Kolmannen kulttuurin kohtauspaikalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kolmannen kulttuurin kohtauspaikalla"

Transkriptio

1 Kolmannen kulttuurin kohtauspaikalla MUISTIO Monikulttuurisen parisuhde- ja perhetyön kurssi Särkijärven kurssikeskus Sipoo, Västerskog

2 Sisältö Saatteeksi...3 Alustajat ja ohjelmaan myötävaikuttaneet...4 Avaus, Jan Edström...5 Pääsiäistervehdyksiä eri kielillä...7 Miten kulttuuri meissä ilmenee? Marja-Liisa Laihia...8 Yksiaikaisten ja moniaikaisten kulttuurien ominaisuuksia Yksilö- ja yhteisökulttuurien tyypilliset ominaisuudet Feminiinisyys ja maskuliinisuus Pieni ja suuri valtaetäisyys Maahanmuuttaja kohtaa Suomessa seuraavia asioita Kielet ja viestintä parisuhteessa, Helka Silventoinen...16 Kulttuurit ja uskonnot elämän selittäjinä...19 Suomalaisen kristityn ja muslimin välinen avioliito, Mark Saba...19 Naisen asema islamilaisessa kulttuurissa Suomalainen naiskäsitys Suomalais-venäläinen avioliitto, Erkki Jokinen...22 Avioliitto suomalais-latinalaisittain, Lumi ja Jani Toiviainen...27 Suomalais-kreikkalainen avioliitto, Johanna Järvinen-Tassopoulos Keskustelua esille tulleista kysymyksistä...31 Lupakäytännöt, juridiset kysymykset, Ville Hoikkala...32 Elämän kouluttamat...36 Kansainvälisten avioliittoneuvojien näkökulma, Saara Utberg...36 Yhteenveto...39 Suositeltavaa kirjallisuutta

3 Saatteeksi Käsillä oleva muistio koskettelee Sipoon Särkijärvellä järjestetyn monikulttuurisen parisuhde- ja perhetyön kurssin antia. Kurssille osallistui perheneuvojia, perhetyötä tekeviä, diakonia- ja maahanmuuttajatyöntekijöitä, monikulttuurista perhe-elämää eläviä ja muita teemasta kiinnostuneita henkilöitä. Kansainvälistymisen myötä kulttuuri- ja uskontorajat ylittävät avioliitot ovat lisääntyneet. Kun päivittäin saadaan pohtia kulttuurisia ja uskonnollisia arvoja ja arvostuksia, ollaan jatkuvasti vuorovaikutuksen keskiössä. Pariskunnan osapuolet saattavat hyvin selviytyä keskenään, mutta ongelmia voi aiheuttaa lähiympäristön puuttuva tuki ja myös kyseenalaistaminen. Kulttuuri- ja uskontorajat ylittävässä avioliitossa, samoin kuin muissakin liitoissa, ydinperheen ohella elämään vaikuttavat myös molempien suvut ja omat ystävät tai se, että on jouduttu kauas pois oman läheisen turvaverkon vaikutuspiiristä. Kulttuurin kirjoittamattomat säännöt ovat aina läsnä arkipäivässä, usein tiedostamatta. Kurssilla käsiteltiin teoriaa ja käytäntöä monikulttuuristen perheiden tukemiseksi. Kahden kulttuurin perheissä syntyy usein yhdessä etsien perheensisäistä omaa kulttuuria, jota voidaan kutsua kolmanneksi kulttuuriksi. Kolmas kulttuuri on jokaisessa parisuhteessa erilainen ja omatekoinen. Kurssin teemana oli Kolmannen kulttuurin kohtauspaikalla. Kurssipalautteen mukaan kahden päivän ohjelma oli kompakti ja kiinnostava. Kurssi tarjosi teemaa valottavan peruspaketin, jonka asiantuntevat alustajat kokosivat. Yleiskeskustelut lähtivät hyvin liikkeelle ohjelmaosuuksien pohjalta. Myös kurssin hengellistä antia, yhteisöllisyyttä ja aikataulussa pysymistä kiitettiin. Syvemmälle porautuvaa pohdiskelua kulttuurien ja erityisesti uskontojen välisistä avioliitoista toivottiin. Samoin toivottiin paneutumista kahden kulttuurin perheiden elämän kysymyksiin lasten näkökulmasta. Muistio on myös internetissä: > Kirkot ja maahanmuuttajat. Käsillä oleva muistio (loppuosassa osanottajat ja kuvaliite) lähetetään kurssin osanottajille ja esiintyjille. Yhteystietoja pyydettiin ja niiden jakamisesta kurssin osanottajien kesken sovittiin yhdessä. Koska muistio lähetetään melkein vuoden viiveellä, saattavat jotkut osoitetiedot olla muuttuneet. Kiitämme kurssilaisia ja esiintyjiä dynaamisesta ja rakentavasta myötävaikuttamisesta. Suomen ev.lut. kirkon maahanmuuttajatyö Suomen ekumeeninen neuvosto Katja Rantula-Abdul Sirpa-Maija Vuorinen - 3 -

