Varsinais-Suomen opintomatka

Transkriptio

1 Sivu 1 / 5 Pellot tuottamaan ja Kasvintuotanto kannattaa hankkeet: Varsinais-Suomen opintomatka Matkan tarkoitus ja osallistujat Varsinais-Suomen opintomatka järjestettiin yhteistyössä kahden eri hankkeen kesken. Kasvintuotanto kannattaa hanke toimii ProAgria Etelä-Savon alueella ja Pellot tuottamaan hanke ProAgria Pohjois-Karjalan alueella. Matkan tavoitteena oli tutustua uusimpiin kasvilajikkeisiin ja kasvinsuojelun tuoreimpiin tutkimuksiin. Lisäksi tutustuttiin kalkkikivilouhokseen ja suuren kasvinviljelytilan toimintaan. Opintomatkalle osallistui yhteensä 17 viljelijää, joista kymmenen oli Etelä-Savosta ja seitsemän Pohjois-Karjalasta. Lisäksi matkalla oli kolme ProAgrian työntekijää. 2 Matkaohjelma Keskiviikko :00 Lähtö Joensuusta, Marjalan ABC 7:30 Juvan ABC, siirrymme savolaisten linja-autoon 8:30 Lähtö Mikkelin Matkakeskuksesta Matkalla kahvitauko Heinolan Heilassa, ½ h 12:30 Jokioinen, lounas ravintola Ometta 13:15-16:30 Boreal Kasvinjalostus ja MTT ( Turku, majoittuminen Illallinen ja iltaohjelma klo 19 alkaen (vapaaehtoinen) Torstai :30 Lähtö hotellilta 9:00-10:30 Nordkalk Oy Ab Paraisten louhos ja tehdas ( 11:15-12:15 Lieto, Timo Laaksosen tila ( 13:10-13:50 Lounas, Autokeidas Forssa 15:00-16:00 Keskon koetila, Hauho ( ) Kotimatka alkaa, kahvitauko matkalla n Mikkeli, Matkakeskus n Juva, ABC n Joensuu, Marjala ABC

2 Sivu 2 / 5 3 Vierailukohteet 3.1 Boreal Kasvinjalostus Oy, Jokioinen Boreal on vuonna 1994 perustettu, pohjoisissa olosuhteissa menestyvien viljelykasvilajikkeiden jalostukseen erikoistunut yritys. Borealin suurin omistaja on valtio 60 %:n osuudella, jonka lisäksi mukana ovat Hankkija- Maatalous Oy, Tilasiemen Oy, Yara Suomi Oy, Raisio Oyj:n tutkimussäätiö, Vilmorin SA sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC. Toiminta on keskittynyt Jokioisille, missä tehdään lajikkeiden risteytyksiä, laboratorio- ja kasvihuonetyöt, biotekniset työt sekä osa kenttäkokeista. Kenttäkokeita tehdään useilla eri paikkakunnilla, jotta löydettäisiin sopivia lajikkeita kaikille viljelyvyöhykkeillemme. Vierailulla meille esiteltiin uusia viljalajikkeita ja niiden jalostusprosessia. Jalostuksen onnistumisesta kertoo Rolfi ja Akusti/Wlomari ohrien sadon kehitys ja viljelyn kate. Uudet lajikkeet ovat kg/ha satoisempia ja viljelyn kate 19 % parempi taudinkestävyyden ja vahvemman korren ansiosta. Lisäksi kävimme katsomassa heidän kasvihuoneitaan ja laboratorioitaan. Kuva 1. Tiedottaja Anna Perttu kertoo Boreal Kasvinjalostus Oy:n toiminnasta

3 Sivu 3 / MTT Jokioinen MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Vierailimme MTT:n päätoimipisteessä Jokioisilla, jossa sijaitsee hallinto ja myös iso osa tutkimuksesta. Tämän lisäksi MTT toimii 14 muulla paikkakunnalla ympäri Suomen. Itäsuomalaisia viljelijöitä lähinnä ovat Etelä-Savossa Mikkelin Karilan ja Pohjois-Savossa Maaningan Halolan koeasemat. Mtt:n toiminnan hankekokonaisuuksia ovat mm. Säämittauksiin perustuva kasvinsuojelu. Tavoitteena on saada tarkempia arvioita kasvinsuojelutoimien tarpeellisuudesta eri alueilla ilman, että tilallisten tarvitsisi käydä tarkkailemassa tilannetta pelloillaan jatkuvasti. Viljelyskasvien taudinkestävyyden parantaminen. Tautien ja olosuhteiden muuttumisen vuoksi viljelykasvien taudin kestävyysjalostus on kilpajuoksua tautien kanssa. Tautien torjunnassa tulee aina käyttää vähintään kahden tehoaineen seosta torjunta-ainetta kestävien tautikantojen estämiseksi. Suorakylvö- ja kevytmuokkaustapatutkimukset. Käytännön tietoa löytyy viljojen muokkauksista. Nyt uutena tutkimusalueena ovat öljy- ja palkokasvit. Punahomeet ja homemyrkyt. Punahomeen myrkyllisten kantojen kehittyminen vaatii vielä runsaasti tutkimusta. Nyt ei vielä tiedetä millaisissa olosuhteissa myrkkykannat muodostuvat Torjunta-aineiden tehokkuutta ja käyttökelpoisuutta tutkitaan jatkuvasti. Uuden markkinoille tulevan torjuntaaineen tulee läpäistä tiukat testit. MTT:llä on käytössään nettiosoite Sieltä löytyy Kasper It, josta saa runsaasti ajantasaista tietoa. 3.3 Nordkalk Oy Ab, Paraisten louhos ja tehdas Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Sillä on toimintaa kahdeksassa maassa yli 30 paikkakunnalla. Itä-Suomessa Nordkalkin louhos on Kerimäen Louhella. Nordkalk:in Paraisten tehtaalla louhitaan valkeaa kalkkikiveä avolouhoksesta. Se on myös Nordkalk:in päätoimipiste. Lisäksi alueella toimii kalkkitehdas ja Parfill-tehdas. Avolouhos on laajuudeltaan n. 65 hehtaaria, ollen n. kaksi kilometriä pitkä ja keskimäärin 500 metriä leveä. Louhoksen syvyys on 120 metriä. Kalkkikiveä siitä louhitaan n. kaksi miljoonaa tonnia vuosittain. Suurin osa siitä käytetään sementin valmistukseen. Kalkkitehdas tuottaa poltettuja kalkkituotteita, joita käytetään mm. raudan- ja teräksenvalmistuksessa, malmien rikastamisessa ja veden puhdistuksessa. Poltetun kalkin valmistuksessa kalkki kuumennetaan noin 1000 asteen lämpötilaan, jolloin siitä erkanee hiilidioksidi (CO 2 ). Osa louhitusta kalkkikivestä jalostetaan Parfill-tehtaassa erilaisiksi kalkkijauheiksi, joita käytetään mm. rehu- ja tiiliteollisuudessa. Louhoksen kalkista menee noin 7 % maanparannukseen.

