KATSE TYÖLLISYYTEEN Hyvinvointifoorumi Paula Karppinen Kainuun liitto puh

Transkriptio

1 KATSE TYÖLLISYYTEEN Hyvinvointifoorumi Paula Karppinen Kainuun liitto puh

2 Ohjelma Avaus ja alustus Paula Karppinen, Kainuun liitto Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen, Kainuun ELY-keskus Nuorten työllistyminen ja nuorisotakuun toteutuminen Kainuussa Tiina Veijola, Kainuun TE-toimisto ja Osmo Ohtonen, Kainuun ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Anne Huotari ja Verna Mustonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimenpiteet, hankkeet ja yhteistyön paikat Työpajatyöskentely Yhteenveto ja loppukeskustelu Helena Aaltonen, Kainuun liitto Tilaisuus päättyy Paula Karppinen / Kainuun liitto 2

3 Hyvinvointifoorumin tavoite ja kysymykset Foorumin tavoite on tehdä katsaus tämän hetkiseen tilanteeseen, keskustella ja ennakoida tulevaa sekä tarttua toimeen suunnittelun ja valmistelun merkeissä, yhteisesti ratkaisuja hakien! 1. Mihin asiaan / ongelmaan / haasteeseen pitää tarttua? 2. Millä toimenpiteillä / hankkeella asiaan voidaan vaikuttaa? 3. Ketkä tarvitaan yhteistyöhön ja toteutukseen? Hyvinvoinnin ja sen käsitteen muuttumisesta: Hyvinvoinnin lähteet niukan talouskasvun ja budjettileikkausten maailmassa Kirjan Well-Being and Beyond: Broadening the Public and Policy Discource keskeiset johtopäätökset Timo Hämäläinen, kirjan toimittaja Paula Karppinen / Kainuun liitto 3

4 Kainuun uhat kuntapäättäjien näkemys Paula Karppinen / Kainuun liitto 4

5 Kainuun mahdollisuudet kuntapäättäjien näkemys Paula Karppinen / Kainuun liitto 5

6 Kainuu-ohjelma 2035 strategiset kysymykset?? Maakuntasunnitelma 2035 M I K S I M I T Ä Maakuntaohjelma ? M I T E N TOPSU Paula Karppinen / Kainuun liitto 6

7 Kainuu-ohjelman visio Hyvinvoiva ja elinvoimainen Kainuu Kainuulaisten hyvinvointi ja elämisen laatu tehdään osaamisella, yrittämisellä ja yhteistyöllä, rohkeasti uudistuen Paula Karppinen / Kainuun liitto 7

8 MIKSI? Maakuntasuunnitelma Kainuun väestökehityksen kääntäminen positiiviseksi (määrä ja rakenne) sekä huoltosuhteen parantaminen 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon ja saatavuuden ratkaiseminen 3. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen 4. Alueen saavutettavuuden parantaminen 5. Vetovoimaisen Kainuu -kuvan vahvistaminen Paula Karppinen / Kainuun liitto 8

9 Strategiset tavoitteet ja kehittämisen painopisteet Tavoitteet rakentuvat loogisesti siten, että 1) elinvoimaa lisäävällä ja uudistavalla elinkeino-, koulutus ja työllisyyspolitiikalla 1) toimivalla aluerakenteella ja luontevalla yhteistyöllä sekä toimivilla palveluilla lisätään 2) kainuulaisten hyvinvointia 3) ja kaikki tämä heijastuu positiiviseksi kuvaksi pohjoisesta, kainutlaatuisesta Kainuun maakunnasta Paula Karppinen / Kainuun liitto 9