4 Alustajat, esiintyjät ja henkilökunta Jan Edström, TM, SEN:n pääsihteeri, baptistipastori. Ville Hoikkala, OTM, lakimiesyrittäjä, jolla runsaasti kokemusta maahanmuuttajuuteen liittyvien asioiden hoitamisesta. Erkki Jokinen, pastori, venäjänkielisen työn pappi Helsingin ev.lut. srk-yhtymässä. Työskennellyt vuosina kouluttajana Inkerin ev-lut. kirkon koulutuskeskuksessa. Jokisen kirja Idänkohtaus palkittiin 2005 Vuoden kristillinen kirja -palkinnolla. Johanna Järvinen-Tassopoulos, VT, tutkija. Sosiaalipolitiikan alaan kuuluva väitöstutkimus (2005): Muukalaisuuden labyrintissa kreikansuomalaisten naisten matka jälkimoderniin arkeen. Marja-Liisa Laihia, FM, Suomen ev.lut. kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri. Katja Rantula-Abdul, TM, Suomen ev.lut. kirkon maahanmuuttajatyön harjoittelija. Mark Saba, pastori, Helsingin ja Espoon hiippakuntien maahanmuuttajatyön sihteeri. Helka Silventionen, työnohjaaja, työyhteisövalmentaja, ev.lut. kirkon MOKUPEprojektin sihteeri (mokupe = monikulttuurinen parisuhde- ja perhetyön kehittämisprojekti). Lumi ja Jani Toiviainen, aviopari, Lumi kotoisin Dominikaanisesta tasavallasta. Saara Utberg, TM, sosiaalikasvattaja, vertaisohjaaja. Pro gradu -työn (käytännöllinen teologia) aihe: Oppaana yhteisen kielen löytymiseen. Kansainvälisten avioliittoneuvojien käsitykset työstään. Juha Vuorinen, abiturientti, seminaarin logistiikkavastaava. Sirpa-Maija Vuorinen, ekonomi, Suomen ekumeenisen neuvoston toimistosihteeri

5 Avaus Jan Edström Muukalainen keskellämme Samana päivänä oli kaksi opetuslasta menossa Emmaus-nimiseen kylään, jonne on Jerusalemista noin kahden tunnin kävelymatka. He keskustelivat kaikesta siitä, mitä oli tapahtunut. Heidän siinä puhellessaan ja pohdiskellessaan Jeesus itse liittyi heidän seuraansa ja kulki heidän kanssaan. He eivät kuitenkaan tunteneet häntä, sillä heidän silmänsä olivat kuin sokaistut. Jeesus kysyi heiltä: "Mistä te oikein keskustelette, matkamiehet?" He pysähtyivät murheellisina, ja toinen heistä, Kleopas nimeltään, vastasi: "Taidat olla Jerusalemissa ainoa muukalainen, joka ei tiedä, mitä siellä on näinä päivinä tapahtunut." "Mitä te tarkoitatte?" Jeesus kysyi. He vastasivat: "Sitä, mitä tapahtui Jeesus Nasaretilaiselle. Se mies oli tosi profeetta, voimallinen sanoissa ja teoissa, sekä Jumalan että kaiken kansan edessä. Meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme luovuttivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet. Me kuitenkin olimme eläneet siinä toivossa, että hän olisi se, joka lunastaa Israelin. Eikä siinä kaikki. Tänään on jo kolmas päivä siitä kun se tapahtui, ja nyt ovat muutamat naiset meidän joukostamme saattaneet meidät kerta kaikkiaan hämmennyksiin. He kävivät varhain aamulla haudalla mutta eivät löytäneet hänen ruumistaan. Sieltä tultuaan he lisäksi kertoivat nähneensä näyn: enkeleitä, jotka sanoivat, että Jeesus elää. Muutamat meistä menivät silloin haudalle ja totesivat, että asia oli niin kuin naiset olivat sanoneet. Jeesusta he eivät nähneet." Silloin Jeesus sanoi heille: "Voi teitä ymmärtämättömiä! Noinko hitaita te olette uskomaan kaikkea sitä, mitä profeetat ovat puhuneet? Juuri niinhän Messiaan piti kärsiä ja sitten mennä kirkkauteensa." Ja hän selitti heille Mooseksesta ja kaikista profeetoista alkaen, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu. He olivat jo saapumassa kylään, jonne olivat menossa. Jeesus oli jatkavinaan matkaansa, mutta he estivät häntä lähtemästä ja sanoivat: "Jää meidän luoksemme. Päivä on jo kääntymässä iltaan." Niin hän meni sisään ja jäi heidän luokseen. Kun hän sitten aterioi heidän kanssaan, hän otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja antoi sen heille. Silloin heidän silmänsä aukenivat ja he tunsivat hänet. Mutta samassa hän jo oli poissa heidän näkyvistään. (Luuk. 24: 13-31) Muukalainen ei tiedä mitä tapahtuu. Oletetaan aina, ettei muukalainen tiedä mitään eikä osaa mitään. Muukalainen ei voi tietää. Miksi? Koska emme tunne häntä, emme tunnista häntä. Hän ei kuulu joukkoomme. Hän on erilainen. Ei hän voi tietää. Tämän kertomuksen muukalaiseen suhtauduttiin samalla tavalla. Olet muukalainen, varmaa ainoa, joka ei tiedä. Muukalainen, joka ei tiedä. Erilainen. Mutta, tämä muukalainen sekä tietää, että haluaa ymmärtää. Hän kysyi tarkemmin mistä ystävät oikein puhuivat. Viisas muukalainen

