JOENSUUN VESI KUHASALON JÄTEVEDEN- PUHDISTAMON PÄÄSTÖ- JA HAJUMITTAUKSET

Transkriptio

1 Vastaanottaja Joensuun Vesi Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä Viite JOENSUUN VESI KUHASALON JÄTEVEDEN- PUHDISTAMON PÄÄSTÖ- JA HAJUMITTAUKSET

2 JOENSUUN VESI KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMON PÄÄSTÖ- JA HAJUMITTAUKSET Päivämäärä Laatija Tarkastaja Kuvaus Mika Vauhkala Sari Tammisto Mittausraportti Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MITTAUSMENETELMÄT Päästömittaukset puhdistuslaitteistolta Kalibroinnit Hajumittaukset 2 3. MITTAUSTEN TOTEUTUS JA MITTAUSPAIKKA Päästömittaukset Hajumittaukset Säätiedot 3 4. MITTAUSTULOKSET Päästömittaukset Hajumittaukset 5 5. TULOSTEN TARKASTELU Päästömittaukset Hajumittaukset 7 6. EPÄVARMUUSTARKASTELU 8 LIITTEET - mittauspisteet - mittauspisteiden sijainnit - säätiedot - tutkimustodistukset

4 1 Akkreditoidut suureet ja mittausalueet Päästömittausjärjestelmän QAL2- ja ASTvertailumittaukset ja laskennat Hiukkaset SO2 NOx O2 CO CO2 1 mg/m 3 n 1 g/m 3 n ppm ppm 0-21 %-v ppm 0,5 20 %-v TOC ppm (prop. ekv.) Kosteus 1 til.-% - kylläinen kaasu Virtaus 5 30 m/s HCl 0,1 50 ppm HF 0,1 15 ppm Raskasmetallit ja Hg-näytteenotto: RM: 0,05-0,5 mg/m³ PCDD/F-yhdisteet sekä dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet: >0,1 ng/m³ (I-TEQ, summa) 1. YLEISTÄ Ramboll Finland Oy suoritti päästö- ja hajumittauksia Joensuun Veden Kuhasalon jätevedenpuhdistamon hajukaasujen puhdistinlaitteistolta. Laitokselle oli vuonna 2017 asennettu aktiivihiiltä sisältävä puhdistuskontti, ennen poistokaasunpesuria. Päästömittaukset tehtiin pudistuslaitteistolle tulevasta ja lähtevästä kaasusta, sekä aktiivihiilikontin ja poistokaasupesurin välistä. Hajumittauksia tehtiin Kuhansalon jätevedenpuhdistamon alueen ja lähiympäristön ulkoilman hajupitoisuutta sekä hajun leviämistä havainnointiin kenttäolfaktometrian avulla. Havainnointi perustuu asiantuntijan aistinvaraiseen arviointiin. Kenttähavainnointi on suora, ihmisen hajuaistin toimintaan perustuva menetelmä, jolla saadaan objektiivista ja luotettavaa tietoa hajun esiintymisestä. Ympäristöilman hajupitoisuus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Havainnoinnit toteutettiin tilanteessa, jolloin toiminta jätevedenpuhdistamon alueella oli tavanomaista () Mittaajina olivat Mika Vauhkala ja Sari Tammisto. 2. MITTAUSMENETELMÄT 2.1 Päästömittaukset puhdistuslaitteistolta Kohteiden hajukaasusta tehtiin seuraavat mittaukset: kaasuvirtaama, m 3 n/s lämpötila, C kosteus kokonaishiilivetypitoisuus (TOC) ammoniakki H 2S Haisevat rikkiyhdisteet (DMS, DMDS, THT)

5 2 Taulukko 1. Mittauksissa käytetyt menetelmät Parametri Mittaustapa Mittausmenetelmä ja standardi Akkreditoitu mittausalue Tilavuusvirta mikromanometri, manuaalinen S-pitot, ISO 10780, SFS m/s Kosteus gravimetrinen, manuaalinen Lauhdutus, SFS-EN til.-% -kylläinen kaasu Haihtuvat hiilivedyt (TOC) jatkuvatoiminen Liekki-ionisaatio (FID), SFS-EN ppm (prop. ekv.) Ammoniakki H2S Märkäkemiallinen menetelmä Märkäkemiallinen menetelmä SFS 5789/ SFS Haisevat rikkiyhdisteet Näytteenotto väliaineeseen (Tenax) EF 4048 (Eurofins Environmental Testing Finland Oy) - Analyysit tehtiin Eurofins Environmental Testing Finland:n akkreditoidussa laboratoriossa. 2.2 Kalibroinnit Hiilivetyanalysaattori kalibroitiin propaanikaasulla ja 0-taso tarkastettiin puhtaalla ilmalla. Analysaattorin kalibroinnit suoritettiin ennen ja jälkeen mittausten. Kalibrointikaasujen pitoisuudet olivat seuraavat: C 3H 8- kalibrointikaasu 50 ppm 2.3 Hajumittaukset Ulkoilman hajupitoisuutta mitattiin kenttäolfaktometrilla. Laite soveltuu suhteellisen laimeiden hajujen mittaamiseen ilmasta pitoisuustasolla HY/m3. Kenttäolfaktometrin toiminta perustuu kahden erillisen ilmavirran sekoittumiseen (Kuva 1). Hajuyhdisteitä sisältävä näyteilma sekoitetaan halutussa suhteessa hajuttomaan ilmaan (D/T-suhde) ja näiden kahden virtauksen suhde ilmaisee hajuyksiköiden määrän ilmassa (HY/m3). Menetelmässä ihmisen hajuaisti toimii ilmaisimena, jolloin hajun voimakkuus on suhteessa todelliseen aistimukseen eikä esim. yhdistekohtaisiin pitoisuuksiin. Kenttäolfaktometrin käyttäjän hajuaisti on todennettu normaaliksi tunnettujen hajupitoisuuksien sokkotestillä. 3. MITTAUSTEN TOTEUTUS JA MITTAUSPAIKKA 3.1 Päästömittaukset Päästömittaukset tehtiin pudistuslaitteistolle tulevasta ja lähtevästä kaasusta, sekä aktiivihiilikontin ja poistokaasupesurin välistä. Mittausjakson pituus oli noin 1-1,5 tuntia mittauspistettä kohden. Poistokaasukanavasta imettiin lämmitettävää näytelinjaa pitkin kaasua TOC -analysaattorille. Ammoniakkinäytteitä otettiin kaksi ja H 2S -näytteitä yksi mittauspistettä kohden. Mittausten aikana laitos toimi normaalisti.

6 3 3.2 Hajumittaukset Mittaukset tehtiin Kuhansalon jätevedenpuhdistamon alueella ja lähiympäristössä. Mittaukset tehtiin etupäässä tuulen alapuolelta valituista havainnointipisteistä. Tehdyt havainnot kirjattiin kenttämuistioon ja mittauspisteet merkittiin karttapohjaan. Tavoitteena oli kartoittaa hajun voimakkuus ja leviäminen ympäristöön. Mittausajankohta valittiin hajumittaukselle sopivien sääparametrien mukaisesti. 3.3 Säätiedot Mittausten aikana vallinneet sääolosuhteet saatiin ilmatieteenlaitoksen avoimesta säädatasta: Joensuu lentoasema mittausasema tunnuksella: fmi.fi avoin data palvelu. Kuvassa 1 on tuuliruusu mittausten aikana vallinneista tuuliolosuhteista, päivittäiset sääolosuhteet liitteissä. Kuhansalon jätevedenpuhdistamo Länsi Luode Pohjoinen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kollinen Itä 1-4 m/s 4-8 m/s Lounas Kaakko Suunta josta tuuli puhaltaa Etelä Kuva 1. Tuuliruusu

7 MITTAUSTULOKSET 4.1 Päästömittaukset TOC mgc/m3 Puhdistimien jälkeen Aktiivihiilen jälkeen Ennen puhdistinta TOC mgc/m3 Kuva 3. Hiilivetypitoisuudet mittausjaksolta Taulukko 2. Joensuun Veden Kuhasalon hajukaasulaitteiston päästömittaukset, Rikkiyhdisteet (Tenax) Yhdiste Piippu Aktiivihiilen jälkeen Ennen puhdistimia DMS (dimetyylisulfidi), µg/m3 <2 <2 <2 DMDS (dimetyylidisulfidi), µg/m3 5,3 3,3 15 THT (tetrahydrotiofeeni), µg/m3 <2 <2 <2

8 5 Taulukko 3. Joensuun Veden Kuhasalon hajukaasulaitteiston päästömittaukset, tulokset kuivissa kaasuissa, ellei toisin mainita. Kohde Näyte 1, 2 3, 4 5, 6 Päivämäärä Kellonaika : :15 Tilaaja Pasi Kakkonen Pasi Kakkonen Pasi Kakkonen Mittauskohde Terminenlaitos Terminenlaitos Terminenlaitos Prosessin tila Piippu Aktiivihiilen jälkeen Ennen puhdistimia Poistokaasu Kanavan lämpötila ( C) 58 ± 3 59 ± 3 60 ± 3 Savukaasun kosteus (til.-%) 5,6 ± 0,3 5,6 ± 0,3 5,6 ± 0,3 Virtausnopeus kanavassa (m/s) 22,5 ± 3,8 22,5 ± 3,8 22,5 ± 3,8 Tilavuusvirtaus (m 3 /s, tositila) 0,6 ± 0,1 0,6 ± 0,1 0,6 ± 0,1 Tilavuusvirtaus (m 3 n/s, kostea) 0,5 ± 0,1 0,5 ± 0,1 0,5 ± 0,1 Tilavuusvirtaus (m 3 n/s, kuiva) 0,5 ± 0,1 0,5 ± 0,1 0,5 ± 0,1 Tilavuusvirtaus (m 3 n/h, kuiva) ± ± ± 270 TOC (propaaniekv.) Pitoisuus (ppm, kuiva) 8 ± 1 11 ± 1 44 ± 4 Pitoisuus (mg C/m 3, tositila) 11 ± 1 13 ± 1 56 ± 5 Pitoisuus (mg C/m 3 n, kostea) 13 ± 1 16 ± 1 68 ± 6 Pitoisuus (mg C/m 3 n, kuiva) 14 ± 1 17 ± 2 72 ± 6 Ominaispäästö (mg C/MJ) Päästö (kg C/h) 0,02 ± 0,00 0,03 ± 0,01 0,12 ± 0,02 Ammoniakki (NH3) Pitoisuus (ppm, kuiva) 280 ± ± ± 60 Pitoisuus (mg/m3n, kostea) 200 ± ± ± 80 Pitoisuus (mg/m3n, kuiva) 210 ± ± ± 80 Ominaispäästö (mg/mj) Päästö (g/h) 350 ± ± ± 160 Rikkivety (H2S) * Pitoisuus (ppm, kuiva) <0,39 ± 0,29 <0,79 ± 0,58 <0,75 ± 0,55 Pitoisuus (mg/m3n, kostea) <0,56 ± 0,18 <1,1 ± 0,4 <1,1 ± 0,3 Pitoisuus (mg/m3n, kuiva) <0,59 ± 0,19 <1,2 ± 0,4 <1,1 ± 0,4 Ominaispäästö (mg/mj) Päästö (g/h) <0,96 ± 0,35 <1,9 ± 0,7 <1,8 ± 0,7 *tulokset alle määritysrajan n = normitila 0 C, 101,3 kpa 4.2 Hajumittaukset Kuhansalon jätevedenpuhdistamon alueella muodostuvan hajun esiintyminen ja voimakkuus mitatuista pisteistä vaihteli mittausajankohdan ja pisteen sijainnin mukaan. Hajumittausten perusteella jätevedenpuhdistamolta peräisin olevan mittausten aikaisen hajun voimakkuus vaihteli alle kahdesta hajuyksiköstä yli viiteentoista hajuyksikköön. Kompostiaumojen kääntämisestä oli aikaa useampi viikko. Korkeimmat pisteittäiset mittaustulokset ovat alla olevassa taulukossa (Taulukko 4) ja mittauspisteiden sijainti alla olevassa kartassa (Kuva 2). Kaikki mittaustulokset ovat liitteenä olevassa mittauspäiväkirjassa. Mittaustuloksia tulkitessa on huomioitava se, että mittausmenetelmästä johtuen tulos on pitoisuusalueen alaraja. Esimerkiksi tulos >2 HY/m 3 tarkoittaa sitä, että hajun on todettu olevan välillä 2-4 HY/m 3.

9 6 Taulukko 4. Korkeimmat mittauspisteistä mitatut hajupitoisuudet pisteittäin, Kuhansalon jätevedenpuhdistamo. Pisteet >100 HY >60 HY >30 HY >15 HY >7 HY >4 HY >2 HY <2HY 1,2,3,4,5,7,8,15,17,18 X 6,9,12 X 11 X 10,13,16 X 14 X Kuva 2. Kenttäolfaktometri, mittauspisteiden sijainnit,, Kuhansalon jätevedenpuhdistamo. Pisteen värikoodi esittää korkeinta pisteestä mitattua hajupitoisuutta (kts. Taulukko 4).

10 7 5. TULOSTEN TARKASTELU Ramboll Finland Oy suoritti päästö- ja hajumittauksia Joensuun Veden Kuhasalon jätevedenpuhdistamon hajukaasujen puhdistinlaitteistolta. Laitokselle oli vuonna 2017 asennettu aktiivihiiltä sisältävä puhdistuskontti, ennen poistokaasunpesuria. Päästömittaukset tehtiin pudistuslaitteistolle tulevasta ja lähtevästä kaasusta, sekä aktiivihiilikontin ja poistokaasupesurin välistä. Hajumittauksia tehtiin Kuhansalon jätevedenpuhdistamon alueen ja lähiympäristön ulkoilman hajupitoisuutta sekä hajun leviämistä havainnointiin kenttäolfaktometrian avulla. Havainnointi perustuu asiantuntijan aistinvaraiseen arviointiin. Kenttähavainnointi on suora, ihmisen hajuaistin toimintaan perustuva menetelmä, jolla saadaan objektiivista ja luotettavaa tietoa hajun esiintymisestä. Ympäristöilman hajupitoisuus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Havainnoinnit toteutettiin tilanteessa, jolloin toiminta jätevedenpuhdistamon alueella oli tavanomaista () 5.1 Päästömittaukset Mittaustulosten perusteella puhdistuslaitteisto puhdisti poistokaasusta kokonaishiilivetyjä noin 81 %, ammoniakkia noin 35 % ja DMDS-rikkiyhdisteitä noin 65 %. H 2S-, DMS- ja THT-yhdisteitä ei mittauksissa havaittu ja tulokset ovat alle määritysrajojen. 5.2 Hajumittaukset Hajumittausten perusteella jätevedenpuhdistamolta peräisin olevan mittausten aikaisen hajun voimakkuus vaihteli alle kahdesta hajuyksiköstä yli viiteentoista hajuyksikköön. Hajuaistimus on hyvin subjektiivinen. Hajuaistimukseen vaikuttaa hajun voimakkuuden lisäksi hajun luonne ja sen esiintymistiheys. Ihmisen hajuaisti tottuu hajuihin. Hajulle ominaista on, että kun haju on voimakas, sen intensiteetti ei merkittävästi kasva, vaikka hajun aiheuttavan epäpuhtauden pitoisuus ilmassa kasvaisikin. Hajun voimakkuutta esitetään hajuyksikön avulla. Kun hajun taso on 1 HY/m 3, noin 50 % ihmisistä haistaa sen, 3 HY/m 3 tasoa pidetään selvästi tunnistettavana. Melko voimakkaana ja useimpien mielestä häiritsevänä voidaan pitää hajua, jonka taso on 5 HY/m 3. Hajulle tai hajun esiintymisen frekvenssille ei ole suoraan asetettu raja- tai ohje-arvoa Suomessa. Yleisesti hajuhaitan arviointi perustuu hajun voimakkuuden ja erityisesti esiintymisfrekvenssin tarkasteluun. Usein myös hajun luonne huomioidaan. Miellyttävää hajua ei tavallisesti koeta niin häiritsevänä kuin epämiellyttävää. Yksittäisen hajuhavainnon häiritsevyys vaihtelee suuresti ja on hyvin riippuvainen yksilöstä ja hajun luonteesta. Epämiellyttävän hajun ollessa 5 10 HY/m 3 se koetaan yleensä häiritsevänä. Hajun viihtyisyyshaitalle on esitetty ohjearvosuositus VTT:n selvityksessä Hajuohjearvojen perusteet (VTT 1995). Selvityksen mukaan hajun aiheuttamaa viihtyisyyshaittaa voidaan pitää merkittävänä silloin kun prosenttia asukkaista kokee hajun selvästi häiritseväksi. VTT:n selvityksessä todettiin, että hajun keskimääräinen esiintymistiheys on silloin 3-9 prosenttia ajasta. Alarajaa (3 % ajasta) voidaan soveltaa laadultaan epämiellyttäville hajuille (Arnold 1995).

11 8 6. EPÄVARMUUSTARKASTELU Akkreditoitujen mittausten kokonaisepävarmuudet on esitetty tulosten yhteydessä luottamusvälillä 95 %. Ne sisältävät sekä mittausjärjestelmän epävarmuudet, että pitoisuuksien ajallisesta ja paikallisesta vaihtelusta johtuvat epävarmuudet. Epävarmuudet on laskettu akkreditoitujen menetelmäohjeiden laskukaavojen avulla. Jaksottaisilla näytteenottomenetelmillä kerättyjen orgaanisten ja epäorgaanisten yhdisteiden pitoisuuksille on annettu komponenttikohtainen epävarmuus, joka sisältää sekä näytteenotosta että analyysistä johtuvat osatekijät. Lahdessa 20. päivänä heinäkuuta 2018 RAMBOLL FINLAND OY Air Quality Sari Tammisto projektipäällikkö Mika Vauhkala projektipäällikkö

12 9 L1 = 0,5 m (mikä häiriökohde; mutka) L2 = 0,5 m (mikä häiriökohde; mutka) L3 = - m (mihin sondin pituus rajoittuu) d1 = 180 (kanavan halkaisija) d2 = 50 (yhteen sisämitta) Mittauspaikka pesurin jälkeen L1 = 1,5 m (mikä häiriökohde; mutka) L2 = 3 m (mikä häiriökohde; mutka) L3 = - m (mihin sondin pituus rajoittuu?) d1 = 200 mm (kanavan halkaisija) d2 = 50 mm (yhteen sisämitta) Mittauspaikka ennen pesuria L1 = <0,5 m (mikä häiriökohde; mutka) L2 = <0,5 m (mikä häiriökohde; mutka) L3 = 1,5 m (mihin sondin pituus rajoittuu?) d1 = 200 mm (kanavan halkaisija) d2 = 50 mm (yhteen sisämitta) Mittauspaikka aktiivihiilen ja pesurin välissä

13 10 Hajumittaustulokset. Pvm. Kohde Joensuun Vesi/Kuhansalon jäteveden puhdistamo Näytt.ottaja sart Hajuhavainto hy/m³ Paikka Klo >100 >60 >30 >15 >7 >4 >2 <2 Hajun kuvaus Huomioita X ei hajua 2 14:37 X ei hajua 3 14:39 X ei mittaustulosta, eritt. lievä lietteen haju 4 14:43 X ei hajua 5 14:50 X ei hajua 6 14:53 X ei mittaustulosta, eritt. lievä lietteen haju 7 14:57 X ei hajua X ei mittaustulosta, ajoittain eritt. lievä jäteveden haju 9 15:03 X paahteinen, liete 10 15:05 X paahteinen, liete 11 15:10 X ei hajua 12 15:13 X paahteinen, liete 13 15:15 X jätevesi 13 15:16 X liete, komposti 14 15:37 X paahteinen, liete hallin ovet olivat auki 15 15:40 X ei hajua 6 17:15 X paahteinen, liete X ei hajua X jätevesi 10 17:24 X paahteinen, lannoite pelletti 11 17:30 X terva 13 17:32 X liete, komposti 13 17:34 X jätevesi 12 17:38 X paahteinen, liete 16 17:45 X paahteinen, liete 17 18:52 X ei hajua 18 18:55 X ei hajua Lämpötila Cº Kosteus % Ilmanpaine kpa Säätila Tuulen suunta Tuulen nopeus m/s 19,7.23, ,1 Pouta (2/8) etelä-lounas 2,1.5,1

14 11 Säätiedot Joensuu lentoasema. Lämpötila Tuulen nopeus Tuulen puuskat Tuulen suunta Kosteus Kastepiste Ilmanpaine [ C] [m/s] [m/s] [ ] [%] [ C] [hpa] 14: ,1 6, ,4 1020,7 14:40 22,5 4,1 6, ,6 1020,7 14:50 23,3 4,1 6, ,7 1020,5 15:00 22,6 5,1 7, ,7 1020,6 15:10 21,9 4,6 7, ,6 1020,6 15:20 21,9 4,1 7, ,9 1020,7 15:30 22,4 3,6 6, ,1 1020,7 15:40 21,9 4,1 6, ,9 1020,7 15:50 21,6 4,1 7, ,9 1020,8 16:00 21,5 3,6 6, ,1 1020,8 16:10 21,7 3,1 5, ,3 1020,9 16:20 21,4 3,6 5, ,8 16:30 21,4 3,1 4, ,3 1020,8 16:40 21,4 3,1 5, ,3 1020,8 16:50 21,3 3,1 4, ,2 1020,8 17:00 21,3 3,1 5, ,5 1020,8 17:10 21,1 3,1 4, ,8 17: ,6 3, ,2 1020,8 17:30 20,9 2,6 4, ,4 1020,7 17:40 20,6 2,1 3, ,3 1020,8 17:50 20,5 2,6 3, ,5 1020,8 18:00 20,5 2,6 4, ,5 1020,7 18:10 20,4 2,1 3, ,4 1020,7 18:20 20,3 2,6 3, ,3 1020,7 18:30 20,3 2,6 3, ,3 1020,7 18:40 20,2 2,6 3, ,5 1020,8 18:50 19,9 2,1 3, ,4 1020,8 19:00 19,7 2,1 3, ,5 1020,8

15 Eurofins Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /1 Ramboll Finland Oy / AQ Tutkimuksen nimi: Päästömittaus Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: Vauhkala Mika Analysointi aloitettu: Päästömittaus Näytteenottopisteet Amm. 1 Amm. 2 Amm. 3 Amm. 4 Amm. 5 Näytenumero Ammonium (NH4) Rikkivety, H2S Tilavuus Yksikkö Menetelmä mg/l EF2046¹ L mg H2S/näyte SFS 5293 L ml L Päästömittaus Näytteenottopisteet Amm. 6 H2S1 H2S2 H2S3 Amm. nolla-- näyte Näytenumero Ammonium (NH4) Rikkivety, H2S Tilavuus Yksikkö Menetelmä 170 0,0074 mg/l EF2046¹ L <1,0 <1,0 <1,0 mg H2S/näyte SFS 5293 L ml L Päästömittaus Yksikkö Menetelmä Näytteenottopisteet HS, nolla-näyte Näytenumero Ammonium (NH4) mg/l EF2046¹ L Rikkivety, H2S Tilavuus <1,0 mg SFS 5293 L H2S/näyte 93 ml L Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Eurofins Environment Testing Finland Oy Niemenkatu 73, Lahti Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Lahti

16 Eurofins Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /1 ¹ FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Eurofins Environment Testing Finland Oy Jorma Nordlund FM, kemisti, Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti ja varmennettu sertifikaatilla. Laboratoriot L Analysoitu Lahdessa Jakelu mika.vauhkala@ramboll.fi; sari.tammisto@ramboll.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Eurofins Environment Testing Finland Oy Niemenkatu 73, Lahti Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Lahti

17 Eurofins Pvm: /1 Tutkimustodistus Projekti: /2 Ramboll Finland Oy / AQ Tutkimuksen nimi: Päästömittaus Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: Vauhkala Mika Analysointi aloitettu: Päästömittaus Näytteenottopisteet H H H B13638, nollanäyte Näytenumero Rikkiyhdisteet - Termodesorptio DMS (dimetyylisulfidi) DMDS (dimetyylidisulfidi) THT (tetrahydrotiofeeni) Yksikkö Menetelmä ok # ok # ok # ok # µg/m3 EF4048G¹ L <2 <2 <2 <2 µg/m3 EF4048 L 5,3 3,3 15 <2 µg/m3 EF4048 L <2 <2 <2 <2 µg/m3 EF4048 L ¹ FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Eurofins Environment Testing Finland Oy Johanna Vainio FM, kemisti, Lisätiedot # tulokset yksikössä ng/näyte Laboratoriot L Analysoitu Lahdessa Jakelu mika.vauhkala@ramboll.fi;sari.tammisto@ramboll.fi Menetelmien kuvaukset EF4048G Rikkiyhdisteet - Termodesorptio Tulokset laskettiin asiakkaan ilmoittamaa ilmamäärää kohden. Asiakkaan toimesta otettu ilmanäyte analysoitiin ATD/GC/MS -menetelmällä (mod. ISO , ISO , ISO ja SFS-EN ). Yhdisteiden pitoisuudet laskettiinn käyttäen yhdisteen omaa vastetta. Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Eurofins Environment Testing Finland Oy Niemenkatu 73, Lahti Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Lahti