Reinikkalankosken järjestelypadon muuttaminen pohjapadoksi, Virolahti

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 44/09/2 Dnro ISY-2008-Y-181 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Vaalimaanjoen alajuoksun perkausyhtiö ASIA Reinikkalankosken järjestelypadon muuttaminen pohjapadoksi, Virolahti HAKEMUS Hakemuksen vireille tulo Reinikkalankosken järjestelypadon rakenteen muuttamista koskeva hakemus on tullut vireille ympäristölupavirastossa Hankkeen tausta ja tarkoitus Reinikkalankosken nykyinen pato on rakennettu Vaalimaanjoen alajuoksun perkaushankkeen toteutusta koskevan Itä-Suomen vesioikeuden antaman lupapäätöksen nro 31/1965 perusteella. Päätöksessä Reinikkalankosken järjestelypadon hoidosta on määrätty seuraavasti: "2) Reinikkalankosken järjestelypatoa niin hoidettava, että pato pidetään ylivesikausina täysin avoinna ja muuna aikana asetinpalkkien avulla säännöstellään vedenkorkeus siten, että se pysyttelee padon yläpuolella korkeudessa NN +3,50 m." (NN +3,50 m = N 60 +3,55 m) Vaalimaanjoen vesistö on vähäjärvinen, ja virtaamavaihtelut ovat suuria ja nopeita. Padon yläpuolella ole juurikaan allastilavuutta. Säädettävän padon hoito on nykyisillä rakenteilla vaikeaa ja vaarallista etenkin runsaan veden aikana. Tulvaongelman vuoksi

2 2 padon etelärannalle on tehty louhimalla 5 m leveä tulvauoma, jonka harja on tasolla N 60 +3,50 m. Tämä ei ole poistanut kuitenkaan tulvaongelmia, joten patoa ei ole voitu hoitaa ääritilanteissa luvan mukaisesti. Alimmillaan yläpuolinen vedenkorkeus on ollut N 60 +2,00 m ja äkillisissä tulvatilanteissa vesi on noussut korkeuteen N 60 +4,50 m. Tämän vuoksi perkausyhtiö luvan haltijana hakee lupaa järjestelypadon muuttamiseen kiinteäksi padoksi hakemuksen suunnitelmassa esitetyllä tavalla sekä tältä osin nykyisen lupapäätöksen muuttamista. Padon muuttaminen kiinteäksi padoksi vähentää merkittävästi padon hoitotarvetta, tasaa yläpuolisen joen vedenkorkeusvaihtelua, estää säännöstelyn ylärajan tahattomat ylitykset ja hallitsemattomat tulvatilanteet. Reinikkalankosken sijainti ja nykyinen pato Vaalimaanjoen Reinikkalankoski sijaitsee Virolahden kunnassa Vaalimaanjoen alajuoksulla lähellä valtakunnan rajaa. Reinikkalankoski haarautuu kosken niskalla pohjoiseen ja eteläiseen haaraan. Järjestelypato on Reinikkalankosken eteläisen päähaaran niskalla. Nykyisen padon harjan korkeus on NN +4,00 m (= N 60 +4,05 m). Padossa on yksi aukko, jonka leveys on 6,2 m ja kynnyskorkeus NN +1,22 m (= N 60 +1,27 m). Säännöstely hoidetaan aukossa pidettävien asetinpalkkien avulla. Pato pidetään ylivesikausina täysin auki. Padon alapuolista uomaa on perattu ja louhittu järjestelypadon rakentamisen yhteydessä 150 metrin matkalta. Kosken pohjoisessa haarassa sijaitsee myllylaitos, johon on myönnetty lupa Viipurin läänin kuvernöörin antamalla päätöksellä. Myöhemmin myllylaitoksen rinnalle on rakennettu vuonna 1925 valmistunut sahalaitos. Mylly- ja sahalaitos on ollut pois käytöstä 1990-luvun alusta saakka. Laitoksen ylä- ja alakanavaa on ruopattu Reinikkalankoksen järjestelypadon rakentamisen yhteydessä järjestelylupapäätöksen suunnitelman mukaisesti. Samalla on uusittu laitoksen yläkanavan ja voimalaitoksen rakenteita. Perkausten avulla on kompensoitu padotuskorkeuden pienenemisestä aiheutuva putoushäviö. Voimalaitoksen yläkanavassa on betonipato, jonka aukon leveys on 3,5 m ja kynnyksen korkeus on N 60 +2,75 m. Viime vuosina padon yläkanava on ollut suljettuna, joten sitä kautta vettä ei ole käytännössä virrannut. Järjestelylupapäätöksessä ei ole määrätty virtaaman jakamisesta voimalaitoksen uomaan ja pääuomaan.

