Parempi ympäristö tuleville sukupolville

Transkriptio

1 Parempi ympäristö tuleville sukupolville YMPÄRISTÖMINISTERIÖN VIRKAMIESNÄKEMYS ym.fi

2 1. Suomi on hiilineutraali 2. Kaupunkiseudut kehittyvät kestävästi ja kaikilla on mahdollisuus hyvään asumiseen 3. Kiertotaloudesta uutta kasvua ja hyvinvointia 4. Vesien hyvä tila saavutetaan 5. Luonnon monimuotoisuuden kato on pysäytetty ja suotuisa tila on turvattu 6. Ympäristöriskit hallitaan ja nousevat riskit tunnistetaan 7. Otetaan käyttöön ilmiölähtöinen budjetointi, vahvistetaan KV ympäristöyhteistyötä sekä tutkimustietoon perustuvaa päätöksentekoa 2

3 1 Suomi on hiilineutraali Suomi on hiilineutraali viimeistään 2030 luvun loppuun mennessä. Suomessa päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektoria tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, ja ilmastopolitiikasta on tullut keskeinen eri politiikkatoimia ohjaava reunaehto. Veroja, tukia ja kannusteita on uudistettu siten, että ne ohjaavat kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Rakennukset ovat energiatehokkaita ja ne hyödyntävät pääosin uusiutuvia energialähteitä. Johdonmukaisilla ilmastotoimilla on luotu merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Hallitus valmistelee kokonaisvaltaisen pitkän aikavälin suunnitelman hiilineutraaliin Suomeen: Poikkihallinnollisessa suunnitelmassa määritetään ja sovitetaan yhteen ilmastopolitiikan sektoreiden (päästökauppa, taakanjako, maankäyttö) keskeiset keinot ja voimavarat toimenpiteiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta (mm. verot, kannusteet, lainsäädäntö). Ilmiölähtöinen budjetointi otetaan käyttöön. Tavoitteena on, että eri sektoreiden toimet, verot ja tuet tukevat kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden toteuttamista ja puhtaiden teknologioiden markkinoiden syntymistä. Suomi vaikuttaa aktiivisesti kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, jotta lämpeneminen voidaan rajoittaa enintään 1,5 asteeseen. Suomi ajaa hiilidioksidipäästöjen globaalia hinnoittelua, päästökauppajärjestelmien kehittämistä ja linkittämistä Pariisin sopimuksen mukaisiin markkinamekanismeihin. Suomi edistää EU:n 2030 päästövähennystavoitteen nostamista vähintään 55 prosenttiin (verrattuna vuoden 1990 vertailutasoon) sekä EU:n pitkän aikavälin strategian ja mahdollisimman varhaisen hiilineutraaliustavoitteen sopimista. Suomi vaikuttaa arktisessa ja muussa kv -yhteistyössä sekä omilla toimillaan mustahiilen päästöjen ja laskeumien merkittäväksi vähentämiseksi. Ilmastolain pitkän aikavälin tavoitetta tiukennetaan ja maankäyttösektori sisällytetään lain soveltamisalaan. Maankäyttösektorin päästöjä vähennetään ja nieluja kasvatetaan muun muassa torjumalla metsäkatoa, metsittämällä, ennallistamalla vähätuottoisia ojitettuja turvemaita ja käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita sekä lisäämällä hiilen sitoutumista maaperään. Perustetaan ilmastopolitiikkaa toimeenpaneva virasto ja varmistetaan ilmastopolitiikalle riittävät resurssit. Laajennetaan energiaviraston toimintaa siten, että virasto olisi jatkossa ilmasto- ja energiavirasto. Virasto avustaisi mm. ilmasto- ja energiastrategioiden, ilmastolain mukaisten suunnitelmien sekä EU:n direktiivien valmistelussa ja toimeenpanossa. Virasto sijoittuisi sekä TEM:in, että YM:n hallinnonalalle. Rakentamisen ilmastovaikutuksia vähennetään: Luodaan rakentamisen ohjaukseen liittyvä koko elinkaaren päästölaskenta ja asetetaan rakentamiselle raja-arvot. Rakennetun ympäristön energia- ja ilmastovaikutusten seurantajärjestelmä kehitetään. 3

4 2 Kaupunkiseudut kehittyvät kestävästi ja kaikilla on mahdollisuus hyvään asumiseen Kaupungit kehittyvät kestävästi ja edistävät ilmastonmuutoksen hillintää, kiertotaloutta, sosiaalista kestävyyttä sekä taloudellista kasvua. Maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitelmat ja toteutus on sovitettu yhteen yli kunta- ja aluerajojen. Asuminen on kohtuuhintaista, asuntomarkkinat toimivat ja tarjolla on erilaisia asumismuotoja. Asuntojen suunnittelussa ja korjaamisessa on otettu huomioon väestörakenteen ja perhekoon muutokset sekä asuntojen muunneltavuus myöhempiä tarpeita varten. Erityistä tukea tarvitsevien asumisoloja on parannettu erilaisten asumismuotojen ja -ratkaisujen tarjontaa lisäämällä ja kehittämällä palveluasumisen ratkaisuja. Rakennukset ovat turvallisia, terveellisiä ja vastaavat käyttäjiensä tarpeita. Rakentaminen on laadukasta. Esteetön ja saavutettava lähiympäristö tukee arjen sujuvuutta. Rakennettu ympäristö, luontoympäristö, hoidetut maisemat sekä kulttuuriympäristöt edistävät ihmisten hyvinvointia. Rakennetun ympäristön tietojen hallinta on digitalisoitu, ja kiinteistö- ja rakennusalalle on luotu uusia sijaintipohjaisia liiketoimintamalleja. MAL-sopimusmenettelyä jatketaan ja tehostetaan: Jatketaan MAL -sopimuksia suurimmilla kaupunkiseuduilla vuodesta 2020 lisäämään asuntorakentamista, kehittämään kestävää liikkumista ja tukemaan kestävää kaupunkikehittämistä sekä ilmastotavoitteiden toteutumista kaupunkiseuduilla. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus toteutetaan: Uudistuksessa otetaan huomioon erityisesti ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteet, rakentamisen ympäristövaikutukset, vastuut ja laatu sekä vahvistetaan muutoinkin kestävän kehityksen ja hyvän elin- ja toimintaympäristön edellytyksiä. Valtioneuvoston kaupunkipolitiikkakokonaisuus rakennetaan kestävän kaupunkikehittämisen pohjalle pysyvänä poikkihallinnollisena toimintana, jossa ympäristöministeriöllä on tehtäviensä pohjalta keskeinen rooli. Tavoitteena on, että kaupungit toimivat kestävän kehityksen mukaisesti taloudellisen kehityksen, ympäristön ja sosiaalisen kestävyyden kannalta. Valtio tukee ja osoittaa voimavaroja kuntien ja maakuntien vähähiilisyys-, resurssiviisaus- ja kiertotaloustyöhön kuten kokeiluihin ja verkostoihin. Asuntopolitiikkaa toteutetaan pitkäjänteisesti laatimalla 8-vuotinen parlamentaarinen asumisen kehittämisohjelma 4 Asuntopolitiikan rahoitus turvataan: Valtion asuntorahasto säilytetään talousarvion ulkopuolisena rahastona ja sen ensisijaisena tarkoituksena on tuetun asuntotuotannon rahoittaminen. Asunnottomuutta vähennetään ennaltaehkäisevästi: Asunnottomuuden vähentämiseksi vahvistetaan ennaltaehkäisevää ja asumisaikaista sosiaalipalvelua, asunnottomille kohdistetaan riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Tuetaan arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja maisemien säilymistä sekä laaditaan kansallinen ulkoilua ja luonnon virkistyskäyttöä edistävä ohjelma. Ikääntyneiden asumisen ennakointia ja varautumista vahvistetaan: Toimenpiteitä toteutetaan poikkihallinnollisen ikästrategian sekä asuntopoliittisen ohjelman pohjalta. Kuntien rakennusvalvonta- ja ympäristötoimen osaamista ja voimavaroja arvioidaan: Useissa kunnissa voimavarat ja osaaminen eivät riitä, jolloin yksiköiden koosta tulee säätää laadulliset ja määrälliset vaatimukset. Suuremmilla yksiköillä olisi riittävät resurssit toimeenpanemaan säädösmuutoksia, kehittämään toimintaa sekä yhdenmukaistamaan käytäntöjä. Edistetään digitaalista rakennettua ympäristöä: Luodaan yksi yhteinen tietoalusta, jossa kuntien ja asiakkaiden keskeiset tiedot säilyvät koko elinkaaren ajan ja hyödyttävät eri toimijoita.

5 3 Kiertotaloudesta uutta kasvua ja hyvinvointia Kiertotalouden ratkaisuilla on vähennetty kasvihuonekaasupäästöjä, edistetty luonnonvarojen käytön kestävyyttä ja lisätty kilpailukykyä. Suomessa on otettu käyttöön uusia ohjauskeinoja, joilla saadaan aikaan muutoksia tuotteen suunnittelusta uusiin liiketoimintaja markkinointimalleihin ja kulutuskäyttäytymiseen. Kiertotalous on kestävää, ja haitallisten aineiden riskit kierroissa hallitaan. Rakennusmateriaaleja kierrätetään tehokkaasti, ja puuta käytetään monipuolisesti rakennusmateriaalina. Suomi tunnetaan laajasti kiertotalouden edelläkävijänä. Kiertotaloudesta tehdään valtioneuvoston strateginen ohjelma: Laaditaan YM:n johdolla yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa laaja monivuotinen valtioneuvoston strateginen ohjelma kiertotalouteen siirtymisestä ja varataan sen valmisteluun ja toimenpanoon riittävät voimavarat. Ohjelma sisältää mm. seuraavat toimenpiteet: Julkiset hankinnat (35mrd ) kiertotalous- ja ilmastotavoitteita tukeviksi: Valtio toimii edelläkävijänä ja laatii kiertotalous- ja ilmastotavoitteita tukevan hankintastrategian. Vakiinnutetaan kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskuksen toiminta ja varataan tähän riittävät voimavarat. Ravinteet kiertoon: Hallitus toteuttaa ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelman Maatalouden biomassojen sekä yhteiskunnan ja teollisuuden sivuvirtojen ravinteita prosessoidaan kierrätyslannoitteiksi, millä säästetään energiaa ja ehtyviä fosforivaroja. Kiertotalous helpoksi: Tehostetaan yhdyskunta- ja pakkausjätteiden kierrättämistä ja tehdään erilliskeräys nykyistä helpommaksi. Otetaan käyttöön sähköiset alustat tuottamaan kiertotalouden tarvitsemaa tietoa materiaalivirroista. Lisätään materiaalivirtojen kiertoa teollisten toimijoiden välillä myös teollisten symbioosien toimintamallia vahvistamalla. Muovien käyttö ympäristölle kestäväksi, tekstiilit kiertoon: Toteutetaan kansallisen muovitiekartan toimet. Vähennetään kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta ja kehitetään erityisesti mikromuoveihin liittyvien riskien hallintaa. Lisätään muovien ja tekstiilien talteenottoa sekä tuetaan kierrätysmenetelmien kehittymistä ja ympäristön kannalta kestävien kuitumateriaalien käyttöönottoa. Green Deal -sopimuksilla laajennetaan yhteiskuntavastuuta: Kestävän kehityksen tavoitteiden ja kiertotalouden edistämiseksi solmitaan vapaaehtoisia sopimuksia (Green Deal), joissa julkisen sektorin toimijat ja yritykset sitoutuvat kunnianhimoisiin ja konkreettisiin tavoitteisiin. Puurakentamisesta teollinen läpimurto: Jatketaan puurakentamisen teollista läpimurtoa tukevaa ohjelmaa vuoden 2022 loppuun. 5

6 4 Vesien hyvä tila saavutetaan Itämeren ja vesistöjen hyvä tila sekä ravinteiden vähentämis- ja ympäristötavoitteet on saavutettu. Meri- ja vesiluonnon monimuotoisuuden tila on hyvä. Kaikille riittää laadukasta juomavettä. Vesien ja Itämeren tilan parantamiseen saadaan sitoutumaan yhä enemmän paikallisia ja alueellisia toimijoita. Maailmalaajuisten merien ja vesien ongelmien ratkaisijana Suomella on osaava ja sitouttava toimintatapa. Vesilainsäädäntö uudistetaan vastaamaan EU:n ympäristötavoitteita: Vesilainsäädännön (VMJL, VesiL, YSL) uudistuksella varmistetaan EU:n ympäristötavoitteiden saavuttaminen ja parannetaan vaelluskalojen kulkua. Itämeren ja vesien tilaan panostetaan: Jatketaan vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja vahvistetaan pitkän aikavälin rahoitusta erityisesti hajakuormituksen vähentämiseksi. Sitoutetaan taloudellisilla kannustimilla ja yhteistyöllä paikallisia ja alueellisia toimijoita kuormitusta vähentäviin hankkeisiin. Vesiosaamisesta haetaan kasvua: Suomi on aktiivinen globaalien vesi- ja meriongelmien ratkaisijana. Kannustetaan vesien suojelua ja vesistöjen hoitoa palvelevien innovaatioiden kehittämistä ja tuetaan niiden vientimahdollisuuksia. Puhtaat pohjavedet turvataan: Vähennetään haitallisista aineista aiheutuvia riskejä. Pohjavesialueen suojelusuunnitelmia laaditaan tärkeille pohjavesialueille. 6

7 5 Luonnon monimuotoisuuden kato on pysäytetty ja suotuisa tila on turvattu Luonnon monimuotoisuuden kato on pysäytetty. Suomi suojelee luonnon monimuotoisuutta sekä kantaa vastuunsa kansainvälisenä toimijana. Toimet ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi menestyvät ja tuottavat lisäarvoa. Luonnonsuojelulainsäädäntöä on tarkistettu siten, että luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen, etenkin luonnonarvojen kompensaatio, mahdollistetaan. METSO-toimintaohjelman vapaaehtoisuuteen pohjaava toimintatapa on otettu käyttöön myös muiden elinympäristöjen suojelussa, ennallistamisessa ja hoidossa. Toimia kohdistetaan erityisesti soihin ja kosteikkoihin, rantoihin ja perinneympäristöihin. Soiden ja kosteikkojen ennallistamisen avulla on lisätty hiilen sitoutumista ja hiilivarastoja. Luonnonsuojelualueverkoston tilaa on parannettu ennallistamisella, hoidolla ja kävijäpainetta kanavoivilla palveluilla. Metso toimintaohjelman vapaaehtoisia suojelumenetelmiä laajennetaan muihin elinympäristöihin: Pilotoidaan ensi vaiheessa vapaaehtoisuuteen pohjautuvia kosteikkojen ja soiden suojelun, ennallistamisen ja hoidon toimintamalleja. Toisessa vaiheessa käynnistetään luonnonsuojelun kannalta tärkeiden alueiden ennallistaminen ja hoito sekä suojelualueverkoston kehittäminen elinympäristöjen tilan parantamisohjelmalla. Luonnonsuojelulainsäädäntö uudistetaan sisällyttämällä siihen uusia mahdollisuuksia luonnonsuojeluun: Aloitetaan ekologisen kompensaation kokeilut ja kehitetään lainsäädäntöä portaittain. Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta säädetään lailla. Perustetaan kansallisten suojeluohjelmien ja Natura 2000 verkoston mukaiset luonnonsuojelualueet. Vaikutetaan vuonna 2020 valmistuvaan biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen, jossa päätetään luonnon monimuotoisuutta koskevasta kehyksestä ja toteutetaan päätökset kansallisesti. 7

8 6 Ympäristöriskit hallitaan ja nousevat riskit tunnistetaan Ympäristönsuojelulainsäädäntö vaikuttaa tehokkaasti ja sen täytäntöönpanosta vastaavat viranomaiset toimivat yhdenmukaisesti ja asiakaslähtöisesti. Ympäristöön ei enää kohdistu merkittäviä päästöjä. Kemikaalien ympäristöriskit hallitaan. Toteutetaan ympäristönsuojelulain toimivuusarviointi ja tehdään sen pohjalta johtopäätökset ympäristönsuojelulain muutostarpeista. Valmistellaan ja otetaan käyttöön kattavampi ympäristövastuiden toissijainen rahoitusjärjestelmä ympäristöriskien torjuntaan ja ympäristövahinkojen korvaamiseen. Yritysten ympäristövelvoitteet hoidetaan maksukyvyttömyystilanteissa ilman valtion taloudellista väliintuloa. Lupa- ja valvontavirasto perustetaan ja sen voimavarat turvataan: Ympäristöhallinnon nyt hajallaan olevat toiminnot kootaan uuteen valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon LUOVAan. Varaudutaan nouseviin ympäristöriskeihin: Uudet ja olemassa olevat kemikaalit vaativat varautumista nouseviin ympäristöriskeihin, joita ei välttämättä vielä tunnisteta. Uudistetaan kansallinen kemikaaliohjelma 8

9 7 Ilmiölähtöinen budjetointi käyttöön, vahvistetaan KV-ympäristöyhteistyötä sekä tutkimustietoon perustuvaa päätöksentekoa Ilmasto- ja muiden ympäristöasioiden merkittävyys osana kaikkea päätöksentekoa on lisääntynyt. Päätöksenteko valtioneuvostossa perustuu ajantasaiseen tutkimusja seurantatietoon. Ilmiölähtöinen budjetointi on merkittävä osa valtion talousarvion määrärahojen kohdentumista erityisesti ilmasto- ja kiertotalouskokonaisuudessa. Suomen rooli kansainvälisessä ympäristö- ja ilmastoyhteistyössä on vahvistunut. Ilmiölähtöinen budjetointi tehostamaan toimeenpanoa: Nykyiset budjetti- ja muut menettelyt eivät kykene riittävästi vastaamaan uusiin yhteiskunnan läpäiseviin haasteisiin, joiden vastuu kuuluu usealle hallinnonalalle. Ilmiölähtöinen budjetointi tulee ottaa käyttöön ilmastopolitiikassa ja kiertotaloudessa tukemaan kokonaisvaltaista kehittämistä. Tietojohtaminen päätöksenteon pohjaksi: Päätöksentekoa tukeva tiedolla johtaminen mahdollistetaan vahvistamalla tutkimustiedon välittymistä julkisen ja yksityisen sektorin päätöksentekoon ja tukemalla uuden tiedon tuotantoa. Suomen ympäristökeskuksen voimavarat ja riippumattomuus tutkimus- ja kehittämistoiminnassa turvataan. Kansainvälisen yhteistyön sekä kehitysyhteistyön voimavaroja ympäristö- ja ilmastotyössä vahvistetaan. Suomen vaikuttaa aktiivisesti YK:n ja alueellisten organisaatioiden työhön sekä kehittää kahdenvälisen ympäristöyhteistyön toimintatapoja siten, että ympäristöhyötyjen ohella syntyy työpaikkoja. Suomen mainetta hyvän hallinnon, kestävän kehityksen ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijänä hyödynnetään paremmin kansainvälisessä vaikuttamisessa ja vienninedistämisessä. Kehitysyhteistyöhön kohdistetaan entistä enemmän voimavaroja. 9

10 Puhelin (valtioneuvoston vaihde) Faksi Postiosoite PL 35, Valtioneuvosto Käyntiosoite Aleksanterinkatu 7, Helsinki ym.fi