10 HYVINVOIVA JA ELINVOIMAINEN KAINUU 3. Hyvinvoiva Kainuu 1. Elinvoimainen ja uudistuva elinkeinoelämä 1. Uudet ja uusiutuvat työpaikat sekä yritykset 2. Osaaminen ja käytännönläheinen innovaatiotoiminta 3. Osaavan työvoiman saatavuus 2. Sujuvan arjen ja toimivien palvelujen sekä yhteyksien luonnonläheinen ympäristö 1. Saavutettavuus 2. Elinvoimaa tukeva, kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne 3. Yhteistyö ja uudistumiskyky 1. Työllisyys ja toimeentulo 2. Terveys ja toimintakyky 3. Osallisuus ja yhteisöllisyys 4. Kainuu-kuva PEILI ARVOT (ohjaavat valintoja) uudistuminen ja luovuus; kehitysmyönteisyys ja rohkeus Kärkialoina: positiivisuus ja Osaaminen Matkailu kannustavuus sekä Kestävä kehitys suvaitsevaisuus Teknologia-alat Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Kansainvälisyys työn ja yrittäjyyden Biotalous Kulttuuri ja kainutlaatuisuus arvostus Digitaalisuus Kestävä Maaseutu kaivannaistoiminta Kolmas sektori Paula Karppinen / Kainuun liitto 10

11 MITÄ? Maakuntaohjelma Elinvoimainen ja uudistuva elinkeino-elämä Työpaikat Yritykset Käytännönläheinen innovaatiotoiminta Osaavan työvoiman saatavuus 2. Sujuvan arjen, toimivien palvelujen ja yhteyksien luonnonläheinen ympäristö Saavutettavuus Elinvoimaa tukeva aluerakenne Yhteistyö 3. Hyvinvoiva Kainuu Työllisyys ja toimeentulo Terveys ja toimintakyky Osallisuus Yhteisöllisyys 4. Kainuu kuva Dynaaminen, elinvoimainen, houkutteleva Kainutlaatuinen Paula Karppinen / Kainuun liitto 11

12 3. Hyvinvointia työstä, terveydestä ja yhteisöllisyydestä (Kainuu-ohjelma) Alueellisen kehittämisen tehtävä on parantaa alueellaan edellytyksiä ihmisten kokemalle henkiselle, sosiaaliselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Usko tulevaisuuteen, myönteinen asenne, kannustava ote sekä luottamus ja sitoutuminen ovat perusta alueelliselle hyvinvoinnille. Voidessaan hyvin ihminen pystyy myös pitämään parempaa huolta läheisistään ja ympäristöstään sekä näin vaikuttamaan myönteisesti alueensa vireyteen. Yleistavoitteena on työllisyyden, työhön ja mielekkääseen tekemiseen kiinnittymisen ja työhyvinvoinnin sekä toimeentulon parantaminen ja monipuolisen osaamisen vahvistaminen. Tavoitteena on kainuulaisten terveyden ja toimintakyvyn parantaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen siten, että terveyserot kaventuvat ja kokemus hyvinvoinnista paranee sekä yhteisöllisyys ja osallisuus vahvistuvat. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yksilöiden ja yhteiskunnan monien toimijoiden yhteistyötehtävä, jossa tarvitaan laaja-alaista moniammatillista ja monitoimijaista yhteistyötä. erityisesti vajaakuntoisten ja nuorten osalta Paula Karppinen / Kainuun liitto 12

13 3. Hyvinvointia työstä, terveydestä ja yhteisöllisyydestä Erityistavoitteet Kokonaisvaltaista kehittämisotetta ja kumppanuutta parannetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Työssä jaksamisen ja työssä viihtymistä lisätään siten, että työelämän houkuttelevuus kasvaa, erityisesti työttöminä ja vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien sekä nuorten osalta. Yhteisöllisyyttä, osallistumisen mahdollisuuksia ja osallisuutta parannetaan siten, että hyvinvointi paranee ja kokemus vaikuttamisesta omiin asioihin konkretisoituu sekä eri väestöryhmien (ml. maahanmuuttajat) keskinäinen ymmärrys ja yhteistoiminta lisääntyvät Paula Karppinen / Kainuun liitto 13

14 MITEN? Toimeenpanosuunnitelma Toimeenpano laajalla keinovalikoimalla ja rahoitusinstrumenteilla 2. Eri rahoituslähteiden yhteensovitus MYR:ssä ja rahoitusryhmässä 3. Toteuttajatahojen oma sitoutuminen (kunta- ja yritysrahoitus) keskeinen EUhankkeille 4. Kainuun ulkopuolisten rahoituslähteiden lisääntyvä hyödyntäminen 5.Taantuman kampittamisen tavoite Aluekehittämis- ja yrityshankkeet (EU ja kansallinen rahoitus) Edellytyksiä luovat hankkeet; erit. kaava- ja infratoimenpiteet Edunajamistoimenpiteet Kilpailtu hanke- ja yritysrahoitus Julkiset hankkeet ja rahavirrat Yritys- ja yritysrajapinnan hankkeet Nopea toteuttamisvalmius Pysyvä/laajeneva vaikuttavuus Paula Karppinen / Kainuun liitto 14

15 Työelämään kiinnittyminen ja työssä jaksaminen sekä mielekäs tekeminen Kehittämislinjaukset a) Nuorten yksilölliset työllistymispolut ja työelämävalmiudet Rakennetaan yksilöllisiä työllistymispolkuja elämänkaaren eri vaiheissa. Erityisesti parannetaan nuorten työelämävalmiuksia ja nopeutetaan heidän kiinnittymistään työelämään. Resursseja suunnataan nuorisotyöttömyyden vähentämiseen ja koulutuspaikkojen riittävyyteen sekä vahvistetaan nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoa. b) Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Suunnataan toimenpiteitä pitkittyvän työttömyyden ehkäisemiseksi ja rakenteellisen työttömyyden purkamiseksi. Erityisesti vahvistetaan monialaista ja ammatillista yhteistyötä ja siihen liittyvää osaamista sekä kehitetään välityömarkkinoiden toimenpiteitä, esimerkiksi tuettuja työ ja harjoittelupaikkoja, työpajoja, osuuskuntatoimintaa ja sosiaalista yrittäjyyttä (hyödyntäen eri hankkeiden ja erityisesti ns. Paltamon mallin kokemuksia). c) Työllistämisen ja työhyvinvoinnin toimintamallien kehittäminen Kehitetään toimintamalleja, joilla yrityksille tehdään työllistämisen kynnys matalaksi; ja edistetään toimintamalleja, joilla työhyvinvoinnin parantaminen ja työsuojelun keinot saadaan olennaiseksi osaksi työyhteisön normaalia jokapäiväistä toimintaa. Kärkitoimenpiteitä (TOPSU ): 1. Kehitetään toimintamalleja, joilla yrityksille tehdään työllistämisen kynnys matalaksi; ja edistetään toimintamalleja, joilla työhyvinvoinnin parantaminen ja työsuojelun keinot saadaan olennaiseksi osaksi työyhteisön normaalia jokapäiväistä toimintaa. 2. Otetaan käyttöön osaamista vahvistavat/koulutuksellisia elementtejä sisältävät työllisyydenhoidontoimenpiteet huomioiden erilaiset oppimisen tavat (esim. työvaltaisuus, opinnollistaminen). 3. Hyödynnetään kansaopistoverkostoa ja muuta vapaata sivistystyötä työelämään kiinnittymistä vahvistavan koulutuksen ja valmennuksen tuottamisessa. Toimintalinjaan liittyvät ajankohtaiset edunajamishankkeita: Valtion työpaikkojen säilyminen Kainuussa mm. Pelson vankila, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus jne Paula Karppinen / Kainuun liitto 15

16 Kainuu-ohjelman seurantaindikaattorit TOTEUTUNUT KEHITYS TAVOITELTAVA KEHITYS MAAKUNNAN KEHITYKSEN MITTARIT Väkiluku (henkeä) Nettomuutto (henkeä; mkl. siirtolaisuus) Työvoima (henkeä) Työpaikat (2011) Työttömyysaste (%) 22,2 19,4 14,8 14, Nuorisotyöttömyys (osuus kaikista työttömistä, %) 1 12,8 12,4 12,8 11, Pitkäaikaistyöttömyys (osuus kaikista työttömistä, %) 2 20,5 20,0 15,3 19, Työllisyysaste (työlliset v:sta, %) Taloudellinen huoltosuhde 1,85 1,83 1,68 1,67 1,58 1,50 1,48 1,48 1,44 Arvonlisäys (ph) Meuro (v hintoihin) BKT/asukas, indeksi, koko maa =100 63,6 65,7 70, Vienti (milj eur) Viennin osuus liikevaihdon määrästä (teollisuus, %) 58, Koulutusaste: tutkinnon suorittaneiden osuus 55,7 59,7 64,3 66,1 67 Saavutetaan koko maan keskiarvotaso Koulutusaste: korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 17,4 19,1 21,3 21,8 22 Saavutetaan koko maan keskiarvotaso Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat v:sta (%) 14,6 13,1 12,4 11, Koettu hyvinvointi/ Elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi tuntevien osuus (%) (THL) 3 (2009) 50 (2013) 54,8 Saavutetaan koko maan keskiarvotaso Kansantauti-indeksi (Kela) 4, koko maa= ,5 130,3 130,3 129,3 128 Saavutetaan koko maan keskiarvotaso Sairastavuusindeksi (Kela) 5, koko maa= ,7 118,7 120,0 122,3 121 Saavutetaan koko maan keskiarvotaso Vähintään 3 hlö työllistävät, 10% kasvaneet yritykset (vv/kpl) / / / / / / / / Paula Karppinen / Kainuun liitto 16

17 Toiminta- ja työkyky: pidempiä työuria? Työkykynsä heikentyneeksi kokevien (a) ja työssä eläkeikään saakka jaksamisessa vaikeuksia kokevien (b) osuudet maakunnittain. Toiminta- ja työkykyinen väestö kuvaa alueen elinvoimaisuutta. Työkykynsä heikentyneeksi kokee noin neljännes työikäisistä suomalaisista (27 % yhteensä henkilöä). Työkyvyssä on alueiden välisiä eroja: työkykynsä heikentyneeksi kokee uusimaalaisista hieman useampi kuin joka viides, kun vastaavasti Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa, Satakunnassa, Pohjois-Savossa tai Kainuussa asuvista noin joka kolmas. Lähde: Hyvinvoinnin maakunnalliset ja väestöryhmien väliset erot Suomessa 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia Paula Karppinen / Kainuun liitto 17

18 Hyvinvointi ja elämänlaatu Elämänlaatunsa hyväksi kokevien (a) ja itsensä onnelliseksi kokevien (b) osuudet maakunnittain. Joka toinen suomalainen aikuinen kokee elämänlaatunsa hyväksi (53 %) ja itsensä suurimman osan ajasta onnelliseksi (49 %). Sosioekonominen asema (koulutus) on vahvasti yhteydessä elämänlaadun kokemiseen: vähemmän opiskelleiden (48 %) ja korkeammin koulutettujen (62%) välillä on noin kolmanneksen ero. Lähde: Hyvinvoinnin maakunnalliset ja väestöryhmien väliset erot Suomessa 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia Paula Karppinen / Kainuun liitto

19 Terveyden ja toimintakyvyn ylläpito Kehittämislinjaukset a)palveluiden laadun ja saatavuuden kehittäminen Vahvistetaan terveyttä ja hyvinvointia edistävien palvelujen laatua palvelumuotoilulla ja saatavuutta kehittämällä liikkuvia ja sähköisiä palveluja sekä hyödyntämällä uusia innovaatioita ja teknologiaa. b)palvelujen yhteissuunnittelun vahvistaminen Vahvistetaan ja kehitetään eri toimijoiden yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteissuunnittelulla, kumppanuutta rakentaen ja kannustetaan palvelujen tuottamiseen yhteispalveluna tai palveluyhteistyönä. Siirretään palvelujärjestelmien kehittämisen painopistettä korjaavasta toiminnasta varhaiseen puuttumiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä omaishoitajuutta tukeviin toimenpiteisiin. c)sektorirajat ylittävän yhteistyön lisääminen Analysoidaan ja ratkotaan yhteistyössä pahoinvoinnin ongelmia: syitä ja seurauksia sekä ratkaisuja elämänhallinnan lisäämiseksi. Lisätään sektorirajat ylittävää monialaista yhteistyötä julkishallinnon sisällä sekä julkishallinnon, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin välillä; ja kehitetään monialaista koulutustoimintaa ja valmennusta erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja ikäihmisten osalta. d)lähiyhteisöjen syntymisen vahvistaminen Edistetään turvallisten lähiyhteisöjen syntymistä ja vahvistumista eri ikä- ja sosiaaliryhmissä. Edistetään esimerkiksi kulttuurin, liikunnan ja vapaa ajan harrastusmahdollisuuksia ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa toiminnassa. e)hyvinvointia edistävän elämäntavan parantaminen Valmennetaan kokonaisvaltaisen elämänhallinnan parantamiseen, ravinnon ja liikunnan terveysvaikutuksiin ja vahvistetaan ravitsemusosaamista esimerkiksi laitos, koulu ja työpaikkaruokailussa. Valmistellaan toimenpideohjelma, jolla konkretisoidaan aktiivista ja hyvinvointia edistävää elämäntapaa tukevia keinoja ja tukirakenteita (esim. yhdistyshautomotoimintaa). f)ennakointi- ja arviointimenetelmien hyödyntäminen päätöksenteossa Edistetään ennakointi- ja arviointimenetelmien käyttöä ja käytäntöjä (IVA/EVA) päätöksenteon tukena. g)green care palveluiden kehittäminen Vahvistetaan luontoon perustuvien terveys- ja hyvinvointipalvelujen (green care -palvelut) kehittämistä ja käyttöönottoa Paula Karppinen / Kainuun liitto 19

20 Terveyden ja toimintakyvyn ylläpito Kehittämislinjaukset Kärkitoimenpiteitä (TOPSU ): 1. Työllistymispolun (erityisesti nuorten) alkuvaiheen palveluiden kehittäminen toiminta- ja työkykyä vahvistavilla toimenpiteillä 2. Toteutetaan Paltamon täystyöllisyyshankkeen uudet toimet ja kuntien yhteiset ja omat toimenpiteet (vrt. kuntakokeilu) pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. 3. Edistetään ennakointi- ja arviointimenetelmien käyttöä (esim. IVA/EVA). 4. Vahvistetaan luontoon perustuvien terveys- ja hyvinvointipalvelujen (green care -palvelut) kehittämistä ja käyttöönottoa. 5. Vahvistetaan palvelusetelikäytäntöä ja rakennetaan toimijoiden kumppanuutta palvelujen tuottamisessa. Toimintalinjaan liittyvät ajankohtaiset edunajamishankkeita: 1. Vaikutetaan tulevaan sote-lainsäädäntöön, valtionosuusjärjestelmään ja Pohjois-Suomen sote-alueen perustamiseen ja käynnistämiseen yhteistyössä Kainuun soten ja kuntien kanssa. 2. Toteutetaan Kainuun keskussairaalan uudisrakentaminen (ns. Uusi sairaala -hanke) Paula Karppinen / Kainuun liitto 20

21 Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittäminen Kehittämislinjaukset a) Vaikuttamisen mahdollisuuksien parantaminen Lisätään osaamista vaikuttamisen uusista keinoista ja kehitetään asukaslähtöisiä toimintatapoja sekä palveluita yhteisöllisyyden ja osallisuuden sekä osallistumisen tukemiseen. Kehittämistyössä hyödynnetään teknologian ja vapaan sivistystyön sekä kolmannen sektorin tarjoamia mahdollisuuksia, eri ikäryhmät ja alueet huomioiden. b) Järjestöjen toimintaedellytysten kehittäminen Kehitetään järjestöjen ja epävirallisen tuen verkostojen toimintaedellytyksiä, ammattimaista ohjaustyötä ja ammattimaisia työllistämismahdollisuuksia. c) Päätös- ja toimivallan delegoinnin kokeilut Kokeillaan päätös- ja toimivallan delegoinnin paikallisia malleja (kokeilukulttuuri). Kärkitoimenpiteitä (TOPSU ): 1. Työllistymispolun (erityisesti nuorten) alkuvaiheen palveluiden kehittäminen sosiaalista osallisuutta vahvistavilla toimenpiteillä 2. Kansalaisten ja yhteisöjen vaikuttamisedellytysten ja/tai ympäristövaikuttamisen mahdollisuuksien kehittäminen elinkeinohankkeissa ja muissa ympäristökysymyksissä. Toimintalinjaan liittyvät ajankohtaiset edunajamishankkeita: 1. Maakuntien ja kuntien roolin vahvistaminen aluekehittämisessä: laki kansanvaltaisesta aluehallinnosta parlamentaarisen valmistelun kautta (maakuntien liittojen yhteinen tavoite) Paula Karppinen / Kainuun liitto 21

22 Kiitos! Paula Karppinen / Kainuun liitto 22