6 Muukalainen ilmestyy kutsumatta ja liittyy seuraan. Yleensä muukalaisella on etuoikeus. Hänen ei tarvitse tietää kaikkea. Hänen ei tarvitse osata mitään. Riippumatta siitä, tietääkö hän vai osaako hän, sitä ei kuitenkaan oteta huomioon. Hyvin harvoin ainakin. Muukalainen voi tulla ja mennä, liittyä seuraan ja lähteä pois. Kukaan ei odota häneltä mitään, kukaan ei anna hänelle mitään. Kukaan ei kysy mihin hän lähtee. Tämä muukalainen liittyy seuraan. Rohkea teko. Ei sopisi suomalaiseen kulttuuriin tunkeuta mukaan noin vain. Kysymättä mitään. Mutta sen hän teki. Muukalainen kuuntelee kahden ystävän murheita. Tämä on terapeuttinen muukalainen. Hän antaa ystäville mahdollisuuden kertoa kaiken. Ja hän kuuntelee kunnes hänelle annetaan mahdollisuus itse kertoa ja selittää. Muukalainen muuttuu osaavaksi ihmiseksi. Hänellä on tietoa ja taitoa selittää miten asian laita oikein on. Ystävät kuuntelevat, ymmärtävät ja saavat lohdutusta. Kuka hän on? Muukalainen kulkee heidän kanssaan, heidän rinnallaan. Muukalaisella on aikaa. Aikaa kulkea heidän rinnallaan. Jos haluat kulkea nopeasti, kulje yksin. Jos haluat kulkea kauas, kulje yhdessä jonkun toisen kanssa. Muukalaisen päämäärä ei ole Emmaus. Muukalaisen päämääränä on palauttaa usko ja toivo opetuslasten sydämiin. Tämä kestää. Tämä vie aikaa. Se kesti Jerusalemista Emmaukseen. Monille se saattaa kestää kauemmin, ehkä koko elämän. Mutta muukalaisen kanssa se onnistuu lopulta. Hän on kärsivällinen. Hänellä on aikaa. Hän edustaa toisenlaista kulttuuria. Muukalainen jää heidän luokseen, heidän kanssaan. Mutta vain hetkeksi. Vain sen verran, että heidän silmänsä aukeavat. Vain sen verran, että he tunnistavat hänet. Ja sitten, sitten heillä on voima ja rohkeus palata Jerusalemiin, omaan arkeen. Muukalainen ei sittenkään ollut muukalainen. Hän oli yksi heistä. Hän teki jotakin, mitä he heti tunnistivat. Hän otti leivän. Hän kiitti. Hän mursi. Silloin ihme tapahtui. Näin yksinkertaista se oli. Muukalainen tekee jotakin tuttua, mitä me voimme tunnistaa, mihin voimme samaistua. Hän ei olekaan niin erilainen. Hän kuuluu meihin. Hän on osana meitä, meidän elämäämme, meidän kulttuuria, meidän surua, meidän iloa; kuten hän on osana kaikkien ihmisten elämää ja kulttuuria, surua ja iloa. Ylösnoussut Kristus, muukalainen keskellämme, joka muuttaa elämäämme ja antaa meille uuden toivon

7 KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA KRISTUS ÄR UPPSTÅNDEN Kristus on ylösnoussut ja elämme valoisaa pääsiäisjaksoa, jota kestää 50 päivää eli helluntaihin asti. Tervehtikäämme toisiamme kristittyjen pääsiäistervehdyksellä. Ainakin helluntaihin asti ja vaikka sen jälkeenkin. XB on lyhene sanoista: Hristos Voskrese (Xpuctoc bockpece). XA on lyhenne sanoista Hristós Anésti. KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA TOTISESTI NOUSI (suomi) KRISTUS ÄR UPPSTÅNDEN SANNERLIGEN UPPSTÅNDEN (ruotsi) KRISTOS NOUZI KUOLENNOIZ TOVESSAH NOUZI (karjala) KRISTAS KAGGÖÖDI JAMM JEST TUODI KAGGÖÖDI (kolttasaame) KRISTUS ER OPPSTANDEN SANNELIG OPPSTANDEN (norja) KRISTUS ER OPSTANDEN SANDELIG OPSTANDEN (tanska) KRISTUS ER UPPRISINN SANNARLEGA UPPRISINN (islanti) HRISTÓS VOSKRÉSE VOISTINU VOSKRÉSE (kirkkoslaavi) HRISTÓS ANÉSTI ALITHÓS ANÉSTI (kreikka) CRISTUS RESURREXIT VERE RESURREXIT (latina) KRISTUS ON ÜLESTÕUSNUD TOESTI ÜLESTÕUSNUD (viro) CHRIST IS RISEN INDEED IS RISEN (englanti) KRISZTUS FELTÁMADT IGAZAN FELTÁMADT (unkari) CHRIST EST RESSUSCITÉ EN VÉRITÉ IL EST RESSUSCITÉ (ranska) CHRISTO E RISORTO VERAMENTE E RISORTO (italia) CHRISTO HA RESUCITADO EN VERDAD HA RESUCITADO (espanja) KRISTUS KÉLÉSI IŠTIKRU JU KÉLÉSI (liuettua) CHRISTO RELEVIGIS EL LA MORTINTOJ VERE RELEVIGIS (esperanto) CHRISTUS IST AUFERSTANDEN ER IST WAHRHAFTIG AUFERSTANDEN (saksa) QOM MORAN MEN QABRO SHARIRO ITH QOM (aramea/syyria) AL-MASSIAH QAAM HAKKAN QAAM (arabia) HRISTÓS AFTÓNF ALITHÓS AFTÓNF (kopti) HRUSTIS HARAYAVEY MERELOTZ ORHINAL E HAROUTIM HRISTOSI (armenia) KRISTE ARSDGA TŠEŠMAITAD ARSDGA (gruusia) HRISTOS ULDZYSÁ SULTÍS ZEM IK ULDZYSÁ SULTÍS (udmurtti) HRISTOS A ÍNVIAT ADEVARAT A ÍNVIAT (romania) KRISHTI U NGJALL VÉRTET U NGJALL (albania) CHRISTUS IS OPGESTAAN HIJ IS WAARLIJK OPGESTAN (hollanti) HRISTOS UVASKRJÓS SOPRAVDU UVASKRJÓS (valkovenäjä) CHRYSTUS ZMARTWYCHWSTAL ZAPRAWDE ZMARTWYCHWSTAL (puola) KRISTUS VSTAL Z MRTVYCH VPRAVDE VSTAL Z MRTVYCH (tsekki) HRISTOS VÁSKRSE VAISTINU VÁSKRSE (serbia) HRISTOS VOSKRESE NAISTINA VOSKRESE (bulgaria) HRISTOS VOSKRES VOISTINU VOSKRES (ukraina) HARISTOS UKATSU ZITSUMI UKATSU (japani) KRISTU UDHITHANAI AVAN SATHAYAMAYUM UDHITHANAI (malayalam) KRISTO AMEFUFUKA KWELI AMEFUFUKA (swahili) KRISTO AZUUKIDDE KYAMAZIMA AZUUKIDDE (luganda) KRISTO NI MURIÛKU NI MURIÛKU NAMA (kikuyu) KRISTO ASIMUKUSE ASIMUKUSHE TOTÓ (luhya) KRISTO ANYAN AMPA WANYAN (twi) KRISTUS AKUI YA SON AKUI YA SON BEBELA (beti) KRISTUSAQ ONGOIHTAQ ILAAMUN ONGOIHTAQ (aleutti) - 7 -

