Kulttuuri yhdistää ja voimaannuttaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuri yhdistää ja voimaannuttaa"

Transkriptio

1 Uusi Invalidi 3/ T a p a t u r m a - j a s a i r a u s i n v a l i d i e n l i i t t o r y : n s o s i a a l i n e n u u d i s t u s l e h t i 3/ Kulttuuri yhdistää ja voimaannuttaa Tässä numerossa: Teema: Lainsäädäntö Pääkirjoitus: Sote-soppaa Sivu 2 Haastattelussa SOSTEn Vertti Kiukas Sivu 3 Boccie-kisa edustaa vammaiskulttuuripäivien liikunnallista puolta. Tänä vuonna kisan voitti ja pokaalin sai Tampereen joukkue: Anja Kivipensas sekä Kalle ja Ritva Leppänen. Vasemmalla kisatoimitsijana Jyväskylän Tuula Kankaanperä. Kuva: Hannu Oittinen. Vammaiskulttuuripäivät Vähäjärvellä Sivu 6 7 Uusi kuntalaki valmisteilla: Eikö vammaisneuvostoille vieläkään todellista asemaa? Uuden vammaispalvelulain luonnokseen on kauniisti kirjattu, että kunnan on kuultava vammaisia henkilöitä tai heitä edustavia järjestöjä palvelujen suunnittelussa, päätöksenteossa ja toteutuksen arvioinnissa. Mitenkähän se kuuleminen käytännössä oikeasti on toteutumassa, kun uuden kuntalain luonnoksessa vammaisneuvostot määrite tään kunnille vapaaehtoiseksi: kunnanhallitus voi asettaa vammaisneuvoston ( 28)? Sen sijaan nuorisovaltuusto ja vanhusneuvosto ovat lakiluonnoksen mukaan lakisääteisiä, jotka kunnan on asetettava. Jos vammaisneuvosto asetetaan Kuntalakiluonnoksen mu kaan, jos kunnanhallitus vammaisneuvoston nimeää, vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee vammaisneuvostossa olla riittävä edustus. Kunnanhallituksen on huolehdittava vammaisneuvoston toimintaedellytyksistä. Sille on myös annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen, päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen tai vammaisten henkilöiden tarvitsemien palvelujen kannalta. Oikein hyvä. Siinä on vain se iso JOS jos vammaisneuvosto nimetään... Riskinä on, että neuvoston asettamisen vapaaehtoisuus yhdessä näiden velvoitteiden kanssa voi johtaa vammaisneuvostojen katoamiseen kokonaan kuntien säästöbudjettien ja rakenneuudistusten melskeissä. Vammaisten ääni kuuluville Vammaiset, etenkin pienituloiset ja yksinasuvat, ovat mm. vanhusten ja nuorten ohella usein syrjäytymisvaarassa, niitä maan hiljaisia, joiden ääni ei juuri kuulu päätöksenteossa. Monet vammaiset ja pitkäaikaissairaat ovat riippuvaisia kunnan palveluista, ja palvelujen ja liikkumismahdollisuuksien esteettömyys on erityisesti heille tärkeää. Niinpä vammaisten näkökulmien, kokemusten ja tarpeiden olisi päästävä esiin ja niitä tulisi hyödyntää niin palvelujen, tilojen ym. suunnittelussa ja valmistelussa kuin päätöksenteossakin. Tätä nykyä vammaisneuvostoja kyllä on monissa kunnissa, mutta usein niissä on kunnan virkamiehillä vahva enemmistö ja neuvostot ovat lähinnä kahvittelu- ja keskustelukerhoja ilman tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuuksia ja määrärahoja. Yhdistettyjä vanhus- ja vammaisneuvostojakin esiintyy, vaikka kaikki vammaiset eivät suinkaan ole vanhuksia eivätkä kaikki vanhukset vammaisia. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto on useissa kannanotoissaan vaatinut, että kunnalliset vammaisneuvostot tulee määrittää lakisääteisiksi ja taata niille toimintaedellytykset sekä ennen muuta todelliset ja oikea-aikaiset tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuudet. Vammaisten järjestöille tulee säätää määräedustus, vähintään puolet neuvoston kokoonpanosta. Vastaavia vaatimuksia esittivät kuntalakiluonnosta koskevissa lausunnoissaan mm. Valtakunnallinen vammaisneuvosto Vane, Vammaisfoorumi ry ja SOSTE. Hallituksen esitystä kuntalaiksi valmistellaan valtiovarainministeriössä niin, että se tulisi eduskunnan käsiteltäväksi tänä syksynä ja uusi kuntalaki tulisi voimaan vuoden 2015 alusta. Lisätietoa kuntalain valmistelusta on Valtiovarainministeriön nettisivuilla (www.vm.fi). Marja-Leena Kalkkinen

2 2 Uusi Invalidi 3/2014 Pääkirjoitus 3/2014 Nautimme tavallista lämpimämmästä kesästä. Kukin meistä latasi akkujansa auringon ja lämmön voimalla syksyn ja talven haasteisiin omalla tavallaan. Erittäin hyvin onnistuneet kulttuuripäivät kesäkuun alussa olivat Liittomme kannalta kesän kohokohta. Uusi liittohallitus piti elokuun alussa seminaarin, jossa hahmoteltiin Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton tehtäviä alkavalle kolmivuotiskaudelle. Totesimme kuten usein ennenkin, että bisnesmiehet ja -naiset määräävät liiaksi meille tärkeiden sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pienituloisten ihmisten toimeentulon kannalta välttämättömistä reunaehdoista. Eduskuntapuolueiden konsensuspäätös sosiaali- ja terveysuudistuksesta herättää liitossamme enemmän kysymyksiä kuin linjaukset antavat vastauksia. STM:n tiedotteen ( ) mukaan lain tarkoituksena on luoda palvelurakenne, jossa ihmiset saavat yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut; väestön hyvinvointia edistetään ja vähennetään terveyseroja sekä pienennetään kestävyysvajetta. Sote-soppaa, kuntalakiuudistusta ja sinisilmäisiä lääkäreitä Tarkoituspykälän alkuosa kuulostaa yleisesti hyväksyttävältä. Mutta mitä mahtaa tarkoittaa uuden palvelurakenteen viimeinen tavoite pienennetään kestävyysvajetta? SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa tämän lehden haastattelussa, että nyt mennään liiaksi talouden ehdoilla. Pelkään pahoin, että kestävyysvajeen pienennystavoite sote-uudistuksessa vahvistaa entisestään talouden ehdoilla tapahtuvaa kehitystä. Yhdenvertaisten, asiakaslähtöisten ja laadukkaiden terveyspalvelujen sekä hyvinvoinnin edistäminen pienentäisi kestävyysvajetta jo, jos palvelujen kehittämisellä oikeasti vähennettäisiin terveyseroja. Terveyserot ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet niin, että pienituloiset ovat sairaampia, elävät lyhyemmän elämän ja joutuvat jopa maksamaan terveyspalveluistaan, samaan aikaan kun vakinaisessa työsuhteessa saavat maksuttomat palvelut. Jos sosiaali- ja terveysuudistuksessa oikeasti vähennettäisiin terveyseroja, tulisi työelämän ulkopuolella olevien pitkäaikaissairaiden ja vammaisten terveyskeskuspalvelut tehdä uudistuksen ensivaiheessa maksuttomiksi ja samalla laskea lääkeomavastuiden, matkakustannusten ja hoitokorvausten yhtenäinen kulukatto 350 euroon, kuten olemme Liitossa vaatineet. Pienituloisten ihmisten perusturvan taso tulisi nostaa lisäksi 1000 euroon kuussa verottomana, minkä Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto esitti tavoitteekseen tulevalle kolmivuotiskaudelle. Toivon, että mahdollisimman moni pitkäaikaissairaiden ja vammaisten järjestö perehtyy sote-lakiesitykseen ja antaa lausuntonsa esityksestä lokakuun puoliväliin mennessä, että kansalaisten ääni tulisi mahdollisimman hyvin lain valmistelijoiden, hallituksen ja eduskunnan tietoon. Syyskauden aikana hallituksessa, eduskunnassa ja sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla muitakin tärkeitä uudistushankkeita, joilla on merkitystä pitkäaikaissairaiden ja vammaisten kannalta. Kuntalakiuudistus on ollut juuri lausuntokierroksella. Tuon lain uudistamisessa vammaisjärjestöjen tulisi yksissä tuumin vahtia, että kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia koskevassa lakiesityksen kohdassa vammaisia tullaan kohtelemaan tasa-arvoisesti. Esityksessä ehdotetaan sekä nuorisovaltuuston että jo vanhuspalvelulaissa hyväksytyn vanhusneuvoston kirjaamista lakisääteiseksi kunnan toimielimeksi, mutta vammaisneuvosto aiotaan jättää kuntalaissa vapaaehtoiseksi toimielimeksi. Vammaisneuvoston tulisi olla jatkossa samalla tavalla lakisääteinen kunnan toimielin kuin vanhusneuvoston tai nuorisovaltuuston. Maamme hallitus on ollut laajemminkin valitettavan saamaton vammaisten asioissa. Hallitusohjelmaan kirjattu YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin kannalta välttämätön lainsäädäntöuudistusten valmistelu on edelleen pahasti kesken. Tästä saamattomuudesta hallitus ja eduskunta ansaitsevat risuja vammaisjärjestöiltä. Ensi kevään eduskuntavaalikampanjassa ja sen jälkeisessä hallitusohjelman valmistelussa tulee pitää huolta siitä, että vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kannalta tärkeät uudistukset eivät jää kamreerivetoisen hallinnon jalkoihin vaan etenevät oikeasti. Juuri valittu sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty on julkisuudessa paljastanut. miten heikosti hän oikeasti tuntee pienituloisten asiat ja ongelmat. Terveyden Tuottajat -yhtiö, jonka renkinä lääkäri Laura Räty näyttää toimineen oman yhtiönsä kautta, on Helsingin Sanomien (2.9.14) mukaan paljastunut ideologisesti hyväuskoisten lääkäreiden rahastajaksi. Lehden mukaan firman liikevoitto on ollut prosenttia, mikä syntynee pääosin siten, että kyseinen Attendon tytäryhtiö rahastaa lääkäreitä. Firman veronkiertomalliin ovat nuoren polven sinisilmäiset lääkärit haksahtaneet, mutta saavat näköjään vain rippeitä omaksi hyödykseen. Työn tulokset virtaavat pääosin keinottelufirmojen voittoina ylikansallisen terveysbisneksen hyödyksi. Toivoisi, että tulevassa sosiaali- ja terveyspalvelureformissa pistettäisiin viimein aisoihin se kohtuuton ote, minkä terveys- ja hoivabisnes on saanut kuntien ja hyväuskoisten lääkäreiden sekä lisääntyvästi muunkin sosiaali- ja terveyshenkilöstön manipuloijana. Tämän epäterveen bisneksen kautta veroparatiiseihin vuotavat pääomat tarvittaisiin oikeasti rahoittamaan suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kestävyysvajetta palvelutuotannon julkista rahoituspohjaa vahvistamalla. Antti Holopainen Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton puheenjohtaja Näkökulma: Anneli Kelloniemi Neuvontatyössä luottamus on kaiken A ja O Sosiaalineuvontaa nyt muutaman vuoden tehneenä uskaltaudun kertomaan näkemyksiäni ja kokemuksiani. Minähän teen neuvontatyötä omasta halustani auttaa kanssaihmisiä, vaikka mielestäni Kelan tai muun valtiollisen elimen kuuluisi tämä tehdä, mutta kun kaikilla on niin KIIRE, ja me iäkkäämmät ihmiset emme millään jaksa muistaa, jos meille syötetään yhtä aikaa useampaa asiaa kerralla. Siksipä kun istun neuvottavan kanssa saman pöydän ääreen, ei meillä ole kiire. Me kerromme asioita omin sanoin, luomme molemminpuolista luottamusta, koska luottamus on kaiken A ja O. Minä en ole se joka päättää tai lupaa, saako neuvottava taloudellista tukea. Minä vain autan häntä kertomaan niistä päivittäisistä toiminnoista, jotka ovat hänelle hankalia tai aivan mahdottomia. Anneli Kelloniemi Eikä se hoitotukihakemus ehkä tule yhdessä päivässä valmiiksi. Yön yli nukuttua tulee mieleen vielä monta asiaa niin neuvottavalla kuin minullakin. Olisiko vaikka aivan itsestään selvä asia pitänyt mainita, ehdottomastihan se pitää kertoa, toteamme ehkä molemmat. Kerron esimerkkinä erään keskustelun: Eläkettä saavan hoitotukihakemusta täyttäessäni kysyin: Käytätkö yöllä vaippoja? Hänen liikkumisensa oli kovin hankalaa. Hän vastasi: En. Minulle vain tuli tunne, että tämä ei ollut totta. En kuitenkaan voinut niin henkilökohtaista asiaa epäillä, ja jätin kohdan täyttämättä. Pyysin saada käyttää WC:tä, ja hän antoi luvan. WC:ssä oli housuvaippapaketti kuin myös tavallisia vaippoja. Sinä päivänä emme enää asiasta puhuneet. Aamulla puhelin soi ja hän sanoi, että varmaan huomasit että hänellä on vaipat käytössä myös päivällä. Anteeksi, oli vain niin han

3 Uusi Invalidi 3/ Nyt mennään liiaksi talouden ehdoilla Sosiaali- ja terveysalan järjestö SOSTE ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas vaatii sosiaalipoliitikkoja luomaan malleja, joilla kamreerien päätöksiin vaikutetaan. Noin 260 jäsenjärjestönsä kautta SOSTE edustaa noin 1,3 miljoonaa suomalaista, vaikka luvusta lasketaan pois suuret kattojärjestöt. SOSTE joutuu herkällä korvalla kuuntelemaan kansalaisten murheita, päättäjien linjauksia ja rahoittajien raameja. Yhtälö ei ole kovin helppo. Sote-uudistus, EU:n edellyttämä hankintalain uudistus sekä vammaispalvelulain uudistus ovat nyt työn alla ja lähitulevaisuudessa päätettäviä isoja kokonaisuuksia, joihin on pakko löytää kestäviä ratkaisumalleja. Myös itsemääräämisoikeus, sosiaalihuollon maksut ja YK:n vammaissopimuksen ratifiointi ovat kiireellisten asioiden listalla, sanoo Kiukas. Kun tämän kaiken pitää tapahtua tiukkenevien rahoitusraamien ja kuntien palvelutehtävien karsimisen oloissa, voi yhtälö olla paikoin mahdoton. Tilannetta eivät ainakaan helpota kovenevat asenteet yhteiskunnassa. Nyt mennään liiaksi talouden ehdoilla. Vaikka terve talous on välttämätön edellytys yhteiskunnan toiminnalle ja kansalaisen hyvinvoinnille, tapahtuu keskustelu ja päätöksenteko pääsääntöisesti kamreerien ehdoilla, Kiukas kiteyttää nykytilanteen. Sote-mopo ei saa karata käsistä Toisin kuin esimerkiksi Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, SOSTE on ottanut myönteisen kannan hallituksen ja opposition keväällä yhdessä hyväksymään viiden sosiaali- ja terveysalueen malliin. Pääsihteeri Kiukas on keskusjärjestön tavoin enemmistön kannalla ja asettaa toivonsa siihen, miten malli viedään lopulta käytäntöön. Vihdoinkin saatiin joku malli, joka on laajasti hyväksytty ja jonka pohjalta voi lähteä käytännön sovellutuksia rakentamaan. Tämän mallin kautta on mahdollista ottaa käyttöön koko palveluketju ja samalla tasata kuntiin kohdistuvia äkillisiä taloudellisia rasitteita. Tämä koskee vallankin erikoissairaanhoitoa, joka on saattanut tuoda koko kuntataloutta heilauttavia laskuja. Kun laki on lausunnoilla ja valmistelussa, on Kiukkaan mukaan huolehdittava siitä, että tulevassa mallissa tieto todella kulkee kansalaisilta päättäjille. Ei ole sellaisia viisaita, jotka pystyisivät tuntemaan satojen kilometrien säteellä miljoonan ihmisen tarpeet. Eivätkä kasvavat matkakustannukset saa tulla asiakkaiden tai Kelan kontolle, vaan suuralueiden on myös kannettava taloudellinen vastuu mallista. Vastuiden sysääminen asiakkaille on estettävä kaikilla tasoilla. Tämä koskee esimerkiksi terveydenhuollon kulukattoa. Sosiaalipolitiikassa mennään liiaksi talouden ehdoilla. Nyt tarvitaan vaihtoehtoja, jotka kamreerien on pakko ottaa huomioon, sanoo SOSTE ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas. Liittonne vaatima yksi yhtenäinen 350 euron kulukatto ei ole ehkä realistinen vaatimus tässä tilanteessa, mutta yhtenäistä kulukattoa kohti on edettävä. Hyvä palveluketju vai katkeava kylmäketju? Jo tähänastisen palvelujen yksityistämisen myötä kuntien ja kuntayhtymien perinteisesti hallitsemat palveluketjut ovat katkeilleet. Se on vaarantanut hoidon laatua, heikentänyt henkilöstön asemaa ja jopa kasvattanut kustannuksia. Jopa virkavastuulla olevien tehtävien hoitaminen on kärsinyt palveluketjun vaihtuvuuden ja epävakauden takia. Jatkuvuus tuo laatua. Viekö uusi malli ojasta allikkoon? Pitää huolehtia, että näin ei käy. Lakiesityksen mukaan sote-alueiden palvelutuotannosta päätetään neljäksi vuodeksi kerrallaan, joten yllättäviä katkoja ei pitäisi tulla. Kiukas myöntää, että vammaispalvelulain uudistaminen ja yleensä vammaispalvelut ovat jääneet julkisessa keskustelussa taka-alalle. Sama koskee vanhuspalveluja. Osittain siihen on syynä, että monen mutkan kautta vasta nyt ovat isot raamit olemassa sote-palvelujen järjestämiselle. Toinen toistaan seuraavien mallien varaan ei ole oikein voinut suunnitella mitään. Tämän vuoden loppupuoli on tärkeää aikaa ottaa kantaa käytännön sovelluksiin. Sote-palvelut eivät ole kappaletavaraa Sote-uudistus ja hankintalain uudistus liittyvät kiinteästi toisiinsa. Nyt voimassa oleva hankintojen kilpailuttamista koskeva laki on otettu Suomessa niin pilkuntarkasti, että jopa lain tarkoitus lienee paikoin ylittynyt. Tähän saakka EU ei ole velvoittanut ulottamaan hankintalakia sosiaali- ja terveyspalveluihin, uudistuksen myötä näin tapahtuu. Meillä on kilpailutettu jopa euron hankkeet, mutta uusista rajoista ei ole vielä tietoa, niistä ei ole edes keskusteltu työryhmässä. Kilpailutuksen käynnistäminen ja toteuttaminen on aina raskas prosessi, joka vie aikaa ja voimavaroja palvelujen tuottamisesta. Hankinnan budjetista jopa kolmannes voi mennä hallinnointikuluihin. Toivottavasti kilpailuttamiseen ryhtymisessä voitaisiin ja osattaisiin käyttää tervettä järkeä. Innokkaimmat yksityistämisen kannattajat ovat väläyttäneet, että kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut pantaisiin kilpailutuksen piiriin, lukuun ottamatta virkavastuulla olevia tehtäviä. SOSTE on sitä mieltä, että tähän ei saa mennä, kyllä perusrunko täytyy olla julkinen palvelutuotanto. Elinkeinopolitiikka on painottunut liikaa hankintalain toteutuksessa. Kiukas toteaa, että kappaletavaralogiikka ei toimi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Se ei ole vastannut todellisia tarpeita, vaan ollut poliittinen valinta. Ehkä pahimmat uhkat ovat nyt väistymässä, mutta sen puolesta tarvitaan toimintaa ja julkisuutta, sanoo Kiukas. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Uusi liittohallitus järjestäytyi kala tunnustaa. Me, jotka haluamme tehdä neuvontatyötä, emme saa tietää emmekä syyllistää, vaan yritämme saada neuvottavan ihan itse kertomaan. Minusta neuvontatyö sopii kaikille niille, jotka haluavat auttaa kanssaihmisiä. Pitää vain olla empatiakyvyn lisäksi kuulo-, näkö- ja hajuaisti sekä halu tehdä tätä neuvontatyötä koko sydämellä. Kaikki puhutut tai nähdyt asiat ovat luottamuksellisia, niitä ei kerrota eikä tietoja jaeta. Kehotankin kaikkia, joilla on kysyttävää epäselvissä asioissa tai kaavakkeiden täyttäminen tuntuu hankalalta, kysymään apua Kelalta tai meiltä vapaaehtoisilta. Minun neuvontatyöni jatkuu niin kauan kuin minulta tullaan kysymään voinko auttaa. Hyvää syksyn jatkoa toivottaa Anneli Kelloniemi Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry:n puheenjohtaja Tsil ry:n liittohallituksen jäsen Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton liittokokous valitsi maaliskuussa liiton puheenjohtajaksi Antti Holopaisen sekä muut liittohallituksen jäsenet toimintakaudelle (ks. Uusi Invalidi 2/14 tai liiton kotisivut Järjestäytymiskokouksessaan liittohallitus valitsi varapuheenjohtajaksi Ritva Korhosen Lahdesta. Tositetarkastajiksi valittiin uudelleen liittohallituksen jäsenet Aino Laine Tampereelta ja Eero Salo- nen Nokialta ja varalle Vesa Ruskeeniemi Valkeakoskelta. Liiton sihteerinä jatkaa toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen ja taloudenhoitajana Tarja Västilä. Uusi Invalidi-lehden toimituskuntaan eli tiedotustyöryhmään nimettiin puheenjohtajaksi ja lehden päätoimittajaksi Antti Holopainen ja jäseniksi Kaija Kiessling Turusta, Juha Kovanen Helsingin seudun yhdistyksestä ja Ritva Korhonen Lahdesta sekä Asmo Koste (taittaja), Hannu Oittinen, Marja-Leena Kalkkinen (toimitussihteeri) ja Tarja Västilä. Lomakodin remonttitarpeista ja -suunnitelmista huolehtivan kiinteistötyöryhmän muodostavat ryhmän puheenjohtajana Vesa Ruskeeniemi Valkeakoskelta sekä Kalevi Tuominen Raumalta, Erkki Matikainen Jyväskylästä, lomakodin johtaja Tarja Västilä ja talonmies-vahtimestari Pekka Alin. Tarvittaessa liittohallitus nimeää myöhemmin muita pysyviä tai tilapäisiä työryhmiä.

4 4 Uusi Invalidi 3/2014 Vammaispalvelulakeja uudistetaan kommentteja ja avoimia kysymyksiä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettama työryhmä on vuoden 2013 toukokuusta alkaen valmistellut uutta vammaispalvelulakia. Uudessa laissa on tarkoitus yhdistää nykyiset vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki sekä ottaa huomioon mm. muun sosiaalilainsäädännön muutokset ja YK:n vammaissopimuksen vaatimukset. Seuraavat kommentit perustuvat heinäkuussa julkistettuun keskeneräiseen lakiluonnokseen. Palvelut tarpeen, ei diagnoosin perusteella Palvelujen myöntämisen kriteerinä lakiluonnoksessa korostetaan aiempaa enemmän avun tarvetta, diagnoosista riippumatta. Se tuntuu varsin hyvältä periaatteelta, mm. monivammaisten näkökulmasta. Kynnyskysymykseksi kuitenkin muodostuu, onko kunnissa riittävästi pätevää asiantuntemusta ja resursseja erilaisten toimintakyvyn vajeiden ja tarpeiden kunnolliseen arviointiin, jotta lain tarkoitus toteutuu ja arviointi tapahtuu yhdenmukaisesti asuinpaikasta riippumatta? Ja tuleeko vammaisen oma käsitys toimintakyvystään ja palvelutarpeistaan huomioiduksi? Avoinna on myös, mikä merkitys tulee olemaan lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten lausunnoilla, josko mikään? Vaikeavammainen-termiä ei lakiluonnoksessa esiinny, eli vammaisia ei jaettaisi vaikeavammaisiin ja muihin vammaisiin. Nykyisessä laissa termiä käytetään muutamien palvelujen kohdalla kuvattaessa konkreettisia tarvekriteerejä. Todettakoon, että vaikeavammaisuutta ei ole missään yleisesti määritetty. Termiä on kuitenkin joskus käytetty vammaisen etuja vastaan epäämällä vammaispalvelu monivammaiselta hakijalta perusteena, että hakija ei ole tarpeeksi vaikeavammainen, mitä se sitten tarkoittaakaan. Ikäsyrjintämahdollisuus laajenisi Suurta huolta lakiluonnoksessa aiheuttaa se, että ikäsyrjinnän mahdollistava rajaus määritettäisiin kaikkien vammaispalvelujen saamisen kriteeriksi. Vammaispalvelujen ulkopuolelle suljettaisiin vanhuspalvelulain määritelmän mukaan iäkäs henkilö, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Lain perusteluissa tosin annetaan ymmärtää, että vammaispalvelu jatkuu jos sitä on saanut aiemmin tai jos iäkkäänä vammautuu tapaturmaisesti. Mutta entä he, joiden pitkäaikaissairauksista tai vammaisuudesta johtuvat toimintavajeet iän myötä vähitellen pahenevat ja avun tarve kasvaa? Tähän liittomme on useissa kannanotoissaan, mm. viime liittokokouksessa, kiinnittänyt huomiota ja vaatinut rajauksen poistamista nykyisen vammaispalvelulain henkilökohtaisen avun kohdastakin. Esteetöntä julkista liikennettä Liikkumisen tuissa lakiehdotus asettaa ensisijaisiksi esteettömän julkisen liikenteen ja palveluliikenteen ja vasta toiselle sijalle yksilöllisen kuljetuspalvelun. Joukkoliikenteen esteettömyyden lisääminen on kannatettava ja tärkeä asia. Tosiasia vain on, että nykyisin varsin pieni osa joukkoliikenteestä, esim. linja-autoista on oikeasti esteettömiä: Vaikka bussissa olisi luiska- ja niiausmahdollisuudet, niitä ei välttämättä käytetä aikataulukiireeseen vedoten, tai jo pysäkille pääsy vaatii ketteriä jalkoja ja hyvää tasapainoa. Eivätkä esteettömät joukkoliikennevälineetkään sovellu kaikille apuvälineitä käyttäville vaikeavammaisille, ainakaan ilman avustajaa. Ja maaseudulla joukkoliikennettä ylipäänsä on nykyään enää hyvin vähän, palvelulinjoista puhumattakaan. Palvelulinjat voivat olla hyviä heille, jotka niitä pystyvät käyttämään, siellä, missä ne toimivat asiakkaiden tarpeiden mukaan tilauspohjaisesti. Mutta jos palvelulinja kulkee vain tiettyä reittiä pitkin kaupunkia, voi matka-aika venyä kohtuuttoman pitkäksi. Entä mitenkäs pääset vaikkapa teatteriin, työväenopiston iltakursseille tai sukulaistytön juhannushäihin, kun palvelulinja toimii vain arkisin päiväsaikaan? Vammaispalvelujen tavoitteenahan on luoda vammaisille yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua ja harrastaa kuin muillakin ihmisillä. Turvaako uusi lainsäädäntö kehitysvammaisten oikeudet? Nykyinen vammaispalvelulaki on jo vuosia ollut myös kehitysvammaisille ensisijainen, mutta sen toteutuksessa on ollut kuntakohtaisesti melkoista vaihtelua ja ongelmia. Toivottavasti uusi laki korjaa tilannetta tältä osin. Vaikka ajatuksena on yhdistää vammaispalvelulaki ja ns. kehitysvammalaki, jää osa kehitysvammaisia koskevasta lainsäädännöstä uuden lain ulkopuolelle. Sehän määrittää nykyisen vammaispalvelulain tavoin vain vammaisille tarkoitettuja tukipalveluja. Kehitysvammalaissa on muutamia lakipykäliä, jotka ovat mahdollistaneet kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden mielivaltaisen rajoittamisen ja jopa ihmisarvon vastaisen kohtelun. Uusi itsemääräämisoikeuslaki on paraikaa eduskunnan käsittelyssä ja tulee voimaan ehkä jo tänä syksynä. Sen myötä ollaan poistamassa, muuttamassa ja korvaamassa joitakin näistä kehitysvammalain kohdista YK:n vammaissopimuksen ja perustuslain vastaisina. Riittävätkö nämä lakimuutokset kehitysvammaisten ihmisoikeuksien turvaamiseksi? Entä varmistaako uusi vammaispalvelulaki kehitysvammaisille riittävät palvelut, vai putoaako joitain heille tarpeellisia tukia tai käytäntöjä pois lainsäädännöstä? Päätökset vasta seuraavalla hallituskaudella Lain luonnoksessa on toki myönteisiäkin muutoksia nykyiseen verrattuna. Esimerkiksi myönnettävän vammaispalvelun toimeenpano olisi pääsääntöisesti toteutettava kuukauden sisällä sen hakemisesta. Lakia valmistelevan työryhmän työ jatkuu tämän vuoden loppuun, mutta lain jatkovalmistelu ja päätöksenteko jäävät tulevalle hallituskaudelle, eduskuntavaalit kun ovat jo ensi huhtikuussa. Se merkitsee luonnollisesti myös uuden lain voimaantulon siirtymistä. Keskeneräistä lakiluonnosta oli kesällä mahdollisuus kommentoida netissä. Keskustelu olikin varsin vilkasta ja monia tärkeitä näkökohtia tuli esille. Toivoa sopii, että valmisteleva työryhmä ja päätöksentekijät ottavat palautteen vakavasti. Lain valmisteluun ja aineistoihin voi tutustua netissä osoitteessa Ja asiaan palataan liiton piirissä ja Uusi Invalidi-lehden palstoilla, ihan varmasti. Marja-Leena Kalkkinen Apulaisoikeusasiamiehen vastaus kanteluun : Päihdepotilaita kohdeltava yhdenvertaisesti sairauspäivärahakäsittelyssä Kela perusteli eräässä sairauspäiväraha-asiassa hylkäyspäätöstään seuraavasti: Alkoholiriippuvuus ei ole sairausvakuutuslain tarkoittama sairaus. Tein asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle huhtikuussa Oikeusasiamiehen päätös tuli vuoden kuluttua. Sen mukaan oikeutta sairauspäivärahaan on päihdesairauksissa arvioitava samoin periaattein kuin muissa sairauksissa. Vastineessaan Kela myönsi päätöksen perustelujen olleen epäonnistuneen. Kela ilmoitti myös, että kanteluun oheistamani kaksi Kelan ratkaisua osoittavat, että päätösten perusteluja tulee parantaa. Päätöksessään apulaisoikeusasiamies totesi Kelalle: Käsitykseni mukaan päätösten perustelujen kehittäminen edellyttää Kelalta jatkuvaa ratkaisutoiminnan seurantaa ja henkilöstön kouluttamista, jotta se pystyy varmistamaan päätöstensä perustelujen asianmukaisuuden ja turvaamaan hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten järjestöjen tulisi osaltaan seurata etuuskäsittelypäätösten perustelujen asianmukaisuutta ja vaikuttaa siihen, että kaikkia pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ryhmiä kohdellaan yhdenvertaisesti mielenterveys- ja päihdesairauksista kärsivät mukaan luettuina. Antti Holopainen emeritus ylilääkäri Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton puheenjohtaja

5 Uusi Invalidi 3/ Milja Tuovinen kehottaa: Valmistaudu huolella palvelutarpeen kartoitukseen Varkautelainen Tuovisen pariskunta haki omaishoidon tukea Pekan huonontuneen terveydentilan ja lisääntyvän avun tarpeen vuoksi. Milja oli yhteydessä kaupungin sosiaalitoimeen, ja sieltä tultiinkin tekemään palvelutarpeen kartoitusta. Kartoitus tehtiin ja päätöksenä oli, että kriteerit omaishoidon tukeen eivät täyty. Alkuhämmästyksestä selvittyään Milja ja Pekka huomasivat, että kaikki ei ollut mennyt niin kuin olisi pitänyt. Liikkumisen ja hygienian avuntarpeet oli jätetty huomioimatta, ja kartoituksesta puuttuivat allekirjoitukset. Pettymyksestään toivuttuaan Milja kirjasi ylös kaikki asiat, missä apua tarvitaan, ja kuvaili, miten esimerkiksi ter veyskeskukseen meneminen tapahtuu. Näiden konkreettisten kuvausten avulla hän teki valituksen sosiaalitoimeen. Muutaman viikon kuluttua tehtiin uusi kartoitus. Nyt asiat kirjattiin tarkkaan ja totuudenmukaisesti suunnitelman pohjaksi ja suunnitelma allekirjoitettiin. Tämän uuden kartoituksen avulla Milja sai omaishoitajan tuen ja Pekka myöhemmin kesällä Kelasta eläkettä saavan korotetun hoitotuen. Milja haluaa kokemuksensa kautta kertoa, miten tärkeää on valmistautuminen tapaamiseen ja konkreettisesti kuvata arjen askareet avun ja valvonnan tarpeineen. Teksti: Tarja Västilä Kuva: Saara Tuovinen Palvelutarpeen kartoitukseen on tärkeää valmistautua hyvin ja kuvata konkreettisesti ongelmat ja tarpeet, sen saivat Milja ja Pekka Tuovinen todeta omalla kohdallaan. Tuulan vinkkejä: Herkkuja punajuuresta Syksyllä punajuuret ovat mehukkaita ja kypsyvät nopeasti. Ja punajuurista saa niin makeaa kuin suolaistakin. Punajuurikakku 3 ¼ dl vehnäjauhoja 2,5 dl sokeria 1 dl kaakaota 4 tl leivinjauhetta 2 tl inkivääriä 4 dl raakaa punajuurta raastettuna 225 g sulatettua rasvaa tai 2 dl öljyä 4 munaa Sekoitetaan kuivat aineet, raaste, sulatettu rasva ja munat (ei vatkata, sekoita vain rakenne rikki kupissa). Paista 175 asteessa min. Tulee tumma, mehevä kakku. Punajuurilaatikko 300 g jauhelihaa 300 g raakaa punajuuriraastetta 1 ½ dl riisiä 2 munaa 2-3 dl maitoa 1 tl suolaa voita tai öljyä (inkivääriä) Ruskista liha kevyesti. Raasta punajuuret. Hauduta riisit suolavedessä. Laita sekoitettu massa voideltuun vuokaan ja kaada munamaito päälle. Lisää voinokareita laatikon päälle. Paista 180 asteessa noin 1 tunti. Tuula Kankaanperä ja ohjeita vuosikymmenten takaa Poimintoja kirjasta 362 käytännöllistä neuvoa ja ohjetta vuodelta 1921, käytännöllisiä ohjeita ja hauskoja yksistään sanamuotojensa vuoksi: Ohje nro 347: Hyvä aamujuoma lihaville ihmisille on kupillinen lämmintä hunajavettä, johon tiputetaan hiukan sitruunaa. Sitroonahappo vaikuttaa nim. laihduttavasti. Laihat henkilöt juokoot aamuisin kauralientä, ryynit keitetään pelkästään vedessä ja sekaan pannaan 2 tl marjamehua. Ohje nro 310: Hyvän ryhdin saapi, jos usein kävelee kädet selän takana. Käsivarret pidettävä suorina niin että toisen käden sormet koskettavat toiseen. Pää pidetään pystyssä, jokapäiväinen tekee käynnistä joustavan, ryhdin moitteettomaksi ja rinnan laajemmaksi. Ohje nro 268: Keino luuvaloa (reumatismia) vastaan. Keväällä kootaan äsken auenneita koivunnuppuja noin hiirenkorvan suuruisia, joita saunassa lakanan avulla kääritään kuivan pinnan ympäri. Sitten heitetään löylyä ja pidetään varalla, ettei sairas pääse pyörtymään, sekä pestään pinta lämpöisellä saippuavedellä. Koettakaa käyttää siihen sopivaa tilaisuutta. Ohje nro 342: Irtonaiskukat säilyvät kauvemmin vedessä tuoreina jos veteen panee muutaman kuparirahan. Teksti: Tuula Kankaanperä Kuva: Erkki Matikainen Jyväskylä Joulu Vähäjärven lomakodissa Tule viettämään lämminhenkinen ja kodikas joulu kanssamme! Kolmen vuorokauden täysihoito ja joulupaketti: jäsenhinta 195 euroa ja ei-jäsenille 230 euroa, lisävuorokaudet á 50 ja 57 euroa. Lisätietoja ja varaukset Vähäjärven lomakoti p. (03) Kuinka maa makaa Ritvan mietteitä Tämä aika tuntuu olevan ns. kauniiden, rohkeiden ja röyhkeiden. Köyhiä, sairaita, vammaisia, työttömiä, lapsia ja vanhuksia kyykytetään kunnolla. Tuntuu, että suurelta osalta Suomenkin kansaa ollaan viemässä säästöjen nimissä elämisen mahdollisuus ja ihmisarvokin. Suuruudenhulluus tuntuu olevan valttia, vaikka kauniisti puhutaan ihan muuta. Lähipalvelujen tärkeydestä puhutaan, silti ollaan tekemässä suuria sote-alueita, joissa varmasti terveys- ja sosiaalialan yritykset ainakin yrittävät vallata maan. No, eipä sitten kaupunkien virkamiehet enää hypi silmille, kun kysyy miksi ei säästetä hallinnosta vaan pelkästään ruohonjuuritason palveluista. Eiköhän siinä vähene muutama virkakin, ja työttömyys lisääntyy taas. Nykyhallituksella on tosiaan pääministerin sanojenkin mukaan uusi tapa hoitaa asioita. Onhan kähmintää ja kaverien suosimista ennenkin ollut, nyt vaan kaikki menee entistä röyhkeämmäksi. Muutamat henkilöt kähmivät nimityksiä, vaikka takana on jos ei nyt ihan rikollisia niin ainakin täysin epäeettisiä toimia ja tekopyhyyttäkin. Säästöt kohdistuvat taas lähinnä köyhimpiin, joiden ostovoima on muutenkin heikointa. Tätä sitten tiedotusvälineissä peitellään tekemällä kohu-uutisia, jotka vievät ihmisten huomiokyvyn ihan muualle. Lahdesta ollaan taas tekemässä suurkuntaa, mikä tyrmättiin tylysti muutama vuosi sitten. Nyt vastustus ei neuvottelujen aikaan ole ollut niin näkyvää kuin edellisellä kerralla nähdään miten käy, kun kunnat ilmoittavat kantansa. Näyttää siltä, etteivät kaikki ole vieläkään liitoksen kannalla, mutta kerron seuraavassa lehdessä kuinka kävi. Lahdessa kilpailutettiin bussilinjat ja siirryttiin nettomalliin heinäkuun alussa. Kaikki bussit ovat esteettömiä, ja pyörätuolilla ja rollaattorilla pääsee ilmaiseksi, siis jotain hyvääkin tapahtuu. Ihmettelen kuitenkin, kun paikallisliikenteen linja-autoissa lukee Matkakeskus minä en näe siitä vielä kuin ison montun rautatieaseman ympärillä. Lahdessa on myös menossa isot säästötalkoot. Vammaisilta supistettiin kuljetustukeen oikeuttavaa aluetta. Päätös ei riko lakia, mutta ilmoitustapaa kritisoin: useimmat meistä kuulivat siitä takseilta. Kirjallisen ilmoituksen saimme vasta, kun päätös oli ollut voimassa yli kaksi viikkoa. Myös saattajapalvelun ohjeistusta on kiristetty. Nähtäväksi jää, mitä jatkossa. Eiköhän tämä tällä kertaa riitä. Toivottavasti seuraavalla kerralla olisi jotain positiivisempaa kerrottavaa. Ensi kevään eduskuntavaaleissa voimme päättää, haluammeko rikkaiden ja hienohelmojen röyhkeyden jatkuvan. Ritva A Korhonen Lahti

6 6 Uusi Invalidi 3/2014 Kulttuuri voimaannuttaa Perinteikkäät Vammaiskulttuuripäivät avannut liiton varapuheenjohtaja Ritva Korhonen meni kulttuuri-sanan alkulähteille saakka muinaisten roomalaisten päiviin. Sana kulttuuri on alun perin tarkoittanut maanviljelyä ja siitä laajentunut käsittämään hengenviljelyä. Kulttuuri ei ole vain erillinen saareke yhteiskunnassa, vaan oikeasti se kattaa kaiken inhimillisen elämän, Ritva Korhonen sanoi. Hän muistutti, että kulttuurin avulla ihmiset pyrkivät yhteistyön keinoin muuttamaan vallitsevia oloja. Kulttuuri voi myös ylittää poliittisesti yhdenmukaistavat raamit. Korhonen jatkoi, että paikalliset kulttuurit ovat voimistuneet Euroopassa EU:n yhdenmukaistavan politiikan puristuksessa. Omaehtoisella kulttuurilla voimme vastata myös kaupallisuuteen, jolla kaikki pyritään muuttamaan rahaksi. Siitä esimerkkinä täällä esillä oleva varjo-guggenheim, jonka kautta ihmiset kertovat omasta elämästään. Harvat ja valitut miehet Esiintyjiä ja näytteilleasettajia oli kymmenestä yhdistyksestä, osanottajia kaksipäiväisessä tapahtumassa oli reilut sata. Huomiota kiinnitti naisten suuri osuus. Siinähän ei ole mitään pahaa, mutta miesten on syytä skarpata ensi vuoden kulttuuripäiviin mennessä. Yksi mies ja vieläpä monelle uusi tuttavuus oli Juha Peltomaa Helsingistä. Hän esiintyi yksin kitaroineen, mutta säesti myös Hesan Friidujen ja Timo Piipon esityksiä. Peltomaan monipuolisessa ohjelmistossa oli Vysotskia useamman kappaleen verran, samoin Rauli Badding Somerjoen sekä Leevi & Leavingsin lauluja. Toinen yllättävä miesesiintyjä oli Pauli Västilä, joka esitti lämpimän karhean tulkinnan Kari Rydmanin ja Brita Polttilan laulusta Sano mistä katon päänsä päälle saa. Muistattehan sen voi täällä ydinpommin hukata kuin nenäliinan vaan. Kulttuuripäivien perusmies oli tietenkin Kuopion Paavo Antikainen eli Puavo, joka lauloi ja juonsi yhdessä Senja Räsäsen kanssa sekä säesti kitaralla solisteja ja ryhmiä. Puavo tuo tullessaan ja esiin tyessään lempeän huumorin mihin tahansa tilanteeseen. Naisenergia joka lähtöön Todellakin naisesiintyjiä oli niin paljon, että kaikkia ei voi tässä tuoda esille. On pakko tehdä poimintoja. Jo mainittu Ritva Korhonen Lahdesta on armoitettu lausuja. Hän näytti jälleen taitonsa. Ohjelmistossa oli Eila Jaatisen Lihavan matamin lauluja, Martin Luther Kingiä ja ripaus Bertolt Brechtiä. Toinen lausunnan taitaja on Vilppulan Ada Juvonen, joka esitti oman paikkakuntansa runoilijoiden tekstejä. Muita lausujia olivat mm. Nokian Marita Alakoski, Keravan Soile Thun sekä Turun Hilkka Tulva, joka riemastutti Turun murteellaan. Laulun taitajia vammaisyhdistyksissä on paljon. Äänensä antoivat Lahden Irja Laitinen, Tampereen Leena Vartti, Porin Terttu Elomaa ja Elise Seittonen sekä Tampereen Eevi Asell säestäjänään Pentti Jokinen. Hilkka Tulvan Kaustislainen laulu oli yksi yleisön suosikkeja. Erikseen on mainittava Stadin Friidut, jotka esittivät sketsiä ja laulua yhdessä Timo Piipon ja Juha Peltomaan kanssa. Iskelmien ja stadin slangin (esim. Faijanfaijan lättähattu) lisäksi ohjelmisto meni paikoin hiuksenhienosti ronskin puolelle. Toimintakulttuuria 60-luvulta Keravan yhdistyksen Raili Kumpulainen käytti voimakkaan puheenvuoron työstä ja taistelusta. Rakennusliiton veteraanilla oli painavaa asiaa. Asiat muuttuvat vuosikymmenten myötä luku oli Helsingissä voimakkaan rakentamisen aikaa; firmoja, työmaita ja työpaikkoja oli paljon. Mutta leipä ja kunnon työehdot eivät tulleet silloinkaan helpolla, vaan avuksi tarvittiin taistelevaa ammattiyhdistysliikettä. Mutta ainakin Rakennusliitto oli sellainen, sanoi Kumpulainen. Hän kertoi, että Rakennusliitto oli edelläkävijä monessa asiassa. Eduskuntatalon mielenosoituksessa oli jopa työläistä ja mellakkapoliisit olivat valmiina, vaikka mielenosoitus oli rauhanomainen. Hilkka Tulva Turusta esitti rehevää huumorilaulua ja pakinaa. Runsaimmat aplodit keräsi Kaustislainen laulu. Kuopion Paavo Antikainen säesti kitaralla Hilkkaa, kuten myös monia muita esiintyjiä sekä itseään. Vilppulan Ada Juvonen esitti varmalla taidollaan omiaan ja muiden runoja. Keravan komedienne Soile Thun vaihtoi sujuvasti roolia ja rooliasua. Etuja karsittiin silloinkin. Työnantajat kiersivät työeläkkeiden kolmen kuukauden kertymäsääntöä irtisanomalla ja ottamalla uudelleen töihin. Joukkovoimalla saatiin voittoja niin tässä kuin muissakin kamppailuissa. Harmittaa, että kunnian näistä ovat ottaneet ne, joilla ei ollut osaa eikä arpaa asiassa. Vaikka ay-liikkeen tila ei nyt ole hyvä, toivoi Kumpulainen paluuta jäsenistön etuja tiukasti ajavaan ay-liikkeeseen. Vaikka jäsenistön ikääntyminen monissa yhdistyksissä on karsinut käsityöharrastuksen määrää, on sillä edelleen Raili Kumpulainen Keravan yhdistyksestä muisteli taistelevan ay-liikkeen aikoja. Lahden monitaitajan Ritva Korhosen runojen tulkinta oli jälleen koskettavaa. suuri merkitys liiton piirissä. Se näkyi jälleen vammaiskulttuuripäivillä, jossa näytteilleasettajia oli mm. Jyväskylästä, Kuopiosta ja Turusta. Käsitöillä on suuri merkitys sekä yhdistysten taloudelle että jäsenistön yhdessäololle. Mutta uusia tekijöitä, ideoita ja monenlaisia resursseja tarvitaan. Varmaan vuosittainen katselmus kulttuuripäivillä edistää jatkuvuutta ja uudistumista. Valokuva on yksi uusi mahdollisuus, sillä digitekniikkaa on laskenut kuvaamisen kynnystä ja kustannuksia. Kulttuuripäivillä oli esillä Reetta Nisulan valokuvia. Ehkäpä Eevi Asell esitti tunteikkaita lauluja Pentti Jokisen säestäessä harmonikalla. Porin Terttu Elomaa (vas.) ja Elise Seittonen hurmasivat laulutulkinnoillaan. ensi vuonna on useamman valokuvaajan töitä esillä. Asiaa voisi kenties edistää internetissä liiton kotisivujen valokuvagallerian avulla. Uutta ja poikkeuksellista tänä vuonna oli Helsingin yhdistyksen Guggenheim-näyttely, joka oli omaehtoisen taiteen protesti pröystäilevää kaupallisuutta vastaan kuvataiteen keinoin. WOW-taide tekijöiden oman elämän kokemuksista toi esiin puhuttelevia ja riemastuttavia töitä. Tästähän voisi tehdä vaikka perinteen. Aukeaman teksti ja kuvat: Hannu Oittinen

7 Uusi Invalidi 3/ Oman elämänsä WOW-sankarit Käsityöt ovat aina olleet vahvasti esillä vammaiskulttuuripäivillä, vaikka ikääntyminen on vähentänyt osallistujien määrää. Tampereen Anja Kivipensas (vas.) ostoksilla, tiskin takana Jyväskylän Raija Nylund. Helsingin yhdistyksen varjo-guggenheim sai ansaittua huomiota. Kuvassa oman elämänsä WOW-kokemuksia Timo Piipon tulkintana. Mukaan mahtuu ihmisen evoluutiohistoria sekä Piipon oma henkilöhistoria lehtileikkeen muodossa. Osallistumalla tähän projektiin Helsingin yhdistys halusi vastustaa Guggenheimin kerskahanketta ja kaupungin rahojen tuhlaamista siihen, Piippo toteaa. Yhteisöllisyydestä voimaa tulevaisuuden haasteisiin Liiton puheenjohtaja Antti Holopainen pohti kahden päivän esitysputken päätteeksi tapahtuman antia. Saldo oli Antti Holopainen loi katsauksen liiton toimintakulttuuriin ja arvioi tulevia haasteita. hyvä, samoin tulevaisuudennäkymät. Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton 30. vammaiskulttuuripäivien päättyessä voin tiivistää lyhyesti: hyvä tapahtuma, hyvä me. Erilaisten kulttuuriesitysten lisäksi WOW-kuvataidenäyttely teki minuun suuren vaikutuksen, sanoi Holopainen. Liiton oman sisäisen voiman lisäksi tulevaisuudennäkymiä vahvistaa Holopaisen mukaan se, että kansalaistoiminnan tarve ja merkitys kasvavat koko yhteiskunnassa. Omaehtoinen kulttuuri antaa sitä voimaa, jota yhteiskunnallisessa uudistusliikkeessä kaivataan luvun alussa politiikkaan ja muuhun Riemunkirjavat Hesan Friidut (Riitta Mikkonen ja Maija Laitinen) esittivät sketsiä, iskelmää ja lauluja stadin slangilla, viime mainitusta esimerkkinä mainio Faijanfaijan lättähattu. Friidut esiintyivät sekä Timo Piipon että Juha Peltomaan (kuvassa) kanssa. Kesän ensimmäisenä viikonloppuna pidettävät vammaiskulttuuripäivät ovat liiton piirissä eräänlainen kesäkauden avaus. Tänä vuonna osanottajia oli reilu sata. Kulttuurin ja kesän voimalla jaksetaan syksyllä jatkaa. yhteiskunnalliseen toimintaan mukaan tullut Holopainen näkee sosiaali- ja terveyspolitiikassa yhtä suuria haasteita kuin vuosikymmeniä sitten, jolloin kansanterveyslaki saatiin voimaan. Kun aiempien vuosikymmenten saavutuksia ja rakenteita puretaan, tarvitaan yhteisöllisyyttä ja joukkovoimaa puolustamaan niitä sekä luomaan uusia tavoitteita. Kun kunnallinen valtatyhjiö laajenee, on kysyttävä täyttyykö se yhtiöiden vai kansalaisten vallalla. Holopainen toisti aiemman tunnuksensa eli kaikki valta neuvostoille nykyaikaan päivitettynä versiona. Toisin sanoen uusia demokratian rakenteita on luotava kaikille yhteiskuntaelämän tasoille ja niille on kamppailtava todellista päätösvaltaa. On käytävä taisteluun demokratiasta. Nykyiset vallan pitäjät yrittävät ratkaista kuntien ahdinkoa yhtiöittämällä toimintoja, mutta se vie umpikujaan. Vähäinenkin demokratia katoaa, ja tilalle tulevat yhtiövallan liikesalaisuudet, joihin ei voi äänestämällä vaikuttaa. Puheenjohtaja Holopainen luottaa järjestöväkeensä ja kehottaa luomaan katsetta tulevan syksyn kamppailuihin, kuten sote-, vammaispalveluja hankintalain uudistuksiin.

8 8 Uusi Invalidi 3/2014 Helle helli heinäkuun sosiaalilomaa Heinäkuun loppupuolella keskellä kuuminta kesää oli Vähäjärvellä viikon sosiaalilomalla 29 lomalaista eri puolilta maata. Oli pariskuntia, sinkkuja, äiti aikuisen lapsensa kanssa kaikki Solaris-lomien kautta paikkansa löytäneet. Kun viikon lopulla tehtiin arvio lomasta ja sen merkityksestä itse kullekin, yleinen kommentti oli, ettei voi kuin arvostaa tämänlaista mahdollisuutta. Usean osallistujan kohdalla kesä olisi muuten kulunut pelkästään kotimaisemissa ilman mahdollisuutta virkistäytymiseen ja uusien tuttujen löytymiseen. Monet osallistujat korostivatkin si Heinäkuun sosiaalilomaviikolla nautittiin keskikesän lämmöstä, lomaohjelmasta ja mahdollisuudesta virkistäytymiseen ja tasavertaiseen yhdessäoloon. tä, että on todella tärkeää, että näin tuettuna vähävaraisillakin on mahdollisuus lomaan ja virkistykseen. Lomalaiset kokivat tärkeäksi myös sen, että kaikki saattoivat tuntea itsensä tasavertaiseksi ja kaikkien kanssa samaan joukkoon kuuluvaksi. Ei ollut kenenkään omia porukoita, vaan kaikki tulivat yhdessä keskenään toimeen, oli eräs huomionarvoinen ja monen samansisältöinen kommentti. Viikko oli kesän kuumimpia, joten mm. liikunnan osalta ohjelmaa rukattiin sen mukaan. Käden taidot, yhteislaulut ja makkaran grillaus ja saatu tieto sosiaaliturvan uusista käänteistä olivat kaikki tervetulleita osia ohjelmassa. Samoin bonuksena järjestynyt tilaisuus huonokuuloisia ja omaisia ajatellen kuulolaitteen huollosta, hankinnasta ja sen roolista huonokuuloiselle ihmiselle koettiin kiinnostavaksi ja tarpeelliseksi. Onnistunut lomaviikko oli yksi kesän kohokohtia ja useissa kommenteissa olikin osuva yhteenveto lomaviikosta: Näitä täytyy saada lisää. Lomakodin henkilökunta ja ohjaajat saivat ansaitut kiitoksensa kaikilta. Teksti: Kaija Kiessling Kuva: Tarja Västilä Ruusuja Vähäjärvelle ruusuja ja risuja Vantaalle Vantaalaiset Kati Lehtonen ja Veli Riihelä ovat hyvin tyytyväisiä heinäkuussa viettämäänsä sosiaalilomaan Vähäjärven lomakeskuksessa. Virkistävällä lomalla tapasi mukavia uusia ihmisiä. Luonnonläheisen ympäristön kruunasivat kesän helteet. Kati ja Veli suosittelevat mielellään edullista lomapaikkaa kaikille. Kati ja Veli pitävät molemmat työstään vantaalaisissa kirjastoissa. Mutta avotyöstä maksettava 6,5 euron päiväkorvaus ei tunnu hyvältä. Kyllä työstä pitäisi oikeaa palkkaa maksaa, sanoo Kati. Sähkömopojen käyttäjänä pariskunnalla on ollut monenlaisia kokemuksia. Apuvälinelainaamo olisi halunnut heidän itse huolehtivan mopojen huoltoon toimittamisesta ja huoltokuluista. Sananvaihdon jälkeen asiat hoituivat. Taksikortti on pois kesäkauden, jolloin töihin meno sadepäivinä on ongelma. Taksikortin uusi anominen aina syksyn tullen tuntuu turhalta byrokratialta. Muutenkin vammaisia piinataan toistuvasti saman asian anomisilla, eivät Kati Lehtonen ja Veli Riihelä suosittavat Vähäjärveä. kä selvät asiatkaan aina suju ilman vammaisen itsensä sinnikästä taistelua, Veli valittaa. Sähkömopojen säilytyksestä tuli aluksi taloyhtiön kanssa ongelmia vammaisten välineitä ei haluttu nähdä yhteisissä tiloissa. Vantaan kaupungin vammaispalvelujen henkilön avulla päästiin kuitenkin hyvään ratkaisuun. Saman henkilön kanssa myös kodissa tarvittavat muutostyöt ovat hoituneet hyvin. Teksti: Juha Kovanen Kuva: Tarja Västilä Tuttu valssi onnittelulauluna Heinäkuun lomalaisten lauluillassa Hilkka Koivula Tampereelta esitti kaikkien käyttöön onnittelulaulun: Illan taivas yllämme kun kaartuu, hämy peittää tienoot, kukat maan. Joukko ystäviä täältä saapuu sankaria onnittelemaan. Onneks olkoon saamme sulle laulaa, ikää pitkää myöskin toivottaa. Ilomieles säilytä sä aina, silloin onni sulle hymyää. Syntymäpäiväs onnellinen olkoon, riemumiellä sitä vietetään. Laulu vaatimaton sulle suokoon muiston kauniin halki elämän. (Sävel: Tähti ja meripoika.) Terveisiä Valkeakosken lomalaisilta Valkeakoskelaisia oli tällainen joukko toukokuussa sosiaalilomalla Vähäjärvellä. Lomaohjelmaan oltiin oikein tyytyväisiä, ja kotiin viemisinä oli mukavat kokemukset ja nätit lomakassit. Yksin matkassa kaukana kotoa Kaksi ääripäätä elämässä lapsuus ja vanhuus. Nämä kaksi ja näiden yksinäiset matkat tulivat konkreettisesti esille jokin aika sitten. Perheen lapsi todettiin sellaista apua tarvitsevaksi, että hän ei kenties pärjäisi tai muuten saisi tarvitsemaansa huomiota kuin sijoittamalla hänet erityislastentarhaan. Ajatus oli hyvä ja varmasti lapsellekin lopulta ja toivottavasti erinomainen asia. Yksi asia tässä kuitenkin hiertää, eikä vähiten vanhempien huoli. Tuleva päiväkoti ei sijaitsekaan aivan naapurissa kuten se normaali. Ajomatkaa tulee (joskin kaupunkialueella) ja tuon matkan lapsi joutuu suorittamaan taksilla. Sanotaan, että kyllä lapset ovat sopeutuvaisia, mutta ajatellaanpa lasta, joka joutuu yksin matkaamaan vieraan kyydissä vieraaseen paikkaan. Monia vanhempiakin ihmisiä jo tuo ajatus puistattaa. Tulee vain mieleen omat muistot vieraiden kanssa olemisesta ja tutustumisesta. Aikaa se joskus ottaa. Toinen ääripää vanhuus. Nyt kun sairaalatasoiset palvelut on keskitetty pikkukunnista suuriin yksiköihin, se on johtanut sairaiden kuljetuksiin paikasta toiseen. Ennen sait lääkäripalvelut omasta kunnasta, nyt ei ole edes lääkäreitä saatavilla. Merikarvialainen tätini on iäkäs ja muistisairas. Hän on

9 Lipaskeräys vaalipaikoilla Uusi Invalidi 3/ Kansanedustaja Pauli Kiuru on tehnyt eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen vaalipaikoilla tapahtuvan keräystoiminnan vaikutuksista äänestysaktiivisuuteen. Hän esitti asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset: - Onko vaalipaikoilla tapahtuvan keräystoiminnan vaikutuksista äänestysaktiivisuuteen tehty selvityksiä? - Onko kansalaisten mielipidettä vaalipaikoilla tapahtuvasta keräystoiminnasta selvitetty? - Onko keräysluvan saaneille liitoille muodostunut tai muodostumassa pysyvä nautintaoikeus, joka asettaa eri toimijat eriarvoiseen asemaan? - Olisiko jatkossa syytä rauhoittaa vaalitoimitus ainoastaan itse päätarkoitukseensa ja kieltää kaikki oheistoiminta? Kiurun mielestä ns. lipasvahdit häiritsevät vaalitoimitusta. Hän pelkää, että äänestäjille voi syntyä vaikutelma, että vaalikeräykseen osallistuminen olisi velvollisuus. Varsinkin pienillä paikkakunnilla syntyy helposti sosiaalinen paine keräykseen osallistumisesta, jatkaa Kiuru. Kiurun mielestä äänestysaktiivisuuden parantamiseksi on kiinnitettävä huomiota niihin häiriötekijöihin, jotka voivat vaikuttaa äänestämättä jättämiseen. Aika paksua tekstiä. Onko tuo siis kokoomuksen linja? Tuon lukeminen sai niskakarvat pystyyn. Lipaskerääjät ovat useimmiten itse vammaisia ihmisiä. Miltä mahtaa tuntua tuollainen arvostelu? Voin siihen vastata itsekin: Pahalta, tosi pahalta. Tuo, mitä Kiuru esittää, on suoranaista tahallista loukkaamista. Yksikään lipaskerääjä ei ole äänestystilassa vaan tilan ulkopuolella. Lipasvahti ei huutele mitään eikä tuo muutenkaan itseään tykö, kohteliaasti kiitetään jokaista antajaa. Tuskin meitä kerääjiä kukaan pelkää ja sen takia jättäisi äänestämättä, kuten Kiuru arvelee. Miten «pieni ele»-keräys vaarantaa vaalit, kuten Kiuru väittää? Jokainen ymmärtää, ettei mitenkään. Näillä keräyksillä saadaan paljon aikaan vammaisjärjestöissä, kuntoutusta, virkistäytymistoimintaa, apuvälineitä jne. Oma kokemukseni lipaskerääjänä on pelkästään positiivinen. Kukaan ei karkuun juossut, eivätkä vaalit häiriintyneet millään tavoin. Kun istuin EU-vaalilautakunnassa, ei yksikään äänestäjä puuttunut sanallakaan eteisessä istuneeseen lipaskerääjään, moni jäi hänen kanssaan kyllä jut telemaan ja lipaskin täyttyi. Lupaako Kiuru, että hallitus myöntää joka vuosi kaikille invalidijärjestöille keräyssumman verran rahaa, tietysti hyvällä indeksillä korotettuna, niin voimme vaikka luopua tästä omatoimisuudestamme auttaa itse itseämme? Ei ole kovin helppoa istua monta tuntia paikallaan särkyjen ja kipujen kanssa. Olen kuitenkin valmis vuoden 2015 eduskuntavaaleihin keräämään. Toivottavasti järki voittaa. Pirkko Vaittinen Lahti Taistelu bussipysäkistä kannatti! Tämän lehden edellisessä numerossa 2/14 kerrottiin, miten Turussa joukkoliikenteen uudelleenjärjestelyjen yhteydessä oli suunnitelmissa oikaista yhden asuinalueen tärkeä pysäkki pois reitiltä. Asian nosti esille Alli Tähtinen, näkövammainen asukas- ja eläkeläisaktivisti ensin eläkeläisten kerhossa. Sieltä asia laitettiin liikkeelle laajempaan käsittelyyn järjestöihin ja taloyhtiöille. Esitys pysäkin säilyttämisestä osoitettiin kaupungin joukkoliikennelautakunnalle. Kamppailuun osallistuivat myös alueen huoltoyhtiö ja asuinyhtiöt. Lopputulos oli erinomai nen: Asia käsiteltiin muutaman viikon kuluttua lautakunnassa, ja kun Rautalankadun pysäkki piti poistaa heinäkuun alussa, ei näin käynytkään. Vuositasolla euron kustannuksella Turun joukkoliikennelautakunta päätti, että alueella kiertää edelleen yksi bussi, nyt kahdesti tunnissa. Näin myös liikuntarajoitteisten ja ikäihmisten mahdollisuus päästä turvallisesti kaupungille sai hyvän lopputuloksen. Vaikka joku vuoro jäi pois, ovat alueen asukkaat tyytyväisiä saatuun ratkaisuun. Nyt tasatunnilla ja puolelta tulee bussi jälleen tutulle Rautalankadun pysäkille. Asukkaiden aktiivisuus ja yhteistyö kantoivat hyvän hedelmän ja mahdollistavat monien asukkaiden arjen omatoimisuuden jatkumisen, kun liikkuminen on näin turvattu. Kamppailu kannatti ja asukkaiden tyytyväisyys alueeseensa vahvistui. Teksti: Kaija Kiessling Kuva: Kurt Laine Yhteisellä kamppailulla saatiin säilytettyä asukkaille tarpeellinen bussireitti ja -pysäkki Turussa. Kuvassa asian esille nostanut asukas- ja eläkeläisaktivisti Alli Tähtinen. VÄHÄJÄRVEN LOMAKOTI asunut aina lähellä omaisiaan ja tutussa paikassa. Sairaalapalvelua tarvitsevana hänet tuotiin Poriin, koska olemme samaa perusturva-aluetta. Lääkinnällisistä syistä siirto oli varmasti välttämätön, mutta inhimillisesti katsottuna ainakin pienemmät hoidot tulisi antaa siellä missä potilaskin on. Jäin miettimään, että jos paikkakunnalla olisi ollut ensihoidolliset lääkäripalvelut saatavina, ei ehkä olisi tarvittu siirtoa lainkaan. Mutta kun ei ole niitä lääkäreitä. Tunsin tätini ahdistuksen. Hän ei tiennyt missä on. Tutut ja turvalliset olot tuttuine ihmisineen olivat vaihtuneet kaaokseen. Molempien oloa taisi helpottaa se, kun Justiina oli välillä omassa tutussa entisessä kotiympäristössään. Siellä kaikki oli kohdallaan. Suurten sairaalakeskittymien johdosta tulevat sairaiden kuljetukset lisääntymään maanteillämme eivätkä matkat välttämättä ole lyhyitä. Terttu Elomaa Pori Lasten ja vanhusten yksinäisiä matkoja vieraissa paikoissa pohdiskelee Terttu Elomaa. Syksyn kurssit, lomat, pikkujoulut lähestyvät... Olisiko paikkana Vähäjärven lomakoti? Tarjoamme majoitusta, maukasta kotiruokaa, viihtyisiä tiloja, saunan löylyjä, ja mukavaa yhdessäoloa. hinnat : A-osa 57euroa/vrk/hlö, B-osa 55 euroa/vrk/hlö Juhlat, kokoukset, pitempiaikaiset majoitukset. Kysy edullisia hintojamme, pyydä tarjous, poikkea tutustumaan paikan päälle tai vieraile kotisivuillamme. PS. Lomakotimme lämpiää maalämmöllä! Vähäjärven lomakoti Muntsilantie Hauho (Hämeenlinna) p. (03) s-posti:

