Paavolan kampusalue, Paavola

Transkriptio

1 A-2713 D/959/ / 2017 Asemakaavan muutos Paavolan kampusalue, Paavola Lahti.fi

2 Selostus A (23) Asemakaavan muutos A-2713, Paavolan kampusalue, Paavola SELOSTUSLUONNOS Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Kaavoitusarkkitehti Armi Patrikainen Sijaintikartta

3 Selostus A (23) ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE xx. PÄIVÄNÄ xxkuuta 2018 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2713 (Paavola, Paavolan kampusalue) 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutos koskee: Paavolan (3.) kaupunginosan korttelin 2164 tonttia 2, korttelin 3013 tonttia 3, kortteleita 3014, 3017, 3018 ja 3054 sekä katu- ja puistoalueita (Paavolan kampusalue). Kaavamuutosalueella sijaitsevat Kannaksen lukio (kortteli 2164), Muotoiluinstituutti (K3013) ja Aikuiskoulutuskeskus (K3054) sekä väliaikaiset Humpulan päiväkodin parakit (K3018). Rakentamattoman korttelin 3014 alueella on koirapuisto ja rakentamattoman korttelin 3017 alueella pysäköintialue. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: VE1: Lahden kaupungin Paavolan (3.) kaupunginosan korttelin 2164 tontti 2, 3013 tontti 3, 3017 tontti 2, 3018 tontti 3 ja 3054 tontit 2 ja 3 sekä puisto- ja katualuetta. VE2: Lahden kaupungin Paavolan (3.) kaupunginosan korttelin 3013 tontit 13-16, korttelin 3017 tontti 2 ja korttelin 3018 tontti 2 sekä katu- ja puistoaluetta. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu erillisellä kuulutuksella Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Paavolassa. Alue rajautuu etelässä Laaksokatuun, lännessä Ainonpolkuun ja Tunnelikatuun, pohjoisessa Rautellinpolkuun/-katuun sekä idässä Kannaksenkatuun. 1.3 Kaavan tarkoitus Tavoitteena on kaavan tarkistaminen niin, että mahdollistetaan Aikuiskoulutuskeskuksen lisärakentaminen ja muuttaminen Tiirismaan koulun käyttöön, Muotoiluinstituutin ja Kannaksen lukion muuttaminen Tiirismaan ja Kannaksen lukioiden yhteiskäyttöön ja Wellamo-opiston käyttöön sekä uuden päiväkodin rakentaminen. Samalla tutkitaan alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyt. 1.4 Kaupungin strategia Kaupungin strategian (2017) mukaisesti kaava mahdollistaa oppilaitosten sijoittumisen alueelle (A1), kaava edistää kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta ja liikkumista (A4), kaava edistää keskustan elinvoiman kasvua (A4), kaava mahdollistaa Lahden liikunta-, kulttuuri- ja tapahtumatarjonnan lisääntymisen (A5) ja kaavassa on huomioitu vesiensuojelu (A6).

4 Ortokuvakartta Selostus A (23)

5 Selostus A (23) 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Kaupungin strategia Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Sopimukset Pohjakartan tarkistaminen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kuvaus Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Mitoitus ja aluevaraukset Palvelut VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö Asemakaavan toteutus...23