8 Miten kulttuuri meissä ilmenee? Marja-Liisa Laihia Miten maailmankuva rakentuu? käsitys ihmisestä: onko ihminen hyvä, paha, kehityskelpoinen? suhde luontoympäristöön suhde yliluonnolliseen, Jumalaan Kulttuuri ja yksilö sen edustajana Ihminen on kulttuurinsa kasvatti. Kulttuuri omaksutaan ja opitaan, se on luotua ja tuotettua (etym. viljely ). Kulttuuri syntyy historiallisena jatkumona ja siirtyy sukupolvelta toiselle. Suomalaisen kulttuurin merkittäviä osatekijöitä ovat ekologis-fyysinen luontoympäristö, ns. talonpoikaiskulttuuri, kieli, geopoliittinen historia, sodat ja luterilainen kristinusko. Kansakunnan tai kulttuuripiirin juuret muodostuvat historiasta ja kollektiivisesta muistista. Kulttuurielementtejä, jotka tuottavat kollektiivista käyttäytymistä voidaan sanoa olevan mm: yhteinen muisti hiljainen tieto, arkijärki, joka on kokemukseen sidottua käsitys maailmankuvasta käsitesisällöt ja tulkintamallit; erilaiset logiikat ja järkimallit uskomusjärjestelmät ja olettamukset tyypillisesti suomalaisiin uskomuksiin ja olettamuksiin kuuluvat esim: o järjestyksenpito ja järjestyksen ihannointi o työnkuvan tarkka etukäteistieto o ihmisen pitää todella tarkoittaa sitä, mitä sanoo o töiden lomassa ei tule seurustella o tehokkuus ennen kaikkea o kirkossa istuttava hiljaa ja paikoillaan Kulttuuri koostuu eri tasoista. Pinta ei paljasta piilossa olevia uskomuksia ja olettamuksia. Pinnan alla oleva kulttuuri on kerros, joka liittyy emootioihin eli tunnekokemuksiin. Tunnekokemuksiin perustuvaa kulttuuria ovat asenteet, mieltymykset, arvostukset ja sopivuuskäsitykset. Eri kulttuureissa voi olla hyvinkin erilaiset näkemykset siitä, mitä pidetään käytännöllisenä, loogisena, järkevänä, normaalina, tavoiteltavana ja ihailtavana. Kulttuurin syvätasolla on arvopohja, josta pinnalla ilmentyvä kulttuuri juontaa juurensa. Kulttuuri ei ole staattinen tila, vaan se on dynaamista, koko ajan muuttuvaa. Ihmiset tuottavat ja luovat kulttuuria jatkuvasti ja soveltavat tilannekohtaisesti. Kulttuuri on jatkuvaa elämässä selviämisen strategiaa, selviämistä erilaisissa ympäristöissä ja vuorovaikutusta niiden kanssa. Tähän perustuu se, että monikulttuurisessa perheessä on mahdollisuus luoda ns. kolmatta kulttuuria ja samalla kokea yhteyttä muihin vertaisiin