3 3 Vesistötiedot Vaalimaanjoen vesistöalueen (nro 10.00) pinta-ala on 245 km 2 ja järvisyys 3,1 %. Joki saa alkunsa Salpausselän etelärinteiltä ja laskee Suomenlahteen Venäjän puolella noin kahden kilometrin päässä Reinikkalankoskesta. Kosken alapuolella, noin 85 metrin päästä säännöstelypadosta alkaen, valtakunnan raja kulkee pitkin joen uomaa noin 1,7 kilometrin matkalla. Vaalimaanjoen alajuoksun perkaussuunnitelmassa (1961) on mainittu seuraavat Vaalimaanjoen virtaaman keski- ja ääriarvot: MQ 1,9 m 3 /s, HQ 30 m 3 /s ja NQ 0,7 m 3 /s. Virojoen virtaamahavaintojen ( ) perusteella arvioituna Vaalimaanjoen virtaaman keski- ja ääriarvot ovat: MQ 3,0 m 3 /s, HQ 30 m 3 /s, MHQ 22 m 3 /s ja MNQ 0,17 m 3 /s. Alivirtaamat ovat alle 0,1 m 3 /s. Virtaamat ovat suurimmillaan keväällä. Tulvat laskevat nopeasti ja virtaaman vaihtelut ovat suuret. Lyhytkin sateeton kausi vähentää virtaamaa nopeasti ja virtaama nousee nopeasti sateisina kausina. Reinikkalankosken putouskorkeus on noin 2 2,2 m. Vaalimaanjoen pääuoman kaksi säännöstelypatoa ja neljä myllypatoa rajoittavat jokialueen vesiliikennettä. Joen vettä käytetään kasteluun ja saunavetenä. Kalastus on kotitarvekalastusta ja ravustusta. Vaalimaanjoen suualueella pääasiallisena pyynnin kohteena ovat vaellussiiat. Rajavyöhykkeen takia vain paikalliset asukkaat saavat kalastaa joen alaosalla. Padon rakentamissuunnitelma Hakemuksen mukaan pohjapato rakennetaan nykyisen järjestelypadon paikalle. Pohjapadon harjan pituus on 20 metriä ja padon harjan korkeus padon reunoilla N 60 +3,55 m. Kosken niskaa levennetään louhimalla. Padon keskellä on kivilohkareilla verhottu noin 6 m:n levyinen virtausuoma, jonka kohdalla padon harjan keskimääräinen korkeus on uoman keskellä N 60 +3,10 m, josta luiskat nousevat tasaisesti 2,5 m:n matkalla muun padon harjan korkeuteen N 60 +3,55 m. Pohjapadon harjan leveys on uoman suunnassa 3 4 m ja luiskan kaltevuus yläveden puolella noin 1:3 ja alaveden puolella noin 1:35. Padon rakenteena on moreenirunko, joka päällystetään lohkareilla ja isoilla kivillä. Kalannousun mahdollistamiseksi padon alapuolinen uoma rakennetaan 85

4 4 metrin matkalta tekokoskeksi, jonka nimelliskaltevuudeksi tulee 1:35. Tekokoskeen tulee 0,5 0,7 metrin levyinen kalannousu-ura, jonka luiskien kaltevuus on 1:3. Kalannousu-ura rakennetaan luonnollisen näköiseksi lisäämällä siihen mahdollisuuksien mukaan syvänteitä ja sivualtaita. Lisäksi padon yläpuolta ja alapuolista jokiosuutta sorastetaan. Työ tehdään ajankohtana, jolloin vesistön virtaama on pieni. Pohjapadon alaosan ja alapuolisen koskialueen työt voidaan tehdä nykyisen säännöstelypadon suojassa tai kaikki työt voidaan tehdä yläaltaaseen tehtävän työpadon suojassa. Työn arvioitu kesto on 4 5 viikkoa. Hankkeen vaikutukset Pohjapadon vaikutus vedenkorkeuteen ulottuu Reinikkalankosken ja valtatien E-18 väliselle noin kahden kilometrin pituiselle jokiosuudelle. Padon muuttaminen kiinteäksi pohjapadoksi ei muuta merkittävästi padon yläpuolisen joen vedenkorkeuksia. Vedenkorkeuksien vaihtelu tasaantuu ja nopeat vedenkorkeuden muutokset vähenevät. Padon mitoituksen tavoitteena on, että tulvakorkeudet pysyvät tason N 60 +3,50 m alapuolella ja että vedenkorkeus pysyy kesäaikaan mahdollisimman pitkään välillä N 60 +3,40 3,60 m. Nykyisen luvan mukainen padotuskorkeus N 60 +3,55 m ylittyy lyhytaikaisesti runsaiden sateiden jälkeen. Alivirtaamilla vesipinta padon yläpuolella laskee cm nykyistä padotuskorkeutta alemmas. Näin käy myös nykyisen padon aikana padon settilankkujen vuotamisen vuoksi. Padon rakenteen muuttaminen ei vaikuta Kiiskijärven nykyisiin vedenkorkeuksiin. Järjestelylupapäätöksen mukaan Kiiskijärven alapuolella olevaa patoa on hoidettava siten, että vedenkorkeus pysyttelee ylivesikausikausia lukuun ottamatta korkeudella NN +3,90 m (= N 60 +3,95 m). Pohjapadon alapuolinen uoma kivetään siten, että kalojen nousu padon yli onnistuu kaikilla virtaamilla kaikkein pienimpiä virtaamia lukuun ottamatta. Rakentamisvaiheessa aiheutuu työskentelykohteen alapuolella vesistön veden kiintoainepitoisuuden nousua ja samentumista. Padon muuttaminen, rannan louhinta ja padon alapuolisen kosken kiveämien muutta-

5 5 vat nykyistä maisemaa huomattavasti. Padon muuttaminen ja kosken kiveäminen toteutetaan kuitenkin niin, että kohteen maisema työn jälkeen muistuttaa mahdollisimman luonnonmukaista koskimaisemaa. Kosken rannoilla joudutaan liikkumaan raskailla työkoneilla, mistä aiheutuu vaurioita ranta-alueille ja kasvillisuudelle. Työnsaikaiset jäljet korjataan ja maisemoidaan maanomistajan hyväksymällä tavalla. Reinikkalankosken voimalaitoksen nykyisenä padotuskorkeutena voidaan pitää Vaalimaanjoen järjestelyyn annetun lupapäätöksen mukaista säännöstelyn ylärajan korkeutta N 60 +3,55 m. Mylly- ja sahalaitoksen silloinen omistaja on antanut suostumuksen Vaalimaan alajuoksun perkausta koskevan järjestelyhankkeen toteuttamiselle. Rakennettavan pohjapadon harjan korkeus N 60 +3,55 m vastaa säännöstelyn ylärajan korkeutta. Vesilaitoksen yläkanavan padon kynnyksen korkeus N 60 +2,75 m on 0,80 m pohjapadon harjan korkeutta alempana. Säännöstelypadon muuttaminen kiinteäksi padoksi ei estä voimalaitoksen tulevaa käyttöä. Padon muuttamisesta kiinteäksi padoksi ei aiheudu hakijan arvion mukaan korvattavaa vesivoiman menetystä. Vaikutusten tarkkailu Rakennustöiden aikana tarkkaillaan alapuolisen vesistön veden laatua, veden sameutta, kiintoainepitoisuutta ja värilukua. Padon valmistuttua kalojen nousua padon ohi on tarpeen seurata samoin kuin kunnostettujen koskien kalakannan ja poikastuotannon kehitystä. Omistusolot ja suostumukset Alkuperäisessä hakemuksessa oli padon kohdalla maa-alue molemmilla rannoilla merkitty Kallion tilan ( ) alueeksi ja uoman vesialue Vaalimaan alajuoksun osakaskunnan yhteiseksi vesialueeksi ( ). Koska patoalueen kiinteistörajat ovat olleet epäselvät, on alueella suoritettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hakemuksesta kiinteistönmääritystoimitus Kiinteistönmääritystoimituksen päätöksen mukaan Reinikkalankosken uoma, jossa pato sijaitsee, on Vaalimaan alajuoksun osakaskunnan vesialuetta. Uoman pohjoisrannan maa-alue kuuluu Myllykosken koskitilaan ( ) ja etelärannan maa-alue Kallion tilaan. Myllykosken

6 koskitilan omistaja on valittanut tehdystä kiinteistömäärityksestä katsoen, että Reinikkalankosken uoman vesialue kuuluu osaksi Myllykosken koskitilaan. 6 Vaalimaan alajuoksun osakaskunta ja Kallion tilan omistaja ovat antaneet suostumuksen padon muuttamiseen. ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA Hakemuksen tiedoksianto ja muistutukset Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7, ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet on tullut toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on ilmoittanut, että se ei anna lausuntoa, koska se on suunnitellut padon muutostyöt. Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on lausunut, että Vaalimaanjoki on aikoinaan ollut merkittävä meritaimen- ja vaelluskalajoki, jonka kalataloudellinen arvo on laskenut 1900-luvulla tehtyjen vesistörakennushankkeiden takia. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus on laatinut Vaalimaanjoen alaosalle kunnostussuunnitelman ( ), jonka kalataloudellinen osa toteutettiin Kaakkois-Suomen TEkeskuksen toimeksiannosta. Reinikkalan järjestelypadon muuttaminen pohjapadoksi on kunnostussuunnitelman tavoitteiden mukainen ja parantaa joen kalataloudellista tilaa. Hankkeen toteutusvaiheessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota kalan kulkumahdollisuuksien ja lisääntymisolosuhteiden parantamiseen. Vaalimaanjoen alajuoksun osakaskunta on puoltanut hakemusta ja pitänyt padon muuttamista pohjapadoksi hyvänä asiana. AA (Myllykosken koskitila ) on vastustanut padon muuttamista, koska se pilaa tilalla sijaitsevan voimalaitoksen toimintaedellytykset. Perkausyhtiö on laiminlyönyt ja rikkonut tehtyjä sopimuksia patojen hoidosta ja Kiiskijärvestä jokeen johtavan Saaranojan perkauksesta sekä aiheuttanut patojen hoitamattomuudella vaurioita

7 7 voimalaitoksen laitteistolle ja tuotannolle. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on väittänyt laitoksen olevan luvaton, kieltänyt voimalaitoksen korjaustyöt ja kehittämisen, jonka johdosta voimalaitos on ollut tuottamattomana. Asioista pitäisi pystyä keskustelemaan järkevästi. Hakijan selitys Hakija on vastannut AA:n muistutukseen. Perkausyhtiön mielestä pohjapadon rakentaminen ei vaikuta merkittävästi voimalaitoksesta saatavaan tuottoon, vaikka laitos otettaisiin uudelleen käyttöön. Keskimääräisessä vesitilanteessa voimalaitoksen pudotuskorkeus ei muutu, keskimääräistä suuremmilla virtaamilla pudotuskorkeus hieman nousee nykyisestä ja keskimääräistä pienemmillä virtaamilla putouskorkeus hieman laskee. Voimalaitosta ei pystytä rakentamaan niin, että turbiini pyörisi kohtuullisella hyötysuhteella pienellä virtaamalla, jolloin vedenkorkeuden vähäinen lasku keskimääräistä pienemmillä virtaamilla ei vähennä vesivoiman kokonaisarvoa. Pohjapato ei myöskään lisää merkittävästi ohijuoksutusta. Vaikutukset voimalaitoksen käytölle on kuvattu hakemussuunnitelmassa. Muistutuksessa väitetään perkausyhtiön aiheuttaneen vaurioita laitokselle ja tuotannolle. Perkausyhtiön mielestä voimalaitos ei ole ollut käytössä noin 15 vuoteen. Olisi ihan hyvä asia, jos jokin puolueeton taho tutkisi tämän asian. Muistutuksessa mainittuun väitteeseen, jonka mukaan Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on kieltänyt voimalaitoksen korjaustyöt, oikea vastaaja on ympäristökeskus. Hakemuksen muutos Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa laaditun padon sijaintia koskevan, päivätyn rakentamissuunnitelman muutoksen. Pohjapatosuunnitelmaa on muutettu siten, että padon rakenteita ei tehdä uoman pohjoispuolisen Myllykosken koskitilan 3:0 maa-alueelle, koska uoman pohjoisranta kuuluu kiinteistönmääritystoimituksen nro , mukaisesti Myllykosken koskitilaan, jolta ei ole suostumusta hankkeelle. Muutetussa suunnitelmassa uuden pohjapadon pää kiinnitetään Reinikkalankosken uoman rantaan nykyisen järjeste-

8 8 lypadon kohdalla. Padon rakenteet sijoittuvat muilta osin Reinikkalankosken vesialueelle ja uoman eteläpuolisen Kallion tilan maa-alueelle. Kallion tilan ranta-aluetta joudutaan louhimaan uoman suunnassa 35 metrin matkalta noin 250 m 2 :n alalta. Pohjapadon alapuoliseen uomaan tehtävän kalannousu-uran yläpää tulee nykyisen järjestelypadon luukun kohdalle, muilta osin pohjapato rakennetaan hakemuksessa esitetyn teknisen yleissuunnitelman ja liitepiirustusten mukaisesti niin, että padon harjan pituus on padon suunnassa 20 m, josta 11 metrin pituinen osuus sijoittuu uoman etelärannalle Kallion tilan alueelle. Kallion tilan omistaja on antanut suostumuksen muutetun suunnitelman mukaisen padon rakentamiseen. Vaalimaan alajuoksun järjestelyyn annetussa lupapäätöksessä perkausyhtiölle on annettu pysyvä käyttöoikeus järjestelypatoa varten tarvittavaan alueeseen. Vaalimaan alajuoksun perkausyhtiöllä on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan tähän lupapäätökseen perustuva pysyvä käyttöoikeus padon alle jääviin maaja vesialueisiin. Kiinteistöjen ulottuvuudella ei siten ole merkitystä padon alueen pysyvän käyttöoikeuden kannalta. Muutetun suunnitelman mukaan padon harjan ja uoman laajennus sijoittuu uoman eteläpuolisen Kallion tilan maa-alueelle, jonka omistaja on antanut suostumuksen hankkeen toteuttamiseen. Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission Suomen ryhmän lausunto Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission Suomen ryhmältä, joka on lausunut seuraavaa: Reinikkalankosken järjestelypadon muuttaminen pohjapadoksi olisi Suomen puolelle aiheutuvien vaikutusten kannalta edullinen, Pohjapadon vaikutuksesta padon yläpuolinen vedenkorkeus muuttuisi virtaaman muuttuessa tasaisesti, eikä patosettien avaamisen aiheuttamia äkillisiä alenemisia enää tapahtuisi. Myös vedenpinnan nousu hidastuisi ja tasoittuisi. Padon alapuolella virtaaman muutokset tasoittuisivat ja erityisesti settien avaamisen aiheuttamat äkilliset virtaamalisäykset poistuisivat. Koska lisäksi padon yläpuolella ylimmät tulvat alenisivat ja alhaiset vedenkorkeudet vain hieman alenisivat, vesiolojen tasoittumisen ansiosta rantojen käytettävyys paranisi. Keskeinen hyöty hankkeesta olisi kalankulun mahdollistuminen padon yli kalannousuväylän avulla. Tämä mahdollistaisi vaelluskalojen liikkumisen ja luontaisen lisääntymisen. Tämän seurauksena kalojen lisääntymisedellytykset joessa paranisivat, mistä olisi

9 hyötyä virkistys- ja kotitarvekalastukselle jokialueella, ja mahdollisesti myös merikalastukselle. Hankkeesta Venäjän puolelle aiheutuvat vaikutukset olisivat myönteisiä. Virtaaman vaihteluiden tasoittuminen, tulvavirtaamien pienentyminen ja erityisesti äkillisten virtaamalisäysten poistuminen parantaisi rantojen käyttömahdollisuuksia padon alapuolella. Nykyisen luvan mukaan muuna kuin tulva-aikana vedenkorkeuden tulisi pysytellä padon yläpuolella tasolla NN +3,50 m. Koska pohjapadon kautta tapahtuisi aina purkautumista, tämä lisäisi virtaamia ja parantaisi vesiolosuhteita padon alapuolella kuivina aikoina, Nykyisin padon settien asettelu on erityisesti talvisin vaikeaa, joten suurilla talvitulvilla voi esiintyä veden hallitsematonta virtausta padon ohi, mistä voi aiheutua kosken alapuolisille rannoille eroosiota ja tulvavahinkoja. Tällaiset talvitulvat, jollaista esittää hakemuksen kuva 5 vuoden 2005 tammikuulta, tulevat arvioiden mukaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntymään ja pahenemaan, joten jatkuvatoiminen virtaamia säätävä pohjapato olisi tältäkin kannalta edullinen. Pohjapato mahdollistaisi kalan nousemisen padon yläpuolelle, jolloin kaloilla olisi mahdollisuus löytää uusia sekä luontaisia että hankkeen yhteydessä tehtäviä kutualueita, mikä parantaisi joen kalataloudellista merkitystä myös padon alapuolisella, Venäjälle kuuluvalla osalla. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan Venäjän puolella haittaa tai vahinkoa, lukuun ottamatta rakentamistyöstä aiheutuvaa lyhytaikaista veden samentumista. Edellä olevan perusteella suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission Suomen ryhmä puoltaa luvan myöntämistä asiakohdassa mainittuun hankkeeseen hakemuksen mukaisesti. 9 MERKINTÄ Itä-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 31/1965 asiakirjat ovat olleet esillä tätä hakemusta käsiteltäessä. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Hakemuksen kuuluttamisen jälkeen muutetun patosuunnitelman tiedoksianto ei ole tarpeen, koska padon sijaintia koskeva hakemussuunnitelman muuttaminen vaikuttaa vain Kallion tilan etuun ja koska kyseisen kiinteistön omistaja on antanut suostumuksen padon rakentamiseen muutetun suunnitelman mukaisena. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vaalimaanjoen alajuoksun perkausyhtiölle luvan Viro-

10 10 lahden kunnassa sijaitsevan Vaalimaanjoen Reinikkalankosken järjestelypadon muuttamiseen kiinteäksi pohjapadoksi sekä padon alapuolisen Reinikkalankosken uoman muuttamiseen kalannousuun soveltuvaksi. Luvan saajalle myönnetään pysyvä käyttöoikeus muutetun padon tarvitsemaan Reinikkalankosken vesialueeseen ja padon kiinnittämiseen uoman pohjoisrantaan Myllykosken koskitilan ( ) alueella sekä oikeus toisen omistamalla vesialueella tapahtuvaan Reinikkalankosken uoman muuttamiseen. Tämän lupapäätöksen mukainen pohjapatoa ja alapuolisen uoman muuttamista koskeva suunnitelma korvaa vesioikeuden antamassa lupapäätöksessä nro 31/1965 määritellyn toteutussuunnitelman Reinikkalankosken järjestelypadon ja padon alapuolisen Reinikkalankosken uoman perkauksen osalta. Reinikkalanpadon järjestelypadolla suoritettavaa vedenkorkeuksien säännöstelyä koskeva lupapäätöksen nro 31/1965 määräys 3) kumoutuu sen jälkeen, kun tämän päätöksen mukainen pohjapato on valmistunut ja otettu käyttöön. Lupamääräykset Suunnitelma 1. Pohjapato rakennetaan Reinikkalankosken uomaan nykyisen järjestelypadon paikalle tähän päätökseen liitetyn, päivätyn piirustuksen osoittamaan paikkaan hakemuksessa olevan teknisen yleissuunnitelman mukaisesti. Pohjapadon harjan pituus on 20 m ja padon harjan korkeus padon reunoilla N 60 +3,55 m. Kosken niskaa levennetään etelärannan puolelta louhimalla. Padon keskelle tehdään noin 6 m:n levyinen virtausuoma, jonka kohdalla padon korkeus on padon muuta harjakorkeutta alempi niin, että virtausuoman keskellä keskimääräinen pohjan korkeus on 1 m:n matkalla N 60 +3,10 m, josta luiskat nousevat tasaisesti 2,5 m:n matkalla muun padon harjan korkeuteen N 60 +3,55 m. Pohjapadon harjan leveys on uoman suunnassa 3 4 m ja luiskan kaltevuus yläveden puolella noin 1:3 ja alaveden puolella noin 1:35. Padon rakenteena on moreenirunko, joka päällystetään isoilla kivillä ja loh-

11 kareilla. Kalannousun mahdollistamiseksi padon alapuolinen uoma rakennetaan 85 metrin matkalta tekokoskeksi, jonka nimelliskaltevuudeksi tulee 1: Rakentamistyöt 2. Rakentamistyöt on tehtävä siten, että vesistölle ja sen muulle käytölle aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Rakentamisen ajaksi vesistöön saadaan tehdä tarpeen mukaan työpatoja. 3. Rakennustöiden valmistuttua rakennusjätteet on poistettava huolellisesti uomasta ja rakennuspaikka saatettava maisemallisesti asianmukaiseen kuntoon. Tarkkailu 4. Luvan saajan on tarkkailtava rakentamistöiden vesistövaikutuksia Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kunnossapito 5. Pohjapato ja padon alapuolinen uoma on pidettävä luvan mukaisessa kunnossa. Rakentamisaika 6. Tässä päätöksessä tarkoitettuihin rakentamistöihin on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsotaan rauenneeksi, ja rakentamistyöt on tehtävä valmiiksi kuuden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ilmoitukset 7. Rakentamistöiden aloittamisesta on ilmoitettava ennalta Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Virolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Rakentamistöiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastol-

12 12 le, Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Virolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta Jos tähän päätökseen perustuvasta rakentamisesta aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Ratkaisun perustelut Vesioikeuden antaman lupapäätöksen perusteella rakennetun Reinikkalankosken järjestelypadon muuttaminen kiinteäksi pohjapadoksi on tarpeen padon hoidon helpottamiseksi. Padon rakenteen muuttaminen mahdollistaa alapuolinen uoman muotoilun kalojen nousuun soveltuvaksi. Padon muuttaminen ei tehtyjen laskelmien perusteella vaikuta padon yläpuolisiin vedenkorkeuksiin niin, että siitä aiheutuisi haitallista padotusta. Padon muuttamisesta ei aiheudu ennalta arvioiden vesivoiman menetystä eikä Reinikkalankosken pohjoisessa uomassa olevan voimalaitoksen käyttöönoton vaikeutumista. Työn aikana aiheutuu tilapäistä veden samentumista työkohteen alapuolisessa vesistössä. Hanke ei loukkaa sanottavasti yleistä tai yksityistä etua. Järjestelypadon tarvitsemaan alueeseen on myönnetty pysyvä käyttöoikeus aikaisemmalla lupapäätöksellä. Padon muuttaminen pohjapadoksi laajentaa padon tarvitsemaa aluetta olennaisesti vain uoman etelärannalla, jonka maanomistaja on antanut suostumuksen hankkeen toteuttamiselle. Uoman alueella padon tarvitsema lisäalue on vähäinen samoin kuin pohjoisrannalla, missä käyttöoikeus on tarpeen mitoiltaan leveämmän padon rantaan kiinnittämistä varten. Padon tarvitsemien lisäalueiden osalta pysyvä käyttöoikeus samoin kuin oikeus padon alapuolisen toisen omistaman uoman kiveämiseen voidaan myöntää vesilain 2 luvun 7 :n 2 momentin nojalla. Padon tarvitseman käyttöoikeusalueen laajentumisesta ei aiheudu alueen omistajille korvattavaa edunmenetystä alueen vähäisyyden huomioon ottaen. Oikeudesta kivetä uomaa ei aiheudu myöskään alueen omistajalle korvattavaa edunmenetystä. Vesialueen omistuk-

13 13 sella ei ole merkitystä käyttöoikeuksien myöntämisen kannalta. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, joten lupa voidaan myöntää. Lainkohdat: vesilain 2 luvun 2 :n 1 momentti, 3, 6 :n 1 momentti ja 7 :n 2 momentti Vastaus muistutuksiin Kaakkois-Suomen TE-keskus ja Vaalimaanjoen alajuoksun osakaskunta ovat puoltaneet hakemusta. AA on vastustanut padon muuttamista, koska se pilaa tilalla sijaitsevan voimalaitoksen toimintaedellytykset. Ympäristölupavirasto katsoo, että ennalta arvioiden padon muuttaminen ei estä vesivoiman käyttömahdollisuutta. Lupaa myönnettäessä edellyttämättömien vahingollisten seurausten varalta on vahingonkärsijän oikeudet turvattu vesilain 2 luvun 27 :n perusteella. Milloin rakentamisesta tai rakennelman käyttämisestä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty, voidaan siitä lupapäätöksen lainvoiman estämättä määrätä suoritettavaksi korvaus taikka velvoittaa rakennelman omistaja sen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi muuttamaan rakennelmaa tahi muutoin ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, joihin rakentaja olisi voitu velvoittaa, jos kysymyksessä olevien vahingollisten ja haitallisten seurausten syntyminen olisi lupahakemusta käsiteltäessä voitu edellyttää. Omistajan velvoittamista edellä tarkoitetun korvauksen tai toimenpiteen suorittamiseen on edunmenetyksen kärsineen haettava ympäristölupavirastolta. Asia on pantava vireille kymmenen vuoden kuluessa valmistumisilmoituksen tekemisestä. AA:n huomautukset, jotka koskevat perkausyhtiön väitettyjä sopimusten rikkomisia ja nykyisen järjestelypadon hoidon laiminlyöntejä, jätetään tutkimatta tähän asiaan kuulumattomina kysymyksinä.

14 14 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

15 15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Viljo Mikkonen Esko Vaskinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Viljo Mikkonen (asian esittelijä) ja Esko Vaskinen. VM/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh

16

17 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 89 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.