6 Selostus A (23) 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Päiväys ja allekirjoitus Seurantalomake Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista asemakaavakartta A-2713 osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on laadittu Lahden kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu erillisellä kuulutuksella. Kaavasta on ilmoitettu myös Lahden kaupungin ilmestyneessä kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Kaavan aloituskokous pidettiin Kaavatyötä esiteltiin keskustan kaavojen yleisötilaisuuksissa sekä Kaavaluonnosvaihtoehtoja on esitelty tylalle Luonnosvaiheen kuuleminen järjestetään , jolloin pyydetään myös viranomaislausunnot. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella muutetaan Paavolan kulttuurikeskusaluetta koulukampusalueeksi. Suunnittelualueella oleville nykyisille Aikuskoulutuskeskuksen ja Muotoiluinstituutin rakennuksille osoitetaan uusi käyttötarkoitus Tiirismaan yläkoulun ja lukion sekä Wellamo-opiston käyttöön. Muotoiluinstituutin vanhin eli A-osa korvataan uudisosalla ja uudisrakennusosarakennus yhdistetään yhdyssillalla Kannaksen lukiorakennukseen. Aikuiskoulutuskeskuksen yhteyteen rakennetaan uusi liikuntahalli ja keittiö-ruokala. Laaksokatu 6:een rakennetaan uusi Humpulan parakkipäiväkodin korvaava rakennus. Kortteli 3017 osoitetaan koulukampusta palvelevaksi LPA-alueeksi. Kaavan luonnosvaiheessa kuullaan kaksi vaihtoehtoa, jotka poikkeavat toisistaan liikenneratkaisun perusteella. Vaihtoehdoista VE1 mahdollistaa läpiajoliikenteen Kannaksenkadulla ja Louhenkadulla niin, että kadut muutetaan hidaskaduiksi, joilla ajonopeus on enintään 30 km/h. Ajorataa kavennetaan, jalkakäytävää levennetään ja ajoradan ylittävät suojatiet rakennetaan leveinä ja korotettuina, mikä hidastaa ajonopeuksia. Molemmissa vaihtoehdoissa tonteille suuntautuva pysäköintiliikenne vähenee huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna, sillä pysäköinti on keskitetty varsinaisen kampusalueen ulkopuolelle ja sen laitamille. Toisessa vaihtoehdossa VE2 Kannaksenkatu ja Louhenkatu katkaistaan läpiajoliikenteeltä ja nykyinen katualue muutetaan osaksi opetustoiminnan korttelialuetta. Ainoastaan kävely- ja pyöräily-yhteys sekä huoltoajo Tunnelikadun puolelta sallitaan korttelialueen sisällä. Saattoliikenteelle osoitetaan paikka Kannaksenkadun ja Metsolankadun risteyksen pohjoispuolelle. Rautellinkadun länsipäähän tehdään kääntöpaikka. Kaavassa on osoitettu suojelua ja uudisrakennusten julkisivuja koskevia määräyksiä (sr, ju). Kaavamuutosalueella hulevedet ohjataan osaksi viivytyspainanteisiin, osaksi putkeen. Alueella ei saa vaarantaa pohjaveden laatua tai määrää (pv-1).

7 Selostus A (23) Asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta yleisille rakennuksille yhteensä k-m2. Autopaikkamitoitus alueen tonteilla on 1 ap/100 k-m2. Pyöräpaikkoja on mitoitettava 1 ppp/50 k-m2. Autopaikoituksen osalta tutkitaan mahdollisuutta päällekkäiskäyttöön teatterin pysäköinnin kanssa. 2.3 Toteuttaminen Asemakaavan toteutuksesta vastaa. Kaavan toteuttaminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Suunnittelualueella on kolme oppilaitosrakennusta ja yksi parakkipäiväkoti sekä puistoa ja pysäköintialuetta. Alue on osa Paavolan kulttuurirakennuskeskittymää. Suunnittelualue vuoden 2014 viistoilmakuvassa Luonnonympäristö Maisema ja topografia Maisemallisesti alue on pääosin I Salpausselän pohjoispuolisella laaksoalueella, osaksi Mustankallionmäen alarinteessä. Kaavamuutosalue on pääosin rakennettua aluetta, mutta keskellä

8 Selostus A (23) on Kirkkopuiston puukujan muodostama vihreä akseli, ja korttelin 3014 rakentamattomat tontit on hoidettu puistona. Katujen varsilla ja tonteilla on jonkin verran puustoa. Erityisesti Kannaksen lukion piha-alueella on kaunis, mäntyvaltainen puusto. Pohjoisessa Mustakallionmäen metsäinen rinne erottuu maisemassa. Suunnittelualue sijoittuu korkeustasojen +114 m ja +97,5 m väliin meren pinnan yläpuolelle (mpy). Maasto viettää koillisesta lounaaseen. Suunnittelualueen korkein kohta on Muotoiluinstituutin tontin takaosassa. Maaperä, rakennettavuus Maaperä on GTK:n maaperäkartassa kartoittamatonta. Alueelle on tehty 2017 rakennettavuusselvityksiä (Ramboll Oy), joissa maaperän on todettu olevan huonosti vettä läpäisevää silttiä ja savea. Hiekka- ja moreenikerrokset ovat m syvyydellä. Pohjaveden pinta on alueella 0,4-1,7 m maanpinnan alapuolella. Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti. Kasvillisuus ja eläimistö Kaavamuutosalueella olevan Kirkkopuiston koivukuja on LUMO-kulttuurikohde. Lumo-alue. Pohjavesi, vesistöt, vesitalous Suunnittelualue on pohjavesialuetta Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne, kaupunkikuva

9 Selostus A (23) Alue sijoittuu taajamakuvallisesti Paavolan kulttuurirakennuskeskittymään, joka on osittain jäänyt toteutumatta ja on osittain väliaikaiskäytössä. Kulttuurikeskuksen rakennukset eli kirjasto, kaupunginteatteri, Aikuiskoulutuskeskus, Kannaksen lukio ja Muotoiluinstituutti ovat kaikki kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Kannaksen lukio on rakennettu 1950-luvun alussa. Paavolan kulttuurikeskuskaava perustuu 1982 pidettyyn arkkitehtikilpailuun, jonka voitti Arto Sipinen. Kilpailun tuloksena Sipinen suunnitteli alueelle kaavarungon 1983 ja sai suunniteltavakseen Aikuiskoulutuskeskuksen (1987) ja kaupunginkirjaston (1990) rakennukset. Kaupunginteatteri oli valmistunut alueelle 1983, Kannaksen Yhteislyseo 1952 ja Muotoiluinstituutin A-osa (=Lahden taideteollinen oppilaitos) Rakennusta laajennettiin B- ja C-osalla Alueelle kaavailtu taidemuseo sekä varauksen mukaiset 2 muuta yleistä rakennusta jäivät toteutumatta. Arto Sipisen Paavolan kaupunkirakennesuunnitelma vuodelta1983. Rakentamattomilla tonteilla on päiväkoti parakeissa, pysäköintialuetta sekä koirapuisto. Liikenne Kaava-alue ei liity suoraan yleisiin tiealueisiin. Kannaksenkatu ja Laaksokatu ovat läpiajokatuja, ja niiden varsilla on pyöräily-ja jalankulkuväylät ja toisella puolella jalkakäytävät. Kannaksenkatu liittyy lännessä Tunnelikatuun. Louhenkatu yhdistää Rautellinkadun Kannaksenkatuun, ja se palvelee erityisesti Kannaksen lukion ja Muotoiluinstituutin huoltoliikennettä. Kannaksenkadun eteläpuolinen osa Louhenkatua palvelee ainoastaan pysäköintipaikoille ajoa, ja sen eteläinen jatke muuttuu

10 Selostus A (23) Louhenpolun kevyenliikenteen kaduksi. Myös itä-länsisuuntainen Kirkkokatu toimii kevyen liikenteen katuna, vaikka voimassaolevassa kaavassa se onkin tavallinen katualue. Lännessä suunnittelualueen rajana on Ainonpolun kevyen liikenteen katu. Laaksokadun varrella kulkee kaupunkiliikenteen palvelulinja-auto Lasse, ja sen pysäkki on päiväkodin kohdalla. Muut lähimmät bussipysäkit ovat n. 250 m päässä Karjalankadulla. Väestö Kaavamuutosalueella ei ole asukkaita, mutta se rajautuu melko tiiviisti rakennettuihin asuinkortteleihin. Asuminen, palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta, virkistys Suunnittelualueella ei ole asuntoja. Alueella on oppilaitos- ja päiväkotitoimintaa. Suunnittelualueella on myös puistoaluetta ja pysäköintialueena toimiva rakentamaton tontti. Alueella on myös väliaikainen koirapuisto. Suunnittelualueen vieressä on kirjasto ja teatteri. Laajempia virkistysalueita on kaavamuutosalueen pohjoispuolella Mustankallionmäellä. Alueen läheisyydessä on myös Paavolan urheilukenttä. Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, MARY, LaRY) ja muinaismuistot Kaavamuutosalue kuuluu koko Lahden keskustan käsittävään LaRY-rajaukseen, jota kokonaisuudessaan koskee yleinen vaatimus rakennetun ympäristön arvon huomioimisesta rakennustoimenpiteisiin ryhdyttäessä. Kannaksen lukion rakennus ja ympäristö on arvokas kulttuurihistoriansa sekä aikansa koulurakentamisen esimerkkinä. Aikuiskoulutuskeskus ja Muotoiluinsituutti on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi Paavolan kulttuurikeskuskokonaisuuden osina (nk. Harmaan kirjan kohteita). Alueella ei ole muinaismuistoja. Tekninen huolto Kaavamuutosalueella on olemassa oleva vesi-, viemäri-, kaukolämpö ja sähköverkko sekä tietoliikennekaapelit.

11 Selostus A (23) Tekninen verkosto. Erityisalueet Alueella ei ole erityisalueita. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt (melu, tärinä, ilmanlaatu, saastuneet maat) Suunnittelualue on pohjavesialueella. Alueelle tulee liikennemelua pääosin Saimaankadun suunnasta sekä Kannaksenkadun liikenteestä. Kannaksen lukion sekä Muotoiluinstituutin piha-alueille tulee melua päiväaikaan db(a). Yöaikaan melu on huomattavasti vähäisempää.

12 Selostus A (23) EU-meluselvityksen 2016 mukaiset liikennemelukäyrät alueella päiväaikaan klo Alueella ei tiettävästi ole ympäristöriskikohteita, jotka olisivat aiheuttaneet maaperän pilaantumista. Sosiaalinen ympäristö Sosiaaliselta kannalta alueesta tulee nykyistä nuorempia oppilaita palveleva alue, jolla on runsaasti myös iltakäyttäjiä. Paavolan alueen merkitys opiskelu-, kokoontumis- ja harrastusympäristönä kasvaa Maanomistus Suunnittelualueen omistaa.

13 Selostus A (23) 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on tullut voimaan MRA 93 mukaisten kuulutusten myötä. Kuulutukset on julkaistu liitossa ja kunnissa alkaen ja kuntien virallisissa lehdissä viikolla 11. Maakuntahallitus määräsi Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön vahvistaman Päijät- Hämeen maakuntakaavan Maakuntakaavasta on jätetty Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 10 valitusta. Hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöön panon. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2014 alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2014 (ei lainvoimainen). Osayleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaava Y-202 (kv ) on saanut lainvoiman Osayleiskaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C-2). Alueen läpi menee kevyen liikenteen pääväyliä. Alue on osaksi pohjaveden muodostumisaluetta (pvm).

14 Selostus A (23) Ote Lahden läntisten osien osayleiskaavasta Y-202. Asemakaava Louhenkatua koskeva asemakaava on vahvistettu ja Kirkkokatua koskeva Korttelia 2614 koskeva asemakaava on vahvistettu Kannaksenkadun osaa koskeva asemakaava on vahvistettu Pécsinpuistoa ja Zaporozenpuistoa koskeva asemakaava on vahvistettu Kortteleita 3013 ja 3014 sekä Kannaksenkadun osaa koskeva asemakaava on vahvistettu Korttelia 2054 ja Louhenkatua/Louhenpolkua koskeva asemakaava on vahvistettu Kortteleita 3017 ja 3018 koskeva asemakaava on vahvistettu Asemakaavassa korttelit 3017 ja 3018 ovat yleisten rakennusten korttelialuetta Y, samoin kortteli 2164, jonka merkintä on kuitenkin YO. Kortteliin 2164 ei ole merkitty kaavaan kerroslukua tai rakennusoikeutta. Kortteleiden 3017 ja 3018 sallittu kerrosluku on III ja tehokkuusluku on e= % rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saa käyttää toimisto- ja myymälätiloja varten (k20%). Autopaikkoja on rakennettava 1ap/80 kerrosalaneliömetriä. Korttelin 3054 tontti 1, korttelin 3014 tontit 2 ja 3 sekä korttelin 3013 tontti 3 ovat opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Korttelin 3014 tontti 1 on LPA-alue. Kerrosluku tonteilla on III-IV ja rakennusoikeus vaihtelee korttelin 3014 tonttien k-m2:sta Muotoiluinstituutin ja Aikuiskoulutuskeskuksen tonttien k-m2:öön. Autopaikkoja on merkitty joko 1 ap/80 m2 tai 1 ap/8 oppilasta ja 1 ap/ 3 työntekijää. Lisäksi asemakaavamuutosalueeseen kuuluu Pécsinpuiston ja Zaporozenpuiston

15 Selostus A (23) puistoaluetta P, katualueita (Kannaksenkatu, Louhenkatu ja Kirkkokatu) ja jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja katuja. Ote voimassaolevasta asemakaavasta. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Pohjakartta Pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista.

16 Selostus A (23) Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat tai ohjelmat Hankesuunnitelma Paavolan kampuksen kehittämisestä on laadittu Lahden kaupungin Tilakeskuksen tilaamana työnä. Laaksokatu 6:n päiväkodin hankesuunnitelma on hyväksytty kaupungin tilajaostossa Kampuksen (Kirkkokatu 16 ja Kannaksenkatu 20-22) hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Laaditut selvitykset Kaavatyön aikana tai aiemmin laaditut selvitykset: - Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista, Riitta Niskanen (toim.), Lahden kaupunginmuseo Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä, Riitta Niskanen ja Tuija Vertainen (toim.), Lahden historiallisen museon julkaisuja 3, Lahden yleiskaavan 2025 yhteydessä tehdyt perusselvitykset - EU-meluselvitys Liikenneselvitys, WSP, Rakennettavuusselvitys ja pohjatutkimuskairaukset, Ramboll Oy, 2017 (hankesuunnitelman yhteydessä) - Aikuiskoulutuskeskuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, Ramboll Oy, Muotoiluinstituutin kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, Ramboll Oy, Humpulan päiväkodin hankesuunnitelma,, Tilakeskus, Paavolan kampuksen hankesuunnitelma,, Tilakeskus, Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille Lahden kaupungin aloitteesta Sopimukset Asemakaavatyön yhteydessä ei tarvita maankäyttösopimusta Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen/rakennusten omistajat, asukkaat ja yritykset - Teknisen ja ympäristötoimialan yhteistyötahot - Lahden kaupunginmuseo - Lahden Tilakeskus - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Päijät-Hämeen pelastuslaitos

17 Selostus A (23) - Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy - Posti Oyj - Muut yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta ilmoitettu MRL 63, 2 mom. mukaisesti erillisellä kuulutuksella. Kaavasta on ilmoitettu myös Lahden kaupungin ilmestyneessä kaavoituskatsauksessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Kaavan aloituskokous pidettiin. Kaavatyötä esiteltiin keskustan kaavojen yleisötilaisuuksissa sekä Luonnosvaiheen kuuleminen järjestetään Viranomaisyhteistyö Kaavamuutosta on esitelty Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksille kaavaneuvottelun maastokäynnillä Kaavan aloituskokous pidettiin Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestetään , jolloin viranomaisille toimitetaan OAS sekä kaavaluonnos sekä - selostus ja pyydetään niistä viranomaislausunnot. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohtana oli kaavan tarkistaminen niin, että kampuksen ja päiväkotitoiminnan tarvitsema lisärakentaminen, riittävät ulkoilualueet, turvallinen ja sujuva liikenne sekä pysäköinti mahdollistetaan. Kaavatyön aikana tarkistetaan myös suojelu- ja muut määräykset Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Kaavatyön aikana tutkittiin useita vaihtoehtoja Kannaksenkadun liikenteen järjestämiseksi. Vaihtoehtoisista liikennejärjestelyistä tehtiin pohjaselvitykseksi toimivuustarkastelut. Läpiajoliikennettä on tarkoitus ohjata pois Kannaksenkadulta poistamalla nykyinen sallittu ajoyhteys Karjalankadulta Laaksokadulle, joka on houkutteleva oikotie Iso-Paavolankadulta Saimaankadun ja Tunnelikadun suuntaan ajaville Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Rakennusten ja niiden tilojen erilaisia käyttövaihtoehtoja tutkittiin hankesuunnitteluvaiheessa. Hankesuunnitelmassa myös selvitettiin rakennusten kunnot, alueen lisärakentamismahdollisuudet ja kulkuyhteydet Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Kaavaluonnoksen pohjaksi valittiin vaihtoehdot, joista ensimmäinen VE1 mahdollistaa läpiajoliikenteen Kannaksenkadulla ja Louhenkadulla niin, että kadut muutetaan hidaskaduiksi, joilla ajonopeus on enintään 30 km/h. Ajorataa kavennetaan, jalkakäytävää levennetään ja ajoradan ylittävät suojatiet rakennetaan leveinä ja korotettuina, mikä hidastaa ajonopeuksia. Molemmissa vaihtoehdoissa tonteille suuntautuva pysäköintiliikenne vähenee huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna, sillä pysäköinti on keskitetty varsinaisen kampusalueen ulkopuolelle ja sen laitamille.

18 Selostus A (23) Toisessa vaihtoehdossa VE2 Kannaksenkatu ja Louhenkatu katkaistaan läpiajoliikenteeltä ja nykyinen katualue muutetaan osaksi opetustoiminnan korttelialuetta. Ainoastaan kävely- ja pyöräily-yhteys sekä huoltoajo Tunnelikadun puolelta sallitaan korttelialueen sisällä. Saattoliikenteelle osoitetaan paikka Kannaksenkadun ja Metsolankadun risteyksen pohjoispuolelle. Rautellinkadun länsipäähän tehdään kääntöpaikka.

19 Selostus A (23) Muilta osin rakennusoikeus ja muut kaavaratkaisut ovat vaihtoehdoissa samat. Molemmissa vaihtoehdoissa myös pysäköinti osoitetaan pääasiassa kampusalueen ulkopuolelle, jolloin pysäköintiliikenne saadaan suureksi osaksi kampusalueelta pois. Kannaksen lukion nykyinen pysäköintialue jää käyttöön nykyisessä laajuudessaan. Liikenneturvallisuuden varmistaminen Kannaksenkadulla on olennaista, koska kampusalueelle tulee yhteensä yli 2300 koululaista ja lukiolaista ja yli 200 henkilökuntaan kuuluvaa, Lisäksi alueella on Wellamo-opiston opiskelijoita ja 10-ryhmäinen päiväkoti aivan koulukampuksen vieressä. Molemmissa vaihtoehdoissa tonteille suuntautuva pysäköintiliikenne vähenee huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna, sillä pysäköinti on keskitetty varsinaisen kampusalueen ulkopuolelle ja sen laitamille. Myös saattoliikenne on alueen laidoilla. Molemmissa vaihtoehdoissa on huomioitu ajoyhteyden katkaisu Karjalankadulta Laaksokadulle. Liikenneselvityksen mukaan liikenteen sujuvuuteen tällä ei ole negatiivisia vaikutuksia.

20 Selostus A (23) Vaihtoehtojen vertailu: VE1: + Mahdollistaa monipuoliset liikkumistavat alueella jatkossakin + Autoliikenne hidastuu ja vähenee nykyisestä, mikä parantaa muiden liikkujien turvallisuutta ja vähentää meluhaittaa verrattuna nykytilanteeseen + Kunnallistekniset johdot ovat katualueella, mikä helpottaa huoltoa - Autoliikenne Kannaksenkadulla vähenee ja hidastuu, mutta läpiajettava katuyhteys muodostaa silti liikenneturvallisuusriskin alueella ja rakennusten välillä koulupäivän aikana liikkuville nuorille. - Läpiajoliikenne Laaksokadulla mahdollisesti lisääntyy - Iso osa koulujen välisestä alueesta katualuetta, jota ei voi hyödyntää koulujen pihatoimintoihin. Kampuksen koulujen piha-alueet jäävät erilleen toisistaan. VE2: + Mahdollistaa sujuvan ja turvallisen kävely- ja pyöräily-yhteyden järjestämisen alueen läpi + Läpiajoautoliikenne poistuu ja alueelle jää vain huoltoliikennettä, mikä parantaa merkittävästi koulun alueella liikkujien turvallisuutta ja, vähentää meluhaittaa ja parantaa ilmanlaatua alueella. + Koulujen välistä nykyistä katualuetta voi hyödyntää koulujen pihatoimintoihin, esim. pyöräpysäköintiin. Alueelle saadaan muodostettua selkeästi kampuksen yhteinen piha-alue. - Läpiajoliikenne Laaksokadulla lisääntyy - Kunnallistekniset johdot ovat tontilla rasitteena, mikä on huollon kannalta hankalampaa kuin katualueella olevat johdot. - Rautellinkadulle on rakennettava uusi kääntöpaikka rinteeseen, minkä vuoksi joudutaan poistamaan joitakin puita ja tekemään luiskauksia Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kuultavana on kaksi kaavaluonnosvaihtoehtoa, josta pyydetään mielipiteet ja lausunnot. Tiivistelmät lausunnoista ja mielipiteistä ja niiden huomioon ottaminen Valmisteluvaiheessa pyydettiin lausunnot kohdassa mainituilta viranomaisilta. TÄYDENNETÄÄN MYÖHEMMIN EHDOTUSVAIHEESSA Lausunnon keskeinen sisältö: Vastine ja vaikutus kaavaan: Yhteenveto lausunnoista ja niiden vaikutus kaavaan: Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavaehdotus on teknisessä ja ympäristölautakunnassa tammi- tai helmikuussa Kuvaus 5.1 Asemakaavan rakenne

21 Selostus A (23) Kokonaisrakenne Ks. selostuksen kohta Mitoitus ja aluevaraukset TÄYDENNETÄÄN MYÖHEMMIN EHDOTUSVAIHEESSA VE1 käyttötarkoitus korttelialueiden pinta-ala (m 2 ) yhteensä rakennusoikeus (k-m 2 ) yhteensä YO ,77 YOU ,03 YL ,41 LPA VP/s 3690 katualueet yhteensä m k-m2 0,x VE2 käyttötarkoitus korttelialueiden pinta-ala (m 2 ) yhteensä rakennusoikeus (k-m 2 ) yhteensä YO ,70 YOU YL ,41 LPA VP/s 3690 katualueet 7651 yhteensä m k-m2 0,x tehokkuusluku e tehokkuusluku e Tarkka mitoitus esitetään tilastolomakkeessa TÄYDENNETÄÄN MYÖHEMMIN Palvelut Kaavamuutoksella parannetaan julkisia koulu- ja päiväkotipalveluja alueella. 5.2 VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Asemakaava on Lahden läntisten osien osayleiskaavan ja Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 mukainen. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa annetaan määräyksiä mm. rakennusten suojelusta, uudisrakennusten julkisivuista, piha-alueiden ja ympäristön suojelusta ja toteuttamisesta sekä istuttamisesta. 5.4 Kaavan vaikutukset MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset.

22 Selostus A (23) Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uutta rakentamista nykyisen Aikuiskoulutuskeskuksen yhteyteen, nykyisen Muotoiluinstituutin A-osan korvaaminen uudisosalla ja Humpulan päiväkodin uudisrakentaminen Laaksokatu 6:een. Vaikutukset liikenteeseen riippuvat valitusta ratkaisusta, ks. kohta Molemmat ratkaisut parantavat liikenneturvallisuutta, mutta Kannaksenkadun läpiajoliikenteen katkaiseva VE2 on jalankulkijoille ja pyöräilijöille turvallisempi Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole suuria vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. Alue on pääosin rakennettua ympäristöä. Alueella oleva puistoalue säilyy. Kaavassa on merkintöjä nykyisen puuston säilyttämiseksi piha-alueilla. Osa nykyisestä puustosta on poistettava rakennettavilta tonteilta, mutta kaavassa on määräyksiä uuden puuston ja kasvillisuuden istuttamisesta Muut vaikutukset Vaikutukset väestörakenteeseen ja elinoloihin: Kaavamuutoksella ei lisätä asuntoja. Alueelle tulevat koulu- ja päiväkotipalvelut ovat tärkeitä keskustan ja laajemmankin alueen elinoloja tukevia palveluja. Sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset lapsiin: Kaavamuutoksella alue muuttuu koulu- ja päiväkotikeskukseksi, joten vaikutukset lapsiin ja nuoriin on huomattava. Alueella on jo nyt lukiolaisia ja päiväkotilapsia sekä Wellamo-opiston opiskelijoita, mutta tilojen saneeraus ja laajennus mahdollistaa alueelle nykyistä suuremmat oppilasmäärät. Alueelle tuleva toiminta tulee olemaan vilkasta erityisesti päivällä, mutta myös iltakäyttömahdollisuudet ovat monipuolisia. Uusi suuri liikuntasali mahdollistaa monipuoliset urheiluharrastamisen tilat keskustan asukkaille. Alueella nyt väliaikaisena toimiva koirapuisto siirretään muualle. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen: Kaavan vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen ovat vähäiset, sillä alueella on olemassa oleva tekninen verkosto (vesi, viemäri, kaukolämpö). Louhenkadun alla oleva viemäri on siirrettävä rakennettavan liikuntahallin alta. Vaikutukset yritystoimintaan: ei vaikutuksia 5.5 Ympäristön häiriötekijät Autoliikenteen väheneminen ja hidastuminen alueella pienentää melu- ja pölyhaittaa. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset TÄYDENNETÄÄN EHDOTUSVAIHEESSA. 5.7 Nimistö Kaavamuutos ei vaadi uutta nimistöä. Mikäli Kannaksenkatu katkaistaan kaavavaihtoehto ve1:n mukaisesti, Kannaksenkadun itäisen, Saimaankatuun liittyvän osan nimi tulee vaihtaa ja katunimistöstä poistuu Louhenkatu.

23 Selostus A (23) 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakentamista ohjataan rakennusvalvonnan mukaisesti. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvonnan mukaisesti. 7 Päiväys ja allekirjoitus Lahdessa Kaavoitusarkkitehti Armi Patrikainen 8 Seurantalomake