4 Sivu 4 / 5 Kuva 2. Nordkalk Oy Ab tarjosi myös opintomatkalaisille kahvia 3.4 Paappala, Timo Laaksosen tila, Lieto Opintomatkan ehkä mielenkiintoisin kohde oli Timo Laaksosen tila Liedossa. Laaksonen on alkuperäiseltä ammatiltaan metsuri, mutta hoitaa nykyään tilansa 800 hehtaarin viljelyksiä. Tilan pelloista puolet on omia ja puolet vuokrapeltoja. Metsää Laaksosella on n. 280 hehtaaria ja lisäksi tilalla tuotetaan kananmunia lattiakanalassa. Kanalaan on tulossa keväällä laajennus, jonka jälkeen sinne mahtuu munijaa. Tilalla kasvatetaan poikaset itse. Tilan liikevaihto on 1,4 milj. euroa vuodessa. Timo Laaksonen on aloittanut tilanpidon vuonna -88 vuokraviljelijänä. Ensimmäisen oman peltohehtaarinsa hän osti -93. Peltolohkoja on 137 kpl ja ne sijaitsevat 0-30 km päässä tilasta, kuuden kunnan alueella. Lohkojen keskimääräinen koko on 7 hehtaaria. Tilan kaikki pellot on salaojitettuja ja uusintaojituksia tehdään vuosittain noin 20 hehtaarilla. Tärkein viljelykasvi on vehnä, keskisato 6000 kg/ha. Siemenenä käytetään ruotsalaisia lajikkeita, koska tilan sijainti etelärannikolla vaikuttaa viljelyolosuhteisiin tehden niistä Ruotsin olosuhteita muistuttavia. Laaksosella on yksi vakituinen ja viisi osa-aikaista työntekijää. Hyvien työntekijöiden merkitystä hän korosti erityisesti. Ilmeisesti hän on mukava esimies, sillä työntekijät ovat olleet jo vuosia samat, vaikka tuntipalkka ei poikkeuksellisen suuri olekaan (10 /h). Konekalustoa hänellä on runsaasti, muun muassa 15 traktoria, neljä puimuria, 25 perävaunua ja kolme kasvinsuojeluruiskua. Tämä mahdollistaa tehokkaan viljelytoiminnan, vaikka pellot sijaitsevat laajalla alueella. Esimerkiksi kyntöjä voidaan suorittaa samanaikaisesti kuudella eri peltoalueella. Lietteen levitys teetetään urakoitsijalla. Myös lohkokirjanpito on ulkoistettu ProAgrialle.

5 Sivu 5 / 5 Koneiden hyvään huoltoon on tilalla panostettu ja heillä onkin hyvin varusteltu konehalli, jossa on mahdollista huoltaa koneet itse. Yhtä lukuun ottamatta, kaikki traktorit ovat Valtra-merkkisiä. Ne ovat pieniä, korkeintaan 200 hv, jotta vältyttäisiin turhalta maan tiivistymiseltä. Puimurit puolestaan ovat Claas-merkkisiä. Kuva 3. Laaksosen 2600 m³:n viljasiilo 3.5 K-maatalouden koetila, Hauho K-maatalouden koetila sijaitsee Hauholla, Hahkialan kartanon yhteydessä. Koetilan päätehtävä on tuottaa tutkimustietoa ajankohtaisista aiheista. Tilalla tehdään lajike-, kasvunsuojeluaine- ja lannoitustutkimuksia ja tuotetaan korkeimpien viljelyluokkien siementä. Tutkimuskasveja ovat kaikki viljalajit, öljykasvit, nurmet ja peruna. Koetoiminta on alkanut jo vuonna Koeruutuja noin 3000 kpl. K-maataloudella on oma viljelyohjelma, jonka uusimpia tuotteita on Aurea kevätrypsi. Se on aikainen lajike, joka kestää Clamox - torjunta-aineen. Matkaraportin laativat Hannu Hämäläinen ja Sanna-Mari Hartikainen