10 10 Uusi Invalidi 3/2014 Porin vammaisneuvosto 40 vuotta LIITON TAPAHTUMIA SYKSYLLÄ 2014 Turkulaiset kiittävät Kuopion yhdistystä mukavasta yhteisestä kesäpäivästä! Turun Tapaturma- ja. Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit olivat mukana juhlimassa ja esittelemässä yhdistyksen toimintaa Porin Vammaisneuvoston 40-vuotisjuhlassa. Kuvassa Anna-Liisa Pahkuri ja Eila Martti tiiviissä mutta leppoisassa keskustelussa. Porin Vammaisneuvostoon kuuluu 36 jäsenyhdistystä. Juhlapuheen tilaisuudessa piti Invalidiliiton puheenjohtaja Petri Pohjonen. Teksti ja kuva: Terttu Elomaa Vammaisten VAKU-näyttely lokakuussa Turussa Kuudes vammaisten valtakunnallinen kuvataidenäyttely VAKU järjestetään Turussa Wäinö Aaltosen Seura yhteistyökumppaneineen kutsuu vammaisia taiteen tekijöitä osallistumaan näyttelyyn. Näyttelyn teemana on Nainen järjestäjät toivovat aiheen rohkeaa ja monipuolista käsittelyä. Yksittäinen taiteilija voi lähettää näyttelyyn korkeintaan kaksi taideteosta, kooltaan enintään noin 45 cm x 60 cm. Näyttelyn jury ja kuraattori valitsevat näyttelyn ripustukseen tulevat työt. Osallistumismaksu on 10 euroa/taiteilija. Teokset on toimitettava mennessä näyttelyn kuraattorille Hilkka Huotarille, Kemppilänkatu 3 A 9, Turku. Häneltä saa myös lisätietoja ja -ohjeita p tai inet.fi. Näyttely järjestetään Osaava Nainen -messujen yhteydessä Turun Messu- ja Kongressikeskuksen esteettömissä tiloissa. SYYSSEMINAARI la su ajankohtaisin aihein: Heijastavatko väestöryhmien terveyserot tulo- ja varallisuuseroja? Entä miten sote-uudistus vaikuttaa lähipalveluihin ja sosiaalisiin perusoikeuksiin? Keskustelua virittävät Tapani Melkas sekä Yrjö Hakanen. Seminaari alkaa lauantaina lounaan (klo 12) jälkeen klo 13 ja päättyy sunnuntain iltapäiväkahviin noin klo 14. Osallistumismaksu yhdistysten jäseniltä 60 euroa, muilta 75 euroa. Ilmoittautumiset mennessä. JOULUASKARTELUKURSSI ti to : Uutta ja vanhaa jouluaskartelua Riitta Halosen ja Tuula Kankaanperän johdolla. Kurssi alkaa tiistaina lounaalla klo 12, päättyy torstaina iltapäiväkahviin noin klo 14. Osallistumismaksu jäseniltä 100, muilta 120, lisäksi tulevat materiaalikulut. Ilmoittautumiset mennessä. SOSIAALINEUVONTATOIMINNAN KURSSI ti pe : Neuvontatyössä tarpeellisten tietojen päivitystä ja täydennystä, opastusta ja vinkkejä neuvontatilanteisiin, harjoittelua ja kokemustenvaihtoa. Tämä intensiivikurssi on tarkoitettu nimenomaan heille, jotka jo tekevät sosiaalineuvontatyötä, neuvovat ja auttavat tarpeellisten tukien ja palvelujen hakemisessa, muutoksenhaussa ym. tai ovat tällaista toimintaa juuri aloittamassa yhdistyksen piirissä tai laajemminkin alueilla. Kurssi alkaa tiistaina lounaalla klo 12 ja päättyy perjantaina iltapäivällä. Osallistumismaksu 40 euroa. Ilmoittautumiset mennessä. Tilaisuudet järjestetään Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla, Muntsilantie 19, yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Osallistumismaksuihin sisältyy täysihoito kurssin ajalta. Ilmoittautumiset oman paikallisyhdistyksen kautta tai liiton toimistoon, tai p Muistattehan samalla kertoa mahdollisista lisäyöpymisistä (yö ja aamupala á 20 euroa), ruokavalioista ja -allergioista ja majoitukseen liittyvistä erityistarpeista. Helsingin Seudun Sairausja :n tapahtumia: Kerhojen syyskausi on alkanut. Torstaikerho kokoontuu torstaisin klo Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A, Helsinki (sisäänkäynti myös Hämeentie 58 60), kerhohuone Kertsi 4, 4. krs. Askartelukerhon toiminnasta saa tietoja Torstaikerhosta, toimistolta ja puheenjohtaja Timo Piipolta p Toimiston aukioloajat muuttuvat! Toimisto on avoinna tiistaisin klo 12 15, muina aikoina sopimuksen mukaan. Sovi asioinnista Timo Piipon kanssa p Uusi Invalidi -lehti netissä: Lahden Seudun Sairausja : Kuukausikokoukset joka kuukauden toinen keskiviikko klo 10, Lahden Invakeskus, Hämeenkatu 26 A. Puheenjohtaja tavattavissa ennen kokousta klo 9.30 alkaen. Soittoaika joka keskiviikko klo , p IKMO-kurssi lahtelaisille Vähäjärvellä ma pe Myyjäiset Invakeskuksessa klo Itsenäisyyspäivän nyyttikestit Invakeskuksessa klo Pikkujoulut pidetään joulukuussa. Kysele tapahtumista Ritvalta, p Jyväskylän Seudun Sairausja Tapaturmainvalidien syksy 2014 Saihon opintokerhot: keskiviikkoisin alkaen klo 13.00: 8.10., ja Kokous kello ennen opintokerhoa. Käsityökerho: keskiviikkoisin klo 10.00: 24.9, , , 5.11., , ja Kerhon jälkeen tuolijumppaa. Vähäjärven matkat: Syysretken ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Pikkujoulu sovitaan aikanaan. Tulossa myös maakuntaretki, paju- ja narukurssi sekä huovutuskurssi. Kaikki kerhotoiminta on Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. Kerhot ja opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Turun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry:n tapahtumia syksy 2014 Yhdistyksen kerhot ovat jo alkaneet: Käsityökerho tiistaisin klo 10. Askartelukerho torstaisin klo Teatterimatka Hämeenlinnaan esityksenä musiikkikomedia Havannan Kuu, esiintyjinä mm. Ilmari Saarelainen ja Satu Silvo. Hinta jäsenet 70, muut 75. Hintaan sisältyy kuljetus, lippu ja ruokailu. Lähtö klo Yhdistyksen Joulujuhla Vähäjärven lomakodissa, mennään joukolla viettämään iloista viikonloppua jouluisissa merkeissä. Hintaan sisältyy kuljetus, majoitus, hanuristi, joululaulut, jouluinen ruokapöytä ja joulupukki. Mukaan arpapaketti ja joulupaketti. Hinta 80, lähtö klo Iltaristeily Viking Line m/s Grace-laivalla. Tule mukaan joulutunnelmaan ja nauttimaan jouluisista herkuista. Lisätietoja toimistolta (ma ja ke klo 10 14), Yliopistonkatu 11 a E 79, Turku, p. (02) , sähköposti: sekä Ritvalta p ja Helliltä p Tervetuloa mukaan!

11 Uusi Invalidi 3/ Keravan sairaus- ja tapaturmainvalidit ry Syyskausi 2014 Kerhot ovat nyt tiistaisin klo 12. Kokoonnumme edelleen Viertolassa, Timontie 4. Kerhopäivät: 23.9., , , , , 25.11, ja Toiminnassa ovat opintokerho, filmikerho sekä askartelu- ja käsityökerho. Terveisin Pj. Pirkko Laaksonen P Tampereen Tapaturmaja Syyskauden muistio 2014 Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo , Näsilinnankatu 22 A 37, 6. kerros. puh (03) Kerhot torstaisin klo 11 Domuksella, Vammaisjärjestöjen tiloissa, Pellervonkatu Tallinnan risteily Kaamoksen kaatajaiset Tapiolassa, alkaen ruokailulla klo Pikkujoulu Vähäjärvellä Syyskauden viimeinen kerho ja Puurojuhla klo 11 alkavat kevään kerhot. Lisätietoja retkistä ja matkoista Irmeliltä p. (03) tai Lämmintä ja kaunista syksyä! Porin Sairaus- ja. Toimintakalenteri Syksy 2014 Käsityökerho: Nuorisotalo, huone 4, klo , , , , 3.11., , , ja Myyjäiset klo Tiistaikerho: Nuorisotalo, huone 3, klo , , ja Hallituksen kokoukset: Nuorisotalo, huone 3, klo ja Joulujuhla: klo Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan Työ-lehden järjestöpalstalla. Uusi Invalidi-lehden seuraava numero Lehden numero Ilmestyy viikolla Aineisto liiton toimistoon viim. 4/14 vko 50 (joulukuussa) Aineistot liiton toimistoon sähköpostilla faksilla p tai postitse osoitteella Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, Kulmavuorenk. 5, Helsinki. Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain, mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n jäsenyhdistyksiä Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki (09) , fax (09) Avoinna tiistaisin klo 12 15, muulloin sopimuksen mukaan: Pj. Timo Piippo Hämeenlinnan Tapaturmaja siht. Pasi Ranki Rinkelinmäenkuja 4 C Hämeenlinna Jyväskylän Seudun Sairausja Tsto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen Keravan Sairaus- ja Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E Kerava Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie Kuopio Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Sähköposti: Kotisivut:www.tsil.fi Pankkiyhteys: Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI BIC-koodi: OKOYFIHH Lahden Seudun Sairausja Pj. Ritva Korhonen Loviisankatu 14 B Lahti Lappeenrannan Tapaturmaja Pj. Hilkka Smolander Marjankatu 6 D Lappeenranta Nokian Tapaturma- ja Pj. Eero Salonen Souranderintie 20 A Nokia Oulun Sairaus- ja Pj. Anneli Kelloniemi Kuorimokatu 2 A Oulu Porin Sairaus- ja Pj. Anna-Liisa Pahkuri Toejoenpuistikko 30 D Pori Rauman Seudun Tapaturma- ja Pj. Reino Leino Kuusistonk. 6 as Rauma Tampereen Tapaturmaja Tsto: Näsilinnankatu 22 A Tampere (03) av. ke klo Pj. Anja Kivipensas Ojavainionkatu 4 B Tampere Turun Tapaturmaja Tsto: Yliopistonkatu 11 a E Turku avoinna ma ja ke klo (02) , fax (02) Pj. Kurt Laine Valkeakosken Ammattitautija Pj. Reino Rantala Apiankatu 9 A Valkeakoski Varkauden Vammaiset ry Pj. Saara Tuovinen Luttilantie 5 as Varkaus Vilppulan Sairausja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula Julkaisija Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki toimisto avoinna ark Puh. ja faksi puh. (09) , faksi (09) Sähköposti ja kotisivut Pankkiyhteys Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI BIC-koodi: OKOYFIHH Päätoimittaja Antti Holopainen, Puistokatu 11 B 40, Lahti puh , sp. Toimituskunta Kaija Kiessling, Ritva Korhonen, Juha Kovanen, Hannu Oittinen, Tarja Västilä Toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Taitto Asmo Koste Paino Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani ISSN-numero

12 12 Uusi Invalidi 3/2014 Liitosta, yhdistyksestä ja lehdestä vain hyvää sanottavaa Valkeakosken Ammattitauti- ja sairausinvalidien tuore puheenjohtaja Reino Rantala jos kuka on oikein koskilainen perusduunari. Tosin hän on syntynyt Tampereella, mutta asunut yli 70 vuotta Valkeakoskella. Valtaosan työelämästäni työskentelin Paperituotteen ja Tervasaaren tehtailla, yhteensä 36 vuotta. Vuonna 1956 kävin maamieskoulun, mutta sen alan hommissa en ollut pitkään. Ennen tehdashommia ehdin olla kuorma-autonkuljettajana puutavaran ajossa, Rantala muistelee työuraansa. Varhaiseläkkeelle Rantala jäi 1995 ja pian sen jälkeen alkoivat varsinaiset eläkepäivät. Viime vuonna Oulun reissulla tuli aivoinfarkti, mutta siitä olen toipunut aika hyvin, hän jatkaa. Ja kunnossahan mies on, sillä hänet valittiin yhdistyksen pitkäaikaisen puheenjohtajan Tuure Hietasen työn jatkajaksi ja Tsil ry:n liittovaltuustoon. Sitä ennen Rantalan järjestökokemus on painottunut lähinnä Riistanhoitoyhdistyksen tehtäviin. Hän oli paikallisen Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana ja kouluttajana kaksi vuosikymmentä. Metsä-Tietolan purku oli suuri tappio Mutta miten Rantalan tie vei Torstain Tuuren kerhot ovat tärkeitä tapahtumia Valkeakosken yhdistyksessä. Sote-uudistuksesta on arveltu porukalla, että ei taida onnistua hallituksen mallilla. Uutta mallia tarvitaan, sellaista joka lähtee oikeasti ihmisten tarpeista, sanoo puheenjohtaja Reino Rantala. Tapaturma- ja sairausinvalideihin ja millaisia ovat ensimmäiset kokemukset olleet? Muutama vuosi sitten asia tuli puheeksi ja viime vuonna minut valittiin puheenjohtajaksi. Helppo tähän oli tulla mukaan, sillä toiminta ja ihmiset olivat tuttuja. Kokemukseni ovat olleet pelkästään hyviä. Kerhot, retket ja erilaiset yleisötilaisuudet ovat sitä perustoimintaa, samoin tietenkin jäsenasioiden ja talouden hoito yhdessä muiden hallituksen jäsenten kanssa. Torstaisin pidettävä Tuuren kerho on ihan keskeinen toimintamuoto. Pääasiassa puhutaan ajankohtaisista sosiaalipoliittisista asioista, mutta kaikkea voidaan käsitellä. Sairaudet, vammat, eläkkeet ja toimeentulon ongelmat ovat usein esillä, samoin muuttuvat lait ja käytännöt. Rantala arvelee, että budjetti, sote-uudistus ja muut isot asiat tulevat syksyn mittaan esille, samoin ministeri Rädyn tapaus kaikkineen. Sote-uudistuksesta on arveltu porukalla, että ei taida onnistua hallituksen mallilla. Uutta mallia tarvitaan, sellaista joka lähtee oikeasti ihmisten tarpeista. Köyhiltä ei saisi leikata enää yhtään, eikä palveluja ja päätösvaltaa keskittää. Vaikka Valkeakosken yhdistyksellä on pieni toimisto- ja kokoustila, isommallekin tilalle olisi tarve yleisötilaisuuksia varten. Rantala harmittelee, että yksi sopiva paikka on juuri purettu. UPM:n omistama Metsä- Tietola olisi ollut erittäin hyvä kokoontumistila, mutta se on nyt purettu, vaikka yhtiö teki siellä äskettäin suuren remontin. Tuollaiset tilat pitäisi pelastaa kansalaiskäyttöön, tarvetta kyllä olisi aina. Valtuutettuja ja virkamiehiä pitää hiillostaa niin tilaasiassa kuin muissakin asioissa. Rantala myöntää, että yhteydenpito päättäjiin on jäänyt liian vähälle. Ammattitaudit eivät ole kadonneet Ikääntyminen on tosiasia niin Valkeakoskella kuin liiton muissakin yhdistyksissä. Uusia jäseniä tulee harvakseltaan, vaikka isommalle uudistumiselle olisi tarvetta. Valkeakosken yhdistyksen nimessä on ammattitaudit, sillä aikoinaan jäsenistöstä suurella osalla oli Säterin tehtaiden aiheuttamia sairauksia ja muitakin teollisuuspaikkakunnan tyypillisiä vaivoja. Nyt olisi tarpeen löytää keinot tavoittaa nykyajan ammattitaudeista kärsiviä, sillä ongelmia on kylliksi, vaikka ne olisivatkin erilaisia kuin ennen. Mutta saavutus on jo se, että ikääntymisestä huolimatta toimintaa pidetään yllä. Eikä toiminta rajoitu vain Valkeakosken rajojen sisälle. On käyty liiton muiden yhdistysten vieraana, kuten viime vuonna Mänttä-Vilppulassa. Tänä vuonna on tehty museoretki Mänttään ja teatteriretki Toijalaan. Mutta ehdottomasti tärkein paikka on Vähäjärven lomakoti, itsekin käyn siellä muutaman kerran vuodessa, kokouksissa ja lomilla. Olen iloinen, että maalämpö valittiin Vähäjärven energiaksi, se maksaa itsensä takaisin lyhyessä ajassa. Reino Rantala on nyt ensimmäistä kautta liittovaltuuston jäsenenä, joten siitä asiasta ei ole vielä kerrottavaa. Mutta kymmenestä vuodesta yhdistyksen jäsenenä hänellä on pelkästään hyviä kokemuksia. Liitto pitää hyvää huolta yhdistyksistään. Saamme tietoa jäsenkirjeissä, seminaareissa ja lehden kautta, pysymme hyvin ajan tasalla. Jos jotain voisin toivoa, niin Uusi Invalidi-lehden sivumäärän lisäämistä. Mutta rahastahan se on kiinni, toteaa Rantala. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Yhdistyskuulumisia Lahdesta Lahdessa yhdistystoiminta on ollut aktiivista kevään ja kesänkin aikana. Kevätkausi meni kokousten merkeissä. Vuosikokouksessa valittiin samat henkilöt jatkamaan yhdistyksen hallituksessa, puheenjohtajana jatkaa Ritva Korhonen. Uudistustakin tapahtui, kun liittovaltuustoon valittiin Pirkko Vaittinen, varalla Irja Laitinen. Olemme osallistuneet Lahden kaupungin tiedotustilaisuuksiin, moniin SOSTEn ym. seminaareihin ja tapahtumiin, joissa on käsitelty vammaisten ja vanhusten asioita. Yhteistyössä Lahden Seudun Työttömien kanssa yhdistys on tarjonnut siivous- ja kauppa-apua; avun piirissä on n. 20 henkilöä. Tämä on toiminut jo vuodesta 2004 eli 10 vuotta. Irja, Pirkko ja Ritva ovat tehneet sosiaalineuvontatyötä ja auttaneet tukien ja erilaisten palvelujen hakemisessa. Toukokuussa osallistuimme KesäMäsä -tapahtumaan Lahden satamassa. Kaunis päivä oli saanut ihmiset liikkeelle ja teltallamme kävi melkoinen vilske koko päivän. Tietoa yhdistyksestä ja liitosta jaettiin, ja arvatkin menivät kaikki. Kiitoksia Pirjot, Pirkko, Rauha, Marja ja Satu. Kesäkuussa osallistuttiin Kulttuuripäiville Vähäjärvellä, Irja ja Ritva olivat ohjelmissakin mukana. Solariksen järjestämällä tuetulla lomalla Vähäjärvellä oli heinäkuussa useita jäseniämme. Yhteistyötä jatkettiin Kiveriön-Kärpäsen Eläkeläisten ja Lahden Seudun Invalidien kanssa. Heinäkuinen teatteriretki Pesäkalliolle on jo perinne, tällä kertaa mukana oli 15 henkeä katsomassa Irwinin simmareita. Lahden Seudun Invalidien kesäkodilla Sarvikuutissa vierailimme elokuussa, grillijuhlissa 16 jäsentämme oli mukana ja voitimme boccia-ottelunkin, pelaajina Pirkko, Lea ja Satu. Vesijärven Ystävät järjesti eri invalidijärjestöille neljä kalastuslauttaristeilyä ja tarjosi piknikin Pikku Vesijärven rannalla. Kumpaankin osallistui jäseniämme mukavasti. Invakeskuksen kattokekkereissäkin oli jäseniämme paikalla. Eihän tämä kesä pelkkää hauskanpitoa ole ollut. Elokuussa tuli tieto pitkäaikaisen jäsenemme Eeva Malinin kuolemasta. Eeva teki paljon käsitöitä, sukkia, liinoja ym., joita toi aina arvontoihimme ja myyjäisiin. Hän oli aina ki vuistaan huolimatta iloinen ja hyvää mieltä ympärilleen luova ihminen. Paljon kaunista meni Eevan myötä pois. Elämä ja yhdistystoiminta kuitenkin jatkuvat aktiivisina taas nyt syksyllä: tiedossa on sosiaalifoorumia, tiedotustilaisuus Kelan taksimatkoihin tulleista muutoksista, Vähäjärvellä liiton syysseminaari lokakuussa ja ikmo-kurssi marraskuussa ja muitakin tilaisuuksia, joihin osallistumme. Tulkaa kokouksiin kuukauden toisena keskiviikkona klo Lahden Invakeskukseen, niin kuulette lisää tapahtumista. Ritva A Korhonen

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki 10 Kunnan voimavarat:

Vanhuspalvelulaki 10 Kunnan voimavarat: Kunnanhallitus 19 12.01.2015 Kunnanhallitus 62 16.02.2015 Vanhusneuvoston asettaminen vuosille 2015-2016 Khall 12.01.2015 19 Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS 2015 2 VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTON KOKOONPANO 2015 Pirkko Mäkelä, puheenjohtaja 23.6.2015 lähtien, Eläkeliiton Posion yhdistys ry Sari Ylisirniö, sihteeri23.6.2015

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013 MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013 VANHUS- JA VETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Aika Torstai 24.10.2013 klo 14.00 15.30 Paikka Läsnä sto Osallistujat

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta Marjo Riitta Tervonen, SOSTE SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää liki 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä Yhteistyöjäseninä

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Oikeus henkilökohtaiseen apuun

Oikeus henkilökohtaiseen apuun Oikeus henkilökohtaiseen apuun Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun? Henkilöllä oltava pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus Voimavarat avun tarpeen määrittelyyn Ikääntyneet ja henkilökohtainen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Aleksi Koivisto, liittohallituksen jäsen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 14.8.2014, Ilmajoki Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Vuonna 1998

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto 2014-2016 Siilinjärven kunta Vanhus- ja vammaisneuvosto Käyntiosoite: Kasurilantie 1 Postitusosoite: PL 5, 71801 Siilinjärvi Puhelin: 017 401 111, faksi:

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä LIITE 1 Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä xx.xx.xxxx Mitä on vanhusneuvostotyö? Sosiaali ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto; Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi: Vanhusneuvosto

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

31.8.2011 VANH 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VANH 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16

31.8.2011 VANH 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VANH 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16 3/2011 31.8.2011 Asiat VANH 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VANH 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16 VANH 17 OSALLISTUMINEN KANGASALAN SEUDUN SYDÄNYHDISTYKSEN JÄRJESTÄMÄÄN SYYSTAPAHTUMAAN

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015 Ajankohtaista alalta Aarne Rajalahti Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015 Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Hallituksen kirjaukset, joilla vaikutusta kehitysvammaisiin

Lisätiedot

Ehdotus: Vanhusneuvosto päättää, että muistiot voidaan laittaa nettiin puheenjohtajan ja sihteerin varmennuksin.

Ehdotus: Vanhusneuvosto päättää, että muistiot voidaan laittaa nettiin puheenjohtajan ja sihteerin varmennuksin. Muistio Kauhajoen vanhusneuvoston kokouksesta 26.5.2015 klo 13.00 15.50 Paikka: Kauhajoen kaupungintalo,kaupunginhallituksen kokoushuone. 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Marja Aalto avasi kokouksen ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

VAMN 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VAMN 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16 VAMN 17 SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 2010-2015 17

VAMN 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VAMN 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16 VAMN 17 SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 2010-2015 17 3/2010 27.10.2010 Asiat VAMN 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VAMN 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16 VAMN 17 SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 2010-2015 17 VAMN 18 PALAUTE SEUTUKUNNAN

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Pinninkatu 51, 33100 Tampere

Pinninkatu 51, 33100 Tampere EDUSKUNNAN SIVISTYSVALIOKUNNALLE Asia Lausunto hallituksen esityksestä 341/2014 vp eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnon antaja

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

MUONION KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 Vanhusneuvosto

MUONION KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 Vanhusneuvosto MUONION KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 MUONION VANHUSNEUVOSTON KOKOUS Aika KLO 14.00 16.30 Paikka Läsnä Sosiaalitoimiston kokoushuone Kutsutut/osallistujat Läsnä Yrjö Perkkiö veteraanijärjestöjen edustaja,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely 1(7) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin,

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot