Toimistotalo Ruori, C6 kokoushuone, Valto Käkelän katu 3, Lappeenranta

Transkriptio

1 AIKA :00-15:43 PAIKKA Toimistotalo Ruori, C6 kokoushuone, Valto Käkelän katu 3, Lappeenranta KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 54 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 55 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 56 Tilinpäätös ja toimintakertomus Seurantaraportti 02/ Vuosien clearing ja alijäämien käsittely Eksoten tilinpäätöksessä 59 Ikääntyneille suunnatun palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen 12 palveluseteleiden toimintaohjeet ja palveluseteleiden arvon määräytyminen 60 Hankintapäätös: YTA aluekohtaisen tietoaltaan hankinta HUS:lta Hankintapäätös: Asiantuntijatyön hankinta kuvantamisen palvelin- ja 19 järjestelmäpäivityksiin. 62 HUS yhteishankintaan liittyminen: Toimenpideradiologiset tarvikkeet 63 Tiedoksi merkittävät asiat Muut mahdolliset asiat Muutoksenhakuohjeet 24 Puheenjohtaja: Vesterinen Marja-Liisa Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Vesterinen Marja-Liisa Puheenjohtaja Peltonen Pentti Pöytäkirjan tarkastaja Salenius Pentti Jäsen Lähti kokouksesta: 15:30 Tanninen Heikki Jäsen Voipio Iikko Varajäsen Urpalainen Anu Jäsen Lähti kokouksesta: 15:06 Pulli Jarmo 1. varapuheenjohtaja Berg Ari Jäsen Heltimoinen Ilpo Jäsen Lähti kokouksesta: 15:06 Kauvo Kirsi-Marja Jäsen Kohvakka-Turja Leena Jäsen Niemi Pepi Jäsen Nummela Tuija Pöytäkirjan tarkastaja Poissaolevat Hupli Markku Kuntoutusjohtaja Järvenpää Heikki 2. varapuheenjohtaja Lonka Taina Edustaja Muut osallistujat Byckling Leena Savitaipaleen edustaja Sivu 1/30

2 Karhu Anu Lemin edustaja Liimatainen Irja Ruokolahden edustaja Itkonen Pentti Toimitusjohtaja Siitonen Arto Valtuuston 2. varapuheenjohtaja Siiskonen Keijo Kokoussihteeri Hujanen Irma Valtuuston 1. Lähti kokouksesta: 15:30 varapuheenjohtaja Karhula Tuula Terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Kirmanen Tiina Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Mänttäri Liisa Talousjohtaja Lähti kokouksesta: 15:16 Tepponen Merja Kehitysjohtaja Martikainen Salla Johdon assistentti Käsitellyt asiat Pöytäkirja on nähtävillä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin internetsivuilla ( pe lähtien. Sivu 2/30

3 54 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Toimitusjohtaja toteaa kokouksen osanottajat, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Sivu 3/30

4 55 Pöytäkirjantarkastajien valinta Toimitusjohtaja päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi Tuija Nummelan ja Pentti Peltosen. Päätös Hyväksyttiin. Sivu 4/30

5 56 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2018 EKS/2422/ /2018 Valmistelijat puh. (Yhteydenotot sähköpostilla: Talousjohtaja Liisa Mänttäri Liitteet 1. Eksote_Tilinpäätös ja toimintakertomus 2018 Oheismateriaali Kuntayhtymän on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Esitys tilinpäätökseksi vuodelta 2018 on liitteenä. Allekirjoitettava tilinpäätösasiakirja, tasekirja, on nähtävillä kokouksessa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Perustoimeentulotuen Kela-siirto alkaen oli iso muutos ja yhteistyötä ja asiakasprosesseja on edelleen hiottu vuoden 2018 aikana. Yhteistyö Kelan ja Eksoten välillä on sujunut Etelä-Karjalassa pääosin hyvin. Vuoden aikana valmisteltiin talous- ja velkaneuvonnan siirtymistä valtion oikeusaputoimistojen tuottamaksi alkaen. Erityisesti loppuvuodesta 2018 työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitys oli myönteistä. Vuoden 2018 aikana valmisteltiin uusia tilajärjestelyjä. Lastensuojelun Perhetukikeskuksen toiminta käynnistyi uusissa tiloissa (os. Oppilaankatu 2) Osoitteessa Savonkatu 2 käynnistyy vammaispalvelujen toimintakeskus Pumpun ja Lasten pienryhmäkodin toiminta alkuvuodesta Etelä-Karjalan Lapsi- ja perhepalvelujen (LAPE) muutosohjelman myötä käynnistyi yhteistyö laajassa toimijaverkostossa. Konkreettisia esimerkkejä tehdystä kehittämistyöstä ovat mm. nuorisopsykiatrian, opiskeluhuollon ja opetuspuolen yhteistyönä kehitetty Taho-auto -kokeilu, koulunuorisotyöntekijät, sähköiset pilotit Sivu 5/30

6 (ennakoiva analytiikka, toiminnanohjausjärjestelmä, epalvelut, virtuaalinen perhekeskus) ja matalan kynnyksen harrastustoiminta. Vuosi 2018 on ollut terveys- ja vanhustenpalveluissa kiireinen. Kotihoidon kuormittuminen erityisesti alkuvuodesta on johtanut uusiin toimintatapoihin ja esimiesjärjestelyihin. Kotihoidon käynnit ovat nousseet edellisestä vuodesta 4,7 % ja kontaktit 7,7 %. Digitalisaatiota on hyödynnetty muun muassa lisääntyvillä etäkäynneillä ja lääkeannostelurobotin testauksella. Perhehoitoa on myös saatu lisättyä ikäihmisten hoivassa. Keskussairaalan uuden K-siiven valmistuminen viivästyi ja muutto tapahtui lopulta kesällä Ikääntymisen ja uusien hoitomenetelmien mukana tullut palvelutarpeen kasvu on johtanut budjettiylityksiin. Keskittämisasetuksen soveltaminen alkoi vuoden 2018 alusta ja tämä yhdessä lisääntyneen hoidon tarpeen kanssa lisäsi yliopistosairaaloiden ostopalveluihin tarvittavaa rahaa 4,2 miljoonalla eli 22 % vuodesta 2017 vuoteen Erityisesti loppuvuoden aikana on jouduttu turvautumaan jatkuviin ylipaikkoihin niin sairaalassa kuin hoivan alueella. Akuuttisairaalan vuodeosastopäivät ovat nousseet edellisestä vuodesta 8,2 % ja esimerkiksi magneettitutkimukset 3,5 %. Hoitoon pääsy on edelleen ollut erikoissairaanhoidon osalta Suomen kärkeä. Kuntoutuskeskuksen toiminta jakaantui vuoden 2018 aikana Armilan (psykogeriatrinen, geriatrinen kuntoutus ja palliatiivinen yksikkö) lisäksi keskussairaalan K-siipeen (vaativa kuntoutus) ja F1-siipeen (akuuttigeriatrinen kuntoutus). Kuntoutuksen Kelan kanssa toteutettava KauKoIKÄ-tutkimushanke eteni suunnitellusti vuonna Alustavat analyysit lonkkamurtumaryhmän alkutilanteesta viimeisteltiin ja tuloksia esiteltiin posterilla Nordic Congress of Gerontology-kongressissa Oslossa toukokuussa. Vuoden 2018 tilikauden alijäämä, 16,0 milj. euroa, oli 7,4 milj. euroa talousarviota heikompi. Toimintakulujen kokonaismäärä, 515,1 milj. euroa, oli 7,5 milj. muutettua talousarviota suurempi. Toimintatuottojen kokonaismäärä, 506,1 milj. euroa, oli 0,8 milj. muutettua talousarviota pienempi. Nettotoimintamenot, 456,3 milj. euroa, toteutuivat 7,4 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Nettotoimintamenojen positiivista budjettieroa syntyi hieman kuntoutuksen sekä perhe- ja sosiaalipalvelujen alueella. Negatiivinen budjettiero aiheutui lähinnä terveys- ja vanhustenpalveluiden henkilöstökulujen 5,0 milj. euron ja sairaalapalvelujen ostojen 2,2 milj. euron ylityksestä. Taseessa on vuoden 2018 lopussa alijäämää yhteensä 14,7 milj. euroa. Kun huomioidaan hyödynnettävissä oleva poistoero 4,7 milj. euroa, on katettavaa alijäämää yhteensä 10,0 milj. euroa. Vuonna 2018 nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa 31 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 9,3 milj. euroa. Kokonaisinvestoinnit, 20,1 milj. euroa, toteutuivat 6,8 milj. euroa talousarviota pienempinä. Erosta 2,0 milj. aiheutuu päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin osuudesta ja 4,8 muiden investointien osuudesta. Tästä osa aiheutuu vanhan sairaalan peruskorjauksen suunnittelun Sivu 6/30

7 Toimitusjohtaja Päätös siirtymistä myöhempään ajankohtaan investointipäätösten puuttumisen takia, osa kalustoinvestointien vaihtumisesta rahoitusleasingiksi ja n. 1,1 milj. aineettomien investointien toteutumisesta suunniteltua pienempinä. Investointimenoista rakennuksiin ja rakenteisiin käytettiin 12,4 milj., kehittämismenojen aktivointiin 0,8 milj., IT-hankkeisiin ja vuokratilojen muutoksiin ja sijoituksiin 3,0 milj. ja koneisiin ja kalustoon 3,9 milj.. päättää; - hyväksyä omalta osaltaan liitteen mukaisen tilinpäätöksen vuodelta esittää, että tuloutetaan koneiden ja kaluston poistoeroa ,76 euroa - esittää, että tuloutetaan rakennusten ja rakennelmien poistoeroa ,58 euroa - esittää, että tuloutetaan tutkimusrahastosta ,97 euroa - esittää ,45 euron suuruisen alijäämän kirjaamista ali/ylijäämätilille - allekirjoittaa tilinpäätöksen vuodelta saattaa tilinpäätöksen tilintarkastajien tarkastettavaksi - pyytää tilintarkastuksesta ja tilintarkastuskertomuksesta tarkastuslautakunnan lausunnon ja saattaa tilinpäätöksen tämän jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. - valtuuttaa toimitusjohtajan tekemään tilinpäätökseen teknisluonteisia korjauksia. Hyväksyttiin. Päätettiin ottaa käsittelyyn kokouksen aikaisen listan asia Seurantaraportti 02/19. Merkittiin, että jäsenet Anu Urpalainen ja Ilpo Heltimoinen poistuivat kokouksesta klo asian käsittelyn jälkeen. Tiedoksi Lappeenrannan kaupunki Imatran kaupunki Lemin kunta Luumäen kunta Parikkalan kunta Rautjärven kunta Ruokolahden kunta Savitaipaleen kunta Taipalsaaren kunta Sivu 7/30

8 57 Seurantaraportti 02/19 Valmistelijat puh. (Yhteydenotot sähköpostilla: Talousjohtaja Liisa Mänttäri Liitteet Oheismateriaali Talousjohtaja Liisa Mänttäri esitteli seurantaraportin 02/19 kokouksessa. Toimitusjohtaja merkitsee tiedoksi seurantaraportin 02/19. Päätös Merkittiin tiedoksi. Sivu 8/30

9 58 Vuosien clearing ja alijäämien käsittely Eksoten 2018 tilinpäätöksessä EKS/946/ /2019 Valmistelijat puh. (Yhteydenotot sähköpostilla: Talousjohtaja Liisa Mänttäri Liitteet 1. Laskennallisten_osuuksien_ ja 2018_vahvistaminen 2. Liite maksuosuuksien määrittely Oheismateriaali Eksoten palvelusopimusjäsenkuntien (pl. Imatra) vuotuinen kiinteä laskutus on perustunut laskennallisten osuuksien kolmen vuoden keskiarvosta johdettuun maksuosuusprosenttiin, mikä on määritelty erikseen erikoissairaanhoidolle ja muulle toiminnalle. Laskennallisten osuuksien määräytyminen on tarkemmin kuvattu talousarviokirjassa ja strategisessa palvelusopimuksessa. Kunnat ovat erikseen sopineet alkaen uudistetun perussopimuksen hyväksymispäätöksen yhteydessä vuosien osalta noudatettavan ns. siirtymäajan maksuosuuksia. Ko. sopimuksen mukaan entisten palvelusopimusjäsenkuntien (Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari) väliset maksuosuudet, pois lukien ennen vuotta 2016 syntyneen alijäämän kattaminen, määritetään nykyisen kolmen vuoden keskiarvoperiaatteen mukaisesti. Ko. kuntien yhteenlaskettua ja Imatran maksuosuutta korotetaan vuosina prosentuaalisesti yhtä paljon. Imatran kaupungin vuoden 2016 maksuosuutta määrättäessä käytettiin pohjalukuna auditoituja Imatran kaupungin vuoden 2015 tilinpäätöksen sosiaali- ja terveysmenoja, joissa oli huomioitu myös sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus keskushallinnon kustannuksista ja erikoissairaanhoidosta. Ko. lukua muutettiin vuosina samalla prosentilla kuin Sivu 9/30

10 Toimitusjohtaja Päätös muiden kuntien yhteenlaskettua osuutta. Eksote pitää vakiintuneen käytännön mukaisesti kirjaa kuntien laskennallisesta palvelukäytöstä ja laskee tätä kautta kunkin kunnan laskennallisen prosenttiosuuden. Nämä osuudet eivät sisällä lisäostoja. Kuntien välisen kustannusten tasausta varten on tarkistettu suorite- ja kohdennustietoja kaikkien kolmen vuoden osalta ja tehty tarvittavat korjaukset. Kolmelta vuodelta on laskettu kuntien euromääräiset laskennalliset nettotoimintamenot, mitkä sisältävät myös lisäostot. Näitä on verrattu kuntien maksamiin kiinteisiin maksuosuuksiin. Vertailussa maksuosuuksista on ensin eliminoitu muiden kuntien kuin Imatran osalta ennen syntynyt alijäämä, minkä kattamisesta Imatra ei ole vastuussa. Tämän vertailun tuloksena on saatu kunnittainen kustannusten tasaustarve (clearing). Jäljelle jäävä alijäämä on jaettu kuntien kesken peruspääoman suhteessa. Lisätietona on vielä ilmoitettu poistoeron 4,7 milj. euron osuus, mikä vähentää kuntien katettavana oleva alijäämää. Tilintarkastaja Ulla-Maija Tuomela on erikseen ohjeistanut kuntia alijäämän kirjaamisesta. Alkuperäisen sopimuksen mukaan Eksote tekee mennessä laskelman kuntien laskennallisten osuuksien mukaisista kustannuksista vuosina Kuntien maksamien osuuksien ja laskennallisten osuuksien välillä on eroja ja nämä erot ilmoitetaan liitteenä olevassa tiedostossa clearingin eli kuntien välisen kustannusten tasauksen tarpeena. Tämä otetaan kertaluontoisena eränä huomioon vuoden 2019 maksuosuuksissa. Kuntien tulee sopia asiasta ja ilmoittaa Eksotelle, miten haluttu järjestely toteutetaan. Selkein menettely olisi erillislaskutus tämän erän osalta. Laskennalliset osuudet kirjataan myös vuoden 2018 toimintakertomuksen liitteisiin. Tilinpäätöstiedoissa kertyneen kuntakohtainen alijäämän osuus ilmoitetaan siten, että clearingin lisäksi se sisältää muun taseessa olevan alijäämän peruspääomien suhteessa sekä erikseen katettavaa alijäämää pienentävän poistoeron vaikutuksen. päättää hyväksyä osaltaan liitteenä olevat kuntien vuosien laskennalliset osuudet ja kuntien välillä tehtävän kustannusten tasauksen. Hyväksyttiin. Tiedoksi Merkittiin, että talousjohtaja Liisa Mänttäri poistui kokouksesta klo asian käsittelyn jälkeen. Lappeenrannan kaupunki Imatran kaupunki Lemin kunta Sivu 10/30

11 Luumäen kunta Parikkalan kunta Rautjärven kunta Ruokolahden kunta Savitaipaleen kunta Taipalsaaren kunta Sivu 11/30

12 59 Ikääntyneille suunnatun palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen palveluseteleiden toimintaohjeet ja palveluseteleiden arvon määräytyminen EKS/10/ /2019 Käsittelyhistoria Aiempi käsittely: 5 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain tarkoituksena on lisätä palveluseteleiden avulla asiakkaan valinnanmahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä. Eduskunnassa vireillä olevan maakunta- ja sote -uudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista on asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen. Palvelusetelilain mukaan kunta hyväksyy yksityisen palveluntuottajan palvelusetelituottajaksi, mikäli toiminta vastaa vähintään kunnallisten palvelujen tasoa. Kunta ylläpitää julkisesti nähtävillä olevaa luetteloa palveluntuottajista, palveluista ja niiden hinnoista. Setelin saaminen edellyttää, että kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon edustaja arvioi henkilön palvelun tarpeen. Jos asiakas ei halua käyttää palveluseteliä, hänen palvelunsa järjestetään muulla tavoin. Kunta päättää palvelusetelin arvosta ja sen muutoksista. Palveluseteli voi olla joko kaikille käyttäjille samansuuruinen tai tulosidonnainen eli sen arvo riippuu asiakkaan tuloista. Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan yksityisen palveluntuottajan antamasta hoivaan ja hoitoon kohdistuvasta palvelusta palvelusetelin suuruisen summan. Kuluttajan asemassa olevalla asiakkaalla on palvelusetelillä ostetuissa palveluissa samat oikeudet kuin muissakin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Eksoten laatiman ulkoistamisstrategian mukaisesti ikääntyneiden asumispalvelujen ulkoistamista toteutetaan palveluseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin käytön laajentamisella. Oheisena hyväksyttäviksi esitettyjen palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen toimintaohjeissa on palveluseteleiden sisältö määritelty vastaamaan Eksoten oman Sivu 12/30

13 Toimitusjohtaja palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen sisältöä. Sama sisältökokonaisuus on edellytetty myös kilpailutettujen yksityisten palveluntuottajien palveluilta. Palveluseteleiden toimintaohjeiden luonnoksista pyydettiin Eksoten alueen palveluntuottajilta kommentteja. Eksotessa käytössä olevissa palveluseteleissä on kaikille yhteinen toimintaohjeen osio. Yhteinen tekstiosa on aikanaan laadittu asiakkaiden koteihin vietäviä palveluja varten. Palveluntuottajilta tulleen korjausehdotuksen pohjalta on yhteiseen tekstiosaan esitetty asumispalveluja koskien muutos henkilökorttien vaatimuksiin. Lisäksi on päivitetty Eksoten arkistoon palautettavien asiakirjojen ohjeistusta. Nämä samat korjaukset on tarkoitus tehdä asumispalveluissa jo käytössä olevan tuetun asumisen palvelusetelin toimintaohjeeseen. Palveluseteleiden arvon määrittelemiseksi on selvitelty eri kunnissa käytössä olevia malleja ja tehty useita erilaisia laskelmia. Lähtökohtana nettotulosidonnaisiksi esitettyjen seteleiden arvon määrittelyssä on taata myös kaikkein pienituloisimmille asiakkaille mahdollisuus tehdä valintoja, joten heidän osaltaan taloudellinen tuki on suurin. Setelin arvo pienenee vähitellen nettotulojen kasvaessa. Seteleiden arvoksi on palveluasumisessa laskettu alle 900 /kk tuloilla 1800 /kk ja arvo pienenee vähitellen siten, että tuloluokissa /kk setelin arvo on 100 /kk. Yli 2501 euron kuukausituloilla ei seteliä enää myönnetä. Tehostetussa palveluasumisessa palveluntuottajien vuorokausihinnat ovat yleensä sen verran korkeammat, että tuloluokkien ylärajaksi esitetään 3300 /kk. Alle 900 /kk tuloilla tehostetun palvelusetelin arvoksi esitetään 3000 /kk ja arvo vähitellen pienenee siten, että euron kuukausituloilla setelin arvoksi muodostuu 100 /kk. Asiakas maksaa itse vuokran ja mahdolliset muut itse haluamansa lisäpalvelut. Laskutusjakso on 1 kuukausi. Kuukausihintaiset summat vaihtelevat kuukauden päivien mukaan, joten kuukausihinta on muunnettu vuorokausihinnaksi kaavalla: kuukausihinta x 12/365. Palvelusetelipalvelun laskutus perustuu asiakkaan läsnäolopäiviin. Mahdollisia asiakkaan poissaoloja varten on määritelty palveluntuottajille laskutuksen keskeytyssäännöt. Palveluntuottajille järjestetään mahdollisuus ilmoittautua palvelusetelituottajaksi ja samassa yhteydessä he voivat ilmoittaa palvelun hinnan. Huomioiden asiaan liittyvien käytännön järjestelyjen vaatiman ajan, palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen palvelusetelit voitaisiin ottaa käyttöön aikaisintaan alkaen. päättää: -hyväksyä liitteenä olevat ikääntyneille suunnatun palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen palvelusetelin toimintaohjeet ja palveluseteleiden arvon; ja Sivu 13/30

14 Päätös - ottaa palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen palvelusetelit käyttöön alkaen. päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten. Aiempi käsittely: 49 Eksote järjestää ikääntyneiden asiakkaiden tarvitsemia asumispalveluja omana toimintana sekä ostopalveluna. Palveluasumisella tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 21 :n mukaista asumispalvelua yksikössä, jossa on sosiaali- ja terveysalan koulutuksen omaavaa henkilökuntaa paikalla aamusta iltaan. Tehostetussa palveluasumisessa vastaavan koulutustason omaavaa henkilökuntaa on asukkaiden apuna ympäri vuorokauden. Ostopalveluna järjestettävien palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen rinnalle on suunniteltu käytettäväksi palveluseteleitä. Palveluseteleiden toimintaohjeissa kuvattu palvelupaketin sisältö on sama kuin Eksoten omassa toiminnassa sekä sopimuksiin pohjautuvien yksityisten palveluntuottajien palveluissa. Palveluseteli on vaihtoehto Eksoten omalle toiminnalle tai sopimuksiin perustuvana ostopalveluna järjestettäville palveluille ja sen valitseminen on asiakkaalle vapaaehtoista. Asiakkaalle järjestetään aina hänen tarvitsemansa palvelut. Edellytyksenä palvelusetelin saannille on Eksoten tekemän palvelutarpeen arvioinnin pohjalta todettu tarve palveluasumiseen tai tehostettuun palveluasumiseen. Palveluseteliä käyttäessään asiakas on kuluttajan asemassa. Hän vertailee itse Eksoten hyväksymien eri palveluntuottajien tarjoamat palvelut ja asunnot. Hyväksyessään asunnon ja palvelut asiakas sopii muuton ajankohdasta ja tekee sopimuksen palvelujen käytöstä palveluntuottajan kanssa. Palveluseteli kattaa palveluasumisen kustannuksia palvelusetelin arvon verran ja asiakas maksaa itse palveluntuottajan kyseiselle asumispalvelulle määrittelemän hinnan ja palvelusetelin arvon välisen erotuksen. Asiakas maksaa itse myös vuokran vuokranantajalle. Palveluntuottajat valitaan Eksoten hyväksymismenettelyllä. Palveluntuottajien yksiköiden tulee sijaita Eksoten alueella. Asiakas saa neuvoja ja ohjausta palveluseteleistä Iso apupalvelukeskuksesta. Palvelusetelillä asukas saa palvelutarpeensa mukaisesti kaikki päivittäiset ateriat, hoitohenkilöstön antaman päivittäisen avun, hoivan ja hoidon, siivous- ja pyykkihuollon, avustamista terveydentilan ylläpidossa ja lääkehoidossa. Lisäksi palveluntuottaja huolehtii siitä, että asiakkaan arki on aktiivista. Eksoten määrittelemään palvelupakettiin eivät kuulu Sivu 14/30

15 Toimitusjohtaja Päätös erilaiset muut palvelut, joita palveluntuottaja mahdollisesti haluaa tarjota ja asiakas haluaa käyttää (esimerkiksi kampaajan tai jalkahoitajan palvelut). Palveluseteleiden toimintaohjeiden luonnoksista pyydettiin vuoden 2018 loppupuolella Eksoten alueen asumispalveluntuottajilta kommentteja. Eksotessa käytössä olevissa palveluseteleissä on kaikille yhteinen toimintaohjeen osio. Yhteinen tekstiosa on aikanaan laadittu asiakkaiden koteihin vietäviä palveluja varten. Palveluntuottajilta tulleen korjausehdotuksen pohjalta on palveluseteleiden yhteiseen tekstiosaan esitetty asumispalveluja koskien muutos henkilökorttien vaatimuksiin. Lisäksi on päivitetty Eksoten arkistoon palautettavien asiakirjojen ohjeistusta. Nämä samat korjaukset on tarkoitus tehdä asumispalveluissa jo käytössä olevan tuetun asumisen palvelusetelin toimintaohjeeseen. Tammikuussa 2019 hallitukselle esitettyjen palveluseteleiden arvon määrittelyyn esitetään muutosta. Palveluseteleiden arvoon on tehty lääkekustannusten vuosiomavastuun eli lääkekaton kustannukset kokonaan kattava lisäys 50 /kk (600 /v). Kelan lääkekatto on vuonna euroa. Tuloluokkiin on tehty muutos eli setelin arvo esitetään alkavaksi entisen tuloluokan eli alle 900 euron sijasta alle 1000 euron tuloista. Tehostetun palveluasumisen kustannukset ovat suuremmat kuin palveluasumisessa, joten tämän palvelusetelin arvon osalta on taulukkoon tehty hieman enemmän muutoksia kuin palveluasumisen palvelusetelin arvoon. Tehostetun palveluasumisen palvelusetelin tuloluokkia on tasoitettu siten, että palvelusetelin arvo pienenee vasta yli 3000 euron tuloilla ja jatkuu tuloluokkaan asti. Palveluasumisessa setelin saamisen mahdollisuutta on lisätty siten, että aiemmin seteliä ei enää saanut tuloluokassa 2600, nyt luokitus loppuu 2701 tuloihin. Nämä muutokset yhteensä ovat kasvattaneet palvelusetelin arvoa pieni- ja keskituloisten osalta 100 eurolla. Mikäli palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen setelit päätetään ottaa Eksotessa käyttöön, niiden hallinnoimiseksi sähköisesti selvitetään maalis-huhtikuun aikana mahdollisuus saada ne muiden palvelusetelien tavoin Effector- järjestelmään. Sähköistyksen ajankohtaa tai kustannuksia ei vielä tässä vaiheessa tiedetä. päättää -hyväksyä liitteenä olevat ikääntyneille suunnatun palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen palvelusetelin toimintaohjeet ja palveluseteleille määritellyt korotetut arvot -hyväksyä tuetun asumisen palvelusetelin toimintaohjeisiin esitetyt lisäykset -päättää ottaa palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen palvelusetelit käyttöön siinä vaiheessa kuin palveluntuottajien ilmoittautuminen ja hyväksymisprosessi, asiakaspäätökset ja laskutus saadaan sähköiseen muotoon, kuitenkin viimeistään syyskuussa Sivu 15/30

16 päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle jatkoselvitystä varten. Tämän kokouksen käsittely: Valmistelijat puh. (Yhteydenotot sähköpostilla: Terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula Ostopalvelupäällikkö Teija Malinen Liitteet Palveluasumisen palvelusetelin toimintaohje Tehostetun palveluasumisen palvelusetelin toimintaohje 3. Esimerkkejä palveluseteleiden arvosta Oheismateriaali Toimitusjohtaja Palveluseteleiden arvon määrittelemiseksi esitetään mallia, jossa palvelusetelillä on laskennallinen enimmäisarvo. Palveluasumisessa setelin laskennallinen enimmäisarvo on 2800 /kk ja tehostetussa palveluasumisessa 4000 /kk. Asiakkaan palveluseteli määräytyy niin, että näistä enimmäisarvoista vähennetään asiakkaan nettotulot, kuitenkin niin, että arvoltaan suurin palveluseteli on palveluasumisessa 1800 /kk ja tehostetussa palveluasumisessa 3000 /kk. Tällä mallilla saadaan setelin arvon määräytyminen joustavammaksi kuin valmiiksi määritellyssä taulukossa. Kyseinen erotus on asiakkaan palvelusetelin arvo kuukautta kohti ja se muutetaan laskutusta varten vuorokausihintaiseksi kertomalla summa 12 ja jakamalla se 365:llä. Mikäli palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen setelit päätetään ottaa Eksotessa käyttöön, niiden hallinnoimiseksi sähköisesti selvitetään mahdollisuus saada ne muiden palvelusetelien tavoin Effector- järjestelmään. päättää Sivu 16/30

17 Päätös - hyväksyä liitteenä olevat ikääntyneille suunnatun palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen palvelusetelin toimintaohjeet ja palveluseteleille määritellyn laskentamallin -hyväksyä tuetun asumisen palvelusetelin toimintaohjeisiin aiemmin esitetyt lisäykset -päättää ottaa palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen palvelusetelit käyttöön siinä vaiheessa kuin palveluntuottajien ilmoittautuminen ja hyväksymisprosessi, asiakaspäätökset ja laskutus saadaan sähköiseen muotoon, kuitenkin viimeistään syyskuussa Hyväksyttiin. Sivu 17/30

18 60 Hankintapäätös: YTA aluekohtaisen tietoaltaan hankinta HUS:lta EKS/911/ /2019 Valmistelijat puh. (Yhteydenotot sähköpostilla: Tietohallintojohtaja Toni Suihko Liitteet Oheismateriaali Hallintosäännön 21 :n 3 momentin mukaan, jos esitys on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Esittelijä ilmoitti peruuttavansa esityksensä ja asia poistettiin esityslistalta. Sivu 18/30

19 61 Hankintapäätös: Asiantuntijatyön hankinta kuvantamisen palvelin- ja järjestelmäpäivityksiin. EKS/957/ /2019 Valmistelijat puh. (Yhteydenotot sähköpostilla: Riitta Lehtonen Liitteet 1. Eksote päivitystarjous ILe Agfa, ei-julkinen Oheismateriaali Hankinnan kohde Hankinnan kohteena on kuvantamisen nykyisten Impax ja Ris -järjestelmien päivitys. Nykyinen kuvantamisen järjestelmä on vanhentunut ja teknisen alustan tuki loppuu Ris ja Pacs end of life support on päättynyt eikä järjestelmä ole yhteensopiva Windows 10 käyttöjärjestelmän kanssa. Kuvantamisen tuotanto Eksotessa loppuu ilman järjestelmien päivitystä Impax 6.7/RIS 6.3 versioihin. Päivitys on tehtävä vuoden 2019 loppuun mennessä Eksoten kuvantamisen tuotannon turvaamiseksi. Järjestelmätoimittaja Agfalla on tässä keskeinen rooli ja se pystyy nykyisten järjestelmien toimittajana tekemään päivityksen. Hankintamenettely Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016, jäljempänä hankintalaki) 41 :n (Suorahankinta lisätilauksissa) mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan, kun alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä tavarahankinta on lisätilaus, jonka tarkoituksena on aikaisemman toimituksen tai laitteiston osittainen korvaaminen tai laajentaminen. Edellytyksenä on, että toimittajan vaihtaminen johtaisi teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisen tavaran hankkimiseen, mikä aiheuttaisi yhteensopimattomuutta tai suhteettoman suuria teknisiä vaikeuksia käytössä ja kunnossapidossa. Päivityksen edellyttämän asiantuntijatyön hankinta on hankintalain tarkoittama lisätilaus. Sivu 19/30

20 Toimitusjohtaja Päätös päättää hankkia Impax ja Ris -järjestelmien päivitykseen tarvittavan asiantuntijatyön Agfalta kokonaishintaan euroa (alv 0 %). Hyväksyttiin. Sivu 20/30

21 63 Tiedoksi merkittävät asiat EKS/458/ /2019 Imatran vanhusneuvosto toivomus: Vanhusten palveluja koskevaa suunnittelutietoa EKS/849/ /2019 Kutsu: Asunto Oy Yrjöntalot varsinainen yhtiökokous Valmistelijat (Yhteydenotot sähköpostilla: puh. Liitteet 1. Viranhaltijapäätökset Oheismateriaali 1. Imatran Vanhusneuvoston kirje Eksoten hallitukselle 2. Saapunut kokouskutsu, Asunto Oy Yrjöntalot varsinainen yhtiökokous 2019 Toimitusjohtaja Päätös merkitsee asiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Sivu 21/30

22 64 Muut mahdolliset asiat Päätös Työhyvinvointikysely Henkilöstöjohtaja Suvi Tolonen esitteli välisellä ajalla Työterveyslaitoksen toteuttaman työhyvinvointikyselyn (Mitä kuuluu?) tulokset. Kotihoidon kehittäminen Hoivajohtaja Taina Jaako esitteli selvityksen kotihoidon toiminnan ja toiminnanohjauksen kehittämisestä. Lääkäriliiton paikallisosaston järjestämä tilaisuus Eksoten Ruorin auditoriossa pidettiin 6.3. tilaisuus, johon oli kutsuttu Etelä-Karjalan lääkärit, Eksoten hallituksen jäsenet ja Eksoten ylintä johtoa. keskusteli tilaisuudessa pidetyistä alustuksista ja siellä käydystä keskustelusta. Merkittiin tiedoksi. Toimitusjohtaja Imatran vanhusneuvoston kirje Imatran vanhusneuvosto kertoo kirjeessään odottavansa Eksoten taholta vanhusten palveluja koskevaa suunnittelutietoa pikaisesti. Sähköpostiviestissä, jonka liitteenä kirje oli, vanhusneuvosto pyysi Eksoten edustajaa kertomaan suunnitelmista vanhusneuvoston kokoukseen kello Imatran kaupungintalolle. Sivu 22/30

23 Päätös päättää, että Eksotesta pidettävään vanhusneuvoston kokoukseen osallistuu kehitysjohtaja Merja Tepponen ja hän kertoo vanhusten palveluja koskevista suunnitelmista vanhusneuvostolle. Hyväksyttiin. Merkittiin, että jäsen Pentti Salenius ja valtuuston 1. varapuheenjohtaja Irma Hujanen poistuivat kokouksesta klo asian käsittelyn aikana. Sivu 23/30

24 65 Muutoksenhakuohjeet MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai perusteet täytäntöönpanoa. Pykälät 54-58, 60, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n 1 mom:ssa tarkoitettu kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 59 Hallintolainkäyttölain 13 ja 15 :n/muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisu- Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. vaatimusoi- keus, oikaisu- Pykälät 59 vaatimus- viranomainen Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen ja ja aika jäsenkunta. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, ja osoite: Etelä-Karjalan sosiaali- n hallitus Valto Käkelän katu Lappeenranta Puhelin: , Sähköposti: kirjaamo@eksote.fi Telekopio: Kirjaamon aukioloaika: 9-12 ja Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jäsenkunnan ja sen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi - päätös, johon haetaan muutosta - muutosvaatimukset perusteineen - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta Sivu 24/30

25 - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava yllä olevaan osoitteeseen viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä klo 15. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikausvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös sähköisesti tai telekopiona siten, että se on kirjaamon käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä kello 15. VALITUSOSOITUS Valitusoikeus Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen (se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa) sekä kunnan jäsen ja kuntayhtymän jäsenkunta. Valitusviranomainen ja va- Valitusviranomainen ja osoite: litusaika Itä-Suomen hallinto-oikeus PL 1744 (Minna Canthin katu 64) Kuopio Puhelin: (vaihde), asiakaspalvelu Telekopio: Sähköposti: Asiakaspalvelu on avoinna Kunnallisvalitus, pykälät Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi, ei oteta lukuun. Jäsenkunnan ja sen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valitusasia- Valituskirjelmässä on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja siten kuin hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valituskirjelmä on toimitettava hallinto-oikeudelle valitusajan kuluessa. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itse- Sivu 25/30

26 kirjojen toimittaminen näisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituskirjelmän toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen valitusajan päättymistä. Valituskirjelmän voi toimittaa myös sähköisesti tai telekopiona siten, että se on hallinto-oikeuden käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä kello Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava 1 ): nimi, osoite ja postiosoitepykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa. Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä hallinto-oikeudessa mm. sosiaaliasioita, julkisoikeudellista palvelussuhdetta ja julkisia maksuja koskevissa asioissa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus, josta ilmenee määräajan laskemisen alkamisajankohta, liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Sivu 26/30

27 HANKINTAOIKAISUOHJE JA VALITUSOSOITUS 61 Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun voidaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016, jäljempänä hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (jäljempänä hankintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Hankintaa koskevasta asiasta voi tehdä hankintayksikölle oikaisuvaatimuksen tai markkinaoikeudelle toimitettavan valituksen se, jota asia koskee (jäljempänä asianosainen). Asianosainen on se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. I Hankintaoikaisuohje Hankintaoikaisuvaatimuksen kohde Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi vaatia hankintalain :n mukaan hankintaoikaisua. Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee. Hankintaoikaisuvaatimuksen tekemiselle säädetty aika Asianosaisen on vaadittava hankintaoikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä valitusosoituksineen tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Vaatimus on esitettävä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, voi oikaisuvaatimuksen tehdä ennen viraston aukioloajan päättymistä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Tiedoksianto sähköisesti Hankintapäätös on annettu tiedoksi sähköisesti. Asianosainen on saanut tiedon hankintapäätöksestä oheisasiakirjoineen sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Asianosainen on saanut tiedon päätöksestä lähettämispäivänä, jollei asianosainen esitä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut asianosaiselle myöhemmin. Hankintaoikaisua koskevan vaatimuksen sisältö Hankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Vaatimuksesta on käytävä ilmi oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Vaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa,mikäli ne eivät jo ole hankintayksikön hallussa. Sivu 27/30

28 Toimitusosoite Hankintaoikaisuvaatimus toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Osoite: Valto Käkelän katu 3, Lappeenranta Faksi: (05) Sähköposti: Hankintaoikaisuvaatimuksen vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. II Valitusosoitus markkinaoikeuteen Muutoksenhaun kohde ja rajoitukset Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi voidaan saattaa hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee: 1) yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua; 2) sitä, että hankintasopimusta ei jaeta osiin 75 :n nojalla; tai 3) sitä, että 93 :ssä tarkoitetun kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena käytetään yksinomaan halvinta hintaa tai kustannuksia. Hankintalain 42 :ssä tarkoitettuun puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan tai 51 :ssä tarkoitettua dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevaan hankintayksikön ratkaisuun ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lupa on myönnettävä, jos: 1) asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa 2) samanlaisissa asioissa tärkeää; tai 3) siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy. Tiedoksianto sähköisesti Hankintapäätös on annettu tiedoksi sähköisesti. Asianosainen on saanut tiedon hankintapäätöksestä oheisasiakirjoineen sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Asianosainen on saanut tiedon päätöksestä Sivu 28/30

29 lähettämispäivänä, jollei asianosainen esitä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut asianosaiselle myöhemmin. Muutoksenhakuaika Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan valitusaikaan. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Poikkeukset säännönmukaisesta valitusajasta Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen 130 :n 1 tai 3 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa. Odotusaikaa ei tarvitse noudattaa, jos sopimus koskee puitejärjestelyn perusteella tehtävää hankintaa tai sopimus koskee dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehtävää hankintaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Valituksen sisältö Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaatimukset ja niiden perusteet. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan ja dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevan ratkaisun osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valitukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä päätös, johon haetaan muutosta, sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valituksen toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, voi asiakirjat toimittaa markkinaoikeudelle ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Sivu 29/30

30 Valitusperusteeseen perustuva muutoksenhakukielto Hankintalain 163 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla. Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle Hankintalain 148 :n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikölle viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön kohdassa I mainittuun osoitteeseen. Markkinaoikeuden osoite ja muut yhteystiedot Markkinaoikeus Radanrakentajantie Helsinki puh fax markkinaoikeus(at)oikeus.fi Sivu 30/30