9 Kulttuuri elää ihmisessä sisäisenä mielenä, joka ohjailee ihmistä hyvin monella tavalla. Kulttuuria ilmaistaan tavoissa, tiedostetaan tunteissa ja ilmennetään arvoissa. Kulttuuri luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, ennakoitavuutta, turvallisuuden tunnetta ja kotoisuutta. Kulttuurimme, toimintamallimme ja juuremme kulkevat mukanamme matkalaukussa, jonne poimimme uusia tapoja, ajattelumalleja ja arvoja. Kulttuurisia sidoksia voikin olla hyvin moneen eri suuntaan ja erilaisiin elinympäristöihin. Yksilön kulttuuritausta luo pohjan myös hänen identiteetilleen ja maailmaa hahmottavalle mallistolleen. Tietyssä kulttuuripiirissä ilmenevä me ja muut -ajattelu sekä taipumus puolustaa omaa perustuvat sisäänrakennettuun reviiriajatteluun, joka puolestaan pohjautuu juuri yksilöiden identiteettiin. Toisaalta eron tekeminen meidän ja muiden välille tuottaa turvallisuudentunnetta ja toisaalta se taas on valtaelementti. Me ja he -asetelma voi pahimmillaan ilmetä kollektiivisena omahyväisyytenä ja paremmuudentunteena. Kaikenlaiset ryhmät voivat luoda omaa sisäistä kulttuuriaan, jossa on oma kieli ja tyyli, omat säännöt, normit, tavat, käytännöt ja rituaalit. Toisaalta identiteetit voivat olla myös päällekkäisiä. Yksilö voi olla identiteetiltään esimerkiksi eurooppalainen, suomalainen ja kuopiolainen sekä toisaalta taas humanisti, kirkon työntekijä ja herätyskristillinen. Tärkeää on huomata, ettei ihminen yleensä ole edes tietoinen syvästä lojaaliudestaan omaa kulttuurimallistoaan kohtaan. Kulttuuri onkin ihmisessä ikään kuin piilossa, osana minuutta. Toisaalta on mielenkiintoista kysyä myös sitä, mikä on yksilön persoonallisuuden ja psyyken suhde hänen kulttuuritaustaansa. Uuteen kulttuuriin sopeutuminen/toiseen maahan muuttaminen Kulttuurinen välimatka eri maiden välillä voi olla äärimmäisen pitkä. Tästä syystä toiseen maahan tai kulttuuripiiriin sopeutuminen vaatii erityisiä ponnisteluja. Sopeutumisen osatekijänä on toisenlaisten tapojen ja ajattelutapojen ymmärtäminen, mikä myös vaatii erityistä työstämistä. Useimmat ihmiset kokevat seuraavia asioita: kulttuurishokki, joka voi ilmetä jopa vainoharhaisuutena kieli ja kommunikaatio-ongelmat ahdistus, mielenterveysongelmat; taustatekijöitä on paljon ja ne ovat monimutkaisia taustan vaikutus; vanhat traumat voivat aktualisoitua uudelleen yksinäisyys, mahdollinen riippuvaisuus puolisosta ja hänen kauttaan eläminen identiteettiongelmat koti-ikävä, suru rasismin kokemukset odotusten täyttyminen/pettymys Monikulttuurinen parisuhde Parisuhteen alussa on tyypillisesti ihastumisvaihe, jolloin puolisoiden eroja ei korosteta. Puolisot voivat jopa kokea olevansa kulttuuristen sidonnaisuuksien yläpuolella. Pari saattaa myös haluta eristäytyä muusta maailmasta, mikä usein on seurausta ympäristön negatiivisesta suhtautumisesta syntyneeseen parisuhteeseen. Monikulttuurista liittoa saatetaan epäillä tai sitä voidaan pitää tavalla tai toisella epäuskottavana. Tällainen epäily herättää yleensä puolustautumishalun ennakkoluuloja, tietynlaisia mielikuvia ja varauksellisuutta vastaan

10 Arjen realismi alkaa, kun parisuhteen ihastumisvaihe loppuu ja puolisoiden erot alkavat korostua. Tällöin parisuhde siirtyy usein tietynlaiseen kriisi- tai kynnysvaiheeseen, jolloin kulttuurierot ilmenevät myös tavassa käsitellä parisuhteen kysymyksiä. Toinen osapuoli saattaa haluta puhua ja puhua, kun taas toinen osapuoli voi jopa paeta tällaista puhumista, varsinkin jos tulee kulttuurista, jossa ei ole vastaavalla tavalla totuttu selvittelemään parisuhdetta. Puolisoiden tunnereaktiot tässä vaiheessa voivat olla yllättäviä. Puolisot voivat kokea suurta yksinäisyyttä ja ahdistusta, he voivat alkaa rakentaa suoja-aitoja sekä puolustamaan ja takertumaan omaansa. Yhtäkkiä kaikesta omaan arvomaailmaan liittyvästä tulee äärettömän tärkeää ja toinen osapuoli saatetaan tuomita voimakkaasti. Puolisoiden kesken saattaa jopa jäädä vallitsemaan stereotyyppinen kuva toisesta oman kulttuurinsa edustajana. Toisaalta taas eroja saatetaan vähätellä eli minimoida, jolloin kulttuurisia eroja ei syystä tai toisesta haluta edes nähdä. Monikulttuurisen parisuhteen alussa olisikin hyvä paneutua seuraaviin asioihin: käsitys avioliitosta, odotukset avioliitolta suhde omaan/toisen perheeseen ja sukuun kieli/kielet viestintä ympäristön suhtautuminen asuinmaa juridiset kysymykset puolison sopeutuminen uuteen kulttuuriin miten ratkaistaan konfliktitilanteita omasta kulttuuritaustasta nousevat arvot, käsitykset ja mallit sekä niiden sovittaminen yhteiseen elämään uskonnon merkitys mies-nais-käsitykset Toimivan ja tasapainoisen parisuhteen syntymisen kannalta, monikulttuurisessa parisuhteessa olisi hyvä työstää puolisoiden suhtautumista kulttuurisiin eroihin. Myös kiinnostus toisesta ihmisenä ja oman kulttuurinsa kasvattina sekä halu kasvaa yhdessä auttavat rakentamaan toimivaa monikulttuurista pohjaa parisuhteelle. Positiivisena näkökulmana kulttuurierojen työstämiseen on se, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus kehittää omaa kulttuurista herkkyyttään. Siihen tarvitaan kuitenkin vahvaa motivaatiota ja pyrkimystä ymmärtää toisen erilaisuutta. Ideaalissa tilanteessa monikulttuuriset parit kykenevät luomaan perheeseensä oman, kolmannen kulttuurinsa. Alustajan käyttämät kalvot: 1) Yksiaikaisten ja moniaikaisten kulttuurien ihmisille tyypillisiä ominaisuuksia 2) Yksilö- ja yhteisökulttuurien tyypilliset ominaisuudet 3) Maskuliinisuus ja feminiinisyys 4) Pieni ja suuri valtaetäisyys 5) Maahanmuuttaja kohtaa Suomessa seuraavia asioita

11 TAULUKKO 1 Yksiaikaisten ja moniaikaisten kulttuurien ihmisille tyypillisiä ominaisuuksia Yksiaikaisia ominaisuuksia - sisäänpäinkääntynyt - kärsivällinen - hiljainen - viihtyy yksin - suunnittelee järjestelmällisesti - tekee yhden asian kerrallaan - noudattaa tiettyjä systeemejä - työskentelee määräaikoina - täsmällinen - aikataulujen vanki - jakaa projektin osiin - pitää kiinni suunnitelmistaan - pitää kiinni tosiasioista - työkeskeinen - hankkii tietoja tilastoista, lähdekirjoista, tiedostoista - työskentelee osaston sisällä - noudattaa hyväksyttyjä menetelmiä - suhtautuu vastahakoisesti suosionosoituksiin - esittää tiettyä roolia ryhmässä - delegoi tehtäviä päteville kollegoille - vie loppuun tehtäväsarjan - pitää kiinni etukäteen päätetystä työjärjestyksestä - puhelimessa lyhytsanainen - käyttää muistiota - kunnioittaa virallisia kanavia Moniaikaisia ominaisuuksia - ulospäinkääntynyt - kärsimätön - puhelias - viihtyy ryhmässä - suunnittelee pääpiirteissään - tekee useita asioita samalla kertaa - sotkee tiettyjä systeemejä - työskentelee milloin vain - epätäsmällinen - aikataulu ennalta arvaamaton - yksi projekti voi vaikuttaa toiseen - muuttaa suunnitelmia - muuntelee tosiasioita - ihmiskeskeinen - hankkii ensikäden (suullista) tietoa - kulkee ympäri osastoa - käyttää hyväkseen suhteita - etsii suosionosoituksia - esittää mahdollisimman monia rooleja - delegoi tehtäviä sukulaisille - vie loppuun ihmissuhteisiin liittyvät toiminnot - suhteuttaa kaiken - puhuu vuolaasti tuntikausia - kirjoittaa harvoin muistiin - etsii käsiinsä avainhenkilön

12 Taulukko 2 Yksilö- ja yhteisökulttuurien tyypilliset ominaisuudet Yksilökulttuurit / minä-keskeisyys - Huolehtiminen vain itsestä ja lähimmästä perhepiiristä. - Identiteetti perustuu yksilöön - Henkinen riippumattomuus - Laskelmoiva sitoutuminen organisaatioihin - Aloitteellisuus ja tuloksellisuus ovat tärkeää - Yksityiselämä ja sen vaaliminen - Omat mielipiteet ja niiden salliminen - Henkilökohtaiset ystävät - Yksilöllinen päätöksenteko - Syyllisyys - Vilpittömyys - Sosiaalinen arvostus tärkeää - Itsenäisyys, erilaisuus ja henkilökohtainen taloudellinen turvallisuus - Suvun ja ystävien suosiminen moraalitonta - Ristiriitojen käsitteleminen - Palautteen suora vastaanottaminen - Tarkoitetaan mitä sanotaan; ei aina ei ja kyllä aina kyllä. - Päätöksenteko nopeaa omin valtuuksin - Henkilökohtainen vastuu - Totuuden kunnioittaminen, vaikka olisi epämiellyttävää Yhteisökulttuurit / me-keskeisyys - Huolehtiminen ryhmästä, koko suvusta - Identiteetti perustuu ryhmään ja yhteiskunta järjestykseen - Henkinen riippuvuus ryhmästä - Moraalinen sitoutuminen organisaatioihin - Jäsenyys on tärkeää ja välttämätöntä - Ei yksityiselämää - Ryhmän muokkaamat mielipiteet - Yhteiskunnallisten suhteiden synnyttämät pysyvät ystävyyssuhteet - Yhteisöllinen päätöksenteko - Häpeä - Kasvojen menettäminen - Sosiaalinen hyväksyntä tärkeää - Sosiaalinen turvallisuus - Suvun suosiminen moraalista - Harmonia (muodollinen) - Palaute välikäsien kautta - Vältetään ei-sanaa, kyllä ei tarkoita aina kyllä - Ryhmäkeskeinen päätöksenteko - Ryhmävastuu - Auktoriteettien kunnioittaminen

13 Taulukko 3 Feminiinisyys ja maskuliinisuus Feminiinisyys - Miesten ei tarvitse olla jämäköitä - Miehet voivat olla myös lempeitä kasvattajia - Seksiroolit ovat häilyviä - Sukupuolten välillä tasa-arvo - Elämän laatu on tärkeää - Teet työtä voidaksesi elää - Ihmiset ja ympäristö ovat tärkeitä - Riippuvuus toisista on ihanne - Palveleminen luo motivaatiota - Vähempiosaisiin tulee suhtautua myötätunnolla - Pieni ja hidas on kaunista - Sukupuoliroolien poistaminen on ihanne - Työssä arvostetaan yhteistyökykyä - Jokainen voi epäonnistua - Riidat ratkaistaan neuvottelemalla - Vaatimattomuus - Avoimuus - Inhimillinen lämpö kanssakäymisessä Maskuliinisuus - Miesten pitää olla jämäköitä - Naisten pitää olla äidillisiä - Seksiroolit ovat erotetut - Miesten pitää hallita yhteiskuntaa - Saavuttaminen on tärkeää - Elät voidaksesi tehdä töitä - Raha ja asiat ovat tärkeitä - Riippumattomuus on ihanne - Kunnianhimo vie asioita eteenpäin - Menestyviä tuloksentekijöitä tulee myötätunnolla - Suuri ja nopea on kaunista - Mahtaileva miehekkyys on arvostettua - Työssä arvostetaan ammattitaitoa - Epäonnistumiseen ei kerta kaikkiaan ole varaa - Riidat ratkaistaan taistelemalla - Itsetehostus - Tunteita ja omia ajatuksia ei tule paljastaa - Viileä ja hillitty käyttäytyminen on arvostettua

14 Taulukko 4 Pieni ja suuri valtaetäisyys Pieni valtaetäisyys - Pyrkimys ihmisten eriarvoisuuden minimointiin - Pyrkimys kansalaisten ja vallankäyttäjien väliseen molemminpuoliseen riippuvuussuhteeseen - Lapset tasavertaisia vanhempien kanssa - Oppilailta odotetaan omaaloitteisuutta - Opettajien odotetaan siirtävän persoonatonta totuutta - Enemmän koulutusta saaneiden arvot ovat vähemmän autoritäärisiä kuin vähemmän koulutettujen - Hierarkia organisaatiossa merkitsee tarkoituksenmukaisuuden sanelemaa roolien eriarvoisuutta - Organisaation hajauttaminen on suosittua - Ylä- ja alatason palkkahaitari on suhteellisen pieni - Alaiset odottavat, että heidän mielipidettään kysytään - Ihanne esimies on osaava ja demokraattinen - Etuoikeuksia ja arvoaseman tunnuksia paheksutaan Suuri Valtaetäisyys - Eriarvoisuus odotettua ja hyväksyttävää - Pyrkimys kansalaisten riippuvuuteen vallankäyttäjistä - Lapset kohtelevat kunnioittaen vanhempiaan - Opettajien odotetaan tekevän kaikki aloitteet - Opettajat ovat guruja, jotka siirtävät henkilökohtaista viisautta - Sekä koulutettujen että vähemmän koulutettujen arvot ovat yhtä autoritäärisiä - Organisaation hierarkia heijastelee ylä- ja alatason olemassa olevaa eriarvoisuutta - Keskittäminen on suosittua - Palkkahaitari suuri - Alaiset odottavat, että heille kerrotaan mitä tulee tehdä - Ihanne-esimies on hyväntahtoinen itsevaltias tai hyvä isähahmo - Johdon etuoikeuksia ja arvoaseman tunnuksia edellytetään ja suositaan

15 MAAHANMUUTTAJA KOHTAA SUOMESSA SEURAAVIA ASIOITA UUSI KIELI, HANKALAA ILMAISTA ITSEÄÄN UUSI KULTTUURI (KÄYTÖS, AJATTELUTAPA, NORMIT, ETIIKKA, ARVOT JA VUOROVAIKUTUS) UUSI BYROKRATIA, VIRASTOKULTTUURI LUPAKÄYTÄNNÖN HITAUS UUDET SOSIAALISEN ELÄMÄN MUODOT, PRIVATISMI UUSI USKONNOLLINEN KENTTÄ UUDET ETNISET KUVIOT UUDET ASUMISMUODOT UUDET TALOUDELLISET TOSIASIAT JA TYÖMARKKINAT UUDET JÄRJESTÄYTYMISMALLIT UUSI POLIITTINEN TODELLISUUS KIELTEISET ASENTEET, PELOT, MUUKALAISVASTAISUUS JA RASISMI ULKOPUOLISUUS KOTI-IKÄVÄ MARGINALISOITUMINEN ERISTÄYTYMINEN

16 Kielet ja viestintä parisuhteessa Helka Silventoinen Kielellä tarkoitetaan ensisijaisesti ihmisten käyttämiä luonnollisia kieliä, jotka tavallisesti toteutuvat puheviestintänä. Puhetta myötäilee ja tukee sanaton viestintä. Luonnolliset kielet ovat symbolisia ja niissä on useita osajärjestelmiä Kielen rakenne ei ole staattinen järjestelmä, vaan sallii paljon vaihtelua esimerkiksi maantieteellisesti, sosiaalisesti ja käyttötilanteen mukaan. Kieli on keskeisimpiä ihmisyyttä luovia tekijöitä. Kieltä on tarkasteltava monesta näkökulmasta. Toisaalta se on autonominen järjestelmä, toisaalta sosiaalinen, kulttuurinen, mentaalinen, biologinen ja kognitiivinen ilmiö. Fred Karlsson, Yleinen kielitiede (Yliopistopaino 1998) Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi. Puhutuissa kielissä kuuluvia (auditiivisia) merkkejä tuotetaan puhe-elimillä. Kirjoitetussa kielessä kielelliset ilmaukset on tehty silmin nähtäviksi eli luettaviksi. Viitotuissa kielissä kielelliset ilmaukset ovat visuaalisia, eivät auditiivisia. Kieli mahdollistaa abstraktina ajatteluna tulevaisuuden ja menneisyyden käsittelyn. Se laajentaa olemisen tulemiseksi. Kieli siis laajentaa ja tehostaa niiden vasteiden määrää, joilla yksilö voi sopeutua ympäristöönsä, erityisesti yhteisönä, yhteistyötä tekevänä yksilöiden kokonaisuutena. Tarvitsemme kieltä tullaksemme toimeen toisten kanssa Ihminen elää kielen ympäröimänä koko ikänsä. Kielen avulla hän on yhteydessä toisiin ihmisiin ja ilmaisee niin käytännöllisiä kuin henkisiäkin tarpeitaan. Kieli ei kuitenkaan ole vain viestinnän väline, vaan se on myös osa ihmisen identiteettiä ja sitoo hänet perheeseen ja muiden samankielisten yhteyteen. Siihen liittyy paljon tunteita ja arvoja. Kieli on siis ihmiselle merkityksellinen kahdessa mielessä: suhteessa itseen ja suhteessa yhteisöön. Kielellä voimme ilmaista itseämme Kielen avulla saamme tunteen kuulumisesta joukkoon Kieli on ihmisyhteisön tuote, joka on kehittynyt pitkän ajan kuluessa ja joka muuttuu jatkuvasti. Se heijastaa yhteisön ajattelua, mutta myös muokkaa yksilön ajattelua. Esimerkkejä: Ranska, pakottaa ottamaan huomioon sukupuolen jakamalla sanat feminiineihin ja maskuliineihin

17 Pohjois-Amerikan keskeisimmällä suomalaisalueella (Minnesota, Michigan, Pohjois- Ontario) puhuttava Ojibway, taas hahmottaa maailmaa elollisuuden ja elottomuuden kautta. Suomen tavoin se myös vaatii, että liikkeellä on oltava suunta: kattila pannaan hellalle ja kolikko löydetään lattialta Germaaniset kielet eivät tätä suuntaa ilmaise. Venäläinen ilmaisee verbimuodoillaan välttämättä sen, onko tekeminen saatu loppuun vai ei, kun taas menneelle ajalle on varattu vain yksi muotokategoria, johon mahtuvat kaikki ne näkökulmat, Suomen- ja englanninkielinen verbimuoto tarkastelee tapahtunutta: lounas syötiin, on syöty tai oli syöty. Joskus muiden kielten puhujien voi olla hyvinkin vaikea ymmärtää toisten ajatuksen kulkua: miten esineillä voi olla sukupuoli, miten kivet voivat olla elollisia (kuten ojibwayssa), mitä yhteistä on naisilla, tulella ja vaarallisilla esineillä, jotka kuuluvat samaan kieliopilliseen luokkaan dyirbalin kielessä Australiassa (Lakoff 1987). Kieli ei tietenkään auttamattomasti määrää ihmisen ajattelua, mutta ei sen merkitystä voi toisaalta kokonaan kieltääkään, niin toisiinsa kietoutuneita ovat kielelliset ja muut kognitiiviset prosessit. Perheneuvojilta kysyttyä 2006 Suurimmat haasteet, jotka näkyvät perheneuvonnassa monikulttuuristen parien kohdalla (% asiakkaan esille tuomista asioista) 1. Miehen ja Naisen roolien tuomat haasteet 88,6% 2. Juhlat ja traditiot molempien kulttuureissa 61,4% 3. Suku ja perheeseen liittyvät eroavaisuudet 84,1% 4. Avioliitto- ja uskollisuuskäsitys erilainen n70% 5. Tasa-arvo kysymykset 79,5% 6. Kielitaito puolisoilta puuttuu yhteinen kieli 86,4% 7. Kulttuuriset kysymykset 86,4% 8. Lasten kasvatuskysymysten eroavaisuudet 84,1% Kysymys: Mikä on tulevaisuuden kotimaa kumpi vai kolmas? Juurtuminen Suomeen ulkomaalaiselle niin vaikeaa Kommentteja monikulttuurisessa parisuhteessa eläviltä: 1. Erityisesti miehen vaikea olla avuton alussa, kun ei osaa kieltä. 2. Oman perheen ja ystävien puuttuminen arjesta aiheuttaa paljon surua puhelinlaskut suuria! Rahaa on lähetettävä vanhemmille, puoliso ei hyväksy sitä. 3. Lasten kasvattaminen erilaista haluaisi kasvattaa oman kulttuurinsa mukaan, mutta asutaan Suomessa 4. Huumori on niin kovin erilaista. 5. Ruokailu ei merkitse suomalaisille mitään. 6. Tunteen ilmaiseminen vieraalla kielellä ei merkitse samaa. 7. Suomalainen nainen liian vahva. 8. Suomalainen mies liian hiljainen ja etäinen. 9. Suomalainen kulttuuri kylmä ja luotaan työntävä

Luuk.24:13-35, Pääsiäinen

Luuk.24:13-35, Pääsiäinen Luuk.24:13-35, Pääsiäinen Luuk.24:13-35: Samana päivänä oli kaksi opetuslasta menossa Emmaus-nimiseen kylään, jonne on Jerusalemista noin kahden tunnin kävelymatka*. 14. He keskustelivat kaikesta siitä,

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet

Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet VÄESTÖLIITTO Anita Novitsky Monikulttuurinen Osaamiskeskus Orientoituminen palveluihin on haasteellista Kulttuurin vaihtuminen - mm. lastenkasvatuksen normit erilaiset

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16 Kulttuuri Yhteisiä ja eroavia piirteitä Kulttuuri Tulee sanasta colere = viljeleminen Kulttuuri kahtena Kulttuuri on henkistä ja fyysistä toimintaa, sekä tämän toiminnan tulokset https://www.youtube.com/watch?

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kahden vakaumuksen parisuhde ja vanhemmuus. Sosionomi-opiskelija ja vertaisohjaaja Minna Taipale Familia ry

Kahden vakaumuksen parisuhde ja vanhemmuus. Sosionomi-opiskelija ja vertaisohjaaja Minna Taipale Familia ry Kahden vakaumuksen parisuhde ja vanhemmuus Sosionomi-opiskelija ja vertaisohjaaja Minna Taipale Familia ry Parisuhteen muodostumisen vaiheet Parisuhteen muodostumisessa on eri vaiheita, jotka seuraavat

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP + OLE_PH5 1 *1329901* OLESKELULUPAHAKEMUS MUULLE OMAISELLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka haet ensimmäistä oleskelulupaa perhesiteen perusteella Suomeen muuna omaisena kuin puolisona tai alaikäisiä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Toteutuuko lapsen oikeus katsomukseen? Varhaiskasvatuksen seminaari 30.9.2016 Suomen Ekumeeninen Neuvosto,

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot