiden kokoaminen ja taloudellisten edellytysten selvittäminen. Lisäksi on tilattu Masterplan-niminen yleissuunnitelma, jossa suunnitelman laatineet ALA-arkkitehdit ovat tutkineet alueen rakenteen ja toteuttamisen strategioita. Masterplan-suunnitelma oli Kotkan kaupungin internet-sivuilla nähtävillä alkuvuodesta 2011, ja asukkaat saivat vastata Kantasataman suunnittelua koskeviin kysymyksiin ja kertoa mielipiteensä suunnitelmasta. Esitetyt mielipiteet otetaan huomioon osana Kantasataman asemakaavamuutoksessa käytävää keskustelua.

53 106, KALA :00 / Pykälän liite: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kantasataman alueen väliaikaiskäyttöjä ja laiturialueen rakentumista sekä liittymistä Hovinsaaren suuntaan on tarkasteltu Kotkan kaupungin tilaamassa arkkitehtuurin diplomityössä Alueen historiaa lyhyesti Lähde: Kymistä Kotkaan 1 ja 2, Juhani Saarinen, 2002 SAHATAVARAA VIENTIIN Kotkasta ryhdyttiin laivaaman puutavaraa C.H.Ahlqvistin ja Hackman & Co:n Kotkansaaren pohjoiskärkeen (nykyisen Kantasataman alueelle) perustaman höyrysahan ja koeluonteisen tulliaseman perustamisen myötä vuonna 71. Aluksi lastaus tapahtui luonnon oloissa Sunilanlahden redillä tai suoraan rannasta. Seuraavina vuosina Kymijoen suistoon perustettiin vielä kahdeksan uutta höyrysahaa. Muutamassa vuodessa sataman osuus Suomen viennistä nousi kahdeksan prosentin tasolle. Villi operointi ja painolastin sattumanvarainen mereen purkaminen saivat paikalliset nopeasti hermostumaan. Maanmittari Järnefelt osoitti kolme paikkaa painolastin purkamiselle, tarkoituksena ryhtyä muotoilemaan saaren rantaviivaa suunniteltujen laiturirakenteiden mukaiseksi. SATAMAN ALKUVAIHEET LAIVASILLALLA Valtio alkoi kerätä laivoilta satamamaksuja 74, ja parin vuoden päästä satamalle saatiin palkatuksi satamamestari. Ensi töikseen uusi satamamestari laati satamajärjestyksen, jonka senaatti vahvisti keväällä 77. Järjestys määritteli mm. sataman vesialueen. Toukokuussa 79 satamaan valmistui tulliylihallituksen teettämä pakkahuone ja Pakkahuoneenlaituriksi nimetty laivasilta. Laiturista tuli heti kaupunkilaisten mieluisa kokoontumispaikka, jossa sataman värikästä elämää saattoi seurata. Kaupungininsinööri F.J.Lindströmin ehdotuksesta 81 Pakkahuoneenlaiturin molemmin puolin alettiin oikoa rantaviivaa laivojen rantautumisen helpottamiseksi. KAUPUNGIN PERUSTAMINEN Senaatti päätti heinäkuussa 79 antaa meri- ja tapulikaupungille perustamiskirjeen, jossa hyväksyttiin myös Konrad Reuterin vuona 67 Kotkan kaupungille laatima asemakaava. Teollisuus toi töitä kasvavan kaupungin asukkaille. MAKASIINILAITURI MUODOSTUU Kantasatamassa sijainnut Ahlqvistin ja Hackmanin Vanha saha paloi vuonna 79. Sahan toimintaa jatkoi Ahlqvist rakennuttamalla sen uudestaan 82. Ahlqvistin saha rahtasi sahausjätettä Härniemen luoteiskulman kivikon päälle. Valitukset asiasta johtivat julkiseen käsittelyyn. Vuonna 84 kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman, jonka mukaan sahausjätettä ja painolasteja voitiin käyttää laiturin täyteaineena kun laiturin ulkoreuna paalutettiin. Jo vuoden kuluttua rimalaituri Härniemen länsireunalla alkoi valmistua. Se nimitettiin Makasiinilaituriksi, koska taustalle oli jo 82 rakennettu kuusi varastomakasiinia. Myöhemmin makasiineja rakennettiin vielä neljä lisää. Makasiinilaituri, pieni venevalkama ja Pakkahuoneenlaituri palvelivat lopulta paikallisia tarpeita. Teollisuus lastasi laivansa edelleen suoraan

54 106, KALA :00 / Pykälän liite: osallistumis- ja arviointisuunnitelma rannasta tai tavallisemmin redillä hinaajien ja proomujen avulla. Kotkan seudun sahat tuottivat parhaimmillaan viidenneksen Suomen sahatavarasta, mutta kilpailun kasvaessa osuus jäi 00-luvun alkuvuosina 12% tasolle. RAUTATIE SAAPUU SATAMAAN Savonradan jatkeeksi rakennettu rautatie Kouvolasta aina Kotkan sataman rimalaitureille asti otettiin käyttöön vuoden 90 lopulla. Sataman rakentaminen pysähtyi kuitenkin vesialueiden omistuksesta käytyihin oikeusjuttuihin. Teollinen ja agraari sääty-yhteiskunta törmäsivät voimakkaasti vastakkain. Oikeustaisteluja käytiin lähes koko 00-luvun kaksi viimeistä vuosikymmentä. VIENTI MONIPUOLISTUU Sahateollisuuden nousua seurasi viiveellä selluteollisuus, jonka tuotantoa ryhdyttiin laivaamaan 00-luvun alussa. Paperikin tuli vähitellen vientiartikkeliksi. Kuljetuksista huolehtivat alkuvuosikymmeninä norjalaiset purjealukset, mutta vähitellen englantilaiset höyrylaivat yleistyivät. Satama oli kuitenkin puhdas vientisatama, joten laivat saapuivat painolastissa, joka purettiin satamassa. Vain kymmenyksellä laivoista voitiin hoitaa tuontitarve. Metsäteollisuuden tuotteiden ja tarveaineiden lisäksi kalalla oli jonkinlainen osuus satamaliikenteestä, muiden tuotteiden osuudet olivat vähäisiä. SATAMAN MERKITYS KASVAA Valtion satamahanketta soviteltiin pitkään Kotkansaaren ja Norssaaren välille, mutta 00-luvun alun sortovuosina katseet kääntyivät jälleen Kantasatamaan. Pitkän ja vaiheikkaan valintaprosessin jälkeen päädyttiin Kantasataman rakentamiseen ja väylien ruoppaamiseen. Vielä toteuttamisvaiheessa erilaiset intressit iskivät vahvasti yhteen eikä valtion apua kuulunut. Kaupunki käynnisti kuitenkin satama-altaan valmistelutyöt, ja vuoden 09 lopulla kaupungilla oli lainaa kaksinkertaisesti vuotuisiin käyttömenoihin verrattuna. Valtiollisen tilanteen vuoksi keisari keskeytti sataman rakentamisen 12, mutta suostui 13 jo suoritetuista töistä maksettavaan 45% valtionapuun sillä ehdolla, että työtä ei jatketa. Ensimmäinen maailmansota muutti tilanteen, ja 60 metriä leveä Itälaituri valmistui 21. Laituria varten otettu miljoonalaina jätti laiturille kutsumanimen Miljoonamöljä. SATAMA KEHITTYY SOTIEN VÄLILLÄ Satamaliikenne kasvoi 20-luvulla vauhdilla, ja 26 sataman kehittämiseksi julistettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu. Kilpailun palkituissa ehdotuksissa kaupungin toiveiden mukaisesti satama saisi Hirssaareen uuden osan. Lopulta 30-luvulle tultaessa kaupungilla ei ollut varaa sataman jakamiseen vaan sen oli tyydyttävä Kantasataman laajentamiseen uusin pistolaiturein. Satamakomitea laati 30 viidentoista vuoden rakennussuunnitelman, joka pohjautui liikenteen kaksinkertaistumiseen tässä ajassa. Suunnitelman mukaan rakennettiin ensimmäisessä vaiheessa Härniemen ja Itälaiturin väliin 100-metrinen hiililaituri 31. Seuraavaksi toteutui Vanhan sataman laiturin oikaisu Härniemen ja Palotorninvuoren välillä Vilkastuva satama kaupungin ytimessä loi ominaisilmettä ja kansainvälisen merikaupungin identiteettiä. Vuona 39 sota keskeytti liikennöinnin.

55 106, KALA :00 / Pykälän liite: osallistumis- ja arviointisuunnitelma KASVU JATKUU SOTIEN JÄLKEENKIN Maailmansodan jälkeen Kotkan sataman merkitys valtakunnan intresseille vain kasvoi, liikenteen odotettiin kasvavan voimakkaasti sotaa edeltäneistä ajoista. Kehittämistä suunniteltiin 40-luvulla, ja suunnitelmien mukaan rakennettu 200-metrinen Välilaituri valmistui 54. Polttoaineiden kuljetus siirrettiin Katariinanniemeen perustettuun öljysatamaan. Hovinsaaren puolelle valmistui 63 Puolan laituri, ja Hietasen satama otettiin käyttöön 72. Sataman osista Kantasatama säilyi suurimpana liikenteen välittäjänä vuoteen 82 saakka, 83 valmistunut Hietasen 250-metrinen laiturijatke ja peräporttiramppi siirsivät liikenteen painopistettä. MUUTTO SYVÄSATAMAKSI MUSSALOON Mussalon syväsataman yleissuunnittelu saatiin koordinoiduksi 82, ja vuosikymmenen lopulla rakennettiin infrastruktuuria, joka mahdollisti Mussalon satamakäytön. Uusi syväsatama otettiin käyttöön 89, mikä nosti myöhempine laajennuksineen sataman kokonaisliikenteen uudelle tasolle. Nesteliikenteen ja konttiliikenteen keskityttyä Mussaloon 2000-luvun taitteessa loppui Kantasataman vanhimpien osien käyttö satamaliikenteeseen. Tämän kaavahankkeen tarkoituksena on kirkastaa Kantasataman merkitystä Kotkan kaupungin tulevaisuudelle ja valmistella käytön vähittäistä muuttumista uusiin tarkoituksiin. Nykyiset toiminnot ja toimijat Alueella toimii HaminaKotka Satama Oy. Kolmesta satamalaiturista Itälaituri ja Välilaituri ovat sataman käytössä. Laitureille johtavat m syvyiset väylät. Satama-alueella on pääosin Kotkan kaupungin omistamia varastohalleja, jotka on vuokrattu. Osa halleista on yksityisomistuksessa. Kantasataman City-terminaalin kautta kulkee paperia, sellua ja muuta rahtia, mutta volyymit ovat pienehköjä verrattuna sataman muihin osiin. Tällä hetkellä osassa satamaa kontitetaan tavaraa, joka kuljetetaan muihin sataman osiin laivattavaksi. Maaliikennettä satamaan tuovat sekä tavarajunat että rekat. Rahtilaivojen ohella laitureihin on kiinnitetty ajoittain mm. museolaivoja ja matkustajalaivoja. Sataman liikennettä välittävän ratapihan ohella alueella kulkee myös Kotkamills Oy:n teollisuusalueelle vievä raide. Suunnittelualueen lounaisella laidalla sijaitsee henkilöliikenneseisake, josta lähijunat lähtevät kohti Kouvolaa. Alueella sijaitsee 2008 toimintansa aloittanut Merikeskus Vellamo, jossa toimivat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo sekä tietokeskus Vellamo. Pohjoislaituri on siirtynyt satamalta merikeskuksen käyttöön. Kantasataman jokakesäinen suurtapahtuma on Kotkan Meripäivät. Tapahtuma keskittyy suunnittelualueen osalta Vellamon tuntumaan, Härniemen laituriin sekä Pohjois- ja Välilaiturille.

56 106, KALA :00 / Pykälän liite: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualueella sijaitseva Satamakatu on Kotkansaaren tärkeä liikennettä välittävä katu. Sitä pitkin kulkevat sekä keskustaan saapuvat ja sieltä poistuvat henkilöautot että Kotkamillsin tehtaita palveleva rekkaliikenne. Maanomistus Suunnittelun tavoitteita Suunnittelualue on kokonaan Kotkan kaupungin omistuksessa. Myös alueen varastorakennuksista suurin osa on kaupungin omistuksessa. Rakennuksia ja maaalueita on vuokrattu sataman toimijoille. Kotkan kaupunki hallinnoi sekä pitkäaikaisia, yli 10 vuoden vuokrasopimuksia, että lyhytaikaisia vuokrasopimuksia. Kotkan Satamatalot Oy hallinnoi lyhytaikaisia vuokrasopimuksia. Suunnittelulla on useita tavoitteita, jotka voidaan myös luonnehtia haasteina tai suunnitteluongelmina: Satamakäytöstä poistuvan alueen muuttaminen osaksi kaupungin keskustaa Uusia kaupunkiasuntoja ja asukkaita Runsaasti työpaikkoja ja uusia palveluita Uusi kaupan alue, joka liittyy luontevasti nykyiseen ja antaa positiivisen lisän kaupunkiin Sataman ja kotkalaisen identiteetin tukeminen Alueen historian esiin nostaminen Satamaan ja keskustaan sopivan tilallisen luonteen hahmottaminen Julkisen tilan korkea laatu Alueen kokonaisvaltainen ekotehokkuus; sisältäen mm. rakentamisen, energiaasioiden sekä liikenteen ekotehokkuuden Alueen liikenneratkaisut niin, että eri liikennemuodot huomioidaan ja kestäviä liikennemuotoja edistetään Eri toimintojen huomioiminen ja yhteensovittaminen Turvallinen ympäristö Yhteysmahdollisuuksien säilyttäminen Hovinsaaren ja Hallan suuntiin Kotkamills Oy:n teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen Matkailun vetovoimakohde Alue tukee Kotkaan sopivaa, luonteikasta, iloista ja rohkeaa arkkitehtuuria ja korkeaa rakentamisen laatua Kaavatyön vaiheet ja osallistuminen 1. Kaavoituspäätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Kantasataman osayleiskaavan laatimisesta kaavoitusohjelmassa Osayleiskaavan laatimisen aikana on kuitenkin ilmaantunut hanke, jossa hankeosapuoli on sitoutunut osallistumaan alueen suunnitteluun ja toteutukseen. Alueen tavoitteiden selkiytymisen myötä on päätetty keskeyttää osayleiskaavatyö ja laatia alueelle asemakaavan muutos. Asemakaavan laatimisen yhteydessä tehdään maankäyttösopimus alueen tulevan vuokralaisen ja kaupungin välillä.

57 106, KALA :00 / Pykälän liite: osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville OAS on nähtävillä koko kaavoituksen ajan ja sitä päivitetään merkittävien välipäätösten yhteydessä. Asukkaat ja muut osalliset voivat antaa suunnitelmasta palautetta aina kaavaehdotukseen saakka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydetään lausunnot osallisilta viranomaisilta ja yhteisöiltä. 3. Asemakaavan muutoksen luonnos Valittujen peruslinjojen pohjalta laaditaan asemakaavan muutoksen luonnos ja selostus. Luonnos asetetaan nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 mukaisesti elokuussa Kaavaluonnoksesta voivat kaikki osalliset esittää mielipiteensä. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot osallisilta viranomaisilta ja yhteisöiltä. 4. Asemakaavan muutosehdotus Luonnoksesta saadun palautteen pohjalta laaditaan asemakaavan muutosehdotus. Ehdotus asetetaan nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 mukaisesti lokakuussa Ehdotuksesta pyydetään lausunnot osallisilta viranomaisilta. Kaavaehdotuksesta on mahdollista jättää muistutus. Muistutuksiin annetaan vastine, joka lähetetään muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet yhteystietonsa. Mikäli muistutusten perusteella kaavaehdotukseen on tarpeen tehdä oleellisia muutoksia, asetetaan uusi ehdotus nähtäville. 5. Asemakaavan muutoksen hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy Kotkan kaupunginvaltuusto. Hyväksymisestä tiedotetaan Kotkan Ankkuri-lehdessä ja kaupungin verkkosivulla. Osallisten yhteydenpito Yleisöesittelyt Osallisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus valittaa asemakaavan muutoksen hyväksymispäätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen Kuopioon. Osalliset voivat kaikissa kaavatyön vaiheissa lähettää Kotkan kaupungin kaavoitustoimistolle tiedoksi kirjallisesti mielipiteitään, toiveitaan ja ehdotuksiaan. Nämä kirjataan suunnittelijoiden tiedoksi, mutta niihin ei anneta vastinetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta annetut lausunnot, mielipiteet ja muistutukset pyydetään jättämään kaupungin kirjaamon kautta, osoitteeseen Kotkan kaupunki, PL 205, KOTKA tai Kaikki työvaiheet esitellään Kotkan kaavoituksen verkkosivuilla osoitteessa > Rakentaminen, kaavoitus ja tontit > Kaavoitus. Nähtävilläoloista tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdessä ja ulkopaikkakuntalaisille osallisille myös kirjeitse. Kantasataman suunnittelun osana kehitetään Kotkan kaupunkisuunnittelun vuorovaikutusta asukkaiden kanssa. Tarkoituksena on hyödyntää Kotkan asukkaiden ja yritysten näkemystä ja tietoa suunnittelussa. Esittelytilaisuuksien lisäksi järjestetään keskusteluja. Vuorovaikutustilaisuuksien järjestämisestä tiedotetaan erikseen.

58 106, KALA :00 / Pykälän liite: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Selvitykset Suunnittelua varten selvitetään ja linjataan seuraavia asioita: Kantasataman ympäristöohjelma; linjataan alueen ekotehokkuustavoitteita sekä - toimenpiteitä Rakennettavuus; tutkitaan osa-alueiden soveltumista rakentamiseen Pilaantuneet maat; tutkitaan maaperän mahdollista puhdistustarvetta ja kustannuksia Melu ja muut ympäristöhäiriötekijät selvitetään mm. eri melulähteiden vaikutusta alueen käyttöihin ja melulta suojautumiseen Ilmasto; tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutusten, tulvariskien ja tuulisuuden huomioimista suunnittelualueella Luonto; selvitetään alueella sijaitsevat suojelukohteet Liikenne; suunnittelun osana eri vaihtoehtojen toimivuusarviointina SEVESO-konsultointi; arvioidaan miten Kotkamillsin teollisuusalueen ympäristövaaralliset kohteet on tarpeen huomioida suunnittelussa (konsultointivyöhyke on 1.5 km teollisuusalueen rajalta) Voimalinjat; selvitetään miten Kantasatamassa sijaitsevat voimalinjat tulee huomioida alueelle rakennettaessa Muutokset vesialueella; mahdollisten muutosalueiden pohjasedimenttien tilanne Kaupallinen selvitys Rakennushistorian selvitys Vaikutusten arviointi Tausta-aineistoja / Lähtötietoja Asemakaavan muutoksen laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan toteutuksen vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla. MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusarviointia tehdään asemakaavamuutoksen eri työvaiheissa; luonnosvaiheessa karkeammin ja ehdotusvaiheessa tarkentuen. Kantasataman asemakaavan muutoksen osalta on tarpeen arvioida kaavan vaikutuksia mm. yhdyskuntarakenteeseen, elinkeinotoimintaan, virkistykseen, maankäytön ekologisuuteen, luontoarvoihin, sosiaalisiin olosuhteisiin, asuinympäristön viihtyisyyteen, kulttuuriympäristön arvoihin ja maiseman arvoihin. Asemakaavan muutoksen vaikutukset ulottuvat osin varsinaisen kaava-alueen ulkopuolelle, mikä huomioidaan arvioinneissa. Voimassa olevat suunnitelmat Taajama-alueiden maakuntakaava 2008

59 106, KALA :00 / Pykälän liite: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kauppa ja merialue maakuntakaava 2013 Kotkan oikeusvaikutukseton yleiskaava 88 Kotkansaaren oikeusvaikutukseton osayleiskaava 96 Sataman asemakaavat 82 Museokeskuksen asemakaava 2005 Energiaverkot voimalinjat, omistus Kymenlaakson Sähköverkko Oy ja Kotkamills Oy Luonnonsuojelu Kantasataman luontoselvitys 2011 Rakennettu ympäristö Rakennetun ympäristön maisemaselvitys tehdään suunnittelutyön osana. Muinaisjäännökset Museoviraston arkeologinen selvitys Kotkansaaresta Historia Kymistä Kotkaan 1 ja 2, Juhani Saarinen 2002 Rakennushistorian osalta Kymenlaakson museo ja eri arkistolähteet Ympäröivä maankäyttö Kotkansaaren osayleiskaava, asemakaavat ja asemakaavahankkeet, kaupunkistrategia Virkistys lähtökohdat Kotkan kaupungin liikunta- ja matkailutoimista Kunnalliset palvelut lähtökohtaisesti alue tukeutuu olemassa oleviin palveluihin, mutta kunnallisten palvelujen lisätarve tutkitaan kaavan yhteydessä yhdessä kunnan palveluntuottajaorganisaatioiden kanssa Kaupalliset palvelut kaupallisten vaikutusten arviointi tehtiin osana Kymenlaakson liiton 2012 teettämää maakunnallista kaupallista selvitystä Liikenne kaava-alue soveltuu kaikkien liikennemuotojen käyttöön ja toimii myös niiden kohtaamispaikkana liikenneverkko suunnitellaan asemakaavamuutoksen yhteydessä ja asemakaavan muutoksen liikenteellisiä vaikutuksia tutkitaan koko Kotkan saaren osalta joukkoliikenne suunnitellaan yhteistyössä paikallisliikenteen liikennöitsijän kanssa Kotkansaaren sisääntulotien suunnitelmia tarkastellaan uudelleen Maanomistus Kotkan kaupunki Verkostot ja kadut Vesijohdot ja viemärit: Kymen vesi Oy Kadut ja valaistus: Kotkan kaupunki, kuntatekniikka Kaukolämpö: Kotka Energia Oy Sähköverkko: Kymenlaakson Sähköverkko Oy Data: Elisa (Kymen puhelin Oy) Muuta Tulvariskit taajamissa ja niiden huomioiminen suunnittelussa -raportti 2007 MMM päätös tulvariskisalueista 2011/2012 muut ilmastoraportit hankesuunnitelmat ja diplomityöt Kantasataman alueelta

60 106, KALA :00 / Pykälän liite: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Rakennuselementtien uudelleenkäyttö (REUSE) -tutkimushanke Europan 9 -kilpailu Hovinsaaren ja Kaupunginlahden suunnittelusta Tiedottaminen Kuulutukset Kuulutukset Kotkan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä ja ilmoitustauluilla. Verkkosivut > Rakentaminen, kaavoitus ja tontit > Kaavoitus Tiedustelut: Kotkan kaupunki, kaupunkisuunnittelu PL 114, Kotka Marja Kukkonen, asemakaava-arkkitehti puh sähköposti Patricia Broas, kaavoitusarkkitehti puh sähköposti

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

UUTELANTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

UUTELANTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUTELANTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 22. KAUPUNGINOSA ETUKYLÄ, KORTTELIN 17 TONTTI 1, KORTTELIN 16 KIINTEISTÖT 285-407-2-243 JA 285-407-8-0 SEKÄ PUISTOALUE VALMISTELIJA PATRICIA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0316 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

RASINKYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RASINKYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.3.2014 RASINKYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 17. KAUPUNGINOSA SUTELA, OSA TILASTA 9:0, KATUALUEET JA LIIKENNEALUE VALMISTELIJA PATRICIA BROAS, KAAVOITUSARKKITEHTI,

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6)

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6) 1(6) KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu 30.1.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUPALVELUT/KAAVOITUS 2008 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

Asemakaavan vireilletulo: Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2013 kaavoituskatsauksella. Tekninen lautakunta , 27

Asemakaavan vireilletulo: Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2013 kaavoituskatsauksella. Tekninen lautakunta , 27 L O V I I S A 5.11.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 30 PERNAJA (SÄHKÖKUJAN ALUE, KOSKENKYLÄ) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: KOSKENKYLÄ, PERNAJA Kaupunki: LOVIISA

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Suunnittelualue, rajaus sinisellä

Suunnittelualue, rajaus sinisellä 1 YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ ASEMAKAAVANMUUTOS Herttuankulma 25.4.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Diaarinumero 9515-2013 Asemakaavatunnus 27/2013 Asemakaavamuutos

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta Tekninen lautakunta 64 24.02.2016 Kaupunginhallitus 84 29.02.2016 Kaupunginhallitus 182 18.04.2016 Kaupunginvaltuusto 51 25.04.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille

Lisätiedot

TERÄSTIE ASEMAKAAVAN SELOSTUS

TERÄSTIE ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12097/10.02.01/2016 Asemakaavan muutos koskee Kaupunginosan 52, Koria korttelia 624 sekä puisto- ja katualuetta Selostus liittyy 2.9.2016 päivättyyn kaavakarttaan. Asemakaavan nro 52/005 TERÄSTIE ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kunta: Kirkkonummi Kaavan nimi: VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 Hankenumero: 40118 Piirustusnro: 3121 Laatija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 38. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 1 SEKÄ YLEISEN TIEN ALUE JA KATUALUE. PORTTOWER 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 38. kaupunginosan korttelin

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. 5.11.2015 VIREILLETULO

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO LUONNOS 01.09.2015

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO LUONNOS 01.09.2015 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin 4. kaupunginosan (Tapala) korttelia 334, tiloja 214-406-2-117 ja 214-406-2-542 sekä puistoaluetta koskeva asemakaava ja asemakaavan muutos. 214005182 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot

HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16.

HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16. Selostus 16.5.2011 HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16. SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaava-alue 1.2 Kaava-alueen sijainti

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 Asemakaavan muutos koskee 33. kaupunginosan korttelin 305 osaa sekä puistoaluetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 33. kaupunginosan korttelin 305 tontti 1 Kaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 6 UUSIKAUPUNKI, KORTTELI 625

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 6 UUSIKAUPUNKI, KORTTELI 625 L O V I I S A 10.10.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 6 UUSIKAUPUNKI, KORTTELI 625 KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: LÄNSIPORTTI Kaupunki: LOVIISA Kaupunginosa: 6 Kortteli:

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

KORTTELIN 752 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SEPPÄLÄNTIE JA TORPPARINKUJA)

KORTTELIN 752 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SEPPÄLÄNTIE JA TORPPARINKUJA) L O V I I S A KORTTELIN 752 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SEPPÄLÄNTIE JA TORPPARINKUJA) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: SEPPÄLÄNTIE / TORPPARINKUJA Kaupunki: LOVIISA Kaupunginosa:

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS SATAKUNNANKATU 29

ASEMAKAAVAN MUUTOS SATAKUNNANKATU 29 1 (9) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS SATAKUNNANKATU 29 SELOSTUS NRO 521 2 (9) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Asemakaavan muutos, kortteli 615 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Asemakaavan muutos nro 002114 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä 24.2.2015 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen,

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Suunnittelualue käsittää Äänejärven vesialueen ja sen kaupungin puolella sijaitsevan rantapuiston.

Suunnittelualue käsittää Äänejärven vesialueen ja sen kaupungin puolella sijaitsevan rantapuiston. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 24.2.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ÄÄNEJÄRVEN RANTAPUISTON ASEMAKAAVA SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Suunnittelualue käsittää Äänejärven

Lisätiedot

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue 1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 43. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTI 14 JA OSA KEMIRANTIESTÄ JA OSA OUTOKUMMUNTIESTÄ

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 43. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTI 14 JA OSA KEMIRANTIESTÄ JA OSA OUTOKUMMUNTIESTÄ KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 43. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTI 14 JA OSA KEMIRANTIESTÄ JA OSA OUTOKUMMUNTIESTÄ ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE 1 PERUS-

Lisätiedot

Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa

Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa 7.10.2016 kaavoitusarkkitehti Theodora Rissanen KUVA: Suunnittelualueen sijaintikartta (pohjassa on osoitekartta). Suunnittelualue

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5

ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5 1 (9) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5 SELOSTUS NRO 522 2 (9) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 10.10.2007 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan hautausmaa- ja katualuetta.

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 8.9.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavaehdotus koskee Myllylän

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET Blom Kartta 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee 57. kaupunginosan kaavatonta aluetta ja asemakaavan

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU UTAJÄRVI KORTTELI 45 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen, kunnanhallitus Hyväksyminenkunnanvaltuusto

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 11.4.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03)888

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL 1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus VAALAN KUNTA ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Nähtävilläolo: Kaavaluonnos xx Kaavaehdotus xx Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus xx / xx Kunnanvaltuusto xx / xx Selostus koskee 25.3.2015

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,

Lisätiedot

Lammi. Vapaat tontit. Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi 265-1

Lammi. Vapaat tontit. Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi 265-1 Lammi Vapaat tontit Lammi 251-2 Lammi 252-2 Lammi 252-1 Lammi 252-3 Lammi 259-7 Lammi 259-6 Lammi 265-1 Lammi 259-6 ja 259-7 Palkkisillantie 17 ja 19 Ote asemakaavasta Lammi 265-1 Päivärinne 2 Ote asemakaavasta

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5. YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarionumero 1285-2013 Asemakaavatunnus 2/2013 ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.2013 Asemakaavamuutos laaditaan

Lisätiedot

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki

Lisätiedot

KESKUSTA, KORTTELIN 0304 JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS

KESKUSTA, KORTTELIN 0304 JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS hyväksytty 13.10.2016 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KORTTELIN 0304 JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS SISÄLTÖ 1. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN PERUSTIEDOT 2 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2 3. OSALLISET JA OSALLISTUMINEN

Lisätiedot