KUUSAMON STRATEGINEN YLEISKAAVA

Transkriptio

1 KAAVASELOSTUS, LUONNOS TYÖNUMERO: E26216 KUUSAMON KAUPUNKI KUUSAMON STRATEGINEN YLEISKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ Vireilletulosta on ilmoitettu Hyväksytty kunnanvaltuustossa Mäkelininkatu 17 A OULU Puhelin Y-tunnus KUUSAMON KAUPUNKI

2

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT) Maakuntakaavat Koko kunnan yleiskaava Yleiskaavat Asemakaavat Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma Lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL Ympäristönsuojelulaki, Luonnonsuojelulaki ja Vesilaki Muinaismuistolaki Maastoliikennelaki Poronhoitolaki 1996 ja Kalastuslaki 2015 (voimaan ) Metsälaki Kaivoslaki 621/ SELVITYKSET Selvitystarpeiden rajaus Selvitysmenetelmät Selvitykset Kuntarakenne ja elinkeinojen kehityshistoria Luonnonympäristö ja suojelu Rakennettu kulttuuriympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Liikenne ja yhdyskuntatekniikka Maanomistus Väestö ja työpaikat Työpaikat ja elinkeinot Palvelut TAVOITTEET Tavoitteet ja mitoitus Aiemman kaavavaiheen tavoitteet Tavoitteiden julkinen käsittely Päätös tavoitteista OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Sidosryhmäyhteistyön periaate Viranomaisyhteistyö hankkeessa MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet ja kuvaus Biotaloudesta kasvua (Ympäristö-lehti 03/2014 sivu 10) Vaihtoehtojen vaikutukset ja vertailu

4 6.3 Maankäyttöratkaisun valintapäätös YLEISKAAVA Yleiskaavan kuvaus Kokonaisrakenne ja mitoitus Kuvaus alueittain ja toimialoittain Vertailevat tarkastelut Nykytilanne Valtakunnalliset ja seudulliset intressit Voimassaolevat suunnitelmat Virallinen nähtävillepano, lausunnot ja muistutukset, päätökset YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Arviointimenetelmät Yleistä vaikutuksista Yleistietoa ilmastomuutoksesta Ympäristön tila Suomessa Ympäristön tila Pohjois-Pohjanmaalla Kuusamon kultakaivoshanke ja sen arviointi Ympäristövaikutukset Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Johtopäätöksiä Johtopäätökset toimialoittain Tavoitteiden toteutuminen YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteuttamisen vaiheittaisuus Detaljikaavoitus, muu suunnittelu ja toteuttamistoimenpiteet Epävarmuustekijät Haittojen vähentämistoimenpiteet SEURANTA Seurannan periaatteet Seurantaohjelma SUUNNITTELUN VAIHEET

5 1 JOHDANTO Kuusamon kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan , 283 koko kunnan yleiskaavan päivittämisestä. Päivitystyössä käsitellään luonnonvarojen käytön, matkailun ja virkistyksen, kaupan ja liikenteen, kulttuurin, maaseudun asutusrakenteen sekä teknisen huollon kysymyksiä. Yleiskaavatyön pohjaksi tehtiin luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma, joka valmistui vuoden 2014 alussa. Työn aikana koottiin yhteen tiedot olevista luonnonvaroista ja tehtiin mm. niiden hyödyntämistä koskeva sidosryhmäkysely. Työn lopuksi muodostettiin luonnonvarojen hyödyntämistä ja muiden elinkeinojen yhteensovittamista koskevia yleiskaavan tavoitteita. Kuusamossa on voimassa koko kunnan strateginen yleiskaava vuodelta Yleiskaava on oikeusvaikutteinen, mutta siinä määräykset ovat muodoltaan tavoitteellisia. Lisäksi siinä ei ole käsitelty esim. kaivosasioita, jotka ovat tulleet ajankohtaisiksi viime vuosina. Kaivoshankkeen ja metsäkiistojen myötä on huomattu, että yleiskaavan tulisi olla ohjaavampi kuin nyt voimassa oleva yleiskaava. Nyt laadittavasta yleiskaavasta laaditaan konkreettisemmin suunnittelua, maankäyttöä ja päätöksentekoa ohjaava, oikeusvaikutteinen yleiskaava, missä pyritään sovittamaan yhteen mm. kaivosten, metsätalouden ja matkailun tarpeet. 3

6 2 LÄHTÖKOHDAT Kuusamossa on tarve päivittää voimassa olevaa yleiskaavaa, koska yleiskaavan määräykset ovat muodoltaan tavoitteellisia. Nyt laadittavasta kaavasta tehdään konkreettisemmin suunnittelua, maankäyttöä ja päätöksentekoa ohjaava, oikeusvaikutteinen yleiskaava, missä pyritään sovittamaan yhteen mm. kaivosten, metsätalouden ja matkailun tarpeet. Yleiskaavatyön pohjaksi on tehty luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma, jossa muodostettiin yleiskaavan tavoitteita elinkeinojen kehittämisen osalta. 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan ja niiden tarkistus on tullut voimaan Tämän kaavatyön osalta tavoitteista on huomioitava: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (poronhoitoalue). 2.2 Maakuntakaavat Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010 vaiheittain. 1. vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja saatettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vaiheessa käsiteltiin seuraavia teemoja: energiantuotanto ja -siirto (sisältää manneralueen tuulivoima-alueet ja merituulivoiman päivitykset) kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat luonnonympäristö liikennejärjestelmän ja logistiikka-alueiden merkintöjen päivitykset. 2. vaihekaavan laadinta on käynnistynyt OAS nähtävillä pidolla keväällä Sen teemoja ovat: kulttuuriympäristö maaseudun asutusrakenne virkistys ja matkailu seudulliset jätteenkäsittelyalueet ja ampumarata-alueet 3. vaihekaavan teemoja ovat: kiviaines- ja pohjavesialueet, uudet kaivokset muut tarvittavat päivitykset. Kaavoitus käynnistyy vuoden 2015 aikana. Maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa on esitetty voimassa olevan kaavan merkinnöistä seuraavat: 4

7 Oulanka-Ruka-Kitka: Matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue mv-1. Alueen kehittäminen perustuu Kuusamon matkailukaupungin palveluihin sekä kansallispuistoon, muuhun luontoon ja ulkoiluun liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Aluetta kehitetään maaseudun monielinkeinoihin tukeutuvana asumisen ja vapaa-ajan vyöhykkeenä. mv-7 Kylmäluoma-Jokijärvi-Hossa: Alueen kehittäminen perustuu koillismaalaiseen metsäluontoon ja maisemaan sekä kulttuuriperinteeseen liittyviin virkistys- ja vapaaaikatoimintoihin. Alueiden maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota virkistysalueiden ja reittien verkoston muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja matkailukeskusten rakentamisen sopeuttamisen ympäristöön. Kitkajärvi, Muojärvi ja Iivara-Näränkä-Julma-Ölkky vyöhykkeet: Luonnon monikäyttöalueet, jotka sisältävät virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kuusamon matkailukaupunki kk-4: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää toiminnallisesti monipuolisen sekä maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen matkailukaupungin kehittämistä Kuusamon kaupunkikeskustan ja Rukan matkailukeskuksen muodostaman kaksoiskeskuksen varaan. Kylä at: Patoniemi, Käylä, Vuotunki, Määttälänvaara, Rukajärvi, Saapunki, Nissinvaara, Heikkilä, Törmäsenvaara, Vasaraperä, Kuolio ja Murtovaara. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kyläkeskuksen asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinalueitta toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään selkeästi hahmottuvaksi kohtaamispaikaksi. uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan kyläasutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien peltoalueiden säilyttämiseen maatalouskäytössä. Taajamatoimintojen alue A, Kuusamon keskusta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Loma- ja matkailualue R, Ruka. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen tarkoituksenmukaisempaan käyttöön loma-asunto- ja matkailutoimintojen kannalta, toimintojen mitoitukseen sekä aluevarausten yhteensovittamiseen. 5

8 Matkailupalvelujen alue RM, Ruka. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävien matkailukeskusten ydinalueita, joihin sisältyy hotelli- ym. palveluja. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta Virkistysalue V, Ruka, Virkistys- ja matkailukohde, Petäjäkangas. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa 6

9 on luotava edellytykset seudullisten virkistyskäytön verkostojen toteutumiselle. Rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää MRL 133 :n mukainen ympäristökeskuksen lausunto. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue. Virkkula, Vuotunki-Määttälänvaara Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisemaalueilla tulee vaalia. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. Suojelualueet SL, Natura-alueet, pohjavesialueet / tärkeät pohjavesivyöhykkeet, jotka soveltuvat pohjaveden ottamiseen maakunnallista tai seudullista tarvetta varten. Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti. Liikasenvaarantie ja kenttärata Alueidenkäytön suunnittelussa on pyrittävä edistämään historiallisten reittien käyttöä soveltuvin osin matkailu- ja virkistysreitteinä, mm. pyöräilyyn siten, että teiden linjaus ja kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. Viheryhteystarve, seudullinen ulkoilureitti Oulanka-Ruka-Riisitunturi 1-vaihekaavaan liittyviä maakuntakaavamerkintöjä ovat: Turvetuotantoon soveltuvat alueet tu-1, Maisemakalliot ge-1, moreenimuodostumat ge-2 ja tuuli-ja rantakerrostumat ge-3, arvokkaat harjualueet Tuulivoimaloiden alueet tv-1, Alueellinen keskustatoimintojen alue C-2 sisältäen mm. kaupan mitoituksen Kuusamossa (max k-m 2 ), Liikennejärjestelmä ja logistiikka, yhdyskuntatekniikka ja muut merkinnät, jotka eivät kohdistu Kuusamoon. Kevyen liikenteen yhteystarve, Kuusamo-Ruka. 7

10 Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja lännessä Lapin maakuntakaavaan, joista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan päivätty luonnos oli nähtävillä tammikuussa Oulangan suojelualueet, Oulangan ja Riisitunturin ulkoilureitistöt, Riisitunturin, Kitkan ja Livojärven ekologiset yhteystarpeet, Kemijärven- ja Sallantien valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeät liikenteen kehittämiskäytävät, Oulanka-Ruka-Kitkan ja Hossa-Kylmäluoman matkailun vetovoima-alueet ja Kitkan ympärystän sekä Sirniön maaseudun kehittämisen kohdealueet jatkuvat maakunnan / Kuusamon rajalle. Alueelle laaditaan parhaillaan uutta maakuntakaavaa, jonka yllä oleva, päivätty luonnos, oli nähtävillä tammikuussa

11 Eteläreunaltaan Kuusamo rajautuu Kainuun maakuntakaavaan, joka on vahvistettu Rajalle sijoittuvia alueita ovat Julma-Ölkyn rotkolaakso ja sen kautta kulkeva seudullinen luontomatkailun kehittämisalue ja retkeilyreitti Hossasta Kylmäluomaan. Rajalle sijoittuu myös 1- luokan pohjavesialue ja rajan tuntumaan, Iijärven eteläpuolelle sijoittuu runsaasti valtakunnallisesti arvokkaita muinaismuistokohteita. 9

12 2.3 Koko kunnan yleiskaava Kuusamon voimassa oleva yleiskaava on hyväksytty 2008 ja tullut lainvoimaiseksi Kuusamon voimassa oleva yleiskaava on esitetty kolmella kartalla: 1. Yhdyskuntarakenne, asuminen, palveluverkko ja yhteydet 2. Merkittävät luontoalueet ja suojelualueet 3. Merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet Kuusamon yleiskaava: 1. Yhdyskuntarakenne, asuminen, palveluverkko ja yhteydet 2. Merkittävät luontoalueet ja suojelualueet 3. Merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet - hyväksytty 2008, tullut lainvoimaiseksi

13 Kuusamon yleiskaava: 1. Yhdyskuntarakenne, asuminen, palveluverkko ja yhteydet 2. Merkittävät luontoalueet ja suojelualueet 3. Merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet - hyväksytty 2008, tullut lainvoimaiseksi

14 Kuusamon yleiskaava: 1. Yhdyskuntarakenne, asuminen, palveluverkko ja yhteydet 2. Merkittävät luontoalueet ja suojelualueet 3. Merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet - hyväksytty 2008, tullut lainvoimaiseksi

15 2.4 Yleiskaavat Osayleiskaavoja on laadittu Kuusamon kaupunkiin seuraavasti. Pyhäjärven rantaosayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi , lainvoimainen Suiningin rantaosayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi , lainvoimainen Kesäjärven osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi Rukan yleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi , lainvoimainen Veskan osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi Viipusjärvi-Salmilamminvaaran osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi Oivangin rantayleiskaava Ympäristökeskus vahvisti Juuman rantayleiskaava Kunnanvaltuusto hyväksyi Kirkonkylän osayleiskaava Kunnanvaltuusto hyväksyi Edellä lueteltujen, oikeusvaikutteisten ja valtuuston hyväksymien osayleiskaavojen voimassa olo arvioidaan myöhemmin kaavaprosessin yhteydessä. Olevien yleiskaavojen rajaukset on merkitty karttoihin. Kuusamossa on tekeillä Iijärven ja Muojärven oikeusvaikutteiset rantaosayleiskaavat, jotka ovat olleet keskeytyneinä useiden vuosien ajan, mutta niitä tullaan jatkamaan resurssien puitteissa. Ruka-Kuusamo välialueen osayleiskaavatyö on aloitettu loppuvuodesta 2009 ja oli luonnoksena nähtävillä syksyllä 2011 ja Yleiskaavaan liittyvät tarkemmat kyläkaavat Nissinvaara ja Kuontivaara ovat olleet nähtävillä samaan aikaan. Kaavahanke etenee osittain rinnan tämän yleiskaavan kanssa. 13

16 2.5 Asemakaavat Asemakaavoja on laadittu Rukan alueelle noin 1250 ha ja Kirkonseudulle noin 1500 ha. Lainvoimaisia ranta-asemakaavoja koko kaupungin alueella on 127 kpl, joista 23 muutoksia tai laajennuksia. Vireillä on 13 ranta-asemakaavaa. 2.6 Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma Yleiskaavatyön pohjaksi tehtiin luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma, joka valmistui vuoden 2014 alussa. Työn aikana koottiin yhteen tiedot olevista luonnonvaroista ja tehtiin niiden hyödyntämistä koskeva sidosryhmäkysely. Kyselyn tulokset analysoitiin ja niistä muodostettiin yleiskaavan tavoitteita, jotka koskevat luonnonvarojen hyödyntämisen ja muiden elinkeinojen yhteensovittamista (esitelty kappaleessa 4. Tavoitteet). Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman johtopäätöksissä todetaan seuraavaa: 14

17 Kuusamon luonnonvaroja yhteensovittamissuunnittelussa nousee esille Kuusamon luonnonvarojen rikkaus ja monipuolisuus alueen elinkeinoelämän, virkistyksen ja paikallisidentiteetin perustana. Intressit luonnonvarojen kehittämiseen ovat voimakkaat, eikä ristiriidoilta ole vältytty. Erityisesti kaivostoiminnan sijoittumisen osalta keskustelua on julkisuudessa käyty runsaasti. Luonnonvarojen hyödyntämisessä kyse on ennen muuta toimintojen sijoittamisesta niin, ettei käynnistettävä toiminta uhkaa luontoarvoja tai muiden elinkeinojen harjoittamista. Mahdolliset haittavaikutukset on hyvällä maankäytöllä (toimintojen sijoittamisella) ja suunnittelulla minimoitava. Haittojen korvaamiseksi on kehiteltävä uusia toimintamalleja ja käytäntöjä niin, että hyödyn saajat ovat korvausvastuussa. Kyselyissä nousi ratkaisukeinoina vahvimmin esille yhteistyö ja yhteiset keskustelut toimijoiden välillä sekä kaavaprosessit, joissa toimintojen sijoittaminen ja yhteensovittaminen käytännössä ratkaistaan. Käynnistyvällä yleiskaavaprosessilla on erittäin suuri merkitys luonnonvarojen yhteensovittamisen konkretisoimisesta Kuusamossa. Siinä esitetään kehittämismerkintöjen kautta maankäytön tavoitteellinen sisältö ja mahdolliset rajaukset. Yleiskaavaprosessissa panostetaan runsaaseen vuorovaikutukseen, avoimeen tiedottamiseen ja kuulemiseen prosessin eri vaiheissa. Luonnonvarojen yhteensovittamista on tarpeen pohtia tulevaisuudessa strategiakausittain eli käytännössä joka toinen vaalikausi. Suunnitelmien toteutumista voidaan seurata kaavaprosesseissa ja sopivilla indikaattoreilla. Esimerkki selvityksen tuloksista, kartta Kuusamon alueista, joilla on erityisesti matkailuun ja kaivostoimintaan liittyviä yhteensovittamistarpeita. 15

18 2.7 Lainsäädäntö Maankäytön suunnitteluun liittyy laajalti lainsäädäntöä, joka suunnittelussa tulee huomioida. Maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi tässä työssä korostuvat luonnontilaan ja elinkeinoihin, erityisesti kaivostoimintaan liittyvä lainsäädäntö. VALTAKUN- NALLISET ALUEIDEN KÄYTÖN TAVOITTEET VAT MAANKÄYTTÖ JA RAKENNUS- LAKI MRL LUONNON- SUOJELU LAKI LSL LSL YMPÄRISTÖN- SUOJELU LAKI KUUSAMON OIKEUSVAIKUTTEINEN YLEISKAAVA 2030 YSL VESILAKI VL MUINAIS- MUISTO MAASTO- LIIKENNE PORONHOITO- LAKI, METSÄLAKI KAIVOSLAKI LAKI LAKI KALASTUSLAKI ML Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL Lailla ohjataan kaavoitusprosessin kulkua ja sisältöä. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia vaiheittain tai osa-alueittain. Yleiskaavan sisältövaatimukset on esitetty MRL 39 :ssä: Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. 2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3. asumisen tarpeet ja palvelujen saatavuus 4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön 6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 7. ympäristöhaittojen vähentäminen 8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä 9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys 16

19 2.7.2 Ympäristönsuojelulaki, Luonnonsuojelulaki ja Vesilaki Ympäristönsuojelulaista kaavoituksessa hyödynnetään useimmin kohtia: 8 Pohjaveden pilaamiskielto ja 28 Maisematyölupa. Vesien pilaantumisen vaarasta säädetään ympäristönsuojelulaissa (527/2014) Luonnonsuojelulaista tärkeitä kohtia kaavoituksen kannalta ovat: 10 Luonnonsuojelualueet, 13 Rauhoitussäännökset, 29 Luontotyyppien suojelu, Maisemansuojelu. Koskiensuojelulain nojalla on suojeltu kohde 53: Koutajoen vesistö Kuusamon, Posion ja Sallan kunnissa ja Iijoen sekä Simojoen vesistöt. Lisäksi Kitkan vesistö kuuluu Project Aqua suojeluohjelmaan. Kaavoituksessa useimmin Vesilaista huomioitavia asioita ovat: 2 luku 11 Eräiden vesiluontotyyppien suojelu, 4 luku 11 Vedenottamon suoja-alue ja 16 luku 2 Vesilain luparikkomus Muinaismuistolaki 1 Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty Maastoliikennelaki 4 Oikeus liikkua maastossa: Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua eikä sitä saa pysäyttää tai pysäköidä maastossa maa-alueella ilman maan omistajan tai haltijan lupaa. 13 Moottorikelkkailureitti Tässä laissa säädetyllä tavalla voidaan perustaa yleinen oikeus ajaa moottorikelkalla maastosta merkitsemällä erotetulla reitillä (moottorikelkkailureitti) lumipeitteen aikaan Poronhoitolaki 1996 ja Kalastuslaki 2015 (voimaan ) 2 Poronhoitoalue, luku 21 Porojen määrän määrääminen Maa- ja metsätalousministeriö määrää kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, kuinka monta eloporoa paliskunta saa alueellaan vuosittain pitää, 6 luku 31 Vahinkojen ehkäiseminen, 32 Aitaamisvelvollisuus, 34 Korvattava vahinko ja 39 Poroaitojen rakentaminen Kalastuksen perusteita ja oikeuksia koskevat kohdat: 1, 2 luku,5-6, 8, 8a, 5 luku Kalan kulun ja kalakannan turvaaminen, 9 luku Kalastusalue 69 ja 11 luku Kalatalouden edistäminen, Metsälaki Vuoden 2014 alusta astui voimaan laaja metsälakipaketti asetuksineen. Uudistus on laajin vuosikymmeniin. Metsälain muutoksella edistetään metsänomistajien valinnanvapautta oman metsäomaisuutensa hoidossa, parannetaan metsätalouden kannattavuutta ja puuta jalostavan teollisuuden toimintaedellytyksiä sekä metsäluonnon monimuotoisuutta. Lakiuudistuksen keskeinen tavoite on vähentää yksityiskohtaista metsien käsittelyn sääntelyä ja selkiyttää lainsäädäntöä. Kaavoituksen kannalta tärkeimpiä lainkohtia ovat: 10 Monimuotoisuuden säilyttäminen ja erityisen tärkeät elinympäristöt ja 13 Suoja-alueet 17

20 2.7.7 Kaivoslaki 621/2011 Uusittu laki astui voimaan Se korvasi kokonaan aiemman, vuonna 1965 säädetyn kaivoslain. Kaivoslaissa säädetään malminetsintää, kaivostoimintaa ja kullanhuuhdontaa harjoittavien oikeuksista ja velvollisuuksista toiminnan aikana sekä toiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteistä. Uusi laki ottaa huomioon aikaisempaa paremmin huomioon niin malminetsinnän ja kaivostoiminnan edellytysten varmistamisen kuin ympäristönäkökohdat, kansalaisten perusoikeudet, maanomistajien oikeudet ja kuntien vaikuttamismahdollisuudet. Laissa sovitetaan yhteen erilaiset yleiset ja yksityiset edut niin, että se kokonaisuudessaan turvaa mahdollisimman hyvin kilpailevien etujen samanaikaisen toteutumisen. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi tärkeitä lainkohtia ovat: 1 Lain tarkoitus: Lain tarkoituksen toteuttaminen edellyttää yleisten ja yksityisten etujen turvaamista ottaen erityisesti huomioon: 1) kaivostoiminnan harjoittamisen edellytykset; 2) kiinteistöjen omistajien ja yksityisten haitankärsijöiden oikeusasema; 3) toiminnan vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön sekä luonnonvarojen säästävä käyttö. Lain tarkoituksena on myös turvata kuntien vaikuttamismahdollisuudet sekä yksilön mahdollisuudet vaikuttaa itseään ja elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää kaivosten turvallisuutta sekä ehkäistä, vähentää ja torjua tässä laissa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvat haitat ja vahingot ja varmistaa haitan tai vahingon aiheuttajan korvausvelvollisuus. 3 Lain suhde muuhun lainsäädäntöön: Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, sovelletaan tämän lain mukaista lupa- tai muuta asiaa ratkaistaessa ja muutoin tämän lain mukaan toimittaessa muun muassa luonnonsuojelulakia (1096/1996), ympäristönsuojelulakia (86/2000), erämaalakia (62/1991), maankäyttö- ja rakennuslakia (132/1999), vesilakia (264/1961), poronhoitolakia (848/1990), säteilylakia (592/1991), ydinenergialakia (990/1987), muinaismuistolakia (295/1963), maastoliikennelakia (1710/1995) ja patoturvallisuuslakia (494/2009) ja VesiL 587/ LUKU KAIVOKSEN PERUSTAMINEN 16 Kaivostoiminnan luvanvaraisuus, 17 Kaivosluvan oikeusvaikutukset, 18 Kaivosluvan haltijan velvollisuudet: Kaivosluvan haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että: 1) kaivostoiminnasta ei aiheudu haittaa ihmisten terveydelle tai vaaraa yleiselle turvallisuudelle; 2) kaivostoiminnasta ei aiheudu huomattavaa haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle eikä kaivostoiminnan kokonaiskustannukset huomioon ottaen kohtuudella vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta; 3) louhinnassa ja hyödyntämisessä ei tapahdu kaivosmineraalien ilmeistä tuhlausta; 4) kaivoksen ja esiintymän mahdollista tulevaa käyttöä ja louhimistyötä ei vaaranneta tai vaikeuteta. 34 Lupahakemus, 45 Lupaharkinnan perusteet, 46 Malminetsintäluvan ja kullanhuuhdontaluvan myöntämisen esteet: Malminetsintälupaa ja kullanhuuhdontalupaa ei saa myöntää: 6) alueelle, jossa luvan mukainen toiminta vaikeuttaisi oikeusvaikutteisen kaavan toteuttamista; 7) alueelle, jonka osalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta tai muusta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä, jollei luvan myöntämiselle ole erityistä syytä; 47 Kaivosluvan myöntämisen edellytykset Kaivostoiminnan tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan taikka kaivostoiminnan vaikutukset huomioon ottaen asian tulee olla muutoin riittävästi selvitetty yhteistyössä kunnan, maakunnan liiton ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa. Kaavan oikeusvaikutuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. 48 Kaivosluvan myöntämisen esteet 18

21 Vaikka kaivosluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät eikä luvan myöntämiselle ole tässä laissa säädettyä estettä, lupaa ei saa myöntää, jos kaivostoiminta aiheuttaa vaaraa yleiselle turvallisuudelle, aiheuttaa huomattavia vahingollisia ympäristövaikutuksia tai heikentää merkittävästi paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja eikä mainittua vaaraa tai vaikutuksia voida lupamääräyksin poistaa. 3 SELVITYKSET Selvitykset ja niiden tulokset on kuvattu tarkemmin liiteraportissa Yleiskaavan selvitykset. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti keskeiset tulokset. 3.1 Selvitystarpeiden rajaus Koska kyseessä on strateginen yleiskaava, kovin yksityiskohtaisia lähtötietoja ei tarvita. Niinpä mm. kulttuuriympäristön osalta ei ole selvitetty paikallisen tason kohteita. Esitysmittakaavankaan takia niitä ei voida esittää kartoilla riittävän havainnollisesti. Tässä yleiskaavatyössä käytetään pääosin jo aiemmin tehtyjä ympäristöselvityksiä ja suunnitelmia. Maakuntakaavan muutosta varten Pohjois-Pohjanmaan liitto on laatinut ja parhaillaan laatimassa seuraavat selvitykset, jotka palvelevat myös tätä yleiskaavaa: Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys 2011 ja em. raportin täydennysselvitys kohdekortteineen, Mannertuulivoima-alueiden vaikutusten arviointi, 2013 Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta, Harri Hölttä 2013 Yhteenveto Pohjois-Pohjanmaan turvevaroista ja niiden tuotantokelpoisuudesta, 2013 Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030, 2011 ja -13 Pohjois-Suomen logistiikan nykytilan analyysi ja toimenpideohjelma, 2013 Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategia, kakepoli, 2011 Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet pohjoisessa selvitys. LiVi 2013 Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia (2007) ja sen päivitys, 2012 Pohjois-Pohjanmaan toimialoittaiset ilmasto-ohjelmat, 2010 Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia, 2010 Maakuntaohjelma , uusi ohjelma valmistuu syksyllä 2014 Laadittavana olevat selvitykset: POSKI-hanke, Pohjaveden suojelu ja kiviaineshuolto, 2014 Virkistysalueiden ja reittien tarkistus, 2014 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, Maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön päivitysinventointi, 2014 Seudullisesti merkittävien ampumarata-alueiden selvitys Hiljaiset alueet Vesihuollon maakunnallinen kehittämissuunnitelma 2015 Lisäksi työssä hyödynnetään Kuusamossa aiemmin tehtyjen yleiskaavojen selvityksiä, erityisesti Ruka-Kuusamo matkailualueen yleiskaavan selvityksiä: Kuusamon keskustan ja Rukan välisen alueen liikennetarkastelu, Destia Oy 2013 Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys ja liitekartat, FCG

22 Rakennusinventointi kohdekortit: Ruka-Kuusamon matkailualueen osayleiskaavaan liittyvät inventoinnit, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2013 Muita tietolähteitä ovat olleet seuraavat tutkimukset ja selvitykset: Kaupunkistrategia 2011, kv Kuusamon ympäristöjulistus, 1993 Koillis-Suomen elinkeinostrategia , Naturpolis 2010 Kuusamon aluetalousraportti, Kauppila ja Kuosku 2012: I osa Kuusamon matkailutalous vuonna 2010 ja II osa Matkailu, kaivostoiminta ja aluekehitys esimerkkeinä Kuusamo, Kittilä ja Sotkamo. Luonnontuote- ja matkailualan kehittämisselvitys, Kuusamon matkailuelinkeino ja kaivostoiminta: työpaikka- ja talousarvioita vuosille , Pekka Kauppila 2013 Kuusamon maaseutuohjelma, Jouni Määttä MoTaSu- Ruka-Kuusamo pilotti, (elinkeinolähtöinen, monitavoitteinen metsäsuunnittelu), Oulun ammattikorkeakoulu Suomen metsäsektori on suurien haasteiden edessä. Massapuun tuotantoon keskittyvä metsätalous tarvitsee rinnalleen uusia, metsän arvoja monipuolisesti hyödyntäviä metsänkäyttötapoja. Metsien entistä monipuolisempi taloudellinen hyödyntäminen on sekä alueen elinkeinoelämän että metsänomistajien etu. Erityisesti matkailuelinkeino ja puun paikallinen jatkojalostus tarvitsevat uusia toimintatapoja varmistamaan, että metsien arvo näiden elinkeinojen näkökulmasta säilyy. Tarvitaankin konkreettisia, uudenlaisia menettelytapoja edistämään yksityismetsien monipuolista taloudellista hyödyntämistä, paikallista metsiin perustuvaa elinkeinotoimintaa, kansallisen ja alueellisen metsäohjelman tavoitteita ja eritasoisten kaavojen asettamia tavoitteita. Uusien menettelytapojen käyttöönotto edellyttää tehokasta ja määrätietoista tiedon kulkua maanomistajien, kaavoittajan sekä virkistyspalvelujen ja muiden käyttäjien välillä sekä menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida eri tuotantomuotojen välisiä vaihtosuhteita ja siten tukea maanomistajia päätöksenteossa. Suomen metsäpolitiikan keinoista erityisesti alueellista metsäsuunnittelua ja siihen liittyvää tilakohtaista metsäsuunnittelua voitaisiin kehittää tukemaan myös uusia päätöksentekotarpeita. MoTaSu-hanke on suunniteltu yhteistyössä metsäntutkijoiden ja paikallisten toimijoiden kanssa. Metsäntutkimus on kehittänyt menetelmiä ja malleja metsänkäsittelyn tueksi. Mallien käyttöönoton tueksi tarvitaan käytännön prosesseihin liitettävää kehittämistyötä, mikä on tämän hankeen toiminnan pääajatus. Hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisesta metsäsuunnitteluprosessia monipuoliseksi informaatiopalveluprosessiksi. Hankkeen välittömänä kohdealueena on Ruka-Kuusamon alue. Kohdealueen metsänomistajat ja yrittäjät hyötyvät hankkeesta välittömästi. Metsien entistä monipuolisempi taloudellinen hyödyntäminen on sekä alueen elinkeinoelämän että metsänomistajien etu. Erityisesti matkailuelinkeino ja puun paikallinen jatkojalostus tarvitsevat uusia toimintatapoja varmistamaan, että metsien arvo näiden elinkeinojen näkökulmasta säilyy. Tarkoituksena on tuottaa tiloille vaihtoehtoisia metsänkäsittelytapoja ja niiden seuraamusten arviointia. Pilottialueella kehitettäviä ja testattavia uusia käytäntöjä voidaan soveltaa myöhemmin muilla vastaavilla alueilla, joilla metsien käytölle on kilpailevia tavoitteita. Hankkeen pohjalta Kuusamon kaupunki teki päätöksen toukokuussa 2013 vähäisistä metsänkäsittelyn toimenpiteistä, jotka eivät vaadi maisematyölupaa: 20

23 - taimikonhoito ja harvennushakkuut, kun ne suoritetaan hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti - vähäinen uudistushakkuu (pinta-alaltaan alle i ha), vähäisestä uudistushakkuusta tehdään kuitenkin metsänkäyttöilmoitus kaupungille - ylispuuhakkuu - alle 1 ha:n uudistusaloilla maanmuokkaus, jos se suoritetaan äestyksellä, laikutuksella tai mätästyksellä - sähkölinjojen vierialueilla tehtävät työt ( 15 m linjan molemmin puolin) - ranta-asemakaavojen VL-alueilla taimikonhoito ja harvennushakkuut tehsään säästäen matalaa puustoa ja aluskasvillisuutta, ei niinkään metsätalouden periaatteella. Ainespuuston harvennus siis tehdään kaikkiin ikä- ja läpimittaluokkiin kohdistuvana siten, että puuston ominaispiirteet säilyvät ennallaan. Edellä lueteltujen selvitysten lisäksi on laadittu erikseen tätä työtä varten: Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma, jonka yhteydessä kootut Luonnonvaroja koskevat toimialakatsaukset ovat kaavoitusta palveleva selvitys. 3.2 Selvitysmenetelmät Tuulivoiman kannalta paikallisesti tärkeät alueet rajataan olevan mannertuuliselvityksen pohjalta. Potentiaalisia alueita on paljon, koska maakuntakaavaan valitut alueet valittiin karkeasti vain olevaan voimalinjaverkostoon liittyen. Maisemaselvitys tehdään karttatarkastelun ja maastokäyntien avulla, yhteistyössä kunnan kaavoittajien kanssa kesällä Aluerajaukset tehdään karkealla tasolla, koska tarkastelumittakaava on 1: Muu tilastollinen lähtötieto kuten väestö- ja työpaikat, maanomistus ja yhdyskuntatekniikka saadaan kaupungin tai tilastokeskuksen tietokannoista. Suojelualueet ja -kohteet saadaan valtion ylläpitämistä Oiva ja Hertta-tietokannoista tai maakuntakaavasta. Pintavesien tilaa koskevat tiedot on saatu Suomen Ympäristökeskuksen Vesien tila kartalla -pilottipalvelusta. Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat sekä tuuli- ja rantakerrostumat on koottu ympäristöministeriön julkaisuista vuosilta 2007 ja Kaupan ja liikenteen nykytila ja kehityskuva on koostettu Pohjois-Pohjanmaan liiton selvityksistä. 3.3 Selvitykset Kuntarakenne ja elinkeinojen kehityshistoria Luonnonvarat ovat perusta, jonka perusteella ihmiset ovat hakeutuneet asumaan kullekin seudulle. Kuusamon, kuten koko Suomeen asutus on tullut kalaisien vesien ja riistan perässä jääkauden jälkeen. Vanhimmat ja pisimpään kestäneet elinkeinot ovatkin luonnontuotteiden keräily, kalastus ja metsästys, joita nykyään pidetään harrastuksina. Seuraava kehitysvaihe oli maanviljely ja karjatalous, jonka Kuusamossa korvasi pitkälle porotalous. Kuusamon vaihteleva maasto oli luonteva ympäristö 1900-luvun pientiloille. Nykyinen tehomaatalous edellyttää laajoja, tasaisia, koneella hoidettavia viljelyksiä. Porotalous nykyisessä muodossaan on historiallisesti suhteellisen uusi ilmiö, sillä aiemmin taloilla oli vai muutamia poroja lihan saamiseksi ja ajoporoina. 21

24 Metsien käyttö rakentamiseen ja lämmitykseen on aina kuulunut suomalaiseen kulttuuriin. Nykyiseen muotoonsa metsätalous alkoi kehittymään vasta 1900-luvun alussa ja Suomen teollistuessa sotien jälkeen 1940-luvulla. Laajoilla metsähakkuilla maksettiin ensin sotakorvauksia Neuvostoliitolle ja myöhemmin kehittyi sellu- ja paperiteollisuus rannikon kaupunkeihin. Sisämaan kuntiin kuten Kuusamoon syntyi paikallisia sahoja ja pientaloteollisuutta luvulta lähtien. Suomi sähköistettiin sotien jälkeen ja Kuusamon koskiinkin rakennettiin pienvoimaloita luvulla. Kuitenkin jo silloin ymmärrettiin alueen suuret maisemalliset arvot. Koskien ja erityislaatuisen luonnon suojeluaate vahvistui ja Oulangan kansallispuisto perustettiin Aikakaavio alueen asutuksesta ja siihen liittyvistä toiminnoista. Myös Rukatunturin kehittyminen hiihtokeskukseksi alkoi 1950-luvulla ja ensimmäiset laskettelurinteet avattiin vuonna Rukalle ja Oulangan kansallispuistoon keskittyvää Kuusamon matkailuelinkeinoa on nyt kehitetty noin 60 vuotta, jona aikana siitä on tullut merkittävä työllistäjä. Kuusamo on energiantuotannon suhteen melko omavarainen laajojen metsien ansiosta. Halpa öljy korvasi paikallisen energian luvuilla, jonka jälkeen sen ilmastovaikutukset on tiedostettu ja siirrytty takaisin paikallisiin energialähteisiin. Kunnan kaukolämpölaitoksia rakennettiin 1970-luvulta lähtien ja yleisin polttoaine oli turve, niin Kuusamossakin, jota nyt vähitellen korvataan puun käytöllä. Uutena alana on nousemassa kaivosteollisuus, joka on tullut kannattavaksi globaalien raakaainevarantojen vähetessä. Perinteisesti Kuusamossa on valmistettu liippakiviä Luonnonympäristö ja suojelu Kuusamossa on runsaasti erilaisia ja asteisia suojelualueita ja muita huomioitavia luontoalueita. Merkittävimmät suojelualueet ovat Oulangan kansallispuisto, Sukerijärven luonnonpuisto ja Valtavaara. Venäjän rajan tuntumassa Kuusinkijoen takana on pieniä Natura-alueita. Kitkan ja Muojärven selkävedet ja saaret ovat Natura-aluetta. Eteläosalla on laajoja soidensuojelualueita ja vanhojen metsien suojelualueita. Näihin liittyviä hienoja maisema-alueita ovat mm. Iivaara, Julma-Ölkky, Valtavaara-Virkkula ja Oulankajoki. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä /-maisemia ovat Käylä, Vuotunki, Määttälänvaara, Heikkilä, Törmäsenvaara, Vanttaja-Särkikangas, Kurkijärvi, Jokilampi, Purnuvaara, Pulkkanen, Hukkanen, Penttilänvaara ja etelärajalla Iijärven pohjoisranta. 22

25 23

26 Luonnon ja maisemien arvoalueet. Vesistöistä Oulankajoki sijoittuu Kansallispuistoon. Koskiensuojelulain nojalla on suojeltu Koutajoen vesistöalue ja Iijoen keski- ja yläosa. Kitkajärvet (Ylä-Kitka ja Ala-Kitka) ovat osa kansainvälistä vesiensuojeluohjelmaa Project Aqua ja kuuluvat Natura-2000 verkostoon. Myös Muojärven selkävesi saarineen sekä osia Suiningista kuuluu Natura-2000 verkostoon. 24

27 Kartta: Koskiensuojelulailla suojellut vesistöt ja niiden valuma-alueet ( vihreä vinorasteri) Rakennettu kulttuuriympäristö Kuusamon pysyvä suomalaisasutus alkoi syntyä 1600-luvun jälkipuolella. Toisessa maailmansodassa Paanajärvi-Tavajärven alue menetetiin ja Lapin sodassa 70% Kuusamosta poltettiin. Muinaisjäännökset on poimittu maakuntakaavan selvityksestä. Tunnetut jäännökset keskittyvät Teerirantaan, Irnijärven Kylmäniemeen, Vanttajajärven itäpäähän, Muojärven Pikkaraiseen, Oivanginjärven ympäristöön, Kantojärvelle, Juumaan ja Oulangan Kiutakönkäälle. Yksittäisiä kohteita esiintyy ympäri kuntaa painottuen vesistöjen rannoille. Rakennetun kulttuuriympäristön tiedot on saatu maakuntakaavan selvitysaineistosta, jota valmisteltiin syksyllä Valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisema-alueita ovat: Virkkulan kulttuurimaisema ja Rukan vaarajono Vuotunki Määttälänvaaran kulttuurimaisema Vanttajan Järvelä Maakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisema-alueita ovat: Käylä Mustaniemi ja Sänkikangas, kenttärata 25

28 Penttilänvaara, Karvonen ja Vaaranperä Hukkanen, Pulkkanen ja Jokilampi Elehvä, kenttärata, Taivalkosken rajalla Muita maakuntakaavan selvityksessä mainittuja, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä kohteita ovat Liikasenvaarantie ja sodan aikainen kenttärata. Keskustassa sijaitsevat Pyhän ristin kirkko ja tapuli, Kirkkokedon koulu, Porkkatörmän museo, SYP:n talo, Kuusela ja Tyynelä, Kotiseutumuseo. Kylillä sijaitsevia kohteita ovat Oivangin mylly, Noukavaara, Salmelan kesänavetta, Kemilän entinen piirimakasiini, Honkamutkan poroaita, Kitkanhaaran porokämppä, Juuman mylly, Vaarala, Pyhäjärvi-Niskala, Kesäniemi, Kuntivaaran rajavartioasema, Kuntivaaran metsäkämppä ja talli, Suiningin liippatehdas, Lehtoahon talo, Kuikka, Rajala-Elehvä, Konttinen, Korpua, Hyrkäs, Seppälä, Tyvelä, vihtaniemi, Penikkajoen mylly ja saha, Kuikkajoen mylly, Säynäjäjärven niittytammi, Ahoniemi, Vaaraperä, Uuskäkelän talot ja Jyrkänkosken liippatehdas Maisemarakenne ja maisemakuva Maisemaa koskevaa lähtötietoa on saatu maakuntakaavasta ja sen uusista selvityksistä. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajauksiin on tulossa laajennuksia mm. Oulankajoella ja muualla pienempiä rajausten tarkennuksia. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ovat: Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat Rukan-Valtavaaran matkailu ja erämaamaisemat Määttälanvaara Maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ovat: Juuma ja Pitkä Pekanlampi Naatikkalahti-Kotivaara / Vasaraperä Heikkilän Kotilahti Törmäsenvaara Iivaara Kurkijärvi Purnujärvi Paikallisesti arvokkaat maisema-alueet on kartoitettu tätä työtä varten syksyllä Rajaukset tehtiin karttatarkasteluna ja paikoin käytiin maastossa. Rajauksia muokataan yhdessä kunnan suunnittelijoiden kanssa lopulliseen muotoonsa. Rajauksessa hyödynnettiin myös olevien yleiskaavojen selvityksiä. Suurin osa näistä alueista sijoittuu jo osin suojelluille alueille ja pohjavesiharjuille. Paikallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on luokiteltu (luonnos): Juhtivaara itäpuolisine lampineen Kuusinkijoki-Iso-Paljakka-Laajusvaara Kuntivaara-Särkivaara-Särkiluomat Valkeaisenvaara-Purnujärvi-Kantojärvi-Säkkilänjärvi-Juuma harjujakso Juuma-Kitkajoki-Kallunkijärvi-Ronttivaara Yli-Kitka Ala-Kitka - Nollioharjut Naatikkavaara-Riihivaara ja Kouvervaara 26

29 Kuontijärvi-Jauranen-Kangerjärvi Petäjälampi-Oivanginjärvi-Mäntyvaara-Vasaravaaran harju- ja lampijakso Muojärven länsipää ja Kirpistö-Kiitämä moreenikannaksineen Iijärvi-Naamankajärvi-Penikkajärvi-Varpuvaara-Vihtajärvet Närängänvaara-Ahmonen-Salmilammit Julma-Ölkyn rotkolaakso ja Irnijärven etelärannan harjut sekä Vaaraperänlahti Akonvaara-Kuparivaara-Vähäjärvi Penttilänvaara Visavaara-Pahkajärvi Kuolio-Väärävaara-Pöykiönvaara Rautavaara-Sarvivaara-Petäjävaara-Iso-Siikavaara Porttivaara-Hyvävaara-Selkävaara Teemakartta erityisominaisuudet sivulla Liikenne ja yhdyskuntatekniikka Kuusamo sijoittuu liikenteellisessä rakenteessa pääväylien, valtateiden 20 ja 5:n risteykseen. Kuusamoon ei ole rautatietä, mutta pääasiassa matkailijoita palveleva lentokenttä kaupungissa on. Valtakunnan rajasta ja historiasta johtuen tie- ja rautatieyhteydet itään Venäjälle ovat vielä suhteellisen kehittymättömät. Kuusamossa toimii Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta EVO, jonka tehtävänä on vesihuollon rakentaminen ja ylläpitäminen sekä kaukolämmön tuotanto ja jakelu Kuusamon kaupungin ja Rukan alueilla. Vesi- ja jätevesihuollon piirissä on noin 5500 asukasta ja kaukolämmön käyttäjiä Vesitorni valmistui 1960 ja uudistettiin Jäteveden puhdistamot sijaitsevat keskustassa ja Rukalla. Torangin lämpökeskus valmistui 1982 ja sitä laajennettiin Lämpövoimala valmistui Tämän lisäksi kylillä toimii 14 vesiosuuskuntaa, joilla on omat vedenottamot ja vesijohtoverkostot. Viemäröintiä kylillä ei ole vaan jätevedet käsitellään talokohtaisissa yksiköissä. Kuusamon koskivesistöt on suojeltu koskiensuojelulain nojalla, joten kunnassa ei ole vesivoimalaitoksia lukuun ottamatta kahta, yksityistä pienvoimalaa, Soilussa ja Alavuotungissa. 110 kv voimalinja Kuusamoon ja Rukalle tulee Taivalkosken ja Posion suunnalta, missä ne yhtyvät Iijoen ja Kemijoen voimalaitoksiin. Pääverkon suppeus rajoittaa tuulivoimaloiden sijoittamista alueelle. Maakuntakaavassa Kuusamoon on osoitettu kolme ensisijaisesti suositeltavaa tuulivoima-aluetta, minkä lisäksi kaavatyössä on huomioitu Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan Manneralueen tuulivoimaselvityksen mukaiset muu potentiaaliset tuulivoiman tuotantoalueet. Teemakartta tekninen huolto seuraavalla sivulla. 27

30 28 Vesihuollon ja jätevesihuollon verkosto Kuusamossa.

31 3.3.6 Maanomistus Koska yleiskaava koskee koko kuntaa, eikä ole sellainen MRA 19 :n mukainen kaava, jolla ohjataan rakentamista, ei kattava koko alueen huomioiva maanomistuksen selvittäminen ole tarpeen. Yleiskaavassa on huomioitu valtion ja yhteismetsän maanomistus sekä tarpeellisilta osin Kuusamon kaupungin maanomistus. 29

32 3.3.7 Väestö ja työpaikat Kuusamon väestömäärä on ollut laskeva jo pitkään. Väestön määrä kasvoi 1990-luvun puoliväliin, jolloin väestöä oli Kuusamossa parhaimmillaan lähes henkeä. Tämän jälkeen väestömäärä on vähentynyt. Syynä negatiiviseen kehitykseen on muuttoliike, jota on ollut enemmän Kuusamosta pois koko tilastointiajan lukuunottamatta vuotta Kuusamossa asui henkeä vuonna Kuusamon väestöstä lasten (alle 15-vuotiaiden) osuus on 16 %, mikä on samalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Sen sijaan maakunnassa (Pohjois-Pohjanmaalla) lasten määrä on keskimäärin korkeampi (19 %). Työikäisten osuus on Kuusamossa 62 %, tämä taas on pari prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin koko maan tai maakunnan vastaava osuus. Vanhimpien väestönosien, eli yli 65-vuotiaiden osuus on Kuusamossa vastaavasti jonkin verran korkeampi kuin koko maassa tai maakunnassa keskimäärin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kuusamossa asuu henkeä vuonna Tämä on reilu henkeä vähemmän kuin tällä hetkellä. Väheneminen johtuu pitkälti muuttoliikkeestä, Kuusamon oma väestöpohja mahdollistaisi pienen kasvun seuraavan 20 vuoden aikana. Tämä näkyy omavaraislaskelmassa, joka huomioi vain syntyvyyden ja kuolleisuuden vaikutuksen kunnan väestönkehitykseen, mutta ei muuttoliikettä. Toisaalta myös tämän ennusteen mukaan väestömäärä lähtee laskuun ennen vuotta

33 Kuusamon väestö on sijoittunut kyliin sekä nauhamaisesti vesistöjen rannoille ja teiden varsille. Kaupunkiin jää myös laajoja asumattomia alueita. Kuusamossa on kaksi taajamaa: kaupungin keskusta sekä Ruka. Kuusamon väestöstä 65,2 % asui kaupungin keskustaajamassa, Rukalla asuu noin 5 % kuusamolaisista. Kuusamo on yksi Suomen suurimpia mökkikuntia: vuonna 2013 Kuusamossa oli kesämökkiä (Tilastokeskuksen mukaan). Tämä on maamme kunnista yhdeksänneksi eniten. Määrä on noussut vuosittain. Rakentaminen on hiljentynyt viime vuosina Kuusamossa. 31

34 Kuusamon tilastokylien väestömäärät, asutuksen alueellinen jakautuminen vuonna Vihreällä osa-alueiden nimet ja rajat sekä tekstiruudussa niiden väkiluvut. Punaisella kylien rajat ja kylänimen alla väkiluku. 32

35 3.3.8 Työpaikat ja elinkeinot Kuusamossa oli työpaikkoja (eli alueella työssäkäyviä) kappaletta vuonna Työpaikat ovat jakaantuneet siten, että alkutuotannossa on 8 % kaupungin työpaikoista, 17 % jalostuksessa ja 74 % palveluissa. Kuusamossa on vahva matkailusektori, joka työllistää huomattavasti sekä tuo kerrannaisvaikutuksia mm. kauppaan. Toisaalta kaupungin suurin työllistäjä on puunjalostuksessa toimivat Pölkky Oy & Kitka Wood Oy. Kuusamoa koskee Koillismaa Elinvoimaohjelma. Tässä ohjelmassa on asetettu työpaikkatavoitteet. Yleiskaavatyön aikana on tehty yhteistyötä elinkeinoyhtiön kanssa siten, että elinvoimaohjelma ja yleiskaava eivät ole ristiriidassa keskenään. Kalastus työllistää Kuusamossa noin 50 henkeä. Alan yrityksiä ovat mm. Koillismaan Luonnonkala Oy, Kitkan herkku ja Kuusamon kalajaloste. Kuusamon yleiskaavatyön kannalta merkittävimmät elinkeinot on käyty läpi luonnonvarasuunnitelman toimialakatsauksissa, jotka ovat osa yleiskaavan perusselvityksiä liiteraportissa Selvitykset. Seuraavassa keskeisiä päätelmiä ja tavoitteita: Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen on osa alueen strategiaa. Kuusamossa on runsaasti potentiaalia uusiutuvien energiamuotojen raaka-aineiden tuottamiseksi ja hyödyntämiseksi. Näiden alojen kasvattaminen nähdään alueella järkevänä, mahdollisena ja kannatettavana, mutta sijoittaminen tulee pohtia siten että muut elinkeinot eivät häiriinny. Porotalous tulee olemaan jatkossakin yksi Kuusamon elinkeinoista mm. imagomerkityksen vuoksi. Alalla on myös mahdollisuuksia mm. lähiruoan ja tuotteiden kannalta. Porotalous tulee huomioida maankäytön suunnittelussa. Poromäärien kasvattaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Matkailu ja virkistys ovat Kuusamon keskeisimpiä toimialoja, joilla on välillisiä vaikutuksia myös muihin aloihin, mm. kauppaan. Matkailu on jatkossakin yksi kehittyvistä kärkitoimialoista. 33

36 Maa- ja metsätalous sekä näiden jatkojalostus ovat vahvoja toimialoja Kuusamossa myös tulevaisuudessa, yksi alueen kärkitoimialoista. Näillä aloilla on vahva kytkentä muihin toimialoihin, mm. energiantuotantoon ja matkailuun. Luonnontuotteet ja kalastus on nähty nousevina toimialoina, jotka tuottavat lähiruokaa ja lisämahdollisuuksia mm. matkailulle. Ala vaatii puhdasta luontoa. Kaivostoimintaa vastustetaan Kuusamossa yleisesti, erityisesti matkailun ja luonnon kannalta herkät alueet aiheuttavat ristiriitoja. Malmeja tulee kuitenkin kaivaa siellä missä niitä löytyy maaperästä, ja Pohjois-Kuusamo on tämän vuoksi kaivostoimijoiden näkökulmasta kiinnostava ja potentiaalinen alue Palvelut Kuusamossa on 12 alakoulua (peruskoulun luokat 1-6), kolme yläkoulua (peruskoulun luokat 7-9) sekä keskustaajamassa lukio, ammattikoulu ja musiikkiopisto. Päiväkoteja löytyy yhdeksän. Keskustaajamassa on nuorisotalo ja Oivangissa nuorisokeskus. Keskustaajamassa on lisäksi terveyskeskus, vanhuspalveluja, vammaispalveluja sekä kaupungintalo. Keskustaajamasta löytyy myös kulttuuripalveluja sekä kirjastopalvelut. Kaupallisia palveluja on keskustaajaman lisäksi Rukalla ja Käylässä. Palvelut ovat keskittyneet Kuusamon keskustaajamaan. Kylillä ja erityisesti Rukalla on myös hyvä palveluvarustus, mutta palvelut ovat keskittyneet Pohjois-Kuusamoon. 34

37 Kaupan kasvun lähtötietoina on käytetty maakuntakaavaa ja sen selvityksiä. Kuusamon keskustassa vähittäiskaupan suuryksikköjen määräksi on määritelty k-m 2 ja suuryksikön maksimikooksi k-m 2. Keskustassa on olevia suuryksikköjä noin k-m 2, joten kasvuvaraa on k-m 2. Rukan matkailukeskuksessa on kaksi päivittäistavaramyymälää ja erikoisliikkeitä, jotka palvelevat matkailijoiden tarpeita. Kaupan pinta-ala Rukalla on noin 5000 k-m 2. Vähittäiskaupan tarjonta on hyvä suhteessa väestöpohjaan. Ostovoiman siirtymä päivittäistavarakaupassa on +72% ja erikoistavarakaupassa + 54%. Erikoiskaupassa asiointialueeseen kuuluvat Kuusamon lisäksi Taivalkoski ja Posio. 35

38 4 TAVOITTEET Kuusamon alueella on monipuolisesti eri elinkeinojen toimintoja, joiden tarpeet halutaan sovittaa yhteen tällä yleiskaavan muutoksella. Tavoitteena on luoda sellaiset yleiskaavamerkinnät ja -määräykset, jotka riittävällä tarkkuudella ohjaavat tulevia yksityiskohtaisempien kaavojen maankäyttöratkaisuja ja valintoja. Aiemman yleiskaavan tavoitteet: LUONNON VARA SUUNNITELMA POLIITTINEN TAHTOTILA LAIT JA YLEMMÄN ASTEISTET SUUNNITELMAT VAT, MAAKUNTA- KAAVA MUISTA SUUNNNI- TELMISTA JA STRATEGIOISTA NOUSEVAT TAVOITTEET, OSALLISTEN TAVOITTEET KYSELYN TULOKSET FAKTOJEN POHJALTA NOUSEVAT TAVOITTEET (kasvun rajat, mitoitus) SUUNNITTELU- PROSESSIN AIKANA ESIIN NOUSEVAT LISÄ- TAVOITTEET - tasapainoinen yhdyskuntarakenne - luonnon monimuotoinen hyödyntäminen ja ympäristöarvojen turvaaminen - tasapainoinen aluetalous - yhteistyöverkostojen luominen - tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen: nuoret, vanhukset YLEISKAAVA Tavoitteet ja mitoitus Aiemman kaavavaiheen tavoitteet Voimassa olevassa yleiskaavassa (2008) on tehty pohjaksi visio, tavoitteet ja strategiset painopisteet. Nämä on tehty siinä vaiheessa, kun yleiskaavatyötä vietiin eteenpäin koko Koillis-Suomen kattavana yleiskaavana, jossa mukana olivat Kuusamon lisäksi Posio, Salla ja Taivalkoski. Yhteenveto tavoitteista on valmistunut jo 2004, mutta nyt valmisteltavaa yleiskaavaa on hyvä peilata näitä tavoitteita vasten ja pohtia, mitä näistä on toteutettu. 36

39 Seuraavassa on esitetty alustavat tavoitteet (vuodelta 2004): Tavoitteiden toteutuminen: vakituisen ja loma-asumisen alueita on lisätty, liikenneyhteydet ovat säilyneet luonnon raaka-aineiden merkitys tunnustetaan edelleen, virkistysmahdollisuuksia on säilytetty (ainakin Pohjois-Kuusamon osalta), luontokohteet ovat säilyneet matkailu on kehittynyt Tavoitekuvauksessa on nostettu tärkeäksi: rantarakentamisen ohjaaminen ja sen periaatteiden muodostaminen, rantojen soveltuvuus rakentamiseen. loma-asuntojen muuttaminen pysyväksi asunnoksi. kylärakenteen tukeminen luonnonarvojen huomiointi tietoliikenneyhteyksien kehittäminen rajanylityspaikkojen kehittäminen, niille johtavien tieyhteyksien ja niiden varsille muodostuvien palvelumahdollisuuksien kehittäminen. Palveluverkon ja työpaikka-alueiden kehittäminen maa- ja metsätalouden, porotalouden sekä luonnon raaka-aineiden tuotannon ja jatkojalostuksen kehittäminen opastuksen parantaminen Voimassa olevan yleiskaavan (2008) tavoitteissa on tuotu esille seuraavia: Yleiskaavassa arvioitu väestön osalta pientä kasvua ( > ) Kuusamon keskustaa ja Rukaa kehitetään siten, että ne yhdessä muodostavat Kuusamon matkailukaupungin alueen. Maaseudun kehittämiseen pyritään ohjaamalla asutusta kyliin ja niiden läheisyyteen sekä tukemalla eri tavoin kylän elinvoimaisuutta. Asumista ohjataan Keskustan, Rukan ja kylien lähialueelle. Keskustan ja Rukan muodostama matkailukaupunki on aluetta, jonne pääosa kaupungin palveluista, yhdyskuntateknisestä verkostosta ja asukkaista sijoittuu. Suurin osa yleiskaava-alueesta on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Näillä alueilla on maa- ja metsätalouden harjoittaminen mahdollista Kuusamossa on runsaasti rakentamista ohjaavia kaavoja ranta-alueilla kylärakenteen tukeminen? loma-asuntojen muuttaminen pysyväksi? tietoliikenneyhteydet? rajanylityspaikalla johtavan tien mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty palveluverkon ja työpaikkaalueiden kehittämistä tulee pohtia nyt laadittavassa yleiskaavassa alkutuotannon mahdollisuuksien säilyttäminen ja kehittäminen on pinnalla edelleen opastus? väestön vähenemistä ei ole saatu pysäytettyä Kuusamon matkailukaupunki-ajatusta on viety eteenpäin Ruka-Kuusamo yleiskaavan kautta kylien tukeminen? huomioitava nyt laadittavassa yleiskaavassa metsien osalta tarvitaan tarkempia pelisääntöjä mui- 37

40 vähintään nykyisessä laajuudessa. Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jossa nykyisinkin on vakinaista asutusta, voidaan sijoittaa myös uusia asuinrakennuksia Yleiskaavassa esitetään asuin- ja rantarakentamisen periaatteet. Kuusamon tiestöä koskeva suurin muutos on Käylä-Salla seututien muuttuminen kantatieksi. Yleiskaavassa painotetaan teiden kehittämistä siten, että niiden suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon kansainvälisen liikenteen ja matkailun edellytysten turvaaminen. Yleiskaavan mukaan lentoaseman toimintaa on kehitettävä matkailun vaatimusten mukaisesti ja varauduttava kaavoituksessa siihen, että rautatien jatkaminen Taivalkoskelta Kuusamo-Suoperän raja-asemalle on mahdollista ja tutkittava mahdollisuus rautatien jatkamiseen Kuusamon kautta Kemijärvelle. Virkistysreitistön muutokset ovat melko vähäisiä. Yleiskaavassa osoitetaan lisäksi luonnonympäristön, maiseman sekä kulttuuriympäristön kannalta arvokkaat alueet ja kohteet. Alueiden ja kohteiden määritys on tehty olemassa olevien selvitysten perusteella. Tavoitteena on, että kohteiden ja alueiden esiintuominen yleiskaavassa luo edellytykset niiden huomioon ottamiseen matkailun kehityksessä. den maankäyttömuotojen lähialueilla tiestön kehittäminen? rautatien jatko ei ole toteutunut, mutta on edelleen mukana strategisena tavoitteena virkistysreitistöä tulee kehittää edelleen nyt laadittavassa yleiskaavassa luonnonympäristön, maiseman ja kulttuuriympäristön kohteiden huomiointia matkailun kehityksessä tulee edelleen viedä eteenpäin, esim. reitistöjen kehittämisen kautta - kaavan tavoitevuosi > mitoitus, realismia ylläpitoon Kuusamossa voimassa olevien, oikeusvaikutteisten ja valtuuston hyväksymien osayleiskaavojen voimassa olo arvioidaan myöhemmin kaavaprosessin yhteydessä. LVYS - TAVOITTEET: TOIMINTOJEN SIJOITTUMISKRITEEREITÄ kaavaan osoitetaan aluerajauksia ja maankäyttöä, joka rajoittaa muita toimintoja tai on yhteen sovittamisen tarvetta soveltuvuus maisemaan ja luonnonympäristöön > huomioi arvokkaat maisema- ja luontoalueet vaikutukset asumiselle ja elinkeinotoiminnoille > etäisyydet, suojavyöhykkeet, saavutettavuus kehitetään kestävällä tavalla > toimintojen realistinen mitoitus, olevan hyödyntäminen lisätään synergiaa > sijoittuminen lähekkäin, yhteistoiminta vesien puhtautta vaalitaan > estetään ympäristön pilaaminen ei haittoja luonnolle, maisemalle, vesistöille, matkailun imagolle: riskitön toiminta > arviointi lähiruoan ja -energian tuotanto > olevat alueet, hajautunut aluerakenne 4.2 Tavoitteiden julkinen käsittely Pohjois-Kuusamo on aluetta, johon kohdistuu eri elinkeinojen käyttöpainetta. Oulangan kansallispuisto, Rukan kansainvälinen matkailukeskus, Kitkajärvi, Koutajoen valuma-alue luonnonympäristöltään merkittävine jokineen, maa- ja metsätalouden käyttötarpeet ovat Kuusamolle erittäin tärkeitä asioita. Näiden ja uutena toimialana esiin nousseen kaivosalan toimintojen tarpeet ja ristiriidat tulisi ratkaista päivittämällä yleiskaava. Keskeisin asia on ratkaista kaivostoiminnan suhde luonnonympäristöön ja matkailukeskukseen. Selkeintä olisi määrittää reunaehdot kaivostoiminnalle: kyllä, ehkä ja ei alueet. Asia tulee nyt ratkaista periaatteellisella tasolla, ettei Kuusamon luontomatkailuimagoon haitallisesti vaikuttavia kaivoskiistoja tarvitsisi käydä jokaisesta hankkeesta erikseen. Yleiskaavan päivityksessä pitää ratkaista myös paljon keskustelua herättänyt maa- ja metsätalouden sekä luontomatkailun yhteen sovittaminen, laatia periaatteet ns. maisema-arvokaupalle. 38

41 Yleiskaavan pohjaksi on laadittu LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA, jonka yhteydessä on tehty syyskuussa 2013 tavoitekysely kunnan asukkaille ja sidosryhmille. Näistä vastauksista muotoiltiin tavoitteita yleiskaavasuunnittelua varten. (liite Kyselyn tulokset) Tärkeimpinä toimialoina tavoitevuonna 2030 pidettiin: 1. luonnon virkistyskäyttöä ja matkailua 2. luonnontuotealan, metsätalouden, bioenergian ja kalatalouden jatkojalostusta Kuusamossa. 3. tärkeitä elinkeinoja ovat maatalous, metsätalous ja tuulivoima. 4. jonkin verran tärkeä on porotalous sekä pohjavesien hyödyntäminen ja maa-ainesten otto. 5. vähiten merkitystä on kaivostoiminnalla ja turvetuotannolla. Seuraavat, luonnonvaroja koskevat kehittämistavoitteet on muodostettu ohjausryhmän kokouksissa keskustellen ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa : Yleistavoitteet Porotalous Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelmaa ohjaa strategian visio 2021 Kaikkien aikojen Kuusamo: Elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen Pohjolan luontopääkaupunki. Suunnitelmaa tarkastellaan ja päivitetään strategiakausittain (joka toinen vaalikausi). Kuusamon kaupungille laaditaan erillinen hankintastrategia, jossa painotetaan kestävän kehityksen mukaisia toimia lähiruoan, lähienergian, puurakentamisen ja lähipalvelujen edistämiseksi. Porotalouden toimintaedellytykset turvataan Kuusamossa osana luontaista elinkeinotoimintaa ja perinteistä kulttuuria sekä Kuusamon imagon rakentajana ja matkailun vetovoimatekijänä. Porotaloutta kehitetään kestävällä tavalla ja muu maankäyttö huomioon ottaen Maa- ja metsätalous Metsätalouden harjoittamiselle tulee jatkossakin säilyttää hyvät mahdollisuudet. Puunjalostusteollisuutta Kuusamossa tulee kehittää. Metsävaroja voidaan hyödyntää kestävällä tavalla nykyistä enemmän nostamaila hakkuumääriä ja lisäämällä jalostusastetta. Metsätalouden, matkailun ja muun maankäytön yhteensovittamiseksi lisätään vuorovaikutusta, kehitetään hoitomuotoja ja luodaan uusia toimintamalleja. Maatalouden kehittämisen tärkeimpiä painopisteitä ovat lähiruoan ja lähienergian tuotanto. Kuusamon elintarviketeollisuutta kehitetään ja maataloustuotteiden jalostusastetta nostetaan. Maa- ja metsätalousalueilla huomioidaan luonnonympäristöön, vesistöön ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset esim. maisema-arvokaupan ja hyödynsaajien kanssa tehtävien sopimusten avulla. Luonnontuotteet ja kalastus Luonnontuotteet nostetaan Kuusamon keskeiseksi vetovoimatekijäksi. 39

42 Lisätään luonnontuotealan ja matkailun synergiaa ja yhteisiä kehittämistoimenpiteitä. Luonnontuotteita markkinoidaan osana Kuusamon matkailukonseptia. Kuusamon pohjavesien ja vesistöjen puhtautta vaalitaan ja tärkeitä pienjokia kunnostetaan. Kalastusta kehitetään matkailun vetovoimatekijänä Kitka-, Oulanka-ja Kuusinkijoella, muilla tärkeillä vesistöreiteillä sekä Kuusamon järvialueilla. Kalavesien hoidossa vähempiarvoisen kalan poistokalastusta tehostetaan, kehitetään luonnontuotteiden jalostusta ja lisätään puhtaan ja villin Iähiruoan markkinointia. Uusiutuvat energiamuodot Kuusamossa hyödynnetään ja jalostetaan uusiutuvia energiamuotoja, kuten puuta, aurinkoa, maalämpöä, tuulta sekä maatalouden ja teollisuuden jätteitä paikallisissa bioenergialaitoksissa. Pyritään hiilineutraaliin yhteiskuntaan, joka hyödyttää paikallisia toimijoita. Uusiutuvan energian hyödyntämisessä ja sijoittamisessa otetaan huomioon niiden soveltuvuus maisemaan ja luonnonympäristöön sekä vaikutukset asumiselle, elinkeinotoiminnalle ja virkistykselle. Tuulienergian hyödyntämisessä otetaan huomioon maisemalliset ja muut vaikutukset. Matkailu ja virkistys Matkailua kehitetään Kuusamossa Pohjolan luontopääkaupunki-imagon pohjalta painopistealueena Ruka-Kuusamo -matkailukaupunki sekä maisema- ja luontoalueet: Oulangan kansallispuisto, Kitkajärvi, Oulanka-,Kitka- ja Kuusinkijoki sekä Järvi-Kuusamo ja Etelä-Kuusamon erämaiset alueet. Kuusamoon järjestetään sujuvat liikenneyhteydet ja matkaketjut sekä Suomesta että ulkomailta sekä sisäiset yhteydet. Matkailua kehitetään ympärivuotisena painottaen virkistysreitistöjä ja - palveluja kuten kalastusta ja metsästystä, puhdasta lähiruokaa, mökkimatkailua sekä liikunta-, terveys- ja tapahtumamatkailua. Alueita varataan vapaa-ajan asumiselle ja luontoon pohjautuville harrastustoiminnoille huomioiden yksityinen maanomistus. Kaivosteollisuus Kaivostoimintaa voidaan harkita Kuusamossa vain alueilla, joilla ei kohdistu merkittäviä haittoja luontoarvoille, luonnontuotteille ja elintarviketuotannolle, maisemalle, vesistöille, matkailun imagolle tai asutukselle. Luonto- ja maisema-arvoiltaan herkälle sekä matkailun kannalta keskeiselle alueelle (Oulanka-Ruka-Kitka -alue) ei käytettävissä olevan tiedon pohjalta kaivostoimintaa tai sen rikastustoimintaa voida riskittömästi käynnistää. Uraanikaivostoiminnan aloittamista Kuusamossa ei hyväksytä kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti (Kuusamon kaupunginhallitus ). Toimintojen yhteensovittamisen tarvetta on erityisesti: kaivostoiminta >< matkailu kaivostoiminta >< metsätalous ja luonnonsuojelu kaivostoiminta >< vesistöjen käyttö matkailua ja virkistys >< metsätalous ja luonnonsuojelu 40

43 Alueita, joita intressiristiriidat erityisesti koskevat ovat Oulangan alue, Rukan alue, Kitkan alue, Järvi-Kuusamo ja Etelä-Kuusamo. Muiden teemojen tavoitteet asetetaan valtuustoesittelyssä ja luonnosvaiheen kuulemisessa sekä täydennetään sidosryhmätilaisuuksissa syksyllä Työryhmän yleistavoite on että asutus tulee ohjata keskustaan ja kehittyviin kyliin. Kasvutavoite on 500 asukasta vuoteen 2030 mennessä. Tasapainoisen yhdyskuntarakenteen kehittäminen on haaste tilanteessa, jossa väestönkehitystrendi on laskeva, uusista asuinrakennuksista suuri osa on loma-asuntoja ja resurssit nykyisen liikenne-verkon ylläpitoon ja kehittämiseen ovat niukat. Luonnon monimuotoisen hyödyntämisen ja ympäristöarvojen turvaamisen haasteet liittyvät siihen, miten sovittaa yhteen vaatimukset luonnon raaka-aineiden taloudellisesta hyödyntämisestä ja luonnonympäristön säilyttämisestä luontomatkailun toimintaympäristöksi soveltuvana. 4.3 Päätös tavoitteista Edellä esitetyt kehittämistavoitteet on hyväksytty Kuusamon kaupunginvaltuustossa Lisäksi Kuusamoa koskee Koillismaa elinvoimaohjelma, jossa Kuusamon työpaikkatavoitteeksi on asetettu uutta työpaikkaa vuoteen 2021 mennessä. Lisäksi kaavatyön pohjana on Kuusamon ympäristöjulistus vuodelta 1993: 41

44 42

45 5 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Vuorovaikutustilaisuuksia järjestetään useita kaavoituksen keskeisissä suunnitteluvaiheissa. Tilaisuuksista saatuja tietoja ja näkemyksiä hyödynnetään kaavaratkaisuja laadittaessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan päivittämään noin neljännesvuosittain suunnitelmien edistyessä ja aikataulun tarkentuessa. Yleiskaavan päivitystyö tullaan viemään riittävän usein Kuusamon luottamushenkilöiden käsiteltäväksi. Päättäjille tullaan lisäksi järjestämään tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia esimerkiksi yhteisissä iltakouluissa. Päättäjien informointi on erittäin tärkeää, jotta heillä on riittävä tietopohja tehdä päätöksiä ja hyväksyä sitovia ja ohjaavia yleiskaavamääräyksiä, mikä on ollut kaavan uusimisen päätavoite. Työtä ohjaavat Kuusamon kaupungin toimielimet sekä viranhaltijat. Kaavakonsulttina toimii SWECO Ympäristö Oy. Kaavaprosessin aikana järjestetään MRL:n mukaiset julkiset nähtäville asettamiset, jolloin kunnan asukkailla ja muilla osallisilla on mahdollisuus tutustua kaavaaineistoon ja jättää siitä mielipiteitä ja muistutuksia. Osallisia ovat mm: Alueen maanomistajat, kyläyhdistykset ja -seurat Asukkaat ja toimijat (ml. kuusamolaiset seurat ja yhdistykset, Myötäle Ry ) Kaupungin hallintokunnat: yhdyskuntatekniikan toimiala, ympäristötoimi ja elinkeinotoimi Naapurikunnat: Salla, Posio, Taivalkoski, Suomussalmi Viranomaiset: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, Metsähallitus luontopalvelut, Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan museo, Finavia, Oulu-Koillismaan Pelastuslaitos, Tukes Yrittäjät: Kuusamon yrittäjät ry ja Naturpolis Matkailu: Ruka-Kuusamo matkailuyhdistys ry, Villi Pohjola / Lomarengas, Metsähallitus / Pohjanmaan luontopalvelut, Naturpolis, Ohjelmapalveluyrittäjät Luonnontuoteala: Kuusamon 4H yhdistys, Kuusamon marja, Arktiset aromit, Kuusamon riistanhoitoyhdistys, Kuusamon metsästys- ja kalastusseura ry, Kuusamon uistinseura ry, Kitkan Viisaat ry, Koillismaan kalastajainseura ry Kalatalous: ProAgria Oulun Kalatalouskeskus, Kuusamon kylien yhteisten vesialueiden osakaskunta, Kuusamon kalatalo Luonnonsuojelu: Kuusamon Luonnonystävät ry, Pro Kuusamo ry Maatalous: MTK-Kuusamo Porotalous: Kuusamon paliskunnat / merkkipiirit Metsätalous: Kuusamon metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, Metsähallituksen Metsätalous ja Laatumaa, Kuusamon yhteismetsä, Pölkky Oy, Kuusamon hirsitalot Turvetuotanto: Turveteollisuusliitto, Rasepi Oy Kaivostoiminta: Kaivannaisteollisuus ry, Tukes Energiantuotanto: Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta, Fortum Oyj Myllykosken voimalaitos, Suomen tuulivoimayhdistys ry, Fingrid Oyj, Fortum sähkönsiirto Oy Poliittiset ryhmät: Suomen keskusta, Kansallinen kokoomus, Suomen sosiaalidemokraatit, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset, Vihreä liitto 5.1 Sidosryhmäyhteistyön periaate Sidosryhmien osallistaminen toteutetaan hyödyntäen vuorovaikutteisia menetelmiä kaavaprosessin keskeisissä vaiheissa. Osallistaminen järjestetään luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelmassa jäsennettyjen teemojen sekä muiden kaavoitusvaihetta koskevien teemojen (esim. kauppa) mukaan. Osallistuminen vaiheistetaan kolmeen vaiheeseen: 43

46 1) kaavan tavoitteet ja lähtökohdat 2) kaavan luonnosvaiheen intressien kartoittaminen 3) kaavan ehdotusvaiheen kommentointi ja yhteisten näkemysten löytäminen (kaavamerkinnät). 5.2 Viranomaisyhteistyö hankkeessa Kuusamon yleiskaavahankkeella on valtakunnallista merkitystä, ja viranomaisyhteistyön kehittämisen tarve on todettu selvästi esim. kaivosten ympäristöturvallisuustyöryhmän työssä. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota viranomaisten yhteistyön toimivuuteen ja tiedonvaihtoon. Viranomaisten näkökulmia avataan ja hallinnonalojen välistä tietojen vaihtoa edistetään erillisessä viranomaistyöpajassa (VTT:n vastuulla SAM-hankkeessa). Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja VTT tekevät Kuusamon kanssa yhteistyötä TEKESin SAM (Sustainable Acceptable Mining) tutkimus- ja kehityshankkeessa, jossa tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä. Hankkeessa tarkastellaan kaivostoiminnan sosiaalisen hyväksyttävyyden, alueellisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen teemoja. Yhtenä tapaustutkimusalueena on Kuusamo. SAM-hankkeen tavoitteita Kuusamossa ovat: vuorovaikutusmenetelmien kehittäminen uudenlaisen internetissä toimivan karttatyökalun (eharava) hyödyntäminen maankäytön suunnittelun, kaavoituksen osallistumisessa ja sidosryhmätyössä; tulosten analyysi ja työkalun kehittäminen. viranomaisten työpajamenettely; viranomaisten yhteistyön ja avoimen tiedonvaihdon kehittäminen (Hankkeesta lisää VTT:n sivuilla: ) 44

47 6 MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT 6.1 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet ja kuvaus Yleiskaavan luonnosvaihtoehdot muodostettiin nykytilannekarttojen, luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman lopputuloksen sekä työryhmän kokousten, viranomaistapaamisten ja asukastilaisuuden keskustelujen pohjalta. Vaihtoehdon (VE) 1 eli LUONNOLLISEN painopisteenä on luonnonvarojen hyödyntäminen. Vaihtoehdon teemoja ovat porotalous, kalatalous, maatalous, luonnontuotteet, pohjavesi ja maa-ainesten otto. Rakenne on hajautunut tasaisesti koko kuntaan ja hyödyntää olevia luonnonvaroja. Kyliin on osoitettu useita biovoimalan paikkoja karjatilojen painopisteisiin. Uusia kalasatamia on esitetty kolme olevien kahden lisäksi. Runsaasti kehittämispotentiaalia on kalataloudella ja hyvin luonnontuotteiden keräilyssä ja pohjaveden jalostuksessa. Myös maatalous voi kasvaa jonkin verran mutta porotaloudella ei ole kasvumahdollisuuksia nykyisestä, sillä eläinten määrää rajoitetaan lailla. Biotaloudesta kasvua (Ympäristö-lehti 03/2014 sivu 10) Hallituksen tavoitteena on kasvattaa biotalouden tuotos nykyisestä noin 60 mrd :sta 100mrd :oon vuoteen 2025 mennessä. Samalla biotalouteen pitäisi syntyä uutta työpaikkaa. Linjaukset sisältyvät valtioneuvoston tuoreeseen periaatepäätökseen ja biotalousstrategiaan. Ajatuksena on vauhdittaa elinkeinojen uudistumista. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää kestävästi uusiutuvia luonnonvaroja tuotteiden, ravinnon, energian ja palvelujen tuottamiseen. Se yhdistää monia alkutuotannon ja jalostuksen aloja. Esimerkiksi Suomelle merkittävä metsiin perustuva biotalous yhdistää puunjalostusta, kemiaa, energiaa, rakentamista sekä ravinto- ja hyvinvointiratkaisuja. Biotalousstrategian toimeenpano käynnistyy nopeasti. Ensimmäiseksi on päätetty koota tiedot erilasten biomassojen saatavuudesta, määrästä ja sijainnista. Tavoitteena on avoin käyttöliittymä, biomassa-atlas, jonka kautta tieto olisi vapaasti hyödynnettävissä. ( 45

48 46

49 Vaihtoehto (VE) 2 eli ELÄMYKSELLINEN kehittää matkailua. Teemoja ovat loma-asutus, matkailupalvelut sekä virkistyspalvelut ja -reitit. Vetovoimatekijöitä ovat suojelualueet, kulttuuriympäristöt ja -maisemat sekä olevat reitistöt. Kuntaan on eritelty viisi matkailuvyöhykettä: Juuma- Oulanka retkeilyvyöhyke, Kitkan järvivyöhyke, Ruka-Itäkuusamon matkailuvyöhyke, Järvikuusamon kulttuurivyöhyke, Iivaaran erävyöhyke ja Maaselän metsävyöhyke. Kehitettäväksi on esitetty laaja pyöräilyverkosto oleville sivuteille painottuen Järvi-Kuusamoon sekä ulkoilureittiyhteyksiä uusille alueille mm. etelä- Kuusamoon. Matkailupalvelujen ja reitistöjen kehittämiseen nähtiin hyviä mahdollisuuksia kunhan ne eivät kohdistu jo ylikuormitetuille alueille. Lomaasutuskin voi kasvaa jonkin verran. 47

50 48

51 Vaihtoehto (VE) 3 eli ENERGINEN kehittää energiatuotantoa ja jalostuselinkeinoja. Teemoja ovat bioenergia, tuulivoima, puunjalostus, elintarvikejalostus, kaivostoiminta, liikenne ja kauppa. Metsätalous liittyy bioenergiaan ja jalostusteemaan. Turvetuotantoalueet on esitetty maakuntakaavan mukaisina, samoin kuin tuulivoima-alueet. Kuusamossa on vireillä kaksi tuulivoimahanketta, jotka eivät sijoitu maakuntakaavassa vahvistetuille alueille. Tarve uudelle biovoimalalle on merkitty keskustaan, samoin tekninen huolto ja isoimmat työpaikat. Jalostuksen laajenemisalue on merkitty keskustan kohdalle kehitettävän ratayhteyden varteen. Kaupan kasvun on ajateltu suuntautuvan keskustaan ja Rukalle. Keskitetyt laitokset jalostavat koko kunnan raaka-aineita. Bioenergiatuotannossa on runsaasti kasvupotentiaalia hyvin myös tuulivoimalla, puunjalostuksella ja elintarvikejalostuksella. Hyvin vähän potentiaalia nähtiin maa-ainesten otossa ja kaivostoiminnassa. 49

52 50

53 6.2 Vaihtoehtojen vaikutukset ja vertailu Sosiaalisia vaikutuksia, SVA, ovat toimintojen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Tällaisia asioita ovat esim. vaikutus työllisyyteen ja elinkeinojen kehitykseen eri sektoreilla, vaikutukset asukkaiden viihtyvyyteen ja elämän laatuun alueella, vaikutukset ihmisten terveyteen, yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin. Sosiaalisen kestävyyden käsitteitä ovat terveellisyys, turvallisuus, viihtyisyys, sosiaalinen toimivuus, arjen sujuvuus ja sosiaalinen tasa-arvoisuus. Toimintojen ympäristövaikutukset, YVA, kohdistuvat luonnonympäristöön, sen monimuotoisuuteen ja tässä hankkeessa erityisesti luonnonvaroihin. Luonnonvarojen hyödyntäminen on talouden perusta ja arvioinnissa pohditaan yleispiirteisellä tasolla eri käyttömuotojen lyhyt- ja pitkäaikaisia vaikutuksia luontoon ja maisemaan. Taloudellisilla vaikutuksilla, TVA, on tässä työssä suuri merkitys, sillä suunnittelun teemat liittyvät kaupungin pääelinkeinoihin ja siten alueen elinvoimaisuuteen tulevaisuudessa. Vähemmän merkitystä on yhdyskuntarakenteen kustannuksilla, mutta enemmän eri toimialojen tuottavuudella (työpaikat, verotulot, investointitarpeet) kaupungille lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Arvioinnissa kuvaillaan eri hankkeiden vaikutuksia työpaikkojen syntymiseen tai vähenemiseen, vaikutuksia yritysten logistiikkaan ja yritystoiminnan edellytyksiin sekä elinkeinorakenteen monipuolisuuteen, vaikutuksia yritysilmapiiriin ja paikan vetovoimatekijöihin. Vaihtoehtojen vaikutuksia on vertailtu asiantuntijatyönä. Seuraavassa on yhteenveto rakennemallien vaikutuksista. 6.3 Maankäyttöratkaisun valintapäätös Vaihtoehtoja käytiin läpi sidosryhmissä sekä asukastilaisuudessa. Näiden keskustelujen tulokset esitettiin yhteenvetona ohjausryhmälle, joka hyväksyi yhteenvedon pääpiirteissään yleiskaavaluonnoksen lähtökohdaksi kokouksessaan

54 Kokouksessa sovittiin että kaikkien mallien teemat otetaan yleiskaavaan, sillä kaikki alat tarvitsevat toisiaan kasvaakseen. Jalostus ei voi kehittyä ilman alkutuotantoa ja alkutuotanto ei voi kasvaa ilman jalostusta ja tuotteiden laajempaa markkinointia. Matkailu ja lomailu ei ole vetovoimaista ilman puhdasta luontoa, paikallista kulttuuria ja imagoa, joka ilmenee paikallisessa rakennustyylissä, paikallisessa ruoassa, paikallisessa ohjelmatarjonnassa/kulttuuri alkutuotanto kulttuurimaisemineen ja poroineen kulttuurin ydinasiaa ja jalostuselinkeino tuottaa paikallista ruokaa. Mikään toimiala ei voi kehittyä ilman turvattua energiatuotantoa. Yhteenveto rakennemallien vaikutusten arvioinnista on tämän selostuksen liitteenä. 52

55 53

56 7 YLEISKAAVA 7.1 Yleiskaavan kuvaus Alla olevassa liitekartassa on esitetty Kuusamon osa-aluejako lähtötietojen ja olevan elinkeinorakenteen pohjalta Kokonaisrakenne ja mitoitus Yleiskaava pohjautuu pitkälti luonnonvarasuunnitelmaan, jossa tutkittiin alueen elinkeinojen nykytilaa ja niiden kehittämismahdollisuuksia. Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelmassa käsiteltäviä toimialoja ovat: luonnonympäristön ja maiseman arvoalueet luonnontuotteiden hyödyntäminen, mihin liittyvät mm. metsästyksen, kalastuksen ja marjastuksen kannalta tärkeät alueet pinta- ja pohjavedet sekä maa-ainesten ottomahdollisuudet maa- ja metsätaloudessa hyödynnettävät alueet sekä porotalouden tarvitsemat alueet matkailutoiminnan kannalta merkittävät sekä virkistykseen liittyvät alueet ja reitit tuulivoimatuotantoon, turvetuotantoon ja muuhun bioenergian tuotantoon soveltuvat alueet kaivostoiminnan mahdollisuudet Kuusamossa sekä mahdolliset tuotantoalueet luonnonvarojen hyödyntämisen edellyttämää logistiikkaa 54

57 Selvityksessä tärkeimmiksi aloiksi nousivat matkailu ja metsätalous sekä ympäristön virkistyskäyttö. Myös alkutuotannon eli maatalouden, porotalouden ja kalastuksen työllisyysvaikutus on suuri. Eri toimialojen kehittämistavoitteet on kirjattu selostuksen kohtaan Tavoitteet. Tavoitteiden pohjalta laadittiin kolme erilaista rakennemallia, josta ensimmäinen Luonnollinen painotti alkutuotannon elinkeinojen kehittämistä, toinen Elämyksellinen painotti matkailun ja virkistyspalvelujen kehittämistä ja kolmas Energinen painotti jalostuselinkeinon, energiatuotannon ja kaivostoiminnan kehittämistä. Alkutuotannon osalta todettiin kasvupotentiaalia olevan kaikilla elinkeinoilla paitsi porotaloudella, missä eläinten määrää säädetään poronhoitolailla. Myös matkailussa todettiin kasvupotentiaalia siten, että kehitetään erityyppisiä palveluja ja reitistöjä kunnan eri osiin. Rukan osalta ei todettu tässä vaiheessa laajennuspainetta, vaan rakennetta halutaan tiivistää ja käyttöastetta nostaa. Jalostuksessa todettiin kasvumahdollisuuksia erityisesti puualalla mutta myös maataloudessa ja kalastuksessa tuotantoa monipuolistamalla ja jalostusastetta kehittämällä. Bioenergia nähtiin tärkeänä tulevaisuuden alana. Tuulivoimarakentamiseen osoitettiin kunnan lounaisosat. Kaivostoimintaa halutaan rajoittaa matkailun keskeisillä alueilla. Asutuksen kasvutavoitteeksi vuoteen 2030 asetettiin 500 henkeä ja se ohjataan nykyisiin taajamiin ja kyliin niiden rakennetta tiivistämällä. Työpaikka-alueet ohjataan Ouluntien varteen, Lentokentän viereen ja Posiontien risteykseen. Uusi keskus-biovoimala sijoittuu Ouluntien innovaatiopuistoon ja kyliin tulee maatilojen yhteisiä biovoimaloita tarpeen mukaan. Ne on sijoitettu pääteiden varsiin, jolloin ne voivat jakaa biokaasua maatalouskoneiden lisäksi myös yleiselle liikenteelle. Eri toimialojen kesken on ristiriitoja, ja niistä tehtiin oheinen kartta: TOIMIALOJEN YHTEENSOVITTAMISEN TARPEET 55

58 7.1.2 Kuvaus alueittain ja toimialoittain Elinkeinot ja niiden kehittäminen: Alkutuotanto Porotaloutta ja maataloutta harjoitetaan koko kunnan alueella. Kaavakartalla on esitetty olevat maatilat keltaisella ympyrällä ja porotalouden tärkeimmät alueet, koko kunta, vaalean vihreänä pohjavärinä. Lisäksi on esitetty paliskuntien rajat ja erotuspaikat ruskealla viiva- ja neliömerkinnällä. Näihin elinkeinoihin perustuvat kylät on osoitettu kehittämismerkinnällä, jonne asutusta ja muuta maataloutta tukevaa elinkeinotoimintaa halutaan ohjata. Metsätalousalueeksi on merkitty koko kunta. Kunnassa on paljon arvokkaita luonto- ja maisema-alueita, jotka on huomioitava metsien hoidossa metsälain mukaisesti. 56

59 Kalastuselinkeinon kannalta tärkeimmät vesistöt on esitetty tummennan sinisellä värillä ja niitä ovat Kitkajärvet, Kallunkijärvi, Järvi-Kuusamon isot järvet Suininki-Kiitämä-Kirpistö-Muojärvi- Kuusamojärvi, sekä kaakkoisosan järviketju Iijärvi-Sovionjärvi-Iso-Kero-Irnijärvi. Lisäksi kartalla on esitetty olevat kalankasvattamot ja niiden ympärille rajattu potentiaalinen kasvatusvyöhyke. Vesistöjen käytön ja kalankasvatusmenetelmien kehittämisessä on otettava huomioon ensisijaisesti veden laadun säilyminen hyvänä kaavamääräysten mukaan: Ympäristönsuojelulaki: 6 Selvilläolovelvollisuus Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). YSL: 7 Velvollisuus ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön ja viemäriverkostoon mahdollisimman vähäisiksi. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on noudatettava jätelain (646/2011) 2 luvussa säädettyjä yleisiä velvollisuuksia ja periaatteita sekä kemikaalilain (599/2013) ja Euroopan unionin kemikaalilainsäädännön mukaisia kemikaalien turvallista käyttöä koskevia yleisiä periaatteita ja velvoitteita ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran ehkäisemiseksi. Jalostuselinkeinot ja palvelut Teollisuuden olevat työpaikat sijoittuvat Kuusamon keskustaan (T) ja harvakseltaan nauhamaisesti valtatien varteen Kuusamon pohjoispuolella (tp). Kylillä on pienempiä verstaita, joita ei näytetä kaavassa. 57

60 Kehitettävät työpaikka-alueet TP sijoittuvat keskustan kolmelle kulmalle eli Ouluntien varteen, Lentokentän ympäristöön ja Posiontien risteykseen. Tavaraliikenteen terminaalialue lta on osoitettu Kurkijärventien risteykseen. 58

61 Elinvoimaohjelma esitetyt 1000 uutta työpaikkaa sijoittuvat suurelta osin näille yritys- ja innovaatiopuistoiksi nimetyille alueille. Vuoteen 2021 matkailuala työllistää 250 henkilötyövuotta (sis. palvelut), kaivosala seututasolla 150 htv, Puun jatkojalostus 100 htv, luonnontuoteala 150 htv, kauppa-rakentaminen-kuljetus 359 htv ja hallinto-, terveys-sosiaalipalvelut ja viestintä 126 htv. Turvetuotannon uudet alueet tu-1 on osoitettu maakuntakaavan mukaan Kemilään. Varaukset eivät riitä pitkälle ja jos halutaan jatkaa nykyisellä polttotasolla, uusia ottoalueita tarvitaan. Potentiaalisia alueita ei ole kuitenkaan selvitetty. Kaupan palvelut sekä julkiset palvelut sijoittuvat valtaosin Kuusamon keskustaan ja Rukalle. Kaupan uudesta rakennusoikeudesta lähes kaikki ohjataan Kuusamoon ja vähäinen osa Rukalle. Kiistellystä kaivostoiminnasta on annettu seuraavat toiminnan rajoitukset: Rukan ympäristö on määritetty valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäväksi matkailun ydinalueeksi rm-1, jolla kaivos-, rikastus- ja jalostustoiminta on kielletty. Sitä ympäröi laajempi matkailun ja virkistyspalvelujen alue vr-1, missä kaivoslain mukainen rikastus ja jalostus ei ole sallittua, mutta louhiminen voidaan sallia. Rajaus on likimain maakuntakaavan matkailun vetovoimavyöhykkeen mukainen. 59

62 rm-1 alueen rajaus perustuu pääosin ohjausryhmän linjauksiin ja se on muuttunut ja tarkentunut suunnittelun edetessä. Suurimmalta osin rajaus perustuu alueelle suunniteltuun maankäyttöön ja vähemmän vesistöjen valuma-alueisiin. Rajatulla alueella matkailuelinkeinon tarpeet on asetettu etusijalle suhteessa kaivostoimintaan, jonka nykyiset toimintatavat ja tekniikat eivät takaa riittävästi ympäristön säilymistä puhtaana tai estä maisemakuvan muuttumista huonoon suuntaan. Maa-, metsä- ja porotaloutta sekä muita toimintoja merkintä ei rajoita millään tavalla ja aluerajauksen sisälle sijoittuukin useita kehitettäviä maa- ja porotalouskyliä sekä matkailukyläverkosto Käylä-Juuma-Säkkilä. Pohjoisessa alue rajautuu Kitkajokeen, missä on runsaasti loma-asutusta ja lomakyliä, retkeilyreitin kehittämistarvetta, melontareitti ja tärkeä virkistyskalastusvesistö. Lännessä alue rajautuu valtatie-5:een ja kaartaa pohjavesialuetta seuraten Kesälahteen ja siitä Kitkajärveä pitkin Keräsniemeen ja Jäkälälahteen josta etenee Naatikkavaaran eteläpuolitse Iso-Hyypiölle, mistä jatkaa itään kohti Rukajärventien risteystä. Itäreunan rajaus kulkee noin 6 km etäisyydellä Ruka- Valtavaaran vaaraketjusta ja kaartaa siitä itään kohti Kitkajokea. Tämän vyöhykkeen ulkopuolelle on mahdollista sijoittaa kaivoksia, muttei rikastamoa ja jalostamoa vr-1 alueen vyöhykkeelle. Sen ulkopuolella kaikki kaivoksiin liittyvä toiminta on mahdollista. rm-1 alueen rajaus sinisellä pistekatkoviivalla esitettynä. Alueen pinta-ala on noin 450 k-m 2. 60

63 Oulankajoen ja Kitkan Project Aqua vesistön valuma-alueet: etäisyyden mukaan herkin luokka I ja turvallisin luokka IV. Kaupan palvelut keskittyvät Kuusamoon ja Rukalle. Merkinnät ovat maakuntakaavan mukaisia. Kuusamon keskustaan on rakennettu kaupan suuryksiköitä noin k-m 2, joten uutta tilaa voi vielä tulla noin k-m 2. Kehitettäviä palvelukyliä ovat ne, joissa on koulu ja riittävä väestöpohja. Kuusamon ympäristön palvelukyliä ovat Nissinvaara ja Mäkelä. Etäämmälle sijoittuvat Törmäsenvaara, Määttälänvaara ja Käylä. Kuusamon ja Rukan keskustat ovat myös palvelukyliä. 61

64 Matkailupalvelut ovat keskittyneet Rukalle, missä on vielä runsaasti täydennysrakennus- ja tiivistämismahdollisuuksia Rukan yleiskaavan mukaisesti. Laajennustarpeita näille toiminnoille ei esitetä tässä strategisessa yleiskaavassa, johtuen nykyisten palvelujen suhteellisen alhaisesta käyttöasteesta ja yleisestä suhdanteesta, mikä enteilee toimintatapojen muutosta. Matkailun kehityskuvana onkin tarjonnan monipuolistaminen erilaisia käyttäjäryhmiä varten. Ruka on tyypiltään matkailukaupunki. Kuusamoa ja Vasaraperää voidaan kehittää järvi- ja kulttuurimatkailuun pohjautuvina matkailukeskuksina kun taas Iivaaraa/Kemilää ja Kuoliota halutaan kehittää pienimuotoisina erämatkailun matkailukylinä tukeutuen muutamiin lomakyliin ja maatilamatkailuun. Oulanka-Kitkan alueelle, joka on retkeilyn ydinaluetta, on osoitettu kehitettävä retkeilykyläverkosto Käylä-Säkkilä-Juuma-Vuotunki, missä tarjotaan pienimuotoista majoitus- ja ohjelmapalvelutarjontaa lomakylissä tai maatilamatkailuun liittyen. Palveluihin liittyvät laajat ulkoiluverkostot, jotka esitetään kappaleessa virkistysalueet ja reitit. Vastaava retkeilykyläverkosto on esitetty akselille Kuusamo-Iivaara, missä retkeilykyliä ovat Puutteenkylä, Kantokylä, Törmäsenvaara ja Hiltunen. Tiedossa olevat matkailupalvelukohteet, näköalapaikat ja rantautumispaikat on merkitty kartalle. 62

65 Asuminen ja loma-asuminen Tavoiteltu väestönkasvu vuoteen 2030 mennessä on 500 asukasta. Tämä väkimäärä mahtuu tiivistämällä olevaan taajamaan C ja kyliin AT, joten uusia aluevarauksia ei tarvita. Kuusamon keskustaan on kuitenkin merkitty laajenemissuunnat olevien kylien suuntaan palveluvyöhykkeille, joista on enintään 3 km koulu- tai kauppapalveluihin. Rukan ympäristössä matkailualan työntekijöiden asumiseen suositellaan Virkkulan, Rukajärven ja Kuontivaaran kyliä, jotka sijoittuvat pyöräilyetäisyydelle. Muita suositeltavimpia asuinalueita ovat kehitettävät palvelukylät, joita ovat Käylä, Määttälänvaara, Törmäsenvaara, Nissinvaara ja Mäkelä. 63

66 Myös kehitettävät maatalouskylät ovat suositeltavia asuinalueita varsinkin, jos työpaikka / yritys on kylällä. Kehitettäviä maatalous- tai porotalouskyliä ovat Kurtinvaara, Mustosenvaara, Keräsniemi-Holtinniemi, Kuontivaara, Vuotunki, Määttälänvaara, Heikkilä, Poussu ja Kuolio. Kehitettävä aluekokonaisuus on Kitkajärven ympäristön kylät, jotka kuuluvat laajempaan Kitkan ympäristön kylien kehittämisalueeseen at-1. Alueelle sijoittuu tekeillä oleva Kuusamo-Ruka välialueen yleiskaava, missä loma-asutus on sijoitettu olevan rakenteen yhteyteen. Tässä yleiskaavassa alueelle on osoitettu lisäksi Vasaraperän matkailukeskus siihen liittyvine virkistysreitistöineen ja kehitettäviä maatalouskyliä Keräsniemi-Holtinniemeen ja Mustosenvaaraan. Kitkan lisäksi merkittäviä maisema- ja virkistyskohteita ovat Novioharju, Halkaisija ja Kouvervaara- Naatikkavaara vastaparinaan Posion puolella Noukavaara-Riisitunturin kansallispuisto. Kuusamossa on noin loma-asuntoa. Ne ovat hajaantuneet koko kunnan alueelle. Merkittäviä keskittymiä ovat Rukan lisäksi Kurkijärvi ja Oijusluoma, Iijärvi, Järvi-Kuusamon isot järvet, Kallunkijärvi ja Kitka. Yleiskaavan asumista koskevat suunnittelumääräykset ovat voimassa olevan yleiskaavan mukaisia. 64

67 Vapaa-asumisen kehittämisvyöhykkeiksi on määritetty pääteiden varsilla isojen vesistöjen rannat niiltä osin kuin niillä ei ole rantayleiskaavaa. Iijärvellä ja Muojärvellä on kaavoitus kesken tai käynnistymässä ja niille on tässä osoitettu kehittämisvyöhykkeet. Kehittämisvyöhykkeitä ovat Ala-Kitka saarineen Virtainniemi, Ala-Vuotunki, Kuntijärvi, Nissinjärven itäpää, Kiitämän pohjoisrannat, Muojärvi, Iijärvi, Sovionjärvi, Iso-Kero Irnijärvi, Kontioluoma, Käsmä, Kuoliojärvi- Kovajärvi, Heinäjärvi-Lapinluoma, Purnuvaara, Jokilampi ja Kurkijärven länsipää. Näillä alueilla loma-asutus tukee olevaa kyläasutusta. 65

68 Merkinnällä on osoitettu olevat yleiskaavoitetut ja asemakaavoitetut Rukan loma-asuntoalueet. Kaavan pohjakartalla myös haja-alueilla olevat loma-asunnot näkyvät pieninä oransseina pisteinä. 66

69 Virkistysalueet ja reitit Luonnon virkistyskäyttö nähtiin asukaskyselyssä tärkeimpänä vetovoimatekijänä sekä asutukselle että loma-asutukselle nyt ja tulevaisuudessa. Tärkeimpänä virkistysalueena pidettiin yleensä luontoa, kodin lähialuetta ja metsiä. Suosituimmat alueet olivat Ruka ja Oulangan alue, Karhunkierros, Oulanka, Kuusinkijoki ja Kitkan alue. Vetovoimaisina mainittiin myös Kuusamon keskustan kohteet, Etelä- ja Itä-Kuusamon erämaiset alueet ja Järvi-Kuusamo. Yleiskaavan viheralueet ja -vyöhykkeet on rajattu mukaillen kyselyn tuloksia, nykyistä maankäyttöä ja maisemien vetovoimatekijöitä. Lähivirkistysalueeksi V on merkitty Kuusamon keskustaajaman osittain kaavoittamattomia rantaosuuksia. Rukan laskettelu- ja hiihtokeskus sekä kylpylän golfkenttä on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi VU. Valtakunnallisesti merkittävä Oulangan kansallispuiston retkeilyalue on osoitettu omalla merkinnällään SVR-1 erotuksena muista suojelualueista, joilla retkeily ei ole niin merkittävässä osassa. Kuusamossa on runsaasti vetovoimaisia luontoalueita, joille ulkoilua on mahdollista laajentaa. Rakennemallivaiheessa määritettiin kaksi uutta retkeilyreittivyöhykettä, joille voidaan kehittää uudenlaista retkeilyä kuten maastopyöräilyä, sekä samalla lieventää karhunkierrokseen kohdistuvaa käyttöpainetta ja ympäristön kulumista. Vyöhykkeet ovat Kitkan kierros ja Ölkyn kierros. Niiden varsille sijoittuu runsaasti ympäristöarvoja, jotka tekevät niistä vetovoimaisia. MU-alueilla ulkoilun ohjaamistarve on ensisijainen kehittämistavoite. Kitkan kierros on osoitettu MU-vyöhykkeenä ja sen toteuttaminen tulisi käynnistää mahdollisimman pikaisesti tarjonnan monipuolistamiseksi. 67